SlideShare a Scribd company logo
1 of 27
Download to read offline
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit
& härkäpavun esikasviarvo
Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen
Luonnonvarakeskus
Etunimi.sukunimi@luke.fi
GSM 050 520 2296
© Luonnonvarakeskus2 Keskitalo ym. 2018.
FutureCrops – Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja
liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops).
Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014 – 2020).
Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-
Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi varsinaisesti 2017 ja jatkuu vuoteen
2019.
© Luonnonvarakeskus13/02/20193
Hankkeemme tavoitteena on harppaus valkuaisomavarai-
suudessa vuoteen 2030 mennessä.
Rahoitus SA:n
strategisen tutkimuksen
neuvosto (SRC)
© Luonnonvarakeskus
Tutkimusten tavoitteet
• 1) Selvittää härkäpavun, makealupiinin ja soijan siemen- ja
valkuaissatoja käytännön kasvuoloissa
- Potentiaalinen on kasvustonäytteestä laskettu sato
- Todellinen on viljelijän arvioima satomäärä
• 2) Tutkia, mikä kasvi parhaiten hyödyntää härkäpavun
maahan jättämän typen siemensadon ja valkuaissadon
muodostuksessa
4 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
© Luonnonvarakeskus
Tutkimusmenetelmät (1)
• Satopotentiaalitutkimus
– Näytteitä ja satotietoa käytännön viljelyksiltä
– Vuodeta: 2016, 2017, 2018
– Härkäpavulla 10 tilalta/vuosi, lupiinin ja soijan kohdalla tiloja oli
muutamia/vuosi
– Lajikkeet:
• härkäpapu ’Kontu’, ’Sampo’
• Sinilupiini mm. ’Haags blaue’, ’Sonet’ (Salsa ja Tango)
• Keltalupiini ’Mistel’
• Soija ’Anjuschka, Bohemia’, ’Fiskeby V’
5 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
© Luonnonvarakeskus
Tutkimusmenetelmät
• Esikasvikoe
• Koelohkolla kasvoi härkäpapua v. 2017
• Kenttäkoe 2018
• Pääruudut N tasot 0, 30, 60 ja 90 kg N/ha
• Osaruutuihin kylvettiin
• Kaura (Niklas, BOR, 500 kpl/m2)
• Tattari (Dykul, venäläinen, 180 kpl/m2)
• Kvinoa (Luken kanta, 190 kpl/m2)
• Rypsi (Juliet BOR, 325 kpl/m2)
• Öljyhamppu (Finola, 250 kpl/m2)
• Öljypellava (Abacus, englantilainen, 900 kpl/m2)
6 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
© Luonnonvarakeskus7 13.2.2019
Kapealehti - eli sinilupiini
(Lupinus angustifolius),
lajike ’Haags Blaue’
v. 2017. Kuvat Luke
© Luonnonvarakeskus8 13.2.2019
Keltalupiini (Lupinus luteus)
Kuvat: Luke
© Luonnonvarakeskus9 13.2.2019
Härkäpapu (Vicia faba) 2017. Kuvat
Luke
© Luonnonvarakeskus10 13.2.2019
Soija (Glycine max)
Lajikkeet ’Lauelma’ ja
’Anjuschka’
Kuvat Luke
© Luonnonvarakeskus11 13.2.2019Keskitalo ym 2019
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2016 2017 2018
Lämpösumma ◦C
Sademäärä, mm
Lämpösumma ◦C
keskimäärin 1981-2020
Sademäärä, mm
keskimäärin 1981-2020
Lämpösummat (◦C) ja sademäärät (mm) 2016 – 2018
ja keskimäärin (1981-2010) Jokioisten alueella.
Kasvukausien lämpötilat ja sademäärät
◦C ja mm
© Luonnonvarakeskus
Eri palkokasvien siemensadot
12 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
© Luonnonvarakeskus13 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018.
ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke.
Kg/ha
0
1000
2000
3000
4000
5000
2016 2017 2018
HÄRKÄPAPU
Potentiaalinen – laskettu näytteestä
Todellinen – viljelijän ilmoittama
© Luonnonvarakeskus14 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018.
ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke.
Kg/ha
0
1000
2000
3000
4000
5000
2016 2017 2018
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI
Kg/ha
Potentiaalinen – laskettu näytteestä
Todellinen – viljelijän ilmoittama
2016 2017 2018
© Luonnonvarakeskus15 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018.
ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke.
Kg/ha
0
1000
2000
3000
4000
5000
2016 2017 2018
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
0
1000
2000
3000
4000
5000
2016 2017 2018
HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA
Kg/ha Kg/ha
Potentiaalinen – laskettu näytteestä
Todellinen – viljelijän ilmoittama
2016 2017 2018
© Luonnonvarakeskus16 13.2.2019Keskitalo ym 2019
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018.
Näytteet kerättiin Jokioisten ympäristöstä Hämeen, Varsinais-Suomen ja
Satakunnan alueen pelloilta. Lupiini- ja soijatulosten takana alle 4 peltoa/vuosi,
härkäpavulla 10 peltoa/vuosi. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke
HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA
Vuonna 2018 viljelijöiden ilmoittamat sadot lähes yhtä suuret !
© Luonnonvarakeskus
Eri palkokasvien valkuaissadot
17 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
© Luonnonvarakeskus18 13.2.2019Keskitalo ym 2019
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 –
2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke.
HÄRKÄPAPU
Kg/ha
© Luonnonvarakeskus19 13.2.2019Keskitalo ym 2019
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 –
2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke.
HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI
Kg/ha Kg/ha
© Luonnonvarakeskus20 13.2.2019Keskitalo ym 2019
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 –
2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke.
HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA
Kg/ha Kg/ha Kg/ha
© Luonnonvarakeskus21 13.2.2019Keskitalo ym 2019
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2016 2017 2018
Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 –
2018. Näytteet kerättiin Jokioisten ympäristöstä Hämeen, Varsinais-Suomen ja
Satakunnan alueen pelloilta. Lupiini- ja soijatulosten takana alle 4 peltoa/vuosi,
härkäpavulla 10 peltoa/vuosi. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) –hanke.
HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA
Kg/ha Kg/ha Kg/ha
Makean lupiinin ja soijan valkuaissadot voivat v
joinakin vuosina nousta vertailukelpoiseksi
härkäpavun kanssa. Härkäpavulla sadon muodostus
on kuitenkin varmempaa.
© Luonnonvarakeskus22 13.2.2019Keskitalo ym 2019
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
0 30 60 90
kaura
