Vieläkö muistat... Viitasaaresta tuli Keski-Suomen nuorin kaupunki vuonna 1996, kun Martti Ahtisaari oli Suomen tasavallan presidentti, Kalevi Kivistö Keski-Suomen läänin viimeinen maaherra ja Asko Liimatainen Viitasaaren ensimmäinen kaupunginjohtaja.
Miten Viitasaari on pärjännyt kaupunkina? Sitä voidaan tarkastella monin tavoin ja saavutettuja etuja on vaikea varmuudella osoittaa. Viitasaaren asema seudullisena palvelukeskuksena on kuitenkin lujittunut, etenkin kaupunkielon ensimmäisenä vuosikymmenenä.
<story-element type="paragraph">
Koulutustaso on noussut
Viitasaarelaisten koulutustaso on alempi kuin Suomessa keskimäärin, vaikka se on noussut kaupunkiaikana tasaisesti. Vuonna 1996 noin puolella yli 15-vuotiaista viitasaarelaisista ei ollut mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Nykyään noin 18 prosentilla viitasaarelaisista on korkea-asteen tutkinto, kun vastaava luku koko Suomessa on lähes 30. Vähintään keskiasteen tutkinnon on suorittanut runsaat 60 prosenttia viitasaarelaisista.
Korkeakoulutettujen pieni osuus johtuu osittain siitä, että heille on koulutusta vastaavia työpaikkoja tarjolla vain vähän. Hyvin usein kuulee, että viitasaarelaislähtöiset muuttaisivat kotiseudulle mielellään, jos työtä vain olisi.
<story-element type="paragraph">
Suurin osa asuu rivi- tai pientaloissa
Elämänlaatua olisi tarjolla. Viime vuosina kaupunki on kaavoittanut kiinnostavia omakotitalotontteja Keitele-järven rannoille ja lisää on tulossa kysynnän mukaan.
Lähes kahdeksan asuntokuntaa kymmenestä asuu Viitasaarella rivi- tai pientalossa. Kaikista suomalaisista vain joka toisella on tämä mahdollisuus.
<story-element type="paragraph">
Mitä odotettiin?
Kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Asko Liimatainen kokosi kaupunkiodotuksia Seudussa 4.1.1996 julkaistussa puheenvuorossa. Toiveissa olivat hänen mukaansa ainakin Viitasaaren imagon kohoaminen, tunnettavuuden lisääntyminen sekä potkua elinkeinoelämälle.
- Meidän kaikkien on panostettava uusien työpaikkojen luomiseen ja ihmisten elinolojen parantamiseen. Vain näin saamme asukasluvun alenemisen katkaistuksi ja sen kääntymään nousuun, totesi Liimatainen.
<story-element type="paragraph">
Miten kävi?
Tosiasia on, että Viitasaari on velkaantunut kaupunkiaikana kriisikunta-kriteereihin asti. Tämä on osittain seurausta vahvoista investointivuosista, kun kaupunki rakensi ja peruskorjasi koulukampusta. Myös yksi kaupunkipalvelujen näkyvä mittari, uimahalli rakennettiin ja sen viereen monitoimihalli.
20 vuotta sitten kaupungilla oli velkaa jokaista asukasta kohden noin 750 euroa. Tämän vuoden lopussa vastaava luku oli 4 111 euroa. Jos kaupungin sisaryhtiöiden velat otetaan huomioon, nousee velkataakka yli 7 000 euroon.
Tuloveroprosenttia on nostettu 20 vuodessa kolme prosenttiyksikköä nykyiseen 21:een. Yleinen kiinteistöveroprosentti on lähes tuplaantunut ja vakituisten asuntojen kiinteistöprosentti noussut yli kaksinkertaiseksi 0,60:een.
Väestökadolle ja ikääntymiselle Viitasaari on valitettavasti hampaaton. Kaupungiksi lähdettiin 8 267 asukkaalla. Viime vuoden lokakuussa luku oli 6 780. Viitasaarelaisten määrä on pienentynyt keskimäärin 74 henkeä vuodessa.
Ensimmäisenä kaupunkivuonna viitasaarelaisten keski-ikä oli noin 41 vuotta ja alle 15-vuotiaiden osuus reippaat 18 prosenttia. Vuoden 2014 lopussa keski-ikä oli noussut 49 vuoteen. Alle 15-vuotiaita oli enää noin 12 prosenttia.
Eläkkeellä olevien osuus viitasaarelaisista on lähes 37 prosenttia, kun se koko maassa on noin 24 prosenttia.
Kaupunkilaisten keskimääräiseen tulotasoon vaikuttavat muun muassa eläkeläisten suuri osuus ja työttömyys. Viitasaarelaisen tulonsaajan veronalaiset tulot olivat vuonna 2014 keskimäärin 22 700 euroa. Tämä on yli 6 000 euroa vähemmän kuin suomalaisella keskimäärin.
Kymmenen viime vuoden aikana suomalaisten keskimääräiset veronalaiset vuositulot ovat nousseet yli 7 000 euroa, kun viitasaarelaisten vain noin 5 800 euroa.
Kaupungiksi julistautuneen Viitasaaren työttömyysprosentti oli ankarat 22 prosenttia. Alimmillaan työttömyys oli kymmenisen vuotta sitten alle 15 prosentissa. Viime vuoden marraskuun lopussa työtä vaille oli taas 19 prosenttia työikäisistä.
Tuoreen kaupungin työpaikoista neljännes oli alkutuotannossa, puolet palveluissa ja vain kolme prosenttia jalostuksessa. 20 vuodessa alkutuotannon työpaikoista on huvennut puolet, palvelujen osuus noussut 60:een ja jalostuksen 26 prosenttiin.
2000-luvulla Viitasaari on menettänyt runsaat 330 työpaikkaa. Kahdeksan kymmenestä viitasaarelaisesta työssäkäyvästä työskentelee kotikaupungissa. (Tieto v. 2011).
Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Hannu Suni oli tekemässä kaupunkipäätöstä ja on istunut valtuustossa koko kaupunkiajan. Puunjalostusalan yrittäjä ei anna kotikaupungille täysin puhtaita papereita yrittäjäystävällisyydestä.
- Kaupungin menestykseen vaikuttavat ihan muut ratkaisut kuin kuntamuoto. Yksi tärkeimmistä asioista on päätöksenteon yrittäjälähtöisyys, koska kunnan menestys on pitkälti kiinni siellä olevien yritysten menestyksestä.
Suni arvioi, että Viitasaarella päätöksenteko ei ehkä ole niin yrittäjäystävällistä kuin vieressä Pihtiputaalla tai Keiteleellä. Jälkimmäinen on koko maan kärjessä yrittäjien laatimalla elinkeinopoliittisella mittaristolla ja siellä on kunnan kokoon nähden todella isoja yrityksiä.
- Jos meillä menisi suhteessa yhtä hyvin, meillä pitäisi olla 500 henkeä työllistäviä yrityksiä. Nyt suurin taitaa olla Pisla
