Pohjois-Karjalan Natura-alueiden harjumetsien kartoituksia jatketaan osana Helmi-ohjelmaa
Pohjois-Karjalan ELY-keskus jatkaa kesällä 2020 aloitettuja Natura 2000-alueiden harjumetsien kartoituksia. Kartoitukset ovat osa valtakunnallista Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Kesällä 2021 kartoituksien kohteena on maakunnan Natura 2000-alueista neljä: Marjoniemenkangas, Kannusvaara, Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä ja Palokangas-Selkäkangas. Kartoitettavien alueiden valinnoissa on painotettu muilla kuin luonnonsuojelulailla suojeltuja Natura-alueita. Kartoitusten painopiste on kasvilajistossa ja harjuluontotyypeissä.
Kartoituksissa pyritään löytämään ja rajaamaan uhanalaisten kasvilajien esiintymät, paahderinteet ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt, sekä määrittämään niiden edustavuus ja mahdollinen hoitotarve. Harjumetsäkuvion edustavuuden arvioinnissa huomioidaan metsätyyppi, harjulajisto, topografia ja puuston piirteet.
Harjumetsät ovat yksi luonnonsuojeludirektiivin liitteen I luontotyypeistä eli ns. Natura-luontotyypeistä. Niiden suojelutaso oli vuoden 2013 arvioinnin perusteella Suomessa heikoin mahdollinen eli epäsuotuisa, huono ja tulevaisuusennusteeltaan edelleen heikkenevä. Harjumetsiin luetaan jäätikön sulamisvesien lajitteleman ja kasaaman aineksen muodostamien rinteiden ja niiden laki- ja reuna-alueiden metsät. Näillä ympäristöstä kohoavilla muodostumilla on erityiset valo-, lämpö- ja maaperäolosuhteet, joiden ansiosta niillä esiintyy omaleimaisia luontotyyppejä ja lajeja.
Monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä ovat jyrkät paisterinteet, joilla esiintyy runsaasta valosta, lämmöstä ja kivennäismaapaljastumista riippuvaisia harvinaisia kasveja sekä niitä ravintonaan käyttäviä hyönteisiä. Edustavien harjumetsien tyypillisiä kasvilajeja ovat esimerkiksi kangasajuruoho, kangasvuokko, kissankäpälä, idänkeulankärki, tunturikurjenherne ja häränsilmä.
Muita harjualueiden erityisiä elinympäristöjä ovat lehdot, jyrkät varjorinteet sekä supat. Puustoltaan harjut ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta etenkin varjorinteillä ja suppakuopissa kasvaa usein runsaasti myös kuusta ja lehtipuita. Harjuilla esiintyy omat, kangasmetsätyypeille rinnakkaiset harjuvarienttinsa. Harjut ovat tärkeitä pohjavesialueita, ja niiden reunoilla esiintyy usein myös edustavia lähteitä ja tihkupintoja. Harjut ovat usein myös maisemallisesti arvokkaita.
Nyt tehtävät kartoitukset ovat osa ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen tarttumalla sen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelma turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Ohjelman teemoja ovat suot, perinnebiotoopit, lintuvedet- ja kosteikot, ranta- ja vesiluonto sekä puustoiset elinympäristöt, joihin myös harjumetsät kuuluvat. Helmi-ohjelman metsäisten elinympäristöjen hoidolla tuetaan elinympäristöjä, joiden luonnonarvot ovat vähentyneet esimerkiksi umpeenkasvun tai ihmistoiminnan seurauksena takia. Helmi-ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Lisätietoja Helmi-ohjelmasta: https://www.ym.fi/helmi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojeluasiatuntija Sonja Hurskainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. +358 295 026 050, sonja.hurskainen(at)ely-keskus.fi
Luonnonsuojeluasiatuntija Saara Heräjärvi, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. +358 295 026 189, saara.herajarvi(at)ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät: Pohjois-Karjalan suhdanteiden odotetaan paranevan loppuvuodesta2.5.2024 13:00:18 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan talouden ja työllisyyden tilannekuvaa on heikentänyt usean vuoden jatkunut poikkeuksellinen ajanjakso. Positiivista virettä maakuntaan tuovat puhtaaseen siirtymään ja puuraaka-aineeseen liittyvät investoinnit.
Biosfäärialueen ja Eyes as Big as Plates -taiteilijaduon yhteistyöprojektia esitellään valokuvanäyttelyn avajaistilaisuudessa 7.5.2024 Kolin luontokeskus Ukossa25.4.2024 12:06:48 EEST | Tiedote
2.5.–27.6.2024 avoinna olevassa valokuvanäyttelyssä on kuvattuna pohjoiskarjalaisia toimijoita kuten kyläaktiiveja, valuma-aluekunnostajia, turvealan ammattilaisia, kalakantojen elvyttäjiä, metsästäjiä ja luonnonsuojelijoita. Näyttelyn avajaisissa 7.5. tiede ja taide kohtaavat Veden taju -tutkimusryhmän ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kanssa järjestettävässä Veden tajusta toimintaan -keskustelutilaisuudessa.
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuussa 9 902 työtöntä24.4.2024 08:03:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuun lopussa 9 902 työtöntä työnhakijaa, 584 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 097 henkilöä. Lomautettujen määrä kasvoi 314 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Pohjois-Karjalaan ennustetaan harvinaisia kevättulvia23.4.2024 11:11:50 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalaan ennustetaan keskimääräistä suurempaa kevättulvaa. Huhtikuun alkupuolen lämpöaalto ja sateet ovat saaneet vedenpinnat ja virtaamat nousemaan nopeasti. Viinijärven vedenkorkeus on ylittänyt ajankohdan korkeimman mitatun lukeman ja vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä noin 40 cm. Viinijärven vedenpinta on nyt noin tasolla N60+79,15 m, mikä on 45 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi.
Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin12.4.2024 13:00:30 EEST | Tiedote
Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella Pielisjoella sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksesta. Lupa määrää lisäjuoksutusten toteuttamisen, jolla pyritään ehkäisemään kevättulvan aiheuttamia vahinkoja Pielisellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme