KAUHAJOEN ROTARYKLUBIN 50-VUOTISHISTORIIKKI

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

<strong>KAUHAJOEN</strong> <strong>ROTARYKLUBIN</strong><br />

<strong>50</strong>-<strong>VUOTISHISTORIIKKI</strong><br />

© Kauhajoen Rotaryklubi, toimittanut Timo Katajisto, graafinen suunnittelu Ilpo Nybacka<br />

1

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

SISÄLLYS<br />

3.................Prologi<br />

4.................1905 - 1955 - 2005<br />

6.................Juhla<br />

35...............Presidentit<br />

136.............Vaihtarit<br />

2

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

PROLOGI<br />

Jarmo Koskinen kokosi 1985 Kauhajoen<br />

Rotaryklubin 30-vuotishistoriikin yksiin kansiin.<br />

Tämän jälkeen kuluneena 20 vuotena on tekniikka<br />

tiedonkäsittelyssä muuttunut tavattomasti. Niinpä<br />

päätimme Ilpo Nybackan kanssa tehdä tästä <strong>50</strong>-vuotishistoriikistä<br />

CD levyn ja perustaa se lähinnä valokuville<br />

henkilöistä ja tapahtumista kuluneina vuosina.<br />

Ainoastaan tekniikka ei ole huimasti kehittynyt<br />

vaan myös ympäröivä maailma: Suomi liittyi EU:n<br />

1995 ja Berliinin muuri kaatui 1989 ja mikä parasta<br />

kommunismin kehto Neuvostoliitto kaatui 1991.<br />

Kauhajoen Rotaryklubi on myös aktivoitunut<br />

oleellisesti kuluneina vuosikymmeninä. Olemme<br />

rakentaneet partiolaisille, Kauhajoen Kytöveikoille<br />

leirialuetta Lamminmaahan, osallistuneet Rotarysäätiön<br />

kautta harmaakaihileikkauksiin Intiassa ja<br />

järjestäneet ilmaisen juhlakonsertin kauhajokisille<br />

<strong>50</strong>-vuotisjuhlien yhteydessä vain muutaman projektin<br />

mainitakseni.<br />

Nuorisovaihto on ollut klubin vakio-ohjelmaa<br />

jo kolmen vuosikymmenen ajan. Noin 120<br />

nuorta kauhajokista on näiden vuosien aikana voinut<br />

vuoden ajan tutustua uusiin kulttuureihin, saada uusia<br />

ystäviä ja rakentaa kansainvälistä verkostoa, josta<br />

on varmasti hyötyä kaikille osapuolille koko elämän<br />

ajaksi.<br />

Tämän historiikin sisältö on muodostunut<br />

varttuneen rotaryveljen istuessa Sanssin kartanon<br />

sohvalla ja katsellessa ohikulkevia veljiä vaimoineen.<br />

Jokainen veli herättää positiivisia muisteluita,<br />

mutta tapahtumien todellinen aika ja veli eivät välttämättä<br />

ole aina olleet kalenterin mukaisia. Rotaryklubin<br />

jäsenistö muodostuu eri alojen parhaista<br />

osaajista niinpä ilman Ilpon tietotaitoa tietotekniikan<br />

hyväksikäytöstä ja hyvää visuaalista silmää sekä<br />

merkittävää työpanosta en olisi tästä työstä suoriutunut.<br />

Kiitos Ilpo ja kiitos myös Merjalle, joka on<br />

oikolukenut teoksen. Parhaat kiitokset myös kaikille<br />

veljille, jotka ovat auttaneet aineiston keräämisessä.<br />

Kauhajoella 6.5.2005 Timo Katajisto<br />

3

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta 1 9 0 5 - 1 9 5 5 - 2 0 0 5<br />

1 9 0 5 - 1 9 5 5 - 2 0 0 5<br />

Kauhajoen keskusta kirkon tornista kuvattuna 1907<br />

Keskusta 1953, mutta mistä kuva on otettu?<br />

4

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

1 9 0 5 - 1 9 5 5 - 2 0 0 5<br />

Kauhajoen keskustaa keväällä 2005<br />

5

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

sta<br />

Presidentti Paavo Pietari avasi juhlakonsertin<br />

6

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

OHJELMA<br />

Tervetuloa Paavo Pietari<br />

Panula-opiston konsertin sisältö:<br />

Antonio Vivaldi (1678-1741):<br />

Konsertto kahdelle sellolle, jousille ja<br />

ja cembalolle, g-molli, Allegro, Largo, Allegro<br />

Ella Kaarto: sello, Riikka Muotio: sello (1)<br />

Antti Mikkonen, continuo<br />

Panula-opiston jousiorkesteri, joht. Markku Viitasaari<br />

Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791): Bagatelle<br />

Oscar Mäki, nokkahuilu (2)<br />

Henna Mattila, kitara (3)<br />

Grażyna Bacewicz (1909-1969): Kvartetto neljälle<br />

viululle -II osa, Andante Tranquillo<br />

viulukvartetti, ohj. Tarja Torpo-Laitila<br />

Johann Pachelbel (1653-1706): Kaanon<br />

Selloryhmä, ohj. Klára Zsiros<br />

Joseph Haydn (1732-1809): Pianotrio nro XIII<br />

Allegro Moderato, Andante, Allegro<br />

Anne Havunen, piano (4)<br />

Minna Lindfors, viulu (5)<br />

Riikka Muotio, sello (1)<br />

ohj. Markku Viitasaari<br />

Johann Sebastian Bach (1685-17<strong>50</strong>): Konsertto<br />

oboelle, viululle ja basso continuolle d-molli<br />

-I osa, Allegro<br />

Andrea Berkes, continuo<br />

Simo Tolvanen, oboe (2)<br />

Tarja Torpo-Laitila, viulu<br />

Puhe rotaryliikkeestä<br />

Lahjoitus opistolle<br />

César Franck (1822-1890): Panis Angelicus<br />

Georg Friederich Händel (1685-1759):<br />

Largo oopp. Xerxes<br />

Mika Nisula, tenori (6)<br />

Antti Mikkonen, urut<br />

Johannes Brahms (1833-1897):<br />

Sonaatti klarinetille ja pianolle Es-duuri<br />

I osa, Allegro amabile<br />

II osa, Allegro appassionata<br />

Pekka Väätäinen, klarinetti,<br />

Adrea Berkes, piano<br />

Georg Friederich Händel (1685-1759):<br />

-Flammende Rose, Zierde der Erden<br />

(aus Neun Deutsche Arien)<br />

Helena Ala-Prinkkilä, sopraano,<br />

Markku Viitasaari, huilu<br />

Antti Mikkonen, continuo<br />

Ilmari Hannikainen (1892-1955):<br />

Täällä Pohjantähden alla<br />

Harri Viitanen (s. 1954):<br />

Rakkauden epistola<br />

Helena Ala-Prinkkilä, sopraano<br />

Antti Mikkonen, piano<br />

Claude Debussy (1862-1918): Pour Le Piano<br />

Prelude, Sarabandle, Toccata<br />

Antti Mikkonen, piano<br />

Opettajat:<br />

1 Klàra Zsiros 2 Zsòfia Quimes<br />

3 Antti Honkanen 4 Katalin Berkine Kothencz<br />

5 Tarja Torpo-Laitila 6 Romuald Podlesny<br />

Loppulaulu: Finlandia<br />

7

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Alttoviulussa professori Jorma Panula<br />

Viulussa Pauliina Quandt-Marttila<br />

8

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Panula-opiston kamariorkesteri johtajana Markku Viitasaari<br />

9

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Oskar Mäki nokkahuilu, Henna Mattila kitara<br />

Riikka Muotio sello, Minna Lindfors viulu, Anne Havunen piano<br />

10

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Simo Tolvanen oboe, Tarja Torpo-Laitila viulu<br />

Pekka Väänänen klarinetti, Andrea Berkes piano<br />

11

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Helena Ala-Prinkkilä laulu, Markku Viitasaari huilu<br />

Mauno Pättikangas<br />

Tenorisaksofoni<br />

12

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

13

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

14

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

”Mihinkä nuo arolaaset pannaan..?”<br />

15

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Pekka Bäckström, Pirjo ja Manu Latva-Pukkila<br />

Terho Oksanen, Pentti Lehtimäki, Tuija Oksanen, Marjatta Lehtimäki<br />

16

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Merja ja Ilpo Nybacka<br />

Leena ja Seppo Koivumäki<br />

17

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Gun-Marie ja Martti Heikkilä, Kristiinankaupunki<br />

Mauri ja Sirkka Paunikallio, Kristiinankaupunki<br />

18

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Hillevi Vuorenmaa ja<br />

Mikko Kuusela<br />

Hannu Hyvärinen<br />

19

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Jaakko ja Helena Panula<br />

Risto ja Aira Ala-Harja<br />

20

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Kari Lehtivuori<br />

Ossi Jokela<br />

21

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Pekka Mattila, Arto Yli-Heikkilä<br />

ja Pirjo Nieminen<br />

Päivi ja Tapio Aronen<br />

22

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Inger ja Erkki Mäki<br />

Aaro Kyttä, Kirsti ja Seppo Oja, Irmeli Kyttä<br />

23

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Marko Mustajärvi, Pauli Niskala ja Alpo Hietaniemi Karviasta<br />

Mika ja Soile Viertola<br />

24

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Marja-Liisa ja Petri Oravamäki<br />

Harri Siltanen<br />

25

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Pasi ja Anne-Mari Linna<br />

Merja ja Matti Rantala<br />

26

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Liisa ja Erkki Yli-Kullas, Jarmo Mäkelä<br />

Jussi-Pekka Kangas, Teuva<br />

27

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Harri ja Kaija Laine<br />

Pehr (Pekka) ja Leila Bäckström<br />

28

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Annikki ja Jussi Nevala,<br />

Teuva<br />

Sven Rosendahl, ADG,<br />

Kristiinankaupunki<br />

29

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

30

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

31

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Aaro Kyttä, Alpo Hietaniemi, Irmeli Kyttä, Mauri Paunikallio, Timo Katajisto, Sirkka Paunikallio, Aira ja<br />

Risto Ala-Harja, edessä Kreeta Katajisto<br />

32

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta J U H L A<br />

Miesten puoli<br />

33

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

J U H L A<br />

Tanssisali<br />

34

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

1. Rotaryjärjestö toimii tänään 163 maassa ja<br />

jäsenistöä on yhteensä 1,2 miljoonaa. Suomi on<br />

noin prosentti tästä kokonaisuudesta, suomalaisia<br />

rotareita on n. 12000. Kauhajoella toimii kaksi rotaryklubia:<br />

Kauhajoen Rotaryklubi, joka on perustettu<br />

1955 ja Kauhajoki-Aron Rotaryklubi, joka on<br />

perustettu 1978. Yhteensä Kauhajoella on rotareita<br />

83.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2004-2005 Paavo Pietari<br />

Kauhajoen Rotaryklubi on toimintavuosiensa aikana<br />

ollut varsin monessa paikallisessa ja kansainvälisessä<br />

projektissa mukana.<br />

2. POLIO+ Merkittävin järjestön yhteinen kansainvälinen<br />

projekti on maailman terveysjärjestön<br />

WHO johtama polion hävittämiskampanja. Tämä<br />

rokotuskampanja alkoi 1988 ja tällöin vuosittain<br />

sairastui polioon 3<strong>50</strong>000 lasta ja nuorta. Pieni osa<br />

sairastuneista kuolee ja samoin pieni osa paranee<br />

täysin. Suurin osa sairastuneista jää eriasteisiksi<br />

raajarikoiksi lopuksi elämäänsä. Kahdenkymmenen<br />

rokotusvuoden jälkeen ollaan tilanteessa, jossa<br />

vuosittain poliotapausten määrä on enää noin 1000<br />

vuosittain. Nämä esiintyvät Keski-Afrikassa, Pakistanissa,<br />

Afganistanissa ja Pohjois-Intiassa.<br />

Rokotukset näiden viimeisten alueiden hoitamiseksi<br />

poliovapaiksi ovat käynnissä ja jatkuvat kunnes<br />

asia on saatu positiiviseen tulokseen. Kaikkiaan<br />

on tähän mennessä käytetty varoja yli<br />

2 miljardia dollaria, josta rotareiden<br />

osuus on suurin yksityinen = <strong>50</strong>0 miljoonaa<br />

dollaria.<br />

3. Partio = Kauhajoen Kytöveikot Kauhajoen<br />

Rotaryklubi on koko toimintansa ajan tukenut<br />

paikallista partiotoimintaa erilaisin tempauksin.<br />

Partiolaisten tunnus OLE VALMIS ja rotareiden<br />

tunnuslause PALVELUMIELI ITSEKKYYDEN<br />

EDELLE ovat samaa asiaa eri sanoilla ja tämä<br />

molempien osapuolten sama lähtökohta on ollut<br />

jatkuvan yhteistyön perusta.<br />

Merkittävin partiolaisten tukemiseksi toteutettu<br />

projekti alkoi noin kymmenen vuotta sitten Veikko<br />

Niemi-Aron lahjoittaessa kolmen hehtaarin leirialueen<br />

Kytöveikoille Lamminmaasta Ikkeläjoen<br />

varrelta. Kuluneiden vuosien aikana alueelle on<br />

talkootyönä noussut kota, rantasauna, porakaivo,<br />

ruokakatos ja viimeiseksi kellari. Talkoissa ovat<br />

ahkeroineet Kauhajoen klubin lisäksi myös Kauhajoki-Aron<br />

rotariveljet.<br />

35<br />

Pietari Paavo PHF, metsätal. ins. 07.01.1944<br />

1993 Urpaanuksentie 3, 61800 Kauhajoki<br />

UPM Kymmene Metsä. Metsätalous<br />

Seija Kujanpää

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2004-2005 Paavo Pietari<br />

36

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2004-2005 Paavo Pietari<br />

37

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Martin kaudella rakennettiin partiolaisille ruokakellari<br />

elintarvikkeiden säilytykseen partioleirien<br />

ruokahuoltoa helpottamaan. Timo Katajisto<br />

valittiin kansainväliseen tehtävään Rotary Nordenin<br />

asiamieheksi.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2003-2004 Martti Hirviniemi<br />

Hirviniemi Martti PHF, toim joht,<br />

7.3.1945,1987, Honkakuja 6, Kauhajoki<br />

Kauhajoen Vesihuolto Oy, Vesilaitokset,<br />

Lea Jukkola<br />

partiolaisten uusi kellari Veikkolassa<br />

38

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2003-2004 Martti Hirviniemi<br />

Seppo Kullas Intiassa<br />

– sokeat saavat näkönsä<br />

” Kenenkään ei tarvitse kulkea sairaalani<br />

ohi saamatta hoitoa” on intialaisen tohtori<br />

Umesh Megurin tunnuslause. Bidarin kaupungissa<br />

sijaitseva Megurin omistama sairaala<br />

tarjoaa harmaakaihia sairastaville köyhille<br />

ilmaisen silmäleikkauksen. Varakkaat potilaat<br />

maksavat leikkauksen itse.<br />

Sairaalan henkilökunta kiertelee etsimässä<br />

harmaakaihia sairastavia ihmisiä 200 km säteellä<br />

Bidarista kylä kerrallaan ja tuo heidät saman tien<br />

hoitoon, kertoo paikalla vieraillut Seppo Kullas.<br />

Kullas kävi tutustumassa Megurin sairaalan<br />

toimintaan Kauhajoen Rotaryklubin edustajana keväällä<br />

2004. Täkäläiset rotarit ovat rahoittaneet sinne<br />

varoja kaikkiaan 1240 harmaakaihileikkaukseen<br />

neljän kuluneen vuoden aikana. Matkan kustansi Yhdysvalloissa<br />

toimiva Rotarysäätiö – Individual Grant<br />

ohjelmassaan.<br />

Löysimme tämän avustusprojektin internetistä<br />

ja otimme yhteyttä Intiaan. Projektiin osallistui<br />

myös entisen Vaasan läänin Rotarypiiri 1380 ja<br />

Rotarysäätiö – Matching Grant ohjelmassaan.<br />

Kotiseutu etusijalla<br />

Bidarin sairaala on uudenaikainen ja hyvin<br />

toimiva. Harmaakaihileikkauksessa silmään viilletään<br />

haava, mykiö poistetaan ja tilalle laitetaan<br />

muovilinssi. Toimitus kestää 7-10 minuuttia. Leikkauksia<br />

tekee Umesh Megurin lisäksi hänen poikansa<br />

Deepak Megur.<br />

Näin kuinka kahdelle täysin sokealle laitettiin<br />

toinen silmä näkeväksi. On suunnattoman suuri asia<br />

saada näkö takaisin vuosien sokeuden jälkeen. Isä<br />

ja poika Megur ovat taitavia silmäkirurgeja. Heille<br />

Bidar on noin 200000 asukkaan kaupunki <strong>50</strong> miljoonan<br />

asukkaan Karnatakan osavaltiossa keskellä<br />

Intiaa. Kullas otettiin siellä vastaan maan tapaan.<br />

Vieraanvaraisuus oli aivan toista luokkaa kuin Suomessa.<br />

Se hämmensi miehen.<br />

Minut kukitettiin paikallisella Rotaryklubilla.<br />

Siellä oli seinällä iso kyltti, jossa minut toivotettiin<br />

nimellä tervetulleeksi. Mihinkään en päässyt yksin,<br />

aina oli saattaja mukana. Ihmiset olivat suunnattoman<br />

ystävällisiä ja osoittivat kiitollisuutensa niin<br />

avoimesti, että tippa tuli välillä silmään, Kullas<br />

muistelee.<br />

Minua tuijotettiin kaikkialla minne menin.<br />

Olin ilmeisesti ainoa valkoihoinen koko kaupungissa.<br />

Siihen oli vaikea tottua. Kuten siihenkin, että kun<br />

lautanen tyhjeni alkoi palvelija heti täyttää sitä. Jos<br />

ei halunnut lisää kysyttiin heti eikö ruoka ollut hyvää.<br />

Palvelua sai joka paikassa. Ruokakaupan ostokset<br />

olivat usein asuinpaikassani jo ennen minua.<br />

Ei avioeroja<br />

Intialainen yhteiskunta on miesten yhteiskunta.<br />

Sen Kullas tuli huomaamaan. Kaikki ihmettelivät<br />

länsimaista tasa-arvoisuutta ja avioeroja. Heille<br />

ero on mahdottomuus. Vanhemmat valitsevat vielä<br />

valtaosin lapsilleen puolisot ja naiset ovat hiljaa kun<br />

miehet puhuvat. Miehet myös söivät keskenään ja<br />

naiset tarjoilivat heille. Naiset söivät vasta jälkeenpäin<br />

keittiössä.<br />

Tilanne on Kullaan mukaan jo muuttumassa<br />

suurkaupungeissa, joissa yhteiskunnallinen kehitys<br />

kulkee eteenpäin kovaa vauhtia. Mutta maaseudulla<br />

asuu edelleen 60% väestöstä eli lähes 700 miljoonaa<br />

ihmistä. Kylissä elämä on pysähtynyt täysin tasolle,<br />

jossa Suomi oli 1940-luvulla.<br />

Yhteiskunta ei tue yksilöitä Intiassa. Siksi<br />

yksityinen avustustoiminta on niin tärkeää. Elintasoja<br />

koulutuserot ovat valtavat. Virallisesti kielletty,<br />

mutta käytännössä toimiva kastilaitos pitää osaltaan<br />

39

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2003-2004 Martti Hirviniemi<br />

maaseudun kehitystä paikallaan. Naimisiin ei mennä<br />

kastirajojen yli, ja kastien sisällä on vielä hienosäätöjä.<br />

Mahatma Gandhin ajatukset eivät ole vieläkään<br />

Intiassa toteutuneet.<br />

Intiassa ovat vallalla vahvat perhesiteet. Kolme<br />

sukupolvea saman katon alla on tavallista. Huomasin,<br />

että vanhoja ihmisiä kunnioitetaan huomatta-<br />

vasti enemmän kuin meillä, ja dementiaa sairastaviin<br />

vanhuksiin suhtauduttiin luontevan ystävällisesti ja<br />

kärsivällisesti.<br />

Seppo Kullas toi tuliaisina Kauhajoen Rotaryklubin standardin. Sen vastaanotti paikallisen klubin<br />

presidentti<br />

40

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2003-2004 Martti Hirviniemi<br />

Seppo Kullas ja leikkaukseen<br />

valittuja potilaita Hallikhedin<br />

kylässä<br />

Tohtori Deepak Megur<br />

tekee kaihileikkausta.<br />

Seppo Kullas taustalla<br />

41

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2003-2004 Martti Hirviniemi<br />

Näkönsä saanut vanhus<br />

osoittaa kiitollisuuttaan<br />

Seppo Kullas isäntiensä<br />

Megurien seurassa<br />

42

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Rotarysäätiö – The Rotary<br />

Foundation<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2002-2003 Matti Sepponen<br />

Rotarysäätiöllä on kolme perustoimialaa:<br />

1. POLIO PLUS<br />

Rotaryliike lähti polion vastaiseen kamppailuun jo<br />

1970- luvun lopulla järjestämällä rokotuskampanjan<br />

Filippiineillä. Polio + kampanjasta tuli Rotarysäätiön<br />

pääpanostus -kohteeksi 1985 yhdessä WHO kanssa.<br />

Tähän mennessä Rotarysäätiö on kerännyt klubien<br />

välityksellä projektiin yhteensä noin <strong>50</strong>0 milj $,<br />

ollen suurin yksityinen rahoittaja.<br />

Piirissämme Polio+ kampanja on katsottu nyt päättyneeksi.<br />

Voimavarat keskitetään vuotuisrahaston<br />

kartuttamiseen.<br />

2. HUMANITAARISET PROJEKTIT<br />

2.1 Piirien yksinkertaistetut avustukset (District<br />

Simplyfied Grants)<br />

Rahoitus: piirin kolmen vuoden takaisesta lahjoituksesta<br />

palautuu piirille <strong>50</strong>%. Tämä muodostaa<br />

piirirahaston (DDF=District Designated Fund).<br />

Palautuksesta piiri voi 20% anoa itselleen ilman projektisuunnitelmaa<br />

ja käyttää se haluamallaan tavalla<br />

Rotarysäätiön periaatteiden puitteissa.<br />

Esimerkki: vuonna 2004-05 klubit lahjoittavat vuotuisrahastoon<br />

20000$. Vuonna 2007-08 tästä palautuu 10000$, joille<br />

piiri osoittaa käytön. Tästä summasta voidaan anoa 20% eli<br />

2000$ piirin yksinkertaistettuun käyttöön ja loput eli 8000$<br />

käytettäväksi esim kertoimellisiin projekteihin (Matching<br />

Grant).<br />

Piirissämme on vuonna 2005-06 ensimmäisen kerran<br />

haettava DSG avustus. Vapaamuotoinen hakemus<br />

esitetään governorille.<br />

2.2 Yksilölliset avustukset (Individual Grants)<br />

Näitä henkilökohtaisia avustuksia voidaan hakea ja<br />

saada esim projektin esiselvittelyn matkakustannuksiin.<br />

Sepponen Matti, PHF, toim joht, 25.11.1955, 1987,<br />

Pukkilankuja 164, Linseed Protein Finland Oy,<br />

Konsultointi,<br />

Pirjo Oravamäki<br />

Avustuksia on kolme suuruusluokkaa: pienet<br />

(1-2000$), keskikokoiset (2001-2<strong>50</strong>00$) ja suuret<br />

(2<strong>50</strong>01-1<strong>50</strong>000$)<br />

Projektin koko määrittää osallistujien osanoton projektiin<br />

ja budjetoinnin. Pieneen projektiin tarvitaan<br />

budjetti ja vähintään kaksi projektia seuraavaa ja valvovaa<br />

rotaria. Keskikokoisissa projekteissa tarvitaan<br />

yksityiskohtaisempi budjetti ja asetetaan projektiryhmä,<br />

jossa on vähintään kaksi rotaria sekä avustavasta<br />

että vastaanottavasta klubista. Edistymisraportti on<br />

laadittava kuuden kuukauden välein ja loppuraportti<br />

kuuden kuukauden kuluessa projektin päättymisestä.<br />

Suurissa projekteissa, jotka kilpailutetaan keskenään,<br />

ovat vaatimukset ankarammat. Niitä suunniteltaessa<br />

on hyvä kääntyä ensin piirin rotarysäätiöasiamiehen<br />

puoleen.<br />

2.3 Kertoimelliset avustukset (Matching Grants)<br />

Periaate: klubi etsii ja päättää mahdollisesti yhdessä<br />

muiden klubien kanssa aloittaa toisessa maassa projektin,<br />

joka pyrkii kohdemaan ja yhteisön elinolojen<br />

parantamiseen.<br />

43<br />

Rotarysäätiö on pajatso, jossa voittaa aina!<br />

Kun klubi tekee lahjoituksen vuotuisrahastoon,<br />

tapahtuu seuraavaa: varat ovat kolme vuotta Rotarysäätiön<br />

sijoittamina, joilla sijoitustuloilla maksetaan

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2002-2003 Matti Sepponen<br />

säätiön hallintomenot. Kolmen vuoden jälkeen varat<br />

palautuvat täysimääräisesti käyttöön siten, että piirin<br />

päätettäväksi tulee <strong>50</strong>%. Jos piirin klubit sijoittavat<br />

tänä rotaryvuonna 20000$ vuotuisrahastoon, palautuu<br />

kolmantena vuonna piirin käyttöön 10000$. Kun<br />

klubi aloittaa humanitaarisen projektin sijoittaen<br />

siihen 1000$, tulee säätiö vastaan <strong>50</strong>0$ ja saadessaan<br />

piirin DDF:stä 1000$ on lopputulos:<br />

klubi 1000$ säätiö <strong>50</strong>0$<br />

piiri 1000$ säätiö 1000$<br />

yhteensä 3<strong>50</strong>0$<br />

Piirin monivuotisena tavoitteena on, että klubit<br />

hankkisivat vuosittain yhden 1000$ PHF arvonimen<br />

tunnuksineen hyvää rotarytyötä tehneelle veljelle.<br />

3. KOULUTUS<br />

3.1 Rotaryn hyvän tahdon lähettiläät (Ambassador<br />

Scholarships)<br />

3.1.1 Yhden lukuvuoden stipendi on korkeintaan<br />

26000$. Kalliissa yliopistossa koko summa saattaa<br />

kulua lukukausimaksuihin, joten hakijan on hankittava<br />

mahdollinen lisärahoitus matkoihin ja elinkustannuksiin.<br />

Kelpoisuus: ei ikärajaa, mutta vähintään<br />

kahden vuoden korkeakouluopinnot tai sopiva<br />

ammatillinen koulutus ennen stipendin alkua.<br />

3.1.2 Kahden vuoden stipendi antaa mahdollisuuden<br />

suorittaa tutkinto toisessa maassa. Stipendin suurus<br />

on 13000$ vuodessa. Edellisten vaatimusten lisäksi<br />

hakijan tulee osoittaa pyrkivänsä tutkinnon suorittamiseen.<br />

3.1.3 Vieraan kulttuurin stipendi on tarkoitettu kolmen<br />

tai kuuden kuukauden intensiivikoulutukseen<br />

opiskelijoille, jotka haluavat opiskella englantia,<br />

arabiaa, ranskaa, saksaa, hepreaa, italiaa, mandariinikiinaa,<br />

koreaa, puolaa, portugalia, espanjaa, swahilia<br />

tai ruotsia. Edellisten vaatimusten lisäksi hakijan on<br />

pitänyt opiskella kieltä vähintään vuosi korkeakoulussa.<br />

Stipendin suuruus on 12000/19000$.<br />

matkat Rotarysäätiö kustantaa sisältyy majoitus pääasiassa<br />

rotariperheissä muonitus ja laajahko kierros<br />

kohdealueen yrityksiin, laitoksiin ja kulttuurikohteisiin,<br />

jotka ovat mahdollisimman lähellä ryhmän<br />

jäsenten ammatteja. Vastaanottajapiirin GSE komitea<br />

on vastuussa ryhmän ohjelmasta ja huollosta.<br />

3.3 Rauhan stipendit (The Rotary Centers for<br />

International Studies in Peace and Conflict Resolution).<br />

Keskuksia on perustettu seitsemään yliopistoon<br />

Japanissa, Australiassa, Britanniassa, Ranskassa,<br />

USA:ssa ja Argentiinassa. Opinto-ohjelma keskittyy<br />

konfliktien syiden, rauhan, yhteisymmärryksen ja<br />

hyvän tahdon tutkimukseen että opetukseen. Opinnot<br />

kestävät kaksi vuotta ja tähtäävät Master tason tutkintoon.<br />

Opiskelupaikkoja on 10 jokaisessa yliopistossa<br />

eli 140 yhteensä. Piiri voi vuosittain asettaa<br />

yhden ehdokkaan kilpailemaan stipendistä. Piirimme<br />

tämän hetkinen stipendiaatti on Larissa Bruun, joka<br />

opiskelee Australiassa.<br />

3.4 Yliopistonopettajien stipendit (Grants for<br />

University Teachers)<br />

Ohjelmassa yhdistyvät kaksi rotaryn tärkeistä ohjelmista:<br />

koulutus ja vapaaehtoispalvelu. Apurahoja<br />

myönnetään vähintään kolme vuotta täysiaikaisesti<br />

yliopistoissa tai korkeakouluissa toimineille opettajille<br />

3-5 tai 6-10 kuukautta kestäviksi kausiksi. Opetustyölle<br />

tulee olla käytännön hyötyä isäntämaassa,<br />

jonka bruttokansantuote on alhainen (ei omassa<br />

maassa)<br />

YLEISTÄ<br />

Stipendiehdokkaat eivät saa olla rotareita, rotareiden<br />

lähisukulaisia eivätkä minkään klubin tai piirin<br />

palkattua henkilökuntaa. Poikkeuksena yliopistonopettajien<br />

stipendit, koska kysymyksessä on vapaaehtoispalvelu.<br />

Klubit esittävät ehdokkaat ja piirin rotarysäätiökomitea<br />

governorilla vahvistettuna valitsee ehdokkaan.<br />

3.2 Opintoryhmävaihto (Group Study Exchange)<br />

Piirimme on tullut GSE ryhmiä esim Yhdysvalloista,<br />

Australiasta, Japanista, Englannista jne. Vastaavasti Stipendien ehdot ovat varsin yksityiskohtaiset, mutta<br />

meiltä on vierailtu samoissa maissa. Seuraava vaihto pääperiaatteena on, että syntyvät kustannukset korvataan<br />

on Uuden-Seelannin kanssa. GSE ryhmään kuuluu<br />

tositteiden mukaisesti.<br />

ryhmänjohtajana kokenut rotari, joka puhuu sujuvasti<br />

kohdemaan kieltä, sekä 4 jäsentä, jotka ovat Lisätiedot: www.rotary.org/The Rotary Foundation,<br />

ammatissa toimivia 25-40 vuotiaita. Vaihtoon, jonka<br />

Timo Katajisto: timoka@kauhajoki.fi<br />

44

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

PHF:T JA KERÄTYT VARAT<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2002-2003 Matti Sepponen<br />

