Askaisissa, kesämökkimme vastarannalla on iso saari, jossa suoritettiin 4-5 vuotta sitten avohakkuu ja kolme vuotta sitten alue kulotettiin. Nyt siellä kasvaa maitohorsmaa - sillä on varmaan muitakin nimiä - ja koko saari on kauniin vaaleanpunainen. Miten kasvu voi alkaa näin nopeasti? Ovatko nämä siemenet olleet siellä jo odottamassa metsän kaatoa, vai ovatko lumituiskut vieneet siemenet sinne talvella?
Heikki Niittymäki, Askainen
Maitohorsma (Ebilobium angustifolium) on monivuotinen, tavallisimmin noin metrin korkuinen ruoho. Sen varressa on ruodittomia, ohuita lehtiä hyvin tiheässä, ja sen kukinto on latvaterttu. Kukkien väri vaihtelee purppuranpunaisesta vaaleanpunaiseen, ja joskus näkee myös puhtaanvalkoisia horsmankukkia.
Maitohorsma on tyypillinen typensuosija, joka runsastuu välittömästi, kun kasvupaikan typpipitoisuus kasvaa esimerkiksi avohakkuun, metsäpalon tai kulotuksen yhteydessä. Puiden varjostuksen hävittyä ja hakkutähteiden ja juuriston lahotessa maan mikrobitoiminta kiihtyy ja typpeä vapautuu niin sanottujen pioneerilajien, kuten juuri maitohorsman käyttöön. Nämä pioneerilajit ovat kasvillisuuden kehityksen eli sukkesion alkuvaiheen lajeja, jotka kasvipeitteen vanhetessa taantuvat nopeasti ja usein häviävät tilapäisesti kohteen kasvilajistosta.
Maitohorsma on tavattoman nopea lisääntymään sekä suvullisesti että suvuttomasti. Sen siemenet ovat lenninhaivenellisia ja ne lentävät tuulen mukana kymmeniä kilometrejä. Lisäksi se leviää kasvullisesti hyvin nopeasti sivullepäin kasvavan juurakon avulla.
Maitohorsman siemenet säilyvät itämiskykyisinä melko pitkään, mutta ilmeisesti maitohorsman kohdalla tämän niin sanotun siemenpankin merkitys on kuitenkin melko vähäinen.
Hakkuuaukeiden valloitus tapahtuu uuden siementuotannon avulla. Maitohorsman valtakausi kestää yleensä viitisen vuotta. Toisena tai kolmantena kesänä hakkuun jälkeen kasvin kukoistus on suurinta, mutta heinien ja puiden taimien kasvaessa maitohorsma taantuu, ja umpeutuneessa taimikossa maitohorsmia kasvaa vain yksittäin.
Kuinka kauan maannousu jatkuu?
Tämä kysymys syntyi kesämökin kahvipöydässä ja herätti kaikissa suurta kiinnostusta. Pitkään merenrannalla asuneena maannousemisen merkit näkyvät hyvin. Pikkusalmet, joista kolmisenkymmentä vuotta sitten pääsi helposti ajamaan perämoottorinkin kanssa, ovat madaltuneet niin, ettei niistä enää kunnolla pääse soutuveneelläkään. Ilman ruoppausta mökkirantakin olisi jo ummessa. Osa maannoususta selittyy varmasti sillä, että kasviaines maatuu mataliin vesiin, mutta kuinka paljon maannouseminen vaikuttaa täällä Turun seudulla vesien mataloitumiseen, ja kuinka kauan tätä maannousemista jatkuu?
Ihmettelijät
Maan painuminen viimeisen jääkauden valtavan jääkannen alla ja maan palautuminen lähtötilanteeseen eli niin sanottu maannouseminen on yksi Pohjolan luontoon vaikuttavista erikoisuuksista.
Mannerjäätikkö alkoi vetäytyä Suomen päältä noin 11 500 vuotta sitten ja noin 9 000 vuotta sitten jäätikkö oli kokonaan vetäytynyt Suomen yltä. Jopa kolme kilometriä paksu jäämassa painoi maankuoren enimmillään noin kilometrin syvyiselle lommolle, ja maankuoren oikeneminen tästä jatkuu edelleen.
Se, kuinka nopeasti maa eri paikkakunnilla kohoaa, vaihtelee huomattavasti.
Turun seudulla maankohoamisen arvellaan olevan noin 50 senttimetriä sadassa vuodessa, kun se Pohjanmaan rannikkoseudulla on noin 90 senttimetriä. Maankohoamisen on nykytietämyksen mukaan arveltu kestävän vähintään 7 000 vuotta.
Maankohoamisen vaikutuksia ei voi kuitenkaan suoraan mitata, sillä nykyisin valtameren pinta kohoaa noin millimetrin vuodessa ja kohoamisen on arveltu kiihtyvän ilmaston lämpenemisen myötä.
