Metsäkeskus varoittaa poimintahakkuiden vaaroista

$Avohakkuu on poimintahakkuuta turvallisempi vaihtoehto. TS\Anne Savolainen$

Avohakkuu on poimintahakkuuta turvallisempi vaihtoehto. TS\Anne Savolainen

Turun Sanomat

23.10.2014

Päivitetty 23.10.2014

Metsäkeskus varoittaa, että poimintahakkuut aiheuttavat runsaasti vaurioita metsiin jääville puille.

Vain kolmannes eri-ikäiseen puustoon tähtäävistä hakkuista on laadultaan hyviä.

Poimintahakkuut ovat vaihtoehto aukkohakkuille, joita monet etenkin kaupunkilaiset metsänomistajat vierastavat.

Ongelmana on Metsäkeskuksen mukaan myös se, että poimintahakkuita tehdään paljon mäntyvaltaisilla karuilla kasvupaikoilla. Tällöin muiden puiden alla viihtyvä kuusi kasvaa hyvin hitaasti.

– Karun maan kuusikoissa tukkisaanto voi olla vaatimaton, ja metsänomistaja menettää tuloja pitkällä aikavälillä, uskoo Metsäkeskuksen päällikkö Aki Hostikka.

Metsäkeskuksen mukaan poimintahakkuut ovat edelleen harvinaisia, sillä vain yksi prosentti hakkuista oli syyskuun loppuun mennessä poimintahakkuita.

TS–STT

Seuraa ja lue uutisia aiheesta

Keskustelut (3)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Oikeuttasi keskusteluihin on rajoitettu. Rajoitus on voimassa .
Ota tarvittaessa yhteyttä Turun Sanomien moderointiryhmään.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Tutustu ennen kommentoimista Turun Sanomien keskustelupalstan sääntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä. Nimimerkkisi ei saa rikkoa hyviä tapoja tai olla muutoin asiaton.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneita keskusteluita on mahdollista kommentoida 24 tuntia artikkelin julkaisun jälkeen. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi tämän jälkeenkin.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Sääntöjen rikkominen voi johtaa kommentoinnin tai nimimerkin muuttamisen estämiseen ilman erillistä varoitusta, määräajaksi tai pysyvästi.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin

Vastaa

kehittymättä23.10.2014

Älyllinen osaaminen

Mitä vaaroja on avohakkuista? Kauanko maaperän kestää saavuttaa se tasapaino, mikä sillä oli ennen avohakkuuta? Milloin maaperä palautuu marja- ja sienimaastoksi? Mitä tekevät avohakkuun jälkeen elävät ihmiset sillä raiskiollaan?

Tämä avohakkuu on seitsemän suomalaisen professorin suuresta tietämyksestään suomalaisen metsänhoidon perustaksi laatima. Muunlaistakin tietoa on olemassa. Se vain ei sovi oman kunniansa ja arvonsa avohakkuisiin sitoneiden korkeasti koulutettujen ja korkeassa asemassa työskentelevien suomalaisten metsäammattilaisten pirtaan. Menee uskottavuus ja menee kunnioitus.

Ilmoita asiaton viesti