Suurin osa pientaloasumisesta sijoittuu Länsi-Vantaalle.
Mielikuva Vantaasta vain kerrostalojen kaupunkina on väärä: lähes puolet asuntokannasta on erilaisia pientaloja, kuten omakoti- ja rivitaloja.
– Vantaa on pientalojen suurkaupunki, asemakaavapäällikkö Ilkka Laine määrittelee.
Kiinnostus pientaloihin ei ole vähenemässä, kun asuntoja tarvitaan lisää kasvavalle väestölle. Vantaan kaupunkistrategian painopisteeksi onkin nostettu olemassa olevien pientaloalueiden täydennysrakentaminen ja uusien alueiden kaavoittaminen.
Uusia pientaloalueita suunnitellaan lähivuosina useita eri puolille kaupunkia. Tulossa on pientalotontteja, kaupunkipientaloja sekä alueita, jotka muodostavat "pientalokaupungin".
Laine sanoo, että pientalokaupunkien esikuvana on Kartanonkosken asuinalue Pakkalassa.
– Otetaan hyvät elementit sieltä. Kaupunkitila, jossa sisäänkäynti on kadulle, tiivis ja intiimi tunnelma, hän luettelee.
2000-luvun alkupuolella rakennettua Kartanonkoskea pidetään menestystarinana. Laineen mukaan Kartanonkosken kodikkuuden voi toteuttaa muuallakin.
Alueella olisi puistoja ja asunnoissa olla oma pieni piha, mutta sen lisäksi myös yhteinen alue vaikkapa grillikatoksineen, kuten kerrostaloyhtiöissä. Rakennuskanta olisi monipuolista: rivi- ja paritaloja, erillistaloja ja pienkerrostaloja, joissa voisi olla 4–5 kerrosta.
Laine lisää vielä, että tärkeintä on ihmisten viihtyminen.
– Kartanonkosken ansio on kokonaisuudessa, ei yksittäisissä taloissa.
Laine toivoo myös eri rakennustapojen, kuten ryhmärakentamisen lisääntymistä. Ryhmärakentamisessa tulevat asukkaat ovat mukana hankkeessa jo tontin ja rakentajan etsinnästä lähtien.
– Se, että rakennetaan itse on vähenemässä ja yhä useampi haluaa asua yhtiömuotoisesti myös pientaloissa ja pientalotyyppisissä kodeissa.
Pientalokaupunkeja Vantaa kaavailee Lammaslammen ympäristöön Hämeenkylään ja Smedsinmetsään Ylästöön, Silvolan tekojärven eteläpuolelle.
– Lammaslampea ei ole vielä aloitettu. Siellä teetämme ensin luontoselvityksen.
Smedsinmetsää on ehditty jo vastustaa, vaikka kaavoitus ei ole vielä käynnistynyt. Laineen mukaan se on "meidän oma moka".
– Se nimettiin väärin.
Smedsinmetsän kaavahanke sijaitsee Silvolanmetsän luonnonsuojelualueen vieressä ja Laineen mukaan asukkaille on syntynyt kaavoitusohjelman perusteella ajatus, että kaupunki haluaa kaavoittaa asumista luonnonsuojelualueelle. Siitä ei Laineen mukana ole kyse vaan Ylästön laajennuksesta eli nykyisen pientaloalueen laajentamisesta länteen päin, mutta ei luonnonsuojelualueelle saakka.
Laine huomauttaa, että kaavoittaminen ei yksioikoisesti tarkoita rakentamista vaan kaavalla voidaan myös suojella luontoa.
Smedsinmetsän pientalokaupunkiin voisi mahdollisesti tulla asukkaita noin 300 ja Lammaslammelle runsaat 500.
Länsi-Vantaalla on muitakin pientaloalueiden suunnitelmia. Variston Luhtimäki 1 ja 2 asemakaava on parhaillaan nähtävillä. Luhtitien tuntumaan rakennetaan yhdistelmä pien- ja kerrostaloja noin 240 asukkaalle. Paikalta purettiin 1970-luvun asuntomessujen rivitalot.
– Se on aika hauska. Siitä tulee kiva alue, Laine kehuu.
Iso muutos vyöryy Seutulaan, jossa Katriinan sairaalan ympäristöstä tehdään Katrinebergin kehityskuva eli suuntaviivat alueen tulevaisuudelle. Siihen sisältyy Katriinankylä, jonne voisi tulla noin 400 uuden asukkaan koti.
Kaupunkipientaloja suunnitellaan lisäksi Vaakapuistoon Hämevaaraan (160 asukasta).
Pientalotontteja on tarkoitus kaavoittaa vielä myös Koivurinteeseen Petikkoon, Korson Lehmustontielle ja Päiväkumpuun.
Olemassa olevien pientaloalueiden kehittämiseksi asukkaille tehdään piakkoin kysely heidän toiveistaan ja tarpeistaan.
– Emme halua unohtaa heitä, Laine sanoo.
Juttua korjattu 2.10. klo 17.50. Asukasmäärien arviot uusilla asuinalueilla olivat väärin. Oikeat luvut ovat Smedsinmetsä 300 (ei 3 000), Lammaslampi 500 (ei 5 000), Luhtimäki 240 (ei 2 400), Vaakapuisto 160 (ei 1 600) ja Katriinankylä 400 (ei 4 000).
Kirkonkylän idylliseen maisemaan suunnitellut pientalot eivät menneet kaupaksi