Vammala

Vammala tunnetaan elinvoimaisena kulttuuriseutuna, jonka ytimen muodostavat kirjallisuus ja kirkot. Paikkakunnalla sijaitsevat muun muassa valtakunnallinen suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, kirjailija Mauri Kunnaksen piirroshahmoista ideansa saanut Herra Hakkaraisen talo sekä Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, jossa historia ja Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan kirkkotaide kohtaavat vaikuttavalla tavalla. Myös Tatu ja Patu -kirjat syntyvät nykyään Vammalassa.

Herra Hakkaraisen kotikaupungissa järjestetään monia valtakunnallisia kulttuuritapahtumia, kuten Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät, lasten ja nuorten kirjatapahtuma Kirjaset ja Vammalan Wanhan musiikin päivät eli Sastamala Gregoriana.

Hallitseva lentopallon Suomen mestari Valepa on sekin kotoisin Vammalasta, ja lajin vaikutus näkyy koko paikkakunnalla. Yksi osoitus siitä on lukion oma lentopallolinja. Vammala on tuttu myös monille laskettelijoille ja golfaajille, sillä Ellivuoren ja 36-reikäinen golfkeskus Lakeside Golfin asiakkaista monet tulevat pitkänkin matkan takaa.

Rakkaan lapsen monet nimet

Vammala, Sastamala ja Tyrvää. Ainakin nämä nimet vilahtavat usein vammalalaisen puheenparressa. Mistä nimissä oikein on kyse?

Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa Mouhijärven, Vammalan ja Äetsän kuntaliitoksen myötä. Sastamala-nimen juuret ovat kuitenkin syvällä historiassa: seudulla kulki satunnaisesti kalastajia ja metsästäjiä jo 7000 vuotta sitten. Pysyvämmin alueelle asetuttiin varhaisella rautakaudella ja 1200-luvulle tultaessa Sastamalasta kasvoi suuri kirkkopitäjä, jonka reunat hipoivat Pohjanmaan lakeuksia. Vähitellen Sastamalan ”emäpitäjä” pirstoutui ja kutistui lopulta Vammalan kaupunginosaksi. Nykyinen Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta. Jo ennen vuotta 2009 alueella toimi muun muassa Sastamalan Opisto ja ilmestyi joululehti Sastamalan joulu.

Vammala muuttui kauppalasta kaupungiksi 1965. Alun perin Vammala oli osa Tyrväätä, josta se erotettiin omaksi alueekseen 1913. Sotien jälkeen Vammala kuitenkin kasvoi alueliitosten myötä maantieteellisesti 20-kertaiseksi ja sen väkiluku kolminkertaistui. Vammala sai myös oman vaakunan ja vaneri- ja kumitehtaat aloittivat toimintansa. Niinpä vuonna 1973 kävi niin, että Tyrvää (jota kutsuttiin myös Ala-Sastamalaksi) ja Karkku liittyivät osaksi Vammalan kaupunkia.

Sekä Vammala että Tyrvää näkyvät edelleen monissa sastamalalaisissa nimissä: Suomen vanhin paikallislehti on nimeltään Tyrvään Sanomat, kirkot on nimetty Tyrvään kirkoksi ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkoksi ja perinteikäs Pyymäen leipomo on kuulu Tyrvään voimasta eli ruisleivästä. Vammala-nimi näkyy edelleen esimerkiksi Valepan eli Vammalan Lentopallon nimessä.

Vammalan alueella sijaitsee kymmeniä kyliä: niinpä täällä asuva voi esitellä itsensä yhtä hyvin nuupalalaiseksi, soukolaiseksi tai vaikka Illosta tulevaksi. Koska käytössä olevia nimiä on monia, lienee parasta todeta, että rakkaalla alueella on monta nimeä – ja ne alueella asuvat lapset, ne puhuvat enemmän tai vähemmän tyrvään murretta kaikki.