1978-2

KOKO PERHEEN 

M U SIIK K IN Ä YTE LM Ä 

J u s s i H e lm in e n /J u k k a S iikavire 

o h ja u s lavastu s ta n ssit 

J u s s i H elm inen O uti P ietikäinen R iitta V ahtera 

H ö lm ö lä is e t naurattaa kaikenikäisiä n iin e ttä 

itk e ttä ä ja itk e ttä ä n iin e ttä naurattaa! 

E s ity k s e t 21.06.— 15.08.78 a rkisin klo 19.00 

(ei keskiv.) ja p yhäpäivinä klo 15.00 ja 19.00. 

Liput: 1 8 ,- ja 1 5 ,-, lapset, koul., opisk. ja eläk. 10,— 

Lip p u je n m y y n ti te a tte rilta puh. 921/12 440. 

T ie d u ste lkaa e d u llis ia ryhm äalennuksiam m e! 

TERVETULO A HASSUUN H Ö LM Ö LÄ Ä N 

VARTIO VUORELLE! 

Turun Kesäteatteri 

Kesän kaunein morsian 

U nohtu m a to n asu Suureen 

H etkeen. 

Ra-Kesta löydät kesän 

kauneim m at m orsiuspuvut. 

Tule valitsem aan om asi. 

Juhlavieras! 

Ra-Ke on tulvilla a n 

kesän u u tta m uotia. 

S in u n kin m akuusi. 

R eippaat ja 

h yvännäköiset 

m atka-asut 

kesäisille 

re tk ille 

löydät m eiltä. 

V alikoim issam m e 

i m m . m u odikkaita 

| safariasuja. 

K a u p p ia s k a tu 9 a 

A voin n a 9 — 18, 

ma ja pe 9 — 19, la 9 — 14 

Miksi 

laivue? 

Oletko koskaan ajatellut, m iksi niin 

m onet lähtevät päiväksi pariksi merelle? 

M iksi yhä useam m at suom alaiset tekevät 

ainakin yhden risteilyn vuodessa? 

M iksi laivalle tullaan useam m in ystävien 

kanssa kuin yksin? 

M iksi laivoilla on aina ihmisiä, 

oli vuoden aika m ikä tahansa? 

M iksi eläkeläiset m atkustavat niin 

usein laivalla? 

M iksi nuoret viihtyvät m erellä? 

Miksi kiireisinkin valitsee joskus 

laivamatkan? 

M iksi laivamatka on enem m än kuin 

matka? 

K un tulet kerran kanssam m e, tiedät 

paljon parem m in miksi. 

Va raa paikat matkatoim istosta tai m eiltä: 

H elsinki, O y Silja Line A b . Etelaesplanadi 14, puh 90-13133 

Helsinki. Silja Linen Term inaali. O lym piap aviljon ki, puh. 90-13665 

Turku, Oy Silja Lin e A b . Kasityöläiskatu 4. puh 921-333 344 

Turku, Silja Linen Term inaali. T urun Salama, puh. 921-306000 

Helsinki, EF F O A . Eteläranta 8. puh 90-1781 

SILJA UNE. 

T&K 

K e s ä t empalinan 

Sa a t t e r i 

SE TULI LOPULTAKIN 

TURKUUN! 

Aim o Vuorisen 

riem astuttava ja harm iton 

VOTKATURISTIT 

E sitykset 22.6.— 13.8. 

Kassa avoinna päivittäin 

klo 10 alk. 

puh. 29 050 

Minne matkustatkin, 

kaiken tarvitsemasi 

saat meiltä. 

Kun te e t lo m a m a tka n, n iin nauti 

m a tk a s ta — ja lom asta. Lähde 

o n n is tu n e e lle m a tk a lle W ik lu n d in 

ja C ity s o k o k s e n kautta . Hyvinv 

a ru s te tu is ta ja lu o te tta v is ta v a lik 

o im is ta on h e lp p o v a lita . A sia n sa 

tu n te vie n m yyjien puoleen vo it aina 

kään tyä. T u o tte e t ovat korkealu 

o k k a is ia ja tu tk ittu ja . 

W ik lu n d ja C ity s o k o s s ija its e v a t 

aivan Turu n k e s kustassa. Tavarata 

lo t ovat nykyaikaisia ja viih tyisiä . 

L öyd ät h e lp o s ti kaiken ta rv its e 

m asi! 

Tule satamaan ruokailem aan 

tai hyvälle kahville. 

S ilja Café tarjoaa, 

joka päivä h e rku llisia ruokia 

viih tyisä ssä m erihenkisessä 

ym päristössä 

T e rv e tu lo a ! 

Silja Café 

puh. 302 002 

Ps. K a ik ille ru o k a ilijo ille 

ta rjo a m m e kahvit. 

W ik lu n d ja C ity 

s o k o s o va t 

m o n ip u o lis ia 

vapaa-ajan 

ka u p p o ja . 

W i k l u n d CITYSOKOS 

k’oi K a uirvnotnrin p p a to rin \/arrolla v a rre E e rik in k a tu 11 

Puh. 21 123 

Y lio p is to n k a tu 22 

Puh. 337 344

S u o m 

e n T u r k u 

A b o . v A r s t a d X . 

N:o 2 - 1978 

J u lk a is ija — U t g iv a r e : 

T u rk u -s e u ra , Å b o s a m fu n d e t r.y . 

K o n su li 

Bengt Pettersson 

T u ru s s a on ra k e n n u s ta ite e llis e s ti e rik o in e n s ynagooga. R a ke nnus on v a lm is tu n u t 

v u o n n a 1911 s u o m a la is e n a a rk k ite h tity ö n ä . V ie ra ilu m a h d o llis u u s jä rje s te tä ä n 

e rik s e e n p y y d e ttä e s s ä jo k o T u ru n k a u p u n g in m a tk a ilu to im is to n k a u tta tai 

o tta m a lla s u o ra a n y h te y ttä ju u ta la is e n s e u ra ku n n a n k a n s lia a n a rk is in k lo 10— 12 

(puh. 12 557). 

TURUN KAUPUNGIN M ATKAILUTOIM ISTO 

K ä s ity ö lä is k a tu 4 

20100 TU RKU 10 puh. 336 366 

T eitä palvelevat m yös K auppatorin m atkailuneuvontakioski, 

puh. 15 262 sekä satam an m atkailuneuvontakio 

ski ilta is in , puh. 303 602. 

BENGT PETTERSSON: 

ATT MARKNADSFÖRA 

TURISTTJÄNSTER 

TURUN PÄIVÄ 1 7 .9 .1 9 7 8 

TURKU 

JUHLAVUOTENSA AATTONA 

• Turun päivän avaus kauppatorilla kello 12. 

• Turun päivän suuri urheilutapahtum a Kupittaan u rheiluhallissa. 

• Turun koululaitoksen oppilaiden esiintyjäryhm ien tila is u u s 

Puolalan ko u lu lla ja k o u lu la ito sta esittelevä näyttely 

Katedraalikoulussa. 

• Turkulaisen m u siikin suurkatselm us Turun K o n se rttita lo lla . 

• M atka ilu llisia kiertoajeluja, uusien asuntoalueiden e sitte lyä 

ja ilo tu litu s . 

Turun päivän ohjelm asta tarkem m in päivälehdissä ja syksyn 

T urku — Åbo kunnallisessa tiedotuslehdessä. 

— Kaikki tila isu u d e t m aksuttom ia. 

VÅR stads stä lln in g som tu ris ts ta d har fö rä n d ra ts avsevä rt u n d e r de 

senaste åren, och de närm aste två åren in n e b är y tte rlig a re n ågra h ä n d e l 

ser, som kom m e r att påve rka situ a tio nen. K a pacitete n inom tu ris tn ä rin g e n 

har ökats kra ftig t, nya hotell o ch re sta ura n g e r har tillk o m m it, g am la har 

u tvid g a ts och få tt nöd vändig a a n s ik ts ly ftn in g a r. Vi har få tt e tt k o n g re s s 

centrum , som fy lle r höga in te rn a tio n e lla krav. T ra fik e n till la nds, till 

sjöss och i luften har utveckla ts, m oderna te rm in a le r har b y g g ts och 

ä r fo rtfa ra n d e und er byggnad. S lo tte t och d o m kyrka n resta ure ras. 

INFÖR stadens ju b ile u m s å r 1979 stå r vi som a ld rig fö rr ru sta d e att ta 

em ot gäste r från när och fjä rra n, b e tala n d e gäster, som på ett avgörande 

sätt kan b id ra till u tk o m s tm ö jlig h e te rn a i v å r stad. 

HUR sä lje r vi då den na k a p a cite t? Å bo stad, tu ris tn ä m n d e n , tu ris tb y rå n 

och in fo rm a tio n sb yrå n g ö r hela tid e n vä rd e fu lla in satse r. T ra fik b o la g e n , 

hote ll- och kong re ssföre ta gen m a rkn a d sfö r sina tjä n s te r på o lik a sätt, 

ofta med ganska sto ra e ko n o m iska u p p o ffrin g a r. H a n d e lskam m a re n har 

g ru n d a tt ett tu ris tu ts k o tt, d ä r o lik a in itia tiv har g jo rts o c h sam a rb e tsp 

ro je k t planerats och gen o m fö rts. M ycke t å te rs tå r d o c k a tt g ö ra . ” Ä ven 

deta ljh a n d eln , som e rh å lle r den s tö rsta delen av tu ris tm a rk e n , m åste 

fås k ra ftig a re med i d e tta sam a rb e te .” Detta s k riv e r k a n s lic h e f B ro r 

W ahlroos, styre lse o rd fö ra n d e i C e n tra le n fö r tu ris tfrä m ja n d e t, i M atkailusilmä 

(1/78). I m a jn u m re t av Cam paign Europe, en tid s k rift fö r in te r 

n a tio nell m arkn adsfö rin g och reklam , re d o g ö rs fö r en kam panj, som ju s t 

nu g en om förs i A m sterdam . M an fö rs ö k e r genom den na kam panj h öja 

Turun päivän to im iku n ta 1978

stadens im a ge som en v ä nlig o ch ch a rm fu ll tu ris ts ta d , o c h den rik ta r sig 

såväl till u tlä n d s k a tu ris te r som till h o llä n d a rn a sjä lva. F yra av stadens 

s tö rs ta v a ru h u s har ta g it in itia tiv e t o ch de satsar tills a m m a n s 200.000 

flo rin e r, v ilk e t m o ts v a ra r ca 400.000 fin s k a m a rk på kam p a n je n . D essutom 

d e lta r de s ta tlig a tu ris tm y n d ig h e te rn a , handelska m m a re n och även andra 

a ffä rs fö re ta g . S taden b id ra r m ed 100.000 flo rin e r (ca 200.000 fin s k a 

m a rk). A k tiv ite te rn a ä r till en b ö rja n p la n e ra d e att rä c k a o m k rin g en 

m ånad, m en om e rfa re n h e te rn a b lir p o sitiva, kan det hända att man 

m ed ö k a d e k o n o m is k in sa ts fö rts ä tte r hela som m aren. 

JA G har re d o g jo rt fö r A m ste rd a m ka m p a n jen, fö r att visa a tt m an på 

a n n a t h åll g å tt in fö r en h a n d lin g s m o d e ll av den typ som ka n slich e f 

W a h lro o s s y fta r på. Det ä r t.o.m . frå g a om att in itia tiv e t till e tt sam arbete 

u tg å tt frå n d e ta ljh a n d e ln s kretsa r. Hos oss har d o c k lå n g tifrå n alla 

enh e te r, som få r in tä k te r frå n tu rism e n ansett d e t m o tive ra t att d e lta g a 

i m a rk n a d s fö rin g s a rb e te t, det må sedan vara frå g a om re g io n a lt fö r- 

s ä ljn in g s a rb e te e lle r m a rk n a d s fö rin g , in fo rm a tio n o ch PR på n a tio n e ll 

nivå. D e ta ljh a n d e ln ta r hand om en avsevä rd del av in k o m s te rn a från 

tu ris m e n , m en har ej h ittiis i någon h ö g re gra d e k o n o m is k t d e lta g it 

i m a rkn a d sfö rin g e n . 

MEN h a r då handeln tillfrå g a ts om den ä r v illig att satsa på e tt d y lik t 

sa m a rb e te ? Ä r d e t ka n ske b risten på in itia tiv , på lo c k a n d e ko n kre ta 

s a m a rb e ts p ro je k t, som ä r orsaken till e tt kle n t in tre sse? En fö ru ts ä ttn in g 

fö r e tt p ro d u k tiv t sam arbete b ehöver in te n ö d v ä n d ig tv is in n e bära en 

sto r e k o n o m is k satsnin g. Redan det att man jä m fö r sin a p la n e r och 

ju s te ra r dem så att de k o m p le tte ra r va ra n d ra kan vara en v ik tig sam - 

a rb e tsform . Det är n a tu rlig t att vissa in b ö rd e s k o n k u rre n s fö rh å lla n d e n 

kan fö rs v å ra in fo rm a tio n s u tb y te t, m en m an kan väl a llm ä n t säga a tt vi 

i a lla fa ll ä r på väg m ot e tt ö p p n are in fo rm a tio n s u tb y te . S a m a rb e te t få r 

d o c k in te in s k rä n k a sig till detta. O m vi i vå r krassa tid b e g rä n sa r oss 

e n d ast till att d is k u te ra vad m an b o rd e göra, når vi nog in ga resultat. 

Det är, tyvä rr, frå g a om a tt anvä n da p e n g a r fö r att vi skall kunna hävda 

oss, o ch m ed sm å sla n ta r k o m m e r vi in gen vart. 

EN u n d e rs ö k n in g om tu ris m e n s u tve cklin g i v å r la ndsända har ig ångsatts 

på in itia tiv av C e n tra le n fö r tu ris tfrä m ja n d e t. I d e tta sam m a nhang uppskisse 

ra s o c k s å m o d e lle r fö r ett system fö r den fra m tid a regio nala 

tu ris tm a rk n a d s fö rin g e n . Vi hoppas på e tt g o tt re sultat, e tt re g io n a lt sa m 

a rb e te , som ta r fa sta på ett e ffe k tiv t s a lufö ra n de av våra bästa och 

rik tig a s te tu ris tp ro d u k te r. Vi b eh över ett system , som kan få e tt k ra ftig t 

stöd av a lla kretsa r, e tt system som ä r m ö jlig a s t fritt frå n o n ö d ig p re s tig e 

ja k t och o fru k tb a rt p o litis e ra n d e , det må sedan g ä lla städer, kom m uner, 

o rg a n is a tio n e r, fö re ta g e lle r e n s k ild a personer. 

SUOMEN 

TURKU 

ÅBO, 

VÄR STAD 

P äätoim ittaja - C h e fre d a ktö r: O lli Kestilä. 

T o im itu ssih te e ri - R edaktionssekreterare: E ino Lehtinen, E linantie 

vägen 4 A 44, puh. - tel. 371 320. 

Elina- 

Ilm o itu shankkija - A nnonsch e f: R aija H einonen, K arjakuja - Fägränd 75 c, 

puh. - tel. 373 034. 

T oim ituskunnan m uut jäsenet - R edaktionsrådets andra m edlem m ar: 

R eino Leim u, R eino Linkosaari, Heim o Kallio, Hans O thm an ja Ilm ari Rinne. 

■ Y leis ku v a K ev o n tu tk im u s k e s k u k s e s ta U ts jo ella. 

Professori 

PAAVO KALLIO: 

KEVO - kansainvälisen 

tulkimusasemaverkoslon tukikohta 

■ Kevon tutkimusaseman perustaminen kohta neljännesvuosisata 

sitten sattui ajankohtaan, jolloin myös valtakunnallinen 

tutkimuspolitiikka oli yliopiston oma-aloitteisuuden sekä oikeuden 

ja velvollisuuden varassa. Turun yliopisto käytti hyväkseen 

Suomen sijainnin tuomaa ja Suomelle kansainvälistä etum atkaa 

antavaa mahdollisuutta pohjoisen tutkimuksen organisoimiseen 

ja suorittamiseen. Yliopiston keino oli ”filiaalisysteem 

i” yliopistoedun kattavuuden laajentamiseksi yliopistokeskuksen 

ulkopuolelle. Tätä keinoa käyttävät tänä päivänä voim 

akkaasti mm. Neuvostoliitto ja Kanada, kaksi alueeltaan pohjoisen 

vyöhykkeen suurvaltaa. 

Y lio p isto n sijo itu spaikka ei ole 

sam a kuin sen hallinnon osoite ja 

” m aakuntayliopistoajatus on mahd 

o to n ", sanottiin aikoinaan tila isuudessa, 

jossa T urun Varsinaissuom a 

lainen O sakunta a lo itti V arsinais- 

Suom en m aakuntatutkim uksen kam 

panjansa. T urun yliopiston a lu eellista 

vaikutusm ahdollisuutta kuvaavat 

tänään nim et Turku, S eili ja Kevo 

ja erästä aluepolitiikan ydinajatusta 

sanat: elle i ylio p isto ta so näe valtakunnallisia 

kokonaisuuksia, niin kenelle 

täm ä tehtävä kuuluu? 

P O H J O IS U U S S U O M E N 

E R IK O IS P IIR T E E N Ä 

Suom i on m onella eri tavalla arvioituna 

m aapallon pohjoisin, alueensa 

tutkim uksesta vastuullinen 

maa. Olem m e ainoa kokonaan 60. 

leveysasteen p o h jo ispuole lla oleva 

kansa. Eläm isen perustaa, jo p a 

kansallista olem assaoloam m e, voidaan 

pohtia tästä näkökulm asta. 

P ohjoisuus on säteilyenergian m atem 

aattisen jakautum isen pohjalta 

lähtevä, välittöm ästi ja ilm aston välityksellä 

eläm ää m ääräävä tekijä. 

P ohjoisuusaste kuvaa m eillä eläm i 

sen vaikeuden tasoa. Suom i sattuu 

olem aan siinä paikassa m aapallolla, 

60. ja 70. leveyspiirien välissä, m issä 

keskim ääräisesti eläm än kannalta 

pohjoiseen päin tapahtuva m uutos 

on kaikkein voim akkaim m in ilmenevä, 

e li "s tre s s ig ra d ie n tti” on 

suurin. 

Alhainen läm pötila, kasvukauden 

lyhyys ja pitkä päivä ovat ne konkreettiset 

asiat, jo ih in sopeutum isen 

ym m ärtäm inen on keskeisiä suom a 

laisia e kologian tu tkim uksen pääm 

ääriä. P ohjoisuus sisältää myös 

m etsä- ja m aataloutem m e erikoisleim 

an. P ohjoisen e kologian tu tk i 

mus on kansallisista tieteistäm m e 

selvim m in luonnon itsensä m ääräämä 

ala. Sen on Suom en A katem iakin 

tu tk im u s p o liittis is s a suunnitelm 

issaan todennut. 

P O H J O IN E N S U U N T A U S 

Keskeisten pohjo iste n m aiden, 

Fennoskandian, NL:n, Kanadan ja 

USA:n tulevaisuuden kehityssuunnitelm 

at suuntautuvat voim akkaasti 

pohjoiseen. Tähän liitty y tutkim usvaatim 

us, jo k a kuvastuu mm. jä ä 

m eren rantaa m yötäilevien tu tk i 

m uspisteiden verkossa. P ohjoisen 

tutkim us on tä llä ke rra lla m aailm assa 

etenem ässä. N iinpä K anadassa 

on perustettu eri y lio p is to je n pohjo 

is ta tu tkim u sta yhdistävä o rg a n i 

saatio. NL on peru sta n u t uuden 

kaukoidän pohjo isen tutkim uksen 

keskuksen T suktsien niem im aalle, 

ja U S A :lla on m aailm an tehokkain 

p ohjoisen tu tkim u kse n arktin e n labora 

to rio , B arrow issa, jo n n e kansainvälisen 

tu tkim uksen on helppo 

päästä työskentelem ään. F ennoskandian 

k a lo ttia lu e e lla on vyöhykkeensä 

tih e in tutkim usasem averkosto. 

Suom en m a h d o llisuudet tällä 

ala lla perustuvat m aam m e e rik o is 

asem aan itse vyöhykesysteem issä,

■ L a p in ja e te lä n m ie s k e s k u s te lu s s a . O ik e a lla K ev o n tu tk im u s a s e m a n e s i 

m ie s p ro f. P a a v o K a llio . 

tutkim u sp e rin te e se e m m e , tie d e 

p o liittise e n asem aam m e m aailm assa 

ja siihen m itä me pystym m e ta r 

joam aan tutkim u syhte isto im in n a n 

vaihtovälineeksi. 

Suom en m a a ntieteellisen s ija in 

nin e rik o is u u s perustuu lähinnä 

G olf-virta a n . Se työn'.ää napaa 

kiertävät ilm astovyöhykkeet m utkalle 

p ohjoiseen päin. Sen ilm auksena 

on m etsänrajan u lottum inen harvinaiseen 

70. leveyspiirin tuntum aan 

ja m a h dollisuus h a rjo itta a m aanvilje 

ly s tä niin pohjoisessa, että muu 

m aailm a ei yllä lähellekään. P o h jo i 

nen alue on m e illä tutkim uksen 

u lo ttu villa . Täm ä m erkitsee sitä, että 

m e illä on se su b a rktiku m , jo ta pohjo 

in e n m etsänraja m erkitsee, helposti 

saavutettavissa tutkim u ksem 

me pääkeskuksista, y lio p is to is ta käsin. 

Kevo on ainoa m etsänrajan 

ylittä vä tu tkim u ske sku s m aailm assa 

K ilp isjä rven ohella, jo n n e pääsee 

p ä ivittä isellä v u o ro b u ssilla ! P itkäa 

ikaisen tu tkim u kse n vaikutus näkyy 

mm. siinä, että täm ä kohta 70. 

-le ve ysp iirin tuntum assa on kasvisto 

llis e s ti p arhaiten tu tkittu alue 

m aailm assa. G e o p o liittin e n asem am 

me on hyvä. Kevon tutkim usasem a 

on kaikkie n tu tk ijo id e n p e riaatteessa 

vapaasti saavutettavissa halvem 

m alla kuin m issään koko m aailm assa 

— tila n a ntam issa rajo itu ksissa 

— alueella , jo k a soveltuu m onenlaiseen 

tu tkim ukseen. Tässä on 

m a h d o llisuus Suom en tie te e lle : saada 

om an m aansa tutkim ukseen 

kansainvälistä apua ja sam alla 

päästä osalliseksi kehittyvän tieteen 

m enetelm istä ja virtauksista. Kevoa 

o lis i kehitettävä niin, että tätä suom 

alaista tu tkim uksen "vaih to a rvoa" 

käytettäisiin tehokkaasti hyväksi. 

O lisiko yksi siihen vielä liittyvä asia 

vierailevan tu tkija n ta lo n aikaansaam 

inen? V oidaanko tätä vaihtoarvoa 

käyttää nuorten tu tk ijo id e n pääsylip 

p u n a m aailm an subarktiselle 

kentälle? 

P A IK A N V A L IN T A 

Paikan valinnassa — kyseessä 

o li S uom en ensim m äinen s u b a rktinen 

asem a — o te ttiin huom ioon 

tu tkim uksen m onipuolisuuden vaatim 

us. Y m päristön tu li antaa eri 

m ahdollisuuksia n iiden asioiden 

selvittäm iseen, m itä varten Kevo 

rakennettiin. 

K oivuvyöhyke on kansainvälisen 

s u b a rktikum in kannalta jota kin 

tä lle Euroopan k o lkalle luonteenom 

aista. S iinä on keskeinen ja 

pitkäaikainen tehtävä. U tsjoki on 

täm än kannalta oikea suunta. M äntym 

etsän rajakysym ys liittyy m itä 

läheisim m in subarktiste n y d in 

asioiden tutkim uspyrkim ykseen. Nämä 

m olem m at n ä kökohdat yhdistyvät 

valitussa Kevon tutkim usasem an 

paikassa, jo k s i m uodostui K evojärven 

ranta, 69° 45' pohjo ista leveyttä 

ja 27° itä istä pituutta. Luonnon 

m onipuolisuus asem an lähellä 

on tärkeätä, koska a lu n p e rin oli 

a jatuksena se, että ns. tutkim usm 

atkailukausi on m e illä jo historiaa. 

On siirryttä vä kokeellisen tu tkim u k 

sen lin ja lle . M ate ria a lin pitä ä olla 

asem an te kniikan u lo ttu villa . Tämän 

vuoksi e rila iste n vesien, erilaisen 

topogra fia n , erila iste n soiden ja 

m uiden kasvillisuustyyppien läheisyys 

o li eduksi. M yös kontakti 

alueen alkuperäiseen k u lttu u riin 

k a tsottiin tälla ise ksi eduksi. Nämä 

n ä kökohdat ratkaisivat valinnan. 

V alinnan m ukana tu li m aisem allinen 

viehätys, jo ka on erinom ainen etu 

mm. s illo in , kun o p e tu sm in iste riö on 

o tta n u t Kevon pysyväksi pisteeksi 

kansainvälisen korkeatasoisen stipendia 

a ttiku n n a n vuosittaiseksi Pohjoise 

e n perehdyttäm isen kohteeksi, 

tai kun Kevo on lu k u is ille u lkola i 

s ille tu tk ijo ille subarktikum in ainoa 

m ielikuva. Täm ä on o ngelm a myös 

sillo in , kun suunnitellaan rakentam 

ista, jo n ka halvoin kustannuksin 

tu lis i o lla esim erkki siitä, m iten Lapin 

m aisem aa ei saisi pilata ihm i 

sen toim esta. 

A S E M A N T E H T Ä V IS T Ä 

A sem a on o tta n u t jo kseenkin selväpiirte 

iset tehtävät, jo tk a on esitetty 

k irja llis e s ti "K e vo N otes" num e 

rossa 3. Y ksi tehtävä on "tu n n e tu n 

p isteen” aikaansaam inen Suom en 

subarktikum iin . Täm ä ta rk o itta a tä s 

m ällisesti sanottuna Inarin Lapin 

20 000 km 2:n alueen tutkim ista siten, 

että se voi olla vertailupisteenä 

m uualla m a a pallolla tu tk ittu je n pisteiden 

kanssa. Täm ä on ensi askel 

sirkum polaariseen yleisnäkem ykseen. 

Se on käytännössä m erkinnyt 

alueen kasviston ja e läim istön tarkkaa 

kartoitusta. Se on kokonaisuutena 

iso tehtävä ja tulee jatkum aan 

kauan, m utta jo nyt on olem assa 

hyvä perusta, mm. yli 500 levinneisyyskartan 

m uodossa. T oinen tehtävä 

on selvittää m iten täm ä s u b a rktinen 

eläm ä toim ii. Se on lä hinnä 

p ohjoiseen sopeutum isen kysymys, 

ja se on ja tule e ilm eisesti aina 

olem aan asem an keskeisin tehtävä. 

Se antaa selvitystä eläm än m ahdollisuuksista 

ja sen laeista pohjo isessa. 

Ju u ri tässä tehtävässä on välttäm 

ätöntä ottaa huom ioon pohjo isuuden 

eri asteet, ja siten täm ä osa on 

m itä kiinteim m ässä yhteydessä Turun 

ylio p isto n m ahdollisuuksiin Turussa. 

Suom en asem a tekee e d e l 

leen m ahdolliseksi verraten help o l 

la laajentaa skaalaa eläm än pohjo i 

suuden ä ä rira jo ille — H u ip p u vuorilla. 

T u rku— Kevo— H u ippuvuoret on 

Suom en saavutettavissa oleva pohjoisuuden 

"g ra d ie n ttiv e rk o s to ". 

Tähän pohjo isuuden aste -kysym 

ykseen liitty y hyvinkin läheisesti 

kysym ys p o h jo la sta ihm isen asuinalueena. 

Kysym ys voidaan asettaa 

siten, että kysytään, voiko luonnontu 

tkim u s tuoda jo ita k in m a h d o llisuuksia 

lisää m yös ihm isen p e rin 

teise lle eläm iselle Lapin p erukoilla. 

Täällä on luonnon itsensä kehittä 

mät systeem it, jo tk a kuten p orota 

lo u s ja muu lu o n ta ista lo u s ovat 

itse "lu o n n o n v a lin n a n " systeem ejä. 

S ilti on kysyttävä onko esim . Lappi 

vain etelän reunaa, jo ta k in vain rajo 

itta vaa vai o lisiko löydettävissä 

jo ta k in nim enom aan Lapin eläm iselle 

m yönteistä, jo ta vo ita isiin hyödyntää 

(entistä enem m än). Tätä varten on 

Kevon ohjelm assa o llu t mm. se lla i 

set a ih e p iirit kuin porotalouteen 

liitty v ä t jä kälä tu tkim u kset tai poronvasakuolleisuustutkim 

ukset, lakkaja 

väin ö n p u tkitu tkim u ste n alo itta m i 

nen ja Lapin koivun hyödyntäm inen. 

Y H T E IS T O IM IN T A K O T IM A A S S A 

Kevon pyrkim yksiin on aivan sen 

perustam isesta lähtien kuulunut 

voim akas yhteistoim inta. Periaate 

on o llu t pitää Kevon te kniikka ja 

sinne investoidut "k e h y k s e t" tehokkaassa 

käytössä. Tätä ovat ta rk o ittaneet 

ilm atieteen laitoksen perustam 

a U tsjoki/K evo säähavaintoasema, 

jo k a toisaalta on välttäm ätön 

lähtökohta ekolo g iselle tutkim ukselle. 

A sem alla ovat "liitä n n ä is in ä " 

m yös seism ologinen laboratorio, 

p aljon tiedeakatem ian toim intaan 

liittyvää geofysiikan (revontuli-, m agn 

etism i- ym.) tutkim usta, jonka suorittam 

iseen Kevon sijainti antaa e rikoisen 

hyviä m ahdollisuuksia. M ain 

ittakoon jo ohitettuna vaiheena 

suuri kansainvälinen jonosfääritutkim 

us, jo h o n liitty i "o m a t” s a te lliitit, 

vaihe, jo ka antoi Suom elle 

m ahdollisuuden avaruustutkim ukseen. 

Y hteistoim innan rakentam inen 

m etsähallituksen ja m etsäntutkim 

uslaitoksen kanssa on osoitta u tu 

nut e rittä in m erkittäväksi. Tämän 

seurauksena on syntynyt U tsjoelle 

m aailm an ensim m äinen pohjoisten 

m etsänrajapuiden puisto. Aseman 

vaikea tehtävä on nyt hankkia kansainvälisessä 

yhteistoim innassa tähän 

tarvittava siem enm ateriaali. 

Y hteistoim inta vesihallituksen ja 

riista- ja kalataloudellisen tutkim uslaitoksen 

kanssa on m yös lisännyt 

laitoksen aktivite e ttia mm. Inarinjärven 

tutkim uksessa. 

M ainittakoon kuite n kin vielä, että 

koko Kevon tutkim uksen ydinkysymys, 

eläm än pohjoisten ongelm ien 

ym m ärtäm inen, e dellyttää m itä kiinte 

in tä yhteistoim intaa biokem ian 

kanssa, koska useim m at eläm än 

pohjoiseen sopeutum isen ongelm at, 

kuten talvenkestävyys, ovat pohjim 

m altaan valkuais- tai rasva-aineid-n 

rakenteen ja solujen hienorakenteen 

p ohjalta ym m ärrettäviä. Nämä yhteydet 

ovat ylio p isto n sisäistä yhteistoim 

intaa, m utta osaksi kansallisia 

ja kansainvälisiä yhteistoim intaongelm 

ia. 

K A N S A IN V Ä L IN E N 

Y H T E IS T O IM IN N A N K E N T T Ä 

S uom ella on tällä hetkellä m ainiot 

edellytykset osallistua pohjoisten 

alueiden e kologian kansainväliseen 

tutkim ukseen. Ehkä hyvänä o soituksena 

siitä on NL:n kaukoidän tutkim 

uskeskuksen päällikön, tri Kontrim 

avichuksen, ehdotus, että Turun 

Y liopisto ja heidän tutkim uskeskuksensa 

voisivat solm ia pysyvän yhteistyösopim 

uksen. Asia on vireillä. 

Tänä vuonna on käynnistynyt varsin 

m ittavaksi tarkoitettu Kanada— 

Suom i yhteistoim inta, jossa yhteistoim 

intapisteet tulevat oiem aan M c 

G ill yliopiston S heffervillessä (Pohjo 

is-Q u e b e cissä) sijaitseva subarktinen 

labora to rio ja Turun Y liopiston 

Lapin tutkim uslaitoksen Kevon asema. 