The Rotary Foundation - Club Recognition Summary<br />

as of March 21, 2005. Kauhajoki, Finland<br />

District: 1380 Club: 9829 Paul Harris Fellows: 39 Benefactors: 0 All-Time Giving: $40,413.71<br />

Account No.<br />

Club<br />

Member<br />

PHF<br />

Date<br />

N A M E<br />

Current<br />

PHF Level<br />

Recognition<br />

Amount<br />

9829 R/C of Kauhajoki<br />

5335555 N Apr-2001 Ala-Harja, Risto PHF $1,000.00<br />

2104946 Y Jan-1995 Hautala, Pauli PHF $1,000.00<br />

5456111 Y Dec-2002 Hirviniemi, Martti PHF $1,000.00<br />

4297630 N Nov-1987 Ikkelä, Pauli PHF $1,000.00<br />

3162790 Y Feb-2000 Itäluoma, Mauno PHF $1,000.00<br />

4274562 N Jul-1987 Kangas, Otto PHF $1,000.00<br />

2492708 Y Jan-1998 Kantojärvi, Sulo PHF $1,000.00<br />

2230111 Y Jan-1996 Katajisto, Timo PHF+3 $4,000.00<br />

2352400 Y Jan-1997 Katila, Kari PHF $1,000.00<br />

4512720 N May-1989 Koivuniemi, Erkki PHF $1,000.00<br />

4656124 N Feb-1993 Kontio, Heikki PHF $1,000.00<br />

4794836 N Jun-1995 Kontio, Kastehelmi PHF $1,000.00<br />

4297638 N Nov-1987 Korpela, Mikko PHF $1,000.00<br />

3341795 Y Apr-2001 Kullas, Seppo Tapani PHF $1,000.00<br />

4794840 N Jun-1995 Kuusela, Kerttu PHF $1,000.00<br />

4242472 N Nov-1986 Kuusela, Vilho PHF $1,000.00<br />

4123413 N Jun-1984 * Lahtiharju, Iisakki PHF $1,000.00<br />

4123412 N Jun-1984 Laurila, Olli A PHF $1,000.00<br />

4431910 N Jun-1988 Lehtinen, Erkki PHF $1,000.00<br />

2104947 Y Jan-1999 Lindfors, Antti PHF+2 $3,000.00<br />

4297626 N Nov-1987 Lusa, Matti PHF $1,000.00<br />

4272675 N Jul-1987 Madekivi, Lasse PHF $1,000.00<br />

4242473 N Nov-1986 Mattila, Kalevi PHF $1,000.00<br />

4123415 N Jun-1984 Niemi-Aro, Veikko PHF $1,000.00<br />

2492707 Y Apr-2001 Ojanen, Matti PHF $1,000.00<br />

4123414 N Jun-1984 Palomäki, Kaarlo PHF $1,000.00<br />

4559739 N Feb-1991 Pättikangas, Mauno PHF $1,000.00<br />

5299901 Y Apr-2001 Pietari, Paavo PHF $1,000.00<br />

1974435 Y Oct-1993 Räsänen, Martti PHF $1,000.00<br />

1693741 N Oct-1993 Rintamäki, Erkki PHF+1 $2,000.00<br />

2230112 N Jun-1995 Salo, Esko PHF $1,000.00<br />

4300275 N Dec-1987 Santikko, Martti PHF $1,000.00<br />

5456279 Y Nov-2001 Sepponen, Matti PHF $1,000.00<br />

4165540 N Jan-1982 Soini, Reino PHF $1,057.91<br />

4123411 N Jun-1984 Vainiola, Asser PHF $1,000.00<br />

4242781 N Jul-1987 Varamäki, Ilmari PHF $1,000.70<br />

5299899 Y Jun-2001 Viertola, Hannu PHF $1,000.00<br />

4222633 N Nov-1986 Viiala, Aatos PHF $1,000.00<br />

4297631 N Nov-1987 Yli-Kokko, Antti PHF $1,000.00<br />

45

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2001-2002 Hannu Viertola<br />

Viertola Hannu, PHF, maanvilj, tekn, 28.03.1954,<br />

1986, Koihnantie 246, Nummijärvi<br />

Karjatalous<br />

Liisa Kärnä<br />

Hyvät rotary-ystävät<br />

Minulla on ilo onnitella Suomen rotareita<br />

75 vuotta jatkuneesta rotarytoiminnasta Suomessa.<br />

Merkkipäivinä katsotaan usein taaksepäin, mutta<br />

tulevaisuuttakaan ei voi unohtaa. Menneisyys voi<br />

nimittäin antaa positiivista energiaa tulevalle. Haluan<br />

lämpimästi onnitella merkkivuotena ja samalla toivottaa<br />

kaikkea hyvää suomalaisille rotary-ystävilleni<br />

seuraaville 75 vuodelle.<br />

kijänämme. Toivomukseni on, että Suomen rotarit<br />

osoittaisivat koko maailmalle, kuinka rotary toimii<br />

ihmiskunnan parhaaksi.<br />

Kunnioittavin terveisin<br />

Teidän<br />

Richard D. King<br />

Suomella on merkittävä asema Euroopan ja<br />

maailman rotarykartalla. Toisen maailmansodan ja<br />

kylmän sodan tuomista lähes ylittämättömistä esteistä<br />

huolimatta suomalaiset ovat aktiivisesti jaksaneet<br />

työskennellä hyvän tahdon ja kansainvälisen yhteisymmärryksen<br />

puolesta. Rotary on Suomessa profiloitunut<br />

yhdeksi edelläkävijäksi erityisesti viestintäteknologian<br />

ja sähköisten viestimien maailmassa.<br />

Kaikkien tärkeintä on kuitenkin ollut asemienne<br />

säilyminen yhtenä maailman rotarytiheimmistä<br />

maista. Minun näkemykseni mukaan rotary on tullut<br />

historialliselle vedenjakajalle. Meillä on tarvittavat<br />

edellytykset ja tahtotila, joilla voimme jättää rotarylle<br />

kestävän perinnön tulviksi vuosiksi. Jäsenkehitys<br />

on ja tulee aina säilymään tärkeimpänä menestyste-<br />

46

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2001-2002 Hannu Viertola<br />

DG Mikko Soininen, RI-pres. Rickhard King, Roy King,<br />

47

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Yrittäminen on positiivista energian<br />

käyttöä<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Yrittäjyys tarkoittaa positiivista asennetta työhön<br />

ja ympäristöön. Tavoitteena on, että työ hyödyttäisi<br />

itse yrittäjää ja lisäksi koko yhteisöä. Parhaimmillaan<br />

yrittäjyys on antautumista täysillä tekemään<br />

sitä mitä osaa, nauttimista onnistumisista yhdessä<br />

läheisiensä ja yhteisönsä kanssa, sanoi Erkki Jyllilä,<br />

Kauhajoki-Aro RK:sta juhlapuheessaan D1380<br />

piirikokouksessa Kauhajoella. Yrittäjyys on tila,<br />

jossa ihminen panee itsensä likoon. Saa tyydytystä<br />

Maslovin tarvehierarkian ylimmältä tasolta, itsensä<br />

toteuttamisesta. Nauttii siitä, että saa jotain aikaan.<br />

On hinku.<br />

Avaa silmät - tartu toimeen. Vuoden<br />

tunnuslause on sopiva herättäjä ruususen<br />

unesta.<br />

Avaa silmät – tutustu toimintaan. Palautin mieleeni<br />

rotaryn pääaktiviteetit ja projektit, arvokkaita asioita,<br />

jotka kumma kyllä eivät ole sykähdyttäneet likikään<br />

sillä teholla kuin niiden olisi pitänyt.<br />

Kullas Seppo, PHF, liikk harjoit, 13.10.19<strong>50</strong>,<br />

1985, Mikontie 10 as 5, Top Sound, Kauhajoen<br />

Elokuvat, Musiikkikauppa<br />

Avaa silmät – olisiko niin, että Rotaryn ”kruununjalokivet”<br />

ovat liian kaukaisia herättääkseen innostusta<br />

ja aktiivisuutta ja aitoa kunnioitusta järjestöämme<br />

kohtaan? Harrastukseen, jonka pitäisi käsittääkseni<br />

olla innostava ja haluttava, ei niinkään velvoittava.<br />

Avaa silmät tulevaisuuteen - tavoitepuolella saa sen<br />

vaikutelman, että yhä enemmän keskitytään ja velvoitetaan<br />

massiivisiin kansainvälisiin operaatioihin.<br />

Ihmistä ja paikallisuutta ei painoteta. Erityisesti<br />

minua huolestuttaa, että en enää löydä mainintaa<br />

veljeydestä.<br />

Tähän tilanteeseen tunnuslauseemme jälkimmäinen<br />

osa ”tartu toimeen” tuntui istuvan todella napakasti.<br />

Olen toiminut yrittäjänä kohta 30 vuotta ja minulle<br />

tällaisessa paikassa alkavat kellot soimaan.<br />

Yrittäjyys on henkinen tila<br />

48<br />

Tarkoitan yrittäjyydellä henkistä tilaa, asennetta,<br />

joka tähtää asioiden tehokkaaseen eteenpäinviemiseen.<br />

Se tarkoittaa ikuista varuillaanoloa ja valppautta<br />

huomaamaan uhkia ja mahdollisuuksia. Yrittäjyys<br />

kalvaa kuin mato sielussa ja ajaa koko ajan ottamaan<br />

erilaisia haasteita ja riskejä. Eikä ole harvinaista,<br />

että riskit myös toteutuvat ja johtavat epätoivoisiin,<br />

katkeriin taistoihin mahdottomissa olosuhteissa.<br />

Mutta yrittäjyys tarkoittaa myös positiivista asennetta<br />

työhön ja ympäristöön. Tavoitteena on, että työ<br />

hyödyttäisi itseä ja lisäksi koko yhteisöä. Parhaimmillaan<br />

yrittäjyys on antautumista täysillä tekemään<br />

sitä mitä osaa, nauttimista onnistumisista yhdessä<br />

läheisiensä ja yhteisönsä kanssa. Yrittäjyys on tila.<br />

jossa ihminen panee itsensä likoon. Nauttii siitä, että<br />

saa jotain aikaan. Yrittäjällä on hinku.<br />

Jostakin syystä meillä on kuitenkin taipumusta<br />

suhtautua negatiivisesti yrittäviin ihmisiin. Lienee<br />

enemmän sääntö kuin poikkeus, että koululainen,<br />

joka on innostunut opiskelusta ja haluaa tehdä tehtävänsä<br />

kunnolla nimetään pingoksi. Tai työntekijä<br />

joka haluaa tehdä työnsä tunnollisesti on pyrkyri tai<br />

ruskeakielinen. Näyttää siltä, että vain urheilussa

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

ja viihdemaailmassa selkeitä huippuja voi ihailla ja<br />

arvostaa avoimesti ja ehdoitta. Tykätään keihäänheitosta,<br />

rallista, F1:stä, jääkiekosta aina sen mukaan<br />

kuka kulloinkin pärjää, keneen kulloinkin voi<br />

samaistua positiivisesti. Siellä myös todella isojen<br />

rahojen tienaaminen on hyväksyttyä arkipäivää ja<br />

amerikkalaiseen tyyliin ansiotasolla mitataan hyvyys<br />

ja ansiot. Urheilun ja viihdemaailman huipulla se<br />

hyväksytään, mutta elinkeinoelämässä, jossa yrityksen<br />

menestyminen selkeästi säteilee menestystä ja<br />

hyvinvointia myös ympäristöönsäkin, koetaan henkilöiden<br />

merkittävä palkitseminen vääräksi.<br />

Kun rahoista ei saakaan lisähyötyä<br />

Tavallisesti kansalaisilta jää myös huomaamatta,<br />

että viimeistään muutaman miljoonan tienaamisen<br />

jälkeen raha ei enää ole rahaa perinteisessä mielessä,<br />

ostovälineenä. Se on enemmänkin arvon tai<br />

onnistumisen mitta. Varmasti Schumacher kokee<br />

olevansa tuplasti parempi kuski kuin Häkkinen sillä<br />

perusteella että tienaa tuplasti enemmän. Suurien<br />

rahasummien hallinnoiminen ja sijoittaminen on<br />

kovaa työtä, eikä tuo omistajalleen mitään varsinaista<br />

lisähyötyä. Lisähyöty hyvin sijoitetuista varoista<br />

tulee kiihtyneen taloudellisen aktiviteetin kautta<br />

meille veronmaksajille. Jopa kulutuksessakin täytyisi<br />

pitää mielessä, että Lamborghinin ostaja lihottaa<br />

verottajan kukkaroa tulonhankkimisvero ja autovero<br />

huomioiden likimain auton hinnalla.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Monilta tahoilta on todettu, että yhteiskuntamme<br />

tarvitsee lisää yksilöitä, jotka ovat kehityksen moottoreita.<br />

Se on totta, mutta sekään ei riitä. Välttämätön<br />

on myös suuren massan yrittäjyys. Massan<br />

joka jaksaa puurtaa ja tehdä. Jokaista yrittäjää kohti<br />

tarvitaan leegio yrittäjähenkisiä motivoituneita henkilöitä,<br />

jotka kokevat työnsä mielekkäänä, tekevät<br />

sitä ahkerasti ja vastuullisesti.<br />

Pitää huolehtia myös siitä, että muurarit eivät luule,<br />

että ovat vain latomassa kiviä päällekkäin vaan tietävät<br />

rakentavansa katedraalia tai kunnan kesätyöntekijät<br />

eivät vain leikkaa nurmikkoa, vaan siistivät<br />

keskustan viheralueet kaupunkitasoiseksi. Motivoituneet<br />

ja innostuneet työntekijät eivät koe stressiä<br />

negatiivisena eivätkä tunne loppuun palamista.<br />

Työikäiselläkään ihmisellä työaika ei ole edes 20 %<br />

kokonaisajasta. Siinä ajassa ei mielenkiintoinen työ<br />

ehdi uuvuttaa. Masentava, ahdistava ilmapiiri sen sijaan<br />

aiheuttaa psyykevaurioita jo hyvinkin nopeasti.<br />

Avaa silmät - tartu toimeen. - olemmeko etääntymässä<br />

alkuperäisestä ajatuksesta, olemmeko etääntymässä<br />

ihmisestä, olemmeko unohtamassa olevamme<br />

veljiä ja siskoja keskenämme? Piirikokouksessa on<br />

korostettu, että klubit ovat tärkeimmät. Minä menisin<br />

vielä syvemmälle. Veljet ja siskot ovat tärkeimmät.<br />

Veljeys ratkaisee kaiken.<br />

Esko Jyllilä piirikokouksessa: ”Veljet ja siskot ovat<br />

tärkeimmät. Veljeys ratkaisee kaiken”.<br />

Hyvin ansaitsevista henkilöistä puhuttaessa nostetaan<br />

aina esiin vain yksi puoli, raha ja elintaso. Kolikolla<br />

on kuitenkin aina toinen puoli. Menestykseen<br />

ja elintasoon liittyy aina myös työnteko, vastuunkanto,<br />

kiire ja stressi, jotka voimakkaasti pudottavat<br />

elämisentasoa. Kun seuraa ja analysoi uutistapahtumia<br />

eri lähteistä ei voi olla hämmästelemättä niiden<br />

negatiivisuutta ja yksipuolisuutta. Seurataan palkkaeroja<br />

ja tulonjakoa. Kakun kasvattamista pidetään<br />

toisarvoisena, kakun tasan jakaminen on tärkeintä.<br />

Ei huomata, että jos pystyisimme luomaan kolme<br />

Nokiaa lisää olisivat kaikki Suomen köyhäksi tilastoidut<br />

nykyisien keskituloisten tasalla.<br />

Motivoiva työ ei uuvuta<br />

49

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

PHF arvot ja mitalit<br />

Kauhajoen Rotaryklubi on pyytänyt<br />

minua jakamaan myöntämänsä<br />

Paul Harris Fellow arvot ja niiden<br />

merkiksi mitalit sekä kunniakirjat.<br />

Pyydän tänne eteen:<br />

Matti Ojanen<br />

Seppo Kullas<br />

Risto Ala-Harja<br />

Paavo Pietari<br />

Paavo Pietari, Matti Ojanen, Seppo Kullas ja Risto Ala-Harja<br />

Matti Ojanen on vuoden 99-00 Kauhajoen klubin<br />

presidentti, joka erinomaisesti johti klubia ja tämän<br />

lisäksi panosti merkittävästi vuodelle osuneeseen<br />

piirineuvotteluun ja PETS:iin.<br />

Seppo Kullas on kuluvan vuoden presidentti 00-01,<br />

joka on lempeydellä ja viisaudella suhtautunut<br />

allekirjoittaneen governorvuoden aiheuttamiin ylimääräisiin<br />

toimiin klubille ja panostanut<br />

erityisesti piirikonferenssin onnistumiseen, joka kuten<br />

olemme kokeneet on ollut todella hieno ja miellyttävä<br />

rotarytilaisuus.<br />

Paavo Pietari on virtuoosi moottorisahan käyttäjänä.<br />

Ilman Paavon aktiivisuutta ja energisyyttä olisimme<br />

epäonnistuneet suurissa 90-luvun projekteissa<br />

partiolaisille. Paavo uurasti uupumatta raivauksen<br />

ja puunhankinnan parissa kunnes projektit saatiin<br />

maaliin. Paavo on myös olympialaisten vankka<br />

pilari, jonka ympärille enemmän tai joskus vielä<br />

enemmän nauttinut joukkue kerääntyy saaden<br />

loppukoitokseen tarvittavan annoksen opastusta ja<br />

puhtia. Erinomainen rotari.<br />

Risto Ala-Harja on Seinäjoen presidentti vuodelta<br />

94-95, joka eläkkeelle siirryttyään vaihtoi klubin<br />

Kauhajoeksi. Jo Seinäjoen klubiin kuuluessaan<br />

Risto asuinpaikasta johtuen oli klubimme vakituinen<br />

paikkaaja ja osallistui ahkerasti erilaisiin talkoo ym.<br />

rientoihin kuten klubin varsinaiset jäsenetkin. Aktiivinen<br />

hyvä rotari.<br />

<strong>50</strong>

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Hjärtligt välkommen - tervetuloa<br />

till Kauhajoki<br />

Jag tycker att det är väldigt trävligt att ha ni<br />

alla som gäster i dag och två dagar framåt här i Kauhajoki.<br />

Jag kommer att andvända båda finska och<br />

svenska så att alla kan följa med vad som jag tänker<br />

att berätta.<br />

Toivotan kaikki sydämellisesti tervetulleiksi<br />

tälle pienelle tutustumisillalliselle. Käytän sekä suomea<br />

että ruotsia jatkossa.<br />

Skål välkommen<br />

Det är bäst att jag börjar med att presentera vem<br />

som vi har med här i dag:<br />

tären. Pensionär från Åbo universitet som professor<br />

i munkirugi. Vi har beslutat att Antti o Pirjo Lindfors<br />

personligen hjälper till i alla frågor Erkki o Inger<br />

kanske kommer att ha.<br />

Represetant för alla andra nordiska distrikt är<br />

DG i D2360 Carl-Gustaf o Christina Eliasson från<br />

Borås. Carl- Gustaf är rotarian från 1979 i Borås<br />

som är en stad i Sverige med stor antal finska invandrare.<br />

Han VD i svensk textil o klädnings center. Jari<br />

o Marita Mäki-Rahkola kommer att sköta om Carl-<br />

Gustaf o Cristina som ägna barn.<br />

Represetant för finska distrikt är DG i D<br />

1430 Heimo o Mia Heikkilä från st Mickel. Heimo<br />

är rotarian sedan 1973 och då i Gamlakarleby. Från<br />

1978 i st Mickel. Från sin tid i Gamlakarleby så<br />

känner Heimo en hel del äldre rotarianer i den norra<br />

delen vår distrikt. Heimo är i dag pensionerad panktdirektör.<br />

Antti ja Pirjo Lindfors,<br />

afärsman som tillverkar<br />

konveyr och utrustningar<br />

av råstfritt stål till livmedelsindustrin<br />

och är en av<br />

Tetra Pak Tebels partner<br />

som levererar ostlinjer<br />

över hela världen. Också<br />

ordförande i festkommitte<br />

Seppo ja Marika Kullas,<br />

afärsman som har musikafär<br />

o biograf här i Kauhajoki.<br />

Också president i<br />

Kauhajoki RK<br />

Pirjo ja Antti Lindfors<br />

TK, Mia ja Heimo Heikkilä, Mikkeli, Cristina ja Carl-Gustav Eliasson,<br />

Borås, Kreeta Katajisto, Erkki ja Inger Oksala, Turku<br />

Först Erkki o Inger Oksala från Åbo som repsetenterar<br />

personligen RI:s president Frank Devlyn o Gloria<br />

Rita. Erkki är okså den som har varit längst rotarian<br />

av närvarande. Han startade 1959 i Vasa o sedan<br />

1962 i Åbo Slått RK. Han har varit två gånger governor<br />

först 96-97 o andra gången 99-00. Erkki är född<br />

i Isokyrö så att han bra känner österbotniska karak-<br />

51

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Heimo Heikkilä, Annel Jyllilä, Carl-Gustav Eliasson,<br />

KK ja Erkki Oksala, Leila Bäcström<br />

Pirjo Lindfors, Erkki Jyllilä, Inger Oksala, Timo Katajisto, Christine Eliasson,<br />

Pekka Bäckström, Mia Heikkilä<br />

52

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Vasemmalla Irmeli Kyttä, Antti Lindfors, oikealla Jari Mäki-Rahkola<br />

Antti ja Leena Niemi-Aro, ekonomichef<br />

o president i Kauhajoki-Aro<br />

RK<br />

Aaro ja Irmeli Kyttä, PDG 92-93<br />

o ordförande i Kyrkokvällen<br />

Pekka ja Leila Bäcktöm, konsult<br />

o ordförande under dagarna<br />

kommande<br />

Erkki ja Annel Jyllilä, afärsman<br />

som tillverkar plastprodukter<br />

och är ledande produsent i insugnings<br />

påse för sjukhus, förstahjälp<br />

o kirurgi. Också festtalare<br />

Pauli ja Kaisu Hautala, VD i<br />

transportbolag o medels insamlare<br />

Matti ja Lea Ojanen, logistikchef<br />

vid Atria slakteriet. Program för<br />

följeslagare<br />

Jari ja Marita Mäki-Rahkola,<br />

afärsman som tillverkar konveyr<br />

o förpacknings maskiner för papersbruk,<br />

järnindustri o flygfält.<br />

Också sponsor<br />

VÄLKOMMEN<br />

Kreeta ger okså direktiv enligt<br />

EU. I dag sade hon före vi kom<br />

hit att du sall inte dricka förmycket,<br />

flirta inte med andra<br />

kvinnor, berätta inte oförskämma<br />

anekdoter och glöm okså<br />

idrot o politiken. Det skal bli<br />

roligt ikväll.<br />

53

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Äärimmäisenä oikealla Seppo Kullas<br />

54

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

PIIRIKONFERENSSI KAUHAJOKI<br />

17-18.3.2001<br />

Paikka: Ammatti-instituutti<br />

9.00-9.45 AAMUKAHVI<br />

Ilmoittautuminen<br />

9.45-10.30 AVAJAISET<br />

Liput: Suomi/Rotary/EU<br />

Rotarien laulu<br />

Tervetuloa, Pekka Bäckström<br />

Vieraiden esittely<br />

Avaus DG Timo Katajisto<br />

Mika Ala Panula<br />

RI Presidentin tervehdys<br />

10.30-11.00VAIHTO-OPPILAAT<br />

Vaihto-oppilaiden esittely: Paavo Ruotsalai<br />

nen<br />

Tauko<br />

11.00-12.00 ROTARYSÄÄTIÖ<br />

GSE esitelmä:<br />

Lähialueprojekti:<br />

Kansainvälinen projekti:<br />

Stipendi: Niina Korhonen<br />

Ryhmätyö: Lahjoitusten jama<br />

12.00-13.00 LOUNAS<br />

13.00-14.00 PIIRIKOKOUS<br />

Suomen Rotarypiirien tervehdys<br />

DG Heimo Heikkilä, Mikkeli,D1430<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Viralliset asiat<br />

RI:n Presidentin edustajan puhe<br />

14.00-14.30 RYLA<br />

Ulf Sourander<br />

Hannu Vainionkulma<br />

14.30-15.00 ILTAPÄIVÄKAHVIT<br />

15.00-15.30 ROTARYN TULEVAISUUS / COL<br />

Bo Krongvist<br />

Ryhmätyön purku<br />

15.30-16.00 ROTARYPALKINTOJEN JAKO<br />

Projektien esittely<br />

Partiolaiset<br />

MAJOITTUMINEN<br />

Klubipalvelu<br />

Ammattipalvelu<br />

Yhteiskuntapalvelu<br />

Kansainvälinen palvelu<br />

18.00-19.00 <strong>KAUHAJOEN</strong> KUNTA<br />

Kunnan vastaanotto<br />

Kunnan tervehdys: Kunnanjohtaja Jorma<br />

Rasinmäki<br />

19.30 GOVENORS BALL<br />

Pohjoismaiden rotarypiirien tervehdys,DG<br />

Carl-Gustav Eliasson, Borås,D2360<br />

Tanssia<br />

Arpajaiset<br />

Huutokauppa<br />

55

---

SUNNUNTAI<br />

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Kauhajoen kirkko<br />

Lounas<br />

Sanssin kartano<br />

10.00-11.00 JUMALANPALVELUS<br />

Seppelpartiot<br />

Seurakuntakeskus<br />

11.30-13.00 LOUNAS<br />

13.00-15.30 PIIRIJUHLA<br />

Musiikki<br />

Alumnien esittely / Aarre Asiala<br />

RI:n presidentin edustajan puhe<br />

Juhlakonsertti Panula Opisto<br />

Juhlapuhe<br />

Päätössanat DG<br />

PHF mitalien jako<br />

Maamme<br />

Liput<br />

15.30 PÄÄTÖSKAHVIT<br />

19.00 Kirkkoilta yleisölle<br />

NIITYLLÄ TUULEE<br />

Eeva Maija Haukinen<br />

Erkki Jyllilä<br />

SEURALAISTEN OHJELMA 17.3<br />

Lea Ojanen<br />

Pääohjelma<br />

11.00-15.30 Neljä ryhmää a 45min<br />

Eduskuntamuseo<br />

Veteraanitalo Kalevi Mattila<br />

Timo Katajisto<br />

Jorma Kiviluoma<br />

Koivuniemen Puutarha<br />

Taidekauppa Kastehelmi Kontio<br />

15.00-15.30 Iltapäiväkahvi<br />

Liittyminen pääohjelmaan<br />

Tapio ja Päivi Aronen<br />

RINNAKKAISOHJELMA ”NUORILLE” ROTA-<br />

REILLE<br />

13.00-14.00 Miksi minä olen rotari Antti Lindfors<br />

Nuorisovaihto<br />

-Rotaryn lippulaiva<br />

RI:n presidentti<br />

Paavo Ruotsalainen<br />

Frank Devlyn<br />

RI:n presidentin edustajan puhe<br />

VAIHTO-OPPILAIDEN OHJELMA<br />

Hanna Piipari<br />

Juha Sepponen<br />

Pääohjelma<br />

10.30 – 11.00 Vaihto-oppilaiden esittely<br />

Sunnuntaina<br />

Elokuvat<br />

Saunominen – avantouinti<br />

GOVERNORS BALL<br />

Bileet Walkerssissa<br />

Pääohjelma<br />

13.00 - Laskettelu/Hiihto/Kelkkailu/Luistelu<br />

-15.30 Hohtokeilaus<br />

56

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

57

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Governorin terveiset piirin rotareille:<br />

