Presidentti Sauli Niinistö: Maailma on mennyt kovempaan suuntaan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö katselee turvallisuuspoliittista tilannetta hieman huolestunein miettein.

– Maailma on mennyt kovempaan suuntaan, Niinistö sanoo.

Valtapolitiikka on tullut vahvasti takaisin, ja presidentin mukaan se näkyy ja kuuluu. Valtakolmion kulmissa ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina.

– Venäjä käyttää näkyvää voimaa, Kiina rahan voimaa ja Yhdysvallat ehkä vähän kumpaakin maailmalla.

Niinistö arvioi, että vuosituhannen alussa Euroopassa tunnelma oli hieman jalat irti maasta. Eurooppalaisia arvoja pidettiin ylivertaisina ja vietiin malliksi muualle, ja nyt Eurooppa joutuu puolustamaan näitä samoja arvoja omien rajojensa sisäpuolella.

Myös EU:n nopea laajentuminen aiheutti ongelmia. Näin monen jäsenmaan on vaikea löytää aina yhteistä säveltä. Brexit on sitten vielä ihan oma lukunsa. Niinistö sanoo, että Euroopalla on tässä ryhdistäytymisen aika.

– Olen huolissani EU:n yhtenäisyydestä, mutta minulla on toiveeseen perustuva usko, että parempaa olisi tulossa. On välttämätöntä tulla.

EU:n armeijasta puhuminen on Niinistön mielestä aika sekavaa. EU:ssa on 28 eri armeijaa, joista ainakin Nato-maat joutuvat vahvistamaan omia joukkojaan. Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut Eurooppaa kantamaan itse enemmän vastuuta.

Presidentti sanoo, että tämän päivän maailmassa kunnioitetaan voimaa. Euroopan maat yhteen laskettuna edustavat tätä yhteistä voimaa. Mitä enemmän pystytään yhdessä tekemään, sen parempi.

”Valitettavasti tilanne on niin, että tyhjä tila täyttyy, mutta ei se kyllä YK:lla täyty.”

Yhdysvaltain luotettavuus nousi keskusteluihin, kun presidentti Donald Trump veti joukot Pohjois-Syyriasta. Tätä on pohdittu myös EU:n Nato-maissa. Yhdysvallat ehti jo antaa vakuutuksen, että puolustusliiton 5. artikla on voimissaan. Tämä artikla velvoittaa muut jäsenmaat puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Niinistö sanoo, että Trumpin hallinnon linjauksissa on tullut aika monta varoitusta siitä, että Yhdysvallat vetäytyy ottamasta vastuun kaikesta.

Yhdysvallat on saanut aiemmin moitteita roolistaan maailman poliisina.

– Nyt sitten moitteet tulevat siitä, että Yhdysvallat rajoittaa tätä rooliaan.

Yhdysvaltain vetäytyminen uhkaa jättää maailman turvallisuuspolitiikkaan ison aukon.

– Valitettavasti tilanne on niin, että tyhjä tila täyttyy, mutta ei se kyllä YK:lla täyty.

Epävakaus näkyy myös taloudessa, kun kauppasota uhkaa vapaata kauppaa.

– Presidentti Trumpin sloganhan on ollut, että Amerikka kärsii tappioita näissä kauppasopimuksissa ja kansainvälisissä instituutioissa, ja hän niitä sitten haluaa korjailla.

Niinistö uskoo, että ratkaisu kauppakiistoihin löytyy. Jo aiemminkin kertaalleen purettuja sopimuksia on saatu rakennettua uudestaan kuten USA:n, Meksikon ja Kanadan kauppaa koskeva sopimus.

– Kun Trumpia kuuntelee, niin näyttää, että Kiinankin kanssa kuitenkin tavoitteena on jonkinlainen uudenlainen sopimus, ei sopimukseton tila.

Suurvaltojen johtajat käyttävät mielellään aikaa keskusteluihin presidentti Sauli Niinistön kanssa. Presidentti itse ei halua korostaa rooliaan, mutta pienen maan presidentillä on poikkeuksellisen paljon tapaamisia maailman mahtimiesten kanssa.

Esimerkiksi tänä vuonna Niinistö on tavannut Kiinan presidentti Xi Jinpingin, Yhdysvaltain Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Lisäksi listalle mahtuu useita Euroopan johtajia kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Korkean tason tapaamiset avaavat hyvän mahdollisuuden vaikuttaa niihin päätöksiin, joita isoissa pöydissä tehdään.

Lokakuussa presidentti Niinistö vieraili valkoisessa talossa. Yhteisen tiedotustilaisuuden päähuomion vei presidentti Trumpin ja paikallisen median yhteenotto, kun Trumpilta tivattiin kommentteja Ukrainan tapahtumista.