Näiden yhteyksien toivotaan 

antavan Turun y lio p isto lle pikkuisen 

lisän sen kilpaillessa pisteistä kansainvälisen 

sijo ittu m ise n kovalla 

k ilp a ilu kentä llä . T u rk u la is illa on 

tässä perinteitä. Jo yli 200 vuotta 

sitten P ehr Kalm , T urun A katem ian 

kasvatti, toi tieteen m aailm alle ensi 

tie d o t Q uebecin alueen kasveista 

ja kertoi E uroopalle ensim m äisenä 

N iagaran putouksista. Nyt on m aailma 

sillo ise e n verra ttu n a suunnattoman 

rikas m ahdollisu u ksilta a n . 

N äitä m odernin m aailm an m a h d o llisuuksia 

on nyt käytettävä hyväksi. 

S iitä on kysym ys m yös T urun y liopisto 

n ponnisteluissa. 

T u ru n Y lio p isto n L ap in tu tk im u s a s e m a n , K ev o n y h te is to im in ta p is te e t eri 

p u o lilla p o h jo ista p a llo n p u o lis k o a .

TURKUA RUNOIN JA KUVIN 

Turun tuntija ja Turusta kronikoitseva 

Väinö M iettinen kirjoitti yhteenvedon runoistaan 

syksyllä 1977 ja Turun Lausuntakerho 

esitti Turku-seuran 20-vuotisjuhlissa 

täm än m ielenkiinnolla kuullun ja veikeän 

sikerm än. Osa runoista on julkaistukin 

aikaisem m in Suomen Turussa ja joitakin 

tultaneen erikseen vielä julkaisemaan. 

Väinö Mrettisen luvalla olem m e poim i 

neet eri runoista irrallisia jakeita ja liittäneet 

kuvakertom ukseen Turusta. Ehkä olisi 

parem pi sanoa, että M iettisen runot innoittivat 

etsimään niihin sopivia kuva-aiheita 

ja kiertelem ään kuvaamassa yhteistä rakasta 

Turkuam m e. Seuraavassa muutamia 

runon ja kuvan yhteistyön tuloksia. 

M ERIKOULU 

M e rikoulu ko rk e a lla yksinäisyydessään 

v a lkoisen a te m p p e lin ä 

p yö re in e ylä o sin e en p a llo k a rtta huipullaan 

y ö taiva sta vasten, 

katsoo kun ka u p u nki nukkuu 

sam oje n tä h tie n alla, jo tk a 

jo am m o in ovat tu ik k in e e t m e re n kä vijö ille 

om aa opa stussanom a ansa. 

TURISTILLE 

SA M PPA LIN NAN MYLLY 

Te ih m iset, jo tk a s ie llä jo e n v a rre lla 

ku lje tte , 

ku u lka a h ä tä h u u to n i. . . 

Jo s ih m iste n la illa puh u a osaisin, 

n iin k e rto is in Ju h o A n tin p o ja sta , 

jo k a m inun s u u ru u te n i aika n a a n ra kennutti 

ja la iv u rin a m m a tista m y llä rik s i a lkoi 

. . . H ä tä h u u to n i ih m iste n s a n o illa huu ta isin, 

sen te h d ä jo s v o is in ja m ennee n ajan 

ka u n e u d e n 

m inussa te id ä n huom ata h a luaisin, 

e n n e n ku in se on liia n m yöhäistä . . . 

SYNKKÄ KEHTOLAULU TURUSTA 

Tulkaa, 

tu lk a a ih m ise t ka ikista 

m aam m e ko lkista 

tänne T urkuun, 

m u tta tu lk a a pian, sillä 

tä ä llä on jo ro m a h ta n u t p u o le t 

k u lttu u rik a u p u n k im m e "B ö rs s is tä k in ” . 

T ulkaa hyvät ih m ise t pian, e n n enkuin 

T u o m io k irk k o m m e puretaan, 

jo n k in ta va ra ta lo n ta k ia . . . 

PORTHANIN PATSAS 

O m assa nim ikkopuisto ssa a n 

U udenm aankadun varre lla 

istuu tuolissa a n , p ro nssiin valettuna 

kynä kädessä kuin m iettien 

m itä k irjo itta is i n y t . . . ? 

K a ikki on niin to is e n la is ta kuin ennen, 

jo llo in p itkissä ham eissaan 

p u is to k ä y tä v illä käyskentelevät neidot 

u josti p a ra so llin sa alta kurkiste lle n 

se u ra sivat nuorten, korke aka u lu ksiste n 

h e rro je n kiiva sta kin vä itte lyä asioista, 

jo ita tu o nyt, uudessa ajassa istuva 

p ro n ssiin vale ttu mies, o li k irjo itu k s illa a n 

aikaansaanut. 

U ppoudu 

h ilja isu u d e n ä ä n iin ja kuuntele, 

m itä m enneisyys ke rto o niissä p aikoissa , 

jo is s a asuu ta p a htu m a t 

h is to ria llis te n m u urien sisällä . 

AURAJOKI 

Se le ik k a a k a u p unkim m e kahtia 

on itä in en ja lä n tin e n puoli. 

A n n is k e lu ra v in to la t, rie tta a t elo kuvat 

ja y ö ra v in to la t, e ivät h ä irits e itä is tä p uolta, 

s a m oin kuin ei to rie lä m ä y ö k a u te n a 

ta v a ra m a rk k in o illa a n liio in . 

K u lttu u rillin e n v iih d e p u o li s itä vasto in 

asuu itä is e llä puole n: 

T e a tte rita lo , k e sä te a tte rit, u rh e ilu k e n tä t. . . 

A u ra jo k i, se p itä ä m o lem m ista p u o lis ta 

yh tä p a ljo n 

s illä sen k u m p a a kin v irta a v a a kylke ä 

kyhnyttä ä 

saastasta irti m o le m m a t r a n n a t. . . 

PIETARI BRAHE 

M ies u ljaassa asennossa, patsaana 

Hän, jo k a ja lu s ta ih m is e n ä 

jo eläessään oli, seisoo 

p its irö y h e lö is e s s ä asussaan, 

m ie kka h u o tra s ta riip p u e n , 

v iik s e t vaskenhom eessa, 

katselle n liik e n n e ttä p a h o ite lle n . 

S itä hän h änkin a iko in a a n s u u n n itte li: 

y h d is tä m ä llä m aante itse p a ik k a k u n tia 

to is iin s a . . .

VIA TTO M A T LAPSET 

Kolme viluista, viatonta 

pronssiin valettua lasta 

Yliopistonkadulla odottelee 

kesää, lumihattu päässään, tuumien: 

Kesällä on niin kivaa, 

kun vesi lirisee alapuolellamme, 

liuskakivien yli, 

kärpäset pörisevät ympärillämme 

ja ihmiset rupattelevat kesästä . . . 

LILJAN PATSAS (JA PAAVO NURM I) 

Eräänä aamuna 

oli Paavo Nurmen patsas 

Liljan patsaskauhuksi 

kadonnut jalustaltaan. Eihän nyt 

ole edes ” Kupittaan p iikin ” aikakaan 

tai, jos Paavon patsas onkin mennyt 

katsomaan 

uusittua urheilupuistoa? se ajatteli. 

Nyt itkee Lilja-patsas 

kivenkosteuskyyneleitään. 

Patsaillakin on omat sydänsurunsa. 

HAUTAUSM AA 

Hiljaisuuden lehto, missä 

aika ja kiire saa unohtua, 

missä puhutaan vain ajatuksin 

poistuneen saattojoukossa. 

Kappelin kello yksin rikkoo hiljaisuuden 

saattojoukon yltä, sillä sen tarkoitus 

on kertoa poisnukkuneelle tulevasta. 

KAUPPAHALLI 

Siellä ihminen on lähellä ihmistä 

rupatteluhaluineen 

ja siellä vielä asuu ihmisläheinen 

kaupankäynti, 

jossa ostaja voi vaihtaa kuulumisiaan 

kauppiaan ja myyjän kanssa, myötäeläen, 

toinen toisensa iloihin ja huoliin. 

Siellä tungoksesta huolimatta kuulee vielä 

iloista puheensorinaa . . . 

KUPITTAAN LÄHDE 

Väitetään että siinä olisi kastettu 

suomalaisia pakanoita. 

Kristinuskoon heidät toivottiin tulevan, 

noitten pakanoitten, jotka 

toisiaan auttoivat elämisessä, 

sekä uurastivat pelloillaan . . . 

Nyt kastavat kristityt pakanat 

Kupittaan lähteen seiniä, 

kun heillä on suuri hätä .. . 

entisessä Maarian pitäjässä, on 

osoittautunut todelliseksi löydöksi 

taiteilijan työtä tekevälle. Vaikka 

asuntotila ei ole kovin suuri, on 

ateljeetila hyvin riittävä varastohuoneineen. 

Ympäristön rauhallisuus 

metsäsaarekkeen reunalla ja isojen 

valtaväylien etäisyys takaa nykyaikanakin 

Etelä-Suomessa harvinaisen 

asuinpaikan. Turku on lähellä, 

mutta kuitenkin sopivan etäällä. 

Puutarha tarjoaa miellyttävää kesäpuuhailua 

ja pihatiet kuntoutumisohjelmaa 

lumisina talvina. Nykyisiä 

Saramäen koulun asukkaita ei 

kuitenkaan vielä ikä paina, joten 

pihatyöt sujuvat. 

Ei sopivan asunnon löytäminen 

ole nykyään helppoa ja taiteilijaateljeen 

löytäminen on vielä vaikeampaa. 

Uudestakaupungista Turkuun 

tullut Kauko Lehtinen asui 

ensin Tampereentien varrella ja sit 

Turkulaisia kuvataiteilijoita 

V 

ma, joka on saanut hyvät arvostelut. 

Kuvanveistäjiä edustavat Aimo Tukiainen, 

Mauno Hartman, Kain Tapper 

ja Antti Louhisto. 

Ateljeen suurista hyllylaatikoista 

löytyy arvaamattomia aarteita, Amsterdamissa 

ja Pariisissa vaihdettuja 

vedoksia ja piirroksia, tällä hetkellä 

jo huomattavaan arvoon kohonneiden 

kuvataiteilijain töitä. Nimiä: 

Jean Tinauely, Lucebert, Antonio 

Sequi, Fima, Palle Nielsen, P. C. 

Thelander, Jan van Goethen, Josef 

Kroha, Alex Sadkowsky ja F. 

Sieber. 

Kun menemme ateljeen puolelle, 

huomaamme sen hyvin kookkaaksi 

maalarin työhuoneeksi, niin suureksi, 

että eipä maalari isompaa enää 

voi kaivata. Täällä on seinillä paljon 

Lehtisen omia töitä melkein noin 

retrospektiivisesti. Staflialla on isokokoinen 

maalaus. Siinä on vasta 

yhtä väriä — sepiaa. Se on siis 

oikeastaan sivellinpiirustus, aiheena 

asetelma. Siihen on aikomus panna 

muitakin värejä, mutta se on jo 

■ Taiteilija Kauko Lehtinen ateljeesaan v. 1967. — Valok. Kari Lehtinen. niin hyvä, että paraneeko se väreistä. 

Ehkä. Se on mestarin oma asia. 

Kyllä hän tietää mitä väriä siihen 

voidaan lisätä. Minun mielestäni se 

on valmis taideteos. Jos joku epäilee 

Lehtisen piirustustaitoa, sellainen, 

joka on nähnyt vain hänen fan- 

TAITEILIJAPROFESSORI 

tasialuomuksiaan, tulkoon katsomaan 

tätä työtä. Useat hyllylliset 

täynnä eläviä piirroksia todistavat 

samasta taidosta. 

KAUKO LEHTINEN 

Koulutalon eteisenä toiminut huone 

on nyt varastona. Siellä on paljon 

suurikokoisia töitä kiilakehyksissään. 

Ei ole taiteilijaprofessuuri 

Fantisoiva piirtäjä ja maalari joutunut laiskalle ja alati juhlivalle 

maalarille, vaan ahkeralle työmiehelle. 

Talon hengetär, Anja-rouva, on 

osannut eläytyä kaiken mukana. 

SARAMÄEN KOULU 

Järjestyksen ihmisenä on hän mapittanut 

kaikki näyttelymateriaalit ja 

saanut arvokasta apua Kari-poikan- 

ten Korkeavuorenkadulla samoissa 

tiloissa, joissa Kaarlo Sarkia kirjoitti 

runokokoelman ” Unen kaivo” . 

Täältä muutettiin Kärsämäentielle, 

jossa ateljee oli rivitalon alakerrassa 

ja myöhemmin Kärsämäen kartanon 

sivurakennuksessa. V. 1967 tapahtui 

muutto Saramäen koulurakennukseen, 

jonka etelänpuoleisella 

seinällä kasvaa viiniköynnös, joka 

tarjoaa lämpöisinä kesinä herkullisia 

rypäleitä. 

Talonpoikaistyyliä olevaa vanhaa 

kalustoa säestävät seinillä olevat 

maalaukset ja piirrokset, taiteilijatoverien 

töitä. Näkyy nimiä: Kimmo 

Kaivanto, Simo Hannula, Raimo 

Kanerva, Matti Vaskilampi, Åke Mattas, 

Otto Mäkilä, Alpo Jaakola, Kalle 

Eskola, Hilkka Toivola, Antti Nieminen, 

Harro Koskinen, Max Salmi, 

Olavi Vaarula, Viljo Ranta, Pertti 

Kolehmainen, Otso Karpakka, Juhani 

Vikainen ja Vieno Orre. Arvokkain 

lienee Otto Mäkilän sommitel 

sa ottamista valokuvista. Näin on 

muodostunut tuleville tutkijoille arvaamattoman 

arvokasta materiaalia 

niin oaljon, että tällaisen lyhyen 

kirjoitelman laatija on ymmällä. 

Kolme isokokoista leikekirjaa on 

huolellisen työn huippunäyte. Niissä 

ovat kaikki lehtiarvostelut kuvineen. 

Tuottelias taiteiliia tarvitsee sihteerin, 

joka hoitaa kaiken hänestä kertovan 

materiaalin. Eipä turhaan 

rouva Lehtinen ole jättänyt leipätyötään. 

TOINEN KOTI 

kesäkoti, on melkein kaikilla suomalaisilla 

kaupunkien asukkailla. 

Lehtisten kesäpaikka on Rymättylän 

Kuusistossa. Vanha mallassauna 

toimii siellä ateljeena. Tummat

seinähirret ovat hienosti patinoituneet 

ja puhtaaksi pestyt, arvokkaan 

ainutlaatuiset. 

KAUKO OLAVI LEHTINEN 

syntyi Uudessakaupungissa joulukuun 

1. pnä 1925. Hän kävi pari 

vuotta Turun Suomalaista Lyseota, 

mutta meni 15-vuotiaana hammasteknikon 

oppiin. Samalla hän iltaisin 

kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulua. 

Hän toimi sitten hammasteknikkona 

vuoteen 1957, jolloin 

antautui vapaaksi taiteilijaksi. Lääkärit 

ovat kertoneet, että he menettivät 

Lehtisessä erittäin taitavan 

ammattimiehen, sillä hammasteknikolla 

pitää olla myös silmää ja 

muovailutaitoa. Siirtyminen vapaan 

taiteilijan työhön osoitti, että Lehtisellä 

oli riittävästi lahjoja, rohkeutta 

sekä elämänuskoa. 

Jo 1946 oli hänen teoksiaan esillä 

ensi kerran Turun Taidemuseossa. 

Ura taiteilijana alkoi jo selvetä, 

sillä L. sai heti ensimmäiseen näyttelyyn 

töitään sisälle ja Veikko Puro 

arvosteli hyvin. 

OPINTOMATKAT 

alkoivat jo v. 1949, jolloin Lehtinen 

ja Kalle Eskola, apurahat saatuaan, 

tutustuivat Pohjoismaiden taiteeseen. 

V. 1954 lähtivät he taas yhdessä 

kahden kuukauden matkalle 

Italiaan, Sveitsiin, Ranskaan, Belgiaan 

ja Hollantiin. 

Omalla tavallaan mielenkiintoinen 

oli se matka, jonka Lehtinen teki 

mopedillaan v. 1958 Ranskaan, Hollantiin, 

Belgiaan ja Sveitsiin, yhteensä 

7000 km. 

1961 suuntautui opintomatka Pariisiin 

ja Hollantiin. Hän työskenteli 

Pariisissa kolme kuukautta. 

1962 käy Lehtinen Leningradissa. 

1964 menee hän Mauno Hartmanin 

kanssa Kasselin Documenta II 

näyttelyyn ja 1965 taas Ranskaan, 

Espanjaan, Italiaan ja Sveitsiin. Hän 

jäi Pariisiin ja jatkaa sitten työskentelyään 

siellä seuraavaan kesään 

asti. Opiskelupaikkana on Academie 

de la Grande-Chaumier ja asuntona 

Pariisin uusi ateljeetalo, jonka 

ensimmäinen suomalainen asukas 

hän oli. 

Aamupäivisin maalattiin ateljeissa. 

Silloin sai olla rauhassa syventyneenä 

työhönsä. Iltapäivällä käytiin 

toisten taiteilijain luona katselemassa, 

keskustelemassa ja samalla 

oppimassa. Ei tullut kysymykseenkään, 

että kukaan olisi häirinnyt 

aamutunteina. Iltaisin pohdittiin taidekysymyksiä 

kahviloissa ja ravintoloissa. 

Väittelyt selvensivät taiteen 

maailmankuvaa. Melkein joka 

päivä oli jossain galleriassa avajaiset. 

Näitä käyttivät hyväkseen 

deekiksellä olevat taiteilijat, joiden 

kehitys näytti jo päättyneen. He 

vaelsivat avajaisista toiseen tyhjentäen 

boolimaljojaan. 

Kerran Artekin näyttelyssä Helsingissä 

oli kaksi puliukkoa, kiertelivät, 

katselivat tauluja, ottivat samppanjalasinsa, 

maistelivat, juttelivat, 

ryyppäsivät ja painuivat lopulta Espalle. 

Pian tulivat takaisin, taas 

katselivat tauluja, arvostelivat ja 

keskustelivat. Kyllä heidät huomattiin, 

mutta annettiin poikien nauttia 

taiteesta ja samppanjasta — kerrankin. 

Ei kai tarvitse sanoa, että 

he uudistivat kierroksensa pari kertaa. 

Vuoden Pariisin opiskeluaika jätti 

jälkensä. Piirustus ja maalaus 

varmistui. Ranskankielikin soi kauniisti 

korvissa ja kieli alkoi taipua 

sen ääntämiseen. Tätä kieltä tuli 

Lehtinen tarvitsemaan myöhemmin 

Hollannissa ollessaan. 

■ Asetelma 1955— 56 n:o 1. Varhaisen kauden naturalistinen öljytyö. Omist. 

taiteilija itse. — Valok. Kari Lehtinen. 

1968 teki Lehtinen matkan Venetsian 

34. biennaleen, ja 1971 hän 

käy Lontoossa. 

1971 hän työskentelee touko— 

heinäkuun Stedelijk-museon ateljeessa 

Amsterdamissa. Museon johtaja 

oli sitä ennen käynyt Suomessa 

kutsumassa Lehtisen sinne maalaamaan. 

Johtaja Edy de Wilde järjesti 

museon ostot niin, että Lehtinen 

sai sinne kaikkiaan kahdeksan 

työtään. Hän sai luvan mennä sinne 

koska vaan työskentelemään kolmen 

kuukauden ajaksi ilmaiseksi 

ateljeeasunnossa. Näin Lehtinen 

tekikin sitten 1974, viettäen siellä 

ihanan kesän. 

1975 käy Lehtinen taas rakkaassa 

Pariisin ilmapiirissä. 

1976 hän näki vihreän saaren, 

Irlannin ja kävi Belfastissa ja Dublinissa. 

Lontoo oli myös tärkeä 

etappi tällä matkalla. 

Pariisi oli vielä viime vuodenkin 

matkan kohde. 

KEHITYS 

Kauko Lehtisen piirustus- ja maalaustaide 

on kansainvälisellä tasolla. 

Sen hän on saavuttanut ahkeralla 

opiskelullaan, jatkuvalla sitkeällä 

työllä. 

Lehtinen ihailee Rembrandtia, Picassoa, 

Munchia ja Simbergiä. Eikä 

tuo ihailu ole ollut jättämättä jälkeä. 

60-luvun informalismi (rz muodottomuus!) 

on vaikuttanut häneen paljon, 

vaikka hän rakentaa kuvansa 

figuratiiviselle näkemykselle. 

Hänen piirustustensa määrä on jo 

nyt melkein laskematon. Lehtinen 

on niin nopea piirtäjä, että sanoo 

graafillisten monistekoneiden olevan 

vain ” hieman" edellä häntä 

ajankäytössä. Hänen mielikuvituksellaan 

ei tunnu olevan rajoja, mutta 

hän osaa kuitenkin kritisoida ja 

luoda siten kunnollista jälkeä. 

Kun kysyn hänen mielipiteitään 

erilaisista ismeistä, hän vastaa: "Oli 

suunta mikä hyvänsä, niin huipputekijät 

ovat aina hyviä ja suuntien 

luojat erinomaisia." 

Erik Bergh kirjoittaa Suomen Taiteen 

Vuosikirjassa 1958— 59 "Turkulaisen 

modernismin nykyhetken 

edustajia": 

— Taiteilijan eräät freskoluonnokset 

sekä 1959 toteutettu pienehkö 

fresko (Turun Ammattioppilaitos) 

osoittavat rehevää monumentaalista 

otetta ja eloisaa rytmiä. Seinämaalauksissamme 

esiintyvä "monumentaali-ihminen" 

(fiktiivisen Homo 

monumentalis-rodun edustaja) on 

Kauko Lehtisen taiteessa saanut 

uuden ilmaisun. 

Kauko Lehtinen ei kuulu niihin 

taiteilijoihin, joiden työt syntyvät 

leikiten, aivan kuin itsestään. Hänen 

jokainen työnsä on pitkäjännitteisen 

kamppailun tulos ja sinnikkäästä 

ponnistelusta kertovat 

osaltaan myös nopeassa tahdissa 

täyttyvät piirrossalkut. 

Bo H. Lindberg sanoo Suomen 

Taide 1965 — julkaisussa "Turkulaista 

taidetta": 

— Kauko Lehtinen asetti Pinxissä 

näytteille suuren joukon kasvoja, 

ryteikköisiä, kiusaantuneita, sellaisia 

miltä oma pää tuntuu näyttävän 

sisältäpäin, kun krapula tai muut 

huolet vaivaavat. Minua viehättää 

sekä kuvien minulle itselleen toisinaan 

ajankohtainen sisältö, että se 

rohkea materiaalifantasia ja se 

älyllinen selkeys, jolla tämä sisältö 

on saatettu näkyvään muotoon. Aivan 

erityisesti hyväksyin Lehtisen 

'Avaintytön'’ ruosteisine avaimineen, 

joiden polttamat jäljet erottuivat 

tytön kattohuovan karheasta 

ihosta. 

Erik Kruskopf Taide 65 N:o 1: 

— Lehtisen maalaukset esittävät 

aina jotain. Usein niissä esiintyy 

suuria ylimalkaisesti hahmoteltuja 

päänmuotoja. Mutta näitä ihmispäitä 

ei ole mitenkään yksilöity eikä 

niissä esiinny sellaisia tuntomerkkejä, 

joiden avulla edes voisimme 

varmuudella päätellä, että 

kysymyksessä ehdottomasti olisi 

ihmispää, puhumatta yksilöllisestä 

luonteenkuvauksesta. 

Seuraavana vuonna (Taide 66/2) 

kirjoituksessaan "Taiteilijoita Artistes 

finlandais” sanoo Kruskopf: 

— Informalisteihin voidaan Kaivannon 

tavoin lukea myös Kauko 

Lehtinen, joka kuitenkin on kaikkea 

muuta kuin luonnonlyyrikko. — Hänen 

kuvansa voidaan nähdä symboleina, 

mutta myös piilokuvina, ne 

ovat seikkailujen ja löytöretkien 

maailmoita, mutta niille kuvaavaa 

on myös värien täsmällisyys, joka 

antaa niille suuren koristeellisen 

iskuvoiman. 

John Boulton-Smith: Uutta suomalaista 

maalaustaidetta, Tammi 

1971: 

— Kauko Lehtinen ja Alpo Jaakola 

ovat hyvin omintakeisia figuratiivisia 

taiteilijoita, joiden tuotanto 

liikkuu ekspressionismin ja surrealismin 

välimailla. Lehtiseen on aina 

jollain tavoin vaikuttanut Pariisi. 

Häneen ovat eri vaiheissa vedonneet 

Cézanne ja Dubuffet, mutta 

eniten lienee merkinnyt Picasson 

hurjempi ekspressionistinen puoli. 

Lehtisen oma taiteilijapersoonallisuus 

on merkillisen yksilöllinen. 

Hänen kuvansa loihtivat eteemme 

milloin uhkaavien milloin sukkelien 

yliluonnollisten olentojen maailman. 

Sen asukit ovat varsin eläviä, vaikka 

ovatkin lähtöisin aineen maailmasta. 

— Lehtisen kiehtovimpia 

ominaisuuksia ovat rinnakkainen 

villiys ja sivistyneisyys ja se luova 

energia, joka näyttää kaiken aikaa 

pursuvan hänestä. 

Leif Sourander sanoo Kauko Lehtisen 

retrospektiivisen näyttelyn 

(1972) brosyyrissä: 

— Lehtisen taiteen keskeisenä 

ominaisuutena on elävä ja jäntevä 

viiva yhdistyneenä varmaan ja voimakkaaseen 

kolorismiin. Kuvaidean 

lähtökohtana on elämys, joka on 

usein peräisin arkiympäristöstä, 

ihmisistä, esineistä. Itse kuva 

syntyy spontaanin luomisen kautta. 

Kuvan ainekset ovat paljolti peräisin 

syvemmistä tajunnan kerroksista, 

mutta juontavat alkunsa 

■ "Löydetty hiussolki” 1974. — Tushi ja akvaretti. 

myös intuitiivisesta, kokeilevasta, 

usein leikkimielisestäkin oivaltamisesta. 

Nämä kuva-ainekset antavat 

Lehtisen taiteelle syvästi inhimillisen 

sävyn. Lehtisen taiteeseen sisältyy 

myös määrättyä arvoituksellisuutta 

ja sellaista kuvallista jännitystä ja 

rikkautta joka pystyy aktivoimaan 

katsojan. Ilmaisulle ominaista on 

rytmikkyys ja kuvapintaa jäntevöittävä 

liike, joka yhdistää Lehtisen 

taiteen nykyihmisen elämänpiiriin 

ja sille luonteenomaiseen toiminnan 

tehokkuuteen ja nopeuteen. 

Beate Sydhoff kirjassa Bildkonsten 

i Norden. Del V. Vår egen 

tid. Prisma, Lund 1973: 

— Yksi suomalaisen nykytaiteen 

merkittävimpiä taiteilijoita on Kauko 

Lehtinen (s. 1925). Hänkin on 

surrealisti, mutta liikkuu myös toisten 

suuntien, abstraktin ja ekspressiivisen 

kuvan rajamailla. Hänen 

maalauksensa ja piirustuksensa 

ovat voimakkaita ja niissä yhtyvät 

bisarri kuviointi ja näynomainen 

runollisuus. Hänen kuvissaan on 

auktoriteettia ja voimaa, mikä tekee 

ne kansainvälisesti katsoen hyvin 

merkittäviksi. Hänen voimansa on 

hurja, hän ei anna taluttaa itseään, 

vaan käyttää satiirista ja groteskia 

ilmaisua tavalla jolle ei löydy vastinetta 

hänen ikäpolvensa taiteilijoiden 

piiristä. Hän on yksi niitä harvoja 

taiteilijoita, joille Picasson 

ihailustaan huolimatta on ollut voimia 

muuntaa tämä ihailunsa täysin 

persoonalliseksi. Voitaneen kenties 

sanoa, että kotoinen primitiivinen 

kuvatraditio, joka on hänelle ominainen, 

ihmeellisellä tavalla yhtyy 

selvänäköisyyteen, mielikuvitukseen 

ja surrealistiseen perinteeseen tavalla, 

joka on ainutkertaista, ainakin 

Pohjolassa. 

(Suom. maist. Erik Bergh.) 

NÄYTTELYT 

ovat taiteilijalle eräänlaisia seisakkeita. 

Hän katselee mitä on saanut 

aikaan ja hän odottaa mitä hänen 

töistään sanotaan. Arvostelut voivat 

olla suuntaa antavia, osoittavia 

sormia näkemyksien muodostumiselle, 

mutta ne saattavat olla myös 

käsittämättömiä, ymmärtämättömän 

kriitikon samoin vieraskielisin sanoin 

toistuvaa edellisiin näyttelyihin 

jäävää näkemystä. Taiteilija saattaa 

siis kiittää sellaista arvostelijaa, jo 

ka auttaa löytämään saman tien, 

jonka alkupään taiteilijakin on oivaltanut. 

Sattuvasti arvosteleva kirjoittaja 

on taiteilijan tuki. 

Vuodesta 1946 alkaen on Kauko 

Lehtisen töitä ollut näytteillä. Paitsi 

kotikaupungissaan Turussa, on hänen 

töitään ollut Suomessa näytteillä 

useamman kerran Helsingissä 

Taidehallissa, Pinxissä, Artekissa, 

Ateneumissa, Amos Andersonilla 

sekä Oriveden ja Sysmän kesänäyttelyissä, 

Hämeenlinnassa ja 

Uudessakaupungissa. 

Vuodesta 1963 alkaen on hänen 

töitään ollut ulkomaiden museoissa 

näytteillä. Mainittava on biennaalit 

Säo Paulossa ja Rostockissa sekä 

yhteisnäyttelyihin osallistuminen 

Ruotsissa, USA:ssa, Länsi-Saksassa, 

Norjassa, Jugoslaviassa, Espanjassa, 

Neuvostoliitossa, Puolassa, 

Unkarissa, Australiassa, Tanskassa, 

Italiassa, Hollannissa ja Intiassa. 

TUNNUSTUSTA 

Kauko Lehtinen on sijoittunut 

palkinnoille taidekilpailuissa. Hän 

on saanut 14 eri stipendiä, mm. 

valtion viiden vuoden apurahan 

1971— 75 ja taiteilijaprofessuurin 

1976— 80. Pro Finlandia-mitali tuli 

1971. 

Lehtisen töitä on kotimaan museoissa, 

kokoelmissa ja eri säätiöiden 

hallussa. Hän on kahdeksan eri 

taiteilijajärjestön jäsen ja hänellä 

on luottamustoimia näissä sekä valtion 

ja Turun kaupungin lautakunnissa. 

HARRASTUS 

taiteen ohella on puutarhatyö jo 15- 

vuotiaasta lähtien. — "Olisin puutarhuri, 

jos en olisi maalari.” 

Jatk. s. 35

■ Jo yli kahdeksan vuosikym 

m enen ajan on Turun 

kaunis kauppahalli ollut tä käläisen 

elintarvikekaupan eittäm 

ätön keskus, jossa asioim 

inen on monen monessa 

turkulaisperheessä äidiltä 

tyttärelle siirtynyt jokaviikkoinen 

traditio. Tälle perinteelle 

lupaa valoisaa tulevaisuutta 

hallissa juuri päättynyt peruskorjaus, 

jossa vanhaan taloon 

on — sen m iljöötä kuitenkaan 

m uuttamatta — tuotu nykyajan 

kaupankäynnin vaatima 

välineistö. Uudistunut kauppahalli 

avaa ovensa yleisölle 

noin viikon kestävien muuttopuuhien 

jälkeen juuri ennen 

juhannusta eli 19. 6. ■ Uusittua kauppahallia 1978. — Valok. I. R. 

Peruskorjattu Kauppahalli 

erikoismyymälöiden keskus 

— Halli on nyt peruskorjattu terveudenhoitolain 

vaatimuksia vastaavaksi, 

kertoo myyntipaikkojen 

tarkastaja Mauri N ie m i kiinteistöosastolta. 

Vanhan myymälärakennuksen 

"aaltoileva lattia" on 

uusittu kokonaisuudessaan ja peitetty 

punertavilla laatoilla. Ilmastointi 

on uudistettu ja jokaiseen 

tonttiin vedetty vesi- sekä viemärijohdot. 