Singaporen julistus<br />

Liike- ja ammattialalla toimivana rotarina minun velvollisuuteni on<br />

1 suhtautua omaan ammattiini tilaisuutena palvella<br />

2 noudattaa uskollisesti oman ammattini eettisten ohjeiden kirjainta ja henkeä,<br />

oman maani lakeja ja oman yhteisöni moraalistandardia<br />

3 tehdä kaikkeni kohottaakseni ammattini arvostusta ja edistääkseni korkeimpia<br />

eettisiä arvoja omassa ammatissani<br />

4 olla rehellinen ja tasapuolinen työnantajaani, työntekijöitäni, yhtiökumppaneitani,<br />

kilpailijoitani, asiakkaitani ja yleisöä kohtaan sekä kaikkia niitä<br />

kohtaan, joihin olen liike- tai ammattisuhteessa<br />

5 kunnioittaa ja arvostaa kaikkia yhteiskunnalle hyödyllisiä ammatteja<br />

6 tarjota ammattitaitoni avuksi yritettäessä löytää työmahdollisuuksia nuorille,<br />

pyrittäessä auttamaan erityisongelmista kärsiviä ihmisiä ja kehitettäessä<br />

paikkakuntani elämänlaatua<br />

7 olla rehellinen markkinoinnissani ja edustaessani liike- tai ammattialaani<br />

yleisön edessä<br />

8 olla pyytämättä muilta rotareilta ja suomatta heille sellaista etuoikeutta tai<br />

etua, jota en tahallisesti soisi muille liike- tai ammattikumppaneilleni.<br />

58

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

59

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

2001-04-16 1(3)<br />

DG veli Heimo ja Rva Mia Heikkilä<br />

arvoisat rotarit ja arvoisat vieraat<br />

On todella mukava tulla tänne Mikkeliin pariksi keväiseksi<br />

päiväksi kuuntelemaan ja nauttimaan teidän<br />

hyvästä ja monipuolisesta rotaryohjelmastanne.<br />

Jorma Laulaja, nykyinen Lapuan piispa, entinen<br />

kenttäpiispa, muisteli jokin aika sitten ensimmäistä<br />

tehtäväänsä valmistuttuaan papiksi. Hänet oli valittu<br />

lomittamaan Laihian kirkkoherraa. Vähän aikaisemmin<br />

seurakuntaan oli tullut uusi suntio, suntion<br />

moninaisia tehtäviä hoitamaan. Muutaman viikon<br />

kuluttua kirkkoherra kutsui nuoret luokseen ja kysyi<br />

ovatko tehtävät hallinnassa. Tottahan nuoret totesivat<br />

rinta rottingilla: homma hoituu. Niinpä Jorma jäi<br />

suntion kanssa hoitamaan seuraavan pyhän jumalanpalvelusta.<br />

Alkuliturgia meni hyvin ja kun saarnan aika tuli,<br />

nousi Jorma saarnastuoliin ja kumartui rukoukseen.<br />

Nostaessaan katseensa kirkkosaliin hän näki suntion<br />

keräämässä kolehtia, väärään aikaan, väärän virren<br />

aikaan. Ensimmäinen ajatus oli, jos voisi palata<br />

takaisin sakastiin, voisi nauraa ääneen ja makeasti.<br />

Tämä ei ollut mahdollista ja niinpä kun saarnan ensimmäiset<br />

sanat kiirivät pysähtyi suntio hetkeksi ja<br />

jatkoi sitten tyylikkäästi kolehdin keräystä.<br />

Saarna tempasi puhujan mukaansa ja sen jälkeen<br />

tulivat kirkolliset ilmoitukset ja lopuksi sanat: seuraavan<br />

virren aikana kerätään kolehti sisälähetyksen<br />

hyväksi. Suntio kiersi jälleen seurakunnan ohjeen<br />

mukaisesti.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

AVAA SILMÄT - TARTU TOIMEEN sopisi hyvin<br />

myös rotaryliikkeen alkuvuosien teemaksi.<br />

Asianajaja Paul Harris, hiilikauppias Schiele, kaivosinsinööri<br />

Loehr ja vaatturi Shorey perustivat yhdistyksen<br />

96 vuotta sitten, jossa liikemiehet voisivat<br />

olla ja tulisi olla toistensa henkilökohtaisia ystäviä.<br />

Kaikki nämä miehet olivat tulleet Chicagoon ansaitakseen<br />

elatuksensa ammatillaan. He tunsivat olonsa<br />

yksinäisiksi entisten siteiden katkettua, eikä saman<br />

alan liikemiesten kesken voinut syntyä syvempää<br />

luottamusta, olivathan nämä aina myös kilpailijoita.<br />

He vieroksuivat myös suurkaupungin alhaista liikemoraalia<br />

ja varsin epäeettisiä liiketapoja.<br />

He olivat tiedostaneet: puuttui ystävyyttä, SILMÄT<br />

OLIVAT AVAUTUNEET ja oli ryhdytty TOIMEEN.<br />

Niinpä soitin kollegoille governööreille ja annoin<br />

yhden sanan YSTÄVYYS ja pyysin etsimään tai<br />

keksimään lihaa tämän ympärille. Mielestäni lopputulos<br />

on hyvä:<br />

The motive power of Rotary is friendship<br />

Friendliness knows no bounds, it surmounts<br />

all barries, it navigates all seas<br />

The thoughts of others are as necessary to<br />

one`s mental well-being as food is<br />

to one`s physical well-being<br />

Fellowship is wonderful, it illuminates life`s<br />

pathway, spreads good cheer, and is worth<br />

high price<br />

Seuraavalla viikolla paikallinen lehti Kyrönmaa teki<br />

tapahtumista pääjutun ja otsikoi sen komeasti: Kirkonmenot<br />

uudistuvat Laihialla, kolehti kerätään nyt<br />

kahteen kertaan.<br />

AVAA SILMÄT – TARTU TOIMEEN on vuoden<br />

teema ja Laihialla oli tartuttu toimeen, mutta ensimmäinen<br />

osa oli vielä suorittamatta: ei osattu asettaa<br />

omaa hyvää suoritusta kokonaisuuteen niin, että<br />

kokonaisuus olisi muodostunut nautittavaksi.<br />

60<br />

Rotary is the door to friendship. Let us throw<br />

it open to every people<br />

Viidestä piiristä viisi hieman erilaista ajatusta ystävyydestä<br />

ja sen suuresta merkityksestä. Miksi me<br />

emme tänä päivänä kovinkaan usein kuule esitelmiä<br />

tästä aiheesta ja lue artikkeleita siitä. Sen sijaan julkisuus<br />

on leimannut ystävyyden, hyvä veli järjestöt,<br />

kaikkien väärinkäytösten ja kähminnän pesäpaikoiksi,<br />

Rotarit muiden mukana. Tämä ei vastaa totuutta<br />

ja meidän olisi työskenneltävä sitä vastaan ja osoittaa<br />

käytännössä mikä on meidän korkea eettinen ja<br />

moraalinen tasomme. Ystävyydestä rotaryliike lähti

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

ja se on edelleen liikkeen kantava voima mielestäni.<br />

AVAA SILMÄT – keitä on mukana. Meitä on 1,2<br />

milj jäsentä 163 maassa, noin 30000<br />

tuhannessa klubissa. Jäsenenä on huomattava osa<br />

jokaisen paikkakunnan merkittävistä henkilöistä,<br />

vaikuttajia kaikilta sektoreilta. Mikä mahtava voimavara!<br />

Millaisia mahdollisuuksia se tarjoaakaan! Sen<br />

tehokkuus rahankeräysorganisaationa on todettu. Sen<br />

voima tiedotuskanavan ja isojen projektien organisoijana<br />

on testattu. Esim polio+.<br />

AVAA SILMÄT – tulevaisuuteen. Tavoitepuolelle on<br />

edelleen kirjattu laajeneminen sekä jäsenmäärässä<br />

että alueellisesti. Näissä tavoitteissa on jonkin verran<br />

huolenaiheita. Jäsentiheys on korkea, vanhenevaan<br />

porukkaan on vaikea istuttaa nuoria innokkaita uusia<br />

jäseniä. Jäsenmäärän säilyttäminen lisäämisestä puhumattakaan<br />

teettää töitä. Tavoitteista saa vaikutelman,<br />

että yhä enemmän keskitytään ja velvoitetaan<br />

massiivisiin kansainvälisiin operaatioihin. Ihmistä<br />

ja paikallisuutta ei painoteta. Ystävyydestä ei ole<br />

montakaan mainintaa. Olemmeko liukumassa haluttavasta<br />

ja innostavasta harrastuksesta velvoittavaan<br />

toimintaan. Jos läsnäolopakko todella tarkoittaa, että<br />

kokouksissa olisi käytävä jostain ulkoisesta syystä<br />

eikä niin kuin minä ymmärrän, sisäisestä pakosta,<br />

koska tilaisuudet ovat kiinnostavia eikä niistä haluta<br />

jäädä pois, olemme hakoteillä.<br />

AVAA SILMÄT – TARTU TOIMEEN Neljän kysymyksen<br />

kokeemme erittelee suhdettamme toiseen<br />

ihmiseen, työtoveriin, perheenjäseneen, lähimmäiseen,<br />

rotariveljeen, -siskoon. Kolmas kysymys on<br />

tässä suhteessa ehkä tärkein:<br />

LUOKO TÄMÄ HYVÄÄ TAHTOA JA PARAN-<br />

TAAKO TÄMÄ YSTÄVYYSSUHTEITA? WILL<br />

IT BUILD GOOD WILL AND BETTER FRIEND-<br />

SHIP?<br />

Kysymys nousee edellisistä totuuden ja reiluuden<br />

vaatimuksista. On muistettava, että hyvää tahtoa ja<br />

ystävyyttä voidaan osoittaa myös väärin motiivein.<br />

Monien ihmissuhteiden pohjalla olevaa väärää sen<br />

eri muodoissa ei voida poistaa tai peittää olemalla<br />

kuin ei mitään olisi tapahtunut. Hyvä tahto ja ystävyys<br />

edellyttävät, että otamme toisemme ja kanssaihmisemme<br />

sellaisena kuin hän on, hyväksymme<br />

hänet ja hänen persoonansa ilman taka-ajatuksia.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

Ystävyyteen kuuluu myös se, että olemme kiinnostuneista<br />

toisistamme. Ystävä selän takana tekee olon<br />

rauhalliseksi ja varmaksi, sanoo vanha sananparsi.<br />

Ystävä on se, joka uskaltaa meille suoraan sanoa<br />

myös meidän virheemme.<br />

Ystävyys vaatii hoitamista, toisen huomioon ottamista,<br />

toisen puolelle asettumista, toisen kanssa<br />

iloitsemista ja toisen lohduttamista.<br />

Olemmeko etääntymässä alkuperäisestä ajatuksestamme,<br />

olemmeko etääntymässä ihmisestä, olemmeko<br />

unohtamassa olevamme veljiä ja siskoja. Monesti<br />

sanotaan, että klubi on tärkein yksikkö. Minä menisin<br />

vielä syvemmälle. Veljet ja siskot ovat tärkeimmät.<br />

Ystävyys – veljeys ratkaisee kaiken.<br />

Viides lause oli: rotary is the door to friendship. Let<br />

us throuw it open to every people<br />

Kun me avaamme ystävyyden oven kaikille, tulee<br />

myös hyväntekeminen motivoiduksi:<br />

Meillä, joilla on hyvät olot ja edellytykset auttaa, on<br />

myös velvollisuus niin tehdä.<br />

Näillä ajatuksilla kaikkien suomalaisten rotarypiirien<br />

ja rotareiden parhaat terveiset teille kaikille ja<br />

menestystä tulevissa hankkeissanne.<br />

Timo Katajisto<br />

DG Heimo Heikkilä, DG Timo Katajisto, DG Göran Bertoft<br />

(Ruotsi), PDG Carsten Leth (Tanska)<br />

61

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

62

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

2000-2001 Seppo Kullas<br />

63

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta 11. SYYSKUUTA 2001<br />

Syyskuun 11. 2001<br />

Syyskuun 11. päivän<br />

terrori-iskut<br />

on nimi sarjalle<br />

terrori-iskuja,<br />

jotka tapahtuivat<br />

Yhdysvalloissa 11.<br />

syyskuuta 2001.<br />

Iskut olivat ensimmäinen vieraiden joukkojen suorittama<br />

hyökkäys Yhdysvaltojen mantereelle vuoden<br />

1812 sodan jälkeen. Kuolonuhrien määrä oli suurempi<br />

kuin Pearl Harbourin hyökkäyksessä vuonna 1941<br />

joka veti USA:n mukaan Toiseen maailmansotaan.<br />

Vaikka yksi isketyistä kohteista, Pentagon onkin<br />

armeijan päämaja, iskut kohdistuivat pääasiassa<br />

siviileihin.<br />

Hyökkäys suoritettiin kaappaamalla neljä matkustajakonetta,<br />

jotka lennettiin päin New Yorkin World<br />

Trade Centerin kaksoistorneja ja Pentagonia. Yksi<br />

koneista putosi maahan Pennsylvaniassa. Kaapatuissa<br />

lentokoneissa oli yhteensä 91 000 litraa lentopetrolia,<br />

mikä muutti ne käytännössä miehitetyiksi<br />

risteilyohjuksiksi.<br />

Iskussa kuoli lähes 3000 ihmistä. Lisäksi suuri<br />

määrä rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui. World<br />

Trade Centerin kaksi korkeaa pilvenpiirtäjää olivat<br />

näkyvimmät tuhoutuneet rakennukset. Viisi muuta<br />

rakennusta ja yksi metroasema tuhoutuivat. Manhattanin<br />

saarella vaurioitui 23 muutakin rakennusta.<br />

Kaapatuissa lentokoneissa kuoli 265, Pentagonissa<br />

125 ja World Trade Centerissä ainakin 2605, mukaan<br />

lukien 343 palomiestä. Yhteensä ainakin 2995 kuollutta.<br />

Joukossa oli 62:n maan kansalaisia. Useat uhrit<br />

jouduttiin tunnistamaan hampaista tai DNA-kokeilla,<br />

koska kuumuus oli tuhonnut ruumiit. Kaikkiaan<br />

1058 uhria tunnistettiin, lopuille kirjoitettiin kuolintodistus<br />

oletetun olinpaikan mukaan WTC:ssä tai<br />

kaapatuissa koneissa. 89 ihmistä on edelleen listattu<br />

kadonneiksi, koska perhe ei ole vaatinut kuolintodistuksen<br />

kirjoittamista.<br />

Pian iskujen jälkeen Yhdysvaltain hallitus syytti<br />

iskuista al Qaidaa, fundamentalistista islamilaista<br />

järjestöä, jota oli jo aiemmin pidetty syyllisenä useisiin<br />

terrori-iskuihin. USA:n vastaus oli Terrorismin<br />

vastainen sota, johon kuului hyökkäys Afganistaniin<br />

lokakuussa 2001, ja Irakin sota 2003. USA:n hallitus<br />

kiristi huomattavasti suhtautumistaan terrorismista<br />

syytettyihin ryhmiin ja hallituksiin jotka tukivat<br />

niitä. Kotimaassa valvontaa varten perustettiin<br />

uusi liittovaltion virasto, Department of Homeland<br />

Security. Matkustusmääräyksiä USA:han kiristettiin<br />

tuntuvasti, etenkin lentoliikenteen osalta.<br />

Tapahtumat<br />

Tarkalleen kello 7.58 syyskuun 11. päivänä vuonna<br />

2001, United Airlinesin Boeing 767 -lentokone nousi<br />

Bostonin Logan-lentokentältä määränpäänään Los<br />

Angeles. Koneessa oli 56 matkustajaa ja yhdeksän<br />

miehistön jäsentä. Kello 7.59 American Airlinesin<br />

Boeing 767 aloitti matkansa Bostonista Los Angelesiin<br />

mukanaan 81 matkustajaa ja yksitoista miehistön<br />

jäsentä. Kello 8.01 New Yorkin Newarkin<br />

lentokentältä nousi ilmaan United Airlinesin Boeing<br />

757 ja sen 38 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä.<br />

Tuon koneen suuntana oli San Francisco. Kello 8.10<br />

64

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta 11. SYYSKUUTA 2001<br />

nousi Dullesin lentokentältä Washingtonista American<br />

Airlinesin kone. Siinä oli 58 matkustaja ja 6<br />

miehistön jäsentä ja sekin oli Boeing 757.<br />

American Airlines lento 11 törmäsi World Trade<br />

Centerin pohjoistornin pohjoispuoleen kello 8.46<br />

paikallista aikaa (Suomessa 14.46). Useat TV-kanavat<br />

näyttivät suoraa kuvaa onnettomuuspaikalta.<br />

Törmäyksen syystä ei aluksi ollut varmuutta, mutta<br />

United Airlinesin lennon 175 törmätessä etelätorniin<br />

kello 9.03 tekojen tahallisuus alkoi olla ilmeistä.<br />

Molemmat WTC:n 110-kerroksiset tornit leimahtivat<br />

liekkeihin ja myöhemmin romahtivat, etelätorni<br />

kello 09.54 ja pohjoistorni kello 10.28.<br />

Puoli tuntia toisen törmäyksen jälkeen American<br />

Airlinesin lento 77 törmäsi Pentagoniin 9.37. Osa<br />

Pentagonista tuhoutui. Neljäs kaapattu kone United<br />

Airlinesin lento 93, putosi pellolle Pennsylvaniassa<br />

lähellä Shanksvillea. Teorian mukaan kone putosi<br />

matkustajien ja miehistön ryhtyessä kamppailemaan<br />

koneen kaappaajia vastaan. Yhdestäkään kaapatusta<br />

lentokoneesta ei ollut henkiinjääneitä.<br />

Raporttien mukaan joka koneessa oli useampia<br />

kaappaajia, joista yhteensä 19 tunnistettiin. Nimetyistä<br />

kaappareista ainakin 7 on edelleen elossa [1]<br />

(http://www.whatreallyhappened.com/hijackers.<br />

html), mikä ei kuitenkaan ole saanut FBI:tä korjaamaan<br />

tiedonantoaan. Teorioiden mukaan kaappaajat<br />

ottivat koneet haltuunsa uhkaamalla pahviveitsillä<br />

ja ainakin yhdessä koneessa jonkinlaisella kaasulla.<br />

Ainakin kahdessa koneessa kaappaajat väittivät<br />

pitävänsä hallussaan pommeja. Jotkin matkustajista<br />

pystyivät soittamaan puheluja kaapatuista lentokoneista.<br />

Välittömästi tapahtuman jälkeen Yhdysvallat ja<br />

monet muut maat asettivat voimaan turvatoimia lisähyökkäysten<br />

estämiseksi, Yhdysvalloissa julistettiin<br />

täydellinen siviili-ilmailun kielto syyskuun 13.<br />

päivään asti. Myös Lontoossa asetettiin samanlainen<br />

rajoitus.<br />

Iskuilla oli merkittäviä poliittisia seurauksia. Monissa<br />

maissa kovennettiin terrorismin vastaisia lakeja<br />

jopa niin rajusti, että viranomaisten toiminnan<br />

nähtiin rajoittavan kansalaisoikeuksia. Pian iskujen<br />

jälkeen kiireellä valmisteltu USA PATRIOT -laki<br />

(Uniting and Strengthening America by Providing<br />

Appropriate Tools for Intercepting and Obstructing<br />

Terrorism) antoi viranomaisille oikeuden pidättää<br />

kansalliseksi uhaksi oletetun ulkomaalaisen henkilön<br />

määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä<br />

tai oikeuksia. Tämä mahdollistaa Taliban- ja al<br />

Qaida -epäiltyjen pidon Kuubassa Guantanamon<br />

vankileirillä.<br />

Lisätietoja hyökkäysten suunnittelusta saatiin kahden<br />

al Qaidan jäsenen, Khalid Shaikh Mohammedin<br />

ja Ramzi Binalshibhin, pidätyksen jälkeen. Kuulustelujen<br />

perusteella Khalid Mohammed oli hyökkäysten<br />

pääsuunnittelija. Hyökkäykseen kuului useita<br />

muitakin kohteita, mutta Osama bin Laden rajoitti<br />

kaapattavien koneiden määrän neljään.<br />

Neljännen koneen määränpäänä oli Capitol, Yhdysvaltain<br />

kongressin rakennus. Valkoista taloa pidettiin<br />

liian pienenä ja vaikeasti osuttavana kohteena.<br />

Kaappaajia oli tarkoitus olla 20, mutta Ramzi Binalshibhin<br />

pääsy maahan kiellettiin. Toisena ehdokkaana<br />

oli Zacarias Moussaoui, mutta al Qaida piti häntä<br />

epäluotettavana. Hänellä olisi saattanut olla osuus<br />

sarjassa jatkoiskuja, joita ei koskaan suoritettu. Zacarias<br />

Moussaouilla oli tiettävästi yhteys Yhdysvaltalaiseen<br />

Nick Bergiin, jonka sähköpostitilin tunnukset<br />

hänellä oli hallussaan.<br />

Zacarias Moussaouin pidätys 16. elokuuta 2001<br />

pakotti kaappaajat nopeuttamaan suunnitelmiaan.<br />

Kaappaaja Mohammed Atta ilmoitti Ramzi Binalshibhille<br />

salakielisellä puhelinsoitolla iskun lopullisen<br />

päivän, 11. syyskuuta.<br />

65

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1999-2000 Matti Ojanen<br />

Perjantai 7.4.2000<br />

Rotary International D138<br />

Veljet Ja Siskot<br />

Lapuan nykyinen piispa Laulaja kertoi kerran<br />

kokemuksestaan Laihalta ollessaan kesälomittamassa<br />

paikallista kirkkoherraa heti valmistumisensa<br />

jälkeen. Vähän aikaisemmin Laihian seurakunnan<br />

palvelukseen oli tullut uusi nuori suntio moninaisiin<br />

suntion tehtäviin.<br />

Muutaman viikonlopun palveluksen jälkeen<br />

kirkkoherra kutsui nuoret luokseen ja kysyi miten<br />

he tunsivat osaavansa työt? Kaikki on OK oli reipas<br />

vastaus ja niinpä kirkkoherra lähti lomille ja jätti<br />

nuoret hoitamaan seuraavan viikonlopun jumalanpalveluksen.<br />

Alkuliturgia meni sujuvasti ja hyvin. Saarnan<br />

aluksi Laulaja nousi saarnastuoliin ja polvistui<br />

rukoukseen. Nostaessaan päänsä rukouksen jälkeen<br />

hän havaitsi suntion keräävän kolehtia, väärään<br />

aikaan, väärän virren aikaan. Ensimmäinen ajatus<br />

oli palata sakastiin ja nauraa kunnolla, mutta tämä ei<br />

ollut mahdollista ja saarnan ensimmäisten sanojen<br />

kiiriessä suntio hetkeksi jäykistyi, mutta jatkoi sitten<br />

tyylikkäästi loppuun kolehdin keräyksen.<br />

Saarna tempaisi mukaansa Laulajan ja<br />

saarnan päätteeksi luettiin ilmoitukset ja sen jälkeen<br />

todettiin, että tämän pyhän kolehti kerätään sisälähetyksen<br />

hyväksi ja taas suntio kiersi salin.<br />

Seuraavan viikon paikallislehti Kyrönmaa<br />

teki tapauksesta pääjutun ja otsikoi sen:<br />

Kirkonmenot uudistuvat Laihialla: kolehti kerätään<br />

nyt kahteen kertaan!<br />

Hyvätkään osasuoritukset eivät muodosta<br />

nautittavaa ja tasapainosta kokonaisuutta jos osallistujilla<br />

ei ole siitä itsellään selkeää kuvaa.<br />

NÄILLÄ KOULUTUSPÄIVILLÄ ME YRITÄM-<br />

ME MUODOSTAA TEILLE KUVAN ROTARY-<br />

VUODESTA<br />

Ojanen Matti, PHF, argrol, 15.10.19<strong>50</strong>, 1985<br />

Hankitie 8, A-tuottajat Oy, Teurastuslaitokset,<br />

hankinta<br />

Lea Norha<br />

Me analysoimme ensiksi yhdessä klubien ja<br />

myös siinä ohessa rotaryn tilaa. Seuraavaksi esitellään<br />

ensi vuoden painopiste: rotarysäätiö sekä tämän<br />

lisäksi valotetaan uusien asioiden RYLAn ja INTER-<br />

NETin sisältöä ja ominaisuuksia sekä mahdollisuuksia,<br />

jotta te osaisitte ottaa niistä teille sopivan viipaleen.<br />

Huomenna käydään käytännön esimerkein<br />

läpi Rotaryvuoden kulku ja annetaan eräs esimerkki<br />

miten asiat voidaan hoitaa ja jota jokainen soveltaa<br />

tarpeittensa ja oman klubin tradition mukaan<br />

66

---

Pe 7.4.2000<br />

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Rotaryvuoden teema ja yhteiset tavoitteet:<br />

1. JÄSENISTÖ<br />

RI:n presidentin tavoitteena on 5 uuden jäsenen nettolisäys<br />

jokaisessa klubissa. Mielestäni kun Suomi<br />

on 5-6 rotarytiheydessä maailmassa tämä tavoite<br />

ei sovellu meille. Minä asettaisin tavoitteeksi, että<br />

säilytämme nykyisen jäsenmäärän<br />

2. KLUBIT<br />

Jos jäsenmäärää piirin tasolla nostetaan on perustettava<br />

uusia klubeja. Tavoitteena on selvittää Kaustisen<br />

seudulle uuden klubin perustamismahdollisuudet.<br />

Tämä tapahtuu<br />

Kokkolan veljien toimesta Pekka Nokso-Koiviston<br />

johdolla.<br />

3. PROJEKTI<br />

RYLA – RAILA on jo useimmissa maissa vakiintunut<br />

RI:n projekti ja virallisena ohjelmana jopa<br />

vanhempi kuin Nuorisovaihto. Kuten äsken veli<br />

Ulfin esitelmästä selvisi kohderyhmänä ovat nuoret,<br />

lukiolaiset, joka kohderyhmä mielestäni sopii<br />

parhaiten useimmille klubeille tällä alueella. Ylioppilas-<br />

ja vastaavien tutkintojen jälkeen nuoret poistuvat<br />

meidän välittömästä piiristämme, jolloin heidän<br />

tavoittamisensa RYLA ohjelmiin vaikeutuu oleellisesti.<br />

RYLAn tavoitteet johtajuus ja yrittäjyys ovat<br />

parhaat mahdolliset ajatellen Rotaryklubin mahdollisuuksia<br />

auttaa koulutuksessa. Uskon monen klubin<br />

harkitsevan projektin ottamista ohjelmaan.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1999-2000 Matti Ojanen<br />

Kuluvana vuonna saimme piiriin tai piirin klubien<br />

kautta lähinnä Karjalaan <strong>50</strong>000$.<br />

Tähän on reagoitava reilun positiivisesti. Toisena<br />

perusteluna on vuosi 2005, jolloin<br />

Rotaryjärjestö täyttää 100 vuotta. Tässä yhteydessä<br />

varmasti saadaan runsaasti julkisuutta ja tällöin meiltä<br />

kysytään mitä me teemme. Jotta vastauksemme<br />

olisivat<br />

hyviä on meillä oltava runsaasti projekteja meneillään<br />

ja tähän tarvitaan resursseja.<br />

Nyt kerättävät varat ovat käytettävissä 2003-2004,<br />

juuri sopivasti 100 vuotis-tilanteeseen.<br />

4. GSE<br />

Jokavuotinen GSE on mielestäni perusteltua. Säätiö<br />

varaa jokaiselle piirille 6000$<br />

vaihtoryhmää varten vuosittain. Meidän omat kulumme<br />

ovat olleet noin 1000$ vuosittain,<br />

joten menetämme selvää rahaa nykyiselle<br />

toiminnalla. Toiseksi jokavuotisena järjestäminen<br />

muodostuu rutiiniksi ja helpottuu kun se nyt alkaa<br />

aina alusta. Piiri<br />

voitaisiin jakaa kolmeen 11 klubin ryhmään, jolloin<br />

vastaanotto ja ohjelma tulevat vain joka 3 vuosi<br />

klubille.<br />

5 INTERNET<br />

Toimiessamme nuorten kanssa erilaisissa ohjelmissa<br />

tutkivat he varmasti WWW sivuilta mitä siellä meistä<br />

kerrotaan. Samoin uskon uusien jäsenehdokkaiden<br />

tekevän.<br />

Tällöin on tärkeätä, että kotisivut löytyvät ja että ne<br />

ovat asiallisessa kunnossa. Tänä päivänä kotisivut<br />

ovat Rotareiden julkisivu yleisölle.<br />

4 ROTARY FOUNDATION = 30$ / capita<br />

67

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1998-1999 Mauno Itäluoma<br />

