Liikuntapaikat aiotaan pitää auki, säästöä haetaan uimahallin saunoista ja ulkovalaistuksesta.
Jyväskylän kaupungin käyttösähköstä maksama summa kaksinkertaistuu tänä vuonna. Viime vuonna Jyväskylän käyttämä sähkö maksoi kolme miljoonaa euroa.
– Vuoden loppuun mennessä lasku on arviolta 5–6 miljoonaa euroa eli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Lisäksi kuluja tulee sähkön siirrosta, mutta sen suuruuteen ei markkinoiden heilunta vaikuta. Siirto mukaan laskettuna Jyväskylä maksoi viime vuonna sähköstä 6–7 miljoonaa euroa, kertoo Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.
– Sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa eli tuotettu vesi- ja tuulivoimalla, hän tarkentaa.
Kaupunki on kilpailuttanut sähkösopimuksen, ja ostaa sähkön Väreeltä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella.
Sopimuksesta noin puolet sähkön hinnasta on suojattu, ja siihen ei pörssin heilunta vaikuta. Ilman suojausta hinnannousu olisi vieläkin suurempi, Leppä toteaa.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva, Energiavirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö sekä yhteiskunnan muutosta ja kehitystä ennakoiva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisivat viime viikolla energiansäästökampanjan, jossa kannustetaan säästämään energiaa muun muassa huonelämpötilaa laskemalla sekä lämmintä vettä ja polttoainetta säästämällä.
Säästöjä ei voi tehdä kiinteistön kunnon kustannuksella.
Tuomas Kuronen
Energiansäästökeinoja pohditaan parhaillaan myös kaupungilla. Kaupunkia säästötalkoisiin kannustaa paitsi energian riittävyyden turvaaminen ja raha, myös yhteiskuntavastuu.
– Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Meidän on mietittävä omalta osaltamme toimenpiteitä, joilla voimme pienentää kulutusta, että sähköä riittää kaikille, Leppä toteaa.
Valtaosa, noin kaksi kolmasosaa, kaupungin käyttämästä sähköstä kuluu kiinteistöihin ja loput liikuntapaikkojen ja -tilojen valaistukseen.
Kaupungin kiinteistöistä, kuten kouluista, päiväkodeista, toimistoista ja valtaosasta liikuntatiloja vastaavan Tilapalvelun vs. kiinteistöjohtaja Tuomas Kuronen kertoo, että energian kulutusta seurataan jatkuvasti, mutta nyt syksyllä siihen kiinnitetään erityisesti huomiota.
– Tilojen lämpötilojen laskun mahdollisuutta käyttöaikojen ulkopuolella tutkitaan. Käyttöaikana tiloissa on kuitenkin taattava asianmukaiset olosuhteet, hän toteaa.
– Säästöjä ei voi tehdä kiinteistön kunnon kustannuksella. Eikä lämpötilan nosto saa syödä sen laskusta saatua säätöä, Kuronen jatkaa.
Liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal korostaa, että tavoitteena on pitää kaikki liikuntapaikat käytössä. Säästöä haetaan ainakin valaistuksesta.
Kuokkalan sillan valaistuksen uusiminen säästi energiaa yli 90 prosenttia.
Kari Ström
– Ulkoliikuntapaikkojen valaistukset ovat pääosin vanhaa kaasupurkaustekniikkaa. Linjana on, että uusia kohteita ei valaista, vaan vaihdetaan vanhojen kohteiden valaisimet ledeihin, hän sanoo.
Sahindalin mukaan vaihdettavana on noin 2 000 valaisinta. Myös Hipposhallin kaikki valaisimet aiotaan vaihtaa ledeiksi jo lähiaikoina.
Liikuntatilojen lämpötilan laskemisesta ei ole vielä suunnitelmaa. Uimahalleilla energian käyttöä pyritään hillitsemään hyödyntämällä kävijämäärätietoa teknisten järjestelmien ohjauksessa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hiljaisina aikoina kaikki saunat eivät olisi käytössä.
Sahindalin mukaan vuoromaksuihin ei suunnitella juuri nyt korotuksia.
– Tilannetta seurataan koko ajan, mutta tässä vaiheessa sähkön hinnalla ei ole vaikutusta vuorojen hintaan. Alkuvuonna asiaa arvioidaan uudelleen, hän toteaa.