Uuteen huoltorakennukseen 

on sijoitettu tilava lihanleikkaamo, 

jäähdyttämöjä ja sosiaalitilat noin 

200 henkilöä varten. Rakennus on 

varustettu 1000 kilon tavarahissillä 

ja jätepuristimella. 

— Kaikki tonttien rakenteet on 

kunnostettu ja maalattu ja osaan 

myymälöistä on tässä yhteydessä 

asennettu myös käsikylmiöt. Korjaustyö 

on tehty perinteisessä hengessä, 

sillä vanhan hallin omalaatuinen 

miljöö halutaan säilyttää tulevillekin 

polville. 

— Kaksi hallin 75 tontista on entisöity 

niiden alkuperäiseen eli vuoden 

1896 asuun. Mistään pienoismuseoista 

ei kuitenkaan ole kysymys. 

Näistä pikkupuodeista myydään 

siirtomaatavaroita. 

— Uusittuun halliin tulee yleisökahvio 

ja runsaasti erikoismyyntipisteitä 

— kahvia, makeisia, juustoja 

— jotka omalta osaltaan laajentavat 

ja monipuolistavat hallikauppaa. 

TONTIT 

TÄYTTYVÄT 

— Ennen peruskorjausta talossa 

elettiin "pim eiden käytävien aikaa", 

sillä pitkään jatkunut epävarmuus 

hallin kohtalosta karsi kauppiaskuntaa. 

Korjausvaiheen aikana on pohdittu 

puolelta jos toiseltakin kysymystä 

siitä olisiko myyntivalikoimaa 

laajennettava esimerkiksi tekstiilien 

suuntaan. Mutta terveysviranomaiset 

ovat näille ajatuksille, jopa jo grillihankkeille, 

varsin kielteisiä. Tätä 

täytyy ihmetellä, sillä marketeissakin 

myydään elintarvikkeita, grillataan 

ja levitellään tekstiilejä samoissa 

tiloissa. 

— Hallimyymälässä oli korjauksen 

valmistumisvaiheessa tarjolla vuokralle 

21 tonttia. Hakemuksia on tullut 

runsaasti, ja todennäköistä on, 

että kauppa käynnistyy jokaisessa 

myymälässä. Hallin luonne elintarvikekeskuksena 

tulee säilymään, 

mutta sitä täydennetään entisestään 

erikoismyymälöiden avulla. 

KAUPPAA KOKO 

KORJAUSAJAN 

Arkkitehti Alex Nyströmin suunnitteleman 

Turun kauppahallirakennuksen 

peruskorjaus käynnistyi pitkien 

neuvottelujen ja kiistojenkin 

jälkeen vuonna 1976. Korjaus aloitettiin 

hallin Linnankadun puoleisesta 

osasta ja huoltorakennuksen 

teosta. Toisen työvaiheen aikana 

kunnostettiin rakennuksen Eerikinkadun 

puoleinen osa, rakennettiin 

jalankulkuväylä talon kauppatorin 

puoleiselle sivustalle ja 75 auton 

parkkipaikka vanhan huoltorakennuksen 

paikalle. 

— Työ tehtiin vaiheittain siksi, 

että kaupankäynti on voinut jatkua 

koko pitkän korjausvaiheen ajan. 

KAUPPIAAT 

YHTEISTYÖHÖN 

Kauppahallin peruskorjauksen 

merkeissä perustettiin Turkuun 

Kauppahalliyhdistys, jonka puheenjohtajana 

toimii johtaja Kalevi 

V a I m e. 

— Yhdistyksen edustaja on koko 

korjauksen ajan ollut mukana työtä 

valvovassa toimikunnassa. Näin 

hallikauppiaat ovat saaneet äänensä 

kuuluviin eli kyenneet vaikuttamaan 

mm. tonttien sijoituskysymykseen ja 

tiskimalleihin, sanoo johtaja Valma. 

— Jokainen hallikauppias tervehtii 

tehtyjä uudistuksia ilolla. Huolta 

tuottavat sen sijaan kaupungin 

uudet vuokramääreet, jotka tulevat 

monille yrittäjille varsin raskaiksi. 

KAHVIA, PUHEITA, 

ARPOJA 

Turun kauppahallin uusi tuleminen 

alkaa juhlavissa merkeissä; erikoistarjousten 

lisäksi tarjotaan yleisölle 

kahvit, erilaista ohjelmaa ja 

yleisöarpajaiset. 

— Kauppahalli tulee jatkamaan 

elintarvikkeisiin erikoistuneena keskuksena, 

jossa asiakas saa ajanmukaisessa 

ympäristössä yksilöllistä 

oalvelua, täsmentää johtaja Kalevi 

Valme. — RK. 

KAUPPAHALLIN SYNTYVAIHEET 

Kauppahallin nyt uudistettuna avautuessa kannattaa luoda katsaus sen 

syntyvaiheisiin noin 100 vuotta sitten. Jo 1870-luvun lopulla alettiin Turkuun 

puuhata pohjoismaisia mittasuhteita vastaavaa kauppahallia, mutta vasta 

vuosina 1893— 97 se rakennettiin arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien 

mukaan. 

Näin kirjoittaa tri C.-J. G a r d b e r g Turun kaupungin historian 1357— 

1917 osan toisen niteen sivuilla 342—344: 

□ Pohdittaessa vuonna 1879 asemakaavanuudistusta 

herätettiin ajatus 

Aurakadun ja Puolalankadun välisen 

korttelin yläosan varaamisesta 

kauppahallille, ja kolme vuotta 

myöhemmin kauppias J. W. Rautell 

teki ehdotuksen hallin rakentamisesta 

ruokatavarain ja muiden tarvikkeiden 

välityskauppaa varten 

mainitulle paikalle. Valtuusto hylkäsi 

ehdotuksen, mutta asetti vähäistä 

myöhemmin hai li kysymystä tutkimaan 

komitean, jonka jäseniksi valittiin 

muun muassa Rautell sekä 

kreivi C.M.M. Armfelt. Viimeksi mainittu 

oli Rautellin aloitetta käsiteltäessä 

tähdentänyt hallin tarpeellisuutta, 

mutta pitänyt tämän ehdottamaa 

paikkaa sopimattomana. Komitea 

tarvitsi yksitoista vuotta valmistaakseen 

lausuntonsa, ja hitaudesta 

oli ainakin se hyöty, että mielipiteet 

tällä välin ennättivät kypsyä hankkeelle 

myönteisiksi. 

Komitean mielestä halli oli varattava 

pelkästään ruokatarpeiden 

kauppaan, koska juuri nämä kärsivät 

torilla tapahtuneen tavarankäsittelyn 

siivottomuudesta. 

Mietinnön joutuessa keväällä 1893 

valtuuston käsiteltäväksi ei enää kukaan 

periaatteessa vastustanut hallin 

rakentamista, mutta siellä vaadittiin 

komitealta lisäselvityksiä. Tämä 

kääntyi arkkitehti Gustaf Nyströmin 

puoleen, jonka laatima uusi kustannusarvio 

päättyi 300.000 markkaan. 

Kojujen määrää oli lisätty vain 

154:ään, mutta Nyström piti välttämättömänä 

varustaa halli lämpöjohdolla. 

Myyjät lämmittelisivät, hän sanoi, 

kylmällä ilmalla joka tapauksessa 

itseään petrolikeittimillä ja hiilipannuilla, 

jotka pilaisivat ilman, eikä 

kaikki myytävä tavarakaan sietänyt 

pakkasta. Tontilta oli löytynyt 

huonoa pohjavettä, jota arveltiin vesijohdon 

saantiin asti voitavan käyttää 

kala-altaissa. 

□ Vaikka uusi arvio osoittikin 

entistä suurempaa, 12.875 markan 

vuotuista voittoa, säikähtyivät kaupunginvaltuutetut 

kohonneita kustannuksia. 

Hallivaliokunnan puheenjohtaja, 

arkkitehti C. J. von Heideken 

lohdutti epäileviä sillä, että 

vain välityskauppa oli siirtyvä torilta 

halliin muun jäädessä ennalleen 

ja ettei siis ollut aihetta odottaa 

kovin suurta lovea torikojujen 

vuokrista kertyvään tuloon. Yksityiskohdista 

suoritettiin monia äänestyksiä, 

ja päätös tämän suuren rakennuksen 

pystyttämisestä saatiin 

aikaan joulukuun 14 päivänä 1893. 

Kauppahalli määrättiin varustettavaksi 

lämmityslaittein, mutta menetelmä 

jätettiin avoimeksi. 

Hallirakennuksen alkaessa valmistua 

v. 1896 kaupunginvaltuusto päätti, 

että suolakalaa lukuun ottamatta, 

kaiken elintarvikkeiden välityskaupan 

oli vuoden 1897 alusta Aleksanterintorilla 

lakattava; rahatoimikamari 

sai kuitenkin luvan siinä a- 

pauksessa, että esiintyisi hallikojujen 

liikakysyntää, tilapäisesti luovuttaa 

torin itäreunasta myyntipaikkoja 

sellaiselle ruokatavaralle, jonka likaantumisen 

vaara oli vähäinen. 

Vain neljä paikkaa vuokrattiin suolakalan 

myyjille Eerikinkadun varrelta, 

ja Kalastajasataman luota 

vuokrattiin muutamia paikkoja juurikkaiden 

ja vihannesten myyjille. 

Hallin liha- ja makkarakauppiaiden 

sekä näiden apulaisten tuli 

käyttää valkoista, pestävää pukua. 

Kun hallin myyjät eivät sen pitkänä 

aukioloaikana voineet poistua rakennuksesta, 

rupesivat muutamat 

vanhat vaimot omin lupinsa raahaamaan 

isoja pannuja kuumaa 

kahvia hallin poikkikäytäviin, mistä 

myyjättäret sitä sitten noutivat. Epäjärjestyksen 

poistamiseksi perustettiin 

v. 1902 halliin kaupungin toimesta 

kahvikeittiö, mistä kahvia 

tarjoiltiin kojuihin, ja kaikki muu 

kahvin tarjoilu kiellettiin. Hallin kellariin 

rakennettiin v. 1907 koneellinen 

jäädytys- ja jäähdytyslaitos. 

□ Vuonna 1898 toimitetussa huutokaupassa 

vuoden pituisista vuokraoikeuksista 

hallikojuihin tarjottiin 

niistä yhteensä 59.663 markkaa. 

Rakennus tuotti siten hyvän voiton 

kaupungille, ja "Aleksanterintorille 

suolaisen kalan myymistä sekä tehtaan-, 

käsityön- ja kotiteollisuudentuotteiden 

ja pikkurihkaman välityskauppaa 

varten viitoitetuilta paikoilta" 

saatiin silti 13.201 markkaa, siis 

suunnilleen sama summa kuin toreilta 

kaikkiaan ennen hallin rakentamista. 

Vuonna 1903 korotetiin vähintä 

hyväksyttävää tarjousta hallikojun 

vuokrasta 225— 300 markasta 

3C0— 500 markkaan ja samalla määrättiin, 

että kauppiaat saisivat, jos 

haluaisivat, huutokaupatta jatkaa 

sopimustaan kahdeksi vuodeksi. 

Kolmivuotinen vuokrakausi tuli täten 

yksivuotisen rinnalle käytäntöön. 

Vuonna 1912 kojut jaettiin yhteentoista 

ryhmään, sen sijaan että i- 

kaisemmin oli erotettu vain kala-, 

maito- ja muut myymälät, ja minimivuokrat 

säädettiin vaihtelemaan 

eri ryhmissä 300:sta 700 markkaan. 

Vuokrakausi pidennettiin viiteen 

vuoteen, mutta se voitiin rahatoimikamarin 

suostumuksella keskeyttää. 

□ Vain siinä tapauksessa, ettei 

aluksi kaikkia kojuja saatu vuokratuksi 

ruokatavarakauppiaille, voitiin 

niitä tilapäisesti käyttää muuhun 

tarkoitukseen. Halli oli sijoitettava 

toisaalta lähelle Aleksanterintoria, 

toisaalta lähelle jokea, ja nämä ehdot 

täytti Eerikin-, Linnan-, Aura- ja 

Kristiinankatujen välinen kortteli. 

■ Ulkolaisia juomia ja makkaroita myytiin hallin keskiosassa ennen ensimmäistä 

maailmansotaa.

■ Turku-seuran toukokuun retket 

vetivät jälleen runsaasti jäsenistöä 

mukaan. Tässä kuvassa istutaan 

Metsämäen uuden raviradan katsomossa 

kuulemassa selostusta raviradan 

toiminnasta. 

Eerikinkadun puolelia omisti kaupunki 

entuudestaan keskimmäisen 

tontin, ja se oli rakentamaton, lu t 

ta jos halli olisi sijoitettu pelkästään 

siihen, talosta olisi tullut leveä 

muodoltaan ja julkisivultaan pitkä, 

mikä olisi ollut omiansa lisäämään 

rakennuskustannuksia — vuosisadan 

lopun arkkitehtuuri vaati näet 

runsasta julkisivun koristelua. Kannatti 

ennemmin ostaa vastaava Linnankadun 

puoleinen tontti, jonka 

kauppias J. W. Blomberg oli valmis 

myymään 50.000 markasta; näin tulisi 

hallista kapea, siihen pääsisi 

kahdelta kadulta ja sen sivuille 

mahtuivat aikoinaan rakennettavat 

vaakahuone ja lihantarkastusasema. 

Tosin siitä tuli, komitea jatkoi, 148- 

kojuinen ja sellaisena ehkä hieman 

liian suuri, mutta oli edullisempaa 

rakentaa tulevaisuuden varalle kuin 

myöhemmin ryhtyä jatkamaan valmista 

rakennusta. Komitea arvioi 

rakentamiskustannukset — tontinosto 

mukaan luettuna — 193.000 

markaksi sekä vuotuiset menot — 

koron ja 1 % kuoletuksen pääomalle 

huomioon ottaen — 21.000 markaksi. 

Kojuista se laski saatavan 

vuokria ainakin 31.500 markkaa, ja 

kun kaupanteon torilla ei voinut 

olettaa tykkänään lakkaavan, ei kaupunki 

ollut menettävä torikaupasta 

nauttimaansa yli 13.000 markan 

vuokratuloa ainakaan kokonaisuudessaan. 

Komitea ei ollut pystynyt 

ratkaisemaan kysymystä hallin vedensaannista, 

vaan vihjaisi kaivonporausten 

mahdollisesti tuottamiin 

tuloksiin tai sadeveden keräämiseen 

hallin katolle. 

Kevätretkeilyt yhä 

suosittuja 

Turku-seuran retkeilyjaosto valmisteli 

neljä kulttuuriopintoretkeä 

toukokuulle. Retket olivat täysosumia. 

RAVIRATA JA HELLAS 

Kaunis, aurinkoinen sää suosi ensimmäistä 

retkeä 4. 5., jolloin torille 

oli hälytettävä viideskin linja-auto. 

Mukana oli siis n. 250 jäsentä. 

Turku-seuran retkeilyjaoston muodostavat 

asiantuntijaoppaat, jotka 

näillä matkoilla toimivat utoissa 

selostajina reitin ja kohteiden nähtävyyksistä. 

Kukin vuorollaan ottaa 

myös vastatakseen yhden retken 

erikoisvalmistelut, ja tämän hoiti 

nyt Rauni Arvela. 

Makeistehdas Hellas oli ensimmäinen 

kohde, jossa tehtaan omat 

oppaat selostivat tehtaan toimintaa. 

Retkeläiset saivat myös suut makeiksi. 

Kierros jatkui läheisillä Kärsämäen 

uusilla tehdasalueilla, ja päätyi 

Metsämäen uudelle raviradalle. 

Siellä raviradan asiantuntijahenkilöt 

selostivat raviradan toimintaa, 

toto-peliä ja paljon muuta. Uuden 

katsomon lasiseinän suojissa on 

mieluista seurata kilpailuja huononkin 

sään vallitessa. Nytkin voitiin 

seurata harjoituksissa olevien hevosten 

kaunista menoa ja lisäksi 

tutustuttiin uusissa hevostalleissa 

juoksijoihin. Alueella on jäljellä vielä 

1400-luvulta peräisin olevia Metsämäen 

kartanorakennuksia. — Yllätyksenä 

osallistujat saivat lahjoituksena 

vapaaliput seuraaviin ravikilpailuihin. 

TOINEN RETKI 

RAISION TEHTAILLE 

Viisi linja-autollista täyttyi myös 

retkeläisistä, kun Ritva Metsämäen 

ja muiden retkeilyjaoston jäsenten 

opastamina mentiin "Rahalliseen 

Raisioon". 

Tehtaan ystävällinen pr-päällikkö 

Jarkko Heino avustajineen opasti 

ryhmiä tutustumiskierroksella. Nämä 

tehtaat ovat valtavasti vuosi vuodelta 

laajentuneet ja yhä uusia osastoja 

on tulossa. 

Retkeläisten suureksi ihastukseksi 

tarjosi tehdaslaitos Turku-seuran 

jäsenille oikeat kaakku- ja pullakahvit 

näyttäen todeksi maininnan 

rahallisesta Raisiosta. 

Raision kaupunkiin tutustuttiin 

Raisio-seuran puheenjohtajan Paavo 

Niemisen ja kulttuurisihteeri Kauko 

Kruskopfin opastuksella. 

KOLMAS RETKI 

TURUN POHJOISALUEILLE 

Loistava kevätsää seurasi kolmattakin 

retkeä ja ehkä sen ansiosta 

oli ennätysmäärä osanottajia eli n. 

300. 

Useimmille retkeläisille uusien 

asuntoalueiden näkymät olivat ennestään 

tuntemattomia, ja saatiin 

todeta miten Turku on laajentunut 

näille vanhemman väen entisille 

retkeilypoluille sekä uimarannoille. 

Niin Aunela, Vienola, Jyrkkälä, 

Härkämäki, Suikkila, Nättinummi 

kuin Runosmäkikin olivat kauniisti, 

mutta osittain melko tiheästi rakennettuja. 

Koska nämä alueet sijaitsevat 

mäkisessä maastossa, on ne 

saatu melko vaihteleviksi kallio-, 

metsikkö-, kenttäalueineen. 

Retkeilyjaoston oppaat, tällä kertaa 

lähinnä kolmannen retken valmistajan 

eversti evp. Veikko Hassisen 

johdolla, tunsivat hyvin seudut 

ja jakelivat runsaasti tietoutta. Suikkilassa 

poikettiin seurakuntatalolle, 

jossa paikallinen asukas valtiot, 

kand. Sirpa AIa n iv a selosti 

Suikkilan syntyä ja kasvua. 

Tavanmukainen laitokseen tutustuminen 

tapahtui Maito-Auraan, 

jonka isännöitsijä Sakari V a i n io 

monine oppaineen ohjasi kiertokäyntiä 

"maitotehtaassa". Kävijät 

laskivat turkulaisittain vähän leikkiä 

asioista, kun lehmiä ei näkynyt eikä 

lehmänlämmintä maitoakaan. 

Tehtaan putkistossa painui näet 

jäähdytetty maito kovaa vauhtia. 

Isännöitsijä Vainiolta kysyttiin 

rakennettiinko Maito-Aura tarkoituksellisesti 

tämän Rieskalähteen 

tien varteen, jotta voitiin lisätä hyvää 

vettä maitoon. Näin kerrotaan 

muinoin Turkuun hevosilla tinkimaitoa 

kuljettaneiden tehneen? 

Maito-Aura lahjoitti kullekin 

osanottajalle mieluisan pakkauksen 

tuoremehuja ja jogurttia. Sii.ä tässäkin 

suuret kiitokset lahjoituksesta. 

NELJÄS RETKI HIRVENSALOON 

JA PIKISAAREEN 

Viimeistäkin tämän kevään opintoretkeä 

suosi hieno sää. Niinpä 

tarvittiin kuusi linja-autoa, mikä 

merkitsi jo yli 300 osanottajaa. 

Wäinö Aaltosen lapsuudenkotia 

selosti Hirvensalon ja Wäinö Aaltosen 

elämäntyön verraton tuntija 

koulunopettaja Antti Lehtinen. Saatiin 

kuulla Wäinö-pojan koulutiestä 

alkaen akateemikoksi ja maankuuluksi 

kuvanveistäjäksi. 

Pikisaaren vanhasta tervasatamaalueesta 

ja luotsien lähtösatamasta 

sekä alueen asukasyhdyskunnasta 

saatiin elävä kuva, kun konsuli 

Armas Jokinen merenrannan pollarille 

seisten kertoi tästä lapsuutensa 

kotipaikasta. 

Asessori Ilmari Rinne luki 11-vuotiaan 

koulupojan Fredrig Geisorin 

juuri samana päivänä julkaistua 

"Pikisaaren Sanomia” . 

Tämä hauskasisältöinen lehti ilmestyy 

viikottain monisteena, pojat 

myyvät. 

Pikisaaren mutkikkaat vanhat 

kujat, samaten kuin koko Hirvensalon 

kapeahkot tietkin jossain 

määrin vaikeuttivat pitkän linja-autokaravaanin 

pääsyn eräisiin aiottuihin 

kohteisiin. Sen sijaan poikettiin 

historiallisen Friskalan kartanon 

pihalle, jonka keskellä ikitammi 

levittäytyy. Täällä Antti Lehtinen 

kertoi kuulijakunnalle mielenkiintoisia 

talon historiaan liittyviä tapauksia. 

Kiertoajelu jatkui vielä eräille 

Hirvensalon kauneimmista seuduista 

ennen paluuta Turkuun. 

Osallistujat pitivät kaikkia neljää 

retkeä erittäin onnistuneina ja kiittivät 

Turku-seuraa sekä sen oppaita 

miellyttävistä elämyksistä. 

Ilmari R in n e 

Sofi on kippiä 

Mä meinasi mennä Sofil kertoma 

semmost assia ku mul tänäpä aamul 

tapahtus. Mut siäl oli ovi reekelis, 

mikä ny o sit tullu, ei heijä oves oi 

pruukannu tähä aikka päiväst lukus 

olla. Mä hakkasi vähä friskemmi 

ovem pääl, siält sit Sofi tuli avama 

ja oli yätröijy pääl ja niim pal pleiki 

naamastas. Mä oikkem peljästysi, 

olek sä kippiä, mä kysysi. Em mä 

n» enä ole, tul Tilta sisäpuol vaa, 

mä juttele sit. No se oli ohtol ku 

mä sänkkym meni, ni uni sit ei milläm 

pelil meinannu silmin tulla. Mä 

funterasi vaa kaikelaissi assioi, ja 

ku Fransiki täi viikol o yätuuris, 

tuntus kaik viäl kalssemalt. 

Voi hyväneaika, mikä sunt nyt sit 

rikeras? Sä tairat olla ihan kuitis 

kunnos. Kyl mä melkke seekertti 

siit ole, et mikä mun tommottos 

fiiras. Se se oli ku toi meijä Hannes 

kävi pikimälttäs täsä päiväl ja 

hollas semmost, et hän ruppe pykämä 

tonne Pakal, ja puhus sitä oikke 

alvarim pääl. Enkä mä sit yhtä eine 

vertta häne meininkeistäs tvkänny, 

ku sanos et velkkaki täyty otta. Älä 

sä Sofi tommossi murhetu, kyl nuaret 

ai assias klaara. Kyl mar se tosi 

kans o meins Sofi ja kysys et viäläks 

jaksat kuulustella niit yälissi 

vaivoi. Tiätty, puhu sä vaa, mä sanosi. 

Juu ja sit mä tykkäsi et ai vaa 

oli jottan kokkari ja knöölei kyljette 

ai vaik mihem päi olis ittes sortteranu. 

Mä nousi ylös ja rupesi sitä 

polstari oikke syynämä, mut sii samas 

mul tuli sit klooki olo tost rinnan 

kohralt ja rupes kauhiast miälem 

pääl kävmä. Enkä mä tiänny, 

jos mul mittän tropeika oli koto. 

Tual senkilooras oli sit senttä noit 

ruskioi hermotipoi, niit mä sit oti 

vere joukos ja meni sänkkv. Siihe 

mä sit heräsi ku jotta hakkamist 

kuulus. 

Mä heräti sun nyt sit iha suottas, 

olisit saanut viäl rauhas maata. Ei 

yhtikäs, mä ole iha friski jo taas ja 

täytyy mun ruveta ruokkaki laittama 

ku Fransi tyäst tule. Vaik kyl toi 

ruaka tänäpä äkki tule, ku mä ole 

jo lihakki förvellanu ja se iso pilkkumi 

on täys valmist makkiasoppa. 

Kyl sul Sofi o ollu vaikkia yä ja 

viäl aamulki. Et sä sit mittän tiärä, 

et vosikka meijän trapu ette aamul 

ajo. Tul huame meijän pual nii näät 

sit mitä se troskillas toi. 

IRJA SALOVAARA 

KUULUISA SUOMEN TALOUSSEURAN PORTTI JA TALO 

■ Finska Hushållningssällskapet eli Suomen Talousseura, joka 1797 

perustettiin Turkuun, on lähes vanhin seura Turussa. Sen historiallisesti 

arvokas rakennus, portti ja piha Vartiovuorenmäen rinteessä ovat nyt joutuneet 

"tulilinjalle." 

Seura aikoo rakentaa Vartiovuorenmäen rinteeseen omalle tontilleen 

kaksi asuinkerrostaloa, mutta on saanut vastaansa vanhan Turun merkittävien 

näkymien ja rakennusten säilyttämistä ajavat piirit. Useimmat pitävät suositeltavana, 

että kaupunki luovuttaisi seuralle tontin muualta tällaista rakentamista 

varten ja nämä historiallisesti arvokkaat alueet säilytettäisiin koskemattomina. 

Talousseuralla on tietysti omat painavat syynsä asuinrakennusten 

saamiseen. Siksi senkin kannan puoltajia on monia. — I. R.

Dipl.ins. 

LAURI JUVANI: 

T U R U N TEKOALTAAT 

osaratkaisuna vesipulmaan 

■ Turun kaupungin ja kaupunkiseudun 

raakaveden 

saanti on jo pitkään ollut 

huolen aiheena vastuunalaisten 

viranom aisten 

suunnitelmissa. Eri vaihtoehdot 

on tarkkaan harkittu. 

□ Kaukovedenhankinta Yläneen 

— Oripään— Säkylän suunnalta on 

kohdannut ankaraakin arvostelua. 

Ennalta ajateltujen ja mahdollisesti 

ympäristöön vaikuttavien seurausten 

perusteellinen selvittely ja tutkim ukset 

ovat vieneet aikaa odotettua 

enemmän. Siitä syystä Turun kaupunki, 

sen ympäristökunnat Kaarina 

ja Raisio— Naantali ovat varautuneet 

torjumaan kuivakausien aiheuttamaa 

vesipulaa suunnittelemalla ja 

rakentamalla tekoaltaita kevät- ja 

sadekausien jokivesille. Näitä voidaan 

myöhemmin tarpeen mukaan 

pumpata kunnallisen puhdistamon 

kautta yleiseen vesijohtoverkostoon. 

Tällaisilla tekoaltailla eli tekoiärvillä 

on myös merkitystä vesien virkistyskäytössä. 

Raisionjoessa ovat Merttelän allas 

ja Histan vesilaitoksen yläpuolella 

olevat altaat sekä näiden vierellä 

oleva Haunisten allas io valmiina, 

Kaarinan kunta suunnittelee Liedon 

kunnan raialla tekojärveä Littoistenjärven 

säännöstelyvaran lisäksi. 

Suunnitelmien toteuttaminen vaatii 

aikanaan vesioikeuden luvan. 

□ Turun kaupunki on säännöstellyt 

vuodesta 1923 käyttöön otetun 

Hälisten vesilaitoksen raakaveden 

saantia Aurajoen Halistenkosken 

vanhan myllypadon avulla. 

Sen jälkeen on vedenhankinnan 

turvaamiseksi valmistunut 

Pohjaveden otto Kaarningolta 

Savojärven säännöstely 

Paimionjoesta lisäveden pumppaus 

Halistenpadon korottaminen 

Pohiaveden otto lentokentän 

alueelta. 

— Aloittamista odottaa kuluvana 

vuonna 

Maarian allas eli Vähäjoen 

säännöstely 

Dipl.ins. Lauri Juvani 

— Tulevaisuudessa mahdollisesti 

toteutettavat vaihtoehdot ovat mm.. 

Vedenotto Lies- ja Salkolanjärvistä 

Tammelassa 

Vesihallituksen suositus lisäveden 

hankintaan Pyhäjärvestä 

Pohjaveden otto Oripään-Virttaankankaalta 

Aurajoen Liedon allas 

Tekopohjaveden muodostaminen 

Suolaisen meriveden demineralisointi 

Pyhäjärven suojeluvhdistyksen 

suositus lisäveden hankinnasta 

Loimijoesta 

Kakskerranjärven säännöstely 

— Tästä luettelosta jo ilmenee, 

että Turun kaupungin ja sen lähiympäristön 

veden tarve on polttava. 

Nykyinen raakaveden määrä ja ennen 

muuta sen laatu eivät tyydytä 

asutuksen vaatimuksia. Aurajoen 

vedet ovat rikkakasvihävitteiden ja 

muiden vesille vaarallisten myrkkyjen 

käytön johdosta maamme jokivesistä 

saastunermpia. Fenoksihappopitoisuudet 

ja typpiyhdisteet sekä 

kloorattujen fenoolien pitoisuudet 

ovat jopa 4— 5 kertaa maamme jo 

kivesien keskiarvoja suuremmat. 

□ Jokainen turkulainen on tuntenut 

omassa taloudessaan nämä jo 

kiveden maku- ja hajuhaitat. Esteettisiä 

haittoja vakavampia ovat 

kuitenkin vesimyrkkyjen biologiset 

vaikutukset ihmisiin ja luontoon. 

Yliopiston tutkijat ovat havainneet 

soluviljelmien tuhoutuvan Aurajoen 

puhdistetussakin jokivedessä. 

Huonekasvit sairastuvat ja kotieläimet 

kieltäytyvät vaistonvaraisesti juomasta 

vesijohtovettä. Tutkimukset 

eivät ole vielä täydellisesti selvittäneet 

— ja tuskin pystyvät selvittämäänkään 

— miten pienetkin puhdistusprosessin 

läpäisseet myrkkypitoisuudet 

vaikuttavat fyysiseltä 

kunnoltaan erilaisiin ihmisiin. 

— Kuluvan vuoden aikana on jo 

ka tapauksessa odotettavissa lääkintöhallituksesta 

uudet ohjeet talousveden 

laatuvaatimuksista. Äkillisiä 

ripulitapauksia sekä asukkaiden 

suhteellisen suurta mahasyöpään 

sairastuvuutta Turun yliopiston 

tutkijaryhmä selvittää samaan aikaan. 

— Näissä tutkimuksissa on ongelmana 

mm. se, että jokiveden 

puhdistusmenetelmissä ei ole keksitty 

käyttökelpoista typenpoistotapaa. 

Liiallinen typpiyhdistemäärä 

vedessä on erikoisesti lapsille vaarallista. 

□ Nykyisin käytössä olevan jokiveden 

puhdistusta on mahdollista 

tehostaa. Pienillä aktiivihiilisuodattimilla 

sitä on perheissä jo suoritettu. 

Turun kaupungin vesilaitoksella 

näiden laitteiden hankinta 

vaatisi ehkä 20 Mmk:n kustannuksia. 

Tämä turkulaisten odottama 

uudistus veden maku- ja hajuhaittojen 

poistamiseksi olisi ensi tilassa 

saatava kaupungin menoarvioon. 

Nopeasti toteutettavana parannuksena 

se olisi huomattava edistys nykytilanteeseen 

verrattuna. Lopullinen 

ratkaisu on puhtaan raakaveden 

saanti ilman siihen liuenneita typpiyhdisteitä. 

— Turun kaupungin maisemaan 

vaikuttavat vedenhankinnan järjestelytyöt 

uusina vesialueina. Halistenkosken 

padon korkeutta nostettiin 

v. 1972 vesioikeuden luvalla 1,08 m. 

Korkeimman yliveden nostaminen 

näkyi Halisista aina Vääntelän kosken 

alapuolelle, Savijoen yhtymäkohtaan 

eli n. 8 km ja jokialtaan 

pinta-ala laajeni n. 6,2 ha. Selvimmin 

tämän joenuoman levenemisen 

huomaa aivan Hälisten padon yläpuolella, 

jossa mm. Iso-Kohmon tilan 

vesivahinkoalue on n. 1,2 ha ja 

Paaskunnan 0,7 ha. Veden varastotilavuus 

joessa lisääntyi 400 000 m3 

ja on nykyisin 960 000 m:!. Vahingonkorvaukset 

olivat n. 65.000,— . 

