Lehti2/12 - Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset

JOUKKOKIRJE<br />

POHJANMAAN<br />

MAANPUOLUSTAJA<br />

Jänis jalakoohinsa turvaa,<br />

pohojalaanen luontohonsa!<br />

PAUHA-sotaharjoitukseen osalllistui noin 350 reser- reser-<br />

viläistä ja Puolustusvoimiin tutustuvia nuoria n. 100.<br />

Kuvassa KOTU-päällikkö Maija Haanpää.<br />

Sankarihautaus<br />

Reisjärvellä<br />

N:o 2<br />

Kesäkuu<br />

20<strong>12</strong><br />

Alikersantti Elias Eevertti Hietala kaatui Talvisodan<br />

viimeisenä päivänä Äyräpään Vuosalmella.<br />

Synnyinpitäjänsä sankarihautaan hänet siunattiin<br />

Kaatuneitten muistopäivänä 20<strong>12</strong>.<br />

s. 3<br />

Anssin Jussin areena täyttyi kunniakansalaisista.<br />

Viihteellinen veteraanitapahtuma<br />

Yhdestoista VUORI-harjoitus järjestetään<br />

21.–23. syyskuuta <strong>Haapajärven</strong> Varikolla.<br />

s. 25 Vuori-harjoitus<br />

kokoaa KOTUt<br />

s. 15<br />

s. 22

---

2 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Veteraanijärjestöjen<br />

