Henkiset vaikuttajat: Dalai-lama – munkki, joka uskoo rauhaan
Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama joutui jättämään kotimaansa 60 vuotta sitten miehityksen vuoksi. Silti hänen uskonsa rukouksen, myötätunnon ja väkivallattomuuden voimaan ei ole horjunut.
Henkiset vaikuttajat -sarja kertoo ihmisistä, jotka inspiroivat meitä ajattelemaan. Voit kuunnella jutun tästä:
Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama, 87, on yksi maailman suosituimmista puhujista. Hänellä on 20 miljoonaa seuraajaa Twitterissä, ja vuonna 2005 Time-lehti valitsi Dalai-laman maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.
Mutta kuka hän oikeastaan on? Yksi hänen elämäkertureistaan on sanonut, että hän on ”osaksi sokraattinen filosofi, osaksi rock-tähti, osaksi idän viisas mies ja enimmäkseen buddhalainen munkki”.
Yksi asia on kuitenkin varma: Dalai-lama on jättänyt jälkensä tietoisuuteemme myötätunnon filosofiallaan ja väkivallattomalla kampanjallaan Tiibetin puolesta.
Pakolaiseksi Tiibetistä Intiaan
Vuonna 1935 koillistiibetiläiseen maanviljelijäperheeseen syntyi poika, joka sai nimekseen Lhamo Dhondrub. Lhamo-poika tunnistettiin edellisen dalai-laman ennen kuolemaansa jättämien vihjeiden ja perinteisten kokeiden perusteella jo pikkulapsena dalai-laman inkarnaatioksi.
Neljävuotiaana pojasta tuli Dalai-lama. Hänelle annettiin uusi uskonnollinen nimi, Jamphel Ngawang Lobsang Yeshe Tenzin Gyatso, ja hän muutti Lhasaan.
Dalai-lamat ovat perinteisesti olleet Tiibetin maallisen ja hengellisen vallan haltijoita. Nykyinen Dalai-lama on neljästoista mystisessä perimysjärjestyksessä. Dalai tarkoittaa mongoliaksi laajaa, valtameren kaltaista, lama puolestaan suuren opettajan viisautta.
Kun Dalai-lama oli 15-vuotias, kiinalaiset hyökkäsivät Tiibetiin. Hän yritti yhdeksän vuoden ajan neuvotella Kiinan johdon kanssa. Väkivaltaisuuksien yllyttyä hänen oli lopulta pakko paeta Intiaan, jonne hän perusti pakolaishallituksen. Siitä lähtien munkki on elänyt Dharamsalassa 250 000 muun tiibetiläispakolaisen kanssa.
”Aluksi ikävöin Lhasaa ja kansaani kauheasti. Pian kuitenkin totuin maanpakolaiselämään. Intia oli kuin toinen kotini. Vähitellen siitä tuli käytännössä ensimmäinen kotini”, Dalai-lama on sanonut.
Uutterasti kiertueella
Tiibetin kulttuuri on 10 000 vuotta vanha, ja nykytilanne on pahin kriisi maan historiassa. Maa on liitetty Kiinaan, ja sen kielen, uskonnon, kulttuurin ja perinteiden säilyttäminen on Tiibetin pakolaisten harteilla, myös Dalai-laman, joka on vuodesta 1960 alkaen kiertänyt uutterasti ympäri maailmaa puhumassa kotimaansa ihmisoikeustilanteesta ja itsenäisyydestä.
Dalai-lama on tavannut poliitikkoja ja hallitusten välisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia, jotta Tiibetin tilanne pysyisi esillä. Samalla hänestä on tullut yksi maailman tärkeimmistä hengellisistä johtajista.
Vuonna 1987 Lhasassa puhkesivat ensimmäiset katumielenosoitukset sitten vuoden 1959. Samaan aikaan Dalai-lama alkoi kannattaa Tiibetin autonomiaa itsenäisyyden asemesta ja ehdotti maan muuttamista rauhanvyöhykkeeksi.
Kiina vastasi julistamalla Tiibetiin poikkeustilan vuonna 1989.
”Maamme menetys antoi meille mahdollisuuden nähdä entistä enemmän asioita.”Dalai-lama
Väkivallatonta taistelua
Kun norjalainen Nobel-komitea päätti samana vuonna antaa rauhanpalkinnon Dalai-lamalle, valitsijat rinnastivat hänet rauhan esitaistelijana Mahatma Gandhiin.