□ Maarian allas, jonka rakennustyöt 

alkanevat jo kuluvana vuonna, 

on suurempi työ. Vähäjoessa Avikin 

kartanon maalla vanhan Turun- 

Paattisten maantien sillan lähellä 

vesi kohoaa 10,25 m ja peittää alleen 

mm. kaupungin omistamia 

peltoja. 

— Altaan pituus on 4,8 km. Sen 

leveys on alajuoksulla 200— 300 m 

ja yläjuoksulla 90— 100 m sekä suurin 

syvyys 13 m. Säännöstelypato 

rakennetaan maapatona ja ohijuoksutus 

tapahtuu tunnelissa, jonka 

suuaukko on Avikin kartanon lähellä. 

— Vesi johdetaan Maarian altaasta 

Hälisten vesilaitokselle 800 

mm:n läpimittaisella 734 m pitkällä 

umpiputkella ja avouomassa, joka 

Lausteenojan kautta purkaantuu 

Vanhalinnan kohdalla Aurajokeen. 

Uuden altaan pinta-ala on n. 100 ha 

ja sen vesitilavuus 3,6 milj. m;{. Altaasta 

maksetut vahingonkorvaukset 

olivat yli 3,0 milj. mk. 

□ Lain mukaan vedensaanti kuntalaisille 

on ao. kunnan turvattava. 

Turku ja sen ympäristökunnat ovat 

perustaneet tätä asiaa ajamaan Turun 

Seudun Vesi Oy:n. Yhteiset 

kysymykset Rauman talousalueen 

kanssa ovat luoneet tiiviin yhteistoiminnan 

näiden kesken. Vesiasian 

ratkaisun välttämättömyyttä ja 

kiireellisyyttä osoittaa se, että kuluneen 

kevään aikana, ovat vaalipiirin 

kansanedustajat tehneet 

eduskunnassa kyselyn päätösten 

viipymisestä ja sen jälkeen eduskunnan 

valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto 

on käynyt Raumalla, 

Uudessakaupungissa ja Turussa tutustumassa 

vesitilanteeseen. 

TURKU-SEURA, 

Å BO-SAMFUNDET r.y 

Toiminnanjohtaja 

Verksamhetsledare 

Ilmari Rinne 

Taskulantie — Taskulavägen 

1 G 116 

20300 Turku — Åbo 30 

Puh. — Tel. 382 596 

Taloudenhoitaja - Ekonomichef 

Ulla Eura 

Kristiinankatu — Kristinegatan 

10 A 15 

20100 Turku — Åbo 10 

Puh. — Tel. 24 992 

Svenskspråkig sekreterare - 

Ruotsinkielinen sihteeri 

Erik Bergh 

Svartmunkegränd — 

Mustainveljestenkuja 2 A 

20100 Åbo — Turku 10 

Tel. — Puh. 13 030 

Postisiirtotili - Postgiro 

TU 32 300-4 

— Vesialtaita rakentamalla ja 

käyttöveden puhdistustehoa parantamalla 

voidaan lopullista Turun vedenhankintaa 

siirtää ajallisesti jonkin 

verran. Jokivesien laatu ei siitä 

muutu. Ei myöskään Lounais-Suomen 

vesiensuojeluyhdistyksen aloite 

viljelys- ja karjatalouksien harjoittamisen 

rajoittamiseksi valumaalueella 

voi johtaa lopulliseen tulokseen. 

— Ainoan asukkaiden kannalta 

terveellisen, luonnon ja ympäristön 

suojelun mukaan hyväksyttävän 

vaihtoehdon antaa vesihallinnon ja 

vesioikeuden luvalla Lounais-Suomessa 

toteutettava puhtaaseen raakaveteen 

perustuva kaukoveden 

hankinta. Sitä ovat viranomaiset ja 

kunnat perusteellisesti ja kärsivällisesti 

selvittäneet. Sen vaikutusta 

koko alueella on tieteellisellä tarkkuudella 

tutkittu. Puhdas vesi on 

ihmisten perusoikeus. 

TURUN tuomiokirkon korjaukseen 

opetusministeriö on valtion 

osuutena myöntänyt 4,4 milj. markkaa, 

joka ei kokonaan kata valtiolle 

tänä vuonna kuuluvaa osuutta. Ensi 

vuodelle siirtyy runsaat kaksi miljoonaa 

markkaa. 

ABONNERA 

SUOMEN 

TURKU - 

ÅBO, 

VÅR STAD

M arkkinointipäällikkö 

PERTTI HAAPAKOSKI: 

T U R U N M E S S U T 79 

• E linkeinoeläm än osuus 750-vuotisjuhlien vietossa 

■ Elinkeinoeläm än osuuden 

Turun 750-vuotisjuhlien vietossa 

m uodostavat suuret 

kansainväliset Turun Messut, 

jotka järjestetään Kupittaalla 

10— 19. elokuuta ensi vuonna. 

Turulla on messupaikkana 

jo vahvat perinteet, jotka 

juontavat alkunsa aina keskiajalta 

saakka. 

T URUSTA MUODOSTUI 

M ARKKIN A P A IK K A 

T urun m essuja m a rkkinapaikat 

ovat sija in n e e t A u ra jo e n tu n tu m a s 

sa. S illo in kun A u ra jo kea päästiin 

vie lä purje h tim a a n Lietoon, m uodo 

stu i sinne pakanuuden aikana 

ka uppapaikka. M u in a islö ydöt sie ltä 

kertovat vara llisuudesta , jo ka o saltaan 

antaa v iitte itä m yös kauppapaikan 

luonteesta ja kansainvälisyydestä. 

Löydöt kertovat myös, 

e ttä k ristin u sko o li tunnettu täällä 

V anhalinnan linnavuoren suojaam alla 

p a ik a lla jo 1000-luvulla. 

A u ra jo e n m adaltuessa m uodostui 

kauppapaika ksi vähän alem oana 

A u ra jo e n varressa s ija in n u t Koroisten 

niem i, jossa s ija its i m yös 

p iis p a n lin n a ja jo n k a kaivaustulokset 

antavat m yös tie to a kaupankäynnin 

laajuudesta. K oroistenkin 

valta-asem a päättyi joen m adaltumiseen, 

jo llo in alkoi m uodostua nykyinen 

Turku ja tu o m io kirkko a ryhd 

yttiin rakentam aan. N äin syntyi 

varsinainen T urun kauppakeskus, 

jo ka sitten maan pääkaupunkina 

täytti tärkeää tehtäväänsä viim e 

vuosisadan a lku p u o le lle saakka. 

K a tolisena aikana jä rje s te ttiin Turussa 

vu o sitta in kahdet m arkkinat. 

T oiset o liv a t Pyhän H enrikin m erkkipäivänä 

tam m ikuun 19. päivänä 

ja to iset kesäkuun 18. päivänä. Kysym 

yksessä o li maan huom attavin 

kauppatapahtu m a. T urkuun saavuttiin 

s illo in kaukaa sisäm aasta saakka 

ja u lkom aiden veneitä kiin n ittyi 

m yös A urajoen la itu re ih in . O li vielä 

p a ljo lti vaihtokaupan aika. 

Sen jälkeen kun Turku sai vuonna 

1614 ta p u likaupungin oikeudet, 

s ille m yönnettiin m yös oikeus jä r 

jestää jo k a vuosi syyskuun 8. p ä i 

västä lähtien kolm e v iikko a kestävät 

vapaam arkkinat. 

M a rkkinoiden alkaessa pid e ttiin 

kirkossa m essuja ja m yös m arkkinarauha 

ju lis te ttiin . K auppias o li m ess 

u illa loukkaam aton. Ei edes velkojilla 

saanut o lla häneen valtaa messuaikana. 

MESSUT TURUSSA 

50 VUOTTA SITTEN 

T u ru lla on m essukaupunkina vaalittavanaan 

n u orem piakin p erinteitä. 

■ Eräs viime Turun Messujen mielenkiintoisimmista osastoista oli Kultaa 

ja Hopeaa -erikoisosasto. 

A ntti Haapakoski 

Ensi vuonna tule e kuluneeksi 50 

vuotta siitä, kun T urussa jä rje s te t 

tiin varsin huom attavat T urun Messut. 

Ne liitty iv ä t s illo in k in T urun 

ju h liin , nim ittäin 700-vuotisjuhliin. 

M essualueena o li 1929 Sam ppalinnanm 

äki, jossa m yöhem m inkin 

on jä rje s te tty T urun M essut. M essut 

olivat s illo in 9-päiväiset ja niiden 

jä rje s te ly is tä vastasi Suom en M essut. 

M oni varttu n u t turkula in e n 

m uistaa varm asti vielä, m iten Sam p- 

p a linnanm äeltä pääsi silta a p itk in 

U rheilupuistoon, jossa oleellise n a 

m essujen osana tuohon aikaan sija 

its i tivoli. M arkkinahuvia p iti olla 

s illo in n iin kuin oli o llu t yleensäkin 

T urun m arkkinoilla. 

MESSU A R KKITEHTIN A 

ALVAR AALTO 

M essujen hallin to n e u vosto n puh 

eenjo h ta ja n a to im i tu o llo in va ltio 

neuvos Aug. Ramsay, m essujen y lijo 

h ta ja n a m aisteri F. H a llio sekä 

m essujen a rkkite h te in ä A lv a r Aalto 

ja E rik Bryggm an. P ääsylippu m essuille 

m aksoi 15 m arkkaa liikem ie - 

h iltä a koko m essujen ajan lippu 

50 m arkkaa. T avallinen m essukävijä 

m aksoi pääsylipustaan 10 m arkkaa. 

T ivolin pääsym aksu o li 2 m arkkaa. 

Vuoden 1929 m essuilla o li m ukana 

386 n ä ytteilleasettajaa. Kysym yksessä 

olivat siis tuohon aikaan varsin 

suuret m essut. N äytteilleasettajista 

toim ii v ie lä nykyisin s illo is illa toim 

inim illään noin 50 yritystä, mm. 

T urun K ansallinen K irjakauppa, Turun 

Sanom at, Å bo U nderrättelser, 

T urun Muna, Silo, Rettig, Pyrkijä, 

K estilän Pukim o, Hellas, A uran Rautateollisuus, 

T urun Vanu, vain m uutam 

ia m ainitaksem m e. 

RUNSAASTI O HJELM AA 

700-VUOTIS JUHLISSA 

Juhlavuoden vie tto o n sisältyi 

messujen ja ju h lie n avajaisten lisäksi 

mm. ju h la kulkue ja kansanju 

h la K upittaalla, k irk o llis ia ju h la 

tilaisuuksia, kodinsisustusnäyttely, 

lentonäytöksiä, totalisaattoriravit, 

e rila isia u rh e ilu kilp a ilu ja , ruotsalaiset 

laulujuhlat, Varsinais-Suom en 

laulu- ja so itto ju h la t sekä te a tte riesityksiä. 

Siis varsin m onipuolista 

ohjelm aa. Professori Em il W ikström 

o li m u o to illu t 700-vuotisriem ujuhlan 

m u istom italin ja T urun T aidem u 

seossa o li e sillä 700-vuotisjuhlan 

histo ria llin e n näyttely. 

VIID ENNET TURUN MESSUT 

VUONNA 1979 

T u ru lla on siis 50 vuoden perinteet 

varsinaisten m essujen paikkana. 

O suuskunta Turun M essut perustettiin 

vuonna 1959 ja messujen 

sarja alkoi vuonna 1961. M essupaikkana 

ovat olleet Puolalanm äki 

(1961), S am ppalinnanm äki (1966) 

sekä kaksi kertaa (1971 ja 1975) Kupittaan 

ka u n is puisto, jo lla on paikkana 

erikoishistoriansa. Onhan se 

vanha kastepaikka ja alueella ovat 

toim ineet m yös kylpylä, ravintola 

sekä kesäteatteri. 

ILMOITTAUTUMINEN 

MESSUILLE KÄYNNISSÄ 

Ensi vuonna järje ste ttä vät Turun 

M essut 79 pidetään myös K upittaalla. 

M essupaikkojen varaam inen 

on p arhaillaan käynnissä. M essujen 

valm istelut a lo ite ttiin tällä kerralla 

tava llista aikaisem m in. Tulossahan 

ovat to d e lla suurim itta ise t messut, 

jo ih in halutaan varata sekä jä rje stä 

jille että näytte ille a setta jille tilaisuus 

valm istautua m ahdollisim m an perusteellisesti. 

A lustavat to im in ta - ja aluesuunnitelm 

at on la adittu, m essualue on 

anottu kaupungilta ja jo m yönnettykin, 

m essujen m arkkinointi ulkom 

aille on o llu t käynnissä jo pitkään 

ja täm än vuoden toukokuussa alo i 

te ttiin m essujen varsinainen m arkkin 

o in ti kotim aassa siten, että messujen 

esite ja ilm oittautum islom akkeet 

p o stite ttiin noin 6000:lle yrity k 

selle. Jo ennen esitteen lähettäm istä 

o li m essuja kohtaan tunnettu tava 

llista suurem paa m ielenkiintoa, 

sillä m ukaan o li jo tu o llo in ilm o ittautunut 

puolisensataa m erkittävää 

yritystä. K ansainvälisyyttä tässä 

vaiheessa edustavat mm. Romania, 

joka on varannut Turun M essuilta 

900 m2:n suuruisen näyttelytilan. 

Ilm oittautuneiden joukossa ovat 

myös Turun kaikki skandinaaviset 

ystävyyskaupungit. 

Yhteistyössä Turun kaupungin 

750-vuotisjuhlatoim ikunnan kanssa 

on sovittu tapahtum ien ajoituksesta 

siten, että Turun 750-vuotisjuhlallisuudet 

järjestetään m essuja edeltävällä 

viikolla, jo llo in ne huipentuvat 

Turun M essujen 79 avajaisiin 10. 8. 

1979. 

Juhlavuotensa kunniaksi koristautuneena 

Turku on antoisa messukaupunki 

sekä koti- että ulkom aisille 

vieraille. 

Elinkeinoeläm än keskuksena T urku 

on maan huom attavim pia. Turun 

sija in ti maan lounaiskärjessä v ilk 

kaana satam akaupunkina on luonnollinen 

idän ja lännen välisen kaupan, 

te ollisuuden ja m atkailun kohtauspaikka. 

LIIKE-ELÄM ÄN VAU HDIKAS 

LÄHTÖ 80-LUVULLE 

Turun M essut 79 a jo ittu va t 80- 

luvun kynnykselle. U udesta kym 

m enluvusta ta lo u s tie te ilijä t lu p a ile 

vat liike-e lä m ä lle edellistä va lo isa m 

paa. T urun M essuille 79 o s a llis tu 

m inen on tu rk u la is e lle yritysm a a ilm 

alle haaste näyttää m illa is iin saavutu 

ksiin T urun kauppa ja te o llisuus 

on viim e vuosina yltänyt. V aikka 

yritys ei olisi koskaan aikaisem 

m in o llu t m essuilla m ukana, on T u 

run juhlavuosi haaste, jo ka kannattaa 

ottaa huom ioon. 

Ensi vuoden kaltaiset m essut 

saattavat olla Turussa vain joka 

750. vuosi. 

■ Viim eksi vuonna 1975 Turun M essuihin tu tu stu i yli 184 000 m essuvierasta.

Turku juhlavuoden aattona 

T urun Päivän y llä o le va teem a 

sai T u rku-seuran alo itte e n sa peruste 

e lla valm istautum aan juhlaan, 

puhdistam aan T urun, kuten hyviin 

ju h la v a lm is te lu ih in on aina kuulunut. 

K aupunkiosaseu ra t suhtautuivat 

asiaan m yönteisesti. Kaupungin 

k o u lu la u ta kunta te ki sittem m in 

m yönteisen päätöksen sam oinkuin 

kaupungin p u h taanapitola itos. 

PU H DISTUSTALKO O T 

O N N ISTU IVAT HYVIN 

Ihanteellisen sään va llite ssa koko 

viiko n 8— 11. 5. lähti 21 koulua 

aam upäivisin työhön kaduille, kujille 

, rake n ta m a tto m ille tonteille, 

p u istikko ih in ja m etsikköihin. O p 

p ilaat o p e tta jin e e n te kivä t suurenm 

oisen työn. O li ilo nähdä kuinka 

koulu la iste n näppäryys ja työn tu o 

ma vaihtelu in n o itti heitä. N iinpä 

sadoitta in täyttyivät s ä k it roskista. 

L isäksi m o nenlaiset a u to p e ltit ja 

rom uraudat n u rm ik o ilta tu o tiin keräyspaikoille. 

T a rkko ja tie to ja luokka- ja o p p i 

lasm ääristä ei ole, m utta jo s keskim 

äärin kustakin koulusta oli 5 luokkaa, 

niin m erkitsee se jo yli sadan 

luokan o p e tta jin e e n o lleen mukana, 

o p p ila ita site n kolm isentuhatta. 

K aupunkiosaseuro ja ja om a kotiyhdistyksiä 

oli p u hdistustalkoissa 

m ukana 20. 

A ikuiste n kin p u h d istu sta lkoot o n 

nistu ivat hyvin. N iin heille kuten 

ko u lu la isille kin on annettava su u r 

kiito s tu n n o llis e s ta ja hyvästä 

työstä. 

J o ita k in om a kotiyhdistyksiä on 

kuite n kin m yös vähän tu kistettava, 

s illä kie llo ista huolim a tta tu o tiin 

keräykseen ko tin u rkkie n rikkin ä iset 

koneet, autokum it, ro m u t ja jo p a 

ty h jiä p ensatynnyreitäkin. Ne eivät 

kuitenkaan kuuluneet tähän yle is 

ten paikkoje n puhdistu sta lkoisiin . 

Pihojen ro m u t o lis i kuulunut kerätä 

om an talon ro s k a la a tikkoih in ja to i 

m ittaa ta lo yhtiö n tai om ako tita lo n 

toim esta pois. Nyt jo tk u t käyttivät 

hyväkseen tila is u u tta ja täyttivät 

autojen lavat piharo skilla a n , eivätkä 

tu lle e t m ukaan yleissiivouksiin . 

VIITIS E N K Y M M E N TÄ ROSKA- 

KUORM AA JA TAPAKASVA 

TUSTA 

K o ulujen ja kansalaisten puhdistu 

s ta lkoista kertyneet sadat m uovisäkit 

tä yttivät yli 40 suurta kuorm a- 

auton lavaa p o ltto la ito k s e lle vie tä 

vää tavaraa. Täm ä on yli 350 m3 

polttoainetta. 

■ K a upungin reunaosien pie n e t m e tsikö t ja ku ja t p u hdistuivat nopeasti, 

tässä R aunistulan koulu n ala-asteen o p p ila ita työssä o pettaja A im o Lahtosen 

valvom ana. — V alok. Ilm a ri Rinne. 

Qj Lavat ja kilvet p a ikoille e n ja s itten 

a lkoi ta lk o illa kuorm a täyttyä 

roskista. V alok. E rkki A la-Tuuhonen. 

T urku-seura ja kaupungin p u h ta a 

n a p ito la ito s lausuvat läm pim ät k iitokset 

k a ik ille m uka n a o lle ille talkoolaisllle. 

Ilm ari Rinne 

Jäsenhankintakilpailu 

A ikaisem m in pidetyn jäsenhc...kinta 

su u rkilp a ilu n sijasta on viim e 

vuosina o llu t ja tku va "h ilja in e n ” jäse 

n h a n kin ta kilp a ilu . Nyt kilp a ilu 

päättyi vasta vuosikokoukseen 29. 3. 

jote n siihen m ennessä h ankitut 

uudet jäsenet ja Suom en T urun tilaajat 

h u om ioitiin. 

P arhaat tu lo kset olivat seuraavat: 

1) R auni A rvela 25 jäsentä, p a lkin 

tona V ikin g -lin ja n lahjoittam a 2 henpen 

laivam atka Tukholm aan, 2) Ensio 

H arni 15 jäsentä, K estilästä 100 

mk. la h ja kortti, 3) O sm o Lahti 7 

jäsentä, kirjo ja , 4) T auno Aaku 6 

jäsentä, kirjo ja , 5) M a m it Jansson 

5 jäsentä, kirja. 

Kolm en, kahden ja yhden jäsenen 

h a n kkijo ita o li useita. 

Kun täm än jälkeen on jo tu llu t 

uusia jä senhankin to ja tä lle vu o d e l 

le, niin ne otetaan huom ioon seuraavan 

vuoden jäsenhankin to ih in . 

K un T urku-seura lla ei ta lo u d e llisista 

syistä ole m a h d o llisuutta ju lk i 

seen lehtem m e m ainostam iseen, 

o nkin täm ä jäsenten om aehtoinen 

hankin ta työ paras m ahdollinen tapa 

lehtem m e levikin ja jäsenm äärän 

lisääm isen kannalta. 

oidakseen tähystellä tulevaisuuteen 

on tarkasteltava m en 

V 

neisyyttä. T ähänastisen kehityskauden 

lähes kaikki yh te isku n ta p o liittinen 

suunnitte lu p ohjautui yhteen 

sam aan peruslähtökohtaan: nopeaan, 

tasaiseen taloudelliseen 

kasvuun. Täm ä lähtökohta ei näyttänyt 

olevan vain Suom en, vaan 

selvästi yleism a a ilm a llin e n suunnittelupohja. 

O li a rvioitu, että yhteiskunnan 

te kninen ja h allinnollinen 

kehitys o li s iin ä m äärin edistynyt 

30-luvun tasosta, että sam antapaiset 

ta lo u d e llise t kata stro fit eivät 

o lisi enää m a hdollisia, vaan ne o lisivat 

y h te isku n ta p o liittisin toim enp 

itein estettävissä. Tällaisen suunnittelutaustan 

puitteissa suunnittelun 

tehtävänä on nim enom aan ohjata 

ta lo u d e llisen kasvun antam at 

m ahdollisuudet ei vain aineellisen, 

vaan m yös henkisen hyvinvoinnin 

kasvuun. E lintason nousu ja ta lo u 

d e llinen kasvu ei näet autom aattisesti 

m erkitse pelkästään hyvinvoinnin 

kasvuedellytyksiä. V oim a 

kas, nopea talo u d e llin e n kasvu tuo 

tullessaan m yös ilm iöitä, jo tka aiheuttavat 

eri a lu e illa ohjaam attom i 

na huom attaviakin ongelm ia. 

alueelle siedettävien saavutettavuusaikojen 

puitteissa kohtuullista palvelutasoa. 

Tästä syystä myös Varsinais-Suom 

en alueen kehittäm iseksi 

o li asetettava selvät m aakunnalliset 

a lu epoliittiset tavoitteet ja asetettava 

näitä vastaavat väestösuunnitteet. 

Tämä m erkitsi ensisijaisesti 

Varsinais-Suom en m uitten 

osa-alueitten kuin Turun seudun 

kasvun aktivoim ista. 

Turun kaupunkiseudun väestönkasvun 

hillitsem inen ei käsitykseni 

mukaan o llu t Turun seudunkaan 

edun vastaista. Voim akkaasta 

m uuttovoitosta huolim atta alueella 

oli havaittavissa tuotantotoim innan 

kasvun kehittym isvaikeuksia, mm. 

työvoim apulan vuoksi. Tätä ongelmaa 

oli lisääm ässä asuntojen saannin 

vaikeus, vaikka asuntotuotanto 

o li nostettu äärim m illeen, jopa laatutason 

kustannuksella. Asunnon 

m assatuotantolaatua kuvasi mm. 

asuntotuotannon kerrostalovaltaisuus, 

jossa ennätys saavutettiin 

Turussa v. 1974, jo llo in kerrostalojen 

osuus o li n. 96°/o koko asuntotuotannosta. 

M uitakin yhteiskunnan 

kehityksen tahdissa pysym isvaikeuksia 

ilm eni. Yhteysverkon osalta jäi 

sa ja hankinnassa o li m yös havaittavissa 

puutte e llisuuksia ja tehottom 

uutta. 

A luerakenteen kehitykseen vaikuttavana 

toisena m uuttuvana te k i 

jä n ä on väestön kasvu. V aikka S uomessa 

p yrittä isiin käyttäm ään ka ikki 

väestö p o liittiset keinot väestönkasvun 

nostam iseksi, väestön kasvunopeus 

jäänee suhteellisen vähäiseksi. 

E linkeinorakenteen m uutosennusteet 

olivat, kuten jo aikaisem m in on 

todettu, alunperin osoitta n e e t vähitellen 

hidastuvaa m uutosprosessia, 

jossa taite o lis i vuoden 1985— 90 

vaiheilla. M uuttunut tu o ta n to to im in 

nan, työvoim an kysynnän, osuus on 

tuom assa tätä tasaantum istaitetta 

aikaisem m aksi ja näin ollen lienee 

m yös e linkeinorakenteen m uutoksen 

osalla odotettavissa varsin huom a t 

tavaa hidastum ista. S euraavat 

m uutosvaiheet m uodostuvatkin ensisijaisesti 

teollisen tu o ta n to ra kenteen 

sisäisistä m uutoksista. Rakennustoim 

innan hidastuessa u lkom 

aisesta viennin kasvusta h u o lim a t 

ta sen työvoim an osuus tule e vähenemään. 

Vastaavia o ngelm ia on 

näkyvissä m etallite o llisu u d e n osalla, 

Seutukaavajohtaja RAIMO NARJUS 

Turun seudun kehitysnäkymät 

muuttuvissa olosuhteissa 

Nopean ta lo u d e llisen kasvun seurauksena 

oli väistäm ättä m yös nopea 

e linkeinorakenteen muutos. 

Teollisuuden tuottavuuden kasvu 

jä rkytti m aatalouden luom an siihenastisen 

varsin kilpailukykyisen 

vaurauden. T oisaalta m yös maatalouden 

kehittynyt te knologia antoi 

m ahdollisuuden päästä entistä 

suurem piin tu o ta n to tu lo ksiin huom 

attavasti vähäisem m in työvoim a- 

resurssein. 

e o llisuuden työpaikat pyrkivät 

T sijo ittu m a a n lu onnollisesti kilpailukykyisim 

m ille alueille. Uudesta 

e linkeinorakenteen m uutoksesta oli 

näin väistäm ättöm änä seurauksena 

m yös nopea aluerakenteen muutos. 

Väestön siirtym istapahtum a o li e riaikainen 

valtakunnan eri osissa s i 

ten, että nopein, varhaisin m uuttota 

p p io a lkoi Lounais-Suom en saaristoalueelta 

siirtye n sieltä Suomen 

m uille m aaseutualueille. 

E dellinen kehityskausi m erkitsi 

runsasta työ p a ikkoje n kasvua, etenkin 

pääkaupunkiseudulla. Varsinais- 

Suom essa vastaava kehitys suuntautui 

T urun seudulle. Kuten todettua, 

täm ä kehitys ei o llu t elin ke in o 

rakenteen kannalta m aatalouden 

edun vastaista. Sen sijaan maatalouden 

o p tim ityöpaikkam äärä o lisi 

koko V arsinais-S uom en maaseutualueella 

m erkinnyt niin vähäistä 

väestöpohjaa (60 000), että se ei 

o lis i pystynyt tarjoam aan tälle 

tämän voim akkaan kehityskauden 

aikana toteuttam atta mm. kaupunkiseudun 

kannalta keskeinen keskustaa 

sivuava liikenneväylä, ns. Turpiina-tie, 

sam oin siihen tiiv iis ti kytkeytyneet 

keskustan kevyen liikenteen 

järjestelyt. A urajoen siltojen 

rakentam isessa on oltu koko ajan 

tarpeesta jäljessä. Myös kunnallistekniikan 

osalta ovat jääneet seuraavan 

kauden toteutettaviksi mm. 

vedenhankinnan, jätevesien puhdistuksen 

ja energiahuollon ratkaisut. 

A suntolähiöitten palvelutaso ei 

useinkaan vastaa asum isym päristön 

laatutasovaatim uksia. 

sa tavoitteitten toteuttam atto- 

O m uudesta johtuu myös kuntien 

välisen yhteistoim innan puutteesta. 

Voim akas kasvu o li om iaan ruokkimaan 

kuntien voim antuntoa, joka ei 

sinänsä o llut lisääm ässä yhteistyöhalukkuutta. 

T ilannetta pahensi Turun 

alueliitospyrkim ykset, joista oli 

seurauksena yhteistoim intam ahdollisuuksien 

karsiutum inen m inim iinsä 

sekä m onessa tapauksessa epäterve 

kilpailu kuntien kesken, mm. 

m aanhankinnassa. O sittain o li havaittavissa 

myös ym päristökuntien 

o salla selvää palvelun kehittäm isen 

hidastelua, jo llo in palvelut p yrittiin 

hankkim aan alueella Turun 

kustannuksella. Erityisesti vedenhankinta 

ja jätevesien puhdistus kärsivät 

yhteistyön puutteesta, m utta 

esim. virkistysalueinen suunnitteluserityisesti 

la ivanrakennusteollisu u 

dessa. M aatalouden alityöllistynyt 

työvoim a on m uihin am m atteihin 

siirtym isen osalta ilm e ise sti loppuun 

ehtynyt. Sen sijaan m aatalouden 

työvoim an vähenem inen tulee ta 

pahtum aan seuraavalla kaudella lähinnä 

aktiivisesta työvoim asta poistum 

isena, e läkesiirtym inä, tai kuolem 

an kautta. M eillähän m aataloudesta 

to im eentulevien keski-ikä on 

m onilla osa-a lu e illa yli 52— 54 vuotta. 

N äin olle n e linkeinorakenteen 

m uutoksesta ei o le odotettavissa 

sitä vastaavaa aluerakenteen m uutosvaikutusta, 

m ikä o li olennaista 

e d e llise lle kehityskaudelle. 

Kaikesta e delläolevasta on seurauksena 

nim enom aan kaupungistum 

isen olennainen hidastum inen. 

K uitenkin sekä a lu e p o liittis e t että 

m onet m uutkin ra kennustoim intaa 

ja m aankäyttöä o h jaavat lainsäädäntötoim 

et Ovat pyrkin e e t nim enom 

aan tähän asti hidastam aan kaup 

ungistum isprosessia. J o tta palvelun 

saavutettavuus tu rva tta isiin ja 

aluerakenteen kehittym inen voisi 

tapahtua palvelun saavutettavuutta 

turvaavalla tavalla, lienee seuraavalla 

kehityskaudella nim enom aan 

kiinnite ttä vä h uom iota alu e ra kenteen 

kehittäm isen edistäm iseen. 

uuttuneessa tilanteessa olisi 

Mvälttä m ä tö n tä — m yös m uuttuneen 

kehityksen h u o m io o n o tta m i 

nen valtakunnallisessa a lu e p o li

tiikassa. On tie tysti selvää, että 

e delleen on tehokkaasti pyrittävä 

v a lta k u n n a llis te n kehityse ro je n p oistam 

iseen, m utta aikaisem paa enem 

m än on kiin n ite ttä vä h uom iota nim 

enom aan siihen, että v a lta kunnallisessa 

toim in n a n sijo itta m isessa 

pyritään käyttäm ään hyväksi kunkin 

alueen e rityiso lo su h te ita sekä koko 

valtakunnan e ttä sitä kautta m yöskin 

näitten alueitten parhaaksi. Ts. 

on lähdettävä niistä tosiasioista, 

e ttä on olem assa m yös sellaisia 

pysyviä mm. lu o nnonm aantie teellisiä 

eroja, jo itte n poistam inen ei ole 

m ahdollista. T älla iste n e rojen ja 

m uitten e ri alueitten luontaisten 

m ahdollisuuksie n entistä tehokkaam 

oaan hyväksikäyttöön ja huom 

ioonottam iseen on pyrittävä to i 

m innan s ijo itu s v a lin to ja tehtäessä. 

Täm än saavuttam iseksi ja m uutoinkin 

sekä valtakunnallisen aluerakenteen 

että tuotanto ra ke n te e n ke h ittäm 

iseksi olisi uudessa alu e la in 

säädännössä otettava nykyistä selvem 

m in huom ioon m yös koko va lta 

kunnan kehittäm isnäkökulm at. Pyrkim 

ystä a luelakien säilyttäm iseen 

nykyisellään on T urun seudun ja 

ennen p itkää koko valtakunnan 

edun vastaista. 