Itäluoma Mauno, PHF, yhteyspääll, VTS<br />

30.04.1955, 1987, Ahtiaisentie 13<br />

Suupohjan Osuuspankki, Vakuutukset<br />

Tuula Keto-Aro<br />

68

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1998-1999 Mauno Itäluoma<br />

69

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1997-1998 Antti Lindfors<br />

Antti Lindfors sai PHF2 mitalin klubin<br />

<strong>50</strong>-vuotisjuhlassa<br />

Lindfors Antti, PHF2, toim joht, 21.03.19<strong>50</strong>, 1985<br />

Elsantie 2<br />

Antti Lindfors Oy, Metalliteollisuus<br />

Pirjo Viljanmaa<br />

70

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1997-1998 Antti Lindfors<br />

Sven Rosendahl<br />

MIKSI ROTARI<br />

1. YSTÄVYYTTÄ<br />

2. HENKILÖKOHTAISTA KASVUA JA KEHITTYMISTÄ<br />

3. LIIKEYHTEYKSIEN KEHITTYMINEN<br />

4. YHTEISKUNNAN JÄSEN<br />

5. JOHTAJUUDEN JA PUHETAIDON KEHITTYMINEN<br />

6. HAUSKUUS<br />

7. ROTARY ANTAA MYÖS MUUTA<br />

8. AITO TÄYDELLISEEN REHELLISYYTEEN JA OIKEU<br />

DENMUKAISUUTEEN PYRKIMINEN LUO TURVALLI<br />

SUUTTA VARMUUTTA JA MIELENRAUHAA<br />

71

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1997-1998 Antti Lindfors<br />

Paul Harris Fellow/Multiple Paul<br />

Harris Fellow<br />

Become a Paul Harris Fellow or Multiple<br />

Paul Harris Fellow<br />

Anyone who contributes – or in whose name is contributed<br />

– a gift of US$1,000 or more to the Annual<br />

Programs Fund may become a Paul Harris Fellow.<br />

Each new Paul Harris Fellow receives a commemorative<br />

certificate, a Paul Harris Fellow pin, and a medallion.<br />

Donors are eligible for Paul Harris Fellow<br />

recognition when their cumulative giving reaches<br />

US$1,000.<br />

For additional gifts totaling US$1,000 or more, a<br />

Paul Harris Fellow:<br />

* is recognized as a Multiple Paul Harris Fellow<br />

* may also choose to honor someone else as a<br />

Paul Harris Fellow with their Foundation<br />

Recognition Points, formerly called ”available<br />

credit”<br />

* is eligible to receive a Multiple Paul Harris Fel<br />

low pin with additional stones.<br />

Recognition levels are determined based on the following<br />

guidelines:<br />

Recognition Total<br />

Pin Level<br />

US $2,000 to 2,999.99 one sapphire<br />

3,000 to 3,999.99 two sapphires<br />

4,000 to 4,999.99 three sapphires<br />

5,000 to 5,999.99 four sapphires<br />

6,000 to 6,999.99 five sapphires<br />

7,000 to 7,999.99 one ruby<br />

8,000 to 8,999.99 two rubies<br />

9,000 to 9,999.99 three rubies<br />

Paul Harris<br />

72

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1996-1997 Sulo Kantojärvi<br />

Kantojärvi Sulo, PHF, Aluejohtaja, 03.08.1946, 1984<br />

Petäjäkuja 6, Reilers Oy, Kunnallistekniikka<br />

Elli Tilja<br />

73

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1996-1997 Sulo Kantojärvi<br />

Erkki Koivuniemi, Sulo Kantojärvi, Ville Kuusela<br />

Heikki Vesala<br />

74

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1996-1997 Sulo Kantojärvi<br />

75

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1996-1997 Sulo Kantojärvi<br />

76

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1995-1996 Kari Katila<br />

DG Aulis Harju, Jalasjärvi<br />

Katila Kari, PHF, Rehtori, 13.09.1944, 1982<br />

Kaisantie 3<br />

Suupohjan Ammatti-Instituutti,<br />

Yleiset ammattikoulut,<br />

Liisa Viitala<br />

77

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1995-1996 Kari Katila<br />

78

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1994-1995 Timo Katajisto<br />

Pöytäkirja Kauhajoen Rotaryklubin kokouksesta,<br />

joka pidettiin Kauhajoen Osuuskassan kerhohuoneessa<br />

helmikuun 7 p:nä 1957 klo 18. Puhetta johti<br />

presidentti Palmen, ja pöytäkirjan laati sihteeri<br />

Pere. Saapuvilla olivat muut rotarit paitsi Iisakki ja<br />

Tapani Lahtiharju, Kivelä ja Ojajärvi, jotka olivat<br />

poissaolostaan tehneet ilmoituksen.<br />

1§<br />

Presidentti lausui kokouksen osanottajat tervetulleiksi<br />

ja avasi kokouksen, joka todettiin lailliseksi ja<br />

päätösvaltaiseksi.<br />

2§<br />

Luettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.<br />

3§<br />

Merkittiin, että Tapani Lahtiharju oli 5.2.1957<br />

vieraillut Tornion rotaryklubissa, niin että hänen<br />

poissaolonsa klubimme kokouksesta 31.1 oli tullut<br />

korvatuksi.<br />

4§<br />

Presidentti pyysi veljiä ilmoittamaan rouvilleen, että<br />

nämä ovat tervetulleita illanviettoon hänen kotiinsa<br />

ensi tiistaina klo 19.30.<br />

Katajisto Timo, PHF3, DI, 06.05.1944, 1980,<br />

(GOV D1380 2000-2001)<br />

Eerontie1<br />

TK Future Oy, Sähkökojeet<br />

Kreeta Löytynoja<br />

5§<br />

Veli Laurila ilmoitti, että Kauhajoen partiopoikatoiminta<br />

oli viime tiistaina siis 5.2.1957 virallisesti<br />

alkanut. Silloin perustettiin Kauhajoen Kytöveikot.<br />

Tukijärjestöksi on nimetty Kauhajoen Rotaryklubi,<br />

jonka aloitteesta työhön ryhdyttiinkin. Presidentti<br />

ilmaisi klubin tunteman tyydytyksen partiopoikatoiminnan<br />

alkamisen johdosta.<br />

6§<br />

Veli Lilja esitelmöi yhtenäiskoulusysteemistä. Äskettäin<br />

oli kansakouluopettajien liitto tehnyt esityksen,<br />

että yhtenäiskoulujärjestelmä vähitellen otettaisiin<br />

Suomessa käyttöön…. jne<br />

Kauhajoen kytöveikkojen logo<br />

79

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Timo Katajisto, Heikki Lindfors<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1994-1995 Timo Katajisto<br />

Teuvo Mäkelä<br />

80

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1994-1995 Timo Katajisto<br />

81

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1994-1995 Timo Katajisto<br />

82

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1994-1995 Timo Katajisto<br />

Sotilaallista järjestystä baarissa<br />

Tommi Pietari ja Mikko Katajisto<br />

Oikealla Taimi ja Mauno<br />

Turja<br />

Maja ja Matti Lusa<br />

83

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1994-1995 Timo Katajisto<br />

Vasemmalla Hilkka ja Mauno Pättikangas, oikealla Tuula ja Heikki Arkela<br />

Vasemmalla Mauno ja Pirjo Latva-Pukkila, oikealla Maija-Riitta Salo<br />

84

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1994-1995 Timo Katajisto<br />

DG Sigvard Haldin. PHF 2 Erkki Rintamäelle<br />

PHF Pauli Hautalalle, takana Kaisu<br />

85

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1993-1994 Pauli Hautala<br />

Hautala Pauli, PHF, toim joht, 01.02.1948, 1980<br />

Pätästie 1<br />

Kauhajoen Kuljetus Oy, Kuljetukset<br />

Kaisu Helena Hautala<br />

86

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1993-1994 Pauli Hautala<br />

Pauli Hautalan johdolla Kauhajoen Rotaryklubi on useasti<br />

voittanut viiden klubin olympialaiset. Kiertopalkinnon mukaan<br />

tulokset:<br />

1981 Jalasjärvi<br />

1982 Ilmajoki<br />

1983 Ilmajoki<br />

1984 Kurikka<br />

1985 Kurikka<br />

1986 Jalasjärvi<br />

1987 Kurikka<br />

1988 Jalasjärvi<br />

1989 Jalasjärvi<br />

1990 Kauhajoki<br />

1991 Jalasjärvi<br />

1992 Jalasjärvi<br />

1993 Kauhajoki<br />

1994 Ilmajoki<br />

1995 Jalasjärvi<br />

1996 Jalasjärvi<br />

1997 Kauhajoki-Aro<br />

1998 Kauhajoki<br />

1999 Kauhajoki<br />

2000 Kauhajoki<br />

2001 Jalasjärvi<br />

2002 Kauhajoki<br />

2003 Kauhajoki<br />

2004 Kauhajoki<br />

2003 olympialaiset<br />

Sotkassa<br />

87

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1993-1994 Pauli Hautala<br />

88

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1993-1994 Pauli Hautala<br />

89

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1992-1993 Martti Räsänen<br />

Räsänen Martti, PHF, Optikko, 11.06.1943, 1978<br />

Sööperintie 9 H<br />

Kauhajoen Optiikka Ky, Optiset tuotteet<br />

90

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I I D E N T TI IT<br />

T<br />

1992-1993 Martti Räsänen<br />

91

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1992-1993 Martti Räsänen<br />

92

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1991-1992 Heikki Kontio<br />

Heikki Kontio on vuoden 1980<br />

yrittäjä Kauhajoella..<br />

Yrittäjien hallitus julkisti asian tiistai-iltana.<br />

- Meitä yrittäjiä on pitäjällä paljon – parempia<br />

kuin minä - näin ajattelin, kun kuulin valinnasta.<br />

Saatuani selville nimeämisen perustat,<br />

katson, että osa saadusta tunnustuksesta<br />

kuuluu myös kyläyhteisölle, jossa yritykseni<br />

toimii, näin totesi vuoden yrittäjäksi valittu.<br />

Samalla Kontio näki valinnan tukevan hänen<br />

omaa käsitystään haja-asutusalueen yrittämisestä,<br />

monta kertaa olisi yritys helpompi<br />

ohjata kyliin, joissa työvoimaa on jo paikalla,<br />

kuin viedä se erityiselle teollisuusalueelle,<br />

joka vaatii myös väen siirtymistä lähemmäksi<br />

ansiomahdollisuutta.<br />

Aloittaminen osui ajan kuvaan<br />

Kontio Heikki, PHF, toim joht, 09.04.1944, 1976<br />

Haaramonkuja 2<br />

Huonekalut<br />

Kastehelmi Rantala PHF<br />

Yhteiskunta on säästänyt<br />

Heikki aloitti itsenäisen yrittäjän taipaleen samoin<br />

kuin monet muut - ammatillisen oppilaitoksen ja<br />

armeijan jälkeen.<br />

Jurvan kotiteollisuuskoulusta, päässyt nuorimies<br />

ennätti olla vieraan palveluksessa vajaan kaksi vuotta,<br />

kun 22-vuotiaana lähti oma tehdas käyntiin 1<strong>50</strong><br />

neIiön tiloissa.<br />

Sijoittuminen kotikylään oli silloin ratkaisuna sopiva,<br />

se sopi myös muuhun toimintaan, sillä valmis<br />

tuote lähti keppiautolla maahan ja maakuntaan myytäväksi.<br />

Alkuun oli yrityksen palveluksessa kolme henkeä.<br />

Tuotteina oli kalustoja ja välillä tehtiin jo silloin sänkyjä.<br />

Tilanne jatkui samana laajentuen aina vuoteen<br />

1971, jolloin yritys siirtyi kokonaan makuuhuonekalusteisiin<br />

ja siirtyi myynnissä markkinointiin<br />

alan tukkuliikkeisiin.<br />

93<br />

Erikoistuminen avasi uuden ulottuvuuden. Runsaan<br />

parin<br />

vuoden kuluttua laajennettiin tiloja huomattavasti.<br />

Luvut tuotannossa muuttuivat, alun <strong>50</strong>0 sängyn vuosituotannosta<br />

päästiin viime vuonna 25 000. Henkilökunnan<br />

määrä on kasvanut myös noin 40:een.<br />

- olen monta kertaa laskenut, että yrityksen ansiosta<br />

noin parikymmentä perhettä on jäänyt kylään - jos<br />

lasketaan, että kaikki olisivat siirtyneet keskustaan,<br />

on - vaikka asuntolainoina säästetty valtion varoja,<br />

laskeskelee Heikki.<br />

Yrityksen sijainti etäällä kuntakeskuksesta ei haittaa.<br />

Etäisyyksiin ollaan opittu - edustajilla on joskus<br />

vaikeuksia löytää perille ja kerran verotarkastajat,<br />

seikkailivat Hangaskylään metsäautoteitä pitkin<br />

Järvikylästä.

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1991-1992 Heikki Kontio<br />

Sijaintiin on laskettava hyödyksi vielä sekin, että<br />

täällä jää kehittämistyölle ja tuumailulle rauhallista<br />

aikaa - ideoita on pyritty hakemaan kaikilta alan<br />

Euroopan messuilta.<br />

Tuotekehittelyn toisena linjana on tapa, jossa suunnittelussa<br />

ovat mukana eri ketjujen ostoryhmät.<br />

Yrittäjä työväen mieleen<br />

Heikki Kontio on sopinut aina väkensä kanssa. Takavuosina<br />

vinoilttiin, että täytyy olla vähintään Kauhajoen<br />

mestari ennen kuin pääsee töihin...<br />

– On paljon sattumaakin, että yrityksen palveluksessa<br />

on paljon urheilijoita. Alussa väki tuli liki<br />

kokonaan omasta kylästä ja täällä on tosiaan hyviä<br />

urheilijoita. Sanottava on kuitenkin, että yhteinen<br />

harrastus tai kiinnostuspiiri on omiaan luomaan yritykseen<br />

yhteishenkeä, toteaa Heikki.<br />

Urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet on tehtaallakin<br />

huomioitu. Kuntosali on ulkopuolistenkin käytössä<br />

ahkerasti ja onpa yrityksellä oma tenniskenttäkin,<br />

joka talvisin toimii luistinratana.<br />

yrityksen ajokalusto, joutuu lujille ja tuotteet on<br />

pakattava hieman paremmin kuin hyvän tien varressa<br />

olevien yritysten.<br />

Heikki tuumaa kloppina itsekin urheilleensa, mutta<br />

sanoo tänä päivänä olevansa penkkiurheilija, joka<br />

kaipaa kohennusta omaan kuntoiluunsa.<br />

Yrityksen hyvän yhteishengen pohjat on haettava<br />

sijoituspalkasta - hangaskyläläisiä on edelleen suuri<br />

joukko ja isäntä tuntee väkensä ja päinvastoin.<br />

Kova yrittämisen maailma<br />

– Joskus on ajateltu siirtymistä keskustan teollisuusalueelle.<br />

Asia on kuitenkin aina jäänyt ajatuksen<br />

asteelle, periaate on ollut tärkeämpi - pysyä siellä,<br />

mistä on lähtenyt - yrittäminen on yhtä kovaa, meni<br />

minne tahansa, arvioi Heikki Kontio.<br />

Toisaalta laajennuksille ja niiden rahoittamiselle ei<br />

ole ollut haittaa sijainnista haja-asutusalueella.<br />

Sijainnista riippumatta on asema tasa-arvoinen<br />

monessa suhteessa - miinuksiakin etäisyyksillä on:<br />

94

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

ROTARIN NELJÄN<br />

KYSYMYKSEN KOE<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1991-1992 Heikki Kontio<br />

Klubikierroksella ja nyt viimeksi<br />

lehtikirjoituksessa olen käsitellyt<br />

neljän kysymyksen koetta, joka on<br />

rotareiden eetiikan kulmakivi. Jokaisen<br />

tulisi siivilöidä ajatuksensa,<br />

puheensa ja tekonsa näiden kysymyksien<br />

pohjalta.<br />

1. IS IT THE TRUTH? ONKO TÄMÄ TOTTA?<br />

ÄR DET SANT?<br />

Englanninkielisessä versiossa totuus on paljon voimakkaampi<br />

kuin suomenkielen totta. Tiedämme, että<br />

käytännön elämässä totuus on aina suhteellista. Kun<br />

tutkija analysoi eri lähteitä ja tekee johtopäätöksiä<br />

hän pyrkii totuuteen, mutta aina on vielä jokin tieto<br />

selvittämättä ja niinpä totuutta voidaan vain lähestyä<br />

asymtoottisesti saavuttamatta sitä<br />

käytännössä koskaan. Totuuden merkityksen ja<br />

sisällön tajuamme, kun vedämme esiin sen vastakohdan<br />

valheen tai ns puolitotuuden. Näitähän yhteiskuntamme<br />

on täynnä. Totuus ei ole väline vaan arvo<br />

johon meidän on ammateissamme alistuttava. Käytännössä<br />

totuus on tulkittava vilpittömyydeksi, rehellisyydeksi<br />

ja laskelmoimattomuudeksi. Totuus on<br />

tietenkin ideaali, ihanne, mutta lopulta se on ainoa<br />

ihmissuhteita, koteja ja koko yhteiskuntaa ylläpitävä<br />

kestävä voima.<br />

95<br />

2. IS IT FAIR TO ALL CONCERNED? ONKO<br />

TÄMÄ OIKEUDENMUKAISTA KAIKKIA ASI-<br />

ANOSAISIA KOHTAAN? ÄR DET RÄTTVIST<br />

MOT ALLA PARTNER?<br />

Tunnemme termin fair play = puhdasta, oikeudenmukaista,<br />

sääntöjenmukaista. Seuratessamme nuorten<br />

joukkuepeliä, näemme käytännössä mikä meteli<br />

nousee jos joku rikkoo reilun pelin sääntöjä vastaan.<br />

Rikkojaa moittivat sekä omat, että vastustajat.<br />

Aikuisina kun meitä kohdellaan vastoin fair play<br />

sääntöjä opimme sulkeman tällaisen kohtelun sydämeemme.<br />

Se ei ole kuitenkaan hyväksi sillä se kuluttaa<br />

meitä. Olisi hyvä nähdä elämä välillä leikkinä,<br />

jossa ei aina tarvitse jännittää, mutta jonka sääntönä<br />

on fair play = reilu peli.<br />

3. WILL IT BUILD GOOD WILL AND BET-<br />

TER FRIENDSHIP? LUOKO TÄMÄ HYVÄÄ<br />

TAHTOA JA PARANTAAKO TÄMÄ YSTÄ-<br />

VYYSSUHTEITA? KOMMER DET ATT SKAPA<br />

GOODWILL OCH BÄTTRE VÄNSKAPSFÖR-<br />

HÅLLANDEN?<br />

Kysymys nousee edellisestä, totuuden ja reiluuden<br />

vaatimuksesta. On muistettava, että hyvää tahtoa ja<br />

ystävyyttä voidaan osoittaa väärin motiivein. Monien<br />

ihmissuhteiden pohjalla olevaa väärää sen eri<br />

muodoissa ei voida poistaa tai peittää olemalla kuin<br />

ei mitään olisi tapahtunut. Hyvä tahto ja ystävyys<br />

edellyttävät, että otamme toisemme ja kanssaihmisemme<br />

sellaisena kuin hän on, hyväksymme hänet<br />

ja hänen persoonansa ilman taka-ajatuksia. Ystävyyteen<br />

kuuluu myös se, että olemme kiinnostuneita<br />

toisistamme. Ystävä selän takana tekee olon rauhalliseksi<br />

ja varmaksi, sanoo vanha sananparsi. Ystävä on<br />

se, joka uskaltaa meille suoraan sanoa myös meidän<br />

virheemme. Ystävyys vaatii hoitamista, toisen huomioon<br />

ottamista, toisen puolelle asettumista, toisen<br />

kanssa iloitsemista ja toisen lohduttamista.<br />

4. WILL IT BE BENEFICIAL TO ALL CON-<br />

CERNED? ONKO TÄMÄ KAIKKIEN OSAPUOL-<br />

TEN EDUN MUKAISTA? KOMMER DET ATT<br />

VARA TILL FÖRDEL FÖR ALLA DET BERÖR?<br />

Suomalaisessa käännöksessä on vahvasti painottunut<br />

hyödyttämisen ajatus. Hyödyttämisessä, omassa<br />

edussa, on monesti itsekkyyden sivuajatus. Alkutekstin<br />

beneficial on latinalaisperäisesti ymmärrettävä<br />

myös hyväntekemisenä. Perusajatuksena kysymyksessä<br />

on siis, että ollessani itse osallinen elämän<br />

hyvistä antimista, huolehtisin siitä, että toinen ei<br />

myöskään jäisi näistä osattomaksi. Ehkä joskus olisi<br />

syytä ajatella myös niin, että kun vastapuoli hyötyy,<br />

minun ei välttämättä henkilökohtaisesti tarvitsisi<br />

hyötyä. Etuajattelussa on palkan tavoittelun sivumaku.<br />

Tästä meidät voisi irrottaa sisäinen kasvaminen,<br />

jossa elämän tärkeysjärjestys punnitaan uudelleen

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1991-1992 Heikki Kontio<br />

Mene tyynesti hälyn ja kiireen keskelle ja<br />

muista mikä rauha kätkeytyy hiljaisuuteen<br />

Niin pitkälle kuin itsestäsi luopumatta on mahdollista<br />

pysy hyvissä väleissä Ihmisten kanssa<br />

Puhu oma totuutesi rauhallisesti ja selkeästi ja<br />

kuuntele muita<br />

Monet pelot ovat uupumuksen ja yksinäisyyden<br />

synnyttämiä<br />

Neljän kysymyksen koetta voidaan tarkastella<br />

monella tavalla. Aina tulee vastaamme kuitenkin<br />

suhteemme toiseen ihmiseen, työtoveriin, perheenjäseneen,<br />

lähimmäiseen, rotari-veljeen, -siskoon.<br />

Rotary Nordenissa oli aikaa sitten asiakirja, joka<br />

on löydetty 1692 Pyhän Paavalin Baltimoren kirkosta.<br />

Lainaan sitä tähän:<br />

Terveellistä itsekuria unohtamatta ole lempeä<br />

itseäsi kohtaan<br />

Ole universumin maailmankaikkeuden lapsi<br />

et vähemmän kuin puut ja tähdet<br />

Sinulla on oikeus olla täällä<br />

-Ja olkoon se sinulle selvää tai ei<br />

maailmankaikkeus joka tapauksessa kehkeytyy<br />

kuin sen tuleekin<br />

Sen vuoksi säilytä rauha Jumalan kanssa<br />

olkoonpa kuvasi hänestä mikä tahansa<br />

Ja mitkä lienevätkin toimesi ja rientosi<br />

elämän hälisevän sekasorron keskellä<br />

Ole tarkkaavainen – Koeta olla onnellinen<br />

Ajatuksellisesti tämä on kuten meidän tämän<br />

vuoden teema<br />

Avaa silmät Tartu toimeen<br />

Veljet ja siskot piirikonferenssi on päättynyt,<br />

seuraavaksi Maamme.<br />

96

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

NEUVOSTOLIITON HAJOAMINEN<br />

1 9 9 1<br />

Neuvostoliiton hajoaminen<br />

Mihail Gorbatsov valittiin Neuvostoliiton kommunistisen<br />

puolueen keskuskomitean<br />

pääsihteeriksi<br />

maaliskuussa 1985. Hän<br />

oli toiminut Brežnevin<br />

kuoleman jälkeen pääsihteeriksi<br />

valitun Andropovin<br />

oikeana kätenä<br />

mutta joutui nuoren ikänsä vuoksi odottamaan vielä<br />

hetkeään. Tämä hetki tuli, kun sairaan Andropovin<br />

seuraajaksi tullut liki 73-vuotias Tšernenkon kuoli<br />

vain vuosi valtaanastumisensa jälkeen. Gorbatsov oli<br />

mahdottoman tehtävän edessä. Tätä aikaa kutsutaan<br />

”perestroikaksi”. Se tarkoittaa uudelleenrakentamista,<br />

uudelleenjärjestelyä. 1986 poliittiseen keskusteluun<br />

syntyi uusi käsite ”glasnost”, julkisuus, avoimuus.<br />

Tällä tarkoitettiin keskustelun avaamista maan<br />

historian valkoisista aukoista ja asioista, joista ei<br />

aikaisemmin kerrottu mitään. Suhtautuminen toisinajattelijoihin<br />

muuttui. Sisäisessä karkoituksessa ollut<br />

Nobel-fyysikko Andrei Saharov sai luvan palata<br />

karkoituspaikastaan Gorkista (nyk. Nizni Novgorod)<br />

Moskovaan. Täytyy muistaa kuitenkin, että perestroikan<br />

tarkoituksena oli ennen kaikkea puolueen<br />

uudistaminen.<br />

Miksi Neuvostoliitto sitten hajosi? Se hajosi, koska<br />

sen edustama sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä ei<br />

enää toiminut teknistyvässä avoimuuteen ja keskinäiseen<br />

riippuvuuteen perustuvassa maailmassa.<br />

Neuvostoliitossa oli ehdoton yksipuoluejärjestelmä.<br />

Kaikki valta oli sillä, eikä sille ollut vaihtoehtoa.<br />

Kun vielä puolueeseen, pienen eliitin ryhmään, kuuluminen<br />

toi mukanaan monenlaisia etuuksia, olivat<br />

puolueen jäsenet valmiita, mihin tahansa pysyäkseen<br />

vallassa. Niin puolueen sisällä kuin muuallakin<br />

yhteiskunnassa vallitsi voimakas hierarkia. Propagandakoneistolla<br />

kansa pidettiin tyytyväisenä ja<br />

väkivaltakoneistolla (KGB, vankileirit, karkoitukset)<br />

hiljaisina. Johto vanheni, koska kukaan ei luonnollisestikaan<br />

halunnut luopua saavutetuista eduista, ja<br />

toisaalta, koska edut olivat riippuvaisia asemasta,<br />

nepotismi kukoisti. Tämä mahdollisti myös ns. spontaanin<br />

yksityistämisen, joka alkoi -80-luvun lopulla.<br />

Puoluejohto toisti vanhaa mantraa kommunismin<br />

voitosta ja Neuvostoliiton ylivoimaisuudesta samaan<br />

aikaan, kun kansa jokapäiväisessä elämässään näki<br />

järjestelmän rappion. Talous oli ajautunut kriisiin.<br />

97<br />

Itse asiassa voidaan sanoa, että USA asevarusteli<br />

Neuvostoliiton nurin. Koko talous oli valjastettu<br />

sotilaallisen mahdin ylläpitämiseen. Ilman minkäänlaisia<br />

kannustimia työmoraali oli romahtanut. Luonnonvaroja<br />

riistettiin täysin surutta. Glasnostin myötä<br />

vähemmistökansojen kauan tukahdutettuna ollut<br />

kansallistunne alkoi nousta. Neuvostoliiton johdon<br />

mukaan kansallisuuskysymys oli ratkaistu ja kaikki<br />

kansallisuudet oli täydellisesti tasa-arvoisia. Tosi<br />

asiassa venäläiset olivat Neuvostoliitossa etuoikeutetussa<br />

asemassa. Mutta eivät vain vähemmistökansat,<br />

baltit etunenässä, alkaneet vaatia kansallisia oikeuksiaan,<br />

vaan myös venäläisten keskuudessa heräsi<br />

ajatus itsenäistymisestä. 1991 huhtikuussa Venäjän<br />

neuvostotasavallalle hyväksyttiin oma riippumaton<br />

perustuslaki ja saman vuoden kesäkuussa uuden<br />

perustuslain mukaisesti Jeltsin valittiin presidentiksi<br />

suoralla kansanäänestyksellä. Valta alkoi luisua Gorbatsovilta<br />

Jeltsinille.<br />

19.elokuuta 1991 alkoi vanhoillisten viimeinen<br />

epätoivoinen vastaisku, joka kukistettiin muutamassa<br />

päivässä. Gorbatsov jatkoi nimellisesti maan päämiehenä<br />

mutta valtaa hänellä ei enää ollut. Tasavalta<br />

toisensa perään julistautui itsenäiseksi. Vuoden 1992<br />

vaihteessa Neuvostoliitto lakkasi olemasta.<br />

• 3/1985-12/1991: Mihail Gorbatshov:<br />

glasnost ja perestroika, sensuuria lievennetään,<br />

Gorbatshov yrittää muuttaa jähmeää neuvostojärjestelmää

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

1 9 9 1<br />

Neuvostoliiton hajoaminen<br />

• 26.4.1986: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus<br />

• 5/1987: Mathias Rust laskeutuu pienkoneella Punaiselle<br />

torille<br />

• 1987: Ahmatovan Rekviem julkaistaan postuumisti<br />

Venäjällä (Ahmatovaa vastaan suunnattu vuoden<br />

1946 Zhdanovin päätöslauselma kumotaan 1988)<br />

• 10/1987: Boris Jeltsin eroaa politbyrosta ja erotetaan<br />

Moskovan puoluejohtajan paikalta<br />

• 1988: neuvostojoukkoja Nagorno-Karabahiin<br />

• 1988: glasnostin läpimurtovuosi: Stalinin rikoksista<br />

puhutaan, talous- ja sosiaalitilastojen valheellisuus<br />

paljastetaan, todetaan ettei maa ole demokratia eikä<br />

oikeusvaltio<br />

• 4/1989: neuvostojoukot<br />

hyökkäävät mielenosoittajien<br />

kimppuun<br />

Tbilisissä Georgiassa<br />

• 10/1989: Itä-Saksa<br />

vapautuu<br />

• 2/1990: NKP luopuu<br />

puolueen ylivallasta<br />

• 2/1990: McDonald’s<br />

Moskovaan<br />

• 3/1990: Viron ja<br />

Liettuan itsenäisyysjulistukset<br />

• 5/1990: Jeltsin Venäjän<br />

parlamentin puhemieheksi<br />

• 5/1990: Latvian itsenäisyysjulistus<br />

• 6/1990: Venäjän<br />

suvereenisuusjulistus<br />

• 7/1990: Jeltsin eroaa NKP:sta<br />

• 3.10.1990: Saksa yhdistyy<br />

• 12/1990: liberaali ulkoministeri Shevardnadze<br />

eroaa<br />

• 1/1991: sisäministeriön joukot Vilnassa ja Riikassa<br />

• 4/1991: laskuvarjojoukkoja Liettuassa<br />

• 4/1991: Georgia itsenäistyy<br />

• 6/1991: Venäjän historian ensimmäiset demokraattiset<br />

presidentinvaalit: Jeltsin valitaan<br />

• 7/1991: Varsovan liitto lakkautetaan<br />

• 19.8.-21.8.1991 (24.8.): elokuun vallankaappausyritys:<br />

Jeltsin tukahduttaa vanhoillisten palatsivallankaappausyrityksen,<br />

hajottaa NKP:n ja nousee<br />

johtoasemaan, Gorbatshov eroaa NKP:n johdosta<br />

• 8/1991-31.12.1999: Boris Jeltsin<br />

• 8/1991: Baltian maat, Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan<br />

ja Kirgistan itsenäistyvät<br />

• 6.9.1991: Leningradin nimi muutetaan Pietariksi<br />

(Sankt-Peterburg)<br />

• 9/1991: NL tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden,<br />

Armenia ja Tadzhikistan itsenäistyvät<br />

• 10/1991: Azerbaidzhan ja Turkmenistan itsenäistyvät<br />

• 6.11.1991: KGB lakkautetaan<br />

• 8.12.1991: IVY perustetaan<br />

• 16.12.1991: Kazakstan itsenäistyy<br />

• 21.12.1991: Neuvostoliitto lakkautetaan (Gorbatshov<br />

eroaa 25.12.1991, NL:n korkein neuvosto<br />

lakkauttaa itsensä 26.12.1991)<br />

98

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Kauhajoen joulu 1981<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1990-1991 Erkki Rintamäki<br />

KAUHAJOELLA HYVÄ YRITTÄÄ<br />

- Pankeilla on Kauhajoella kova keskinäinen kilpailu.<br />

Yrittäjälle tästä on etua. Yrityksen rahoitus on<br />

helposti järjestettävissä, sillä pankkimiehet miltei<br />

tarjoavat lainaa. Kauhajokelainen työntekijä suhtautuu<br />

oikealla tavalla yrittäjään. Työntekijät tajuavat<br />

sen, että kun isännällä menee hyvin, pärjää duunarikin<br />

hyvin. Tiestökin on Etelä-Suomeen päin kunnossa,<br />

luettelee yrittämisen hyviä puolia toimitusjohtaja<br />

Erkki Rintamäki.<br />

Rintamäen huonekalutehdas on perustettu vuonna<br />

-64. Jo tätä ennen hän kokeili alaa pienemmässä<br />

mittakaavassa. Nykyisin tehtaalla on 53 työntekijää.<br />

Tällä määrällä yritys sijoittuu huonekalualan<br />

suurimpien joukkoon Kauhajoella. Yrityksen valmistusartikkeleina<br />

ovat konttorikalusteet sekä erilaiset<br />

pöydät, kuten sohvapöydät, keittiönpöydät ja<br />

koululaispöydät. Noin 20 prosenttia liikevaihdosta<br />

muodostavat alihankintoina tehtävät sorvaustuotteet<br />

huonekaluteollisuudelle.<br />

- Myymme tuotteemme eri puolilla Suomea sijaitseville<br />

huonekaluliikkeille. Kysyntä on tällä haavaa<br />

hyvä. Tilauksia on jopa neljäksi kuukaudeksi eteenpäin<br />

kerrallaan. Tilauskanta näyttää pysyvän hyvänä,<br />

jopa paranevan. Valmistamme koko ajan tuotteita<br />

varastoon, joten työllisyys pysyy tasaisena.<br />

Rintamäki Erkki, PHF2, joht, 30.11.1923, 1972<br />

Raekuja 8, Helsinki<br />

Kunniajäsen<br />

- Suunnittelemme valmistamiemme tuotteiden<br />

mallit pääosin itse. Tällä tavoin löydetään helpoin ja<br />

edullisin valmistustapa. Ulkopuolisen suunnittelijan<br />

mallit kun ovat usein turhan monimutkaisia valmistaa.<br />

Yrityksen oma vienti on lopetettu riskialttiina,<br />

sillä viennistä ei aina saa markkojaan pois. Välillistä<br />

vientiä meillä sen sijaan on paljon. Kilpailukeinoinamme<br />

ovat hyvä laatu ja toimitusvarmuus. Hinta ei<br />

ole ratkaiseva kilpailukeino, Rintamäki toteaa.<br />

Työsuhdeturva liian tiukka<br />

Toimitusjohtaja Rintamäen mielestä yrittämisestä ei<br />

Suomessa vielä ole tehty liian vaikeaksi. Kielteinen<br />

seikka on se, että yrittäjällä on suurin piirtein samat<br />

velvollisuudet ja säännöt oli kyseessä sitten pientai<br />

suuryritys. Työsuhdeturva on myös liian tiukka.<br />

Tilapäistyövoimaa ei enää voi ottaa, vaikka siihen<br />

99<br />

olisikin huippukausina tarvetta. Verotus on mennyt<br />

niin mutkikkaaksi, että sen hoitamiseen on palkattava<br />

ammatti-ihminen.<br />

Rintamäki valittiin tänä vuonna Kauhajoen Vuoden<br />

Yrittäjäksi. Valintaan vaikuttivat yrityksen vakavaraisuus<br />

sekä myönteinen<br />

- Jos ryhtyisin tänä päivänä yrittäjäksi, voisin välttyä<br />

monilta virheiltä, joista olen saanut maksaa<br />

oppirahoja. En enää toimisi omissa rakennuksissa,<br />

vaan vuokraisin tilat kunnalta. Omien rakennusten<br />

omaisuusverotus on tiukka. Vuoden Yrittäjä -titteli<br />

on mielestäni tunnustus tekemälleni työlle yrityksen<br />

eteenpäin viemiseksi.<br />

Erkki Rintamäki oli aikoinaan TVH:lla työnjohtajana.<br />

Tästä työstä hän ei kuitenkaan saanut tyydytystä,

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

joten hän päätti kokeilla omaa yritystä. Huonekaluala<br />

oli hänelle entuudestaan tuntematon. Hän itse<br />

nauraakin, ettei hän ole puuseppä, mutta osaa kyllä<br />

sanoa, miten huonekalu tehdään.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1990-1991 Erkki Rintamäki<br />

Jaakko Saarniaho, Martti Santikko, Esko Salo<br />

- Vuosien varrella tämäkin ala on kehittynyt paljon.<br />

Koneet, automatiikka, liimat, maalit ovat parantuneet.<br />

Koneitten kehitystä on seurattava käymällä<br />

ulkomaisilla messuilla. Nykyisin sorvaus on täysin<br />

automaattista. Oiko- ja tasohöylä on joutanut nurkkaan.<br />

Yrityksessämme on monia muitakin työtä helpottavia<br />

automaatioratkaisuja. Käsityövaiheiksi ovat<br />

jääneet oikeastaan vain kokoonpano ja pakkaus.<br />

Erkki Rintamäen vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat<br />

Rotary toiminta ja ulkomaanmatkailu Hän on käynyt<br />

53 maassa. Myös mökkielämä on hänelle kesäisin<br />

mieluista.<br />

Rotarien laulu<br />

(kymmenen virran maa)<br />

Tervetuloa seurahan ystävien<br />

tasavertaisna veljensä aina!<br />

Käden liittäen ystävän kämmenehen,<br />

veli, muista ja mieleesi paina<br />

tämä tunnuslauseemme turvallinen:<br />

enin voittaa ken palvelee parhaiten!<br />

Rintamäen huonekalutehtaassa on monia työtä helpottavia<br />

ja nopeuttavia automaatioratkaisuja. Monet erikoisuuksia<br />

maassamme. Materiaali tulee Päijänteen toiselta puolen. Levyä<br />

kuluu vuosittain 1200 kuutiota ja täyspuuta noin 1<strong>50</strong>0 kuutiota.<br />

Osa sorvaustuotteista valmistetaan asiakkaan puusta. Tehtaan<br />

lämmitys hoituu tehtaan omalla puujätteellä.<br />

Veli, tiedäthän aatteemme ohjeena on:<br />

hyvä tahto ja palvelumieli.<br />

Yli merten ja maitten se kantakohon<br />

tämä kansojen kaunehin kieli.<br />

Hymyn keskessä kenkään ei kylmäksi jää,<br />

sitä vieras ja ystävä ymmärtää.<br />

Mitä itselles` toivot se toiselle suo<br />

oma arvonsa kaikille anna.<br />

Ja se sullekin kuuluvi käskynä tuo:<br />

aina heikkoa nosta ja kanna!<br />

Elon vastuuta, veljet, ei väistyä saa<br />

ratas-merkimme meitä kun velvoittaa.<br />

Martti Hirviniemi ja presidentti Erkki Rintamäki<br />

100

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S II D E N TTI IT<br />

T<br />

1989-1990 Mauno Pättikangas<br />

Lentopallotoiminta<br />

Kahden viime vuosikymmenen aikana<br />

klubin veljien keskuudessa on ollut ajoittain vilkastakin<br />

toimintaa lentopalloharrastuksen parissa.<br />

Klubistakin on ollut joukkue useassakin eri turnauksessa<br />

ja sarjassa.<br />

Perinteisin ja pitkäikäisin joukkue on vuosittaiseen<br />

viiden klubin kesäolympialaisiin koottu<br />

miehistö. Tämä joukkue on aina ollut ”kertakäyttötavaraa”,<br />

ts kulloisessakin kisassa pelaajat on<br />

kerätty paikalla olevista edes jonkun verran lentopalloa<br />

harrastavista veljistä. Toki on jonakin vuosina<br />

porukka saatu kokoon jo viikkoa paria aikaisemmin<br />

oman klubin esiolympialaisissa, jolloin on<br />

ollut mahdollista pieni harjoittelukin ennen kovia<br />

olympiapelejä.<br />

Vuosina 1981 ja 1982 klubin joukkue<br />

osallistui Kauhajoen lentopuulaaki-sarjaan. Vaikka<br />

mainittavaa menestystä ei tullutkaan, osoitti joukkueen<br />

kokoon saaminen talvikauden kestävään<br />

sarjaan silloisten veljien innostusta ja harrastusta<br />

lentopallon pelaamisen.<br />

Antoisin ja aina paljon etukäteis- ja varsinkin<br />

jälkipolemiikkia on saanut aikaan klubin<br />

osallistuminen Rotarylentopallon SM kisoihin.<br />

Kisoja on pidetty vuodesta 1986 alkaen, jolloin<br />

klubimme oli jo mukana. Ensimmäisinä vuosina<br />

ne palattiin säännönmukaisesti Seinäjoella RK<br />

Lakeuden isännöiminä. Myöhemmin ja aina näihin<br />

asti kisapaikka on vaihdellut eri puolille maata<br />

vuorovuosin Seinäjoen kanssa. Klubimme on<br />

osallistunut Seinäjoen turnausten lisäksi ainakin<br />

Kurikan, Ähtärin, Porin, Vammalan ja Loimaan<br />

kisoihin. Ehkä mieleenpainuvin oli joukkueemme<br />

matka Ivalon Saariselän kisoihin vuonna 1993. Kisapaikkakunnan<br />

valitaan vaikutti kuulemma paitsi<br />

Lapin lumo myös se, että kaikilla joukkueilla oli<br />

sinne pitkä matka ja ettei yksikään joukkue lähtenyt<br />

sieltä yöpymään kotiin! Oma joukkueemme ei<br />

päässyt matkustamaan Suomen armeijan ilmaisilla<br />

paluulennoilla, kuten naapurimme Kurikan ja Kauhavan<br />

klubit, vaan jouduimme tyytymään henkilöautokyyteihin.<br />

Matka tälläkin tavalla oli värikäs<br />

ja mieleen jäävä! Erityisen maininnan ja kiitoksen<br />

vielä näin jälkeenkin päin ansaitsee loistava majoitusympäristömme<br />

silloisen säästöpankkiyhteisön<br />

kelomaja.<br />

101<br />

Pättikangas Mauno, PHF, opett, 27.06.1937, 1979<br />

Hyypäntie 73, Peruskoulut<br />

Hilkka Ahola<br />

Joukkueemme menestys SM kisoissa ei ole<br />

koskaan ollut erityisen hyvä. Alkuvuosina pelasimme<br />

kuitenkin parhaitten joukkueiden A sarjassa,<br />

mutta useimpina vuosina on ollut tyytyminen B sarjan<br />

helpompiin peleihin. Toivottavaa on, että klubistamme<br />

olisi edustus jatkossakin mukana muutaman<br />

viime vuoden tauon jälkeen.<br />

Joukkueellemme on aina ollut tärkeintä osanotto<br />

ja jalo kilpa, eikä niinkään voitto!<br />

Klubi lentopallotoiminnan primus motor<br />

oli alkuaikoina Lasse Madekivi. Lähes koko ajan<br />

mukana olleita veljiä ovat ainakin Kari Katila, Pauli<br />

Hautala, Mauno Pättikangas ja Martti Räsänen.<br />

Joukkueessa ovat pelanneet kirjoittajan muistin mukaan<br />

eri aikoina ainakin Martti Hirviniemi, Mauno<br />

Itäluoma, Ilkka Järvinen, Sulo Kantojärvi, Heikki<br />

Kontio, Seppo Kullas, Mikko Kuusela, Harri Laine,<br />

Manu Latva-Pukkila, Pekka Mattila, Matti Ojanen,<br />

Jaakko Panula, Paavo Pietari, Matti Rantala, Martti<br />

Santikko, Hannu Viertola ja Antti Yli-Kokko.

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1988-1989 Erkki Koivuniemi<br />

Koivuniemi Erkki, PHF, Puutarhaneuvos,<br />

19.10.1931, 1976<br />

Talouspolku 2, Kunniajäsen<br />

Vilma Hyvärinen<br />

ROTARIPUISTO<br />

102

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1988-1989 Erkki Koivuniemi<br />

103

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1987-1988 Eino Perälä<br />

Eino Perälä<br />

Muuttanut Vaasaan<br />

104

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1987-1988 Eino Perälä<br />

Eräs tammisunnuntain jälkeinen<br />

klubikokous<br />

Pöytäkirja Kauhajoen Rotaryklubin kokouksesta<br />

tammikuun 30 päivänä 1958. Saapuvilla<br />

tavanmukaisessa viikkokokouksessa, joka<br />

pidettiin klubin vakinaisessa kokouspaikassa<br />

olivat muut klubin jäsenet paitsi Vanhanen,<br />

T. Lahtiharju ja Kangasniemi, jotka olivat<br />

esteestä ilmoittaneet.<br />

Puhetta johti presidentti Pere ja sihteerinä<br />

Ratalahti. Pöytäkirjan laati Yli-Vakkuri.<br />

1§<br />

Presidentti avasi kokouksen toivottaen klubin<br />

jäsenet tervetulleiksi täysivaltaiseen kokoukseen.<br />

Presidentti onnitteli tänään vuosia täyttävää pöytäkirjan<br />

laatijaa, joka hiljaisella huokauksella vuosien<br />

kulumisesta otti onnittelut vastaan. Tätä ennen oli<br />

kuitenkin klubin sihteeri käynyt onnittelemassa<br />

allekirjoittanutta ja ojentanut samalla puhtaan paperin<br />

pöytäkirjan kirjoittamista varten. – Tietenkään en<br />

hennonut kieltää.<br />

2§<br />

Merkittiin, että Iisakki Lahtiharju oli<br />

23.1.1958 paikannut poissaolonsa saman päivän<br />

kokouksessa Vaasan eteläisessä Rotaryklubissa ja<br />

Yli-Vakkuri oli 23.1.1958 paikannut poissaolonsa<br />

klubin 16.1.1958 pidetyssä kokouksessa. Tyytyväisin<br />

mielin sihteeri totesi 16.1.1958 pidetyn kokouksen<br />

olleen 100%:nen.<br />

3§<br />

Sihteeri luki veli Palmenin laatiman edellisen<br />

kokouksen pöytäkirjan, joka kiitollisuudella<br />

hyväksyttiin. Sihteeri luki edelleen kuvernöörin<br />

asiapitoisen kuukausikirjeen, jossa mm. käsiteltiin<br />

kansainvälisen palvelun alaan kuuluvia nuorisovaihtokysymyksiä<br />

ja siihen liittyviä tehtäviä. –Kuukausikirjeessä<br />

oli niin paljon asiaa, että presidentti katsoi<br />

aiheelliseksi kutsua klubin johtokunnan pitämään<br />

kokousta seuraavan klubin kokouksen jälkeen.<br />

4§<br />

Veli Iisakki Lahtiharju puhui vapaussodan<br />

muistoista, jolloin hän mm. lausui seuraavaa:<br />

Tammisunnuntaita, 28.1 pidetään vapaussotamme<br />

virallisena alkamispäivänä. Vuoden 1918 tammisunnuntain<br />

vastaisena yönä hälyytettiin Etelä-Pohjanmaan<br />

suojeluskunnat toimintaan äsken julistetun<br />

vapautemme säilyttämiseksi ja turvaamiseksi, sillä<br />

anarkia oli päässyt valloilleen maassamme. Punaiset<br />

olivat toimeenpanneet murhia ja elintarvikeryöstöjä.<br />

Svoboda aika, pahempi kuin konsanaan kommunistivalpon,<br />

vallitsi maassamme. Työt olivat seisauksissa,<br />

nuori itsenäisyytemme näytti olevan vaarassa. Suojeluskuntien<br />

syntyminen näissä oloissa oli ymmärrettävää<br />

ja niissä oli silloin pelastuksemme. Olihan<br />

maassamme noin 100000 venäläistä, siis vieraan<br />

vallan sotilasta, vaarana itsenäisyydellemme. Voitaneen<br />

sanoa, että Etelä-Pohjanmaa muodosti suojeluskuntien<br />

tärkeän tukialueen. Täällä oli noin 6-7000<br />

venäläistä sotilasta, joista suojeluskuntien toimesta<br />

vangittiin noin <strong>50</strong>00 ja passitettiin pois. - Vapaussota<br />

oli alkanut jo muuallakin maassamme – kansannousulla.<br />

– Kurikan suojeluskunta, jossa kertoja silloin<br />

toimi, sai 20.1.1918 hälytyksen Ilmajoelle. Nuorukaisilla<br />

oli silloin kova halu lähteä sotaan ja suoran<br />

toiminnan tielle. – Ehkä järjestäytynyt toiminta<br />

yhtenäisen johdon alaisena sittenkin oli parempi<br />

menetelmä. – Vaikka Etelä-Pohjanmaan suojeluskunnilla<br />

oli yleensä parempi aseistus kuin muilla, ei<br />

Kurikan suojeluskunnalla ollut kuitenkaan kuin yksi<br />

sotilaskivääri. Sen lisäksi oli noin 100 ampuma-asetta,<br />

Grafton kivääreitä ja muita, pikemminkin metsästysaseita.<br />

Etelä-Pohjanmaan suojeluskunnat saivat<br />

aseita rannikolta, jota etua ei muilla suojeluskunnilla<br />

ollut. – Jalasjärvellä oli eversti Berg`in johdolla<br />

perustettu ”Suomen Tasavallan Vartiosto”, jolla oli<br />

käytettävissään 34 sotilaskivääriä.<br />

105

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1987-1988 Eino Perälä<br />

Tämä yksikkö muodosti rungon Seinäjoen ja<br />

Kristiinan ”Krenatööripataljoonille”, joihin kuului<br />

myös Kauhajoen, Kurikan ja Jalasjärven miehiä.<br />

– 27.1.1918 illalla Kurikan suojeluskunta sai hälyytyksen<br />

toimintaa varten Ilmajoelle. Hälyytyksen<br />

piti mennä yhdeksälle miehelle, mutta sen sai vain<br />

kaksi mistä kertojan kotipaikalla. Kertojan isä toimi<br />

kyytimiehenä, kirves aseena. Ilmajoella oli venäläisiä<br />

jalkaväkijoukkoja yksi pataljoona ja tykistöä yksi<br />

patteri. Laaditun suunnitelman mukaan tuli Kurikan<br />

suojeluskunnan varmistaa Ilmajoelta etelään ja Ilmajoen<br />

suojeluskunnan Seinäjoen suunnassa Jalasjärvellä<br />

olleiden joukkojen tehdessä hyökkäyksen<br />

eversti Bergìn johdolla. Tämä oli kuitenkin arka ja<br />

varovainen toimissaan. Vasta 30.1 ryssät antautuivat.<br />

Se tapahtui kuitenkin ilman taistelua. Jääkäriluutnantti<br />

Könni oli konekiväärillä eristänyt vihollisen<br />

jalkaväen tykistöstä. Vihollinen riisuttiin aseista,<br />

vain upseerit saivat pitää aseensa. Suojeluskunnat<br />

saivat huomattavan asetäydennyksen viholliselta.<br />

– Vihollinen oli silloinkin armeijamme huomattava<br />

asehankkija. – Vaikka aseita saatiin, oli aseen käyttö<br />

suojeluskunnissa varsin heikkoa. – Voidaan mainita,<br />

että vielä 27.1 oli viisi miestä, jotka eivät osanneet<br />

käyttää kivääriä.<br />

Kurikan miehet kuljetettiin sitten Vilppulan<br />

rintamalle. 2.2.1918 tulivat ensimmäiset kaatumiset<br />

Vilppulan ja Oulun rintamilla. Kauhajoen miehet<br />

muodostivat taas rungon Satakunnan rintamalla.<br />

Kauhajoen komppanian, jossa oli 45 miestä, sai<br />

tehtäväkseen suojata Haapamäen – Pieksämäen ratasuunnan.<br />

Tässä taisteluvaiheessa tuli kolme kaatunutta.<br />

– Kertoja muisteli sitten, että jo 2.2 laulettiin<br />

”Suojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii”.<br />

Tässä laulussa on ainakin tuhatkunta erilaista säkeistöä.<br />

Kertoja palautti mieleen laulun ensimmäisen säkeistön,<br />

jossa ilmenee hänen näkemyksensä mukaan<br />

suojeluskuntien perusajatus seuraaviin sanoihin<br />

kiteytyneenä:<br />

- järjestystä vaatii – vieraat joukot pois – alas punakaarti<br />

(anarkistijoukko)<br />

Kertoja palautti mieliin myös punakaarti<br />

ja valkokaarti nimitykset, joista edellinen juontaa<br />

juurensa Pietarista suurlakon ajoilta ja jälkimmäinen<br />

lähinnä valkoisesta käsivarsinauhasta. – Kertoja korosti<br />

myös sitä, ettei vapaussota – nimi tai käsite kirkastunut<br />

kaikille suomalaisille. Toisella taholla sitä<br />

pidettiin ja pidetään vieläkin kansalaissotana. Mutta<br />

kertojan ja muiden mukana olleiden mielestä kyseessä<br />

oli selvästi vapaussota, jolloin todella taistellen<br />

ajettiin vieraat joukot pois maasta ja samalla lyötiin<br />

alas niiden tukena ollut anarkistijoukko, punakaarti.<br />

– Talvisota ja sitä seurannut jatkosota turvasivat vapaussodan<br />

miesten vaikeissa olosuhteissa hankkiman<br />

vapauden.<br />

Presidentti kiitti veli Iisakki Lahtiharjua<br />

omakohtaisista ja mielenkiintoisista muistelmista.<br />

Presidentti yhtyi kertojaan korostaen vapaussodan<br />

miesten suurtyötä. Sillä olihan aivan erinomaista<br />

rohkeutta ja päättäväisyyttä niillä miehillä, jotka<br />

ryhtyivät taisteluun aseistamattomina ja kouluttamattomina<br />

koulutettuja ja aseistettuja sotajoukkoja<br />

vastaan.<br />

Veli Kivelä muisteli asekuljetuksia Koivulahdesta<br />

Ilmajoelle, joita tapahtui joulun edellä 1917.<br />

Tällöin mm. kätkettiin Ilmajoen Jäpinnevalle erääseen<br />

latoon käsikranaatteja, josta ryssät ne veivät,<br />

laatikko saatiin kuitenkin takaisin. Käsikranaattien<br />

latauspäivä oli ollut 17.8.1917. Veli Kivelä oli myös<br />

Ilmajoella seurannut Könnin veljesten maaliin ammuntaa<br />

kovasti kiinnostuneena. Hän myös muisteli,<br />

että veli Lahtiharjun mainitsema konekivääri Ilmajoen<br />

valtauksen aikana oli viety naamioituna asemaansa.<br />

5§<br />

Veli Lilja muistutti klubin jäseniä siitä, että<br />

12.2.1958 on SPR:n toimesta järjestetty yleinen<br />

verenluovutustilaisuus, joka liittyy myös VSS:n<br />

toimintaan. Veli Liljan maininnan mukaan pitäisi<br />

paikkakunnalta saada toistasataa verenluovuttajaa.<br />

6§<br />

Kun oli yhteisesti laulettu ”Kytösavun aukeilla<br />

mailla”, kiitti presidentti jäseniä juhlallisesta<br />

kokouksesta ja lopetti kokouksen klo 19.00<br />

Presidentti Kaarlo Pere<br />

Pöytäkirjan laatija A. Yli-Vakkuri<br />

106

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1986-1987 Mikko Korpela<br />

Pöytäkirja Kauhajoen Rotaryklubin kokouksesta,<br />

joka pidettiin Kauhajoen Osuuskassan<br />

kokoushuoneessa 6.3.1958 klo 18.<br />

Läsnä olivat kaikki rotarit paitsi Saha,<br />

Ulvas, Vanhanen, Yli-Vakkuri ja Iisakki<br />

Lahtiharju, jotka kaikki olivat poissaolostaan<br />

ilmoittaneet. Puhetta johti presidentti<br />

Pere, sihteerinä oli veli Ratalahti ja pöytäkirjan<br />

kirjoitti Tapani Lahtiharju.<br />

1§<br />

Presidentti avasi kokouksen ja toivotti osanottajat<br />

tervetulleiksi. Kokous todettiin lailliseksi ja<br />

päätösvaltaiseksi.<br />

2§<br />

Todettiin, että veli Yli-Vakkuri oli 4.3.1958<br />

osallistunut Vaasan ja Iisakki Lahtiharju 28.2 Kampin<br />

sekä 4.3 Helsingin rotaryklubien kokouksiin ja<br />

että he olivat siten paikanneet poissaolonsa 27.2 ja<br />

tämän päivän kokouksista.<br />

3§<br />

Sihteeri luki 6.2.1958 pidetyn kokouksen<br />

sekä edellisen kokouksen pöytäkirjat, jotka molemmat<br />

kiitoksella hyväksyttiin.<br />

4§<br />

Sihteeri luki kutsun saapua Seinäjoen rotaryklubin<br />

järjestämään intercity kokoukseen, joka<br />

pidetään Seinäjoen lyseolla 24.3 klo 18. Ilmoittautua<br />

tulee 17.3 mennessä. Kokouksen ohjelmasta mainittakoon<br />

mm opetusneuvos Antero Rautavaaran esitelmä:<br />

”Työelämän demokratia, utopia tai realiteetti”.<br />

Tämä tuntui herättävän veljissä suurta mielenkiintoa,<br />

sillä ainakin veljet Kangasniemi, Laurila, Reko, Risku<br />

ja Pere ilmoittautuivat kohta ehdollisesti.<br />

Mikko Korpela +<br />

millään virittäytyä juhlatunnelmaan. Kun muutenkin<br />

osoittautui, ettei paikkaa ja aikaa voida näin nopeasti<br />

yksimielisesti ratkaista, päätettiin asettaa komitea<br />

asiaa tutkimaan. Tähän komiteaan valittiin yksimielisesti<br />

klubimestarin lisäksi veli Risku.<br />

6§<br />

Kun aikaa oli kulunut jo niin paljon, ettei<br />

esitelmää olisi enää ehditty pitää, presidentti lopetti<br />

kokouksen klo 18.<strong>50</strong><br />

Kauhajoella 6.3.1958<br />

Kaarlo Pere<br />

Tapani Lahtiharju<br />

5§<br />

Presidentti esitti kysymyksen vuosijuhlan<br />

järjestämisestä. Tätä seuranneessa melko vapaassa<br />

keskustelussa se päätettiin yksimielisesti pitää.<br />

Juhlapaikaksi esitettiin mm Raumaa, Poria, Kristiinaa,<br />

Kaskista, Vaasaa ja Seinäjokea. Viimeksi mainitun<br />

mahdollisuuden tosin veli Risku kohta tyrmäsi<br />

lausumalla valikoiduin sanoin, että hän ei voi Seinäjoella<br />

sen lohduttoman arkisen ulkonäön vuoksi<br />

107

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Jäsenet 1985<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1985-1986 Erkki Lehtinen<br />