yhteistyö lisääntyy<br />

Suomessa toimii ansiokkaasti useampia<br />

veteraanijärjestöjä, jotka ovat keskittyneet<br />

Sotiemme Veteraanien hyvinvoinnin turvaamiseen<br />

ja perinteen siirtämiseen nuoremmille<br />

jälkipolville. Veteraanien keski-ikä<br />

lähestyy jo 89 vuotta. Hämmästyttävää on<br />

kuulla, että 45000 veteraanista noin kahdeksan<br />

kymmenestä yhä edelleen asuu omissa<br />

kodeissaan. Yksi veteraanijärjestöjen<br />

tärkeimmistä tehtävistä on turvata omille<br />

kunniakansalaisillemme se, että he voivat<br />

halutessaan asua mahdollisimman pitkään<br />

omassa tutussa ympäristössään.<br />

Suomessa järjestettävät tukikeräykset on<br />

tehty Sotiemme Veteraanit –nimikeen alla.<br />

Käytännössä tuki suunnataan Sotaveteraanit<br />

ry:n, Rintamaveteraanit ry:n sekä Sotainvalidit<br />

ry:n kautta kyseisten järjestöjen<br />

veteraanien, puolisoiden, leskien ja lottien<br />

hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toivottavaa<br />

olisi, että kaikki veteraanit olisivat järjestäytyneet<br />

näiden järjestöjen jäseniksi ja siten<br />

tuen piiriin.<br />

Iän karttuessa tukikin voi saada uusia<br />

muotoja. Hieronnoista on siirrytty jalka-<br />

hoitoihin, kotipalvelujen käyttö on kasvanut ja<br />

virkistystoimintakin on saanut osansa. Nykyinen<br />

suuntaus näyttää siltä, että kotipalvelujen osuus<br />

on kasvussa ja matkojen osuus on vähentymässä<br />

ymmärrettävistä syistä johtuen.<br />

Veteraanijärjestöjen yhdistyminen on ollut aika<br />

ajoin esillä, mutta käytännön toimiin ei kuitenkaan<br />

olla päästy. Ehkä aika on jo ajanut sen ohitse eikä<br />

yhdistymisiin ole enää aihettakaan. Yhteistyön<br />

lisääminen sen sijaan on mahdollista monin eri<br />

tavoin. Järjestöjen yhteisesiintyminen sankarihaudoilla<br />

eri tilaisuuksissa seppeleenlaskun myötä, samoin<br />

yhteinen viimeisen tervehdyksen vieminen<br />

poisnukkuneelle veteraaniveljelle olisi tervetullut<br />

tapa lisätä yhteisyyttä ja toveruutta. Rintamallakaan<br />

ei kukaan kysynyt kenenkään taustaa, poliittista sitoutumista<br />

tai sitä, tulitko pienestä töllistä tai olitko<br />

suuren maatilan poika.<br />

Yhteiset juhlat yhdistäisivät Sotiemme Veteraaneja<br />

väen vähetessä. Kustannukset olisi luonnollista<br />

jakaa osallistujien määrän suhteessa eikä<br />

se tuottaisi vaikeuksia. Yhteisöllisyys kasvaisi ja<br />

myös järjestöjen vaikuttavuus ja mahdollisuudet<br />

kasvaisivat.<br />

Myös julkisen median tulisi huomioida asia, joka<br />

ei näytä olevan kovinkaan hyvin hallinnassa<br />

lehtien kirjoittelussa. Hyvin usein<br />

käytetään maamme puolustamiseen osallistuneista<br />

henkilöistä yhden jäsenjärjestön<br />

nimeä tarkoitettaessa kaikkien edellä<br />

mainittujen järjestöjen ihmisiä. Nyt olisi<br />

aika sopia siitä, että yksikäsitteisesti siirtyisimme<br />

julkisuudessa puhumaan Sotiemme<br />

Veteraaneista, joihin sisältyvät sekä<br />

sotaveteraanien, rintamaveteraanien että<br />

sotainvalidien edustajat lottia ja puolisoitakaan<br />

unohtamatta.<br />

Käsite on jo vakiintunut kerättäessä varoja<br />

näiden järjestöjen edustajien asumisen<br />

tukemiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.<br />

Lisäksi järjestöjen toiminta on viime vuosina<br />

lähentynyt toisiaan. Voimme jokainen<br />

omalta osaltamme vaikuttaa siihen käyttämällä<br />

järjestelmällisesti lehdistötiedotteita<br />

laatiessa, kutsuja kirjoitettaessa ja jokapäiväisessä<br />

keskustelussamme käsitettä Sotiemme<br />

Veteraanit tarkoitettaessa kaikkia<br />

kansamme kunniakansalaisia.<br />

Hannu Sulkakoski<br />

rehtori<br />

Kevätkokoukset<br />

pidettiin<br />

Kannuksessa<br />

Keski-Pohjanmaan reserviupseeripiiri<br />

ja reserviläispiiri<br />

pitivät kevätkokouksensa<br />

Kannuksen<br />

Metsäntutkimuslaitoksella<br />

19.4.20<strong>12</strong>. Samassa yhteydessä<br />

pidettiin myös Keski-<br />

Pohjanmaan Maanpuolustajien<br />

piirin sääntömääräinen<br />

kevätkokous.<br />

Kokouksen alussa piti esitelmän<br />

evl evp Esko Hirviniemi<br />

aiheenaan Lähi-Idän<br />

tilanne. MPK:n piiripäällikkö<br />

Jukka Torppa antoi infokatsauksen<br />

ajankohtaisista<br />

asioista. Esitykset herättivät<br />

aktiivista keskustelua ja vuoropuhelua.<br />

Kokouksen yhteydessä<br />

huomioitiin Jukka Torppaa<br />

Reserviupseeriliiton<br />

hopeisella ansiomitalilla.<br />

Reserviläisliiton huomionosoituksena<br />

myönnettiin<br />

liiton hopeiset ansiomitalit<br />

Mikko Kattilakoskelle ja<br />

Antero Iso-kungakselle.<br />

Luovuttajina toimivat piirien<br />

puheenjohtajat Kari Autio ja<br />

Rauno Hauta-aho sekä yhteisen<br />

piirin pj Kimmo Tastula.<br />

Kimmo Tastula<br />

Kuvat Eero Muhonen.

