Lamminniemen hyvinvointikeskuksen kaupasta alkunsa saanut kärhämä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja Someron kaupungin välillä laajenee.
Varha on reklamoinut Somerolle uudesta ja vanhasta Tervaskannosta, minkä lisäksi kaupunki on vääntänyt Varhan kanssa kättä Jukolan kiinteistön käytöstä ja vuokrista.
Jukolan kiinteistössä toimi Ecotekolan myymälä, ja Varha on maksanut vajaan tuhannen neliön tiloista vuokraa viime vuoden ajan yli 13 000 euroa kuussa.
Hyvinvointialue ilmoitti viime vuonna, että Ecotekolan myymälä ei sen mielestä kuulu sosiaalitoimelle. Siksi sen tilatkaan eivät kuuluisi Varhalle.
Kaupunki ja Varha ovat neuvotelleet useita kertoja syksyn mittaan, ja asiasta on päästy yhteisymmärrykseen. Somero tarvitsee tulevan TE-palveluiden uudistuksen takia lisää tilaa, ja Ecotekolan myymälä sopii hyvin tarkoitukseen.
Sovun myötä Jukolan tilat jaetaan kaupungin ja Varhan kesken, ja hyvinvointialueen vuokra alenee noin 8 400 euroon kuussa.
Varha ei peri takaisin viime vuonna maksamiaan vuokria myymälästä eikä vaadi hyvityksiä. Sen sijaan se saa Ecotekolan myymälän viimevuotiset myyntituotot, joita kertyi noin 20 000 euroa.
Varha on reklamoinut Someroa myös Tervaskannon palvelutalon virheellisistä vuokrista ja vaatinut viime vuodelta 118 000 euron hyvitystä.
Varhalla on ollut Tervaskannossa vuokralla 2 500 neliötä tilaa, josta se on maksanut kaikkiaan noin 30 000 euroa kuussa. Palvelutalon tiloista osa on kuitenkin poistettu käytöstä ja kapseloitu jo vuosia sitten sisäilmaongelmien takia.
Varhan mukaan talosta puuttuu yli 800 neliön edestä tiloja. Siksi se on hakenut vuokran alennusta ja hyvitystä liikaa maksetuista vuokrista.
Someron tekninen lautakunta on päättänyt, että Varhan reklamaatio ja vuokrahyvitys viime vuodelta hyväksytään. Samalla Tervaskannon vuokraa alennettiin runsaaseen 20 000 euroon kuukaudessa. Alennus tuli voimaan vuoden alusta.
Varha on reklamoinut Someroa lisäksi uudesta Tervaskannosta. Kaupunki rakentaa parhaillaan 60-paikkaista vanhusten palvelutaloa, ja hyvinvointialueen on määrä vuokrata valmiit tilat.
8,5 miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen on saatu runsaat kolme miljoonaa euroa avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta.
Hyvinvointialueen mukaan Somero ei täytä palvelutalon rakentamisessa Aran vaatimusta, jonka mukaan asuntojen pitää olla muutettavissa helposti tehostetusta palveluasumisesta yhteisöllisen asumisen käyttöön.
Käytännössä kyse on siitä, että asuntoihin pitäisi Varhan mielestä vetää jo valmiiksi viemärit, vesiputket ja sähkövedot, jotta asuntoihin on mahdollista rakentaa myöhemmin omat keittiöt. Varha vaatii, että Someron on korjattava puutteet ja rakennettava vaaditut viemärit, vesijohdot ja sähkövedot omalla kustannuksellaan ilman, että talon vuokra muuttuu.
Someron tekninen lautakunta kummeksuu vastauksessaan, että Varha ja Ara ovat käsitelleet Someron asioita kokouksessa kutsumatta kaupungin edustajaa mukaan.
Someron mukaan uuden Tervaskannon kaikki asunnot ovat 30-neliöisiä, vaikka Aran minimivaatimus on 25 neliömetriä. Kaupungin näkökulmasta Aran vaatimukset muunneltavuudesta on otettu suunnittelussa huomioon, ja ratkaisut ovat toteutettavissa myöhemmin.
