Hämeenkylmänkukka talletettiin ensimmäisenä siemenpankkiin
Siemenpankki on osa maamme uhanalaisten kasvilajien ex situ -suojelua – eli luonnollisen elinpaikan ulkopuolella tapahtuvaa suojelua – edistävää ESCAPE -hanketta (Ex-Situ Conservation of Finnish Native Plant Species), jota EU rahoittaa.
Hämeenkylmänkukka oli ensimmäinen
Erittäin uhanalainen hämeenkylmänkukka (Pulsatilla patens) sai kunnian olla ensimmäinen kasvi, jonka siemeniä talletettiin pankkiin. Professori emeritus Pertti Uotila on kerännyt ensimmäiset siemenet, jotka nyt päätyivät pakastimeen.
Hämeenkylmänkukka on Kanta-Hämeen maakuntakukka, ja sitä tavataan etenkin Suur-Hämeenlinnan alueella. Lajin tunnetuista esiintymistä yli puolet on hävinnyt ja jäljellä olevista monet pienentyneet ja heikentyneet. Hämeenkylmänkukka on kevään ensimmäisiä kukkijoita ja sen kauniit siniset kukat ja tupsumaiset hedelmystöt herättävät ansaittua ihailua metsäisillä kasvupaikoillaan.
Siemenpankki kuuluu suojelukeinovalikoimaan
Kasveja voidaan suojella niiden luontaisen elinympäristön ulkopuolella siemenpankeissa eli varastoimalla kuivattuja siemeniä alhaisessa lämpötilassa. Näin kasvien geenivarat säilyvät mahdollisista luonnonvaraisten kasvupaikkojen tuhoutumisista huolimatta. Siemenpankit myös tukevat luonnonkantojen suojelua, koska niiden avulla voidaan vahvistaa luonnonvaraista kantaa tai lisätä kasveja luonnosta jo hävinneiden tilalle.
Kasvien varmuusvarastointia varten on Helsingin yliopiston Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan perustettu kansallinen luonnonvaraisten kasvien siemenpankki.
Ex situ -suojelua siemenpankissa
Luonnonvaraisten eliöiden ex situ -suojelu tarkoittaa suojelua luonnollisen elinpaikan ulkopuolella. Se täydentää in situ -suojelua, joka tarkoittaa lajin elinkyvyn turvaamista sen alkuperäisellä elinalueella. Ex situ -suojelua tekevät esimerkiksi eläintarhat, akvaariot, kasvitieteelliset puutarhat ja erilaiset geenipankit. Ex situ -suojeltua kasvimateriaalia voidaan myös palauttaa luontoon, yleensä alkuperäiselle kasvupaikalle vahvistamaan vielä jäljellä olevaa kantaa.
Lisätietoa:
Projektikoordinaattori
Sanna Laaka-Lindberg
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 040-5237251
sanna.laaka-lindberg@helsinki.fi
Museomestari Mari Miranto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
p. 050-3183424
mari.miranto@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme