Litulaukka kuuluu ristikukkaiskasveihin. Niitä tunnistaa siitä, että niillä on neljä terälehteä ristikkäin. Lisäksi niillä on lituja ja kuusi hedekukkaa, joista neljä ovat pitkiä ja kaksi ovat lyhyitä. Ristikukkaiskasvit ovat kauttaltaan syötäviä. Jos siis törmäät kasviin, jossa on ristikukkaisen tuntomerkit, voit maistaa. Miedot voi syödä salaattien, muhennosten tai smoothieiden seassa, väkevämmät käyvät kenties mausteena.
Löydät litulaukkaa aitojen alla ja lehtometsien reunoilla. Kasvi on yksivuotinen, mutta erittäin hyvä leviämään sellaisilla paikoilla, joissa se viihtyy. Kesän edetessä kasvi muuttuu kukkiessaan liian väkeväksi ja puisevaksi. Myöhään syksyllä saatat saada toisen sadon nuoria lehtiä.
Litulaukkapesto
• 1–2 dl hienonnettuja litulaukan lehtiä
• 1 dl pähkinöitä (esim. manteleita, pinjan siemeniä, pekaanipähkinöitä)
• 1 dl juustoraastetta (esim. mozzarellaa, emmentalia, goudaa, parmesania)
• ½ dl ruokaöljyä
• ripaus suolaa
• pippuria
Kaada ainekset tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen ja anna pyöriä kunnes ainekset ovat hyvin sekoittuneet. Tarjoile pastaan sekoitettuna, voileivän päällä, salaattikastikkeena tai ruoan lisukkeena.
Huom: Pesto on oiva kasvualusta anaerobisille bakteereille. Näistä myrkyllisin on Clostridium botulinum, jonka läsnäoloa ei pysty havaitsemaan mausta, ulkonäöstä, pullistelemisesta tai muustakaan. Tämän bakteerin tuotos, botuliinitoksiini, on myrkyllinen. Säilytä pesto jääkaapissa ja käytä kolmen päivän sisällä.
Jos teit suuria määriä pestoa, voit jättää juustot pois ja pakastaa loput. Lisää silloin juusto kun sulatat pakastepestosi.
Näköislajeja
Litulaukan näköislajeja ovat muut ristikukkaiset, mutta niiltä puuttuu valkosipulin maku.
Taskuruohoilla on vienoinen sipulinen maku, mutta litulaukka päihittää niitä väkevyydessään.
Keväiset lehdet voi sekoittaa mm. orvokkien lehtiin. Orvokkien lehdet ovat syötäviä, mutteivät tuo valkosipulin makua ruokiisi.
Tunne poimimasi kasvit: Lue yleiset villivihannesten keräysohjeet