”Koska väkivalta synnyttää vain lisää väkivaltaa ja kärsimystä, taistelumme on säilyttävä väkivallattomana ja puhtaana vihasta”, Dalai-lama sanoi kiittäessään palkinnosta.
Missä tahansa tapahtumassa on kuitenkin useita eri puolia.
”Me esimerkiksi menetimme oman maamme ja jouduimme pakolaisiksi, mutta sama kokemus antoi meille mahdollisuuden nähdä entistä enemmän asioita.”
Hänellä on ollut mahdollisuus tavata ihmisiä, eri hengellisten perinteiden edustajia ja myös tiedemiehiä henkilökohtaisesti.
”Tämä uusi mahdollisuus syntyi siitä, kun jouduin pakolaiseksi. Jos olisin jäänyt Potalan palatsiin Lhasaan, olisin joutunut kultaiseen häkkiin.”
Dalai-lama ei ole luopunut toivosta kotimaansa suhteen. Hän pyytää tiibetiläisiä edelleen pysymään kärsivällisinä.
Lokakuussa 2022 munkki sanoi:
”Kiinalaiset eivät pysty milloinkaan muuttamaan tiibetiläisten uskontoon ja kulttuuriin perustuvaa asennetta ja käyttäytymistä.”
Vaikka Dalai-lama oli pitkään Tiibetin pakolaishallituksen johtaja, hän on omien sanojensa mukaan ennen kaikkea munkki, jolle henkiset harjoitukset ovat olennaisia. Ne ovat tukeneet häntä läpi hänen elämänsä.
Munkin elämää
Buddhalaisuuden opintoihin Dalai-lamalta meni 18 vuotta, ja hän keskittyi pääasiassa metafyysiseen tutkimukseen ja mietiskelyyn.
Hän elää munkin elämää missä tahansa liikkuukin. Hän syö vain kaksi ateriaa päivässä, aamiaisen ja lounaan, herää aamuisin kolmelta ja rukoilee ja meditoi kolme tuntia. Nukkumaan hän menee viimeistään iltaseitsemältä rukoiltuaan ja meditoituaan tunnin sitä ennen.
Päivän mittaan Dalai-lama opiskelee ja rukoilee sen mukaan, mikä on mahdollista kulloisen päiväohjelmansa puitteissa. Joka vuosi hän vetäytyy kolmeksi viikoksi retriittiin ja pitää myös lyhyempiä retriittejä.
Länsimaissa Dalai-lama tunnetaan ennen kaikkea myötätunnon, mielenrauhan ja onnellisuuden puolestapuhujana. Hänen opetuksensa puhuttelevat yhtä lailla kristittyjä, juutalaisia, muslimeja, hinduja kuin buddhalaisiakin, myös uskonnottomia.
Kaikkien Dalai-laman opetusten pohjavirtana on usko ihmisten perimmäiseen lempeyteen, hyvyyteen ja myötätunnon voimaan. Hän uskoo ystävälliseen toimintaan ja kaikkien elävien olentojen samankaltaisuuteen ja yhteenkuulumiseen.
Munkki elää niin kuin opettaa. Hän on lahjoittanut kaikki vuosikymmenten mittaan saamansa palkintorahat sekä yli 200 kirjastaan saadut palkkiot hyväntekeväisyystyöhön.
”Kaikki asiat, tilanteet ja ilmiöt muuttuvat joka hetki, mikään ei pysy sellaisenaan.”Dalai-lama
Syvä ymmärrys
Vaikka Dalai-lama on buddhalaisuuteen syvästi perehtynyt oppinut, ihmisiin vetoaa ennen kaikkea hänen lämpönsä, huumorintajunsa ja järkevän maanläheinen elämänasenteensa. Dalai-lama nauraa mielellään.
”Se pitää, katsokaas, miten sen sanoisin, sieluni puhtaana”, hän sanoo.
Dalai-lama ei hyväksy minkäänlaista käännyttämistä vaan pitää uskonnollista vakaumusta ja hengellistä etsintää jokaisen oman valinnan ja tahdon asiana. Hän ei myöskään pidä buddhalaisuutta ainoana tapana ymmärtää elämää.
Vaikka Dalai-lama uskoo jälleensyntymiseen ja sanoo, että hänellä on ohikiitäviä muistikuvia edellisestä elämästään, hänen näkemyksensä ei perustu minkään uskonnon opinkappaleisiin vaan terveeseen järkeen, suoraan kokemukseen ja yli 2 500 vuotta vanhaan perinteeseen.
Hänestä huokuu syvä ymmärrys modernin maailman ongelmia kohtaan.
Dalai-lama on intohimoisen kiinnostunut buddhalaisen meditaation ja tieteen, erityisesti neurotieteen yhteisen perustan etsimisestä. Hän on ollut pitkään yhteydessä tutkijoihin eri puolilla maailmaa.
Hänestä Tiibetin buddhalaisuudella on paljon annettavaa tiedemiehille, jotka tutkivat ihmisaivoja ja sitä, miten aivot meditaation avulla voivat saavuttaa sellaisen tietoisuuden tason, johon ihminen ei yleensä yllä.
Länsimainen neurotiede on osoittanut meditaation aiheuttavan muutoksia hermoverkon tilassa, millä saattaa olla merkitystä myötätuntoisen käyttäytymisen sekä tarkkaavaisuuden ja tunnesäätelyn kannalta.
Mielentila on avain onneen
Elämän tarkoitus on onnen etsintä, ja Dalai-lama opettaa, että koko elämämme on liikettä kohti onnellisuutta. Hänen mukaansa onnellisuuden ja tyytyväisyyden lähde on sisällämme. Se eivät ole koneet, ei teknologia, ei raha, ei valta.
Onnellisuuden avain on mielentila.
”Materialistiset arvot eivät voi antaa meille mielenrauhaa. Meidän on siis keskityttävä sisäisiin arvoihimme, aitoon ihmisyyteemme. Vain tällä tavoin voimme saavuttaa mielenrauhan – ja tuoda maailmaan enemmän rauhaa ”, Dalai-lama kirjoittaa.
Jos on aina myötätuntoinen ja lempeä, ovi sisimpään avautuu automaattisesti. Sitä kautta ihmisten välinen kanssakäyminen on helpompaa. Siihen liittyvä lämpö luo eräänlaisen avoimuuden. Kun tajuaa, että ihmiset ovat samanlaisia kuin itse on, heihin pystyy helpommin luomaan yhteyden.
Dalai-lama muistuttaa mielellään siitä, että kasvu ja kypsyminen eivät tapahdu hetkessä. Niin kuin fyysisen ruumiimme kasvu tarvitsee aikaa, myös meidän henkinen kehityksemme vaatii aikaa.
Mielen tiedettä
Kaikki ongelmamme ovat saaneet alkunsa pitkään jatkuneen käyttäytymis- ja ajattelutavan seurauksena. Dalai-laman mukaan tarvitaan pitkä aika niiden uusien tapojen omaksumiseen, jotka tuovat onnen.
Ei ole mitään tapaa kiertää kolmea ratkaisevaa tekijää: päättäväisyys, ponnistelu ja aika. Niissä on onnellisuuden todellinen salaisuus.
Ajattelutapa perustuu ennen kaikkea järkeilyyn ja mielen harjoittamiseen. Dalai-laman keino lähestyä ihmismieltä muistuttaa mielen tiedettä. Tällainen tie vie jopa pidemmälle kuin länsimainen psykoterapia.
Munkki opettaa kehittämään positiivisia ominaisuuksia – rakkautta, myötätuntoa, kärsivällisyyttä, anteliaisuutta – aseiksi negatiivisia tunteita ja mielentiloja vastaan. Negatiiviset mielentilat eivät ole osa ihmismieltä vaan tilapäisiä esteitä, jotka estävät luonnollisen ilon ja onnen tilan esiinpääsyn.
”Henkinen immuniteetti on sitä, että oppii välttämään tuhoisia tunteita ja kehittämään myönteisiä. Edelliset häiritsevät mieltämme ja aiheuttavat paljon henkistä tuskaa. Jälkimmäiset tuovat meille aitoa iloa. Henkinen immuniteetti luo terveen mielenlaadun, joka on vähemmän altis kielteisille ajatuksille ja tunteille.”
Kuolema on väistämätön osa elämää
Dalai-lamalla on oikeus itse päättää, syntyykö hän uudelleen. Hänen mukaansa asia riippuu siitä, tarvitaanko uutta dalai-lamaa ja mikä on tiibetiläisten mielipide. Hän on jo ilmoittanut, ettei hänen inkarnaationsa synny Kiinan alaisessa Tiibetissä.
