Kihlakunnansyyttäjä Mikko Jaatinen katsoo, ettei ex-päävalmentaja Kari-Pekka Kyrön kertomusta dopingjutun esitutkinnassa voi pitää ”yleisellä tasolla mitenkään epäluotettavana”. Hän esittää näkemyksensä Hiihtoliiton entistä toimitusjohtajaa Esa Klingaa koskevassa syyttämättäjättämispäätöksessä.
Jaatisen mukaan useat Kyrön kertomat seikat saivat esitutkinnassa vahvistusta muista todisteista. Klingan kohdalla näyttöä syytteeseen ei ollut kuitenkaan riittävästi. Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan Kyrö kertoi keskustelleensa dopingin käytöstä Klingan kanssa avoimesti useita kertoja.
Kyrö on kertonut julkisuudessa laajasti maastohiihdossa 1990-luvulla vallinneesta dopingkulttuurista ja nimennyt sitä edistäneitä Hiihtoliiton johtohahmoja. Hänen kertomansa mukaan käytössä oli Venäjältä tuotu farmakologinen ohjelma, johon kuuluivat myös kielletyt aineet, kuten epo ja kasvuhormonit.
Jaatinen julkisti keskiviikkona ratkaisunsa, jonka mukaan törkeästä petoksesta STT:n dopingjutussa syytetään ex-hiihtäjä Jari Räsästä ja kolmea entistä Hiihtoliiton johtohahmoa: lajipäällikkö Pekka Vähäsöyrinkiä, lajijohtaja Antti Leppävuorta ja toimitusjohtaja Jari Piiraista.
Syytteiltä välttyi kaksi poliisin rikostutkinnassa epäiltyä, Klingan lisäksi kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok.).
Syytteitä käsitellään aikanaan Helsingin käräjäoikeudessa. Tarkoituksena on kuulla yhtätoista syyttäjän todistajaa. Kirjallisia todisteita syyttäjällä on lähes neljäkymmentä.
Poliisin rikostutkinta tulee kokonaisuudessaan julkiseksi vasta oikeudenkäynnin yhteydessä. Keskiviikkona tulivat julki vain kaksi syyttämättäjättämispäätöstä ja pieni osa esitutkinnasta.
Aatsalo-Sallinen: Paine välillä sietämätön
Syyttäjän mukaan esitutkinnassa kerätyt todisteet kertovat kasvuhormonin ja suomalaisen maajoukkuehiihdon yhteydestä 1990-luvulla. Esitutkinnan perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, pitivätkö STT:n vuonna 1998 julkaisemat dopinguutiset sellaisinaan paikkansa.
STT:n uutisen mukaan varastettua synteettistä kasvuhormonia oli toimitettu suomalaiselle maajoukkuetason mieshiihtäjälle ensimmäisen kerran jo vuonna 1996.
STT:n dopingjutussa tuomitut entinen päätoimittaja Kari Väisänen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallinen ottivat syyttäjän ratkaisun kuitenkin ilolla vastaan.
Aatsalo-Sallinen kertoo odottaneensa asian selviämistä 11 vuotta, mikä ei aina ole ollut helppoa.
– Julkinen paine on ollut välillä sietämätöntä. Onneksi on ollut ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua, hän kertoo.
STT-Lehtikuvan päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson katsoi STT:lle olevan hyvin tärkeää, että asia menee tuomioistuimen punnittavaksi.
Räsänen sai 130 000 markkaa
Nyt syytteen saaneista ainoastaan Jari Räsänen sai lopulta STT:ltä korvauksia henkisistä kärsimyksistä dopinguutisten vuoksi. Korvaussumma oli 130 000 markkaa. Lukuisille muillekin hiihtovaikuttajille määrättiin korvauksia käräjäoikeudessa, mutta hovioikeudessa vuonna 2000 porukka supistui dramaattisesti.
Yhteensä korvaussumma aleni käräjäoikeuden tuomitsemasta 1,6 miljoonasta markasta 210 000 markkaan.
Jos syytteet menestyvät oikeudessa, nousee esiin kysymys STT:n vuosien takaisin dopingtuomion mahdollisesta purkamisesta. Purun hakeminen korkeimmalta oikeudelta on mahdollista esimerkiksi sillä perusteella, että oikeudenkäynnissä on annettu tahallaan perättömiä ja lopputulokseen vaikuttaneita lausumia.
