Kokonniemen kansanpuiston puistometsässä alkavat maaliskuussa hakkuutyöt. Kohde on niin herkkä, että työn tekee metsuri hevosen kanssa.
Ajankohtainen ongelma ovat heikkokuntoiset puut, jotka aiheuttavat vähitellen vaaraa puistossa oleskeleville.
Hakkuut ovat osa kunnostus- ja restaurointityötä, jolla puistometsä palautetaan mahdollisimman lähelle 1800-luvun lopun asua.
Kansanpuistossa kunnostetaan ensi vaiheessa vanhat käytävät ja portaat näköalapaikalle. Työ toteutetaan pääosin tämän vuoden aikana, osana Porvoon rantareitin historiallisten näköalapaikkojen kunnostusta. Kaupunki on saanut kunnostukseen rahoitusta ympäristöministeriöltä.
– Kokonniemen kansanpuisto ja sen puistometsä ovat olleet porvoolaisten suosima vapaa-ajanviettopaikka ja virkistysalue jo 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyisin vanha puisto on kuitenkin ilmeeltään ränsistynyt ja alueen portaat ja käytävät ovat huonossa kunnossa, Anne Rihtniemi-Rauh kaupunkisuunnittelusta kertoo kaupungin tiedotteessa.
Puistosta on säilynyt A. F. Rydbergin alkuperäinen suunnitelma vuodelta 1891. Pääsisäänkäynti sijaitsi joen varressa, jokirannan tasanteelle suunniteltiin englantilaistyylinen maisemapuisto. Rinteen puistometsään oli merkitty puita ja pensaita. Kalliolle suunniteltiin näkötorni tai huvimaja.
Historialliset piirteet ovat vähitellen hävinneet.
Puistoon saavuttiin pääasiassa veneellä.
Jo varhain puistoon rakennettiin ulkogrillejä, sekä tanssilava.
1909 puistoon saatiin Carl Eneas Sjöstrandin veistos, Boccian pelaajat.
Nykyisin puistosta löytyvät muun muassa sisääntulolaituri, nikkarityylinen paviljonki, 120-vuotias lehmuskujanne, yksittäisiä jalopuita sekä osittain säilynyt syreenimaja.
Paljon on myös hävinnyt, kuten Boccia-patsas, paviljongille johtanut sivukäytävä ja muita käytäviä.
Puiston historialliset piirteet ovat häviämässä. Puistometsän polut ovat jääneet pois käytöstä, kun niiden päälle on kasvanut kuusia ja kaatunut puita.
Avoimesta maisemapuisto-osasta on vuosien kuluessa poistettu huonokuntoisia puita ja pensaita, kun ne ovat saavuttaneet maksimi-ikänsä.
– Vanha puisto muuttuu koko ajan luontaisen kehityksen, puiden ikääntymisen ja kasvun vuoksi. Historialliset piirteet ovat vähitellen hävinneet ja kasvilajisto on köyhtynyt, Anne Rihtniemi-Rauh kertoo.
Restauroinnissa käytetään apuna vanhoja valokuvia. Istutuksissa aiotaan käyttää 1890-luvulla Porvoossa käytettyjä lajeja.
Työ puistometsässä tehdään aluetta koskevan hoito- ja restaurointisuunnitelman mukaan. Puistometsän restaurointisuunnitelma koskee Kokonniemen kärjen vanhan kansanpuiston metsäistä osaa.
– Työt aloitetaan hakkuutöillä maaliskuussa, jolloin niitä tulee herkässä kohteessa tekemään hevosmetsuri. Koko hakkuusuunnitelmaa ei toteuteta kerralla, vaan vähitellen useamman vuoden aikana, kertoo Tommi Laakkonen kaupungin kuntatekniikasta.
Kansanpuiston restaurointityö sisältää sekä puiston ylläpitoon liittyvää hoitotöitä, erillistä määrärahaa ja erityistä ammattitaitoa vaativia projektiluonteisia töitä. Uusista istutuksista laaditaan suunnitelma vasta, kun huonokuntoinen puusto on poistettu.