Ryhdistäytymisen paikka, taidemuseo? – Näin Tampereen taidemuseon johtaja vastaa kritiikkiin

”Olisikohan ryhdistäytymisen paikka”, kirjoitti kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) keskiviikon kolumnissaan Tamperelaisessa. Kummola suuntasi sanansa Tampereen taidemuseolle, jonka kävijämäärä jäi viime vuonna vaatimattomaksi.

Museossa vieraili vuonna 2018 reilut 29 000 henkeä.

Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju kertoo, että viime vuosi oli totuttua heikompi, mutta kävijämäärää ei voi silti kutsua romahdukseksi.

– Vuotuiset kävijämäärät ovat olleet noin 30 000– 40 000. Viime vuosi oli hiukan heikompi, sillä syksylle suunniteltu iso kansainvälinen näyttely peruuntui meistä riippumattomista syistä. Tämä näyttely olisi ollut kassamagneetti.

Myllyharju ei voi paljastaa, mistä näyttelystä oli kyse. Sen verran hän kertoo, että näyttely olisi tullut ulkomailta ja peruuntuminen johtui poliittisista syistä näyttelyn lähtömaassa.

– Jouduimme reagoimaan peruuntumiseen hätäisesti.

Kummola vertasi Tampereen taidemuseota Sara Hildénin taidemuseoon, jossa kävi Kummolan mukaan 43 000 vierasta. Myllyharju pitää Tampereen taidemuseon ja Sara Hildénin taidemuseon vertailua kohtuuttomana.

Myllyharju muistuttaa, että Sara Hildénillä on yksi kokoelma ja museo, kun taas Tampereen taidemuseolla on monta tehtävää. Museo on vastuussa sekä Tampereen taidemuseosta että Muumimuseosta.

– Näiden lisäksi hoidamme Tampereen kaupungin julkista taidekokoelmaa, joka on Suomen toiseksi suurin.

Taidekokoelmaan kuuluvat esimerkiksi julkiset patsaat, joista tunnetuimmat lienevät Hämeensillan pirkkalaispatsaat.

Myllyharju kertoo, että Tampereen taidemuseon toimintaa pyöritetään pienillä resursseilla ja markkinointibudjetti on muutaman tuhannen euron luokkaa. Vakituisia työntekijöitä on noin 40. Taidemuseo ja Muumimuseo sitovat aukioloaikoina henkilökunnasta parikymmentä henkeä.

Tänä vuonna taidemuseossa on esillä muun muassa veljekset von Wrightin teoksia. Myllyharju ennakoi, että eniten kiinnostusta herättää elokuun lopulla avattava manga-näyttely. Näyttelyssä on esillä noin 200 japanilaista alkuperäisteosta alan keskeisimmiltä mestareilta.

– Vastaavaa näyttelyä ei ole aiemmin nähty Euroopassa. Uskon, että se saa liikkeelle myös sellaista yleisöä, joka ei yleensä käy Tampereen taidemuseossa.

Manga-näyttely on Tampereen taidemuseon omaa tuotantoa ja kuratointityötä.

Tampereen taidemuseolle on suunniteltu uudisrakennusta vuosikymmenien ajan. Projekti nytkähti eteenpäin vuonna 2017 uudisrakennuksen suunnittelukilpailulla.

Kummola väläytti kolumnissaan, että paremmilla kävijäluvuilla olisi perusteltua viedä kauan odotettua uudisrakennushanketta eteenpäin.

Myllyharju toivoo, ettei hanketta jäädytetä kävijälukujen takia.

– Meillä on näyttelytoiminnan suhteen isoja suunnitelmia nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteemme ovat varsin kunnianhimoiset.