Rautalampilainen kuusivuotias tyttö ihmettelee, miten maailma voi olla olemassa.
–Kukaan ei tiedä! Mutta jos maailmaa ei olisi olemassa, niin meitäkään ei olisi olemassa, emmekä voisi edes kysellä, miten maailma voi olla olemassa, vastaa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.
Suurten kysymysten linjoilla jatkaa kuusivuotias Jesse Nenonpellolta:
–Monta tuhatta miljoonaa vuotta sitten tällä kohden avaruutta oli vain kaasua, ei mitään kappaleita, kuten Aurinkoa tai Maata. Mutta sitten kaasu alkoi lysähtää kasaan yhä pienemmäksi ja tiiviimmäksi. Lopulta siitä tuli niin tiheä ja kuuma pallo, että se alkoi loistaa. Meidän Aurinkomme oli syntynyt, vastaa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.
–Ihmisten, eläinten, planeettojen ja tähtien rakennuspalikat eli atomit syntyivät alkuräjähdyksessä kauan aikaa sitten. Sen jälkeen rakennuspalikat ovat kehittyneet uudenlaisiksi atomeiksi ja liittyneet yhteen vielä monimutkaisemmiksi rakennuspalikoiksi eli molekyyleiksi. Viisi miljardia vuotta sitten tällaisista rakennuspalikoista muodostunut valtava pilvi luhistui kokoon avarudessa. Sen keskelle rakentui iso kaasupallo, joka alkoi loistaa valoa, ja se on meidän Aurinkomme. Auringon ympärille rakentui pienempiä palloja, joista tuli planeettoja. Yksi niistä on maapallo. Samalla tavalla ovat syntyneet kaikki taivaan tähdet, ja niiden ympärille on syntynyt planeettoja, lisää Ursa ry:n tiedottaja Anne Liljeström.
Avaruuden asiat kiinnostavat muitakin. Tähtien tuikkimisen syytä ihmettelee rautalampilainen kuusivuotias poika.
–Oikeasti tähdet eivät tuiki lainkaan. Aurinkokin on tähti, eikä se mitään välky niin kuin jokin valomainos, eihän? Mutta meidän ja avaruuden välissä on paksu ilmakehä, ja se saa tähtien valon välkkymään, vähän samalla lailla kuin jos kesällä katsot veden läpi pohjaa. Sielläkin kaikki näyttää vähän heilahtelevan ja tuikkivan, kertoo avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.
–Tuikkiminen johtuu siitä, että tähden valon on kuljettava Maan ilmakehän läpi ennen kuin me näemme sen. Ilmakehä on jatkuvasti pienessä liikkeessä, ja tähdestä tuleva valo häiriintyy. Tämä näkyy meille tuikkimisena. Mitä lähempänä horisonttia tähti on, sitä enemmän se tuikkii, paljastaa myös Ursa ry:n tiedottaja Anne Liljeström.
Kuopiolainen kuusivuotias Niilo miettii, kuinka kuinka kuuma on meteoriitti?
–Meteoriitti on pudottuaan aika viileä, sillä avaruudessa on hyvin kylmä. Vaikka meteoriitti tuleekin taivaalta alas kirkkaana tulipallona, se ei ennätä kuumentua läpikotaisin ilmalentonsa aikana. Kuumat pintakerrokset irtoavat meteoriitin pinnasta sen pudotessa, vastaa kertoo Ursa ry:n tiedottaja Anne Liljeström.
Alakoululainen, kuvita juttu! Katso, millainen kuvituskilpailu kaikista kysymyksistä on maanantain Savon Sanomista.