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Alikersantti Elias Eevertti Hietala kaatui Talvisodan<br />

viimeisenä päivänä Äyräpään Vuosalmella.<br />

Hänet siunattiin kentälle jääneenä 2.6.1940.<br />

Vuonna 2008 Vuosalmelta löydettiin useita<br />

vainajia, joista Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellinen<br />

laitos tunnisti Elias Hietalan DNAselvitysten<br />

perusteella. Elias Hietala siunattiin<br />

viimeiseen lepoon synnyinpitäjänsä sankarihautaan<br />

Kaatuneitten muistopäivänä 20<strong>12</strong>.<br />

Siunauksen toimitti rovasti Jaakko Rantamäki ja<br />

muistotilaisuudessa puhui sotilaspastori Penna<br />

Parviainen Kainuun Prikaatista. Puolustusvoimien<br />

seppeleen laskivat kapteeni Keijo Lakanen<br />

<strong>Haapajärven</strong> varikolta ja sotilaspastori Parviainen.<br />

Arkun kantoi vainajan poika.<br />

Kunniavartiossa olivat reisjärviset varusmiehet<br />

Kalle Koskela ja Markus Viljamäki ja kunnialaukaukset<br />

ammutti ltn res Raimo Palomäki,<br />

ampuivat ltn res Jouni Tilli, vänr res Mika Niskakoski<br />

ja vänr res Antti Vedenpää.<br />

Matti Kiviniemi<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 3<br />

Sankarihautaus Reisjärvellä<br />

Allan Finholm fyllde 90 år<br />

Allan Finholm fyllde 90 år<br />

den 16 april. För de som<br />

läst Harry Järvs böcker om<br />

JR61:ans bravader under<br />

fortsättningskriget så är Allan<br />

en av de stora veteraner-<br />

na från vår nejd. Allan var<br />

en av de sista som låg gömd<br />

i en videbuske och rensade<br />

bort den ryska plutonen<br />

som tagit sig över sundet<br />

vid Tienhaara. Allan berät-<br />

Tre IR61 veteraner Allan Finholm i mitten.<br />

tar att han bara sköt skottvist<br />

med sin maskinpistol<br />

för att inte bli upptäckt av<br />

ryssarnas eldledare på andra<br />

sidan stranden. Efter<br />

att den egna stranden var<br />

rensad från ryssar sökte sig<br />

Allan bakåt för att rapportera<br />

till sin chef med de kända<br />

orden ”ti er int jär na meir<br />

nu”, kort där efter träffade<br />

en rysk granat i närheten<br />

Allan Finholm.<br />

och Allans chef dödades<br />

omedelbart av splitter. Allan<br />

träffades också av en skärva<br />

från samma granat som slog<br />

hål i pannbenet, men efter<br />

en stund kunde han ta sig<br />

tillbaka till den egna fältsjukvården.<br />

Allan är i dagens läge klar<br />

och redig men p.g.a. sin höga<br />

ålder klarar han inte av<br />

att bo ensam hemma. Så när<br />

Allans 90-års dag närmade<br />

sig tyckte vi att MPK skulle<br />

vara med och ra hans jubileumsdag.<br />

Vi kontaktade<br />

avdelningen där Allan är<br />

bosatt och de ställde till med<br />

en fest åt Allan där MPK<br />

m. . deltog. Det blev en n<br />

fest med kaffe, tårta och vår<br />

agga i topp.<br />

MPK Keskipohjanmaa<br />

Jörgen Härmälä

---

4 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Kansallinen veteraanipäivä<br />