Ahola Juho, käräjätuomari, 18.01.1941<br />

1981 (Suolahden RK 1971-72), Syystie 10<br />

Kauhajoen tuomiokunta, Alioikeus,<br />

Marja Wallinheimo<br />

Hautala Pauli<br />

Ikkilä Pauli, metsäinsinööri, 09.02.1934<br />

1966, KML Tapio Seinäjoen metsänparanuspiiri<br />

Metsänparannustyöt, Irja Eilola<br />

Jaakkola Keijo, lehtori, 16.05.1925<br />

1968,Puistotie 19, Suupohjan Kauppaoppilaitos<br />

Kauppaoppilaitokset<br />

Jokipii Lauri, rehtori, 03.10.1917<br />

1962, Opetustoimi, Toini Lemponen<br />

Kaijankangas Seppo, kauppias, 17.07.1942<br />

1976, Kauppa-Kaija, Valintamyymälät<br />

Kirsti Nokelainen<br />

Lehtinen Erkki, PHF, liikenneopett, 01.09.1939, 1973<br />

Hyypäntie 12, Autokoulutoiminta<br />

Rauni Levä<br />

Kantojärvi Sulo<br />

Katajisto Timo<br />

Katila Kari<br />

Koivuniemi Erkki<br />

Kontio Heikki<br />

Korpela Mikko, pankinjohtaja, 23.02.1931<br />

1980, (Kauhajoen RK 1963-73), KOP Kauhajoki<br />

Liikepankit, Helena Peura<br />

Koskinen Jarmo, ent päätoimittaja, 02.12.1929<br />

1966, Pillilänkuja, Kirjapaino- ja kustannustoiminta<br />

Hanna Säilä<br />

Kujanpää Raimo, toim joht, 04.08.1948<br />

Tiililäntie 12, Suupohjan siivouskeskus<br />

Siivousliikkeet, Raija Lovento<br />

Kullas Seppo<br />

Kuusela Vilho<br />

Kuusinen Irmo<br />

Kuutti Risto, elinkeinoasiamies, 26.03.1948<br />

1978, Kauhajoen Kunta, Yleinen kunnallishallinto<br />

Hanna Sarvela<br />

Lahtiharju Isak, PHF talousneuvos, 19.06.1895<br />

1955, Kunniajäsen<br />

Lehtinen Erkki<br />

Lindfors Antti<br />

Lusa Matti, kauppias, 08.10.1938<br />

1972, Lusan Väri, Väriliikkeet<br />

Maija Salonen<br />

Madekivi Lasse, insinööri, rehtori, 25.06.1928<br />

1965, Kauhajoen ammattikoulu,<br />

Yleiset ammattikoulut, Liisa Virintie<br />

Mattila Kalevi<br />

108

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Mäkelä Teuvo, kauppias, 09.02.1938<br />

1984, Simontie 11, K-Rauta Teuvo Mäkelä<br />

Rautakaupat, Laimi Rinta-Möykky<br />

Niemi Raimo, toimitusjohtaja, 28.01.1955<br />

1982, (Kauhajoki-Aro 1979-82), Asevelitie 20<br />

Niemen Leipomo, Leipomot, Kirsi Koskinen<br />

Niemi-Aro Veikko, PHF, teollisuusneuvos, 23.09.1913<br />

1955, Sahateollisuus, Eira Hasanen<br />

Ojanen Matti<br />

Palomäki Kaarlo, PHF, kelloseppä, 27.01.1916<br />

1961, Kelloliike K E Palomäki, Kellot<br />

Peltoniemi Aarne, peruskoulun opettaja, 24.01.1920<br />

1966, Talouspolku 4, Peruskoulut,<br />

Kaisu Siltanen<br />

Perälä Eino, kirkkoherra, 23.06.1941<br />

1976, (Toijalan RK 1971-76), Kauhajoen srk<br />

Luterilainen kirkko, Irmeli Lehtinen<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1985-1986 Erkki Lehtinen<br />

Soini Reino<br />

Tuikkala Niilo, ent asemapääll, 09.09.1910<br />

1980, (Kauhajoen RK 1970-77), Rautatiet<br />

Vainiola Asser, PHF, tarkastaja, 21.10.1913<br />

1955, Kunniajäsen, Elvi Lantela<br />

Varamäki Ilmari, toim joht, talousneuvos, 10.06.1927<br />

1962, Kauhajoen Osuuspankki, Osuuspankit<br />

Terttu Palomäki<br />

Viiala Aatos, toim joht, 07.11.1924<br />

1967 (Kuusamon RK 1969-67), Kauhajoen Osuusmeijeri<br />

Meijerituotteet, Aila Syrjälä<br />

Winberg Jan-Erik, kauppatieteiden maist, 31.07.1948<br />

1985, Kauhajoen Talotehdas, Taloteollisuus, taloushallinto<br />

Carina Mannström<br />

Yli-Kokko Antti<br />

Pättikangas Mauno<br />

Rahikainen Raimo, rakennusmestari, 09.09.1945<br />

1984, Kesätie 5, Kauharakentajat Oy<br />

Rakennusliikkeet, Sinikka Loppi<br />

Rintamäki Erkki<br />

Rinta-Pukkila Pentti, liikkeenharjoittaja, 11.08.1929<br />

1972, Käsityö Aitta, Vähittäiskaupat, tekstiilit<br />

Aino-Inkeri Sipilä<br />

Ristiluoma Tapani, toim joht, 07.01.1943<br />

1973, Kurki Hotelli, Ravintolat<br />

Marja-Liisa Välimaa<br />

Räsänen Martti<br />

Salo Esko, toim joht, 14.04.1943<br />

1984, Tekn tsto Esko Salo, Metalliteollisuus<br />

Riitta Kallio<br />

Santikko Martti<br />

109

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

Kauhajoen Rotaryklubi 1955-1985<br />

Koonnut Jarmo Koskinen<br />

Rotaryliikkeen synty<br />

Helmikuun 23. 1985 tuli kuluneeksi 80<br />

vuota siitä, kun rotaryn syntysanat lausuttiin Chigagossa<br />

USA:ssa 37 vuotiaan lakimiehen Paul Harris<br />

ìn kodissa`, jonne hän oli kutsunut kolme nuorta<br />

liikemiesystäväänsä. Heidän keskustelujen pohjalta<br />

kiteytyi rotareiden ideologia:<br />

Rotary on elämänfilosofia – tapa elää ja toimia,<br />

ajatella ja asennoitua.<br />

Rotary tahtoo opettaa, että elämä on onnellista<br />

sille, joka asettaa palvelualttiuden itsekkäiden<br />

pyyteiden edelle ja että elämä suo parhaan tyydytyksen<br />

sille, joka näkee ammattinsa ja paikkansa<br />

yhteiskunnassa ensisijaisesti tilaisuutena VILPITTÖ-<br />

MÄSTI JA PARHAANSA MUKAAN PALVELLA<br />

KANSSAIHMISIÄÄN. Siksi rotarin johtoajatuksiksi<br />

ovat muotoutuneet:<br />

Palvelumieli itsekkyyden edelle<br />

Yli-Kokko Antti, PHF, maanvilj, 10.03.1944, 1969<br />

Karjalankatu <strong>50</strong>, Maanviljelys, sikatalous<br />

Anna-Maija Rintala<br />

Hän tavoittaa eniten, ken palvelee parhaiten<br />

Liikkeen laajetessa määriteltiin rotarin tavoit<br />

teet tarkasti:<br />

Rotarin tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta<br />

kaikkien arvossa pidettävien pyrintöjen perustana<br />

– erityisesti:<br />

1. luomalla tuttavuussuhteita ja siten tilaisuuksia<br />

palvelemiseen<br />

2. vaalimalla liike- ja ammattimoraalin korkeaa<br />

tasoa:<br />

-arvossa pitämällä kaikkea hyödyllistä työtä<br />

-opastamalla jokaista rotaria näkemään oman ammattinsa<br />

tilaisuutena palvelemiseen<br />

3. innostamalla jokaista rotaria toteuttamaan palvelemisen<br />

ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja<br />

yhteiskunnan jäsenenä sekä<br />

4. edistämällä kansojen keskeistä ymmärtämystä, hyvää<br />

tahtoa ja rauhaa kautta maailman palvelemisen<br />

ihanteen yhdistämien työn ja toimen miesten keskeisen<br />

veljeyden avulla<br />

110

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Neljän miehen aloittama Chigagon rotaryklubi<br />

ei varmasti unissaankaan voinut kuvitella, miten<br />

laajaksi rotaryliike kasvaa.<br />

Syyskuun 1. päivänä 1979 oli rotaryklubeja<br />

18281 ja niissä noin 851<strong>50</strong>0 rotaria 153 maassa ja<br />

maantieteellisellä alueella. Nämä 8<strong>50</strong>000 rotaria<br />

edustavat vapaan maailman eri uskontokuntia, eri<br />

rotuja, eri kansallisuuksia ja erilaisia maailmankatsomuksia.<br />

He ovat erilaisia, elävät erilaisissa oloissa,<br />

puhuvat eri kieliä ja omaavat erilaiset poliittiset<br />

periaatteet.<br />

Amerikan mantereelta rotaryliike levisi Eurooppaan<br />

1911, jolloin klubeja perustettiin Irlantiin<br />

ja Englantiin. Kymmenen vuotta myöhemmin eli<br />

1921 oli Skandinavian vuoro Tällöin perustettiin klubit<br />

Kööpenhaminaan Tanskaan ja Osloon Norjaan.<br />

Suomi liittyi rotaryliikkeeseen 26.1.1927,<br />

jolloin Helsingin Rotaryklubi hyväksyttiin Rotary<br />

Internationalin jäseneksi. Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaalle<br />

perustettu klubi on Vaasan klubi, joka<br />

hyväksyttiin RI:n jäseneksi 15.2.1936.<br />

Kauhajoen Rotaryklubin synty<br />

Osapuilleen <strong>50</strong> vuotta ensimmäisen rotaryklubin<br />

perustamisen jälkeen alettiin Kauhajoella<br />

puuhata klubia. Ensimmäisen toimintavuoden vuosikertomus<br />

toteaa syntyvaiheita seuraavaa:<br />

111<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

” jo pitemmän aikaa oli eräitten Kristiinan rotaryklubin<br />

jäsenten, ennen kaikkea sen past charterpresidentin,<br />

asessori Erik G. W. Ehrströmin mielessä<br />

liikkunut ajatus rotaryklubin perustamiseksi Kauhajoelle.<br />

Tammikuussa 1955 sen tarmokkaat jäsenet<br />

presidentti Fredrik Stenlund ja sihteeri Gunnar<br />

Åsmus ryhtyivät sanoista tekoihin ja niinpä heidän<br />

toimestaan pidettiin 27. tammikuuta 1955 Kauhajoen<br />

rotaryklubin perustamiskokous, jossa puheenjohtajana<br />

toimi kunnanjohtaja Tauno Heikkilä ja sihteerinä<br />

dipl. ins. Paavo J. Taskinen.<br />

Tässä kokouksessa valittiin suljetulla lippuäänestyksellä<br />

klubi johtokuntaan: Tauno Heikkilä, Antero<br />

Yli-Vakkuri, Jouko Risku, Kaarlo Pere, Eino Mänty,<br />

Evald Palmen ja Paavo Taskinen.<br />

Tammikuun 30. päivänä pidetyssä johtokunnan kokouksessa,<br />

jossa lisäksi oli paikalla 76. piirin governor<br />

Toivo Rinne, valittiin presidentiksi kunnanjohtaja<br />

Tauno Heikkilä, 1. varapresidentiksi eläinlääkäri<br />

Evald Palmen, 2. varapresidentiksi nimismies Eino<br />

Mänty, sihteeriksi dipl. ins. Paavo J. Taskinen, varasihteeriksi<br />

johtaja Kaarlo Pere, rahastonhoitajaksi<br />

kauppias Jouko Risku, ja klubimestariksi johtokunnan<br />

ulkopuolelta dipl. ins. Erkki Suksi.<br />

Helmikuun 10. päivänä merkittiin Kauhajoen Rotaryklubi<br />

jäseneksi Rotary Internationaliin ja oli tämä<br />

tapahtunut governorin ilmoituksen mukaan ennätysajassa<br />

eli 10 päivässä.<br />

Kauhajoen klubin charterjuhlaa vietettiin 16. päivänä<br />

huhtikuuta Kristiinan rotaryklubin vuosijuhlan ja<br />

rotaryliikkeen <strong>50</strong>-vuotisjuhlan merkeissä. Juhlassa<br />

governor Erkki Pihlamaa luovutti klubillemme<br />

charterkirjan”<br />

Charterjäsenet<br />

Ensimmäisen vuosikertomuksen mukaan ovat klubin<br />

charterjäseniä seuraavat:<br />

Pentti Haarala, Tauno Heikkilä, Heikki Koivisto, Iisakki<br />

Lahtiharju, Tapani Lahtiharju, Olli A Laurila,<br />

Juho Lilja, Eino Mänty, Veikko Niemi-Aro, Kaarlo<br />

Pere, Evald Palmen, Eino Ratalahti, Jouko J Risku,<br />

Pauli Ristolainen, Reino Soini, Erkki Suksi, Paavo<br />

J Taskinen, Asser Vainiola ja Antero Yli-Vakkuri eli<br />

yhteensä 19 veljeä<br />

Charterjäsenistä jatkavat paikkakunnalta poismuuton<br />

takia uusilla kotipaikkakunnillaan Pentti Haarala<br />

Mäntsälässä, Kaarlo Pere Raumanmeren rotaryklubissa,<br />

Evald Palmen Forssassa ja Erkki Suksi<br />

Mikkeli Porrassalmen klubissa.<br />

Toiminta käynnistyy<br />

Klubimme on alusta alkaen toteuttanut rotary neljää<br />

päätavoitetta. Ensimmäisestä vuodesta lähtien on<br />

asetettu:<br />

-klubipalvelukomitea<br />

-ammattipalvelukomitea<br />

-yhteiskuntapalvelukomitea<br />

-kansainvälisen palvelun komitea<br />

Eräinä vuosina on lisäksi asetettu vielä luokitekomitea,<br />

ohjelmakomitea sekä lehdistökomitea.<br />

Komiteoiden harkitut suunnitelmat ovat vuosittain<br />

antaneet lisäväriä rutiininomaisille viikkokokouksille.<br />

On tehty lukuisia tehdas- ja liikelaitosvierailuja,<br />

on tutustuttu oman pitäjän nähtävyyksiin ja<br />

kanssaveljiin ja kanssaveljiin heidän oman ammattinsa<br />

parissa. Kansainväliset projektit ja asiat ovat<br />

olleet esillä, kun niiden selvittämiseen tai toteuttamiseen<br />

on ollut aihetta ja syytä.

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

Viikkokokoukset<br />

Jokaisen rotaryklubin toiminnan perustan<br />

muodostavat säännölliset viikkokokoukset, jotka<br />

klubimme osalta on pidetty alusta lähtien torstaisin,<br />

aluksi klo 18-19 ja kun siirryttiin nauttimaan päivällistä<br />

klo 17,45-19.<br />

Tammikuun 31. päivään mennessä on<br />

klubimme pitänyt 1231 viikkokokousta. Neljännesvuosisadan<br />

aikana on keskimääräinen osallistumisprosentti<br />

ollut noin 87-88%. Korkein osallistumisprosentti<br />

92,25 on savutettu 49 viikkokokouksen<br />

keskiarvona rotaryvuonna 1966-67, jolloin jäsenmäärä<br />

oli 29. Pohjanoteeraus aktiivisuudessa sattuu<br />

vuodelle 1974-75, jolloin 40 veljen osallistumisprosentiksi<br />

laskettiin 83,6%. Kokouksia oli tuona<br />

vuonna 49.<br />

Viikkokokousten ytimenä on koko toiminnan<br />

ajan ollut kukin veljen vuorollaan pitämä alustus<br />

tai esitelmä, ja sen aiheuttama keskustelu. Yleensä<br />

alustaja on pitänyt esityksensä hänen luokitteensa<br />

edellyttämältä alalta, jolloin muut veljet ovat voineet<br />

avartaa tietämystään vieraalta alalta tai päässeet tutustumaan<br />

klubiveljen ammatin ongelmiin ja erityiskysymyksiin.<br />

Valmisteltuja alustuksia on vuosittain<br />

pidetty yli 30 ja aiheet ovat mitä moninaisemmat.<br />

Kesäaikana on klubissa kuultu ulkomaan matkan<br />

tehneen veljen matkakuvauksia tai jonkun esittämä<br />

ajankohtainen puheenvuoro on ollut pohjana mielipiteenvaihdolle.<br />

Juoksevien asioiden käsittely kokouksen<br />

alussa on kuulunut rutiiniin. Erityisen mielenkiintoinen<br />

on ollut governorin kuukausikirje, jonka lukeminen<br />

ja kirjeen herättämät ajatukset ovat aiheuttaneet<br />

vilkkaan keskustelun.<br />

Kokouspaikat<br />

Neljän klubin kummi<br />

Rotaryn yksi tärkeimmistä tehtävistä on<br />

tehdä sitä tunnetuksi ja levittää sitä. Yksi tehokkaimmista<br />

tavoista on perustaa uusia klubeja. Tässä<br />

työssä Kauhajoen klubi on toiminut esimerkillisesti,<br />

sillä sen toimesta on perustettu neljä uutta klubia.<br />

Klubimme taapertaessa vielä itsekin ”vauvanaskelilla”<br />

se oli puuhaamassa<br />

perustamisvuotenaan rotaryklubia Ilmajoelle. Se<br />

hyväksyttiin RI:n jäseneksi helmikuussa 1956.<br />

Keväällä 1967 klubimme otti yhteyttä teuvalaisiin<br />

veljiin rotaryklubin aikaansaamiseksi paikkakunnalle.<br />

Into saatiinkin syttymään ja Teuva merkittiin<br />

RI:n jäseneksi 23.8.1967.<br />

Jurvan klubi perustaminen voidaan myös hyvällä<br />

syyllä laskea ansioksemme. Jurva on merkitty<br />

RI:n rekisteriin päivämäärällä 24.6.1971<br />

Kun Kauhajoki-Aron klubia ryhdyttiin suunnittelemaan<br />

klubimme työryhmän piirissä, pohdittiin<br />

laajasti sitä, onko maaseutuoloissa kahdella klubilla<br />

vireän elämisen mahdollisuus. Pohdinnan tuloksena<br />

päädyttiin myönteiseen ratkaisuun, sillä kunnan<br />

väkiluku on lähes 1<strong>50</strong>00 ja elinkeinoelämä vilkasta,<br />

yhäti laajenevaa. Aro kummiklubin nuorekas toiminta<br />

parin vuoden aikana on osoittanut, että rotary<br />

elää ja laajenee. Aron klubin charterjuhla pidettiin<br />

21.10.1978 pastgovernor Olavi Airaksisen ja governor<br />

Antti Enkovaaran ollessa mukana:<br />

Niin kuin ei ihmisen elämässä kaikki mene<br />

laskelmien mukaan, ei myöskään rotaryklubin kaikki<br />

suunnitelmat toteudu. Klubimme taholta pyrittiin<br />

1958 aikaansaamaan Jalasjärvelle uusi klubi, mutta<br />

puuhassa epäonnistuttiin. Vuonna 1971 sinnekin syntyi<br />

rotaryklubi, mutta muiden toimesta.<br />

Klubin ensimmäinen kokouspaikka oli Kauhajoen<br />

Osuuspankin kokoushuone. Marraskuulla<br />

1961 päätettiin kokousten yhteydessä myös aterioida<br />

ja tästä syystä siirryttiin pitämään viikkokokoukset<br />

TEPE baarissa.<br />

Kun klubin jäsenmäärä ylitti 30, todettiin<br />

TEPE:n tilat lian ahtaiksi. Siksi vuoden 1964 alussa<br />

siirryttiin edellisenä vuonna avatun ravintola Kantakrouvin<br />

tiloihin Kauhasadon taloon Puistotien<br />

varrella. Joulukuun 6. päivänä 1968 avattiin osuuspankin<br />

laajennusosassa Hotelli ravintola Kantakrouvi,<br />

jossa klubi siitä lähtien on pitänyt kokouksensa.<br />

112<br />

Juhlat ja muu yhdessäolo<br />

Koko toiminnan ajan on vietetty keväisin<br />

klubin vuosijuhlaa ja joulun kynnyksellä pikkujoulujuhlaa<br />

– viimemainittua vuoroin vakavammin,<br />

vuoroin kepeämmän tunnelman merkeissä.<br />

Klubin 10-vuotisjuhla pidettiin Kristiinan la<br />

ravintola Kantakrouvissa 1.3.1975. Elokuussa 1972<br />

kutsui Jalasjärven klubi naapurinsa Ilmajoen, Kurikan<br />

ja Kauhajoen klubit jokaisen toimiessa vuorollaan<br />

isäntänä. Aron klubi on liittynyt mukaan ja nyt<br />

paremmuudesta ottelee viisi joukkuetta – niinkuin

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

Uudet jäsenet 1985<br />

renkaita olympiatunnuksessa. Ajatus on ollut hieno,<br />

sillä tällaisissa leikkimielisissä kisailuissa luodaan<br />

uusia tuttavuussuhteita ja lujitetaan rotarihenkeä.<br />

Erittäin piristäviä ovat olleet myös jo perinteeksi<br />

käyneet syksyiset saunaillat Nummijärvellä.<br />

Paikallisen Lions klubin kanssa on käyty<br />

pariin otteeseen urheilukamppailuita hyväntekeväisyystarkoituksiin.<br />

Jo 1956 kokeiltiin ensi kertaa takkailtojen<br />

järjestämistä eri veljien luona 5-6 hengen ryhmissä.<br />

Hyvä ajatus kuitenkin sammui kokeilukauden<br />

jälkeen, kunnes asia ideoitiin uudelleen 1973. Tästä<br />

lähtien ”takkailtoja” on järjestetty säännöllisesti<br />

keväisin halukkaiden jäsenten kodeissa tai kesämökillä.<br />

Tukitoiminta<br />

Vaikka rotaryklubien toiminta ei yleensä<br />

ole liiemmin ulospäin suuntautuvaa, on klubimme<br />

halunnut olla mukana vuosien varrella tukemassa<br />

paikkakunnan erinäisiä rientoja. Erityisesti nuorisotoiminta<br />

on ollut klubin sydäntä lähellä. Tuki ei ole<br />

ollut kylläkään mitään suurta luokkaa, mutta ”hyvä<br />

antaa vähästäänkin”, toteaa vanha sananparsi.<br />

Vuonna 1957 oli klubi herättämässä uudel-<br />

113

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

leen toimintaan ”nukahtanutta” Kytöveikkojen partiolippukuntaa.<br />

Siitä lähtien on partiotoimintaa tuettu<br />

vuosittain lähes säännöllisesti raha-avustuksella.<br />

Vuonna 1957 ryhdyttiin keräämään jäseniltä<br />

erilaista tavaraa joulupaketteihin, jotka SPR:n välityksellä<br />

toimitettiin paikkakunnan vähävaraisille tai<br />

rajaseudun suurperheisille.<br />

Klubi hallituksen esityksestä on vuosien varrella<br />

tuettu raha-avustuksin lukuisia yleishyödyllisiä<br />

kohteita mitään niistä nyt erikseen mainiten.<br />

Vuonna 1967 perustettiin klubillemme<br />

erillinen stipendirahasto, josta siitä lähtien on jaettu<br />

Kauhajoen eri kouluille vuorotellen aluksi <strong>50</strong> mk ja<br />

nykyisin 100 mk tunnustusstipendejä.<br />

Vuosien kuluessa on klubi osallistunut<br />

erilaisiin talkoihin ja näin tukenut talkoopanoksella<br />

paikkakunnan rientoja. Kunto Sotka projekti on koko<br />

Kauhajoen talkoohengen voimannäyte. Myös tähän<br />

klubi on osallistunut useamman kerran raivaus-,<br />

lattianvalu- ym. kökkiin.<br />

Maineteko-lautanen<br />

Vuonna 1972 heräsi klubin piirissä ajatus<br />

ryhtyä jakamaan kauhajokinen Maineteko-lautasta,<br />

jonka saa Kauhajoella henkikirjoissa oleva yksityinen<br />

henkilö valtakunnallisesti tai vähintään maakunnallisesti<br />

merkittävistä ansioista kulttuurin, urheilun<br />

tai muulla vastaavalla alalla.<br />

Ensimmäinen lautanen jaettiin 5.10.1972<br />

mestaripelimanni Urho Myllymäelle.<br />

Toisen lautasen sai vuoden 1973 maineteosta<br />

painijapoika Heikki Länkimäki,<br />

joka oli saavuttanut useana vuonna Suomen mestaruuden<br />

poikien painissa.<br />

Kolmannen lautasen vuodelta 1974 sai kirjailija<br />

– runoilija Sanelma Kuusisto.<br />

Neljäs lautanen vuodelta 1975 luovutettiin<br />

Suomen mestaruuden painissa saavuttaneelle Reijo<br />

Haaparannalle.<br />

Vuodelta 1976 ei todettu ketään niin ansioitunutta,<br />

että teko olisi todettu sääntöjen mukaan<br />

palkitsemisen arvoiseksi. Vuoden 1977 maineteoista<br />

katsottiin Seppo Torpo ansioituneimmaksi. Ansioina<br />

olivat teot musiikin alueella.<br />

Maineteosta vuodelta 1978 ojennettiin<br />

lautanen mestaripelimanni, dir mus Veikko Turjalle<br />

kansanmusiikin taitavana esittäjänä ja tallentajana.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