kvinoa
tattari
öljypellava
rypsi
öljyhamppu
ScenoPropt –hankkeen (www.luke.fi/ScenoProt) esikasvi – jälkikasvikokeen tulokset
vuodelta 2018. Jälkikasvien (kaura, kvinoa … öljyhamppu) sadot härkäpapuvuoden
jälkeen. 0N = koeruutu ei saanut väkilannoitetta, mutta analyysien mukaan liukoisen
typen määrä oli lohkolla n. 20 kg/ha
 Pelkän härkäpaputypen jälkeen satomäärät ovat n 50 % siitä, mitä +90 kg N/ha tuotti
 Suhteessa ja kiloissa mitattuna vähiten väkilannoitetypestä hyötyi öljyhamppu
 Suhteessa eniten väkilannoitetypestä hyötyi kvinoa
 Kiloissa mitattuna väkilannoitetypestä hyötyi eniten kaura
© Luonnonvarakeskus
Alustavat johtopäätökset ScenoProt
(www.luke.fi/scenoprot) – hankkeen kenttäkokeista (1)
Tilanäytteiden keskimääräiset tulokset vuosilta 2016 - 2018
23 13.2.2019Keskitalo ym 2019
Keskimääräiset sadot
Kasvi Sato-
Viljelijän
ilmoitus
Sato-
Näytteestä
laskettu
Proteiinisato -
Laskettu viljelijän
ilmoittamasta
sadosta
Proteiinisato -
Näytteestä
laskettu
härkäpapu 2090 4170 580 1170
makealupiini 1130 1630 340 440
soija 570 1870 190 630
=> Kolmen vuoden keskiarvojen perustella härkäpavun sadot ja proteiinisadot
suurimmat
 Lupiinin ja soijan sadoissa suurta vaihtelua vuosien välillä
 Potentiaaliset sadot (sato ja valkuaissato) noin kaksinkertaiset viljelijän
ilmoittamaan satoon nähden.
© Luonnonvarakeskus
Alustavat johtopäätökset ScenoProt
(www.luke.fi/scenoprot) – hankkeen kenttäkokeista (2)
24 13.2.2019Keskitalo ym 2019
Tilanäytteiden tulokset VAIN vuodelta 2018
Kasvi Sato -
Viljelijän
ilmoittama
sato
Sato -
Näytteestä
laskettu
sato
Proteiinisato -
Laskettu
viljelijän
ilmoittamasta
sadosta
Proteiinisato -
Näytteestä
laskettu
härkäpapu 1170 3700 360 1150
makealupiini 1160 1050 340 340
soija 930 3370 310 1140
 Poikkeuksellisen kuumana ja kuivana kasvukautena soijan ja lupiinin valkuaissadot
ovat vertailukelpoisia härkäpavun kanssa
 Jatkosta emme tiedä – oliko vuoden 2018 kasvuolot vain poikkeus?
© Luonnonvarakeskus
Jatkossa
• Lisää tuloksia ScenoProt –hankkeen tila- ja kenttäkokeista tulossa
• Tiloilta kerättiin tietoa viljelymenetelmistä ja pellolta otettiin myös muita
näytteitä, joista selvitetään mm. tilojen välisten satoerojen taustoja.
• Keskisadon nosto ja vuosittaisten satovaihteluiden kaventaminen ovat
keskeiset viljelymenetelmiin liittyvät asiat, joita tutkimuskasveilla
(härkäpapu, lupiini ja soija) tulee selvittää.
• Lajikejalostus on edelleen oleellista: Herneellä ja härkäpavulla
kasvinjalostus Suomessa ja lupiinin ja soijan kohdalla lajikkeita tulee
etsiä ulkomailta.
25 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
© Luonnonvarakeskus
Kiitokset
• Matti Eskola
• Kauko Kyläsorri
• Aino Lahti
• Ari Lahti
• Anja Lammi
• Jaana Nissi
• Kirsi Raiskio
• Outi Haapala
• Marja Kujala
• … ja monelle muulle asiantuntijalle Luken Aineistopalvelussa
ja Peltokasvien tuotannossa, jotka ovat osallistuneet
ScenoProt –hankkeen kasvintuotantotutkimuksiin.
26 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
Kuva Luke
© Luonnonvarakeskus27 13.2.2019Teppo Tutkija

More Related Content

What's hot

Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudet
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetKeruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudet
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetSuomen metsäkeskus
 
Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...
Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi  palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi  palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...
Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...Suomen metsäkeskus
 
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...MTT_Agrifood_Research_Finland
 
Vesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueellaVesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueellaSuomen metsäkeskus
 

What's hot (19)

Katsaus tattarin tuotantoon meillä ja muualla, Marjo Keskitalo
Katsaus tattarin tuotantoon meillä ja muualla, Marjo KeskitaloKatsaus tattarin tuotantoon meillä ja muualla, Marjo Keskitalo
Katsaus tattarin tuotantoon meillä ja muualla, Marjo Keskitalo
 
Fenix hanke
Fenix  hankeFenix  hanke
Fenix hanke
 
Käpy- ja siementuhot: apua tuleville kuusen siemenviljelysten siemensadoille ...
Käpy- ja siementuhot: apua tuleville kuusen siemenviljelysten siemensadoille ...Käpy- ja siementuhot: apua tuleville kuusen siemenviljelysten siemensadoille ...
Käpy- ja siementuhot: apua tuleville kuusen siemenviljelysten siemensadoille ...
 
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudet
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudetKeruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudet
Keruuta ja viljelyä metsässä - metsien uudet tuotantomahdollisuudet
 
Tilanäytteiden siemen- ja valkuaissadot ja satopotentiaalit, Marjo Keskitalo
Tilanäytteiden siemen- ja valkuaissadot ja satopotentiaalit, Marjo KeskitaloTilanäytteiden siemen- ja valkuaissadot ja satopotentiaalit, Marjo Keskitalo
Tilanäytteiden siemen- ja valkuaissadot ja satopotentiaalit, Marjo Keskitalo
 
Öljyhampputuloksia ja havaintoja 2016 peltokierrokselta, Marjo Keskitalo
Öljyhampputuloksia ja havaintoja 2016 peltokierrokselta, Marjo KeskitaloÖljyhampputuloksia ja havaintoja 2016 peltokierrokselta, Marjo Keskitalo
Öljyhampputuloksia ja havaintoja 2016 peltokierrokselta, Marjo Keskitalo
 
Antti miettinen 06042017
Antti miettinen 06042017Antti miettinen 06042017
Antti miettinen 06042017
 
Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Päivi Kurki, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
 
Rantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppa
Rantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppaRantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppa
Rantalaiduntamisen ravinnetaseet-ja-vesistovaikutukset-8.9.2021 uusi-kamppa
 
Biomassa atlas - Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön
Biomassa atlas - Biotalouden tietovarannot tehokäyttöönBiomassa atlas - Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön
Biomassa atlas - Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön
 
Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...
Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi  palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi  palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...
Luonnontuotetiedon tuottaminen Metsään.fi palveluun, Juha Vornanen, Henri Va...
 
Öljyhampun viljelyalojen kehitys, Marjo Keskitalo
Öljyhampun viljelyalojen kehitys, Marjo KeskitaloÖljyhampun viljelyalojen kehitys, Marjo Keskitalo
Öljyhampun viljelyalojen kehitys, Marjo Keskitalo
 
Tuomas Ruottinen - Sinimailasen viljely ja menestyminen Pohjois- ja Etelä-Sav...
Tuomas Ruottinen - Sinimailasen viljely ja menestyminen Pohjois- ja Etelä-Sav...Tuomas Ruottinen - Sinimailasen viljely ja menestyminen Pohjois- ja Etelä-Sav...
Tuomas Ruottinen - Sinimailasen viljely ja menestyminen Pohjois- ja Etelä-Sav...
 
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen – tuloksia HorseManure...
 
Vieraspedot ja lintuvesien kunnostus, Markku Mikkola-Roos
Vieraspedot ja lintuvesien kunnostus, Markku Mikkola-RoosVieraspedot ja lintuvesien kunnostus, Markku Mikkola-Roos
Vieraspedot ja lintuvesien kunnostus, Markku Mikkola-Roos
 
Rehuvalintojen vaikutukset nautojen ilmastokuormaan – Marketta Rinne, tutkimu...
Rehuvalintojen vaikutukset nautojen ilmastokuormaan – Marketta Rinne, tutkimu...Rehuvalintojen vaikutukset nautojen ilmastokuormaan – Marketta Rinne, tutkimu...
Rehuvalintojen vaikutukset nautojen ilmastokuormaan – Marketta Rinne, tutkimu...
 
Vesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueellaVesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Virmasjoen valuma-alueella
 
Maitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, Luke
Maitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, LukeMaitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, Luke
Maitotilan resurssitehokkuus - Sari Kajava, Luke
 
Kati hoppula 06042017
Kati hoppula 06042017Kati hoppula 06042017
Kati hoppula 06042017
 

Similar to Keskitalo ym. harkapapu, lupiini, soija satopotentiaali ja esikasviarvo

Ekoprodukternas potential Silvan
Ekoprodukternas potential SilvanEkoprodukternas potential Silvan
Ekoprodukternas potential SilvanSuomen metsäkeskus
 
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019Suomen metsäkeskus
 
Tutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, Luke
Tutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, LukeTutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, Luke
Tutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, LukeMaa- ja metsätalousministeriö
 
Vihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukena
Vihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukenaVihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukena
Vihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukenaTAPIO
 
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...Maa- ja metsätalousministeriö
 
Yrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteista
Yrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteistaYrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteista
Yrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteistaSuomen metsäkeskus
 
Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018
Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018
Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018Suomen metsäkeskus
 
Puuvedet maailmalla ja Suomen markkinoilla
Puuvedet maailmalla ja Suomen markkinoillaPuuvedet maailmalla ja Suomen markkinoilla
Puuvedet maailmalla ja Suomen markkinoillaSuomen metsäkeskus
 
Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...
Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...
Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...Maa- ja metsätalousministeriö
 

Similar to Keskitalo ym. harkapapu, lupiini, soija satopotentiaali ja esikasviarvo (20)

Ekoprodukternas potential Silvan
Ekoprodukternas potential SilvanEkoprodukternas potential Silvan
Ekoprodukternas potential Silvan
 
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, LukeViherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
Viherlannoituksen hyödyt ja riskit - Pirjo Kivijärvi ja Asko Hannukkala, Luke
 
Lajikkeiden muntautumiskyky - hyöty vai haitta, Marjo Keskitalo
Lajikkeiden muntautumiskyky - hyöty vai haitta, Marjo KeskitaloLajikkeiden muntautumiskyky - hyöty vai haitta, Marjo Keskitalo
Lajikkeiden muntautumiskyky - hyöty vai haitta, Marjo Keskitalo
 
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
 
Tutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, Luke
Tutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, LukeTutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, Luke
Tutukimuksella menestystä ja kestävää tulevaisuutta, Johanna Buchert, Luke
 
Vihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukena
Vihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukenaVihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukena
Vihreän talouden liiketoimintamalli yritystoiminnan tukena
 
Luoko rahkasammalen korjuu uusia kihokkikohteita? - Niko Silvan (Luke)
Luoko rahkasammalen korjuu uusia kihokkikohteita? - Niko Silvan (Luke)Luoko rahkasammalen korjuu uusia kihokkikohteita? - Niko Silvan (Luke)
Luoko rahkasammalen korjuu uusia kihokkikohteita? - Niko Silvan (Luke)
 
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...
Jari Setälä, Luonnonvarakeskus - Kalajauhotehtaan ja Itämerirehun yhteiskunna...
 
Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
Taru Palosuo, Kohti parempia satoja –seminaari Iisalmessa 8.11.2016
 
Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...
Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...
Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous - hyvis vai pahis? - Perttu Virkaj...
 
erikoiskasveja yrittäjämielisille - Viljan vaihtoehtoja Varsinais-Suomeen: mi...
erikoiskasveja yrittäjämielisille - Viljan vaihtoehtoja Varsinais-Suomeen: mi...erikoiskasveja yrittäjämielisille - Viljan vaihtoehtoja Varsinais-Suomeen: mi...
erikoiskasveja yrittäjämielisille - Viljan vaihtoehtoja Varsinais-Suomeen: mi...
 
Glyfosaatin ja AMPAn pitoisuuksia viljelijöiden peltomaassa - Jaana Uusi-Kämp...
Glyfosaatin ja AMPAn pitoisuuksia viljelijöiden peltomaassa - Jaana Uusi-Kämp...Glyfosaatin ja AMPAn pitoisuuksia viljelijöiden peltomaassa - Jaana Uusi-Kämp...
Glyfosaatin ja AMPAn pitoisuuksia viljelijöiden peltomaassa - Jaana Uusi-Kämp...
 
Yrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteista
Yrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteistaYrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteista
Yrittajyytta ja-lisatuloja-luonnontuotteista
 
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa, Pirjo Kivijärvi
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa, Pirjo KivijärviViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa, Pirjo Kivijärvi
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa, Pirjo Kivijärvi
 
Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018
Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018
Luonto ja luonnontuotteet teemailta 30.10.2018
 
Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017
Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017
Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017
 
Suomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK Lepaa
Suomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK LepaaSuomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK Lepaa
Suomalaisen vihannestuotannon loistava tulevaisuus - Sirkka Jaakkola, HAMK Lepaa
 
Puuvedet maailmalla ja Suomen markkinoilla
Puuvedet maailmalla ja Suomen markkinoillaPuuvedet maailmalla ja Suomen markkinoilla
Puuvedet maailmalla ja Suomen markkinoilla
 
Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...
Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...
Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Mi...
 
Yhteenveto kokonaiskestävästä metsätaloudesta tutkimuksen näkökulmasta - Pohj...
Yhteenveto kokonaiskestävästä metsätaloudesta tutkimuksen näkökulmasta - Pohj...Yhteenveto kokonaiskestävästä metsätaloudesta tutkimuksen näkökulmasta - Pohj...
Yhteenveto kokonaiskestävästä metsätaloudesta tutkimuksen näkökulmasta - Pohj...
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Keskitalo ym. harkapapu, lupiini, soija satopotentiaali ja esikasviarvo

  • 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 050 520 2296
  • 2. © Luonnonvarakeskus2 Keskitalo ym. 2018. FutureCrops – Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops). Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014 – 2020). Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi varsinaisesti 2017 ja jatkuu vuoteen 2019.
  • 3. © Luonnonvarakeskus13/02/20193 Hankkeemme tavoitteena on harppaus valkuaisomavarai- suudessa vuoteen 2030 mennessä. Rahoitus SA:n strategisen tutkimuksen neuvosto (SRC)
  • 4. © Luonnonvarakeskus Tutkimusten tavoitteet • 1) Selvittää härkäpavun, makealupiinin ja soijan siemen- ja valkuaissatoja käytännön kasvuoloissa - Potentiaalinen on kasvustonäytteestä laskettu sato - Todellinen on viljelijän arvioima satomäärä • 2) Tutkia, mikä kasvi parhaiten hyödyntää härkäpavun maahan jättämän typen siemensadon ja valkuaissadon muodostuksessa 4 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
  • 5. © Luonnonvarakeskus Tutkimusmenetelmät (1) • Satopotentiaalitutkimus – Näytteitä ja satotietoa käytännön viljelyksiltä – Vuodeta: 2016, 2017, 2018 – Härkäpavulla 10 tilalta/vuosi, lupiinin ja soijan kohdalla tiloja oli muutamia/vuosi – Lajikkeet: • härkäpapu ’Kontu’, ’Sampo’ • Sinilupiini mm. ’Haags blaue’, ’Sonet’ (Salsa ja Tango) • Keltalupiini ’Mistel’ • Soija ’Anjuschka, Bohemia’, ’Fiskeby V’ 5 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
  • 6. © Luonnonvarakeskus Tutkimusmenetelmät • Esikasvikoe • Koelohkolla kasvoi härkäpapua v. 2017 • Kenttäkoe 2018 • Pääruudut N tasot 0, 30, 60 ja 90 kg N/ha • Osaruutuihin kylvettiin • Kaura (Niklas, BOR, 500 kpl/m2) • Tattari (Dykul, venäläinen, 180 kpl/m2) • Kvinoa (Luken kanta, 190 kpl/m2) • Rypsi (Juliet BOR, 325 kpl/m2) • Öljyhamppu (Finola, 250 kpl/m2) • Öljypellava (Abacus, englantilainen, 900 kpl/m2) 6 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
  • 7. © Luonnonvarakeskus7 13.2.2019 Kapealehti - eli sinilupiini (Lupinus angustifolius), lajike ’Haags Blaue’ v. 2017. Kuvat Luke
  • 8. © Luonnonvarakeskus8 13.2.2019 Keltalupiini (Lupinus luteus) Kuvat: Luke
  • 9. © Luonnonvarakeskus9 13.2.2019 Härkäpapu (Vicia faba) 2017. Kuvat Luke
  • 10. © Luonnonvarakeskus10 13.2.2019 Soija (Glycine max) Lajikkeet ’Lauelma’ ja ’Anjuschka’ Kuvat Luke
  • 11. © Luonnonvarakeskus11 13.2.2019Keskitalo ym 2019 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2016 2017 2018 Lämpösumma ◦C Sademäärä, mm Lämpösumma ◦C keskimäärin 1981-2020 Sademäärä, mm keskimäärin 1981-2020 Lämpösummat (◦C) ja sademäärät (mm) 2016 – 2018 ja keskimäärin (1981-2010) Jokioisten alueella. Kasvukausien lämpötilat ja sademäärät ◦C ja mm
  • 12. © Luonnonvarakeskus Eri palkokasvien siemensadot 12 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
  • 13. © Luonnonvarakeskus13 13.2.2019Keskitalo ym. 2019 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. Kg/ha 0 1000 2000 3000 4000 5000 2016 2017 2018 HÄRKÄPAPU Potentiaalinen – laskettu näytteestä Todellinen – viljelijän ilmoittama
  • 14. © Luonnonvarakeskus14 13.2.2019Keskitalo ym. 2019 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. Kg/ha 0 1000 2000 3000 4000 5000 2016 2017 2018 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI Kg/ha Potentiaalinen – laskettu näytteestä Todellinen – viljelijän ilmoittama 2016 2017 2018
  • 15. © Luonnonvarakeskus15 13.2.2019Keskitalo ym. 2019 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. Kg/ha 0 1000 2000 3000 4000 5000 2016 2017 2018 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 0 1000 2000 3000 4000 5000 2016 2017 2018 HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Kg/ha Kg/ha Potentiaalinen – laskettu näytteestä Todellinen – viljelijän ilmoittama 2016 2017 2018
  • 16. © Luonnonvarakeskus16 13.2.2019Keskitalo ym 2019 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan sadot (kg/ha) 2016 – 2018. Näytteet kerättiin Jokioisten ympäristöstä Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen pelloilta. Lupiini- ja soijatulosten takana alle 4 peltoa/vuosi, härkäpavulla 10 peltoa/vuosi. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Vuonna 2018 viljelijöiden ilmoittamat sadot lähes yhtä suuret !
  • 17. © Luonnonvarakeskus Eri palkokasvien valkuaissadot 17 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