Veterandagen 27.4.20<strong>12</strong> Optima<br />

”Till ydda tider återgår min<br />

tanke än så gärna”, har en berömd<br />

jakobstadsbo skaldat<br />

för en del år sedan. Orden<br />

är lagda i en stolt ung mans<br />

mun som självförhärligande<br />

till en början säger: ”Jag såg<br />

mig då som en person med<br />

få, ja inga brister, jag var<br />

student, på kondition, och<br />

kallades magister.” Denne<br />

unge man mötte av en<br />

tillfällighet fänrik Stål som<br />

deltagit i 1808–1809 års<br />

krig och blev betagen ända<br />

in i hjärterötterna av denne<br />

gamle mans berättelser om<br />

kriget. Studentens sinnelag<br />

förändrades alltefter och<br />

han utbrister senare: ”Jag<br />

såg ett folk, som kunde allt ,<br />

jag såg en här, som frös och<br />

svalt, blott ej sin ära svika”<br />

och de esta av oss minns<br />

en del av fortsättningen hur<br />

berättaren, studenten säger<br />

någonting som kan gälla<br />

ännu denna dag, när jag betraktar<br />

er, veteraner – ”Han<br />

sett så mången blodig dag, så<br />

många faror delat, ej segrar<br />

blott, men nederlag, vars sår<br />

ej tid har helat: så mycket<br />

som ren världen glömt, låg<br />

i hans trogna minne gömt.”<br />

Kära vänner, det är mycket<br />

länge sedan fänrik Ståls ord<br />

tystnat, sedan studenten i<br />

fråga, Johan Ludvig Runebergs<br />

hand för sista gången<br />

stack pennan i bläckhornet.<br />

Låt mig få berätta hur det<br />

gick sen!<br />

Den 8 oktober 1809 avtackade<br />

general Georg Carl<br />

von Döbeln på Umeå torg de<br />

nska soldaterna. Det sista<br />

slaget i 1808–1809 års krig<br />

hade utkämpats, Sverige<br />

hade förlorat sin östra rikshalva<br />

– avskedets stund var<br />

inne och soldaterna skulle<br />

återvända hem till Finland<br />

som skulle bli en del av det<br />

tsarryska kejsardömet. Generalen<br />

talade:<br />

”Soldater! Kamrater!<br />

Bröder! Ni, som under det<br />

nyss slutade kriget, med så<br />

mycket trohet och mandom,<br />

trots entliga härens talrikhet,<br />

med vapnens sinnliga<br />

styrka vid Siikajoki, Nykarleby,<br />

Revolaks, Pulkkila,<br />

Lappo, Kauhajoki, Alavo,<br />

Etseri, Nummijärvi, Jutas<br />

och Idensalmi besgrat enden;<br />

Ni, som på egen hand<br />

återtogen halva Finland, Ni,<br />

som slutligen övermannades<br />

att överlämna finska<br />

gränsen, I haven sedermera<br />

med ståndaktighet stridit för<br />

moderlandets jord.<br />

I här varande ären dyrbara<br />

kvarlevor av den stolta<br />

Antero Kujanen tulkitsi Kaunis on luoksesi kaipuun, Vartiossa ja Veteraanin<br />

