104 vuotta täyttävässä Suomessa on eri laskelmien mukaan reilut 10 000 aktiivista urheiluseuraa, joista moni on jo pitkään ollut valmis siirrettäväksi pöytälaatikkoon.
Tänään satavuotisjuhlia viettävä Kiskon Kiskojat ei ole yksi niistä, vaikka se ihan hyvin voisi olla.
Kiskossa asui Kiskojien ”kultavuosina” 1960-luvulla vielä reilut 3 000 asukasta. Vuonna 2009 tehdyn Salon suuren kuntaliitoksen jälkeisenä vuosikymmenenä Kiskon asukasluku putosi 13 prosentilla ja on enää noin 1 500.
Tylyistä luvuista huolimatta Kiskojat on jatkanut sitä työtä, jonka vuoksi se 15. marraskuuta 1921 perustettiin: sytyttämään liikunnan kipinää kiskolaisiin.
Se on kuitenkin vaatinut uudistumista. Suomalaisten urheiluseurojen, kuten Kiskojien alkuvuosien pyhän kaksinaisuuden yleisurheilu–hiihto ympärille on ollut pakko keksiä uutta, jotta seuraavienkin sukupolvien kiskolaisten liikuntakipinä syttyisi.
Tällä hetkellä Kiskojat liikuttaa arviolta 300 kiskolaista eli joka viidettä paikkakunnan asukasta. Toiminnan sydän on Toijan urheilukenttä ja vuonna 2003 valmistunut Kiskohalli, jossa lauantain juhlat järjestetään.
Teppo Raste on vetänyt jo muutaman vuoden perhetaekwondoa, jalkapallossa Kiskojat pelaa Salon Mestaruussarjaa ja salibandyssä Kiskojien miesjoukkue pelaa nelosdivarissa. Lentopalloakin pelataan vielä harrasteporukan voimin.
– Toimintaan on tullut jonkun verran sellaisia ihmisiä, joita minä en tunne. Eli heidän on pakko olla tänne muuttaneita perheitä, Kiskojien puheenjohtaja Timo Virtanen pohtii.
Virtasen logiikka on aukoton, sillä hän itse muutti Kiskoon vuonna 1970 ja liittyi heti Kiskojien toimintaan. Viimeiset 30 vuotta Virtanen on toiminut seuran puheenjohtajana. Eli perspektiivi riittää.
– Joukkuelajit vetävät. Yleisurheilu ja hiihto ovat jääneet vähän taka-alalle, eihän täällä ole ollut oikein luntakaan, Virtanen naurahtaa ja katsoo seuran majan ikkunasta vihertävää metsää.
Seuran maja nousi Kaukurin kuntoradan viereen vuonna 1997.
– Tätä rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa. Siinä taisi mennä seitsemän vuotta, mutta alusta loppuun talkoilla, Virtanen korostaa.
Uudistumisen lisäksi näin pienen seuran aktiivisena pitäminen vaatii seura- ja talkoohenkeä. Siitä tuorein osoitus oli Toijan urheilukentälle hankittu siirrettävä katsomo sekä talkoilla kunnostettu huoltorakennus. Seura keräsi rahaa projektiin muun muassa myymällä juhlakaulaliinoja.
– Huivit oli hyvä idea salibandypojilta, Virtanen kertoo oma huivi kaulassaan.
Tavallaan Kiskojat kunnosti kesällä omaa kenttäänsä, vaikka se Salon kaupungin omistuksessa onkin. Sillä vuonna 1923 Mellerin tila lahjoitti nykyisen urheilukentän ja koulukeskuksen maa-alueen kaksi vuotta aiemmin perustetun Kiskojien käyttöön.
Vuonna 1954 seura joutui myymään alueen kunnalle, joka viimeisteli sen urheilukentäksi. Alueesta kuitenkin lohkottiin pala, johon Kiskojat rakensi (talkoilla, totta kai) Kiskolan, jonka seura joutui myymään kunnalle vuonna 1971. Ja 40 vuotta myöhemmin Kiskojien 20 hengen talkooporukka hommasi kentälle katsomon ja kunnosti huoltorakennuksen.
Konkreettisia esimerkkejä urheiluseuran merkityksestä pikkukylän elämään monen sukupolven ajalta.
Muistijälkiäkin on jäänyt kiskolaisille paitsi arkisesta toiminnasta ja kerran vuodessa kylän sekoittavasta triathlonista.
1960-luvun menestysvuosina Kiskojat oli yksi maakunnan parhaista yleisurheiluseuroista, ja nousi jopa valioluokkaan suurkaupunkien seurojen joukkoon. Tuolloin seuran tähtiä olivat muun muassa keihäänheittäjä Erkki Ojamo, kuulantyöntäjä Tapio Arkkila sekä vuonna 1967 Kalevan kisojen pronssia 400 metrillä juossut Anja Havia.
Vuonna 1965 Kiskojat järjesti Kiskon ruotsalaisen ystävyyskunnan Strängnäsin kanssa kummikisat, joihin seura sai sattumalta kaksi huippuluokan kenialaisjuoksijaa: tulevan olympiavoittaja Kipchoge Keinon ja tuoreen olympiamitalisti Wilson Kiprugutin. Kaksikko houkutteli paikalle tuhat katsojaa.
Kiskojien näkyvin tapahtuma on ollut vuodesta 1984 asti järjestetty Kisko-Triathlon, joka on houkutellut Kirkkojärven rantaan parhaimmillaan 470 urheilijaa. Tapahtuman isä on Ilkka Lindström.
– Ilkka toimii vieläkin taustalla. Tekee latuja ja kunnostaa kaukaloita. Ilkka ideoi myös meidän seikkailukilpailu Hard Dayn, Virtanen kertoo.
Viime ja tänä vuonna Kisko-Triathlon jouduttiin kuitenkin perumaan koronaviruspandemian vuoksi. Se onkin ollut korona-ajan merkittävin haitta Kiskojille.
– Kisko-Triathlonista saadut tulot ovat jääneet saamatta. Ei siinä sen kummempaa. Emme esimerkiksi anoneet (korona-)avustuksia, koska ei ollut syytä anoa, Virtanen kertoo ja esittelee vahakantiseen vihkoon kirjattua seuran perustuskokouksen pöytäkirjaa sadan vuoden takaa.
– Kyllä meidän pitäisi joku historiikki näistä tehdä, Virtanen miettii.
Kiskon Kiskojien 100-vuotisjuhlat Kiskohallissa tänään kello 17.
