Valohahmot tanssahtelivat Halikon kirkon seinissä neljänä iltana viikonlopun molemmin puolin.
Viimeinen näytös Valoisaa Luutarhaa koettiin maanantai-iltana. Vielä silloinkin yleisöä oli paikalla runsaasti, vaikka kyseessä oli arki-ilta.
– Ihmiset ovat olleet todella ihastuksissaan. Palaute on ollut ylitsevuotavan positiivista, sanoo Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukka.
Hukka itse kävi katsomassa teoksen sunnuntaina.
– Erityisen hienoa oli tunnelma, jonka valot ja musiikki yhdessä loivat. Kirkon ulkopuolella musiikki nivoutui hienosti valoteokseen, ja kirkossa sisällä oli ihan omanlainen harras tunnelma. Se oli erittäin onnistunut kokonaisvaltainen kokemus.
Soraääniäkin mahtuu palautteeseen. Esimerkiksi Salkkarin tekstaripalstalla ja myös itse tapahtumapaikalla valoteosta on kritisoitu.
Kirkkoherra arvelee, etteivät mielensä pahoittaneet ole ymmärtäneet teosta.
– Luutarha on perinteinen keskiaikainen kuolemantanssi, ja näitä teoksia on esitetty erilaisissa muodoissa pitkään Keski-Euroopassa. Se kuuluu tähän kirkkovuoden aikaan, Hukka sanoo.
Valoteoksen visuaalinen ilme noudatti hyvinkin perinteistä kuvastoa. Esimerkiksi Perniön kirkosta voi löytää samanlaisia kuvia kuin teoksessa nähtiin.
– Tietenkin kuolema ja katoavaisuus ovat aikalailla siirretty syrjään tämän päivän ihmisen elämästä ja kokemusmaailmasta. Tämä on yksi tapa kirkon muistuttaa siitä, että aika on rajallinen.
Halloweenia seurakunta ei varsinaisesti juhli. Ei ole kuitenkaan sattumaa, että valotaideteosta esitettiin juuri Kurpitsaviikkojen aikana.
– On päivänselvää, että valotapahtuma pitää laittaa sellaiseen yhteyteen, jossa ihmisiä on paljon liikkeellä. Ainahan se on järkevää yhdistää tapahtumia.
Hukka ei osaa vielä sanoa, tuleeko valoteokselle jatkoa. Nyt päättyneeseen tapahtumaan hän on hyvin tyytyväinen.
– Kyllä tämmösiä kannattaa järjestää. Se lähentää seurakuntalaisia seurakuntaan.
Todella upea tapahtuma, kaikille ei tietenkään sovi.
Kuolemantanssi on myöhäiskeskiajan kirkkotaiteessa esiintyvä aihe, joka kuvaa vertauskuvallisesti kuoleman yleismaailmallisuutta eli universaaliutta.
Ne tehtiin muistuttamaan ihmisiä heidän elämänsä hauraudesta ja maallisen kunnian katoavaisuudesta.Kuolema on
luonnollinen osa ihmisen elämää,kuin myös syntymä.
Esimerkiksi Inkoon kirkossa on maalauksia kuolemantanssista,kannattaa käydä katsomassa.
Halikon valoshow oli hienosti toteutettu ja selvästi asiaan oli perehdytty.Siinä oli hyvin tuotu esille ne kuolemantanssin merkittävimmät elementit.Kiitos toteuttajille.
Toivottavasti näitä nähdään jatkossakin.