Kansainvälinen toiminta<br />

Kauhajoen Rotaryklubilla on ollut tilaisuus<br />

saada useita paikkakunnan teini-ikäisiä vaihto-oppilaiksi<br />

ulkomaille, pääasiassa USA:han. Vastavuoroisesti<br />

klubiveljien perheissä on ollut vuosien mittaan<br />

ulkomaalaisia koulunuoria vaihto-oppilaina. Vuonna<br />

1963-64 olivat USA:ssa Lauri Laurila ja Timo Reko.<br />

Vuonna 1971 sai klubimme esityksestä kauhajokelainen<br />

teologian opiskelija Esa Palletvuori varsin<br />

arvokkaan opiskelustipendin USA:han vuodeksi.<br />

Vuosina 1971-72 olivat Kauhajoella vaihtooppilaina<br />

USA:sta Anne Stoutenburgh ja Joel Kuipers.<br />

Rotaryvuonna 1972-73 olivat ”rapakon takana”<br />

Marja-Terttu Varamäki ja Mikko Tamminen ja<br />

vuonna 1975-76 Hanna-Liisa Turja. Vuonna 1976-77<br />

oli Jussi Linnossuo Kanadassa lukuvuoden. Eeva-<br />

Kaarina Kuusela oli lukuvuoden 1977-78 USA:<br />

ssa opiskelemassa. Samaan aikaan oli veljiemme<br />

perheissä vastavierailulla Stancey Larson ja Ricky<br />

Bays, jotka opiskelivat Kauhajoen yhteislyseossa.<br />

Lukuvuoden 1978-79 oli Amerikan mantereella<br />

Kimmo Madekivi. Syksyllä 1979 lähtivät vaihto-oppilaiksi<br />

Leena Rinta-Pukkila ja Juha Ikkelä. Samaan<br />

aikaan saapui Kauhajoelle lukuvuodeksi Patricia<br />

Faulkner Kanadasta ja Pat Burton USA:sta.<br />

Klubimme jäsen kunnanjohtaja Mauno Kangasniemi<br />

oli 1964 ASLA stipendiaattina USA:ssa.<br />

Hän teki siellä tunnetuksi maatamme osallistumalla<br />

lukuisiin eri klubien kokouksiin. Palattuaan hän luovutti<br />

klubille useita USA:n klubien viirejä, joukossa<br />

mm. Rotaryn perustajan Paul Harriksen klubin N:o 1<br />

Chigagon viiri, mikä on varsin harvinainen maaseutuklubien<br />

kokoelmissa.<br />

Viitisen vuotta sitten solmittiin ystävyyssiteet<br />

Kauhajoen ruotsalaisen kummikunnan Hudiksvallin<br />

rotaryklubin kanssa siten, että kumpikin klubi lähettää<br />

toisilleen viikkoselosteensa.<br />

Rotarysäätiö<br />

Vuonna 1956 klubimme päätti liittyä Rotary Foudationiin<br />

– Rotarysäätiöön. 100% jäsenyys edellyttää,<br />

että säätiöön on maksettu 10$ jokaista klubin jäsentä<br />

kohden. 100% jäsenyys saavutettiin vuonna 1957.<br />

Viisi vuotta sitten vietetyn 20-vuotisjuhlan jälkeen,<br />

jolloin klubimme oli vähän yli 100%, on klubistam-<br />

114

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

me tullut 300% jäsen säätiössä. Säätiön keräämin<br />

varoin saavat eri maiden korkeakouluopiskelijat vuoden<br />

apurahoja ulkomaiseen opiskeluun. Stipendiaatti<br />

ei saa olla sukulaissuhteessa rotareihin. Suomeen<br />

saadaan keskimäärin neljä apurahaa viiden maamme<br />

rotarypiirin kesken jaettavaksi. Yhden stipendin arvo<br />

on noin 30000 mk. 25 vuoden aikana on klubimme<br />

suosituksesta<br />

kauhajokinen Esa Palletvuori ollut apurahan turvin<br />

vuoden opiskelemassa USA:ssa.<br />

Hajapoimintoja eli Tähdenvälejä<br />

¤ Presidentin nuijan on v-55 lahjoittanut Kaarlo<br />

Pere ja nuijan varressa olevat hopealaatat Tauno<br />

Heikkilä<br />

¤ 27.4.1962 lahjoitti ”isäkummi” Fredrik Stenlund<br />

Kristiinan klubista ”Frekan rosanoff” maljan kiertopalkinnoksi,<br />

joka luovutetaan veljelle, jonka läsnäoloprosentti<br />

on lähinnä klubin keskiarvoa<br />

¤ Keväällä 1977 lahjoitti Jalasjärven klubi ”rukinlapa”<br />

kiertopalkinnon, joka ohjeiden mukaan luovutetaan<br />

vuosittain hallituksen nimeämälle veljelle, jolla<br />

on ”epäsäännöllisiä tapoja tai taipumuksia”<br />

¤ Vuonna 1967 otettiin tavaksi viedä klubin lahjana<br />

veljelle <strong>50</strong>-vuotispäivänä hopealautanen, johon on<br />

kaiverrettu kaikkien veljien omakätinen nimikirjoitus<br />

¤ 1.3.1975, jolloin vietettiin klubin 20-vuotisjuhlaa,<br />

otettiin käyttöön tapa pistää kokouksen ajaksi rotarylippu<br />

telineeseen pääsisäänkäynnin viereen<br />

¤ Tammikuussa 1977 Suomen Rotary vietti <strong>50</strong>-<br />

vuotisjuhlaansa Helsingin Rotaryklubin täyttäessä<br />

puoli vuosisataa. Klubiamme edusti juhlassa Kalevi<br />

Mattila Aili vaimonsa kanssa<br />

115<br />

¤ Rotaryvuonna 1966-67 otettiin kokeilumielessä<br />

käyttöön arvottu istumajärjestys, koska oli todettu<br />

syntyneen ”eräänlaisia kuppikuntia”<br />

¤ Rotaryvuosi 1976-77 oli sikäli harvinainen, että<br />

vuoden kuluessa pidettiin kerrassaan 52 klubikokousta<br />

¤ Tammikuussa 1977 tehtiin herrasmiespäätös, jolla<br />

vältetään klubikokouksessa tupakointia<br />

¤ Rotaryvuonna 1978-79 klubi osallistui kahden tutun<br />

rotariveljen, Eero Malkolan Ilmajoelta ja Fredrik<br />

Stenlundin Kristiinasta, Paul Harris mitalin rahoittamiseen.<br />

Kummankin lahjoituksella kartutimme<br />

osuuttamme Rotarysäätiössä.<br />

¤ Toukokuun 5 1979 järjestettiin ensi kertaa Kauhajoella<br />

140. piirin eteläisen osan rotaryklubien<br />

piirikokous, jonka järjestelystä vastasivat Aron ja<br />

Kauhajoen klubit. Ammattikoululla järjestetyssä<br />

tilaisuudessa oli noin 80 osanottajaa<br />

¤ Mainetekolautanen vuodelta 1979 ojennettiin<br />

metsätalousneuvoja Voitto Viitalalle Kauhajoen tervahautatutkimuksista<br />

¤ Vuoden 1980 mainetekolautanen annettiin Kaarlo<br />

Maaningalle, joka Moskovan kisoista toi hopea- ja<br />

pronssimitalit<br />

¤ Rotaryvuoden 1980-81 49 klubikokouksessa<br />

olivat 100% läsnä veljet Pauli Ikkelä, Vilho Kuusela,<br />

Matti Lusa ja Reino Soini<br />

¤ Ensimmäinen Paul Harris Fellow merkki klubissamme<br />

luovutettiin Reino Soinille vuosijuhlassa<br />

6.5.1982<br />

¤ Keväällä 1982 istutettiin rotarypuisto<br />

¤ Vuoden 1982 mainetekolautanen ojennettiin<br />

kansanmusiikin tallentajalle dir mus Aatos Rinta-<br />

Koskelle<br />

¤ Liikuntaharrastus lisääntyi 1980-luvun alkaessa,<br />

rotaryolympialaisten lisäksi käynnistyi neljän klubin<br />

keskeinen viestihiihto ja alettiin osallistua rotarien<br />

lentopalloturnaukseen. Kauhajoen karjalaisia vastaan<br />

käytiin myös kyykkäottelu<br />

¤ Vuoden 1982 mainetekolautanen jätettiin jakamatta,<br />

koska ei katsottu kenenkään tehneen sen<br />

edellyttämää tekoa<br />

¤ Rotaryvuoden 1983-84 kohokohta oli perustetun<br />

uuden piirin 138 piirikonferenssin järjestäminen<br />

Kauhajoella yhdessä Aron klubin kanssa<br />

¤ Piirikokouksen merkeissä julkaistiin tuottoisa<br />

rotaryaiheinen lehti, jonka tuoton avulla klubimme<br />

nousi rotarysäätiössä 1200% jäseneksi<br />

¤ Paul Harris Fellow nimitys luovutettiin viidelle<br />

klubimme jäsenele: Iisakki Lahtiharju, Olli A. Laurila<br />

(asuu Helsingissä), Veikko Niemi-Aro, Kaarlo<br />

Palomäki ja Asser Vainiola<br />

¤ Vuoden 1983-84 aikana kävi viikkokokouksissamme<br />

212 vierasta. Meidän klubimme veljet vierailivat<br />

251 kertaa<br />

¤ 29. toimintavuosi oli klubin toimeliain, mitä kuvaa<br />

suoritetut vierailut:<br />

21.7 vieraili Kalevi Mattilan huvilalle Num<br />

mijärvelle<br />

6.8 Aron ja Kauhajoen klubin esiolympia<br />

laiset Nummijärvellä<br />

25.8 5 klubin olympialaiset Nummijärvellä<br />

14.9 polkupyörävietin vienti Jurvaan

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

13.10 vierailu Kauhajoen Kuljetuksen<br />

toimitiloihin ja saunailta<br />

17.11 tutustuminen E Niemen leipomoon<br />

26.1 tutustuminen Kauhajoen uuteen kun<br />

nantaloon<br />

15.3 saunailta Hankkijalla<br />

24.5 tutustuminen KOP:n uusittuun toimit<br />

ilaan<br />

7.6 käynti Kauhanevalla<br />

¤ Syksyllä 1984 luovutettiin kunnankirjastolle 7<br />

kirjan sarja rotarytietoutta<br />

¤ Kauhajoen ja Aron klubit osallistuivat yhdessä<br />

näkövammaisten hyväksi suoritettuun annansilmäkeräykseen<br />

paikallistasolla lahjoittamalla kauhajokisten<br />

näkövammaisten käyttöön kuntoilun tehostamiseksi<br />

soutulaitteen ja kuntopyörän. Laitteet<br />

luovutettiin klubikokouksessa 28.2.1985<br />

nen. Jo neljä vuotta aikaisemmin hankkivat kälyt<br />

lipun Kauhajoen Kytö-Veikoille. Joulupakettien<br />

aikaansaaminen on ollut pääasiassa kälyjen<br />

ansiota. Keräämistään ”kahvirahoista” he ovat<br />

vuosien mittaan jakaneet monia stipendejä ja<br />

tehneet lahjoituksia.<br />

Kälyjentoiminta on ollut täysin epävirallista.<br />

Heidän kokoonkutsujanaan on toiminut<br />

”itseoikeutetusti” istuvan presidentin vaimo.<br />

Kälyt eli Rotaryrouvat<br />

Rotaryveljien parempia ”puoliskoja” ei<br />

saa unohtaa tarkasteltaessa klubimme 30-vuotistaivalta.<br />

Vuoden 1959-60 toimintakertomuksessa<br />

todetaan ensi<br />

kerran kälyjen<br />

kokoontumisista<br />

toistensa luona,<br />

joten ainakin siitä<br />

alkaen heidän<br />

toimintansa on<br />

ollut jatkuvaa<br />

muutaman kerran<br />

vuodessa. Omassa<br />

piirissään he<br />

ovat lujittaneet<br />

ystävyyssiteitä ja<br />

vieneet rotaryideologiaa<br />

eteenpäin. Heidän aloitteestaan ja vauhdittamana<br />

on viety päätökseen useita merkittäviä<br />

hankkeita.<br />

Todettakoon näistä esim 200 kupin kaluston<br />

hankkiminen kansakoululle vuonna 1964.<br />

Varojen kerääminen albojen saamiseksi rippikoululaisille.<br />

Albat olivat ensi kertaa käytössä<br />

17.6.1965. Kälyt hankkivat liput rotaryklubillemme1970.<br />

Lippu vihittiin kesäkuun 4. päivänä.<br />

Vihkimispuheen piti rotaryveli Veikko Kumpulai-<br />

116

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

117

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

118

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

119

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

120

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

121

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

Kuvia klubin perustamisen ajoilta Kauhajoen museon kokoelmista.<br />

Ensimmäinen äänestys Sahankylän kansakoulun kerhohuoneessa 1954. Kuva: Martti Vilponen<br />

122

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1984-1985 Antti Yli-Kokko<br />

Puupinolla 19<strong>50</strong>- ja 1960-luvun vaihteessa.<br />

123<br />

Hanamäen tervahaudalla 1955 Eino Törmä<br />

(vas.) ja Eemil Rintamaa.

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1983-1984 Vilho Kuusela<br />

Muistelmia,<br />

aktiiviaikani – Rotaryssa…<br />

Minut kutsuttiin Kauhajoen Rotaryklubin<br />

jäseneksi keväällä 1972. Talvella 1972 Kaarlo Palomäki<br />

kertoi minulle rotarysta, istuttiin iltaa ja silloin<br />

sain tietää rotaryn sisällön. Kalle olikin sitten minun<br />

kummini, kun minut kutsuttiin ensimmäiseen kokoukseen,<br />

mikä oli Kristiinan Rotaryklubin järjestämä<br />

piirin 140 piirikokous. Kristiinaan mentiin linja-autolla,<br />

auto täynnä. Tunsin kaikki mukana olleet, osa<br />

heistä oli yrittäjäkavereita.<br />

Piirin governor oli Olavi Hietava ja Kristiinan<br />

klubin presidentti oli Simo Penttilä. Kauhajoen<br />

klubin presidentti oli Asser Vainiola. Meitä uusia<br />

rotareita oli mukana lisäkseni Matti Lusa ja Erkki<br />

Rintamäki.<br />

Silloon kun alakasin rotariksi oli klupis muutamia<br />

vanahoja auktoriteettiä. Olli Laurila oli koko<br />

rotari aikansa 100% läsnä, Kaarlo Pere joka oli kova<br />

piippumies, ja se savu muutamia ärsytti, otti keskusteluuhin<br />

osaa aina. Sitte porukan tietävin mies oli<br />

Keijo Jaakkola, joka esitelmöi jopa atomiista, tähtitaivahasta<br />

ja Kauhajoen muinaishistoriasta, Lauri<br />

Jokipii, Veikko Niemi-Aro, Lasse Madekivi, Reino<br />

Soini ja monet muut perusrotarit, jokka mun mielestä<br />

antoovat kokouksihin mielenkiintua. Siitä se<br />

alakoo, elämäni yks korkiakoulu, joksi minä aktiivirotariaikaani<br />

koen, antoo se niin palio uutta sisältyä<br />

mun elämähäni.<br />

Meirän piiri oli vuotehen 1982 asti 140. Piirien<br />

rajoja muutettihin ja uureksi piiriksi tuli meille<br />

piiri 138 vuoren 1983 aluusta. Mun presidenttikauteni<br />

alakoo 1.7.1983, past presidenttinä oli Matti Lusa<br />

ja kriivarina Erkki Rintamäki.<br />

Heti alakajaasiksi tuli ”tämmi”, saatta ruveta<br />

rustaamahan Aroonkyläästen kanssa ensimmäästä<br />

piirin 138 ”piirikonferensia” helemikuulle 1984.<br />

Pian sitten kävimmeki Lusan Matin ja Jyllilän<br />

Erkin kans Hämees-Havusen markiilla etukätehen<br />

kuusoomas jotta kuinka ja mitä sitte aikanansa siä<br />

voitaas touhuta. Me panimma heti loppukesästä 1983<br />

”isoon-hiulun” pyörimähän, ja järjestelyt käyntihin<br />

Kuusela Vilho, PHF, kauppias, 13.08.1926, 1972<br />

Palterintie 10, Kunniajäsen<br />

Kerttu Karjanmaa PHF<br />

Aroon klubin kans. Pirettihin yhteheesiä kokouksia<br />

ja päätettihin jotta kun saamma pitää uuren piirin<br />

138 ensimmääsen kokouksen, niin teherähän se niin<br />

jotta siitä viä jäläkihinki päin puhutahan. Kyllä siitä<br />

muisteluksia ja mukavaa palautesta palio tuliki.<br />

Varasimma hyvis aijoos Kurki Hotellin, Hämes-Havuusen<br />

ja ylä-asteen juhulasalin helmikuun<br />

10-12 päiväksi. Kurki hotellille annettiin tämmi,<br />

Saatta ny näyttää mihin pystyttä. Käytihin etukätehen<br />

monta kertaa maistelemas erilaasia ruokiaki.<br />

Minä eherotin jotta lauantain tulojuhlas Hämees-<br />

Havusees syötääs ainaki yhyreksi ruaaksi klimppisoppaa,<br />

ku sitä ei ainakaa suurinosa vierahita koskaa<br />

ennen oo saanukkaa. Sitte kävin tilaamas Teuvan<br />

savifatimestarilta toistasataa sellaasta savifatia jonka<br />

pohojahan ennen polttamista painettihin Rotaryratta-<br />

124

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1983-1984 Vilho Kuusela<br />

han kuva, ja Jurvas teetettihin vanhanaikaasia puulusikoota<br />

jonka varsihin painettihin piirin klupiille<br />

ohojelmat ja ruokalistat etukätehen, jotta paremmin<br />

tulisiva.<br />

Piirikokouksen ohojelma oli:<br />

Periantaina 10.2.1984 kello viireltä ilimoottaminen<br />

Hotelli Kurkehen, ja sieltä kello seittemältä<br />

Hämees-Havuusehen ”Perintehellisehen ruokaaluhun<br />

talopoikaastaloon isoos tupararis” Isoos tuvas trahteerattihin<br />

aluuksi tuloryyppynä toopillinen kovettua<br />

sahtia.<br />

Tuliaas puheeren jäläkihin soitti mestaripelimannit<br />

sottiisia ja polskaa.Tuvan pöyris kivifariista klimppisoppaa<br />

puulusikoolla syöresnämmä, takan loimus oli<br />

flankun päällä paistumas kymmenen jumalatoonta<br />

juustua vanahan mallihin. Kyllä siinä fiinit Helsinkilääs<br />

frouvakki imehteli, kun niistä juustoosta levis<br />

viä hyvä hajuki niiren frouvaan nenihin. Sitte syötihin<br />

”väliruokana” oikiaa tömppäkropsua, jota oli<br />

tehty ”Kainaastua leviäätte” Niitä lämpöösiä juustoja<br />

syötihin sitte kaffeen kans.<br />

Ja lopuuksi sai jokahinen vieras rattahan kuvalla<br />

prässätyn kivifarin ja puulusikan muistoksi mukahansa.<br />

Kurki Hotellis sitte jatkettihin ehtoota vapaamuotoosesti,<br />

oltihin vierahan varaasia ja hyppelöötettihin<br />

vierahien kälyjä, tietysti vähä trossaaltihinki.<br />

Kehuja ja kiitosta tuli palio vierasten kanssa praatates.<br />

Lauantaina pirettihin kokoukset. Kälyt<br />

vietihin Tasagon mairontuotantolaitoksehen kattomahan<br />

mistä ja kuinka maitua tuloo. Sitte viä naisille<br />

pirettihin turkisten esittely ja mannekiininäytös<br />

Kurki hotellin kapinetiis. Lauantaina alaku-ehtoosta<br />

oli coctail-tilasuus ja ”Governors Ball”. Sitte ehtoollisella<br />

maisteltihin niitä ruokia mitä olimma pitkin<br />

syksyä etukätehen käyty maistelemas. Ruokia jopa<br />

kehuttihinki. Tilaisuus oli fiini, mutta moni vieras,<br />

eniten naiset sanoovat jotta kyllä se Hämees-Havuusen<br />

ehtoo, juusto ja klimppisoppa ja kropsu ”menu”<br />

jäivät parhaiten mielehen. Moni pyyti ehtoon aikana<br />

klimppisopan reseptiä. Niitä rustattihinki monistuskonehella<br />

monille.<br />

125

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1983-1984 Vilho Kuusela<br />

Pyhänä oltihin aluuksi kirkos, käytihin syömäs<br />

ja sitten pirettihin hieno Piirijuhula yläasteen<br />

salis. Oli hienua musiikkia, kuorolaulua ja kansantanhuja…<br />

Puheeta piti viisi miestä ja yks lady. Piirin<br />

vaihto-oppilaat esittelivät kukin ittensä. Juhulan jälkehen<br />

mentihin sitte Kurki hotelliin lähtiääs kaffeelle<br />

ja toivoteltihin hyvää matkaa vierahille.<br />

Ensimmääsestä piirin 138 piirikonferenssista<br />

jäi muistot, jokka kaharenkymmenen yhyren vuoren<br />

jälkehenki viä on mieles kuj’justihin olis oltu.<br />

Presidenttikauteni viimeinen kokous oli intercity<br />

kokous Aron klubin kanssa, jolloin saimme luovuttaa<br />

viidelle Kauhajoen Rotaryklubin perustajajäsenelle<br />

Paul Harris Fellow nimityksen ja kunniakirjan: Olli<br />

A. Laurila, Iisakki Lahtiharju, Asser Vainiola, Veikko<br />

Niemi-Aro, Kaarlo Palomäki. Charterjäsen Reino<br />

Soini oli ensimmäinen Paul Harris Fellow vuonna<br />

1982. Kauhajoen klubi nousi Rotarysäätiössä 1200%<br />

jäseneksi. Piirikokouksen aikana Aron klubin kanssa<br />

julkaistu Rotarylehti hyvine ilmoitustuloineen mahdollisti<br />

Paul Harris Fellow projektin.<br />

Vuoden 1987 POLIO+ kampanjassa sain olla<br />

kahdeksan klubin aluekoordinaattorina (suomeksi<br />

herätys-kolportöörinä). Kävin muistuttamassa ja<br />

varmistamassa että klubit hoitivat tavoitteiksi asetetut<br />

summat määräaikoina. Koko alue hoiti kiintiönsä<br />

1656<strong>50</strong> mk 100%:sti. PDG:t Tuukka Paloluoma<br />

ja Ensio Rinne minut tähän tämmäsivät. (Ilmajoki<br />

Jalasjärvi, Kauhajoki, Kauhajoki-Aro, Kristiina,<br />

Kurikka, Teuva, Närpes)<br />

SHARE ROTARY – SERVE PEOPLE hengessä<br />

Vilho Kuusela<br />

Matkoillani Australiassa olen käynyt vierailemassa<br />

siellä neljässätoista eri klubissa. Klubivierailuista<br />

on jäänyt mukavat muistot ja kokemukset<br />

kuinka Rotary toimii maapallon joka puolella. Vuonna<br />

1987 Brisbanen eräässä klubissa vierailulla oleva<br />

governor kertoi juuri tulleensa Afrikasta elämän vesi<br />

asioista. Kerroin hänelle tulkin välityksellä miten<br />

oma klubini Suomessa oli saanut yli kahdenkymmenen<br />

vesipumpun arvoisen keräyksen kokoon. Rotaryhenki<br />

on sama täällä kuin maapallon alapuolellakin.<br />

Mukavia kokemuksia.<br />

126

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1983-1984 Vilho Kuusela<br />

About PolioPlus<br />

In 1985, Rotary launched the PolioPlus program to protect children worldwide from the cruel<br />

and fatal consequences of polio. In 1988, the World Health Assembly challenged the world to<br />

eradicate polio. Since that time, Rotary’s efforts and those of partner agencies, including the<br />

World Health Organization, the United Nations Children’s Fund, the United States Centers<br />

for Disease Control and Prevention, and governments around the world, have achieved a 99<br />

percent reduction in the number of polio cases worldwide.<br />

Rotarians stand at the brink of a great victory and look forward to celebrating the global eradication<br />

of polio.<br />

Learn more about Rotary’s ongoing effort to eradicate polio and how you can help through<br />

contributions to PolioPlus and PolioPlus Partners.<br />

Poio+ esite<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

5 MILLION PEOPLE<br />

DESTINED TO BE<br />

POLIO VICTIMS ARE<br />

TODAY WALKING<br />

AND ENJOYING A<br />

BETTER LIFE BECAUSE<br />

OF GLOBAL<br />

IMMUNIZATION<br />

127

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

I OLYMPIALAISET 1972<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1981-1982 Martti Santikko<br />

Lauri Jokipii<br />

Santikko Martti, PHF, vakuutustarkastaja<br />

12.02.1937, 1967<br />

Eerontie 7<br />

Kunniajäsen<br />

Laila Riihimäki<br />

Kuulaa työntää Martti Santikko<br />

128

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1981-1982 Martti Santikko<br />

SAAPPAANHEITTÄJÄN SAMBA<br />

(sävel Pikajuna Meksikon) dm<br />

säv.Gebhard Mohr<br />

HISTORIAA SAAPPAASTA<br />

EI LÖYDY MISTÄÄN KANSISTA<br />

VAAN PERINTEISTÄ TIETOA JA MUUTA TARINAA.<br />

LAPIKKAAT JA JATSARIT<br />

NAHKASTA LOI SUUTARIT<br />

VETTÄ EIVÄT HYLKINEET, JOS ALLA MÄRKÄ MAA<br />

ONGELMA ON POISTUNUT,<br />

NOKIA SIIHEN PUUTTUNUT<br />

TEKEMÄLLÄ KUMISAAPPAAT VETTÄ PITÄVÄT.<br />

KÄYTTÄJILTÄÄN LAUSUNNOT OL MYÖTÄÄN KIITTÄVÄT<br />

ONHAN TUOTE MONIKÄYTTÖINEN.<br />

URHEILUSSA HUOMATTIIN<br />

VÄLINEEKSI HAALITTIIN<br />

SAAPPAANHEITTO LAJINA EI LIENE MAHDOTON.<br />

VÄLINEENÄ LENTÄVÄ,<br />

PAREMPI ON KENKÄNÄ<br />

VOIMALLA SE LENNÄ EI, ON TAITO EHDOTON.<br />

VASTATUULI VAIKEA<br />

LOPPUTULOS KARMEA<br />

BUMERANGIN TAVOIN PALAA KOHTI HEITTÄJÄÄ.<br />

AINUT MIKÄ TÄSSÄ VIELÄ SÄÄSTÄÄ VÄISTÄJÄÄ,<br />

PÄÄHÄNSÄ JOS SAAPASTA EI SAA.<br />

VIIDEN KLUBIN KISOIHIN<br />

OLYMPIALAISIHIN<br />

LAJIT SINNE VALITTIIN JA TARKOIN KYHÄTTIIN.<br />

KUULAAKIN ME TYÖNNETTIIN<br />

PITUUTTAKIN HYPÄTTIIN.<br />

KUNNES LAJIT JOSTAIN SYYSTÄ TÄYSIN HYLÄTTIIN.<br />

AIHETTA SE JOSTAIN SAI<br />

YLEISIÄ SYITÄ KAI.<br />

SAAPPAANHEITTO SIJAAN SAATIIN AIVAN VERRATON.<br />

MUKANA SE ON VIELÄKI, LAJILUETTELON<br />

VALMIINA, KUN JALANSIJA ON.<br />

129

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1981-1982 Martti Santikko<br />

KISAT OVAT MAHTAVAT<br />

OHJELMANA KATTAVAT<br />

INTERCITYN OHELLA KUN MITTAA OTETAAN.<br />

ESIKISAT KARSINNAT<br />

EDUSTAJAIN VALINNAT,<br />

NIIDEN VOIMIN MAINEESTA ME VASTUU KANNETAAN.<br />

KARSINNAT ON HIKISET,<br />

LAJIT JOKA IKISET,<br />

LÄPI KÄYDÄÄN JOUKOLLA , ON TUNNE PIRTEÄÄ.<br />

SAAPPAANHEITTO SAATTAA JOSKUS HIEMAN PYÖRYTTÄÄ<br />

KEHÄSSÄ, KUN PITÄÄ PYÖRÄHTÄÄ.<br />

VARSINAISIIN KISOIHIN<br />

MITTELÖIHIN ISOIHIN<br />

VELJET LÄHTEE BUSSILLA, ON MIELI HULVATON.<br />

MENOMATKA MIETITÄÄN,<br />

PÄISSÄNSÄ KUN YNNÄTÄÄN,<br />

KETKÄ TULEE TOISEKSI, VAIN SIITÄ HUOLI ON<br />

STATISTEJA KAIKKI MUUT,<br />

SAAPPAANHEITON TUKIPUUT<br />

TUUMIVAT HE ONKO TÄSSÄ VOITTO TÄRKEÄ.<br />

VAAN KAKSOISVOITTO TIETENKIN, ON SIINÄ JÄRKEÄ.<br />

KOLMOISVOITTO, JOS EI HERKEÄ.<br />

PALKINNOT ON RIITTÄVÄT<br />

PARHAAT NIISTÄ KIITTÄVÄT.<br />

ESINEET ON PERINTEISET NIITÄ VAALITAAN.<br />

PALKINNOILLE KAAPPIA<br />

TARVITSE EI HANKKIA,<br />

NE PALUUMATKAN KESTÄESSÄ AINA TASATAAN<br />

KOTIIN SITTEN PALATAAN,<br />

AJOISSA JA HALATAAN,<br />

KÄLYÄ, JOK’ ARVAA TAAS ON JOTAIN VOITETTU.<br />

NO, TOTTAKAI ON VOITETTU JA PÖYDÄT PUTSATTU,<br />

JA ONNELNISSA KOTIIN SAAVUTTU.<br />

130

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1981-1982 Martti Santikko<br />

Takarivissä Oiva Viitanen, Ilkka Tommola, Heikki HAngasluoma, alarivissä Kauko Huhtinen, Matti<br />

Lusa, Raimo Ranta<br />

Pentti Yli-Kortesniemi, Pauli ikkelä, Antti Yli-Kokko<br />

131

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

Rotaryn tulo Kauhajoelle<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1976-1977 Kalevi Mattila<br />