Somero muistuttaa vastauksessaan myös, että Tervaskannon tarkoituksena on toimia ensimmäiset kaksikymmentä vuotta tehostetun palveluasumisen käytössä ja vasta sen jälkeen mahdollisesti yhteisöllisessä asumisessa.
Kaupunginjohtaja: ”Kohtuuton vaatimus Varhan puolelta”
Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen ihmettelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tapaa hoitaa asioita.
Suikkasen mukaan esimerkiksi uuden Tervaskannon rakentamisesta neuvoteltiin kaupungin ja Varhan välillä jo elokuussa. Silloin sovittiin, että rakentaminen etenee nykyisten suunnitelmien mukaan, eikä uuteen rakennukseen tehdä valmiiksi vesi- ja viemärijohtoja eikä sähkövetoja.
– On kohtuuton vaatimus Varhan puolelta, että kaupunki toteuttaisi ne omalla kustannuksellaan. Eniten ihmeissämme olemme siitä, ettei asiaa hoidettu syksyllä loppuun asti, Suikkanen sanoo.
Varhan ja Someron kiinteistökärhämä alkoi Lamminniemen hyvinvointikeskuksesta.
Somero teki ennen sote-uudistusta kiinteistökaupan omien yhtiöidensä kesken. Hoivakotia pyörittävä Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy osti kiinteistön omistaneen Kiinteistö Oy Someron Lamminniemen osakkeet.
Kaupunki nettosi kaupassa neljä miljoonaa euroa. Samalla se varmisti, että Lamminniemen toiminta jatkuu hyvinvointialueen alaisuudessa.
Varhan tytäryhtiöksi siirtynyt Lamminniemen Hyvinvointikeskus on ilmoittanut purkavansa kaupan, koska sen mielestä Somero pimitti Lamminniemen tilojen huonon kunnon. Somero on kiistänyt väitteen ja ilmoittanut, ettei se suostu kaupan purkuun.
– Olisimme mielellämme neuvotelleet esimerkiksi Lamminniemi-casesta. Ensimmäinen yhteydenotto tuli kuitenkin Lamminniemen hyvinvointikeskus Oy:n puolelta reklamaationa ilman, että asiasta olisi vaihdettu mitään ajatuksia, Sami Suikkanen sanoo.
Onko Somero Varsinais-Suomen hyvinvointialueen erityisen huomion kohteena Lamminniemi-kaupan takia?
– En halua kommentoida tuota, Suikkanen vastaa.
Kaikkien kuntien olisi tullut ja tulisi huomata, ettei hyvinvointialue ole korkeita kustannuksia aiheuttavien vanhojen kiinteistöjen loppusijoituspaikka. Jos kaupunki omistaa sellaisia rakennuksia, jotka eivät enää ole ajanmukaisia, tai joita ei ole taloudellisesti järkevää korjata, niin kaupungin tulee omalla kustannuksellaan purkaa nämä rakennukset pois. Ongelmien ja kulujen siirtäminen muille on aina isompien ongelmien alku. Yliopistokaupungeissa näin ei ole toimittu enää pitkään aikaan.
Varha näköjään ei tiedä itsekään mitä haluaa. Välillä hyväksytään suunnitelmat, sitten tehdään rakennustöitä puoli vuotta ja taas uusia vaatimuksia. Tätä se on, kun päälliköitä on tungokseen asti.
Palvelutalon keittiövaatimukset kaiken lisäksi täyttä höpöpöpöä, kun ajatellaan millä vauhdilla väki vanhenee. Vanhusten hoitopaikkojen tarve ei vähene, vaan kasvaa koko ajan. Mutta hyvinvointialueilla vain suunnitellaan paikkojen vähentämistä. Eutanasia tarvitaan tähän maahan ehdottomasti vanhusten turvaksi, kun nuo suunnitelmat toteutetaan.