Satakuntalaista realismia ja jalat maassa -asennetta. Ei leijumista vaan eletään sen mukaan mikä tilanne on. Ei olla vain jotakin vaan ollaan rehellisesti sitä mitä ollaan.
Näin yli 25 vuotta Kiukaisissa asunut, entinen Kiukaisten kunnanjohtaja Antti Jantunen kuvailee kiukaislaisuutta. Hänen mukaansa kiukaislaisten identiteetti on pysynyt ennallaan sen jälkeen, kun kunta liitettiin Euraan vuonna 2009.
Identiteetti ei ole uhattuna, mutta Kiukaisten keskustaajaman elävyys on, kun palvelu toisensa jälkeen siirtyy suurempiin keskuksiin.
–Kiukainen ei jää tyhjlleen, mutta vaarana on, ettei uutta synny. Sitten vain kituutellaan, Jantunen maalailee.
Kuntaliitos oli joka tapauksessa Jantusen mukaan positiivinen asia. Jos Kiukainen olisi jäänyt omilleen, se saattaisi olla nyt paljon tukalammassa asemassa.
Jantusen mukaan Euran johdossa on riittävästi kiukaislaista edustusta, ja Kiukaisten asiat ovat positiivisella tavalla sulautuneet Euran päätöksentekoon.
–Heti liittymisen jälkeen Euran päättäjät ja virkamiehet olisi voitu perehdyttää paremmin Kiukaisten asioihin, hän kritisoi.
Jantunen korostaa, että Kiukaisia pitää elävänä muun muassa yhdistysten ja urheiluseurojen toiminta.
–Yhteistyö Panelian kanssa on lisääntynyt, mutta paljon on varaa lisääntyä edelleen. Tämä auttaisi molempia keskuksia säilymään.
Ei Panelia mihinkään liittynyt.
Tämä lause kaikui Panelian kylänraitilla, kun Kiukainen liitettiin Euraan. Panelia on Panelia, ei Kiukaisten Panelia tai Euran Panelia.
–Meillä on täällä vahva ajatus itsenäisyydestä, joka kuvastuu erityisesti talkoohenkenä, luonnehtii Panelian kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tolvi.
Esimerkkejä ylpeästä kotiseuturakkaudesta ja puuhakkuudesta riittää. On Panelia-päivä, jossa kuka tahansa kyläläinen voi järjestää mitä tahansa ohjelmaa. On hieno kirkko, joka on toinen Suomen kahdesta yksityisessä omistuksessa olevasta kirkosta. On jopa oma vaakuna.
Kotiseutuyhdistys tekee paljon. Se hallinnoi muun muassa toria, leikkikenttää, jäähallia, myllyä, museota ja frisbeegolfrataa.
–Erityisesti leikkikenttä ja tori ovat vahvoja vetovoimatekijöitä, Tolvi mainitsee.
Tolvi on syntyperäinen panelialainen. Hänelle panelialaisuus merkitsee ennen kaikkea kotia.
Itsenäisyyden tunne ja todellinen itsenäisyys ovat tietysti kaksi eri asiaa. Vuoteen 2009 asti Panelia oli hallinnollisesti osa Kiukaisia, siitä eteenpäin osa Euraa.
–Kiukaisten kanssa meillä on aina ollut sellaista Pori–Rauma -asetelmaa, leikkimielistä kilpailua. Kiukainen on menettänyt kuntakeskusetunsa, joten meidän ei ainakaan kunnan asioista tarvitse olla enää kateellisia, Tolvi hymähtää.
Euraan liittyminen oli tavallaan luonnollinen paluu menneeseen, sillä Panelia on historiallisesti osa Euraa. Hallinnollisella tasolla liitos ei ollut näin mutkaton.
–Liitoksen myötä jouduimme tekemisiin sellaisten virkamiesten kanssa, jotka eivät olleet meille ennestään tuttuja. Uuden kunnanjohtajan Juha Majalahden myötä meille on syntynyt parempi yhteys Euran kanssa.
Aktiivisesta kyläyhteisöstä huolimatta Panelialla on samankaltaiset huolet kuin useimmilla samankokoisilla taajamilla. Palvelut katoavat yksi toisensa jälkeen.
–Palvelut nirsitään pikku hiljaa. Terveyskeskus on vanhemmalle väelle hankala asia, hammashoidot siirtyivät jo Euraan. Posti ja kauppa löytyvät vielä, mutta pankki lopettaa nyt myös.
Tolvin mukaan nuoret panelialaiset pystyvät käyttämään palveluja Harjavallassa tai Eurassa, mutta iäkkäämmillä on vaikeampaa.
–Kyläläiset eivät tilanteen parantamiseksi muuta voi kuin käyttää paikallisia palveluita. Pankkia ei kukaan pysty perustamaan.
Panelian kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tolvi tekee paljon työtä sen eteen, että kylä pysyisi elävänä.