Presidenttien keskustelussa käsiteltiin kuitenkin monia asioita. Niinistön mukaan presidentti Trump oli valmistautunut tapaamiseen ja hänellä oli hyvä kuva Suomesta. Keskusteluissa käytiin läpi kaupallisia suhteita, ja muun muassa jäänmurtajat kiinnostivat Trumpia. Myös Nokia ja 5g-osaaminen saivat kehuja.

Yhdysvaltoja kiinnostaa lisäksi arktinen alue. Niinistö koki myönteisenä, kun Trump sanoi nokipäästöjen olevan arktisen alueen suuri uhka.

”Aika varhaisessa vaiheessa jo omassa omakotitalossa vaihdettiin maalämpöön. Presidentin kansliassa on vähennetty hiilijalanjälkeä vuodesta 2016 noin 65 prosenttia.”

Presidentti on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja uskoo, että saman huolen jakaa valtaosa maailman väestä.

Olemmeko tehneet tarpeeksi ilmastonmuutoksen eteen?

– Ainakin sotkettu on, ihan riittäviin.

Tässä on herätyksen paikka, mutta Niinistö korostaa, että tavallisen ihmisen kannalta ahdistus tai pelko siitä, että elämä rajoittuu, ovat turhia. Sen sijaan jokainen voi tehdä itsekin paljon. Esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen ja kiertotalous eivät mitenkään rajoita elämää, vaan päinvastoin voivat rikastuttaa.

– Tärkeintä on, että syntyy laajalla rintamalla oleva asenne. Että tämä on asia, jolle on voitava tehdä jotakin.

Niinistö pitää outona, että Suomessa ei tunneta kunnolla sellaista termiä kuin Helsinki Principles, Helsingin periaatteet, jotka 40 valtiovarainministeriä maailmanpankin avustamana vahvistivat viime vuonna.

Tässä kuuden kohdan ohjelmassa julkisen sektorin budjettia ja investointeja valmisteltaessa otetaan aina huomioon ympäristönäkökulma. Presidentti kehuu ohjelmaa, jossa on tekemisen meininkiä.

– Se on konkretiaa. Se on enemmän konkretiaa kuin pelkät tavoitejulistukset.

Niinistö on tehnyt myös omia ratkaisuja ilmastonmuutoksen puolesta.

– Tulee seurattua omaa käyttäytymistä. Aika varhaisessa vaiheessa jo omassa omakotitalossa vaihdettiin maalämpöön. Presidentin kansliassa on vähennetty hiilijalanjälkeä vuodesta 2016 noin 65 prosenttia.

Ilmastonmuutoksen ohella suomalaisia on tänä syksynä puhuttanut väestöennuste, jossa Suomen väkiluvun arvioidaan kääntyvän laskuun ja syntyvyyden vähenevän voimakkaasti.

Syntyvyyden nopea romahtaminen Suomessa herättää presidentti Niinistön mukaan vakavia kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia.

– Kun toisaalta Suomi on kuitenkin kaikilla hyvän mittareilla maailman kärkimaita. Aika ristiriitainen tilanne.

Presidentin valtaoikeudet erityisesti sisäpolitiikassa ovat rajalliset. Aina sitä ei kuitenkaan tiedosteta.

Niinistön mukaan ristiriitaa vallitsee siinä, että aika monella on väärä käsitys siitä, mitä presidentti voi tehdä. Ajatellaan, että presidentti voi pysäyttää ja panna uusiksi eduskunnan päättämiä asioita.

Niinistö viittaa erityisesti viime eduskuntavaalikaudella muotiin tulleeseen ilmiöön. Kun eduskunta oli jo hyväksynyt lakiesityksen, niin oppositiosta esitettiin yhä useammin vaatimuksia, että presidentin pitää jättää laki vahvistamatta.

– Siinä tavallaan sokaistiin ihmisiä kuvittelemaan, että presidentti voi yhtäkkiä jarruttaa minkä tahansa asian, ja sitä ei enää ole. Se oli vähän harhaan johtamista, eduskunta voi aina uudistaa päätöksensä.

Presidentin toimikauden pituutta olisi Niinistön mielestä varaa lyhentää. Suomessa käytössä oleva kuusi vuotta on poikkeuksellisen pitkä. Jos halutaan pitää 12 vuotta ikään kuin maksimina, niin esimerkiksi 3×4 vuotta olisi Niinistön mielestä parempi. Tai sitten 5+5 vuotta.

Hallitusten vaihtuminen kauden aikana ei ole ongelma, tavallaan pitkä kausi tuo myös jatkuvuutta. Kyse on kuitenkin vaativasta ja sitovasta tehtävästä.

– Toisin kuin yleisesti luullaan, tämä on kyllä aika kiinni pitävää hommaa.

Lue myös presidentti Niinistön ajatuksia vanhasta kotikaupungistaan:

Salo on Sauli Niinistölle muistojen kaupunki