A lu e la kie n uudista m istu lo ksella 

on T urun kaupunkiseudulle erittäin 

ratkaiseva m erkitys. M ikäli la in 

säädännön kehittäm isessä o n n istu 

taan siten, että valta kunnallin e n 

aluerakenteen kehittäm isnäkökulm a 

otetaan huom ioon, täm ä lu o n n o llisesti 

m erkitsee T urun kaupunkiseudun 

kansainvälisen asem an nykyistä 

parem paa hyväksikäyttöä. S illä olisi 

m yös m ahdollisuus parantaa sitä 

varm asti k ivulia sta tu o ta n to ra kenteen 

m uutosprosessia, jo ka T urun 

kaupunkise u d u lla , mm. m e ta llite o l 

lisuuden osalta on odotettavissa. 

Se para n ta isi m yös m aakunnan 

m uitten alueitten asem aa, ennen 

k a ikkea m aataloustuotannossa ja 

sitä tie tä parantaisi m yös Turun 

taustavoim an kehittym istä. Ellei 

la insäädännön uudistam isessa onnistuta, 

ovat ongelm a t T u ru n kaup 

u n k iseudulla a rvioitava to d e lla 

suuriksi. K uite n kin on ilm eistä, että 

ongelm a t eivät ra jo ittu is i tä llö in a i 

noastaan T urun kaupunkiseudulle 

ja Etelä-Suom een, vaan niitte n vaikutukset 

u lo ttu isiva t m yös kehitysa 

lu e ille , koska s illo in kehitysaluep 

o litiik a n kustantajaa ei enää o lis i 

kaan löydettävissä. 

T 

ulevat kasvunäkym ät ovat ku i 

te n kin jo ka tapauksessa siinä 

m äärin m uuttuneita, että väistäm ättä 

parhaassakin tapauksessa on 

edessä a ikaisem pien ke h itysta voitte 

id e n uudelle e n a rvio in ti. Tämä 

m e rkitse e m yös sitä, että kunkin 

kunnan o h je lm o in n issa jokaisen 

h a llin to ku n n a n kehittäm inen on arvioitava 

uudelle e n ja näitten kehittä 

m issu u n n itte e t sovitettava kunnan 

ko ko m uuttuneen kehityssuunnitteen 

m ukaisesti. E rityisesti on tie tysti 

a rvio ita va uudelleen tule va t väestön 

kasvunäkym ät ja sitä tie tä palvelutarpeen 

näkym ät, m utta on ilm eistä, 

e ttä p alvelutason kasvattam isessa 

jo u d u ta a n etenem ään hitaam m an 

a ikataulun puitteissa. T ä llö in ta lo u 

d e llise t säästöt eivät ole to te u te t 

tavissa toiste n h a llin to ku n tie n kohdalla, 

niin kuin näyttää k u n n a llishallinnossa 

olevan taip u m u sta aia te l- 

la, vaan jokaisen hallin to ku n n a n 

olisi pystyttävä om alta kohdaltaan 

o hjelm oim aan to im in ta n sa u u d e l 

leen. T urun kaupunkiseudulla o li 

kasvu a rvio itu aikaisem m in n. 4 800 

— 3 200 asukkaan vuosikasvuksi. 

V astaavasti T urun kohdalla arviot 

liik k u iv a t 3 800— 2 000 asukkaan 

vuosivauhdissa. Uusi tavoite Turun 

kaupunkiseudun kohdalla saattaa 

liikkua parhaassa tapauksessa 2 500 

— 2 700 asukkaan vaih e illa , m utta 

kasvussa on varauduttava m yös tätä 

olennaise sti hitaam paan, lähinnä 

om avaraiseen kasvuun, jo llo in vuotuiskasvu 

jä is i 1 000— 1 f0 0 asukkaaseen 

vuodessa. 

K aupunkiseudun s isällä vaihtelurajat 

ovat vielä suurem m at ja kunkin 

kunnan kasvu tu le e ratkaisevasti 

riippum aan näitten kuntien harjo 

itta m a sta k u n n a llis p o litiik a s ta ja 

niitten sopeutum iskyvystä ja n o peudesta 

m uuttu n e isiin o losuhteisiin. 

E rityisesti täm ä koskee va rsin kin 

T urun asuntotuotanto a. Jos esim. 

T u rku ja lk a a nykvistä kerro sta lo valta 

ista a suntopolitiikkaansa , se jo u 

tuu varautum aan selvästi parhaillaan 

ilm enevään väestön 0-kasvuun tai 

jo p a laskuun. V oim akkaasti alueen 

erityisolo suhte ita hyväksi käyttävän 

pientalovaltaisen asu n to p o litiikan 

puitteissa sillä on kuite n kin mahd 

o llisuus jo p a säilyttää lähes nykyinen 

kasvuvauhtinsa ja tä llä tav 

oin valtaosa kaupunkiseudun kokonaiskasvusta 

suuntautuisi T urun 

alueelle. T o d ennäköisin T urun odotettavissa 

oleva vu o sitta in e n kasvu 

lienee 800— 1200 asukkaan välim 

ailla. 

T a lo u d e llisen niukku u d e n v a llitessa 

on m yös välttä m ä tö n tä nim 

enom aan suunnite lm a llisuuden 

parantam inen. Uuden kunnallislain 

velvoittam an kaupunkisuunnitte lun 

yhteydessä o nkin m a hdollisuuksia 

parantaa kunnan yhteenniveltävää 

suunnitte lu a . L aatim alla ajoite tu t 

hallin to ku n tie n b u d je to id u t to te u t 

ta m isohje lm a t voidaan päästä näitten 

to im in to je n tasapainottam iseen 

ja yhteenniveltäm iseen. N äin on tehtävä 

a su n to p o litiika n , m aapolitiikan, 

sosia a lija te rveyspolitiikan, liikenne- 

ja k u n n a lliste kniikan sekä 

ku lttu u rip o litiik a n o h je lm o in n in suhteen. 

M yös vapaa-ajan alueitten 

varausten osalta on välttäm ätöntä 

o h je lm o id a näm ä a jo ite ttu n a pitkän 

tähtäim en suunnitte lu n puitteissa. 

Vain vara kkaalla on varaa elää 

suunnittelem attom asti. 

Edellä olevat kehitysnäkym ät eivät 

ehkä ole antaneet kovin valo i 

saa kuvaa seuraavasta kehityskaudesta. 

K uitenkin jo aikaisem m in on 

todettu, että voim akas kasvu ei 

tuonut pelkästään hyvää kehitystä 

tullessaan. E nnenkin on o llu t havaittavissa 

asum isen, ym päristön 

laatutason h eikkenem inen voim akkaina 

kasvukausina. H yvällä suunnitte 

lu lla , to im in to je n parem m alla 

yhteennive ltä m ise llä ja p itkäjä n te i- 

sem m ällä k u n n a llis p o litiik a lla lie 

neekin m ahdollisu u tta edetä jo skin 

ta lo u d e lliselta kasvultaan hitaam 

paa, niin tästä h uolim atta ym p ä ristön 

laadultaan ja siis h yvinvoinniltaan 

nykyistä parem paa huom ispäivää 

kohti. 

TAISTELU PO RTSASTA V O ITO N PUOLELLA 

■ Ohessa keväinen kuva eräältä v iih tyisältä vanhan p u u ta lo je n Portsan 

pihalta, jossa ” jo ka ise n tra p p u tte eres kasva sire n e i ja p ru n n i on keskel 

ka rta n o ” . 

T urun K a u p u n g in h a llitu s päätti 15. 5. 1978 T urun Port A rth u rin puutalokaupunginosan 

säilyttäm isestä. — V alok. I. R. 

■ Turku-seuran vuosikokous läänin virastotalolla 29. 3. keräsi salin täyteen 

jäseniä eli noin 150. — Valok. I. R. 

T urku-seuran jäsenmäärä 

noussut nyt jo 1700:aan 

Läänin v ira s to ta lo lla o li m aaliskuun 

29. päivänä Turku-seuran 

vuosikokous. Luentosalin täytti n. 

160 jäsentä. A rk k ite h ti O lli Kestilä 

jo h ti puhetta ja sihteerinä toim i 

asessori Ilm ari Rinne. 

Seuran toim intakertom us, joka 

on luettavissa lehtem m e no:ssa 1/ 

1978, hyväksyttiin. H allituksessa tapahtui 

yksi jäsenvaihdos, kun kaupungin 

a p u l.jo h ta ja Johannes K o ikkalainen 

jä i pois ja tila lle valittiin 

pankin jo h ta ja A tte Varjo. Erovuorossa 

o lle e t m uut jäsenet va littiin 

uudelleen. Seuran puheenjohtajisto 

arkkitehti O lli Kestilä, intendentti 

E rik Bergh ja prof. E rkki Asp va littiin 

uudelleen. 

Seuran tilin ta rk a s ta jik s i valittiin 

konttori aällikkö Eino Lähteenoia 

ja p a n kin jo h ta ja Lea Saarto ja varalle 

h in n o itta ja V ieno K ariperä ja 

ekonom i U lla Purila. 

V uosikokouksen pöytäkirjan ta r 

k a stajiksi va littiin Y rjö Laaksonen 

ja B ertel Väisänen. 

Seuran tilit ja tilin p ä ä tö s vahviste 

ttiin ja uusi talousarvio vuodelle 

1978 hyväksyttiin. Se päättyy summaan 

76.700:— . 

Seuran sääntöihin te h tiin hallitu k 

sen esityksestä eräitä m uutoksia, 

jo is ta tärkein oli hallituksen erovuoroisten 

jäsenten ja puheenjohtajie 

n valinnan siirtäm inen m aaliskuun 

vuosikokouksesta seuran syyskokoukselle. 

Sam aten s iirre ttiin tilin 

ta rkasta jie n vaali. 

V u osikokousasioiden alkaessa sai 

p u heenjohtaja ottaa vastaan puhem 

iesnuijan iäsen, konem estari Y rjö 

Laaksoselta. 

V uosikokouksen jälkeen ja ettiin 

jäsenhankintakilpailujen palkinnot, 

josta tiedot toisessa kohtaa lehteämme. 

T oim innanjohtaja Ilm ari 

Rinne kertoi kevätkauden vilkkaasta 

toim innasta ja siitä on m aininta 

tässä lehdessä ” Turku-seura to im ii” 

palstalla. 

Kaupungin m atkailulautakunnan 

uusin film i Turusta nähtiin ja film iä 

pidettiin hyvänä. Lopuksi tu tu stu t 

tiin läänin virastotaloon, jota opasti 

ia selosti vahtim estari E. Latumaa. 

I. R. 

Turun m urretta 

T urku-seuran m urrejaosto on 

m elkoisesti vahvistunut ja sai kymm 

enkunta uutta jäsentä vuoden 

alusca. K uukausikokouksissam m e 

he ovat ehtineet olla jo kolm e kertaa 

tätä kirjoittaessani toukokuun 

alussa. 

Y hteisvoim in olem m e voineet todeta 

että Turun m urre on heidän 

keskellään elävää ja käyttökelpoista, 

kuten oheiset kaksi oakinaa voivat 

todistaa. M urrejaosto tulee ju l 

kaisem aan edelleen jatkuvasti S uomen 

Turussa jaoston jäsenten k irjoituksia, 

joten voim m e nähdä ettei 

Turun m urre ole vielä kuollut, kuten 

jo tku t ovat epäilleet. Emme uskalla 

todeta m ikä on ehdottom asti oikeata 

m urretta, m utta annam m e "e ri 

tulleista tu lle id e n " kertoa om alla 

Turun m urteellaan. 

I. R. 

Personligt 

perspektiv 

över Åbo 

Här i Åbo bor jag så gärna. 

Jag trivs m ed dig, gamla stad, 

följer m ed från din innersta 

kärna 

din vardag, din högtidsparad. 

N u förm iddagssolen strålar 

m ju k t över k y kta k och hus 

och fu ktm ä tta d sunnan målar 

horisonten i blådisigt ljus. 

I Observatorieparken 

jag yr och betagen står 

och älskar staden, ja, m arken 

själv, där så trygg jag går. 

Där vilar gammal, andäktig 

dom kyrkan kopparförhydd 

m ed sitt kantiga torn så m äktig; 

em ot ondo ett säkert skydd. 

Där går som orkesterdiken 

djupt nedanför park och hus 

gatstråk där m otortrafiken 

drar fram m ed ett evigt brus. 

Men som en sopranflöjt, ett 

glitter 

över denna urbana kör 

hörs e tt trevande vårligt kvitter 

i trädet där ovanför. 

Och sm åbarnsröster så klara, 

så lika fåglarnas drill 

som ekon jag hör dem svara 

från lekplatsen stra x intill. 

Vårt Åbo har h em sö kts av plågor 

i forntid, i sena år: 

pest, örlig, förhärjande lågor 

och bom bernas svår läkta sår. 

Men livet har ändå segrat. 

H ur m ycket staden än m ist 

så har för oss ständigt hägrat 

ett än skönare Åbo till sist. 

Du stad som kring Auras flöde 

i sekler gett förfäder hem 

vad blir i en fra m tid ditt öde? 

Våra barn, blir du älskad av 

dem? 

(April 1973) 

IN G E R BAH N E

Turun kaupungin eteläinen 

takamaa ja Rätiälä 

T ähänastisia selvityksiä 

RUUTHIN KÄSITYKSIÄ 

J. W. R uuth on kirjassaan "Å b o 

stads h isto ria under m edeltiden 

och 1500-talet” , pain e ttu 1909, käsite 

lly t T urun kaupungin takam aata 

m elko vähän. Kun hän löysi v:n 

1530 rajase lityksestä sam oja ja sam 

antapaisia ra jam erkkien nim iä 

kuin v:n 1793 kartassa, o li hän sen 

enem pää asia kirja a n syventym ättä 

lu u llu t, e ttä takam aan ra ja t olivat 

jo s illo in sam at kuin 1793. 

OJAN KÄSITYKSIÄ 

A u lis O ja on kirjassaan "K a a rin a 

ke skia ja lla ja 1500-luvulla” , pain e t 

tu 1946, usko n u t sam an asian. Tämä 

on jo h ta n u t käsitykseen, että 

takam aahan o liv a t jo keskia ja lla 

olle e t o s a llis in a N um m en ja k o k u n 

nasta e ro te tu t P ispala ja Karppakulla 

sekä Pisun ja ko ku n n a sta e ro 

te tu t S otalainen ja S aarenpisu ynnä 

käsitykseen, että R ätiälä on 

o llu t S otalaisten kylän toin e n talo 

ja, e ttä kaupunki o li saanut takam 

aan vasta v:n 1430 jälkeen. 

G ARDBERGIN K Ä SITYKSIÄ 

C. J. G ardberg on kirjassaan 

T urun kaupungin h isto ria 1100-luvun 

p u o livä listä vuoteen 1366, p a i 

nettu 1971, uskonut m olem pien 

e d e lliste n käsitykset o ike iksi ja lisännyt 

n iih in arvelun, että Rätiälän 

m aat o liv a t u lo ttu n e e t Uudenm aantu 

lliin saakka. 

VÄÄRIN KÄSITYSTEN SYY 

K a ikki yle m p ä n ä m a in itu t käsitykset 

ovat vääriä ja jo h tu v a t yksin 

om aan siitä, e tte i kukaan k irjo itta 

jis ta o le huom annut tu tk ia v:n 1530 

ra ja se litykse n m aanm itta u ste knillistä 

puolta ja ko n stru o id a siin ä kuv 

a ttu ja ra jo ja kartalle. 

Vuoden 1530 rajaselitys 

TU RUSSA 16. 8. 1530 PIDE 

TY ILLÄ TU TKIN T A K Ä R Ä JILLÄ 

LAADITTU A S IA K IR JA 

A s ia k irja on jä lje n n e tty Hausenin 

kokoelm aan "F in la n d s m edeltid 

s u rk u n d e r V III n:o 6529, painettu 

1935. Se sisältää seuraavaa: Kustaa 

Vaasan m ajaillessa Turussa tu li hänen 

luokseen kaksi ra isio la ista ta 

lonpoikaa, jo tk a valittivat, että 

"P o rm e s ta rit ja ra a ti” o liv a t o tta 

neet heidän esivanhem m iltaan 

R ätiälän tila n , jo k a s ija itsi heti Turun 

u lko p u o le lla kaupungin rajojen 

sisällä ja pyysivät saada sen ta kaisin. 

He tu nnustivat, e ttä tila o li 

jo u tu n u t k a u p u n g ille vuosia sitten 

tapahtuneen kaupungin karja p a im e 

nen tapon johdosta, eivätkä tie n 

neet o lik o kaupunki m aksanut siitä 

m itään. 

P orvarit n äyttivät s illo in kuningas 

K ristia n in vahvistam an kuningas 

E erikin kirje e n jo lla kaupunki o li 

oike u te ttu ostam aan k ru u n u lta täyden 

koukun maata, jo ka s ija itsi 

Rätiälän tila lla Pisun kylässä ja ilm 

o ittiva t sen a ikoja sitten m aksaneensa. 

K ustaa Vaasa asetti s illo in tu tkin - 

takä rä jä t, jo id e n tehtävänä o li se l 

vittää kaupungin ra ja t ja katsoa 

ku in ka p a ljo n R ätiälän m aata sen 

sisä p u o le lle o li otettu. T arkastusm 

iehet kävivät läpi rajat, joista 

annettu selvitys esitetään yksityiskohtaisesti 

jäljem pänä. 

He totesivat, e tte i kaupungin rajo 

je n sisäpuole lla o llu t enem pää 

ta lo n p o ikie n m aata kuin puoli koukkua, 

jo n ka he löysivät m ainittujen 

kaupungin vanhojen ra jo je n sisäpuole 

lta Pisun kylän R ätiälän tilan 

kohdalta, eikä ra jo je n sisä p u o le lla 

o llu t m uuta Pisun kylään kuulunutta 

m aata kuin erään llp o iste n ta lo n 

p ojan om istam a 8 kuorm an niitty. 

R ätiälästä jo s k u s s u o rite ttu a m aksua 

ei pystytty enää selvittäm ään. 

K aupunki sai pitä ä R ätiälän puolen 

koukun maan ja sen p iti riid a n lo 

pettam iseksi antaa v a litta jille 30 

m arkkaa, jo h o n näm ä saivat tyytyä. 

R AJASELITYS 

1) Iso L öyttykivi (S tora Lötestenen), 

jo k a s ija its i tu o m io kirko sta 

suoraa itään. — Ei siis voin u t olla 

sam a kuin v:n 1793 Löyttykivi 

(Lötestenen), jo k a s ija its i 25 astetta 

kirkosta itäpohjo ise e n päin. 

2) K uralanvuori (K orolabergh), 

suoraan edellise stä itään. V. 1793 

ja nykyisin sam alla paikalla. 

3) K ura la n p u ro (K o ro la b e ck, nykyinen 

Jaaninoja), s ija in n u t e d e llisestä 

itäetelään, v. 1793 ja nykyisin 

sam alla p aikalla. P uro jatkui, 

kuten nykyisin kin kiem urtelevana 

rajana n. 1500 m. "e te lä ä n ". 

4) Latokivi (Ladhastenen), s ija in 

nut puron h aarautum ispaikasta länsietelään 

Blom en n iity llä heinäladon 

vieressä. V. 1793 ja nykyisin 

sam alla paikalla. 

5) V uori (Itt bergh v. 1793 Helvetin 

a lh o n vuori), raja m e rkki edellisestä 

2 n uolenkantam an päässä 

etelään. Sam a raja v. 1793 ja nykyisin. 

6) Sama vu o ri (Itt bergh), rajam 

erkki e d e llisestä "e te lä ä n ” sama 

v. 1793 ja nykyisin. 

7) R yövärinvaha (R öffuerstenen), 

sija in n u t yleisen tien varre lla , sen 

eteläpuole lla . Sam a ra ja m e rkki v. 

1793 ja nykyisin. Y leinen tie 

(U udenm aantie) s iirtynyt kiven ete 

läpuolelle. 

8) Tam m i (En eek), edellise stä 

etelään ja kulm an länteen. V. 1793 

ja nykyisin sam a raja. 

9) Pisun n iitty (Pisu äng). E teläisen 

vuoren ja aitauksen vieressä 

s ija in n u t rajakivi, e d e llisestä länsietelään. 

V. 1793 ja nykyisin sam 

alla paikalla. 

10) Tam m i (Eketrä), sam alla n iity 

llä Eteläisen vuoren vieressä o llu t 

vanha ra ja kivi edellise stä länsietelään. 

— V iim einen takam aan itä 

sivulla o llu t v:n 1793 ja nykyistä 

rajaa vastaava rajam erkki. N ykyinen 

raja kääntyy tästä hiukan eteläänpäin, 

v:n1530 raja länteen päin. 

1) P uro (En beck), ra ja kivi Pisun 

p ellon ja K akkaraisten niityn välissä 

juosseen puron varressa, 

e dellise stä länteen ja kulm an ete 

lään. S ija in n u t nykyisessä P eltolassa. 

12) Pisun vu o ri (Pissu bergh), 

ka llio o n hakattu ra ja m e rkki, s ija in 

nut edellise stä suoraa länteen. — 

Ei vo in u t o lla sam a ja sam alla ta 

valla m erkitty sam annim inen nykyinen 

m u inaisjäännökseksi ju liste ttu 

rajakivi, jo k a sijaitsee n. 400 m. 

tätä eteläm pänä. M ahdottom uus 

selviää, jo s nykyisestä yrittä ä vetää 

länteen päin seuraavissa kohdissa 

m a in ittu ja rajo ja . Koko Pisun 

ja kokunta o lis i s illo in k u u lu n u t T u r 

kuun ja Rätiälän p uolen koukun 

tilaan. 

13) R opovaha (R opostenen), s i 

ja in n u t e d e llisestä "lä n te e n ” . Sama 

kuin v. 1793 ja nykyinen m uin 

a isjäännökseksi ju lis te ttu Ropovaha. 

14) K a llio (En berg hell), e d e l 

lisestä suoraa länteen. S ija in n u t 

H eikkilä n kartanon lä n sip o h jo lsp 

uolella. Vanha rajakivi, jo k a ei 

vo in u t olla nykyise llä ja v. 1793 

ra ja lla koska se ja tk u i R opovahasta 

52 a stetta lännestä pohjoiseen 

päin. 

15) Jo ki (Åå), rajakivi joen luiskassa 

edellise stä länteen ja kulm an 

etelään. J o e lla ei voitu tarkoittaa 

nykyistä A urajokea, sillä Ropovahasta 

ei voi vetää m inkäänlaista 

länteen päin suunnattua rajaa, joka 

osuisi A urajoen suullekaan. Sillä 

on pitä n yt ta rkoitta a M unkkijokea, 

jonka suupuolen Kustaa Vaasa antoi 

1550-luvulla kääntää A urajokeen. 

RAJASELITYKSEN 

TARKASTELUA 

tai etelään ja kulm an länteen, rajo 

ittiva t virheen 11 1/4 asteeksi ja 

väljät sanonnat, kuten etelään 22 

1/2 asteeksi eli "k u lm a k s i" puoleen 

tai toiseen. 

b) Kairinen ja sen osa Pispala, 

Karppakulla, Saarenpisu ja Sotalainen 

kuuluivat kirkonveroluetteloiden 

mukaan K aarinaan vielä v. 

1557. 

K irkon kaupunkikaan ei näytä 

olleen osallinen kaupungin takamaahan, 

sillä v. 1530 asiakirjassa 

tarkoitettiin kaupungilla vain porm 

estarien ja raadin kaupunkia. Sama 

koski P. O lavin luostaria, joka 

o li myös kaupungista riippum aton 

itsenäinen hallintoyksikkö. M olem 

mat lienee liitetty kaupunkiin kruunun 

toim esta vasta 1 5 3 0 ... 1550 

-luvuilla tapahtuneiden peruutusten 

jälkeen. 

c) Kaupungilla o li o llu t Pisun ja 

Raja on v. 1530 selityksen mukaan 

p iirre tty o h e e n liite tylle artalle. 

Sen pohjana on käytetty topogra 

fikartta a 1 :20000 ja pohjoissuuntana 

n apapohjoista. Takam aan länsiraja, 

jo ta ei tarkastettu, näyttää 

kulkeneen M u nkkijokea (nykyistä 

Sikaojaa) pitkin. K artasta ja asiakirja 

sta nähdään: 

kokunnan rajalle saakka ulottunut 

a) Ilm ansuuntien m äärittelyt perustuivat 

takam aa jo Eerik P om m erilaisen 

16-jakoiseen ilm ansuunta- aikana (1400 . .. 1435), jo llo in siihen 

ruusuun ja o liv a t m elko ta rkat sekä liite ttiin Rätiälä. T ällö in kaupungin 

niin oikeaan osuneet, että rajat takam aa näyttää saaneen ne rajansa, 

osuivat nykyisin tarkistettavissa olevilta 

o siltaan aivan kohdalleen. Tarkat 

jo tka v. 1530 m ainittiin van 

hoina, sillä välia ja lta ei tunneta m i 

sanonnat, kuten suoraa itään tään rajanm 

uutoksia. 

RÄTIÄLÄN PAIKKA 

K aikki a s ia kirja tie d o t R ätiälästä 

loppuvat v:een 1530. M aanm ittari 

Hans H anssonin v. 1650 laatim assa 

Kaarinan pitäjän kartassa seurasi 

Pisun ja kokuntaan v. 1557 perustetun 

H e ikkilän kuninkaankartanon 

raja S otalaisten e telärajaa ja ja tk u i 

siitä R opovahaan. Se oli o llu t sama 

kuin v. 1793 kartassa. Kun Rätiälä 

oli sija in n u t täm än rajan ete lä p u o 

lella, se o li hävinnvt ja sulautunut 

kuninkaankartanoon. 

Sen sijaan o li kaupunki saanut 

Sotalaisten kylän ja S aarenpisun 

yksinäistalon. Suom en kam eraalisia 

olo ja 1500-luvulla valaisevista asiakirjo 

ista nähdään, että Sotalainen 

o li läänitetty k a u p u n g ille 8. 8. 1569 

ja, että läänitykseen oli 1580-luvulla 

kuulunut m yös S aarenpisu. S illo in 

vastasi takam aan "e te lä ra ja " koko 

pituudeltaan v. 1793 kartassa esitettvä 

rajaa. 

O lavi L a i s a a r i

Apul.professori 

ERKKI LEPPÄKOSKI 

Vesiensuojelu ja tutkimus 

Lounais-Suomen alueella 

■ Pikainenkin silmäys karttaan tuo esiin Turun seudun kaksi 

erikoispiirrettä, joilla on oma m erkityksensä vesiensuojelun 

kannalta: järvien puuttumisen ja rannikon rikkonaisuuden. 

M aa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja taajam ien jätevesien 

kuorm ittam at pintavedet joutuvat valum a-alueelta jokiin ja 

suoraan m ereen. Suurissa osissa muuta Suom ea toim ivat jä r 

vet kuorm ituksen tasaajina. Pientenkin järvialtaiden itsepuhdistuskyky 

riittää huolehtim aan ainakin osasta hajakuorm i 

tusta. Rannikon rikkonaisuus taas m erkitsee rajoittunutta ja 

kovin vaikeasti arvioitavissa olevaa veden vaihtoa jätevesien 

purkualueiden ja avoim em pien m erialueiden välilä. 

□ V e siensuojelutyössä tarvitaan 

ennen m uuta tietoa. T iedon p o h ja l 

ta kasvaa ta h to ja tä stä versovat 

ne päätökset, jo tk a jo h ta va t ku o r 

m ituksen pienenem iseen: tuotannon 

ja kulutuksen ohja u tu m in e n "vesistö 

y stä vällisem p ä ä n " suuntaan, jä te 

vesien m äärän ja laadun m u uttam i 

nen tai n iid e n johta m in e n toisaalle, 

puhdista m o je n rakentam inen tai n iiden 

toim in n a n tehostam inen. 

T iedon soveltam inen käytännön 

v e siensuojelutyössä on selvästi 

kaksitahoista. Vesien tila n säilyttä 

m iseen tai parantam iseen tähtäävän 

päätöksenteon perustaksi ta rvitaan 

m o n ip u o lista te k n illis tä ja talo 

u d e llis ta tie to a . Lukuisia esim e rkkejä 

tie d o n soveltam isesta T urun 

lähivesien tila n ko rja a m ise ksi on 

e sitettävänä viim eksi kuluneiden 

kym m enen vuoden ajalta. R akennetu 

t p u h d ista m o t ja useiden lähiseudun 

te o llisu u sla ito ste n to teuttam a 

veden käytön jä rkip e rä istä m in e n 

ovat jo h ta n e e t m yö n te isiin tu lo ksiin 

(ks. dos. Jum ppasen a rtik k e lia S uom 

en T urun num erossa 1/1978). 

K eskustelua T urun kaupungin keskuspuhdistam 

on edelleen ke h ittä m i 

sestä on viim e a ikoin a käyty sekä 

kotim aisen että ulkom aisen tiedon 

p ohjalta. R atkaisujen te knillin e n 

tote u tta m in e n rake n tu u kin usein 

tu o n titie to o n , jo k a on syntynyt lä n tisen 

E uroopan ja USA:n tiheim m in 

asuttu je n ja vesiensuojelun kannalta 

to d e lla o n g e lm a lliste n puhdistam o- 

hankke id e n yhteydessä. 

□ Jätevesien jo h ta m in e n ja käsitte 

ly su u n n ite lla a n "rä ä tä lin ty ö n ä ” 

jo kaisessa tapauksessa erikseen. 

M aasto -o lo su h te e t, asum a- ja te o l- 

lisu u sjä te ve sie n laatu ja asetettu 

p u h d istu sta voite va ih te le vat paikkak 

u n n itta in . T u n tu isi k u ite n kin siltä, 

että te k n illis te n kysym ysten k o h d a l 

la on varsin p itk ä lle m ahdollista so- 

E r k k i L e p p ä k o s k i 

veltaa alan kotim aista ja kansainv 

älistä tietäm ystä ja m uualla saatuja 

kokem uksia. T oinen vesie n su o je 

lun tie d o n ala, jätevesien va iku tu k 

sen seuraam inen, on p aljon selväp 

iirte isem m in kansallinen ja jo p a 

p a ika llin e n tehtävä. Jokainen jä te 

vesiä vastaanottava vesistö on a i 

nutlaatuinen. Veden fysikaalin e n ja 

kem iallinen laatu, virtaukset, kerrostuneisuus, 

syvyyssuhteet, e liö m a a ilma 

ja pohjan laatu vaihtelevat. T i 

lanne on, jo s m ahdollista, vielä 

m u tkikka a m p i lahtien, saarien ja 

vedenalaisten kynnysten pirsto m a s 

sa saaristossa, jossa jo kie n ja ojien 

tuom a m akea vesi kohtaa vähäsuolaisen 

m urtoveden. 

Jätevesien laadun ta rk k a ilu ja 

p uhdistam ojen toim in n a n valvonta 

kuuluu vie lä o lennaisena osana vesiensuojelun 

to im e n p ite is iin . Sovellettu 

lim n o lo g ia tai T urun tapauksessa, 

sovellettu m urtovesibiologia 

tule e m ukaan vesiensuoje lu n tu tk i 

m ustyöhön s illo in kun jätevedet 

jo hdetaan vesistöön. Tehtävät ovat 

help o t m ä ä rite llä : kuorm ituksen vesistössä 

aiheuttam ien m uutosten 

seuraam inen, välittö m ä t ja v ä lilliset 

vaikutukset veden eliöm aailm aan, 

veden e ri käyttöm uotojen häiriytym i 

nen. Eri asia on, onko n äihin kysym 

yksiin löydettävissä vastauksia ja 

m iten paljon vaikutusten selvittelyyn 

on sijo ite tta va aikaa ja varoja. 

□ Y lio p isto tu tkim u s on, sikäli 

kuin resursseja on sovellettuun vesistötutkim 

ukseen riittänyt, suuntautunut 

ju u ri vaikutusten selvittelyn 

lin ja lle . Vain te k n illis illä ko rkeakoulu 

illa on o llu t panoksensa annettavana 

toim e n p id e p u o le lla . Vesiensuoje 

lu ra tkaisuje n toteuttam inen la in 

säädännön, tekniikan, talous- ja 

k u n n a llispolitiikan keinoin o nkin itse 

asiassa varsinaista vesiensuojelutyötä. 

