AS­KO TAN­HU­AN­PÄÄ

Tuot­te­li­as rau­ma­lai­nen tie­to­kir­jai­li­ja Ta­pio Nie­mi on pa­neu­tu­nut si­säl­lis­so­ta­sar­jan­sa kuu­den­nes­sa te­ok­ses­sa vuo­teen 1918 Lai­ti­lan ja Ko­dis­jo­en nä­kö­vink­ke­lis­tä. Ai­heen kä­sit­te­lyn Nie­mi aloit­ti vuon­na 2008 Rau­mas­ta ja sen jäl­keen vuo­ron ovat saa­neet, Pori, Lap­pi, Eu­ra­jo­ki, Uu­si­kau­pun­ki on nyt siis sa­maan seu­ra­kun­taan kuu­lu­neet Lai­ti­la ja Ko­dis­jo­ki.

– Kun saim­me Uu­den­kau­pun­gin val­miik­si nel­jän muun kir­joit­ta­jan kans­sa, huo­ma­sim­me ma­te­ri­aa­lia löy­ty­vän myös Lai­ti­las­ta ja Ko­dis­jo­el­ta. Ol­li Lau­ri­la oli muun mu­as­sa koon­nut val­ti­o­nar­kis­tos­ta tie­dot kai­kis­ta Lai­ti­lan pu­na­kaar­ti­lai­sis­ta, uu­tuus­kir­jan lo­pul­li­seen muo­toon­sa toi­mit­ta­nut Nie­mi ker­too.

– Si­kä­li kir­ja oli mi­nul­le oma­koh­tai­nen, et­tä Si­lon ky­läs­tä läh­töi­sen ole­van äi­ti­ni isän eli vaa­ri­ni Al­li Fred­rik Lindé­nin vel­jis­tä Isak ja Kus­taa liit­tyi­vät mo­lem­mat pu­na­kaar­tiin. Mo­lem­mat vel­jet myös kuo­li­vat, kir­jai­li­ja jat­kaa.

Ko­dis­jo­ke­lai­sia pu­nai­sia kuo­li vuo­den 1918 so­das­sa ja sen jäl­ki­mai­nin­geis­sa kym­me­nen, val­koi­sia ei sen si­jaan yh­tään.

– Ko­dis­jo­el­la ei ol­lut jää­kä­rei­tä ja tus­kin oli var­si­nai­sia val­koi­si­a­kaan. Pu­na­kaar­tin osas­tos­sa sen si­jaan oli noin 30 mies­tä, Ta­pio Nie­mi pe­rus­te­lee.