JARI HEINO
Vahto ei paljasta juhannuksen jälkeisenä maanantaina ihanimpia kasvojaan. Ankara vesisade ruoskii raitteja. Kadut riutuvat autioina.
Sadeverhon takana avautuu nykysuomalainen maalaisidylli.
Kaunis keltainen puukirkko edustaa isien arvoja.
Liikekeskuksessa palvelevat K-Extra, Vahdon parturi-kampaamo, Turun Seudun Osuuspankki, Solarium ja Casperin kioski. Hiukan sivummalta löytyy paikallisen viihde-elämän keskus: pubi nimeltään Vahdon Lyhty.
Vilkaisu tilastoihin osoittaa, että Vahto on vankkaa tanhu-Suomea. 17 valtuutetusta yhdeksän edustaa keskustaa.
Kunnanjohtaja sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat ovat keskustalaisia. Kunnan pinta-alasta peltoa on 28 prosenttia ja metsää 40.
Ensi vuonna meininki muuttuu, kun Vahto yhdistetään hiukan suurempaan Ruskoon. Ruskon valtuuston suurin puolue on Sdp.
Oikeastaan Vahto palaa äiti-Ruskon helmaan. Vahto kuului alunperin Ruskon pitäjään - se tunnettiinkin puu-Ruskona.
Itsenäinen Vahdon kunta on myöhempien aikojen kotkotuksia, 1870-luvulta.
Ruskon takametsiä
Kesämyrsky on kaatanut tuolit vinksin vonksin Vahdon Lyhdyn terassilla. Sisällä päivystää eläkeläinen Veikko Ruusunen , joka tuuraa paikan omistajaa. Ruususta pitää aikansa vonkua haastatteluun. Olutta nauttiva asiakas on sellaiseen aivan liian ujo.
- Tällainen tämä kunta on, hän sanoo ja viittaa ikkunasta avautuvaan näkymään.
Se on, no, uskomattoman ankea. Mutta syinä ovat sade ja pimeys.
Vampulassa elänyt Ruusunen on viihtynyt Vahdolla vasta pari vuotta. Vahtolaiset ovat hänen mukaansa normaali-ihmisiä. Erityisiä luonteenpiirteitä ei löydy.
- Tykkään rauhallisesta maalaiselämästä. En minä täältä huonoja puolia löydä, hän torjuu.
Entä sitten kuntaliitos Ruskon kanssa? Se passaa, koska "Vahto on aina ollut Ruskon takametsiä". Lisäfuusio Raision suuntaan voisi kuitenkin viedä palveluja turhan etäälle.
- Vähän epäilen, että me kaikki menemme ennen pitkään Turkuun, hän povaa.
Huonot fudiskentät, myöhästelevä bussi
Kun sade taukoaa, raiteille ilmestyy aimo ryväs teininuorisoa. Monkeyllä porhaltava 15-vuotias Markus Ihalainen on asunut Vahdolla kolme vuotta. Lapsuuden Maskuun jäivät kaverit ja Vahtoa tasokkaammat jalkapallokentät.
- Hyvä, kun liitytään Ruskoon. Kunnasta tulee paljon isompi, hän kehuu.
Nuorten puheissa toistuvat samat asiat: Vahto on rauhallinen, joskus vähän liiankin. Nuoriso ei lotraa voimajuomien kanssa niin kuin muiden kuntien nuoret. Ja kuntaliitokset ovat hyviä juttuja.
Turkuun vievää 191-bussia odottavat Anu Nieminen ja Elina Vahtera valittavat, ettei Vahdolta oikein löydy harrastuksia.
- Turkuun pitää mennä vaikka tansseihin. Ja tää bussi on aina myöhässä, tytöt harmittelevat.
Pirjo Marttila hoitaa leipätilauksia, postia ja veikkauspistettä K-Extran tiloissa. Yli 20 vuotta Vahdolla asunut Marttila on vastikään muuttanut Turkuun. Hänenkin näkemyksensä Vahdosta ja vahtolaisista noudattavat vastausten valtavuota: erittäin rauhallinen, ihan mukavia. Kesällä mökkiläiset tuovat vilkkautta.
Marttilan mukaan liitos Ruskon kanssa on "eräällä tavalla hyvä asia".
- Loppuu tämä keskinäinen kisailu, hän arvelee.
Ruskolaisilla ja vahtolaisilla on tapana veistää vitsiä toisistaan. Tosin hiljaiset vahtolaiset eivät muista ensimmäistäkään.
- Vahtolaiset ovat ihan tavallisia varsinaissuomalaisia. Heihin ei kauhean helposti tutustu.
Ahaa. Vehnää ja ohraa viljelevän maatilan emäntä Riitta Vähätalo antaa analyysin, joka selittää tähänastisten lausumien vaisuuden. Mitäpä sitä ulkopuolisille hölisemään.
Vähätalo itse on tosin sosiaalisempaa sorttia. Hän vannoo olevansa vahtolainen vuodenvaihteen jälkeenkin, vaikka kotipaikka katoaa Suomen kuntaluettelosta.
Isompi fuusio Raision kanssa kelpaisi myös - ainakin paremmin kuin Turun.
Mutta eikö kukaan Vahdolla kapinoi kuntaliitosta vastaan?
- Rusko on rikas ja Vahto on köyhempi. Jos joku vastustaa, hän asuu Ruskolla, Vähätalo tietää.
Viimeinen kesä -sarja kiertää tämän suven aikana useassa sellaisessa lounaisen Suomen kunnassa, jonka nimi häviää kuntakartalta vuodenvaihteessa toteutettavan kuntaliitoksen vuoksi.
