LUKIJARAATI 2010-luvun Suomessa Kekkosen kannatus on vahvinta perussuomalaisten, miesten ja keski-ikäisten joukossa.
Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...
Näin lueteltiin valitsijamiesten paperille rustaamia nimiä presidentinvaaleissa 1960–70-luvulla.
Sama litania pätee myös, kun 2010-luvun Suomessa äänestetään kaikkien aikojen parasta suomalaista presidenttiä.
Tamperelaisen Lukijaraatikaan ei ole poikkeus.
Raatilaista enemmän kuin joka neljäs nosti Urho Kaleva Kekkosen ykköseksi Suomen 12 presidentistä. Kekkonen sai lähes puolet enemmän kannatusta kuin kakkoseksi noussut Tarja Halonen Toista kautta tavoitteleva istuva presidentti Sauli Niinistö oli äänestyksen kolmonen.
Kekkonen oli ylivoimainen ykkönen kaikkien yli 45-vuotiaiden vastaajien joukossa. Korkeimmillaan kannatus oli 55–64-vuotiaiden lukijaraatilaisten joukossa, joista lähes 40 prosenttia piti Kekkosta kaikkien aikojen parhaana presidenttinä.
Nuorimmassa ikäryhmässä eli alle 35-vuotiaissa Kekkosta kannatti vain joka kymmenes. Hänen edellään olivat Halonen ja Niinistö.
Kekkonen miellytti selvästi enemmän miesvastaajia (30 prosenttia) kuin naisvastaajia (25 prosenttia).
Raatilaisilta kysyttiin myös, mitä puoluetta he aikovat äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Kaikkein vankimman kannatuksen Kekkonen sai Perussuomalaisten äänestäjiksi ilmoittautuvien joukossa, joista 56 prosenttia piti Kekkosta ykkösenä. Ykköseksi Kekkosen nostivat myös Keskustan (40 prosenttia) äänestäjät. Pienin kannatusporosentti Kekkosella oli Vihreiden äänestäjien joukossa, joista 13 prosenttia piti Kekkosta ykkösenä. Vihreiden suosikkipresidentti oli Tarja Halonen.
Kokoomuksen äänestäjien joukossa Kekkosen peittosi Niinistö ja demarien keskuudessa edelle nousivat omista presidenteistä Halonen ja Koivisto. Vasemmistoliittoa äänestävät arvostivat Kekkosta enemmän vain Halosta.
Kansa kaipaa Suomessakin suurta johtajaa – ei pelkästään itärajan takana.
Näin selittää Tamperelaisen politiikan asiantuntija Pertti Timonen Kekkonen-hegemoniaa vielä lähes neljä vuosikymmentä presidenttikauden päättymisen jälkeenkin.
– Ehkä tämä on jotain alamaisjattelua. Suomalaisilla on kansalaisiksi kasvaminen vielä kesken. Kaivataan ihmistä, joka sanoo, mitä tehdään, pohtii Timonen.
Kärkipäässä Timosta pistää silmään myös Risto Rytin jääminen kärkikolmikon ulkopuolelle.
– Kyllä hän voisi olla ylempänäkin. Hänen edelleen nousivat nyt uusimmat presidentit, kuten näissä äänestyksissä useimmiten käy. Ahtisaaren presidenttikausi ei ollut muistettavin, mutta Nobel tietysti nostaa hänen sijoitustaan.