Nyt on kuite n kin m uistettava, 

että vaikka vesien likaantum inen 

onkin kem iaa ja fysiikkaa, on merenlahtien, 

jo kie n ja järvie n p ilaantum 

inen m yös suurelta osin b io 

logiaa — vesien likaantum isen vaikutuksia 

siis. Kasvanut fo sfo rikuorm 

itus ei vedessä näy. Vasta sen 

aiheuttam a p lanktontuotannon kasvu 

ja veden sam entum inen, rantakasvillisuuden 

rehevöitym inen, kalojen 

m akuvirheet ja la jis to llis e n kokoonpanon 

m uuttum inen koetaan, 

m ielletään ja tiedetään vesien pilaantum 

iseksi. V iim eisten kym m enen 

vuoden aikana on kuitenkin m yös 

Itäm eren osalta käynyt pelottavan 

selväksi, että kaikki likaantum inen 

ei suinkaan jä tä näkyviä jä lkiä . Ym 

päristö m yrkkyje n v e silu o n n o lle aiheuttam 

at vaarat ovat usein kavalasti 

h iip ivää ja vähittä in kasaantuvaa 

laatua. H älyyttävät oire e t ilm e 

nevät yleensä vasta sitten kun on 

liia n m yöhäistä. M yrkkyjen e siin tym 

isen, kulkeutum isen, kasaantum i 

sen ja vaikutusten s e lvitte ly on 

m u o dostunut varsin tä rkeäksi osaksi 

mm. P o hjoism aiden y lio p isto issa 

h a rjo ite tu sta vesie n suoje lu tu tkim u k- 

sesta. 

□ Sovelletun, käytännön eläm än 

ta rp e ita palvelevan tutkim u styön on 

perustuttava peru stu tkim u kse n antam 

alle pohja lle , tu keudutta va tie - 

teelliseen tra d itio o n . M eidän on tie 

dettävä p aljon rannikkovesien ekosysteem 

ien rakenteesta ja to im in 

nasta, eläin- ja kasvilajien e kologiasta 

ja fysiologiasta, aivan häiriytym 

ättöm issä olosuhteissa. Ennen 

täm än tiedon h ankkim ista on 

vaikeaa tehdä jo h to p ä ä tö ksiä likaantum 

isen va iku tu ksista vesien 

e liöm aailm aan. M iten täm ä edellytys 

sitten on to te u tu n u t? V esien tilassa 

tapahtuneet m uutokset ovat 

herättäneet tu tk ijo is s a tiete e llistä 

uteliaisuutta. Työ on koettu myös 

yhteiskuntaa palvelevaksi ja se lla i 

sena m ielekkääksi. T oisaalta ovat 

jätevesien m ereen johtam iseen oikeuttavat 

lu papäätökset sisältäneet 

suoranaisia tu tkim u sta voitte ita : vaikutukset 

vesialueen tilaan on määräaikaisin 

n äytteenotoin selvitettävä. 

Tiedon kokonaism äärä Saaristomeren 

vesilu o n n o sta jakaantuu siis 

kovin epätasaisesti. Tiedäm m e paljon 

enem m än T urun rehevöityneiden 

lähivesien e lä in - ja kasviplanktonista, 

pohja e lä im istä ja kalastosta 

kuin luonnontila ise n saaristoalueen 

olosuhteista. V esinäytteiden verkosto 

on huolestuttavan harva Rymättylän 

lä nsipuolella tai A iristo n eteläpään 

tasalla. Kasvitieteen ja linnuston 

tutkim uksen osalta tila n n e on to i 

nen: m ie le n kiin to on selvästi suuntautunut 

vä lija ulkosaaristoon. 

Täm än päivän vesiensuojelututkimus 

on sekä T urun ylio p isto n että 

Å bo A kadem in b io lo g is illa laito ksilla 

nim enom aan saaristotutkim usta. Y lio 

pistolla on jo parinkym m enen vuoden 

ajan koottu tie to a eri lajien 

ekologiasta sekä e läin- ja kasviyhteisöistä 

ra nnoilla, p o h jilla ja vapaassa 

vedessä. Y m päristöm yrkkyjen 

e siintym inen ravintoketjuissa ja 

öljyn vaikutukset ovat olleet ajankohtaisia 

tu tkim u skohte ita 1970- 

luvulla. V esiensuojelututkim ukse n 

kannalta on siis kysym ys rannikkovesien 

sietokyvyn bio lo g isista perusteista, 

o pinnäytetöiden ja e rillis 

ten tutkim u ste n yhteisestä n im ittäjästä. 

Täm än suuren teem an ym pä- 

■ TURUN KOTISEUTUPÄIVIEN 

VALTUUSKUNTA ENSIMMÄISESSÄ 

KOKOUKSESSAAN IKITUURISSA. 

Turku-seuran edustajina siihen kuuluvat 

edessä oikealla istuvat Olli 

Kestilä, Erik Bergh, Heikki Winter 

ja kuvan ottanut Ilmari Rinne. 

Tilatkaa — 

A bonnera 

Suom en T u rk u — 

Åbo, vår stadlehti 

rille on parin viim e vuoden ajan 

kehitetty yhteistyötä rannikkovesien 

suojelun parissa työskentelevien 

kesken yliopistosäätiöltä saadun 

taloudellisen tuen turvin. 

□ Åbo Akadem in biologien m ielenkiinnon 

kohteina ovat saaristossa 

olleet mm. lauttaliikenteen vaikutukset 

rantojen eläin- ja kasvim aailmaan, 

saariston nuoret järvet, makeavesialtaat 

ja näiden tuotantobiologia, 

tiepenkereiden eqologiset 

vaikutukset, soranotto m erestä ja 

ruoppaustöiden jä lkien korjautum i 

nen. M ikä on näiden tutkim usaiheiden 

yhteinen nim ittäjä? Nythän ei 

kyseessä ole likaantum inen, ei ravinteisuuden 

kasvun aiheuttam a rehevöitym 

inen. Saaristovesiin K o h 

distuu ihm isen fyysisten toim enpiteiden 

aiheuttam a paine, puuttum i 

nen maan ja meren väliseen tasapainoon 

kaivinkonein ja im uruoppaajin. 

Suomen Akatem ialta on saatu 

tukea tiepenkereiden vaikutusta 

selvittelyyn; tutkim us on eräs Suonien 

panoksista UNESCO:n kansainvälisessä 

MAB (Ihm inen ja biosfääri) 

— ohjelm assa. Yhteiskuntatieteellinen 

osuus tiepengertutkimuksessa 

on m elkoinen: kiinteät 

tieyhteydet vaikuttavat m onin tavoin 

saariston asukkaiden elinehtoihin. 

Kaksi vesiensuojelutyön kulm a- 

kiveä on valm istunut tai ju u ri valm 

istum assa. Lounais-S uom en vesien 

käytön kokonaissuunnitelm a on 

alan todellin e n tie to p a n kki ja hakuteos, 

jossa on yksiin kansiin kerätty 

laaja aineisto alueen sisävesistä, 

m erialueista ja pohjavesivaroista 

sekä vesien käytöstä ja kuorm itu k 

sesta. Toinen suuri hanke, S aaristom 

eren virtauctutkim us, on loppuraportointivaiheessa. 

Se tulee valm 

istuttuaan antam aan p aljon arvokasta 

tietoa sekä vesiensuojelun 

että alan tu rkula ista tutkim usta varten. 

□ Suurtenkaan tu tkim u ssuunnitelm 

ien hahm ottelem inen ei ole vaikeaa. 

O ngelm ana on aina h ankkeiden 

toteuttam inen. Väkeä on vähän 

ja jo kaisella lisäksi om a työnsä tai 

valitettavan m onella n uorella ja todella 

lupaavalla vesie n tu tkija lla 

työttöm yytensä hoidettavanaan. Tämän 

hetken vesiensuojelututkim uksesta 

käsin olisi osattava nähdä 

myös tulevaisuuteen: m itä tietoa 

tarvitsee 1990-luvun vesiensuojelutyö? 

O vatko m eidän nyt käyttäm äm 

me m enetelm ät ja näytteenottopaikat 

oikeita, riittäviä, p arhaita m ahd 

o llisia ? Turun seudun m erialueiden 

tuotantoa ja virkistyskäyttö ä ajatellen 

ovat kalalajisto ja kalakannat 

sekä tällä h etkellä että varm asti 

myös tulevaisuudssa avainasem assa. 

Turun edustan ja H alikonlahden 

ka la taloudellisten selvitysten pohja 

lta tiedetään jo paljon rehevöityneiden 

ja likaantuneiden alueiden 

kalastosta ja voidaan suunnitella 

kalaston hoitotoim e n p ite itä . U skoisin 

virkaveljem m e 1990-luvulla to i 

vovan, että turkulaisen saaristotutkim 

uksen voim ia olisi aikoinaan 

suunnattu paljon enem m än kalakantojen 

selvittelyyn m yös m uissa 

osissa. T ehtäväkenttä on laaja: to i 

voa sopii, että v a s tik ä ä n syntynyt 

päätös kalatalousopetukse n s ijo itta 

m isesta P araisille johta a paljon 

muun hyvän lisäksi m yös hedelm älliseen 

yhteistyöhön käytännön kalastuksen 

ja vesie n suoje lu tu tkim u k 

sen välillä.

Kivimiesten kätten jäljet 

säilyvät kauan katukuvassa 

K atoavan am m attikunnan edustajia Turussa 

■ Noin neljä-, viisikym m entä vuotta sitten Turussa eli ja työskenteli 

kokonainen kivimiesten am m attikunta, johon kuului 

useita satoja kivenhakkaajia, nupukiventekijöitä ja porareita. 

Nyt vanhat käsityön mestarit ovat jo pois työeläm ästä. Tänään 

tiettävästi vain kaksi miestä saa Turussa ”leipänsä kivestä". 

M utta kaupunkikuvassa — kaupunginhallituksen ja Suomen 

Pankin talossa sekä Tuom iokirkko- ja Aurasilloissa — kivimiesten 

kätten jälki tulee näkym ään pitkään. Näitä ja monia 

muita töitä voidaan jopa pitää erään sukupolven monum entteina 

tulevaisuudelle, monum entteina, joihin aika ei hevin 

pysty. 

Vuosisadan alku oli m aam m e kivenhakkaajien 

am m a ttikunnalle kulta-a 

ika a ainakin työtila isuuksie n 

puolesta, s illä tu o llo in luonnonkivi 

nousi rakennusm a te ria a lin a sille 

kuuluvaan arvoon. H akatusta kivestä 

— jo s ta e ri tavoin työstettynä 

saadaan to d e lla puhutte le via ja mon 

i-ilm e isiä p in to ja , kuten esim erkiksi 

S uom en P ankin ta lo sta vo i 

daan nähdä — sa a te ttiin tehdä kokonaisia 

rakennuksia, talo n alakerta 

tai vain sokkeli. Kiveä käytettiin 

runsaasti s ilto ih in , la itu re ih in sekä 

katu- ja ra ntakivetyksiin. H akatusta 

kivestä on Turussa tehty e dellä jo 

m a in ittu je n rakennusten lisä ksi mm. 

B oren talo, R aunistulan koulu, "T i- 

p u la ” , T urun S äästöpankin ta lo ja 

R ettigin ” p a la ts i'' ko riste e llisin e 

kivika ite in e e n . K ivim iesten kätten 

jä lk i näkyy m yös Aura-, T u o m io kirkko- 

ja M artin silloissa, A urajoen 

ra n ta la itu re issa sekä katukiveyksissä 

m ilte i kautta kaupungin. 

T O ISEN POLVEN 

K IV IM IE S 

T urkula in e n Hannes S u t i n e n , 

81, on jo toisen polven kivim ies. 

— P ikkupoikasena vein isälleni 

kahvia K askenahteen louhosp a ika l- 

le. S iihen aikaan haka ttiin kiviä Auransiltaan, 

m uistelee Hannes S utinen, 

jo s ta isän v a ro itu ksista h u o lim 

atta k u ite n kin tu li kivim ies. 

— T a rtu in vasaraan 15-vuotiaana 

ja tasasin s illä kivip in ta a noin v iiden 

vuosikym m enen ajan e li vuoteen 

1967, jo llo in jä in kaupungin 

k iv ilo u h o k s e lta e läkkeelle. 

K a u p u n g in tö issä H annes Sutinen 

o li vain 15 vuoden ajan. Valtaosa 

hänen työrupeam astaan kului kovata 

h tisissa u ra kkahom m issa kivim 

iessakin e tum iehenä ja seppänä. 

LIIK K U V A A VÄKEÄ 

— K ivenhakkaajat te kivät työtään 

a lih a n kin ta u ra kkoin a ra kennusliikkeille. 

Työ te h tiin sakeissa, jo ista 

yksi m iehistä to im i etum iehenä ja 

kirja n p itä jä n ä . K iviporukassa ta r 

v ittiin m yös seppä, sillä vain hyväku 

n to isilla ja te rä villä v ä lin e illä syntyy 

kaunista kivipintaa, sanoo Hannes 

Sutinen. 

— K ivim iehet olivat liikkuvaa väkeä. 

Jos ei om asta kaupungista työtä 

löytynyt, sitä lä h d e ttiin etsim ään 

m uualta. N iinpä Hannes S utinenkin 

on työka lu kistu in e e n k ie rre lly t työn 

perässä eri p u o lilla maata, mm. hän 

on o llu t Iitta la ssa hakkaam assa kiviä 

eduskuntataloon ja Tam pereella 

T am m erkosken tu rb iin irä n n in . — 

S uom esta vie tiin hakattuja lu onnonkiviä 

ulko m a ille , V enäjälle ja S aksaan. 

— T yötä te h tiin aina, satoi tai 

paistoi. H akkaam inen tapahtu i avolo 

uhoksella, taivasalla. Vasta valm 

iina kivet ku lje te ttiin ra kennuspaikalle. 

Pöly ja h iki o liv a t kivim iehen usk 

o llis ia seuralaisia. M oniin m iehiin 

— niin Hannes S utiseenkin — työ 

löi leim ansa kivikeuhkoje n m uodossa. 

KAKOLANMÄEN 

LOUHOS 

S uuria kivityöm a ita on Turussa 

o llu t Kakolanm äessä, Pääskyvuoressa, 

K ärsäm äessä ja H irvensalossa. 

— R ettigin talo n kivip ylväitä hakkasin 

Vehm aalta tuodusta kivestä 

K upittaan asem an seutuvilla, m uistelee 

ikääntynyt kivim ies. 

Kiven irro itta m isen ka llio sta suorittiv 

a t a m m attim iehet e li porarit. 

M äärä m itta iset palat k iila ttiin irti 

Vielä e lä kepäivinäänkin kivenhakkaajam 

estari Hannes Sutinen, 81, 

o sallistuu innolla kivenhakkaajien 

yhteisiin rie n to ih in am m attiosaston 

p u itteissa. (Kuva E rkki Paakki) 

lohkareesta te rä skiilo je n avulla. 

Sen jälkeen kivi s iirre ttiin petille, 

kivim iehen eteen. 

— Pinnan ensim m äinen tasaam i 

nen tapahtui piikin ja vasaran avulla. 

— Jo lohkom isvaiheessa e tsittiin 

kivestä sen hjsta, halkeam ispinta. 

A m m attim ies näkee palja a lla silm ä l 

lä m iltei kivestä kuin kivestä, haikeaako 

se m akaavalle vai poikkilustalle. 

Kurun kivi oli kuite n kin niin paljo 

n m uista kivila a d u ista poikkeava, 

että s iitä Hannes S utinen löysi lustan 

vasta sivellen, sorm ien avulla. 

E sitasoittelun jälkeen kivi hakattiin 

ristip ä ä llä ja tarvittaessa vielä 

p u k k e lilia eli m oniterävasaralla. 

— P ukkelissa saate ttiin käyttää 

lu kuisia eri te riä riip p u e n siitä, m illaista 

kivipintaa h a lu ttiin . H akkaam 

isen jä lkeen esim e rkiksi hautakiviä 

tehtäessä pin ta vielä hiotaan 

terässannan ja veden avulla. 

— K ivim iehen työ vaatii tarkkaa 

kättä, "s ilm ä ä ” ja h uolellisuutta. 

Yksikin liia n voim akas tai h uolim a 

ton lyönti saattoi pilata pinnan niin, 

että käsittely o li uusittava kokonaan. 

Työntahti oli kova, vasaroiden alta 

kivi lensi tuhka n a ilm aan. 

— H ankalinta hakattavaa o li Hyvinkään 

musta, Vehm aan kivi on 

sopivan oehm eää, Kakolan kivi taas 

oikullista. 

KIVI JÄÄTYY 

— K esällä hakkuutyö o li m iellyttäväm 

pää kuin talvella, s illä silloin 

kivi jäätyy ja on sitke ä ä hakattavaa. 

Mitä harvem paa kivi on, sitä enem 

män se jäätyy. T yökalu t H s v v ä t sen 

parissa m uutam assa hetkessä. 

— Kivi on kova vastus raudalle. 

K iviporukan sepällä o li aina täystyöllisyys. 

M yös sepän o li oltava 

am m attim ies, sillä liia n pehm eä terä 

ei p u rru t kiveen. Liian kovaksi 

karaistu työ ka lu taas rikkoutu i hetkessä. 

K ivim iehen tä rkein pääom a eli 

työkalut ku lkiva t työkalukistussa 

miehen m ukana työpaikasta toiseen. 

— P iikkejä, ristip ä itä ja pukkeleita 

o li jo k a is e lla oltava useita, sillä 

osa työkalu ista o li aina sepän hallussa. 

KIVIMIESTEN 

ILTAMAT 

Kivim iesten am m attiosaston puuhakkaat 

pojat, Kalle P a i d a n , O l 

li ja Kallu E r lu n d sekä Kallu 

M ä n t y n e n ja monet, monet 

m uut viettivät ennen vanaa-aikojaankin 

yhdessä. Kivim iehet järjestivät 

om ia iltam iaan, joista Hannes 

Sutinenkin Fannynsä löysi. 

Raskaan työpäivän jälkeen kuului 

Hannes Sutisen päiväohielm aan 

vielä lenkki ja erilaiset am m attiosaston 

tehtävät. Yhä vielä hän on 

mukana m onenlaisissa yhteisissä 

riennoissa, asialliseen ja vaatim attom 

aan tapaansa, pienoinen huum 

orin p ilke aina silm äkulm assa. 

Yksi asia surettaa vanhaa kivimiestä. 

Se nim ittäin, että käsityönä 

tehtyjä nupukiviä jauhetaan Turussa 

sepeliksi tai käytetään liejuisten 

rantojen täytteenä. 

— Kivim iesten am m attitaito ja 

koko am m attikunta häviää nyt jo 

eläkkeellä olevien miesten mukana. 

M utta työt jäävät puhumaan puolestam 

m e niille, jotka osaavat antaa 

arvoa ihm iskäden työlle, sanoo ki- 

V nhakkaajam estari Hannes S utinen. 

Raili Ki i a n I i n n a 

■ K ivim iesporukka A urajoen rantakivien parissa. Kuvassa O lli ja Kallu 

Erlund, K allu M äntylä, Hannes Sutinen ja Paavo Saaristo. 

Sunnuntaimaalareille 

yhdistys 

Turkuun 

I W äinö A altosen m useossa 

m aanantaina 27. 2. 1978 p i 

detyssä kokouksessa päätettiin 

T urkuun perustaa yh d is 

tys T urun S unnuntaim aalarit. 

Perustavaan kokoukseen o sallistui 

runsaasti sunnuntaim aalareita, 

Joten a lku näyttää 

lupaavalta. 

Yhdistyksen ta rkoitu ksena on 

luovan taideharrastuksen lisääm inen 

vapaa-aikoinaan ta id e tta harrastavien 

keskuudessa. T arkoituksen 

toteuttam iseksi yhdistys jä rje stä ä 

mm. kursseja ja näyttelyitä. Jäseneksi 

voivat liitty ä 15 vu o tta tä yttä 

neet henkilöt, jo tk a vapaa-aikoinaan 

varsinaisen leipätyönsä ohella harrastavat 

luovaa ta ite e llis ta työskentelyä. 

Y hdistyksen p u heenjohtaja ksi valittiin 

H enri E klund T urusta ja sihteeriksi 

V uokko K ivinen M a rttila sta 

sekä jo htokunnan jä seniksi Eila 

Anneli P ortnoij Turusta, T o rs ti Suvitie 

Salosta, M artti Lindström N aanta 

lista, Eino S oukkio T urusta, R iitta 

A rosuo Turusta, K auko M äkinen 

T urusta ja Jarl B jö rklu n d Turusta. 

W äinö Aaltosen m useossa yhdistys 

jä rje s ti 4. 5.— 21. 5. 78 Suntai 

78-näyttelyn. 

□ 

Papyruskokoelma 

Turun 

yliopistolle 

■ T urun Y lio p isto säätiö on 

hankkin u t Itävallasta y li 2000 

vuotta vanhan papyruskokoelman, 

joka käsittää 99 papyrusta. 

Ne ovat peräisin yhden 

m u um iokallon kotelosta, joka 

on valm istettu käytetyistä p a 

pyruksista. 

S äätiö luovu tti lahjansa 9. 3. 1978 

P aasikivi-huoneessa, jo h o n ko k o e l 

ma sijo ite ta a n kie litie te e n ja m uiden 

h istorian eri a lojen tu tk ijo id e n 

käyttöön. Säätiön e dustajana kokoelm 

an luovutti to im in n a n jo h ta ja 

Juhani Leppä ja sen o tti vastaan 

rehtori O sm o Ikola. Luovutu stila i 

suudessa kokoelm an e s itte li kla s 

sillisen filo lo g ia n p rofessori H eikki 

Koskenniem i. 

K okoelm a kre ika n - ja engla n n in - 

kielisine teksteineen m uodostaa 

T urun ylio p isto n vanhim m an k irja llisen 

kokoelm an. T ähän saakka y lio 

piston k irja sto n vanhin k irja llin e n 

dokum entti on la tin a n kie lin e n vu o n 

na 1481 painettu R aam attu. □

ERÄS TURUN M ER KITTÄVÄ SUOJELUKOHDE 

■ O heisesta kartasta näkyy K akske rra n tie n ja T o ija iste n tien väliin jäävä 

m aasto H irvensalossa ja siinä kartan alareunassa Kyyrlänm äki. 

Täm ä m o n ip u o lin e n ka llio a lu e on e rittä in luonnonka u n is ja sen p o h jo is 

o siin liitty y ku ivattu suoalue, m utta jä lje llä on m yös nevam ainen suolaikku. 

A lueen eteläosassa kasvaa tam m ea ja vaahteraa. 

A lue on e rittä in m e rkityksellin e n opetuskohde ja se s o p ii hyvin re tke ilyta 

rk o itu k s iin . K u ite n kin liik k u m is ta a lueella tultaneen kanavoim aan vahinkojen 

e stäm iseksi. 

K yyrlänm äen pohjo isre u n a a m yöten kulkee valaistu k u n to re itti ja alueen 

itäreunassa on W äinö A altosen koulu. A lueen om istaa T urun kaupunki. 

Kevyt teatterikesä 

V iim e kesän sateet ve tivät kesäte 

a tte rie n ta lo u ksista vastaavien 

ka svo ille tiu kan ilm een, s illä eihän 

s e lla ista vesim äärää kestä kunnolla 

kukaan. T ällä hetkellä on vaikea 

sanoa täm än kesän säistä v ie lä m i 

tään, m utta jo s dos. A rttu ri S im ilän 

e n n u ste isiin on u skom ista, niin 

sadevaatteita ta rvita a n jä lle e n — 

kesä te a tte rissa kin . Tästä uhkasta 

jo h tu e n on lu o te ttu siihen, että v iih 

d e ttä te a tte re ista hakevien on help 

o m p i uskoa istuvan kesäteattereitte 

n katsom oissa sateista huolim a tta 

ja n iin p ä o h je lm is to tä ä llä Turussa 

on a ik a la illa viih te e n p u o le lle ka l 

lellaan. Eikä s iin ä m itään pahaa. 

A im o V u o risto n ” V o tk a tu ris tit” — 

suom a la iste n Lenin g ra d in m atkaajie 

n ih m e e llis e t s e ik k a ilu t — on 

v a littu S am ppalinnan K esäteatterin 

o h je lm is to k s i siitä k in huolim atta, 

e ttä se viim e kesänä ko ki va rsin a i 

sen sesonkinsa. Lounais-S uom essa 

sitä ei kuite n kaan o le nähty — 

ka ik k i eivät o le käyneet H elsingissä 

tai H äm eenlinnassa sitä katsom assa 

— ja niin laaja m aaseutu tule e 

vaeltam aan S am ppalinnaan naura 

maan suom alaisten tu ris tie n to i 

lauksille . E sityksen o hjaa M ikko 

N ousiainen K ouvolasta ja tä rke im 

m issä tehtävissä ovat H elge Herala 

K ansalliste a tte rista , Salm e K arppinen 

K otkan K a upunginteatterista, 

R iitta E lstelä "K o iv u h a rju s ta " tuttu, 

Jukka B lom qvisto K ouvolan Kaupungin 

te a tte rista , sekä T urusta Inke 

M aattola, M a ija -L iisa Peuhu, H eikki 

A lho ja Ilm ari A arre-A htio. 

T urun K aupungin te a tte rin uusi 

o h ja a ja Jussi H elm inen on taas 

kirjo itta n u t ja o h ja n n u t T urun Kes 

ä te a tte riin tulevan "H ö lm ö lä is e t” . 

Sen m u siikin on säveltänyt Jukka 

S iikavire ja päätehtävissä ovat tu r 

kulaiset Soli Labbart, M aikki Länsiö, 

Ila ri Paatso ja Petri R ajala. — 

K oko perheen v iih d e ttä on luvassa 

tässäkin esityksessä eikä tätäkään 

näytelm ää ole n ä illä tie n o illa e n 

nen nähty. 

Turun 

Naislaulajille 

voitto 

Joensuussa m aaliskuussa järjeste 

ty ille n a is k u o ro p ä iv ille ja päivien 

yhteydessä jä rje s te ty ille perinteisille 

te rts e tti- ja kva rte ttik ilp a ilu ih in osallistu 

i mm. T urun N a islaulajat. 

T e rts e ttik ilp a ilu n v o itti Turun 

N a islaulajien te rts e tti, jossa lauloivat 

T arja Laine, S irp a Pitkänen ja 

T u u lik k i V iljam aa. K ilp a ilu n pakollisena 

lauluna o li Johan. Jeepin madrigaali 

K ultasein ja vapaavalintaisena 

tu rk u la is te rts e tti la u lo i Johann 

G riig e rin Jeesus, puolees käännyn. 

K varte ttikilp a ilu ssa s ijo ittu i toiseksi 

T urun N aisla u la jie n kvartetti, jossa 

laulo ivat S irkka V äisälä, M arjatta 

Salm i, H ilkka Paatonen ja Elvi Nevalainen. 

P a kollisena la uluna oli 

G astoldin M adrigaali. 

Seuraavat n a iskuoro p ä ivät pidetään 

ensi vuonna Turussa. 

Turun 

eläkeläisten 

yhteistapahtuma 

täysosuma 

■ T urun vanhustyötä te kevien 

jä rje s tö je n neuvotte lu 

kunnan T urun k o n s e rttita lo s 

sa m aanantaina 13. 3. 1978 

jä rje stä m ä stä e läkelälstapah- 

tum asta m u o d o stu i täysosum 

a, vaikka p ito p a ikka o s o itta 

u tu i aivan liia n ahtaaksi. 

K onse rttisalissa o li lähes 

1 500 osanottajaa, m utta salin 

ja talo n u lko p u o le lle jä i sato 

ja e läkeläisiä, jo tk a olisivat 

halunneet o sallistua tila is u u 

teen. Täm ä herätti tyytym ättöm 

yyttä ovien u lko p u o le lle 

jääneissä. 

N euvottelukunnan p u h eenjohtaja 

Eero Ervo ja rouva M aud H asselb 

la tt s u o rittivat avauksen. L ääninhallitu 

kse n tervehdyksen to i osastop 

ä ä llikkö Esko H änninen ja T urun 

kaupungin tervehdyksen apul.kaup. 

jo h ta ja Ilkka Järvinen. A lu sta jin a 

o livat m in iste ri P irkko T yöläjärvi, 

m aisteri A ira H einänen ja to im in 

n anjo h ta ja Leevi R aitaniem i. Paneelike 

sku ste lu u n o s a llis tu iv a t apul. 

kaup.jo h ta ja Ilkka Järvin e n , sosiaalisih 

te e ri Kari Å kerm an, to im is to 

s ih te e ri H ilkka H e ikkin e n ja to im in 

nanjo h ta ja Leevi R aitaniem i. 

M u siikkio h je lm a sta vastasivat dipl. 

u rk u ri Y rjö N iem i, A u lis K otaviita ja 

B ig B io Band. 

□ 

Turku-seura toimii 

□ T u rku-seuran jäsenm äärä on 

kevään lo p u lla noussut ensi kerran 

yli 2000:een. V uodenvaihteen luku 

oli 1750. 

K uten täm än num eron ja viim e 

syyskauden S uom en T urun sivuilta 

olette nähneet, niin syys- ja kevätkausi 

ovat m uodostuneet to im in 

naltaan m elko v ilk k a ik s i. Ehkäpä 

siitä löytyy a inakin o sate kijä jäsenkasvuun. 

* * * 

S euram m e vu o sikokous pid e ttiin 

läänin v ira s to ta lo lla 29. 3. ja siitä 

on toisaalla lehdessäm m e e rillinen 

selostus. K okoussali oli aivan 

täynnä, m ikä o s o itti jäsenten suurta 

kiinnostusta toim intaam m e. 

* * * 

T u rku-seura o li 30. 3. kutsunut 

kaupunkiosaseura t neuvottelem aan 

siivoustalkoiden toteutuksesta, jo s 

ta periaatepäätös o li jo aikaisem 

min tehty. K o kouspaikan isäntä oli 

Turun S äästöpankin Häm eenkadun 

konttori, jo ka ta rjo s i alkajaisiksi 

hyvät talkookahvit. S uunnitelm at 

lyötiin lu kkoon, ja nyt ovat nämä 

koko la illa o n nistuneet ta lkoot jo 

takanapäin. 

* * * 

K riittisen korkeakoulun jä rje stä 

mään kesku ste lu tila isu u te e n Kaupp 

a korkeakoululla 25. 4. o li saapunut 

satapäinen joukko. T urku-seuralla 

o li m yös edustajansa pöydän 

takana paneelikeskustelussa . T ila i 

suus o li jo ennakkoon herättänyt 

huom iota, s illä aiheena o li "M itä 

on tu rk u la is u u s ". A lfons Koskim ies 

puhui "T u ru n k iä ltä " ja Ilm ari Rinne 

kehui m uuten vaan Turkua. — 

Laajem pi selostus toisaalla. 

* * * 

Jäse n h a n kin ta kilp a ilu on ja tkuvasti 

käynnissä. Toivom m e seuran 

jäsenten kehottavan tuttaviaan liittym 

ään Turku-seuraan, s illä mitään 

ilm oituskam panjaa ei voida pitää. 

V ielä täm än vuoden uudet jäsenet 

otetaan huom ioon, vaikka hankinta 

ensi sijassa koskee jo vuotta 

1979. — P arhaat palkitaan. 

* * * 

K asku kilp a ilu on o llu t käynnissä 

koko talvikauden. — O len saanut 

ottaa vastaan kaskuja ja käynyt 

myös tyhjentäm ässä W iklu n d in sekä 

K ansallisen kirja kaupan ta rkoitu k 

seen v a ra ttu ja kaskunkeruulaatikkoja. 

Laatikot poistetaan kesällä, 

m utta postitta kaa kaskunne suoraan 

T urku-seuran osoitte e lla . Hyvät 

p a lkin n o t odottavat. 

* * * 

U usin jaostom m e on R uotsin kie linen 

jaosto . Sen v ä lityksellä pyrim 

me entistä parem m in tarjoam aan 

ruotsin kie lisille jäsenillem m e mahdollisuuksia 

om aleim aiseen toim intaan 

sekä antamaan Suomen Turussa 

tilaa ru o tsinkielisille k irjo i 

tuksille. 

* * * 

Tätä kirjoittaessani toukokuun 

loppupuolella olen saanut vastaanottaa 

m uutam ia erilaisia ehdotuksia 

T urku-seuran jaostojen käsittelyyn. 