iltahuudon suoraan kuulijoiden sydämiin Kauno Vuorenmaan (harmonikka) ja<br />

Pekka Kotasen (kitara) säestyksellä.<br />

nska nation och dess tappra<br />

krigsfolk. Tiden förändrar<br />

allt; men det försäkrar jag<br />

er att krigsmannasamband,<br />

knutet vid strid, faror, blod<br />

och död, upplöses aldrig.<br />

Krigsmannabroderskapet<br />

räcker livet ut. När ni återkommer<br />

till fosterbygden,<br />

framför svenska folkets<br />

tacksamhet till eder nation.<br />

Veten, att ni återkommer<br />

med slitna kläder, avstympade<br />

eller genomskjutna<br />

lemmar, men I medfören en<br />

rättskaffens krigsmannasjäls<br />

synbara prydnad.<br />

Bröder! Kunde mina ord<br />

beseglas med blodstårar från<br />

mina ögon skulle de strömma<br />

och varje droppe försäkra<br />

eder om min vördnad,<br />

min vänskap!”<br />

Så långt general von Döbeln.<br />

Såväl generalen som<br />

hans nska soldater stod och<br />

grät öppet på Umeå torg när<br />

generalen tystnade.<br />

Satakolmekymmentäyksi<br />

vuotta myöhemmin, talvisodan<br />

loputtua 14.maaliskuuta<br />

1940 toinen kenraali, Carl<br />

Gustaf Emil Mannerheim<br />

antaa seuraavan tunnetun<br />

päiväkäskyn: vastustaja oli<br />

sama:<br />

”Sotilaat! Olen taistellut<br />

monilla tantereilla, mutta<br />

en ole vielä nähnyt vertaisianne<br />

sotureita. Olen yl-<br />

peä Teistä kun olisitte omia<br />

lapsiani, yhtä ylpeä tuntureitten<br />

miehistä Pohjolassa<br />

kuin Pohjanmaan lakeuksien,<br />

Karjalan metsien,<br />

Savon kumpujen, Hämeen<br />

ja Satakunnan viljavien<br />

vainioittein, Uudenmaan ja<br />

Varsinais-Suomen lauheittein<br />

lehtojen pojasta. Olen<br />

yhtä ylpeä uhrista, jonka<br />

tarjoaa köyhän majan poika<br />

siinä kuin rikaskin”. Näin<br />

sotamarsalkka Mannerheim.<br />

Bästa veteraner! Hyvät veteraanit!<br />

Mina egna ord kändes<br />

alltför fattiga för att betyga<br />

den vördnad vårt land, vår<br />

stad och jag själv känner för<br />

er och era förfäder - det var<br />

därför jag valde att låta två<br />

fackmän, två generaler av<br />

sin tid framföra dem. Men<br />

det är inta bara er tapperhet<br />

i fält jag vill berömma denna<br />

dag. Från Delegationen för<br />

nationella veterandagen har<br />

utgått ett påbud att veterandagens<br />

motto i år är ”Återuppbyggnadens<br />

hjältar”.<br />

Vilka var då dessa hjältar?<br />

– De esta av dem hittar ni<br />

om ni där ni sitter vänder era<br />

huvuden ett helt varv runt -<br />

om det nu ens är möjligt -<br />

det är nämligen ni själva.<br />

Som en liten uppfriskning<br />

av minnet för er och som en<br />

senkommen historielektion<br />

för oss andra vill jag gärna<br />

berätta återuppbyggnadens<br />

hjältars historia.<br />

Suomen piti toisen maailmansodan<br />

jälkeen maksaa<br />

Neuvostoliitolle sotakorvaus<br />

ja Joulukuussa 1944<br />

vahvistettiin että Suomen<br />

oli kuuden vuoden aikana<br />

maksettava korvauksia 300<br />

miljoona kultadollaria - aika<br />

pidennettiin sittemmin<br />

kahdeksaan vuoteen ja korvaus<br />

alennettiin 226,5 :een<br />

miljoonaan kultadollariin.<br />

Kultadollarin arvo oli noin<br />

15% korkeampi kuin normaali<br />

dollari. Nyky rahoissa<br />

se vastaa noin 4 mrd euroa<br />

– eli vuosina 1944–1952<br />

10–15% valtion menoista<br />

joka vuosi. Viimeinen sotakorvausjuna<br />

ohitti Vainikkalan<br />

raja-aseman 18. päivänä<br />

syyskuuta 1952. Suomi oli<br />

ainoa maa maailmassa, joka<br />

suoritti sille määrätyt sotakorvaukset.<br />

Vilka sorters produkter<br />

tillverkades för vidare export<br />

till Sovjetunionen?<br />

Det gällde nyproduktion, i<br />

främsta hand produkter från<br />

metallindustrin. Problemet<br />

var den att metallindustrin i<br />

vårt land var föga utbyggd<br />

– före krigen var dess andel<br />

av vårt lands produktion bara<br />

3,7%. Som krigsskadeståndsprodukter<br />

levererades<br />

Juhlapuheen piti Markus Karlsson jälleenrakentamisen<br />

sankareista.<br />

Kaupunginsihteeri Niklas Talling painotti tervehdyksessään<br />

yhteistyötä hyvinvoinnin ja rauhan perustana.<br />

Pietarsaarelainen Gunvor Fredriksson puki lottapukunsa<br />

ylleen veteraanijuhlaan ensimmäistä kertaa<br />

sitten sotavuosien.

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Pietarsaaren ja Pedersören yhteistä veteraanijuhlaa vietettiin tänä vuonna Pietarsaaren Optimassa.<br />

