Presentation Transcript

1. KasvupaikkatyyppiluokitusJarkkoJuutila Kasvupaikkatyypit Metsätyypit

2. Kasvupaikkaluokituksen perusteita • kasvupaikan puuntuotoskyky eli viljavuusriippuu monista tekijöistä = kasvupaikkatekijät • Ilmasto (sade- jalämpöolot) • Maaperä (vesi- jaravinnetalous)

3. Primääriset ja sekundaariset kasvupaikkatekijät • Primaarisetkasvupaikkatekijät  kasvupaikanpysyviäominaisuuksia • (maaperänominaisuudet) • Sekundaarisetkasvupaikkatekijät  muuttuvatlyhyelläaikavälillä • ns. häiriötekijät, • metsäpalo, myrsky • myösihmisentoimet

4. Metsätalousmaiden luokitus Metsätalousmaat jakautuvat neljään pääluokkaan • kriteerinä tuottokyky, m3 / ha / v • metsämaalla vuotuinen keskikasvu 80 – 100 vuoden kiertoajalla on vähintään 1 m3 / ha • voidaan harjoittaa metsätaloutta • kitumaalla 100 vuoden kiertoajalla kasvu 0,1 – alle 1,0 m3 / ha / v • esim. karut suot • joutomaalla kasvu alle 0,1 m3 / ha / v • (puuttomat tai harvapuustoiset alueet) • muut metsätalouden maat • esim. varastopaikat, metsätiet, sorakuopat ym…

5. Kasvupaikkaluokituksen historiaa Suomessa • 1700-luvulla jako alaviin, tuoreisiin, kuiviin kankaihin sekä korpiin ja rämeisiin • A.G Blomqvistin tuotostaulukot 1870 • Valtapituuteen perustuva luokitus 1800-luvulla • uudelleen 1980-luvulla

6. Metsätyyppiteoria • Aimo Kaarlo ( A.K. ) Cajander ( 1879 – 1943 ) • Metsätieteilijä, professori • Kansanedustaja, ministeri • Metsätyyppiteorian kehittäjä

7. A.K. Cajanderin metsätyyppiteoria ”UeberWaldtypen” 1909 • kasvilajien levinnäisyyteen vaikuttavat niiden kasvupaikkavaatimukset • kasvupaikalle valikoituvat sille sopivat, kasvien välisessä kilpailussa menestyvät lajit – kehitys kohti ns. normaalitilaa • kasvillisuus kehittyy lajistoltaan säännönmukaiseksi • kasvillisuus kuvastaa kasvupaikan hyvyyttä: • lajikoostumus  kasvupaikan lajisto • kasvien ulkoasu  koko, väri, kukinta..

8. Metsäkasvillisuus kasvupaikan ravinteisuuden kuvaajana Lehtomainen kangas Kuivahko kangas karu • rehevä

9. Metsäkasvillisuus • Kasvillisuuskerrokset • Pohjakerros – sammalet, jäkälät • Kenttäkerros – varvut, ruohot ja heinät • Pensaskerros • Puusto • Opaskasvi – tiettyä minimiravinteisuutta vaativa kasvi • ravinteisuuden ilmentäjä, indikaattorikasvi • Nimikkokasvi, esim. mustikka • kasvupaikalla yleinen, vallitseva kasvilaji

10. Kasvillisuuskerrokset – pohjakerros Pohjakerros: sammalet, jäkälät Kuvassa: seinäsammalta

11. Kasvillisuuskerrokset – kenttäkerros Kenttäkerroksen varvustoa Pääasiassa mustikka, myös puolukkaa

12. Kasvillisuuskerrokset – puusto ja pensaskerros OMT rehevä rinne (=Lehtomainen kangaskäenkaali-mustikkatyyppi) Pensaskerroksessa pihlajaa, leppää, tuomea Puusto monilajinen ja -kerroksinen sekapuusto

13. Kasvillisuuskerrokset – puusto ja pensaskerros Kuivahkon / tuoreen kangasmetsän pensaskerrosta  Pääasiassa pihjaja ja kataja