O nkin toivottavaa, että jäsenem 

me keksiessään m ie lu s ia ideoita 

Turun asioiden kohentam iseksi ja 

seuran toim innan tehostam iseksi, 

lähettäisivät rohkeasti m eille esityksiään. 

* * * 

S iivoustalkoot oli Turku-seuran 

uusin aluevaltaus, jo ka huom ioitiin 

jopa TV-lähetyksessä. Tällainen 

juhlavuoden valm isteluihin hyvin 

sopiva tem paus o li jo tämän vuoden 

toim intasuunnitelm assa. Kun 

Turun Päivän toim ikunta otti v. 1979 

teem akseen "T urku juhlavuoden 

aattona", niin suunnitelm at konkretisoitiin 

näin käytännön työhön, 

Turun puhdistam iseen. 

* * * 

Turku-seuran toukokuiset opin to 

retket saavuttivat jälleen suuren 

suosion. K ullakin neljällä retkellä 

o li noin 250 osanottajaa eli välillä 

viisi linja-autollista sekä jokaisessa 

autossa retkeilyjaostom m e m ainiot 

oppaat. Kussakin kohteessa olivat 

isännät erittäin auliita retkeläisiä 

kohtaan ja m ieluisaa yhteistyön tuntua 

syntyi. 

* * * 

K ingelinin huvim aja, joka Turkuseuran 

toim esta pelastettiin Aninkaistenkatu 

8 :n kohdalta uudisrakennuksen 

tieltä ja s iirre ttiin hie 

nolle paikalle A urajoen rantatörm 

älle Sibeliusm useon taakse, on 

nyt kunnostettu. Se on entistä 

ehom pi ja avataan juhlavasti suunnilleen 

samaan aikaan, kun täm ä 

lehtem m e kesäkuussa tulee luettavaksi. 

* * * 

Turku-seura on vahvasti kuvassa 

mukana ensi syksyn T urun Päivän 

valm isteluissa. Teem ahan kuuluu 

"Turkujuhlavuoden aattona". A i 

heen pohjalta oli ehkä vaikeata 

löytää toim intatapahtum ia, mutta 

vanhaan hyvään tapaan on ohje l 

massa kuitenkin avajaism arssi to ritapahtum 

ineen, lukuisia ju h lia eri 

puolilla kaupungin juhlasaleissa sekä 

suuri ilotulitus. — M onet urheilutapahtum 

at on myös sijo ite ttu Turun 

Päiväksi. 

T o im ittaja Eino Lehtinen, m onivuotinen 

Turun Päivän toim ikunnan 

puheenjohtaja on o llu t sairaana ja 

vt. puheenjohtajana on toim in u t II- 

Kirjailijat 

valmistautuvat 

Turun 

750-vuotisjuhliin 

■ Lounais-S uom en k irja ilija t 

— Sydvästra Finlands fö r 

fa tta re ry:n vuosikokouksessa 

hyväksyttyyn to im in ta s u u n n i 

telm aan o te ttiin tavoitteeksi, 

että yhdistys a iko o o sallistu a 

ensi vuonna vietettävään T u 

run kaupungin 750-vuotisjuhlin 

ta a n ju lka ise m a lla a n to 

logian, jo ka sisältää sekä 

vanhaa että nykyistä tu rk u 

laista kirja llisu u tta . 

V uosikokous kutsui k irja ilija 

M argareta K eskitalon yhdistyksen 

kunniajäseneksi k iito llis u u d e n o s o i- 

tukseksi hänen p itkäaikaisesta ja 

a nsiokkaasta toim innastaan yhdistyksen 

hyväksi. Y hdistyksen I puheenjohtajaksi 

va littiin edelleen 

Kai-Kyösti K aukovalta, II puheenjohtajaksi 

M atti Ijäs ja hallitu kse n 

varsinaisiksi jä seniksi A rvi Auvinen, 

Kaarlo Isotalo, H jalm ar K rokfors, 

Erkki M äkinen, M a rita F lykt ja 

M arja-Liisa P uputti sekä varajäseniksi 

M arkku Into, M attiju h a n i Särkkä 

ja O le T orvalds. 

□ 

Läänin 

taidetoimikunta 

jakoi 

130.000 markkaa 

H T urun ja P orin läänin 

taid e to im ikunta ja k o i 7. 3. 

1978 apura h o iksi e ri alojen 

ta ite ilijo ille yhteensä 130.000 

m arkkaa, jo sta kohdeapurahoina 

36.000 m arkkaa ja 

työskentelyapurahoina 94.000 

m arkkaa. 

Apurahan saivat mm. seuraavat 

turkula iset: Sävy N ordgren 2.000 mk, 

A rja Loim ovuori 2.000 m k, S oli Labb 

art 3.000 mk, P aula Paajanen 

2.000 mk, J a rkko A a llo n lo is k e 2.000 

mk, A rvi Auvinen 4.000 m k, M arja- 

Liisa P uputti 4.000 m k, Leo N iem i 

4.000 mk, E rkki M ykrä 4.000 mk, 

M artti P akkari 4.000 m k, Kalevi 

Rothberg 4.000 mk, Pia-G un A n cka r 

4.000 m k ja M irja -L iisa H erhi 4.000 

mk. 

Ja rkko Roth V ehm aalta ja Juhani 

Vikainen R uskolta saivat kum pikin 

4.000 m kn apurahan. □ 

m ari R inne sekä seuran m uina 

e d ustajina M a j-L is N iem ineva ja 

Jukka U usitalo. 

V irkistävän kesän to ivo tu ksin 

Ilm ari R i n n e

Kaskukilpailu jatkuu 

ensi syyskuun loppuun 

M onien jä senten toivom uksesta 

on T u rku-seura ryhtynyt kerääm ään 

tu rk u la is ia ja T urun eläm ää kuvaavia 

kaskuja, niin tu n n e tu ista kulttu 

u rip e rs o o n a llis u u k s is ta kuin "jo k a 

päivän tu rk u la is is ta ” . 

O lisi toivottavaa, että ne henkilöt, 

jo illa to d e lla on m a in io ita to s ita rinoita 

hallussaan, vaivautu isivat k irjo 

itta m a a n ne p a p e rille ja p o stitta 

maan m eille täm än kesän aikana. 

T a rkoitu s ei o le kerätä tavanom aisia 

vitsejä, niistähän tässä ei ole 

kysym ys, vaan p a rem m inkin Turun 

kansalaisten jo kapäiväiseen elä 

mään liitty v is tä huvittavista tai m uuten 

e rik o is is ta tapauksista. 

Lähettäkää ju ttu n n e m ieluim m in 

n im im e rkin suojassa ja o ikea nim i 

s u lje ttu u n kirje kuore e n . U skom m e 

saavam m e m yös runsaasti hyviä 

p a lk in to ja p a rh a ille k a s k u ilijo ille . 

Suom en K o tis e u tu liitto on vahv 

ista n u t T u rku-seuran anom uksen 

k o tiseutu p ä ivie n jä rje stä m isestä Turussa 

1979, jo llo in K o tiseutu liitto 

täyttää 30 vuotta. L iitto h a n peruste 

ttiin T am m elassa prof. Esko A altosen 

innoitta m a n a 1949. 

T ä lla is e t suuren luokan kokoukset 

vaativat vahvan ta lo u d e llisen panoksen, 

ja vasta kun T urun kaupunki 

ja V arsinais-S uom en M aakuntaliitto 

tu liv a t Turku-seuran tueksi, 

lä h tivät s u u n n ite lm a t käyntiin. 

T oteutushan on vasta vuoden 

päästä, m utta jä rje s te ly t ovat T u 

russa alkaneet. Ensim m äinen päävaltu 

u skunnan kokous p id e ttiin Ikituurissa. 

Läsnä o li 22 jä sentä ja 

kokouksen avasi Suom en K otiseutu 

liito n to im in n a n jo h ta ja M arkku 

Tanner. 

P äätoim ikunnan puheenjo h ta ja ksi 

n im e ttiin k a u p u n g in jo h ta ja V äinö J. 

Leino ja vara p u h e e n jo h ta ja ksi maah 

e rra Paavo A itio. 

T yöva lio ku n ta a n kuuluvat kaupungin 

e d u sta jin a a p u la ispoliisim e sta ri 

E ino Perko, apul.prof. Hannu Suom 

alainen, m aist. Eira K a rppinen ja 

tie d .sih t. M a tti Rom ppanen. K otis 

e u tu liitto a edustaa toim .jo h t. M arkku 

T anner, T u rku-seuraa to im in n a n 

jo h ta ja Ilm a ri R inne ja M aakuntaliitto 

a m aalari M atti Salonen. T yöva 

lio kunnan puheenjo h ta ja n a to i 

m ii m aist. P erttu K o illin e n ja pääs 

ih te e rin ä ja o s to s ih te e ri T auno S uom 

inen. 

E sim erkkinä elävään eläm ään 

liittyvistä kaskuista kerrottakoon 

T urku-seuran toissavuoden syysjuhlan 

yhteydessä syntynyt tarina. Prof. 

O iva Tuom inen piti juhlassa vädidio 

in valaistun m ainion esitelm än. 

Juhlan päätyttyä ei prof. T uom isen 

hattua löytynyt m istään, vaikka 

ka ikki m uut o liv a t jo poistu n e e t lin 

nasta. Ei auttanut muu kuin mennä 

palja in päin kotiin . H attua koetettiin 

etsiä vie lä seuraavinakin päivinä, 

m utta sitä ei vain löytynyt. M yöhem 

m in sitten ilm eni, ettei prof. T uom i 

sella ollu tkaan hattua m ukanaan. 

N ykyajan nuorison tavoin hän oli 

tu llu t palja in päin juhlaan, vaikka 

o li kylm ä syysilta. Täm ä ju ttu vo i 

daan liittä ä tuttuun "h a ja m ie liste n 

professorien sa rja a n ". 

VALTAKUNNALLISET 

KOTISEUTUPÄIVÄT 

TURUSSA 29.6.-1.7.1979 

TYÖVALIO KUNTA 

PANI TYÖT ALKUUN 

T yövaliokunta kiire h ti tehtävien 

alkuunsaam ista ja nim esi jäsenehdotukset 

a la ja o sto ille , jo tk a tu livat 

seuraavanlaisiksi: 

O hjelm ajaosto: 

P uh.joht. Ilm ari Rinne ja jäsenet 

A rvo Saura, M atti Salonen, René 

Laurén, Eira K arppinen, Ritva Palm 

unen ja Liisa Hilpelä. 

R e tk e ily ja o s to : 

P uh.joht. Irm eli Torssonen ja jä 

senet R auni Arvela, V eikko Hassinen, 

Bo G rönholm , M arita Virtanen, 

A rja Y li-U o tila ja A nn-M arie S eligson. 

T iedotusjaosto: 

P uh.joht. M atti R om ppanen ja jä 

senet H eikki W inter, R aim o H elm i 

nen, L iisa A h lblad, Jukka Lavén, 

Ingeborg S p iik ja K ari V eijonen 

H u o lto ja o s to 

P uh.joht. B engt Pettersson ja jä 

senet T ytti Lindström ja E rkki 

Kanerva. 

A la ja o sto ja voidaan täydentää, jo s 

tarve niin vaatii. 

Arkkipiispa 

Martti Simojoki 

eläkkeelle 

■ Tasavallan presidentti 

m yönsi p e rja n ta in a 10. 3. 

1978 a rk k ip iis p a M a rtti Simojo 

e lle eron virastaan. Simojo 

k i jä ä e lä kke e lle syyskuun 

alusta. S im o jo k i on järje styksessä 

51. T u ru n piispa ja 

kym m enes S uom en a rkkipiispa. 

A rk k ip iis p a S im o jo ki on syntynyt 

17. 9. 1908 Uudessakaupungissa, 

v ih itty papiksi 1930 ja v ä ite lly t teologian 

to h to rik s i 1947. Pappisvihkim 

yksensä jälke e n hän to im i Kristillis 

e n y lio p p ila s liito n y le issih te e rinä, 

seurakuntapapp ina Kuopiossa 

ja H elsingissä, uskonnonopetta jana 

H elsingissä ja H elsin g in yliopiston 

käytännöllisen teolo g ia n assistenttina. 

S e u rakuntaopiston ja Lutheropiston 

jo h ta ja n a S im o jo ki o li vuosina 

1950— 1951 ja H elsin g in h iip p a kunnan 

ensim m äisenä p iispana 1959— 

1964. T urun ja Suom en a rk k ip iis 

pana hän on o llu t vuodesta 1964. □ 

Turun tuki taiteelle 

T urun kaupungin h a llitu ksen kokouksessa 

28. 3. 1978 hyväksyttiin 

kaupungin kuvataidelautakunnan 

esitys kuluvan vuoden ta id e a p u ra h o 

jen jaosta. A p u ra h a t ja e ttiin seuraaville: 

6 200 m arkan apuraha: ta id e 

m aalari Jorm a Jaakkola lle , ta id e 

m aalari E rkki N urm elalle ja ta id e 

g ra a fikko M atti H eleniukselle. N uorille 

a lo itte le v ille ta ite lijo ille 2 800 

m arkan apuraha: taid e m a a la ri M erja 

N issille ja ta id e g ra a fikko Pia 

L a urilalle. 2 500 m arkan kam erataideapuraha 

valokuvaaja K ari H yväriselle, 

valokuvaaja Tim o S nällström 

ille ja kaitaelokuvaaja Jari Rastaalle. 

□ 

PÄIVIEN TEEMA 

T yövaliokunnassa o li e s illä useita 

e hdotuksia päivien yleisteem aksi. 

V uosittainhan k o tiseutu p ä ivillä on 

aina e ri teema, jo k a antaa keskeisen 

te htävätavoitteen näille päiville. 

P äädyttiin ehdotukseen "M eri, 

työ, k u lttu u ri." T urku on m erikaup 

unki sekä la ivanra kennuste o llisuutta 

että kauppaa ja m erenkulkua 

ajatellen. T äällä ovat m yös m erenkulku 

koulu t, m erim useo ja m erih 

is to ria llis e t laivam m e sekä ja enn 

enkaikkea edessä kaunis saaristomeri. 

K okous v a lm iste li m yös päivien 

kokouspaikat Turussa, päivien talousarvion 

ja pääto im iku n n a n tutustum 

is- ja o p in to m a tkan kesän 1978 

K o tiseutu p ä iville Lahteen. 

Turkulaisuus on 

ominaishenki 

Sen luovat p a ikkakunnan k u lttu 

u rip e rin tö , e lin ke in o je n pääsuuntaus, 

asukkaiden koostum us, puhekieli 

ja m urre sekä m aisem allinen 

sija in ti. Näm ä aja tu kset ja paljon 

muuta tu li e s ille K ulttuurikeskus 

K riittisen K orke a ko u lu n jä rje stä m ä s 

sä paneslike sku ste lu ssa Turun 

K a u p p akorkeakoululla huhtikuun 25. 

pnä 1978. 

Turku-seuran edustaja, työnjo h ta 

ja A lfons K oskim ies e sitti ajatuksensa 

hauskasti T urun m urteella. 

Hän kertoi tu rku la iste n kovasti p i 

tävän T urustaan ja viihtyvän täällä. 

"K o tip a ik arakkaut on pirettävä 

ihm ises m yänteisenä piirte e n ä ja 

syntyperäset tu rkula ise rakastava 

kotikaupunkias, vaik sekin tunne 

tule fra m il tu rku la ise l om inaisel 

hillityl taval, m ut kvl vieraski sen 

senttä huam a." 

Fil.tri Raf H elanko katseli tu rku 

laisuutta yh te isku n ta tie te ilijä n kannalta. 

H elanko totesi turkulaisuuden 

tulevan lapsuudesta asti ym päristön 

vaikutuksesta e ikä olevan mitään 

m yötäsyntyistä. T urku asukkaineen, 

m aisem ineen, m urteineen, ihm isten 

om inaisuuksineen luovat tu rk u la i 

suuden. 

A rkkite h ti Raim o N arjus p iti T urkua 

sen asioista päättäneiden vallanpitä 

jie n kuvastim ena. A ikoinaan 

arkkite h ti C. L. Engel Venäjän 

tsaarin vahvistam ana teki ruutukaavaisen 

T urun ja tahtoi s iitä omaleim 

aisen ja niin m yös jokaisen 

muun aikakauden v a lla n p itä jä t ia 

nykyään p a ik a llis e t p o liitik o t p yrkivät 

saam aan s iitä om aleim aista 

Turkua. 

N arjus p iti tärkeänä todella m erkittävien 

ja T u ru lle erikoiste n näkymien, 

T u o m io kirkon ja Aurajoen, 

vaalim ista o ikealla tavalla. 

Turku-seuran toin e n edustaja, 

asessori Ilm a ri R inne sanoi voivansa 

nähdä tu rkula isuuden parem m in 

kuin m oni muu, koska o li asunut 

monia vuosia m uualla m aassa ja 

näin o li om akohtainen vertausm ahdollisuus. 

Hän sanoi turkulaisen 

puheen olevan lyhyttä ja nasevaa, 

kuten vastaus tie tä kysyvälle "M en 

tost, siäl se o,” tai "P ir suus kii, 

pir it". T u rkula in e n on työ te liä s ja 

tunnollinen tehtävissään. Hän on 

m ieltynyt k o tikaupunkiin sa ja yhtyv 

niihin lu kuisiin k irja ilijo ih in ja runoilijoihin, 

jo tk a ovat vuosisatoja y lis 

täneet S uom en Turkua 

T u rkula isuudesta käytiin vilkasta 

keskustelua p a ikalla o lleen satapäisen 

yle isö n ja paneelissa istuneiden 

kesken. S anoipa jo ku savolainen, 

ettei tu rku la isista ole m i 

hinkään ja he antavat repiä T urkunsa, 

eivätkä ryhdy riittä vä n ponnekkaasti 

puoltam aan ku lttu u rira kennustensa 

purkam ista. 

Paneelissa mukana o llut toim ittaja 

Hannu Taanila tapansa mukaan ärsytti 

kuulijo ita sanom alla, että T urku 

on kirkonkylä, joka on jäänyt 

paitsioon m uinaisesta valta-asem astaan. 

Turku ja turkulaisuus kuuluvat 

yhteen. Turku on historiaa ja luontoa. 

Taanila ihm etteli, m iksi Turku 

antaa Helsingin imeä parhaat m iehet 

täältä, niin tiedem iehet, ta ite ilija 

t kuin poliitikot. 

Tässä vai.i lyhyt esittely pirteästä 

keskustelusta ja m onista puheenvuoroista. 

I. R. 

Mechelinin 

muistomerkki! 

Näitä pöm peleitä oli Turussa a i 

koinaan runsaasti, jopa keskellä 

Kauppatoria, kaikissa puistoissa, 

A urajoen rannoilla ja kuten kuvan 

pissikoppi K iikartornim äessä. K oppi 

lienee Turun viim eisiä ja pitänee 

se kohta viedä museoon kertomaan 

kaupungin käym älöiden historiaa. 

En o!e varma m iksi kopit kulkivat 

nim ellä M echelinin m uistom erkit, 

m utta todennäköisesti viim e vuosisadan 

vaihteessa elänyt suuresti 

arvostettu ja taitava valtiom ies Leo 

H enrik Stanislaus M echelin, joka 

o li monien uudistusten isä Suomessa, 

on täm änkin uudistuksen takana. 

Olisiko joku vanhem m an polven 

turkulainen ja tämän Suomen Turun 

lukija, joka tietäisi asiasta 

enem m än? 

ILMARI RINNE 

TA ITEILIJA PROFESSORI . . . 

Jatk. s. 13. 

Keväisin K auko Lehtinen istuttaa 

kukkia purkkeihin ja la a tikoih in . V iime 

keväänäkin o li kukkia kahdessasadassa 

astiassa. N iitä istutetaan 

pihalla oleviin kukkam aihin. 

Harvoin Suom essa v iin iry p ä le itä 

tuottava v iin iköynnös kehittää u lko 

na rypäleitä, kasvihuoneissa kylläkin. 

Täällä Saram äen koulu ra kennuksen 

e teläseinällä se viihtyy ja 

tuottaa m akeita rypäleitä. Viim e kesä 

oli v iin iköynnökselle sopim aton, 

o li liian vähän aurinkoa, m arjat o livat 

pieniä ja happam ia. 

LOPUKSI 

näyttelybrosyyristä: 

— Kauko Lehtinen on sekä ta id e 

m aalarina että p iirtä jä n ä Suom en 

eturivin ta ite ilijo ita . Hänen ositta in 

surrealistisesti arvo itu ksellisissa 

teoksissaan yhtyvät usein ta id o k 

kaasti p iirre tyt fig u u rit koloristisen 

ilm aisurikkaasti abstra h o itu u n luonnontilaan 

tai sen antam aan eläm ykseen. 

Ensio H a r n i 

J. H. ERKON rahaston kirjo itu s 

kilpailussa s ijo ittu i toiseksi tu rk u la i 

nen Leni M attson ja kolm anneksi 

turkulainen Eeva K aarina Donner. 

Tam m ikuun lopussa päättyneeseen 

kilpailuun tu li yhteensä 486 novellia 

ja nuoria k irja ilijo ita o li 131. P alkintolautakuntaan 

kuuluivat p u heenjohtajana 

lä ä n in k irja ilija M atti Paavilainen, 

to im itta ja t H arry F orsblom ja 

Reijo Lehtonen sekä s ih te e rin ä pääto 

im itta ja A llan Ruotsala.

N unnavuoren 

P irunpelto 

T urun pohjoisosan R unosm äen 

tuntum assa on N unnavuori, jo n ka 

ym päri kiertää k u n to ilijo ille tuttu 

sahanpuru le n kki. K aikki eivät ku i 

tenkaan tiedä, että lenkin sisäpuolella 

— T urun lähes k o rk e im m a lla 

vu o re lla N unnavuorella — on laaja 

P irunpelto. Se on kom ea ja e rik o i 

nen luonnonnähtävyys. ” P e lto '' on 

kuin jä ttilä is e n m uku la kivikatu eli 

s u u rista pyö re istä kivistä m u odostunut 

yhtenäinen alue, ikäänkuin k iv i 

m iehen työnäyte. 

S ieltä on m yös la a ja näköala, ja 

sinne so p isi va ikka T u rkuun jo skus 

rakennettava n ä köto rn i — m ikä tie 

tysti p o ista isi vuositu h a n tisen luonnonrauhan. 

Y lläolevan kuvan selvitykseksi 

T urun Y lio p is to n G eolo g iselta la i 

to k s e lta on lähetetty M aaperägeologise 

n osaston ju lkaisu, jo n ka on 

to im itta n u t prof. G unnar G lückert. 

S aaristo m e ri ta rjo a a m a tk a ilu llisesti 

paljo n . Luonnon kauneus, lukuisat 

saaret ja ra ikkaan m erituulen 

sävyttäm ät ulapat ovat saaneet yhä 

useam m an m a tkailija n suuntaam aan 

lom am atkansa saaristoon. S aaristo 

n kiehtovat ja salaperäiset m aisem 

at ovat m onesti o lle e t lo m a ilijo ille 

vaikeasti ta voitettavissa. Tähän 

o vat o lle e t syynä mm. va ike a t ku lk u 

yhteydet, huono in fo rm a a tio ja hyvien 

lo m a n vie tto p a ikkoje n puute. 

Y htenä m ahdollisuute n a on Lom a- 

nauvo n im inen lom akylä. Lom anauvo 

s ija itse e Nauvon pääsaarella, 

Pärnäsissä, 65 km Turusta. Tänne 

pääsee saaristo tie tä n:o 180 pitkin. 

Lom anauvo Oy a lo itta a nyt toisen 

kesäkautensa, se on perh e yritys jo 

ta hoita vat Eila ja O lavi S p inkkilä. 

A ikaisem m in Nauvon kunnalle kuulunut 

c a m p in g -a lu e on laajentunut 

ja täysin uusiutunut. A lue käsittää 

noin 30 ha ja tähän kuuluu useita 

saaria. Lom akylässä on 2-hengen 

ja 4-hengen m ökkejä, jo issa on 

sähkölie si, sähkövalo, sähköläm m i 

tys ja jä ä kaappi. Läheltä ja kauem - 

Julkaisu vastaa m uutam iin heränneisiin 

kysym yksiin näin: 

— Täm ä N unnavuoren lohkare p e lto 

on 56 m etriä korkealla ja on m uod 

o stu n u t n.s. A ncylu sjä rven lo p u lla 

noin 7500 vu o tta sitten. 

— P iru n p e lto on vanha m uin a isra n 

ta. 

— Se on s iis o llu t veden näennäisen 

alenem isen e li maan kohoam isen 

m yötä vedestä e s iin tu llu t karikko, 

sitte m m in vuorenhuippu. 

— M uin a isra n to je n lohka re e t ja k i 

vet ovat syntyneet, jo k o itse kallio 

sta lo hkeam alla tai ovat peräisin 

k a llio ta aikaisem m in peittäneestä 

jä ä kautisesta m oreenista. 

— Itäm eren rantavoim at, aallo kko 

ja jä id e n työ n tö ovat siirtä n e e t ja 

p yöristäneet lohkareet ja kivet m uinaisen 

vedenpinnan tasoon. 

K ysym ykseeni m iten k.o. alue on 

vuosituhansista huolim a tta täysin 

va illa kasvillisuutta, en löytänyt vastausta. 

— Ehkäpä saan vastauksen 

jo lta k in sen alan asia n tu n tija lta 

Suom en T urun seuraavassa num e 

rossa. 

I l m a r i 

R i n n e 

L om akylä T urun saaristossa 

paa Lom anauvoa on vuokrattavana 

lu o n n o n kauniita saaria ja saaripalsto 

ja ulkoilu u n . A sunto va u n u ille on 

varattu om a palsta. Puhtaat uim a 

rannat ja hyvä rantasauna takkahuoneineen 

ovat käytettävissä. 

Lom akylässä on m yös m o n ip u o linen 

kanttiin i. T äältä voi hankkia 

e lin ta rvikkeita , c a m p in g ta rvikkeita 

ja ka la stu sta rvikkeita jo p a onkim a- 

to ja kin . K anttiin in yhteydessä on 

ulko ilm a kahvio ja s illä voi nauttia 

m yös päivän aterian. 

Lom anauvo O y:llä on kaksi ven 

että 10 ja 30 hengen sa a risto risteilyihin. 

Täm äntyylinen lom ailu on o s o itta 

u tu n u t suositu ksi ja lisääntynee 

tulevaisuudessa yhä enem m än. 

K ustannuksiltaan on lom akylä Lom 

anauvo varsin kohtu u llin e n , esim . 

neljän hengen perhe ta i seurueen 

a sum iskustannukset m ökissä ja 

saunom inen viiko n aikana on alle 

400 mk. Lom anauvoon kannattaa 

to d e lla tutustua. 

R e i j o 

N o r d m a n 

SNSni Turun 

piirillä yli 

20.000 

jäsentä 

I S uom i— N euvosto liitto -S e u 

ran T urun p iirijä rje s tö n 33. 

v u o s ikokoukselle a n to i om an 

leim ansa Y ya-sopim uksen 30- 

vuotistapahtum a. Tänä vuonna 

tule e m yös kulu n e e ksi 25 

vu o tta siitä, kun T u rku ja 

L eningrad ensim m äisinä 

m aam m e kunnista käynnistivät 

ystävyyskaupunkito im in 

nan. T urun V PK:n talossa 19. 

3. 1978 p idettyyn kokoukseen 

o sa llistu i n o in 550 kokousedustajaa 

ja seuraajaa. 

N euvo sto liito n T urussa toim ivan 

konsulaatin tervehdyksen e sitti pääkonsuli 

V. A. B o n d a r ja keskusseuran 

tervehdyksen osasto p ä ä llikkö 

M atti Lind. P iirijä rje s tö n to im in n a n 

jo h ta ja S ulh o Koskisen esittäm ässä 

laajassa toim inta katsauksessa to d e t 

tiin mm., että ensim m äistä kertaa 

p iirijä rje s tö n to im innassa on ylite tty 

20 000 jäsenen raja. P iirijä rje stö n 

puheenjo h ta ja ksi v a littiin edelleen 

a g ro lo g i P ehr K ronberg P araisilta. 

K okouksen va lin n a t o liv a t y k s im ie lisiä. 

□ 

” PIKISAREN SANOMA T” 

Turku-seuran n eljännen retken 

yhteydessä P ikisaaressa m yivät innokkaat 

p ik k u p o ja t ju u ri ilm estynyttä 

11-vuotiaan F re d rik G eisorin 

m onistetta P ikisaaren Sanom ia. 

Poim im m e le hdestä m uutam an 

näytteen: 

— P ikisaaren horisontista . — 

Kesä on tu llu t. Jää m eni kaikki 

pois ja ve ttä vaan on ja vesi on 

kam alasti m ennyt alas ja sitä on 

vähä. K a ikki lin tu ja näkee paljon. 

V e silin tu ja ja ka la p lo kke ja ja tiiro ja . 

M uute, isätiira on tiira , niin onko 

ä ititiira s it tiira s k a ? T öyhtöhyypiö on 

kans näkyny ja n a u ru p lo kki ja heinäsorsa 

ja m eriheinäsorsa. Pääksysistä 

on räystäspääsky ja haarapääsky 

ja tervapääsky tu llu jo. 

V ärstäräkki on nähty kiekuvan piksaaressa 

ja m ahtak se o lla sam a 

suku se ruisrääkki. K irjo s ie p p o on 

kans jo ku nähny. Se on kum m a 

lintu. V arastaak se k irje itä vai? 

N okikana on nähty, m ut ei nokikukko. 

R iikin ku kko ei o le vielä 

näkyny, m utta kuultu on riik in 

ruotsia ruotsin la ivalla . L aivalla on 

kiva m ennä ru o ts iin ja ahvenanm 

aalle. Ja ta kaisin kans. 

— S airaalasta. — P äätoim ittaja 

o li vähän aika saira a la te rv e y d e llisyyden 

takia, tai oikeam o i sanoa 

sairauden takia. P ääto im itta ja huom 

asi et tävttyy o lla aika vahva ja 

terve, et ja ksaa saira u d e t kanta. On 

p arem pi jo. Kyll ne sairaalas jo 

jo ta i tietä. 

Mää kerro 

vaha 

S iilo ku m ää o li sem m one pikku 

flikka nii me asutti A rseeninkarul. Se 

oli puutalo ja siin asus vaa kaks 

perhet. M ul ei o llu m ittä pikkusiskoi 

eikä velji, m ut siin toises perhes 

oli paljo lapsi, ja kaks nuorem ppa 

poikka o li m un ikässi. Me le ik itti 

paljo yhres. M eil o li oikke kaunis 

piha ja siäl o li p a ljo sirenipuski. 

N aapuritalon raja n a ki o li sireeniaita. 

Keskel piha oli ru n te li ja sen ym päril 

kasvoi sirenei, o li siäl jo ku marjapensaski 

ja yks om enapuu mis 

me ai kiivetti, ja s it siäl o li tre k o likeinu. 

T oisel pual piha o li raivattu 

piän m aaplätti ja siin kasvoi peruni, 

m uurutterei ja repetoi, ja yläpääs 

oli viäl kukkam aa ja siin kukkisiva 

reseetat ja valm ut. Sit oli viäl tavallise 

iso tre koli, ja siäl oli paljo 

punassi ja m usti v iin im a rjo i ja tikkellp 

e rip u ski m is o li nii isoi m arjoi 

ku pikkussi om eni. Rakennuksen 

sivul siäl tre k o li yläpääs oli viäl 

sireenim aja ja m eil o li siäl verkkokeinu. 

Usse m ää hajin naapuritalost 

flik o i m eil leikkim ä. H eti ku lum i 

sulas me hypätti rakennukse tykö 

m uuskreetta ja heite tti seinä vaste 

pallo. Siäl ru n te li alapääs o li suurem 

pi piha ja siäl me ju o s ti natussi, 

pakkossi ja vin kkissi. Sit me pelätti 

filppussi, neljä m a a li ja polttossi 

ja paljo m uit leikei. M ut sit ku kyllästytti 

le ikkim isse om al pihal nii 

me m entti karu yli toisel puolel. 

Siäl o li sim m one su u r kivim äki, siäl 

hakatti ja poratti kivei ja siäl oli 

suur kulju. S iin ku lju s me uitetti 

seili ja parkkip a a te i, josku saatti 

tilapäiseks kapteeniks sam m akko, 

ku hyppäs p aatti. M e kahlatti kans 

siin ku lju s nii et h a m enpalttet olivat 

m elkke uum a ast m ärkki. S it ku oli 

sareilm a nii me usse pelätti m unkkassi. 

