Pyhäniemen kartanossa on toiminut juustola ja talvisodan lentotukikohta, se on myös hävitty uhkapelissä Monte Carlon kasinolla.
Vielä sata vuotta sitten Hollolan Pyhäniemen kartanon alueella oli yli sata eri rakennusta, ja eläväinen alue työllisti jopa 200 ihmistä.
Kartano on monin tavoin vaikuttanut alueen kehitykseen, niin sivistyksen, maatalouden kuin teollistumisenkin saralla. Nykyään sen loiston päivät ovat muisto vain, kertoo paikallishistoriaan perehtynyt Kyösti Toivonen.
– Valitettavasti kartanomiljöö on tuhoutunut. On vaikea mieltää, miten eläväinen alue on ollut. Nyt jäljellä on päärakennus ja tilanhoitajan rakennus.
Kartanon historia ulottuu keskiajan lopulle, ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1467. Ratsutilan arvon se sai vuonna 1630, pappiskaudella tilaa isännöivät lähinnä seurakunnan kirkkoherrat.
Kartanon kukoistuskausi alkoi, kun kuningas Kustaa III antoi tilan palkkioksi kenraalimajuri Carl Johan Schmiedefeltille, joka rakennutti päärakennuksen ensimmäisen kerroksen vuonna 1780. Perimätieto kertoo kuninkaan vierailleenkin kartanossa.
Toinen kerros kartanoon tehtiin vasta 1800-luvun loppupuolella. Tuolloin päärakennus sai myös muodikkaan, korkean tornin, josta sittemmin on poistettu kaksi kerrosta.
Suurimmillaan kartanon pinta-ala oli 1800-luvun lopulla, lähes 10 000 hehtaaria. Navetassa oli tuolloin 250 lypsävää lehmää ja juustolassa sveitsiläiset juustomestarit valmistivat sweizer-juustoa.
– Juustot olivat merkittävä vientituote. Parhaat juustot vietiin Englantiin ja seuraava laatuluokka Venäjälle, Toivonen mainitsee.
Kartanon mailla tehtiin myös Suomen ensimmäinen koneellinen kyntö kahdella, vuonna 1898 hankitulla englantilaisella fowlerilla. Oma sahakin Pyhäniemessä oli, ja vuonna 1900 kartanon omistaja, varatuomari Oscar Collin perusti pyörätehtaan, joka valmisti kärryn- ja tykinpyöriä muun muassa Englannin ja Venäjän armeijoille.
Kartanossa oli myös suuri kasvihuone.
– Isoja krysanteemeja vietiin Venäjälle, Toivonen mainitsee.
Myös pankkitoiminta virisi Pyhäniemessä, missä toimi Suomen toinen maaseudun säästöpankki vuodesta 1848 alkaen. Nälkävuoden 1868 jälkeen sinne perustettiin myös orpokoti ja tyttöjen kansakoulu.
Vuonna 1912 kartano siirtyi hollantilaiselle Hendrik Max Gilse van der Palsille. Kauppaa edelsi Collinin veljesten leveä elämä Rivieralla uhkapeleineen.
– Rahaa meni Nizzaan ja Monacoon niin, että Oscar Collin joutui velkaongelmiensa takia myymään kartanon, Toivonen tietää.
Vuonna 1918 kartanon maista erotettiin noin 2 000 hehtaaria itsenäistyneille kartanon torppareille. Ensimmäisen maailmansodan aikana kartano säästyi suuremmilta ryöstöiltä tornissa liehuneen Hollannin lipun ansiosta.
Sisällissodan jälkeen kartano siirtyi agronomi Paavo Pätiälän omistukseen.
Talvisodan aikana kartanossa toimi ilmavoimien lentotukikohta.
– Lentäjiä ja koneita hankittiin ulkomailta, ja kartanon eteen jäälle tampattiin kiitoratoja. Lentäjät asuivat kartanossa. Kaksi viikkoa se ehti toimia, mutta oli merkittävä pala sotahistoriaa.
Noina vuosina kartanoa kutsuttiin Hollolan Hollywoodiksi, koska siellä kuvattiin monet ajan suosikkielokuvista, muun muassa Siltalan pehtoori (1934) ja Kaivopuiston kaunis Regina (1941).
Kesällä 1982 kartanon historiallinen miljöö avattiin yleisölle, siellä järjestettiin kuvataidenäyttelyitä ja 2010-luvulla myös konsertteja. Omistajanvaihdoksen jälkeen kartano toimii nykyisin juhla- ja kokoustilana.
