Kaupunki varaa palkkojen nousuun ensi vuodelle 20 miljoonaa euroa. Uusia työtehtäviä perustetaan 220.
Ensi vuosi tulee olemaan Vantaalla suurten muutosten vuosi, sillä talous myllätään kokonaan uusiksi. Se näkyy myös maanantaina julkistetussa kaupunginjohtaja Ritva Viljasen talousarvioesityksessä.
– Talouden tunnusluvut näyttävät hyvin erilaisilta, Viljanen kuvaili budjetti-infossa.
Kunnallisveroprosentti laskee 12,64 prosenttiyksiköllä, ja ensi vuonna vantaalaiset maksavat ansiotuloistaan kuntaveroa 6,36 prosenttia. Suuren muutoksen syynä on sosiaali- ja terveystoimen siirtyminen vuoden alussa pois kaupungin hoteista hyvinvointialueelle.
Kaupungilta lähtevät sote-alan ja pelastustoimen kustannukset mutta samalla menetetään vero- ja valtionosuustuloja. Valtio on kuitenkin luvannut tasapainottaa kuntien taloutta siten, ettei muutos kouraisisi liiaksi ainakaan vielä vuonna 2023.
Kunnallisveroprosentin lasku ei tarkoita suurta muutosta verovelvollisille. Jatkossa ansiotuloista maksetaan vähemmän veroa kunnalle, mutta enemmän valtiolle, joten tuloverotuksen taso säilyy kokonaisuutena lähes ennallaan.
Kaupunginjohtaja ei esitä muutoksia Vantaan kiinteistöveroon. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41 ja yleinen kiinteistövero 1,28 prosenttia pysyisivät ensi vuonna ennallaan.
Vantaan korkomenot nousevat ensi vuonna kymmenellä miljoonalla eurolla
Epävarmuutta luovat muun muassa Venäjän hyökkäyssota ja korkojen nousu.
– Vantaan kaupungin korkomenot nousevat ensi vuonna kymmenellä miljoonalla eurolla, vaikka kaupungin velasta 80 prosenttia on korkosuojattua, Viljanen toteaa.
Ukrainan tilanne näkyy muun muassa siinä, että ensi vuonna Vantaan kouluihin ja päiväkoteihin voi tulla jopa satoja ukrainalaislapsia.
Vaikka epävarmuus painaa, budjettiesityksessä mainitaan myös panostuksista. Resursseja lisätään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Kaupungille perustetaan 220 uutta työtehtävää. Koronapandemian aiheuttaman palvelu- ja hoitovelan purkuun menee noin 3,7 miljoonaa euroa. Kunnallisen alan palkkaratkaisun kustannuksiin eli palkkojen nousuun on ensi vuoden budjetissa varattu 20 miljoonaa euroa. Vantaan ratikan suunnitteluun on vuodelle 2023 varattu 6 miljoonaa euroa.
Vuodesta 2023 alkaen Vantaan väestönkasvun ennakoidaan voimistuvan entisestään. Palvelutarpeen kasvuun varaudutaan muun muassa rakentamalla viisi uutta päiväkotia. Menoissa näkyvät myös Vantaan ratikan ja Elmon uimahallin suunnittelun jatkuminen, Kuusijärven uudistaminen sekä Varian uuden toimipisteen rakentaminen Vehkalaan.
Verojen lisäksi tuloja saadaan muun muassa maata myymällä. Budjettiesityksessä valitellaan sitä, ettei uusia yritystontteja ole kyetty kaavoittamaan riittävän nopeasti.
Parhaimmillaan maasta saadut eurot voivat olla merkittävä tuloerä. Kivistön kehittämisen "hulluina vuosina" 2016–2017 maanluovutuksen ja maankäyttösopimusten bruttotulot olivat vuositasolla 66–85 miljoonaa euroa. Tulevana vuonna tavoitetaso on noin 47 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtajan esitys ensi vuoden talousarvioksi on 51,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämästä ei tule Viljasen mukaan iloita ylenpalttisesti, sillä sen syynä ovat 60 miljoonan euron verohännät. Verohännät tarkoittavat alkuvuodesta 2023 tilitettäviä kuluvan vuoden verotuloja. Jos verohäntiä ei olisi, budjetti olisi miinuksella.
Hyvät uutiset loppuun. Vantaa on lyhentänyt velkojaan kuuden vuoden aikana 250 miljoonaa euroa ja on nykyisin yksi vähiten velkaisista suurista kaupungeista.
– Ensi vuonnakin velkaa lyhennetään esitykseni mukaan jo lähdössä 1,7 miljoonaa euroa, Viljanen sanoo.
Velkaa silti riittää. Kaupungin ulkoinen lainakanta on 825 miljoonaa euroa. Jos kaupungin velkasumma jaetaan tasan kaikille vantaalaisille, sitä on asukasta kohden 3 335 euroa. Kuluvana vuonna lainataakka per asukas on 3 953 euroa.
Seuraavaksi kaupunginjohtajan budjettiesitys etenee päätöksentekoon. Tarkoituksena on, että kaupunginhallitus antaa budjettiesitys kaupunginvaltuustolle 1. marraskuuta ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 14. marraskuuta.