Siin on v iis piä n t kive jo it 

heitetti ylös sääntöje m ukka. 

Se m eijän piha o li m äkinen ja sit 

ku tu li talvi nii me lu is titti p otkuril 

ja p ikkukelkal ahteest alas. Usse 

me m entti K upitta a l suksistam a, kyl 

siihe aikka ka ru lla ki vo is suksista 

ku ei ollu m ittä autoi. Pihal me laitetti 

lum iukoi ja te h ti n ii su u r lum i- 

koija et m ahrutti sinne sisäl, ja siäl 

me p o lte tti k y n ttilö i. Joskus me 

seisotti tro tv a llil p o rtin piäles ja 

norkatti jo s tu lis jo ku hevone et 

päästäis ookal. Joskus m eil oli 

tuuri ja ios saatti lupa nii me m entti 

rekkee tai hypätti ja la k s il ja 

ookatti p ikkane m atka. K upitta uim 

alaitoksel, m is me suvel u itti, oli 

talvel laite ttu luistinpaana. Siäl Aurasilla 

tykö oli Pekan paana, mut 

ku K upitta l o li lyhem pi m atka nii 

me m entti sinne. 

Se m eijän puutalo o viäläki jä lje l, 

mut se piha tai karta n o m iks sitä 

IMUNI-SEURA, Ü B 0-SAMFUNDET ry. 

HALLITUS — STYRELSEN 

Puheenjohtaja — O rdförande O lli Kestilä 

Varapuheenjohtajat — V iceordförande Erkki A sp ja Erik Bergh 

Jäsenet — M edlem m ar: Toivo T. Rinne, Haakon W ainio, A rm as J o 

kinen, M argareta Jokinen, Heim o Kallio, A tte Varjo, Rauni Arvela, 

Bo G rönholm , Brita Ahlroth, Paavo Suom inen, H elm i S ilvola-M anerus, 

Heikki W inter, V iljo Vanne, Eino Lehtinen, Y rjö Paajanen. 

JAOSTOT — SEKTIONERNA 

Työjaosto — Arbetutskott 

O lli Kestilä, Ilm ari Rinne, Erkki Asp, E rik Bergh, H elm i S ilvola-M anerus, 

Eino Lehtinen. 

Lehtijaosto — Tidningsektionen 

O lli Kestilä, Heimo Kallio, Eino Lehtinen, R eino Leim u, R eino Linkosaari, 

Hans Othman, Ilm ari Rinne ja R aija Heinonen. 

H istorianjaosto — H istcrisksektionen 

Haakon W ainio, Toivo T. Rinne, Tauno Perälä, O ssi Laapotti, V iljo 

Kaila ja Hagar Nikander. 

Sivistysjaosto — Kulttursektionen 

Allan T. Koskim ies, Erik Bergh, Paavo Kallio, R eino Leim u, O lavi 

Santalahti, Eero Länsineva, M ikko H irvoila. 

M urrejaosto — Dialektsektionen 

Kaarlo Tamminen, Alfons Koskim ies, A llan Saari, A ili Sim ola, Pekka 

Niemi, Pentti Veroma, Leena M äkinen, Irja Salovaara, U uno Kulo, 

Satu Himara, Astrid Stenberg, Eva ja T oini V uoristo, V ilho Lehtonen, 

Nestor Lehtinen, Reino Linkosaari, M aija G rönholm , Ilm ari Rinne, 

Riitta Vuorinen, Eira Söderholm . 

Retkeilyjaosto — Exkursionen 

Ilm ari Rinne, Rauni Arvela, Veikko H assinen, Bo G rönholm , Toivo 

Korpela ja Ritva Erämetsä. 

Ym päristöjaosto — M iljösektionen 

O lli Kestilä, Erkki Asp, Reino Lento ja Pentti Lahti 

R uotsinkielinen jaosto — Svenskspråkig sektionen 

Bo G rönholm , H arriet Sundman, W aldem ar Enqvist, Renée Laurén ja 

Meta Torvalds. 

Naisjaosto — Dam sektionen 

Rauni Arvela, Tvtti Lindström , H elm i Silvola-M anerus, M argareta 

Jokinen, Brita Ahlroth, Lahja Salviander, Irm eli T orssonen, Irma 

Jylhä, A nnikki Aalto, A nneli Peltonen, M eeri R oine, A nna-Liisa Kum 

puvuori. 

Talousjaosto — Ekonom isektionen 

Pauli Komi, Erik Jäänti, Sven E rik Relanti, A tte V arjo, A rm as O. 

Jokinen. 

Ylläolevien jaostojen puheenjohtajin a toim ivat ensiksim ainitut. 

Toim innanjohtaja — V erksam hetsledare 

Ilm ari Rinne, Taskulantie 1 G 116 20300 T urku 30 puh. 382 596 

Taloudenhoitaja — Ekonom ischef 

U lla Eura, K ristiinankatu 10 A 15, 20100 T urku 10, puh. 24 992 

llm oitushankkija — A nnonschef 

R aija Heinonen, K arjakuja 76 C, 20540 Turku 54, puh. 373 034 

S venskspråkig sekreterare — R uotsinkielinen sihteeri 

Erik Bergh, S vartm unkegränd — M ustainveljestenkuja 2 A, 

tel. puh. 13 030 

P o stisiirtotili — P ostgiro TU 23 300 

Liittykää jäseneksi Turku-seuraan — A nslut er till Å bo sam fundet 

ny nim itetä o iha erilaine. Ei siäl 

ole enä m ittä sireenipuski ja siin 

runtelin paikal on rakennettu iso 

kivim uuri. Se kivim äki siäl karun 

toisel puolel on kans rakennettu 

täytte. Siin o ainaki neljä isso rakennust. 

Jaa'a jos ne, ku sii ny 

asuva tiätäisivä kui hauska meil 

joskus siin samas paikas on ollu. 

M ää tykkää et m eijän lapsuure 

aika o o llu p paljo hauskem ppa ku 

nykyiste. S iilo o li isoi ja kaunei pihoi 

m is v o itti le ikki ja oleskella. 

N iit vanhoi a ikoi o jo skus hauska 

m uistella, ja sanotanki et m uistot 

on n iit jo it kukka ei voi m e ilt ottaa 

pois. 

SATU HIM ARA

Turun kaupunginorkesteri 

50-vuotias? 

L e h to ri G o ttfrid G räsbeck k irjo 

itti m u s iik k ile h ti Rondossa 

vuoden a lku p u o le lla oheisen k irjo 

itu k s e n ja hänen luvallaan la i 

naam m e sen S uom en Turkuun, 

koska sillä on m elkoinen m e rk i 

tys tu rku la isille . 

V iim e syksynä o li T urun kaupung 

in o rk e s te rilla 5 0-vuotisjuhlansa jo h 

d o sta erityise n kom ea ja edustava 

Kausi. K ustannuksiakaan ei väitelty, 

koska ju h la sta h a lu ttiin to d e llin e n 

ju h la . V alite tta vasti en v o in u t kuulla 

ka ikkia konsertteja, enkä sen vuoksi 

voi sen enem pää ju lk a is ta om a 

kohtaista arvonantoani. O nnitteluuni 

haluan kuite n kin lisätä m uutam ia 

m ie tte itä juhla vuoden johdosta. 

K aikkein ensim m äiseksi kysyn: 

M iksi sitä vietetään? 

T urun k a u p u n g in o rkeste ri kuuluu 

m aailm an n eljän vanhim m an filharm 

onisen, C o lle g iu m m usicum - 

tyyppisen o rk e s te rin jo u k k o o n . (H o- 

v ik a p e lle ja ei h u o m io id a tässä.) Se 

p e ru ste ttiin vuonna 1790 ja täyttää 

s iis kahden vuoden ku lu ttu a 190 

vuotta. A lusta asti s itä y rite ttiin 

saada to im im a a n niin am m attim aisella 

ta s o lla kuin m ahdollista. Samaan 

aikaan p e ru ste ttiin tie tysti 

m yös T urun S o ita n n o llin e n Seura, 

jo k a on m aan vanhin yhdistys. N iin 

a rvovaltainen kuin täm ä seura onkin, 

n iin sen osuus tässä yhteydessä 

on ku ite n k in vain h a llin n o llin e n 

asia. A rk k ip iis p a T e n g strö m in tä r 

kein a ikaansaannos S uom en m u s iikin 

h is to ria s s a ei o le e n sisija isesti 

S o ita n n o llin e n Seura, vaan T urun ja 

maan ensim m äinen s in fo n ia o rkeste 

ri. S itä varten hän näki p aljon 

vaivaa, to im i itse mm. orkeste rin 

h u ilis tin a ja luultavasti seuran sih 

te e rin om inaisuudessa m yös orkeste 

rin isännöitsijä n ä , jo k a y llä p iti k irje 

e n va ih to a y h d e n to ista e ri m annerm 

aisen kustantajan kanssa. O lisi 

k u m m a llista jo s B achin ju h la vuotta 

vie te ttä is iin vain taitavan v iu lis tin 

ku n n ia ksi; o lih a n Bach m yös säveltä 

jä . (S uokaa anteeksi vertauskuva!) 

T e n g strö m iä ei p itä isi m uistaa 

"v a in ” S o ita n n o llisen S euran vaan 

m yös T urun filh a rm o n isen o rkeste rin 

perustajana. T ätä kunniaa ei pitä isi 

häneltä riistää. 

50-VUOTIS JU H LA 

TENGSTRÖMIN 

M U ISTO N H ÄVÄISTYS 

N oiden vaivaisten 50 vuoden ju h 

lim in e n on jo n k in la in e n T engström in 

m uiston häväistys, vaikka s itä tie 

tenkä ä n ei o le sella iseksi ta rkoite ttu . 

T urun o rk e s te rin h isto ria ssa on 

o llu t epätavallisen p a ljo n e rila is ia 

vaiheita, ja eräs m erkittä vim p iä 

käännekohtia on tie ty s ti o rkesterin 

u udestisyntym inen 1927. N iin tärkeä 

tapahtum a kuin täm ä o likin , ei sen 

jo h d o s ta p itä isi kuitenkaan m uuttaa 

orkeste rin perustam isvuotta. S e lla i 

nenhan on jo vakava toim e n p id e . 

O rkesterin nim en m uuttam inen, ja t 

kuvuuden tila p ä in e n katkeam inen ja 

ta lo u d e llisen taustan m uuttam isprosessi 

eivät ta rk o ita sitä, että 

vanha orkeste ri o lis i la kannut o le 

masta. 

O rkeste ri a lo itti to im in ta n sa Turun 

S o ita n n o llisen Seuran orkesterina. 

V uodesta 1927 sen n im i o li T urun 

kaupungin o rkeste ri. Y ksityiset ih m i 

setkin m uuttavat nim iään ko rja a 

m atta kuitenkaan syntym ävuottaan 

p a p in k irjo ih in , e ikä edes väite ko. 

h enkilö n u u destisyntym isestä a iheuta 

tä lla is ta korja u sta ja jo p a H e lsin 

g in Y lio p is to on vaih ta n u t sekä n i 

m eänsä että toim ip a ikka a n sa , m utta 

p erustam isvuosi on jä pysyy samana, 

vuotena 1640. 

ENTÄ O R KESTERITO IM INNAN 

TILA P Ä IN E N K A TKEAM IN EN? 

Infla a tio n syötyä 90 % S o ita n n o llisen 

seuran varo ista ei se enää pystynyt 

ylläpitäm ään orkeste rin to im in 

ta a ilm an kaupungin avustusta. Kun 

taas kaupunki ei enää vuonna 1923 

halunnut m aksaa o rk e s te rille avustusta, 

to im in ta lakkasi ja ja tk u i vasta 

n eljän vuoden kuluttua, jo llo in 

ka upunki otti yksin kantaakseen 

TURUN 

MESSUT 79 

Kupittaalla 10- 19. 8. 

ta lo u d e llis e n vastuun. Syntyi siis 

tauko, jo lla is ia o li to k i o llu t ennenkin 

ja paljo n pid e m p iä ja vakavam 

p ia: 1808-9 vuosien sota ja Turun 

p alo vuonna 1827. S ataa vuotta 

m yöhem m in syntynyt ta u ko ei o llut 

lainkaan näin vakavanlaatuinen. 

S uurin p iirte in sam at m u u sikot soittiva 

t taas o rkeste rissa ja nyt varm 

em m an ta lo u d e llis e n p ohjan in n o ittam 

ana, kaupungin m u siikkila u ta - 

kunnassa istu ivat e d e lle e n kin professori 

O tto A ndersson, säveltäjä 

V iljo M ikkola ym . pohtim assa o rkeste 

rin to im in ta a n liitty v iä ongelm ia. 

T osin ham purila in e n kapellim estari 

B u schkötte r o li vetäytynyt takaisin 

kotim aahansa, m issä hän to im i kap 

e llim e sta rin a mm. B erliin issä, K ölnissä 

ja S tuttgartissa. M utta Tauno 

H annikainen ei varm astikaan o llut 

m ikään h u onom pi vaih to e h to . T ärkeintä 

o li, että o rke ste rin toim in ta 

ja tkui. H isto ria llisessa p e rsp e ktiivissä 

katko o li vähäpätöinen, eikä s e l 

lainen m yöskään vaikuta orkesterin 

ikään. Ja yle isö sai jä lle e n kuunnella 

orke ste ria a n sam oissa kauniissa 

saleissa kuin ennenkin ! 

O rkeste rin ta lo u d e llis e n perustan 

v aihtum inen on tärkeä asia sekin, 

m utta se ei kuitenkaan voi o lla syy 

niin vakavalle to im e n p ite e lle kuin 

perustam isvuosiluvun m uuttam iselle. 

Onhan m oni ko u lu la ito s ja m uukin 

laito s k u n n a lliste ttu tai v a ltio llis te ttu 

ilm an että ne s iitä ovat ratkaisevasti 

nuortuneet. S itä paitsi orkesterin 

m uusikoista tu li vasta 1944 k u n n a llisia 

virka m ie h iä , va ltio n avustusta 

a le ttiin nauttia vasta 60-luvun lo p p u 

p u o le lla ja a lu e k o n s e rttito im in ta sai 

valtio n avustuksen m yötä alkunsa 

tä llä vuosikym m enellä. O lisikohan 

kenelläkään m itään s itä vastaan, 

että myös V arsinais-S uom en alueo 

rkeste rin syntym ävuosia ale tta isiin 

ju h lia ? 

188-VUOTIAS ORKESTERI 

M utta jo ka tapauksessa on syytä 

m uistaa, että kahden vuoden ku lu t 

tua ei vie te tä ainoastaan T urun S oita 

n n o llise n Seuran vaan m yös T urun 

K aupungin o rke ste rin 190-vuotisjuhlaa. 

M u s iik in h is to ria llis e s ta näkö 

kulm asta katsottu n a T urun orkeste 

rin ikä ei suinkaan o le 50 vuotta. 

A sia o lis i to d e lla punnitta va u u d e l 

leen. M itkään o rg a n isato riset, ta lo u 

delliset, tai m uut yh te isku n n a llise t 

nä kökohdat sen enem pää kuin nom 

e n klatuuriakaan eivät saa m erkitä 

enem pää kuin h is to ria llin e n to d e llisuus. 

O rkeste ri ei ole vain kaupallinen 

laito s tai nim i, vaan se on nim 

enom aan o rkeste ri. Ja T urun orke 

ste ri on 188 vu o tta vanha. 

Juhlamitali ja -symboli 

Turun 750-vuotisjuhliin 

■ Turun kaupunki järjestää suomalaisille kuvataiteilijoille kilpailun 

kaupungin 750-vuotisjuhlan johdosta lyötettävästä juhlamitalista. 

Niin ikään on tehty päätös juhlavuoden symbolista. 

Juhlatoimikunta on todennut, että kaupunginhallituksen ilmoituksen 

mukaan Turun vanhan raatihuoneen entistämistä ei 

saada toteutetuksi juhlavuoteen mennessä. 

Juhla m ita lin lä p im itta on 70 m illim 

etriä ja luonnoksessa tule e olla 

teksti "T u rk u -Å b o 1229— 1979". 

K ilpailu päättyy 22. 5. 1978. I palkinto 

on 7 000 m k, II palkin to 5 000 

mk ja III p a lkin to 4 000 mk. 

P a lkintolautakunta an kuuluvat lehto 

ri Liisa H ilp e lä ja HuK Juha T oivonen 

(Turun kaupunginhallitu s), 

professori O sm o Järvi ja opettaja 

Raija P uonti (T urun kuvataidelautakunta), 

kuvanveistäjät E rkki Kannosto 

ja K auko Räsänen (Suom en Kuvanve 

istä jä liitto ry) ja professori 

M atti Salm i (Suomen M italitaiteen 

K ilta ry). 

Ehdotuksia Turun juhlavuoden 

sym boliksi jättivät suunnittelutoim isto 

G4 arkkitehti Ola Laiho, m ainostoim 

isto Adax Oy, rakennusm estari 

Pentti Saarinen ja m ainostoim ittaja 

Pertti Dahlström . N äistä on hyväksytty 

arkkitehti Laihon ehdotus. 

Turun 750. juhlavuoden sym bolin 

hallitsevan yläosan muodostaa Turun 

linnan päätykuvio, joka ilm entää 

Turun rakentam ista sam oinkuin 

kaupunkim aisen kehityksen alkua 

Turkulaiset! 

maassamme. Alaosan aaltoviiva 

taas kuvaa T urun m ere llistä luonnetta. 

Sym bolin keskiosan m uodostavat 

juhla vuotta m erkitsevät num e 

rot "750’' sekä kaupungin nim i 

"Turku — Å b o ” . 

Juhlavuoden sym bolia tullaan 

käyttäm ään niin T urun kuin ju h la 

vuoden eri ta pahtum ienkin ja m atkailun 

m arkkinoim iseen. T u rk u la is illa 

yrityksillä ja yh te isö illä on m ahd 

ollisuus saada sym boli käyttöönsä 

om ia tarkoituksiaan varten anom alla 

sitä kaupungilta. S ym bolin käytöstä 

päättää T urun kaupunginhallituksen 

asettam a 750-vuotisjuhlatoim 

ikunta juhlavuoden p ro je ktin 

vetäjän esityksestä. 

750-vuotisjuhlatoim ikun nan puheenjohtajana 

on kaupunginjohta ja 

Väinö J. Leino ja s ih te e rin ä kaupunginsihteeri 

Paavo M äkinen sekä 

jäseninä ra d io to im itta ja M a rtti A nttonen, 

lehtori L iisa H ilpelä, to im in 

nanjohtaja Rabbe Lauren, ta rkasta 

ja Terho Lehto, to im itu sjo h ta ja 

Heikki Löyttyniem i, varatuom ari U uti 

Palaja, apulaispoliisim e sta ri Eino 

Perko ja opiske lija Juhani K uokkanen 

sekä kaupungin virkam iehinä 

m atkailupäällikkö Irm eli T orssonen 

ja tiedotu späällikkö S tig Blom qvist, 

joka toim ii juhlavuoden tapahtum a- 

p rojektin vetäjänä. 

□ 

Liittykää jäseneksi 1 urku-seuraan. 

Jäsenm aksu 20:- 

Sen vastikkeeksi saatte om an aikakauslehtem 

m e

30 vuotta 

kunnallista 

raittiustyötä 

T urun kaupungin ra ittiu s- 

lauta kunta tä y tti 30 vuotta 

m aanantaina 13. 3. 1978. Tapahtum 

an kunniaksi ra ittiu s 

lautakunta o li jä rje stä n yt 

P uutarhakatu 14:sta s ija its e 

van to im ita lo n sa alakertaan 

raittiusnäyttelyn. 

Juhlapäivän aikana lukuisat jä r 

je s tö t ja yh te isöt esittivät o n n itte 

lunsa, jo ita lautakunnan puolesta 

vastaanottivat jäsenet T auno M aija 

la , M arja -L iisa S alm inen ja Tarm o 

A altonen sekä lautakunnan sihteeri 

Leo A utio. T urun kaupungin te rve h 

dyksen toivat k a u p u n g in jo h ta ja V äinö 

J. Leino ja apula iskaupungin 

jo h ta ja Johannes K oikkalainen, 

jo ille e site ttiin toivom us ra ittiu s to i 

m iston työvoim an lisääm isestä. T o i 

m iston nykyvahvuus on kolm e pääto 

im ista ja yksi osapäiväinen työntekijä. 

LO U N AIS-SUOMEN S yöpäyhdistyksen 

vuosikokouksessa ja e ttiin 

Lem pi ja A rm as K oivu rin n a n lahjo 

itu s ra h a s to s ta kaksi 4 000 m arkan 

s tip e n d iä syöväntutkim ukseen. A p u 

rahan saivat synnytysten ja n aiste 

n ta u tie n e rik o is lä ä k ä ri Esko Taina, 

jo n ka tu tkim u ksen aiheena on "C a t- 

h etron jä lk ila ta u s la ite kohtusyövän 

h o id o ssa ” ja pato lo g ia n e rik o is 

lääkä ri Pekka Juhani Klem i, jo n ka 

tu tkim u ssuunnite lm a n nim i on "M u 

n asarjo je n e p ite lia a lis e t kasvaim et. 

H isto kem ia llin e n ja e le k tro n im ik ro s 

kooppinen tu tkim u s". 

K ANSIK U V A M M E K ISSA-ALLIN 

PATSAS 

T urun S ä ästöpankin järjestäm än 

v e is to s k ilp a ilu n tu lo ksena sai Kissa- 

A lli ve isto s I p a lkinnon. Sen on 

te h n yt kuvanveistäjä V iljo M äkinen. 

T urun S ä ästöpankin H äm eenkatu 

6:n k o n tto rin eteen on täm ä 

patsas pystyte tty ja sen paljastusju 

h la t p id e ttiin 24. 5. P ankin isäntien 

p u h e e n jo h ta ja A a rre H elander 

ke rto i p aljastuspuheessa an tästä 

K issa-A llista, jo k a o li elänyt pankin 

p a ik a lla o lleessa m ökissään. A lli 

o li e lä in te n ystävä ja e rityisesti 

hän hoivasi m o n ia kissoja. Hän oli 

m yös säästäväinen kulkie n a s io illaan, 

ve isto kse ssa näkyvä pussi 

a ina m ukanaan. 

A lli o li ystä vällin e n ja m yönteinen 

se kä ahkero i kaikessa. Patsas 

ta h to o k in te h d ä kunniaa tä lla is ille 

ta v a llis ille a h k e rille ja säästäväisille 

tu rk u la is ille . Täm ä kolm isen m etriä 

k o rkea patsas on te h ty Vehm aan 

p unaisesta g ra n iitista . 

Sisällys — 

Innehåll 

B engt P etterson: 

A tt m arkn a d sfö ra tu ris t 

tjä n s te r .................................. 3 

Paavo K allio : 

Kevo — kansainvälisen tu t 

kim usverkoston tu kiasem a 5 

Väinö M iettinen ja Ilm ari 

Rinne: 

T u rku a runoin ja kuvin . . 8 

Ensio H arni: 

T a ite ilija p ro fe s s o ri K auko 

Lehtinen .................................. 11 

R aili K iia n lin n a : 

P eru sko rja ttu kauppahalli 14 

Ilm a ri Rinne: 

K evä tre tkeilyt su o sittu ja . . 16 

Irja Salovaara: 

Sofi on k ip p iä .................... 17 

Lauri Juvani: 

T urun te koalta a t osara tkaisuna 

vesipulm aan ........... 18 

P ertti H aapakoski: 

T urun m essut 79 ................ 20 

Raim o N arjus: 

T urun seudun kehitysnäkymät 

m uuttuvissa o lo suhteissa 

...................................... 23 

Inger Bahne: 

P e rsonlig t p e rspektiv över 

A bo .......................................... 25 

O lavi Laisaari: 

T urun kaupungin eteläinen 

takam aa ja R ätiälä ........... 26 

E rkki L e p päkoski: 

V esiensuojelu ja tu tkim u s 

Lounais-S uom en a lu e e lla .. 28 

R aili K iia n lin n a : 

K ivim iesten kätten jä lje t . . 30 

Satu H im ara: 

Mä k e rro vähä .................... 37 

T urun T aidem 

useossa 

viime vuonna 

22 näyttelyä 

■ T urun T aidem useossa jä r 

je s te ttiin viim e vuonna 22 

näyttelyä, jo is ta itse tehtyjä 

12 ja vastaanotettuja 10. Museon 

kävijäm äärä o li 62 270, 

jossa on edellise e n vuoteen 

verra ttu n a n o in 9 prosentin 

lasku. K irk k o ta ite e n näyttely 

A rs S acra saavutti suurim m an 

katsojam äärän, m ikä yhden 

näyttelyn osalle on k irja ttu 

Turun T aidem useossa. Näyttelyn 

lo p u llin e n kävijäm äärä 

o li 20 342. 

K oulu la isryh m iä o li 317 ja niissä 

yhtensä 7 903 oppilasta. W äinö A altosen 

m useo ja T urun T aidem useo 

ovat yhdessä h oitaneet aluetaidem 

useokokeilua T urun ja Porin läänissä. 

N äyttely "H e näkevät m itä 

me em m e n äe", tu rk u la is ta surrealism 

ia 1932— 1976, keräsi 8 355 katsojaa. 

V iim e vuonna ja tk e ttiin Turun 

Taideyhdistyksen vuosinäyttelyn 

puitteissa om ien kokoelm ien esittelyä, 

jo llo in vuorossa o li gra fiikka. 

G ra fiikkam estareita-näyttelyyn tutustui 

yhteensä 8 654 katsojaa. Kuukauden 

p iirtä jä -sarja , jossa esite ltiin 

seitsem än ta ite ilija a , pyö ri kolm annen 

vuoden. M useon kokoelm at lisääntyivät 

viim e vuonna 27 te o ksella, 

jo is ta v iisi saatiin lahjoituksina. 

* 

T urun T aideyhdistyksen vuosikokouksessa 

ke skiviikkona 22. 3. 

1978 h a llitu ksen e ro vuoro iset jäsenet 

kuvanveistäjä A ntti L ouhisto ja 

a sessori H elge T e u ri v a littiin uudelleen 

kolm ivu o tiska u d e ksi 1978— 80. 

T ilin ta rk a s ta jik s i v a littiin uudelleen 

ekonom i T h o r N yroos (KHT) ja pank 

in jo h ta ja S tig W inter sekä varata 

rkasta jiksi jo h ta ja Esko A ro ja 

ta ite ilija Ensio H arni. 

□ 

Pieni puhelu 

S oitan jo skus num eroon 392 111. 

K eskusneiti: T urun Päivälehti. 

— Saanko fa k to rille 

— H etki pieni 

— O nko fa kto ri? 

— Pieni hetki, haen 

— H etkinen, sanoo fa kto ri 

— O dotan 

— H etki vielä 

— Haloo, niin m ikä o likaan . .. 

— M issä vaiheessa on S uom en 

Turku? 

Tilatkaa — 

Abonnera 

Suomen Turku 

Åbo, vår stad 

L O M A N A U V O 

maariankatu 3 b 

tu o li kari 

m oneen käyttöön, runko 

kaunista, vaaleata koivua 

verh o iltu n a kankaalla tai 

n iinikankaalla. 

m yymäläm me aukioloajat: 

kesä-, heinä- ja elokuussa 

arkipäivinä klo 9— 17 

lauantait suljettu 

• Mökkejä 

• Camping 

• Sauna 

• Risteilyjä saaristossa 

• Meritaksi 

• Saaria 

• Vierassatama 

• Kalavesiä 

• Asuntovaunupalstoja 

LCMAM AU V 

21660 NAUVO 

Puh. 92622-7111

E ERIKIN KATU 

Tervetuloa 

uuteen 

kauppahalliin 

SIIRTOMAATAVARA 

Tontti n:o 

87 T. JA S. K ruskopf 

10, 12 Oy Lenm ill Ab 

122' Edit Seppälä 

102 T. Lintunen 

100 E. Lem pinen 

90,92 Luonnonravinto 

VIHANNES JA KUKKA 

Tontti n:o 

38,40 Tukku-N ikkanen Oy 

28, 30 T., K. Koponen 

42, 44 A. Käki 

46, 48 T. Väike 

67, 69 Makkaratehdas 

K. Hvitfelt Ky 

25 Jakari 

70, 72, 74 Reino Jokinen 

79, 81, 83 perill. 

53 Kaija Koli 

82, 84 Poronlihan Erikoisliike 

M. Lampinen 

49 Lehtiranta 

50, 52 Lihaliike L. Lehto 

59, 61, Lundenin Liha Oy 

63, 65 

96, 98 Tukku-Nikkanen Oy 

66 E. Nurmi 

120 T:mi M. Paavola 

73, 75 T:mi Onni Laine 

89, 91 T. Vainio & H. Löflund 

KALA 

Tontti n:o 

121,123,125 Kala- ja riistalnke 

S. W allin 

111,113 S illipuoti 

Eskola & Valme 

MEIJERITUOTTEET 

Tontti n:o 

124 L. Rantanen 

88 Irma Reunanen 

101,103 Juustoliike Seikkula 

133, 135 Siippalainen 

Palvelemme 

Teitä 

oheisen kuvan 

o soitta m illa 

tonteilla. 

ERIKOISMYYMÄLÄT 

Tontti n:o 

116,118 Lahja ta va ra -ja matkam 

uistom yym älä 

S eistop Oy 

LIHA JA LEIKKELE 

Tontti n:o 

112 A. Honka 

22, 24, 126 Oy Fischer & 

127,129,131 Berger Ab 

LEIPOMOTUOTTEET 

Tontti n:o 

56, 58 Leipomo K onditoria 

Silvennoinen Oy 

18, 20 Kosken Leipom o ja 

K onditoria 

128, 130 V iljatuote Laakso 

104’ Ellen Lehtinen 

62, 64 Leipomo K onditoria 

Nurmi & Sulonen 

2, 4 Lehtisen K otileipom o 

137’, 139 T. Kiiveri 

LINNANKATU

Valiojäätelöä 

iloisiin 

makuhetkiin 

TU R U N KAUPPAHALLIN 

P E R U SK O R JA U STY Ö N SUO RITTA JIA: 

LVI-insinööritoimisto Nihtilä & Co Ky 

Käsityöläiskatu 4 a, 20100 Turku 10 

puh. 337 660 

Insinööritoimisto Turun Pohjatekniikka Oy 

Maariankatu 8 E 124, 20100 Turku 10 

puh. 337 500 

O STETAA N JA M YYD ÄÄ N A N TI '.KIHUONEKALUJA 

JA A N TIIK K IE S IN E ITÄ 

Antiikkia - Antikviteter 

Turun Asennuspaja 

Kristiinankatu 4, 20100 Turku 10 

puh. 20 052 

Aurakatu 1 Auragatan. Puh. 12 357 Tel. 

V arsin ais-S u o m en O s u u sm e ijeriliitto 

Puutarhakatu 8 b C 

Puh. 12196 

Maalausliike Lilja & Joutsenvirta 

Tiilentekijänkatu 5 A, 20810 Turku 81 

Puh. 357 194 tai 357 198 

TERVETU L O A M O N IT O IM IM Y Y M Ä L Ä Ä N 

ASUSTEITA ED ULLISESTI N A IS ILLE JA LAPSILLE 

K orjaam m e m ittoje nne m ukaisiksi m eiltä ostam anne asusteet ILM A IS EK SI 

TULE JA TUTUSTU! 

ASUSTE-MARI 

Itäinenkatu 64 

Puh. 350 175 

llpera Oy 

Salvumiehenkatu 7, 20310 Turku 31 

puh. 393 344 tai 393 355

TURUN 

MESSUT 79 

Kupittaalla 10-19.8.1979 

Turku 750 vuotta 

Turun M essut 79 on elinkeinoeläm än osuus 750 vuotta täyttävän 

Turun kaupungin juhlavuoden vietossa. 

Ilm o itta u tu m in e n m essuille on alkanut. Mukana on jo yrityksiä 

talouseläm än eri a lo ilta kotim aasta ja ulkom ailta. 

Tervetuloa n äytteille ase ttajaksi! 

OSUUSKUNTA TURUN MESSUT, Puolalankatu 1, 20100 Turku 10, 

puh. (921) 334 440 

LSK — T u rku 78

1978-2

Sie wollen auch ein ePaper? Erhöhen Sie die Reichweite Ihrer Titel.

Template löschen?

Als Template speichern?