  • 18. © Luonnonvarakeskus18 13.2.2019Keskitalo ym 2019 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 – 2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. HÄRKÄPAPU Kg/ha
  • 19. © Luonnonvarakeskus19 13.2.2019Keskitalo ym 2019 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 – 2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI Kg/ha Kg/ha
  • 20. © Luonnonvarakeskus20 13.2.2019Keskitalo ym 2019 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 – 2018. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) hanke. HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Kg/ha Kg/ha Kg/ha
  • 21. © Luonnonvarakeskus21 13.2.2019Keskitalo ym 2019 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 2016 2017 2018 Keskimääräiset härkäpavun, makealupiinin ja soijan valkuaissadot (kg/ha) 2016 – 2018. Näytteet kerättiin Jokioisten ympäristöstä Hämeen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen pelloilta. Lupiini- ja soijatulosten takana alle 4 peltoa/vuosi, härkäpavulla 10 peltoa/vuosi. ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) –hanke. HÄRKÄPAPU MAKEALUPIINI SOIJA Kg/ha Kg/ha Kg/ha Makean lupiinin ja soijan valkuaissadot voivat v joinakin vuosina nousta vertailukelpoiseksi härkäpavun kanssa. Härkäpavulla sadon muodostus on kuitenkin varmempaa.
  • 22. © Luonnonvarakeskus22 13.2.2019Keskitalo ym 2019 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 0 30 60 90 kaura kvinoa tattari öljypellava rypsi öljyhamppu ScenoPropt –hankkeen (www.luke.fi/ScenoProt) esikasvi – jälkikasvikokeen tulokset vuodelta 2018. Jälkikasvien (kaura, kvinoa … öljyhamppu) sadot härkäpapuvuoden jälkeen. 0N = koeruutu ei saanut väkilannoitetta, mutta analyysien mukaan liukoisen typen määrä oli lohkolla n. 20 kg/ha  Pelkän härkäpaputypen jälkeen satomäärät ovat n 50 % siitä, mitä +90 kg N/ha tuotti  Suhteessa ja kiloissa mitattuna vähiten väkilannoitetypestä hyötyi öljyhamppu  Suhteessa eniten väkilannoitetypestä hyötyi kvinoa  Kiloissa mitattuna väkilannoitetypestä hyötyi eniten kaura
  • 23. © Luonnonvarakeskus Alustavat johtopäätökset ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) – hankkeen kenttäkokeista (1) Tilanäytteiden keskimääräiset tulokset vuosilta 2016 - 2018 23 13.2.2019Keskitalo ym 2019 Keskimääräiset sadot Kasvi Sato- Viljelijän ilmoitus Sato- Näytteestä laskettu Proteiinisato - Laskettu viljelijän ilmoittamasta sadosta Proteiinisato - Näytteestä laskettu härkäpapu 2090 4170 580 1170 makealupiini 1130 1630 340 440 soija 570 1870 190 630 => Kolmen vuoden keskiarvojen perustella härkäpavun sadot ja proteiinisadot suurimmat  Lupiinin ja soijan sadoissa suurta vaihtelua vuosien välillä  Potentiaaliset sadot (sato ja valkuaissato) noin kaksinkertaiset viljelijän ilmoittamaan satoon nähden.
  • 24. © Luonnonvarakeskus Alustavat johtopäätökset ScenoProt (www.luke.fi/scenoprot) – hankkeen kenttäkokeista (2) 24 13.2.2019Keskitalo ym 2019 Tilanäytteiden tulokset VAIN vuodelta 2018 Kasvi Sato - Viljelijän ilmoittama sato Sato - Näytteestä laskettu sato Proteiinisato - Laskettu viljelijän ilmoittamasta sadosta Proteiinisato - Näytteestä laskettu härkäpapu 1170 3700 360 1150 makealupiini 1160 1050 340 340 soija 930 3370 310 1140  Poikkeuksellisen kuumana ja kuivana kasvukautena soijan ja lupiinin valkuaissadot ovat vertailukelpoisia härkäpavun kanssa  Jatkosta emme tiedä – oliko vuoden 2018 kasvuolot vain poikkeus?
  • 25. © Luonnonvarakeskus Jatkossa • Lisää tuloksia ScenoProt –hankkeen tila- ja kenttäkokeista tulossa • Tiloilta kerättiin tietoa viljelymenetelmistä ja pellolta otettiin myös muita näytteitä, joista selvitetään mm. tilojen välisten satoerojen taustoja. • Keskisadon nosto ja vuosittaisten satovaihteluiden kaventaminen ovat keskeiset viljelymenetelmiin liittyvät asiat, joita tutkimuskasveilla (härkäpapu, lupiini ja soija) tulee selvittää. • Lajikejalostus on edelleen oleellista: Herneellä ja härkäpavulla kasvinjalostus Suomessa ja lupiinin ja soijan kohdalla lajikkeita tulee etsiä ulkomailta. 25 13.2.2019Keskitalo ym. 2019
  • 26. © Luonnonvarakeskus Kiitokset • Matti Eskola • Kauko Kyläsorri • Aino Lahti • Ari Lahti • Anja Lammi • Jaana Nissi • Kirsi Raiskio • Outi Haapala • Marja Kujala • … ja monelle muulle asiantuntijalle Luken Aineistopalvelussa ja Peltokasvien tuotannossa, jotka ovat osallistuneet ScenoProt –hankkeen kasvintuotantotutkimuksiin. 26 13.2.2019Keskitalo ym. 2019 Kuva Luke