”Meidän on ymmärrettävä oman olemassaolomme tilapäisyys, sen ohimenevä luonne. Kaikki asiat, tilanteet ja ilmiöt ovat dynaamisia, ne muuttuvat joka hetki, mikään ei pysy sellaisenaan”, Dalai-lama kirjoittaa ja jatkaa:
”Kuolema on osa elämää. Se on väistämätön. Se on eräällä tavoin kuin vanhojen vaatteiden pois heittämistä tai vaihtamista uusiin.”
Dalai-laman ajatuksia
”Todellinen onni on mielen ja sydämen asia. Enimmäkseen fyysisestä mielihyvästä johtuva onnellisuus on epäluotettava, yhtenä päivänä onni on, seuraavana päivänä sitä ei ehkä olekaan.”
”Kukaan ei voi saavuttaa hengellisyyttä toisen ihmisen puolesta. Ihmisen on tehtävä se itse.”
”Uskon, että kaiken hengellisen toiminnan perusta on rakkaus.”
”Rakkaus ja myötätunto eivät ole riippuvaisia mistään tietystä uskonnosta.”
”Me voimme kaikki olla Buddhia. Siihen tarvitaan vain valaistuminen.”
”Jos sinulla ei ole aitoa rakkautta ja ystävällisyyttä itseäsi kohtaan, miten voit antaa niitä muillekaan?”
”Mitä suurempi mielentyyneys, mitä suurempi mielenrauha, sitä suurempi on kykymme elää onnellista ja iloista elämää.”
”Sisäisen tyytyväisyyden tunnusmerkki on tyyneys. Sen lähteitä ovat jalomielisyys, rehellisyys ja se, mitä kutsun moraaliseksi käytökseksi: käytös, joka kunnioittaa toisten oikeutta onneen.”
”Vaikkei ihminen voikaan aina välttää hankalia tilanteita, hän voi säädellä kärsimyksen suuruutta sen avulla, miten hän reagoi tilanteeseen.”
Lainaukset Dalai-laman kirjoista.
Dalai-laman tärkeät vuodet
1935 syntyi Amdon maakunnasssa itäisen Tiibetin maaseudulla.
1937 muutti Tiibetin pääkaupunkiin Lhasaan, tuhat huonetta käsittävään Potalan palatsiin.
1940 nimitettiin Dalai-lamaksi.
1941 aloitti buddhalaisuuden opiskelemisen.
1949 Kiinan kansanarmeija hyökkäsi Tiibetiin ja miehitti lopulta maan.
1950 sai täyden poliittisen vallan.
1959 sai kahdeksantoista vuotta kestäneet buddhalaisuuden opinnot päätökseen. Tiibetin kansannousu. Lähti maanpakoon Intiaan. Perusti Tiibetin pakolaishallituksen Dharamsalaan Pohjois-Intiaan, jossa on asunut siitä lähtien.
1960– matkustellut laajasti ympäri maailmaa tekemässä tiibetiläisten asiaa ja buddhalaisuutta tunnetuksi.
1987 alkoi kannattaa Tiibetin autonomiaa itsenäisyyden sijasta. Ehdotti Tiibetin muuttamista rauhanvyöhykkeeksi.
1989 sai Nobelin rauhanpalkinnon.
1991 Dalai-laman ja tutkijoiden tapaamisen seurauksena perustettiin Mind & Life -instituutti tuomaan yhteen länsimaista tiedettä ja meditaation viisautta.
2011 jäi eläkkeelle Tiibetin pakolaishallituksen johtajan työstä.
Lähteet: Alexander Norman: The Dalai Lama – The Biography (Rider 2020), Dalai-lama, Desmond Tutu ja Douglas Abrams: Ilon kirja – Ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä (WSOY 2016), Dalai-lama ja Howard C. Cutler: Onnellisuuden taito – Elämän opaskirja (Tammi 2001), Dalai-lama, toimittanut Jeffrey Hopkins: Myötätunto – Sisäinen rauha ja onnellisempi maailma (Basam Books 2011), Dalai-lama: Sydämeni neuvoja – Opas nykyihmiselle (Bazar 2010), Mayank Chhaya: Dalai-lama (Otava 2008) ja www.savetibet.org
