Salon taajamissa väki vähenee maaseutua hitaammin

10

Salon väkiluvun lasku koettelee maaseutua kovemmin kuin taajamia. Taajamien välillä on kuitenkin eroja, ja joillain kulmakunnilla asukkaita on yhä saman verran kuin viime vuosikymmenen alussa.

Kaupunki laskee Salon keskustaajamaan kuuluvaksi vanhan Salon keskustan ja Halikon kirkonkylän ja niiden laidoilla olevat kaava-alueet. Torilta noin kuuden kilometrin säteen sisällä oleva keskusta ulottuu lännessä Halikon Asemanseudulle ja etelässä Sirkkulaan.

Tällä tavalla määritellyn keskustan alueella asuu runsaat 29 000 ihmistä. Vuonna 2010 asukkaita oli yli 30 000.

Koko Salon väkiluku on laskenut samaan aikaan yli 54 000:sta runsaaseen 51 000:een.

Keskustaajaman väkiluku on laskenut 4,4 prosenttia ja koko kaupungin 5,5 prosenttia.

Salon taajamissa asuu yli 40 000 ihmistä. Keskustaajama on suurin, ja pienin on alle sadan asukkaan Härjänvatsa Kiikalassa.

Taajamien ulkopuolella asuu reippaasti alle 11 000 salolaista. Kymmenen vuotta sitten heitä oli yli tuhat enemmän, melkein 12 000.

Salon sisäinen muuttoliikenne suuntautuu kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannerveden mukaan ennen muuta vanhan Salon keskustaan.

Muualle kaupunkiin ei esimerkiksi rakenneta kerrostaloja.

– Jos esimerkiksi Vaskiolla muutettiin ennen maatilalta rivitaloon Vaskion keskustaan tai Halikon kirkonkylään, nyt muutetaan Salon keskustaan, kuvaa Mannervesi tilannetta.

Salon laajan keskustaajaman Halikon puoleiselta laidalta löytyy alue, joka poikkeaa koko kaupungin kehityksestä. Halikon Asemanseudulla asuu nyt 30 ihmistä enemmän kuin viisi vuotta sitten, kiitos tonttien ja moottoritien.

– Sinne on rakennettu uusia taloja. Asemanseudun kaava tehtiin jo 1990-luvun alussa, mutta vasta moottoritien ja Mahtimiehentien valmistuminen laukaisivat kehityksen liikkeelle, sanoo Mannervesi.

Myös Märynummi on moottoritieliittymän lähellä. Siellä väki on kuitenkin vähentynyt. Alueella tulee tontteja myyntiin tänä vuonna.

Moottoritien vaikutuspiirissä ovat myös Kaivola ja Muurla ja Suomusjärvi, joissa väkiluku on laskenut prosentuaalisesti vähemmän kuin keskustaajamassa tai koko kaupungissa.

Kasvua on viidessä kylässä: Vartsalassa, Kuusjoen Kurkelassa, Härjänvatsassa, Inkereellä ja Mathildedalissa.

Salon kaupungin kaavoitusinsinööri Timo Alhoke arvioi, että kaava-alueiden rakentuminen selittää kasvua Inkereellä ja Vartsalassa.

– Vartsalassa esimerkiksi on viimeisen viiden vuoden aikana valmistunut useita yhtiömuotoisia asuntoja ja jo aiemmin 2005–2015 useita omakotitaloja.

Alhokkeen mukaan Kurkelassa oli 2010-luvun alkupuolella tilapäinen hyppäys lapsimäärässä. Kuusjoen keskustaan oli tuolloin juuri valmistunut uusi koulu.

Härjänvatsan asukasluku on niin pieni, että muutaman ihmisen muutos suuntaan tai toiseen on prosentteina laskettuna suuri.

Teijon alue potkii väkiluvun laskevaa trendiä vastaan. Asukasluku on pysynyt niin kutsutulla ruukkikylien alueella vuodesta toiseen suunnilleen samana. Teijon ja Mathildedalin taajamissa on yhteensä yli 600 ja koko alueella noin 700 asukasta.

Toisin on käynyt niinikään merellistä Salon edustavalle Särkisalolle. Asukasluku on laskenut toistakymmentä prosenttia vuodesta 2010.

Vastaavan kokoinen väestökato on kohdannut myös Kiskoa ja Kiikalaa.

Vanhoista Salon seudun kunnista väki on vähentynyt eniten Kiskossa, Kiikalassa ja Särkisalossa. Parhaiten pitoa on ollut Perttelissä, Halikossa ja Muurlassa.

Kaikkiaan Salon väkiluku on laskenut 2010-luvulla saman verran kuin itsenäisissä Kiikalan ja Suomusjärven kunnissa oli yhteensä asukkaita.

Salon seudun kymmenen kunnan liitos tehtiin vuoden 2009 alussa.

Viime vuoden lopussa salolaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan jo selvästi alle 52 000. Kymmenessä kunnassa oli yhteensä saman verran asukkaita vuonna 1998 (SSS 24.1.).

Salon väkiluku oli suurimmillaan vuonna 2011. Tuolloin salolaisia oliyli 55 000. Vuonna 2012 Nokia sulki matkapuhelintehtaan, ja Salon väkiluku alkoi laskea.

Viime vuonna salolaisia syntyi puolet kuolleiden määrästä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Salo jäi tappiolle.

Kartassa ja taulukoissa verrataan väkilukuja 31.12.2010 ja 15.10.2019. Luvut voivat poiketa hieman virallisista väkiluvuista, sillä niissä ei ole mukana laitoksissa asuvia tai esimerkiksi henkilöitä, joilla on turvaluokitus.

Lue myös:

Salon väkiluku laskee, mutta palkkaa saavien määrä kasvaa

Yksi kuva näyttää, miksi kouluverkosta puhutaan

Työpaikkoja tuplasti auki ja työttömyysprosentti laskussa

 

10 Comments
Inline Feedbacks
View all comments