Asianajaja Paul Harrisìn perustettiin maailman<br />

ensimmäinen rotaryklubi Chicagossa<br />

23.2.1905. Lähestytään järjestön 100 vuotta<br />

kestänyttä elinvoimaista kasvua ja laajaa<br />

levinneisyyttä korostavaa juhla-aikaa.<br />

Jos sukupuun mukaisesti tarkastellaan sitä<br />

miten Kauhajoki tuli rotarytoimintaan mukaan,<br />

täytyy lähteä 1920 luvulta liikkeelle. Eurooppaan<br />

liike saapui 1911 Englantiin ja Irlantiin ja vasta 1921<br />

mantereen puolelle Ranskaan. Seuraavien maiden<br />

perusklubien perustamiseksi ”pääkonttori” muodosti<br />

erikoisen Special Commisioner for Continental<br />

Europe`n, jonka tehtävänä oli siis uusien maiden<br />

valloittaminen tukikohtia perustamalla.<br />

Niinpä tämä mainittu ”komissiooni” perusti<br />

Helsingin klubin, joka rekisteröitiin 26.7.1927. Tämä<br />

puolestaan laajensi verkostoa Tampereelle, jossa<br />

klubi aloitti rekisteröitynä 12.6.1933. Tamperelaiset<br />

puolestaan löysivät valkean täplän Vaasasta, jossa<br />

rotarytoiminta käynnistyi virallisesti 3.12.1935.<br />

Sitten saammekin siirtyä sotien jälkeiseen<br />

aikaan aina vuoteen 1947, jolloin Vaasalaiset perustivat<br />

Kristiinankaupunkiin oman klubin 24.4.1947<br />

(saman tekivät Seinäjoelle 6.5.1947). Kauhajoelle<br />

rotarytoiminta saapui perustamiskirjan mukaan<br />

10.2.1955 Fredrik Stenlundin ollessa pääkummi<br />

kummien joukossa ja Herbert J. Taylorin ollessa RI:n<br />

presidenttinä.<br />

Herbert J Taylorilla oli hallituskaudellaan<br />

kuusiosainen teema:<br />

OPI MENNEISYYDESTÄ JA VAIKUTA<br />

OSALLISTU OSA JOUKKOA<br />

RAKENNA ROTARYA 4 TIEN KAUTTA<br />

HUOLEHDI NUORISTA<br />

OSOITA HYVÄÄ TAHTOA YLI RAJOJEN<br />

ja lopuksi<br />

HYVÄT ROTARIT = HYVÄT KANSALAI<br />

SET<br />

Mattila Kalevi, PHF, Talousneuvos, 31.08.1924,<br />

1962, Kunniajäsen<br />

Hyypäntie 2<br />

Aili Kohonen<br />

Näiden ajatusten pohjalta 19 paikkakunnan miestä<br />

kokoontuivat säännöllisesti ja ulkopuolisen silmin<br />

jopa kellon tarkkuudella ja valmistautuneena johonkin<br />

suureen. Alkuvuosien jäsenillä oli kaikilla yksi<br />

yhteinen nimittäjä. He olivat kaikki osallistuneet<br />

käytyihin sotiin rintajoukoissa tai muuten töittensä<br />

vuoksi vastaavissa asemissa kotirintamilla. Keski-iältään<br />

varmaankin noin kymmenkunta vuotta<br />

nykyistä keskimäärää vanhempia. Sodan jälkeisissä<br />

aallokoissa heillä oli tahtotila yhteiskunnallisissakin<br />

suhteissa ja muodostivat näin kerran viikossa tavatessaan,<br />

luottamusvetoisessa yhteiskunnassa eräällä<br />

tavalla hyvän ohjausryhmän.<br />

132

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1976-1977 Kalevi Mattila<br />

Charles W Penttengill oli RI:n presidentti<br />

64-65 ja hänen teemansa oli ”Elävä Rotary”, jota<br />

teemaa voidaan pitää <strong>50</strong> vuotiaan klubimmekin puitteissa<br />

sillä tavalla osuvana, että jäsenmäärä suureni<br />

ja nuortui luokitteidenkin lisääntyessä luonnollista<br />

kehitystä seuraten.<br />

William R Robbins`n valtakausi osui vuosille<br />

74-75 ja hänen teemansa ilo taas<br />

”Uudista Rotaryn henki”. Teema oli tuohon aikaan<br />

ajankohtainen kaiketi siksikin, että jäsenistön uusiutuessa<br />

ja nuortuessa samaan ”tahtiin” muovautuminen<br />

vaatii toimenpiteitä ja kasvua ihmisinä.<br />

Carlos Canseco oli valinnut teemakseen vuosiksi<br />

84-85 ”Löydä palvelun uusi maailma”. Teema<br />

on sopinut aikakauteensa hyvin, onhan kaikkinainen<br />

rotaryn toimintaympäristö sidoksissa ympäröivään<br />

yhteiskuntaansa, jonka kehitys toimii aaltoliikkeen<br />

tapaan. Ja rotarin periaate aatteena on olla johtamassa<br />

kehitystä omalla tavallaan, omalla alallaan ja<br />

yhtenä joukossa, kaikkien parhaaksi.<br />

Klubimme viides vuosikymmen on täyttymässä.<br />

Rotaryvuodeksi 94-95 William W Huntley`n<br />

viitoittamana teemana ”Ole auttaja, ole ystävä”<br />

olemme saapumassa takaisin lähtöpisteeseen, josta<br />

kaikki alkoi.<br />

Kauhajoella 12.1.2005<br />

Kalevi Mattila<br />

Huomaamme, että Herbert J Taylorìn teesissä<br />

on yhä kaikki ne elementit, joilla on ytyä nyt<br />

ja tulevaisuudessa. Tarvitaan vain ohjausliikkeitä<br />

tyyrpuurin puolelta, että saadaan mahdollinen sorto,<br />

tarpeen tullen, korjattua. Vanavesi jää. Katseet ylös<br />

ja eteenpäin.<br />

133

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1964-1965 Reino Soini<br />

PDG Eero Malkolan puhe Reino<br />

Soinille Kauhajoen Rotaryklubin<br />

vuosijuhlassa 6.5.1982, jolloin Reino<br />

Soinille luovutettiin Paul Harris<br />

mitalli ja kunniakirja ensimmäisenä<br />

Kauhajoen Rotaryklubissa:<br />

Paul Harris veljemme Reino<br />

Viiden rotaryklubin, Kauhajoen, Ilmajoen,<br />

Kurikan, Jalasjärven ja Kauhajoki-Aron esimerkillisen<br />

hienon yhteistoiminnan perusteella olet sinä,<br />

veli Reino, tänään saanut Paul Harris Fellow nimen<br />

ja arvon. Tämän ilmeisesti past governor Tuukka<br />

Paloluoman ideoiman samaan hiileen puhaltamisen<br />

ensimmäiseksi valittuna ja päässeenä on minulla ilo<br />

toivottaa sinut tervetulleeksi ”Rotaryn todellisten<br />

valtioneuvosten” joukkoon. Onnitteluihini yhtyy<br />

tämän piirin Paul Harris Fellow number two, veli<br />

Martti Kasari, Kurikan Rotaryklubista sekä jokainen<br />

veli edellä nimetyistä rotaryklubeista.<br />

Kauhajoen Rotaryklubin veli Presidentti<br />

Martti Santikko, My Ladies, rotariveljet:<br />

Minulla on sangen elävinä muistikuvat sekä<br />

Ilmajoen Rotaryklubin perustamisvaiheista että sen<br />

matkaan lähdöstä taivaltamaan palvelun polkuja.<br />

Olen joskus kuvannut noita aikoja sanomalla meidän<br />

ahmineen rotarya kaikkia kanavia käyttäen. En ole<br />

tällä sanonnalla tarkoittanut, että meillä olisi ollut<br />

ylenpalttiset, ehtymättömät rotaryn lähteet, vaan<br />

sitä, että me otimme vaarin jokaisesta tilaisuudesta<br />

ja tilanteesta kehittääksemme ja kasvattaaksemme<br />

itseämme rotareina ja rotaryn toteuttamisessa. Ilmeisesti<br />

tämä meidän tiedonjanomme havaitsivat myös<br />

kummiklubimme, Kauhajoen Rotaryklubin, veljet<br />

käymällä sangen usein viikkokokouksissamme. Ahkerina<br />

vierailijoina ja opastajina muistan erikoisesti<br />

Kauhajoen Rotaryklubin charterpresidentin Tauno<br />

Heikkilän ja hänen seuraajansa Evald Palmenin.<br />

Rohkenen teidän ”lehtolapsenne” charterjäsenenä<br />

väittää Kauhajoen Rotaryklubin äsken<br />

nimeämieni veljien johdolla kylvämän siemenen<br />

Soini Reino, PHF, maanvilj, 20.05.1919, 1955<br />

Havunen, Karjatalous<br />

Kyllikki Ala-Kantti +<br />

langenneen otolliseen ja vastaanottavaan maaperään.<br />

19<strong>50</strong>-luvun puolivälissä, klubiemme perustamisen<br />

aikoihin sanalla ”kansainvälinen” oli ainakin näillä<br />

lakeuksilla vielä maine, joka viittasi samannimiseen<br />

lauluun ja laulajien ideologiaan, mutta me opimme<br />

tajuamaan Rotaryn olevan yliuskonnollinen, ylikansallinen,<br />

kaikista nurkkakuntaisista aatteista täysin<br />

riippumaton itsekasvatus-, kasvatus-, ja vaikuttajajärjestö,<br />

joka hyväksyessään klubimme jäsenekseen<br />

uskoi haltuumme pyyteettömän palvelun leiviskät,<br />

ei vain meidän yksityiseksi omaisuudeksi, ei vertauksen<br />

pahan palvelijan tavoin maahan kaivettavaksi,<br />

vaan enennettäväksi,<br />

kaikille jaettavaksi henkiseksi pääomaksi.<br />

Kansainvälisyys sai uuden merkityksen: sillä ruvettiin<br />

kuvaamaan ennakkoluuloista vapaata, yli<br />

rajojen, rotujen ja uskontojen ulottuvaa ihmisten<br />

keskeisten ymmärtämyksen siltojen rakentamista.<br />

En hitustakaan epäröi väittää, että rauhan saaminen<br />

134

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

meidän ristiriitojen repimään maailmaan rotaryn keinoilla<br />

onnistuu, kun keinot tehdään tiettäviksi, kun<br />

parannus alkaa meistä itse kustakin.<br />

P R E S I D E N T I T<br />

1964-1965 Reino Soini<br />

Hyvät kuulijani:<br />

Tämä Kauhajoen Rotaryklubin ilmajokiseen<br />

maaperään kylvämän kansainvälisyyden siemenen<br />

tuottama sato ei toki ole ainoa asia, mistä me ilmajokiset<br />

veljet teitä, juhlivan klubin, veljiä kiitämme.<br />

Siitä kuinka tärkeänä Rotary International todella<br />

tuota kansainvälisyyden käsitettä pitää, on mainio<br />

esimerkki meidän pohjoismaisten rotaryklubien<br />

yhteinen lehtemme, Rotary Norden,: muutama vuosi<br />

sitten tämä lehti oli nurkkapatrioottinen piikki Rotaryn<br />

kansainvälisessä ihossa.<br />

Rotaryn ja kristinuskon ideologiat ovat hyvin<br />

lähellä toisiaan. Meidän tunnuslauseeksemme sopisi<br />

Raamatun sana: ”Ken teistä tahtoo suurin olla, hän<br />

olkoon kaikkien palvelija” ainakin yhtä hyvin kuin<br />

yleisesti tunnettu ”Service above self”, jonka ainoalle<br />

substantiiville ”service” keskikokoinen sanakirja<br />

antaa kaksitoista suomenkielistä vastinetta.<br />

Kristinusko kieltää meitä tekemästä pahaa,<br />

syntiä, kuten se uskonnon terminologialla ilmaistaan<br />

se vaatii meitä päivittäin, jopa hetkittäin tutkimaan<br />

tekojamme ja anteeksi anomaan, mitä me olemme<br />

rikkoneet. Rotary kehottaa meitä tekemään hyvää,<br />

toivoo meidän tarkkailevan, mitä olemme tekemättä<br />

jättäneet ja tutkivan ajatuksemme, sanamme ja<br />

tekomme kysymällä itseltämme<br />

• ONKO TÄMÄ TOTTA<br />

niin korkealla, ettei ole ihmistä ilman syntiä, ei<br />

myöskään täydellistä rotaria. Sen miksi näihin tavoittamattomiin<br />

tavoitteisiin pyritään, miksi niihin<br />

kannattaa pyrkiä, jätän jokaisen kuuliani henkilökohtaisesti<br />

ratkaistavaksi. Minun mielestäni oikeaan ratkaisuun<br />

johdattelevaksi oppaaksi annan kehotuksen<br />

ajatella ihmiskunnan todellisten ateistien häviävän<br />

pientä määrää.<br />

Hyvät kuulijani:<br />

Esitin äsken rotareiden neljä käskyä, neljä<br />

kysymystä. Niiden runsaan kahdenkymmenen seitsemän<br />

vuoden , jotka olen kuulunut rotaryklubiin, kuluessa<br />

olen nähnyt noita kysymyksiä markkinoitavan<br />

tavalla jos toisellakin, valitettavasti markkinoitavan<br />

yksin meille rotareille. Meidän tehtävämme on saada<br />

niistä kaikkien ihmisten henkistä pääomaa.<br />

• ONKO TÄMÄ REILUA KAIKKIA ASIANOSAI<br />

SIA KOHTAAN<br />

• LUOKO TÄMÄ HYVÄÄ TAHTOA JA ENTISTÄ<br />

PAREMPAA YSTÄVYYTTÄ<br />

• HYÖDYTTÄÄKÖ TÄMÄ KAIKKIA ASIAN<br />

OSAISIA<br />

Uskonto ei ole päämäärä, ei myöskään rotary, kumpaakin<br />

voidaan verrata tiehen, jonka alkuun meidät<br />

viedään, jolla pysymiseen kumpikin antaa vaeltajalleen<br />

keinot.<br />

Sekä uskonnon että rotaryn tavoitteet ovat<br />

135<br />

Toivotan menestystä Kauhajoen Rotaryklubille<br />

ja matkamuistoksi tulevien vuosien varrelle<br />

esitän neljä toteamusta:<br />

1. Olemme vastuussa itsestämme ja veljistämme ja<br />

ihmisistä muistakin<br />

2. Kutsumme toisiamme veljiksi. Eihän tämä ole<br />

veljeyden huipentuma<br />

3. Totuuden on perin vaikeaa tavoittaa liikkeelle<br />

päästettyä valhetta<br />

4. Jos olet tästä illasta saanut mieleesi kipinän rotarya,<br />

älä anna sen sammua.

---

Vaihtarit<br />

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta V A I H T A R I T<br />

sukunimi etunimi lähtö-kk s-aika postitmp. maa<br />

Itävaara Virpi 2003/08 23.9.1986 Nummijärvi USA<br />

Mäkynen Jenni 2002/08 16.2.1985 Harja AUS<br />

Sepponen Maiju 2002/08 17.7.1984 Kauhajoki GER<br />

Kohtala Annika 2001/08 22.3.1984 Päntäne CAN-E<br />

Laakso Mervi 2000/08 7.10.1983 Kauhajoki AUS<br />

Sepponen Juha 1998/08 23.02.1982 Kauhajoki AUS<br />

Viertola Tiina 1997/08 19.11.1981 Nummijärvi USA<br />

Paras asia Suomessa on ihmiset<br />

Sauna. Sibelius. Minä en tiennyt paljon Suomesta<br />

kun tulin tänne. Olen Rotary vaihto-oppilas Suomessa<br />

tänä vuonna. Olen amerikkalainen, New Yorkin<br />

osavaltiosta. Minun kotikaupunkini nimi on Canandaigua,<br />

asukkaita on yhtä paljon kuin Kauhajoella<br />

pienemmällä alueella kuitenkin.<br />

Ajattelin kun minä saavuin, että Suomi näyttäisi<br />

paljon kodilta. Ja en ollut varautunut siihen että niin<br />

monet ihmiset puhuvat englantia ja Amerikan vaikutus<br />

on suuri. Mutta monet asiat näyttivät hyvin<br />

vierailta minulle alussa. Kun minä söin kahvia ja<br />

pullaa iltapäivällä ensimmäistä kertaa, tuntui oudolta<br />

syödä jälkiruokaa ennen illallista. Kun söimme<br />

säännöllisen ruuan, tuo ruoka näytti vielä omituisemmalta,<br />

esimerkiksi tonnikalapizza, kiisseli, poronliha<br />

ja verilätyt. Usein en voinut tunnistaa mitä minä söin<br />

ja ehkä oli parempi niin.<br />

Nyt kun tunnen täysin asettuneeni, minä käsitän<br />

kuinka kaukaa olen tullut. Vaikka minä en voi puhua<br />

tarpeeksi suomea enkä kirjoittaa tätä ilman apua,<br />

voin ainakin tunnistaa nimeni keskustelussa. Oppia<br />

suomea on minun suurin haasteeni tänä vuonna.<br />

Vaikka ajoittain sää koettelee kärsivällisyyttäni yhtä<br />

hyvin. Se on vaikea kun menen kouluun polkupyörällä<br />

ja on tuulista, sataa lunta ja on pimeää ja minä<br />

tiedän, että ei ole valoisaa kuin kaksi tuntia. Jo ajatus<br />

asua maassa, jonka talvi on viisi kuukautta pitkä, oli<br />

vähän pelottavaa henkilölle, joka ei voinut luistella<br />

eikä ole koskaan ollut<br />

suksilla eläissään.<br />

Yksi iso ero Yhdysvaltain<br />

ja Suomen välillä on<br />

koulu. Amerikassa lukiot<br />

ovat suurempia koska<br />

kaikki opiskelijat menevät<br />

samaan kouluun.<br />

Vain pieni prosentti opiskelee<br />

ammattikoulussa,<br />

suurin osa käy ”high<br />

schoolia”. Minun koulussani<br />

on tuhat kaksisataa<br />

opiskelijaa, neljällä eri<br />

luokka asteella.<br />

Minä pidän koulusta täällä, koska opiskelijalla on<br />

enemmän itsenäisyyttä. Mutta paras asia Suomessa<br />

on ihmiset. Kaikki on ollut mukavia ja avuliaita,<br />

ainakin kaikki jotka eivät ole liian ujoja puhumaan<br />

minulle!<br />

Karen Meteyer<br />

136

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta V A I H T A R I T<br />

När jag skriver det här meddelandet packar medlemmar<br />

i rotaractklubben i San Diego sina väskor för<br />

sitt första internationella serviceprojekt ett projekt<br />

som de verkligen är sällsynt kvalificerade för. Mubbens<br />

medlemmar är alla sudanesiska flyktingar som<br />

flydde undan sitt lands inbördeskrig som barn, utan<br />

föräldrar eller släktingar. Nu återvänder dessa nya<br />

rotaractmedlemmar till det kenyanska flyk<br />

tingläger där de en gång bodde, för att hjälpa andra<br />

flyktingar till ett bättre liv. Det här är bara ett exempel<br />

på rotaractmedlemmar som ser ett behov och gör<br />

allt de kan för att åstadkomma en förändring.<br />

År 1905, när Paul Harris grundade den första rotaryklubben,<br />

kunde han förmodligen inte föreställa sig<br />

att han sådde fröet till den internationellt respekterade<br />

organisation med 1,2 miljoner medlemmar som<br />

vi tillhör idag. När vi ser till~ baka på Rotarys första<br />

100 år och framåt mot de kommande 100, vet vi inte<br />

vad som väntar oss men vi kan göra en hel del för<br />

att se till att Rotary International fortsätter att växa<br />

och ha framgång.<br />

Program för unga människor slår broar till medlemskap<br />

i en rotaryklubb och det är de unga som är viktigast<br />

för Rotarys framtid. Medlemmarna i Rotaract är<br />

bra unga människor i sin generation samhällsmedvetna<br />

studenter och unga yrkesarbetande i åldern 18<br />

30, som träffas för kamratskap och serviceinsatser.<br />

Alla rotaractmedlemmar har vad som behövs för<br />

att bli en utmärkt rotarian och har redan visat prov<br />

på aktivt engagemang för Rotarys målsättning och<br />

idealet Service Above Self.<br />

Under mina resor som president blir jag ständigt<br />

imponerad av rotaractmedlemmarnas engagemang<br />

och kreativitet. Under en resa till Ryssland nyligen<br />

träffade jag rotaractmedlemmar i St. Petersburg, som<br />

hade kommit från Vladivostok nio timmars flygresa<br />

därifrån. De har verkligen förstått vad Rotarys<br />

frivilliginsatser innebär och Ryssland kan bara dra<br />

fördel av deras arbete. jag åkte därifrån övertygad<br />

om att Rotarys framtid ligger hos nästa generation<br />

och Rysslands framtid också.<br />

Rotaract är aktivt och växer runt om i världen. Med<br />

över 7 700 klubbar och 177 000 medlemmar finns<br />

Rotaract i nästan alla länder där Rotary är representerat.<br />

Den internationella rotaractveckan, 7 13 mars<br />

är en möjlighet för oss alla att kontakta rotaraetmedlemmar<br />

och se till att de känner att de är en del av<br />

rotaryfamiljen. Sponsra gemensamma projekt tillsammans<br />

med rotaractklubben på hemorten. Bjud in<br />

rotaractmedlemmar till klubbens möten och föreslå<br />

dem till medlemmar. Rotaract: är en väg till Rotary<br />

och det är vår uppgift som rotarianer att se till att<br />

vägen är öppen och inbjudande.<br />

För min fru, Mary, och mig kommer familjen alltid<br />

först. Ofta får vi höra från medlemmar eller tänkbara<br />

medlemmar att de har så lite tid att tillbringa med<br />

sina familjer och att de därför inte kan ta på sig ett<br />

engagemang för samhällstjänst. Det har aldrig varit<br />

meningen att Rotary skulle ta medlemmarna från<br />

deras familjer Rotary bör i stället ses som en kraft<br />

som för samman familjer. Uppmuntra dina barn och<br />

barnbarn att gå med i Rotary, Rotaract eller Interact<br />

och engagera dem i din klubbs serviceprojekt överallt<br />

där det är möjligt. Det finns inget bättre sätt att<br />

lära ut rotaryservice än att föregå med gott exempel<br />

och att föra samman generationer som gemensamt<br />

utför serviceinsatser det är ett av många sätt att fira<br />

att Rotary jubilerar!<br />

Glenn E Estess Sr<br />

137

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta V A I H T A R I T<br />

Aila Korkeamäki, Valerie Virgis Sardiniasta ja Rami Korkeamäki<br />

138

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

V A I H T A R I T<br />

Jenni Mäkynen oli vuoden<br />

Australiassa<br />

Kaupungissamme toimii kaksi rotaryklubia:<br />

Kauhajoki ja Kauhajoki-Aro.<br />

Monet nuoret ovat saaneet<br />

arvokkaita kokemuksia, kun ovat<br />

lähteneet niiden kautta eri maihin<br />

mm. vaihto-oppilaiksi. Vastavuoroisesti<br />

paikkakunnallemme heitä<br />

on saapunut useita ympäri maapalloa.<br />

Harjankyläläinen Jenni Mäkynen vietti vuoden Australiassa<br />

Kauhajoen rotaryklubin vaihto-oppilaana.<br />

– Matkasin Australiaan 19.7.2002 ja palasin muutama<br />

viikko sitten. Meillä ei ole perheessä rotareita,<br />

mutta olin kuullut täältä lähteneiltä ja tänne tulleilta<br />

vaihtareilta hyviä kokemuksia. Se innosti minua<br />

hakemaan paikkaa. Olen ollut aina kiinnostunut<br />

Australiasta. Myös kielitaidon parantaminen oli<br />

tärkeä syy lähtemiselle, perustelee 18-vuotias Jenni<br />

Mäkynen.<br />

Hän oli vuoden aikana neljässä eri perheessä.<br />

– Se oli hyvä asia, koska näki erilaisia elämäntapoja.<br />

Ensimmäinen perheeni oli 30 kilometrin päästä<br />

Wodongasta, joka oli Australiassa ”kotikaupunkini”.<br />

Wodonga oli oikein kiva 35 000 ihmisen maalaispaikka.<br />

Perheissäni olivat kaikki lapset vähintään<br />

murrosikäisiä, ja sainkin useita uusia ”siskoja” sekä<br />

”veljiä”. Viihdyin ja tulin todella hyvin toimeen<br />

jokaisen kanssa. Perheet järjestivät minulle paljon<br />

erilaista tekemistä.<br />

Sen voi helposti uskoa, kun kuunteli Jennin muistoja.<br />

– Yli 3 miljoonan asukkaan Melbourne oli vain parin<br />

tunnin ajomatkan päässä Wodongasta, joten siellä<br />

tuli vierailtua harva se viikonloppu. Melbournessa<br />

kävin perheeni kanssa esim. katsomassa F1-kisoja<br />

sekä Australia Open -tennisturnauksessa, jossa näin<br />

Jarkko Niemisen pelejä. Molemmat viikonloput<br />

139<br />

Jenni Mäkynen piti Australia Open -tennisturnauksessa<br />

hyvin ”juurensa esillä”. Esim. viikinkien<br />

voimahuudoin hän kannusti Jarkko Niemistä otteluvoittoihin<br />

asti.<br />

olivat mahtavia. F1-kilpailussa meillä oli katsomopaikat<br />

lähtösuoran päässä. Ylpeänä heilutin Suomen<br />

lippua Ferrari-fanien keskellä, muistelee Jenni<br />

hymyillen.<br />

Snorklausta koralliriutalla<br />

Belvoir Wodonga oli hänen paikallinen rotaryklubi,<br />

jonka kokouksissa Jenni kävi viikoittain mm. kertomassa<br />

kuulumiset.

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta V A I H T A R I T<br />

– Nyt ihmisten edessä puhuminen on helpompaa.<br />

Rotaryt järjestivät Australian kiertueen. Jenni<br />

matkusti 35 muun vaihto-oppilaan kanssa kolme<br />

viikkoa, jona aikana kertyi bussin mittariin 10 000<br />

kilometriä.<br />

– Ensin olimme Adelainessa, josta suuntasimme ylös<br />

kohti autiomaata. Nukuimme sitten mm. maan alla<br />

Coober Pedyssä, joka on opaalikaivoksen ympärille<br />

rakennettu kyläyhteisö. Kiipesimme myös Ayers<br />

Rockylle. Se oli fyysisesti todella rankkaa ja olimme<br />

suorastaan ”kuolemankielissä”.<br />

Ayers Rock on maailman suurin monoliitti, joka on<br />

Australian alkuperäisväestön (aborginaalien) pyhä<br />

paikka.<br />

– Sieltä menimme pohjoisen trooppisiin sademetsiin<br />

ja snorklasimme koralliriutalla.<br />

Kolmen viikon reissu oli Jennin mukaan onneksi<br />

huhtikuussa, kun silloin oli lämpömittarissa vain<br />

30-35 celsiusta eli ”viileää”. Tammi-helmikuussa<br />

Australiassa oli paljon 45 asteisia päiviä.<br />

Kylmempiäkin olosuhteita hän koki. Monia täkäläisiä<br />

on hämmästyttänyt Jennin kertomukset hänen<br />

lumilautailustaan Australiassa. Eihän Australiassa<br />

pitäisi olla lunta?<br />

– Rotarypiiri järjesti vaihtariviikonlopun, jona<br />

menimme Australian alpeille, joka on pieni vyöhyke<br />

maan kaakkoisosassa. Sen korkein paikka on yli<br />

kolmessa kilometrissä. Lunta ei ollut enää paljoa,<br />

kun kausi oli lopuillaan.<br />

Australian alpit voivat olla monelle kauhajokelaiselle<br />

yhtä suuri ihmetys kuin sikäläisten asukkaiden<br />

ennakkoluulot Suomesta.<br />

– Minulta tultiin pari kertaa kysymään olenko eskimo<br />

ja asunko Kauhajoella iglussa.<br />

Lukion toiselle menevä Jenni suunnittelee ylioppilaaksi<br />

pääsyn jälkeen paluuta Australiaan.<br />

– En tiedä menenkö sinne lomille vai kokonaan.<br />

Tulevaisuus on auki. Vuosi siellä ei ollut lähellekään<br />

sitä mitä olin odottanut. Kaikki oli paljon<br />

parempaa.<br />

Australiassa kouluun jäivät hänelle sikäläiset<br />

parhaat kaverit. Heidän kanssaan Jenni on ollut<br />

yhteydessä puhelimitse ja E-mailitse.<br />

– Olihan kaikki siellä koetut reissut aivan mahtavia,<br />

mutta klubille tekemässäni loppupuheessa<br />

kerroin vuoden parhaimman asian: miten kaverit,<br />

Australiassa hän kävi Wodonga Highschoolia.<br />

– Siinä samassa oli sekä yläaste että lukio. Opiskelu<br />

oli helpompaa suomalaiseen tasoon verrattuna. Koulupukua<br />

piti käyttää. Se vähän aluksi ärsytti, mutta...<br />

Paluu Australiaan?<br />

Vuoden aikana Jenni Mäkynen raportoi kokemuksiaan<br />

myös Kauhajoen rotaryklubille.<br />

– Olin pääosin yhteydessä nuorisoasiamieheen Jaakko<br />

Panulaan. Kauhajoen rotaryklubia tahdon kiittää<br />

elämäni parhaasta vuodesta.<br />

140

---

Kauhajoen rotarit <strong>50</strong> vuotta<br />

... ja seuraavat <strong>50</strong> vuotta....<br />

141