14. Kasvillisuuskerrokset – puusto Puusto kuusivaltaista kasvatusmetsää

15. Kangasmetsät ja suot Kangasmaat: Suot: pintakasvillisuudesta yli 75 % suokasveja turvekerrosyli 30 cm josturvekerrosalle30 cm -> soistuma • vähintään 75 % peittävyydestä kangasmaiden kasvillisuutta

16. Metsäkasvillisuus-vyöhykkeet ( Lehto- Leikola, 1987 ) kussakin vyöhykkeessä suurilmastojametsäkasvillisuudenyleispiirteetverrattainyhtenäiset Esimerkiksituorekangas: Etelä-Suomessaeiesiinnykanervaa– pohjoisessakyllä, lisäksisuopursua, variksenmarjaajajuolukkaa, jotkaetelässäovatsuokasveja.

17. NimikkokasvitMetsätyyppien nimien lyhenteet tulevat nimikkokasvien tieteellisistä nimistä. • O - Oxalis –käenkaali eli ketunleipä • M - Myrtillus – mustikkakukka • De - Deschampsia - metsälauha • L - Ledum - suopursu • E - Empetrum - variksenmarja • U - Vacciniumuliginosum - juolukka • C - Calluna - kanerva • Cl - Cladina - poronjäkälä • D - Gymnocarpiumdryopteris - metsäimarre • V- Vaccinium– puolukka • Ma - Maianthemum - oravanmarja • F - Filices - saniaiset • He - Hepatica - sinivuokko • G - Geranium –kurjenpolvikukka • Fi- Filipendula - angervo • Py- Pyrola - talvikki • H - Hylocomium – seinäsammal Kasvien nimistä linkit nettikuviin

18. Metsätyypitkasvupaikkatyypeittäin

19. Tuoreen lehdon pintakasvillisuutta

20. Lehtopensaita

21. Lehtopensaita • taikinanmarja

22. Lehtorinne – tuore lehto

23. Kostea lehto – tihkupinta

24. Lehdot Lehtometsä Kadermo Hangon saaristo Kasveja mm. kielo lehtomaitikka taikinanmarja Puusto mänty koivu tammi

25. Lehtomainen kangas (OMT)Käenkaali-mustikkatyyppi

26. Lehtomaisen kankaan kasvillisuutta

27. Tuoreen kankaan kasvillisuutta

28. Tuore kangas (MT)mustikkatyyppi Pohjakerros • seinäsammal Kenttäkerros • mustikka Iso kuva: • Tuoreen kankaan varvustoa

29. Tuore kangas – kuusivaltainen puusto

30. Tuore kangas – MT • Tuoreen kankaan kasvatus-metsä harvennushakkuun jälkeen

31. Kuivahko kangas (VT)pohja- ja kenttäkerrosta

32. Kuivahko kangas ( VT )

33. Kuivahko kangas ( VT )

34. Pohjakerros jäkälää ja seinäsammalta Kenttäkerros kanervaa, puolukka, niukasti ruohoja Kuivan kankaan kasvillisuutta

35. Kuiva kangas • Männyn luontainen uudistuminen.

36. Kuivan kankaan (CT) varttunutta männikköä

37. Kuiva kangas – mäen päällys

38. Karukkokangas

39. Turvemaat ( suot ) 1. Puuttomat, avosuot  nevat, letot 2. Puustoisetsuot  korvet  kuusi, hieskoivu  rämeet  mänty

40. Rämevarpuja

41. Räme

42. Räme Puusto lyhyttä, hidaskasvuista mäntyä Suotyyppi isovarpuräme

43. Korpi rahkasammalpintaa

44. Puusto kuusta ja hieskoivua huomaa mätäs- ja välipintojen vaihtelu puusto kasvaa kuivemmilla mättäillä välipinnat rahka-sammalta ja suo-kasvillisuutta Mustikkakorpi Korpi

45. suuria saniaisia korpi-imarre kuusi hieskoivu Rehevä korpi Korpi

46. Avosuo – neva Ruskea rahkasammal ja jäkäläkertovat kasvupaikan vähäravinteisuudesta

47. Suomen metsien kasvupaikkajakauma (%) 33 31 15 14 9