Ruoka

Salossa etsitään keinoja ylimääräisen kouluruuan hyödyntämiseen

Salolaista eläkeläistä Liisa Reunastapuistattaa ajatus siitä, että kouluruokaa heitetään ripaustakaan roskikseen.

– Että roskikseen ennemmin kuin vaikka keittiöemännille? epäuskoinen Reunanen pudistelee.

Joukko eläkeläisiä on kokoontunut Salon Kuusjoen koululle viikoittaiseen tapaamiseensa. Ruokalipuilla he ostavat kouluruoka-aterian, ja nyt heillä on mahdollisuus ostaa mukaansa myös ylijäämäruokaa pientä korvausta vastaan.

Salon kaupunki käynnisti syyskuussa kokeilun ylijäämäruuan hyödyntämiseksi Kuusjoella. Se on harvinaista, sillä Salon kaupungin ravitsemis- ja puhtaanpitopalveluiden esimies Anu Sorvari-Happonenlöysi vain kymmenkunta kuntaa, jossa tehdään samoin.

Tavanomaisesti ylijäämäruoka menee roskikseen eikä sitä voi hyödyntää edes keittiöhenkilökunta.

– Käytäntö on kunnissa tavanomainen ja perustuu siihen, ettei työntekijöitä kohdella epätasa-arvoisesti antamalla joillekin ilmaista ruokaa, Sorvari-Happonen sanoo.

Salolaisten kokeilu ylijäämäruuan hyödyntämisestä sai alkunsa Vasemmistoliiton valtuustoaloitteesta viime keväänä. Sorvari-Happonen on sen jälkeen kääntänyt kiviä luodakseen järkevän mallin hyödyntää ruokaa, jota tavallisesti jää vain ripaus.

– Positiivinen ongelma on, ettei ylijäämäruokaa juuri synny eikä jaettavaa tahdo riittää, Sorvari-Happonen sanoo.

Salossa on tehty määrätietoista työtä hävikin minimoimiseksi 1990-luvulta. Keittiöt laskevat menekkiä tarkkaan ja tilaavat ruuan sen mukaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkiksi Kuusjoen koululla henkilökunta on onnistunut ruuan mitoituksessa, kun kolmannes tarjoiluastiasta on jäljellä ruokailun päättyessä. Ajatuksena on, että kaikki saavat vatsansa täyteen eikä kukaan joudu raapimaan viimeisiä.

Kuusjoen koulun vastaava kokki Hilkka Pietiläasettelee lohikiusausvuokia tarjoilulinjastolle ennen kuin Torstain toivot -eläkeläiskerho saapuu ruokailemaan.

– Aika hyvin päästään tavoitteeseen eikä kokonaista vuokaa jää koskaan yli, Pietilä sanoo.

Lähinnä vanhuksille ja vähävaraisille suunnattua ylijäämäruuan hyödyntämistä kokeillaan toistaiseksi vain Kuusjoella.

Pienen kylätaajaman asukkaista muutama kymmen on hyödyntänyt mahdollisuutta ostaa ruokaa kouluaterian hinnalla eli 4,60 eurolla. Hintaan sisältyy kolme litraa ruokaa.

Sorvari-Happonen näkisi mielellään vähäisenkin ylijäämäruuan hyödynnettävän.

– Henkilökunnalla ei ole resursseja rahastaa, ruokkia, tiskata tai käännyttää ihmisiä keittiön ovelta. Lisäksi kaikki koulut eivät halua tiloihinsa ulkopuolisia, Sorvari-Happonen luettelee.

Siksi hän aikoo ehdottaa tekniselle lautakunnalle mallia, jossa Salon koulut tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ylijäämäruuan hyödyntämiseksi.

– Keittiöhenkilökunta ilmoittaisi tekstiviestillä, jos noudettavaa on, ja yhdistys noutaisi ruuan jaettavaksi. Sorvari-Happonen kuvaa.

Ehdotusta käsitellään luottamuselimissä tämän vuoden kuluessa, ja yhteistyö voisi alkaa ensi vuonna.

Usean koulun ylijäämistä kertyy 80 ateriaa Turussa

Varsinais-Suomessa myös Turku ja Raisio hyödyntävät koulujen ylijäämäruokaa luovuttamalla sen vähäosaisia auttaville yhdistyksille. Toisinaan jaettavaksi jää pelkkää perunaa tai porkkanaraastetta.

– Keittiöissä pyritään kaikin tavoin minimoimaan hävikki, ja jaettavaa on joinakin päivinä todella niukasti. Jäljelle saattaa jäädä vain pelkkää perunaa, Turun kaupungin ruokapalveluista vastaavan Arkean palvelujohtaja Paula Juvonenkuvaa.

Turun katulähetys noutaa kahdesti viikossa kolmen tai neljän koulun ylijäämäruuat.

– Asiakkaillemme, jotka ovat päihdeongelmaisia, jopa kodittomia, ruualla on suuri merkitys. Noutamalla ylijäämän useammasta koulusta, saamme kokoon aterian jopa 80 henkilölle, Turun katulähetyksen toiminnanjohtaja Jukka Silvolakuvaa.

Suurimmassa yhteistyökoulussa ruokailijoiden määrä ylittää tuhat oppilasta.

Raisiossa puolestaan on käynnissä kokeilu, jossa turkulainen Turvatupa noutaa yhden koulun ylijäämäruuan asiakkailleen.

– Useimmiten jaettavaa jää todella vähän, kuten kolmen litran laatikko porkkanaraastetta. Yksin sillä ei ole merkitystä, mutta ylijäämä voi olla hyvä lisä muualta kerättyyn ruokaan, Raision ruokapalvelupäällikkö Mervi Nymansanoo.

Lue lisää aiheesta: .