bl.a. 535 olika slags fartyg,<br />

728 smalspåriga lokomotiv,<br />

52.500 elmotorer, 1.740<br />

transformatorstationer och<br />

30 kompletta industrianläggningar<br />

med tillhörande<br />

kraftstationer. Att åstadkomma<br />

sådana mängder varor<br />

var inte lätt eftersom landet<br />

var tvunget att importera den<br />

mesta råvaran. Det kan ha<br />

sitt intresse att notera att de<br />

överlåtna 535 fartygen skulle<br />

radade efter varandra ha<br />

bildat en 30 km lång kö och<br />

för alla järnvägstransporter<br />

behövdes sammanlagt<br />

145.000 järnvägsvagnar.<br />

Vi här i Jakobstad brukar<br />

reta oss på att behöva vänta<br />

2–3 min vid järnvägsövergångarna<br />

vid Frams eller<br />

Svedjenabba när 42 vagnar<br />

passerar – man har räknat ut<br />

att en passering av krigsskadeståndsmaterialet<br />

vid våra<br />

järnvägskorsningar skulle ha<br />

tagit 7 dygn – dessa matematiska<br />

uträkningar har gjorts<br />

för att visa vilken väldig<br />

omfattning det handlade om!<br />

Teollisuustuotteiden toimittaminen<br />

vaati suuria ponnistuksia.<br />

Yhdysvalloista ja<br />

Ruotsista saatujen raakaaineiden<br />

ja laitteiden sekä<br />

lainarahoituksen avulla se<br />

kuitenkin onnistui. Sotavuosina<br />

Suomen kauppavaihto<br />

oli alentunut 57%. Menojen<br />

kattamiseksi oli myös säädettävä<br />

uusia veroja. Sodan<br />

ja sotakorvausten vaikutuksesta<br />

yksityinen kulutus laski<br />

lähes neljänneksen. Sotakorvausten<br />

hyötypuolelle on<br />

usein laskettu metalliteolli-<br />

suuden pakollinen kehittäminen<br />

siten, että jo vuonna<br />

1949 Suomella oli Pohjoismaiden<br />

uudennaikaisimmat<br />

telakat sekä konepaja- ja<br />

valimoteollisuus. Yrityksista<br />

muun muassa Valmet<br />

on syntynyt valmistettaessa<br />

sotakorvaksina luovutettavia<br />

tavaroita.<br />

Toisaalta on esitetty arvioita,<br />

että jos nämä varat ja<br />

resurssit olisivat ollut käytettävissä<br />

vientitoiminnan ja<br />

teollisuuden kehittämiseen,<br />

olisi Suomi menestynyt erin-<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 5<br />

omaisesti ja varmasti paremmin<br />

kuin maksamalla sotakorvauksia.<br />

Sodan jälkeen<br />

myös Euroopassa varastot<br />

olivat tyhjät ja kysyntää<br />

tuotteille olisi varmasti ollut<br />

myös lännessä.<br />

Men det är inte säkert att<br />

vi skulle ha fått stå för denna<br />

lagerfyllnad i västeuropa<br />

i tillräcklig grad, varför de<br />

ekonomiska experterna i<br />

princip enades om just det<br />

tvång som krigsskadeståndet<br />

förorsakade att snabbt<br />

utveckla bl.a. metallindustrin<br />

ändå var till stor<br />

nytta för landet i sin helhet.<br />

Måhända statsledningen avsiktligen<br />

också gärna påpekade<br />

de positiva aspekterna<br />

något överdrivet för att få<br />

befolkningens endräkt bakom<br />

projektet. Man nämnde<br />

t.ex. inte att man också<br />

för återuppbyggandet av<br />

landet skulle mer än väl ha<br />

behövt de medel som i stället<br />

försvann till den östra grannen<br />

och som gjorde att vår<br />

levnadsstandard steg alltför<br />

långsamt. Också exporten<br />

österut skulle utan skadeståndsprocessen<br />

ha varit betydande<br />

– vår östra granne<br />

skulle förmodligen ha inhandlat<br />

av oss en myckenhet<br />

av de varor de nu ck gratis.<br />

Kuljemme sitten pikkuhiljaa<br />

70 vuotta eteenpäin:<br />

Sodan jälkeen alkoi myös<br />

jälleenrakentaminen kansalaisten<br />

omiin tarkoituksiin.<br />

Noin 85.000 ihmistä oli<br />

kuollut sodassa. Oli monta<br />

sotavammaista, sotaleskiä<br />

– Nyt on kaikkea, sota-aikana kaikesta oli pulaa, kuvaa Rauni Isosomppi vierellään Inger-vaimo.<br />

ja lapsia ilman vanhempia<br />

ja pakolaisia luovutetuilta<br />

aluielta piti sijoittaa. Esikaupunkeihin<br />

nousi karjalais-,<br />

aseveljien ja rintamaveteraanien<br />

alueita.<br />

Aravarakentaminen alkoi<br />

vuonna 1949 ja 1940-luvulla<br />

alkoi yhteiskunta palata<br />

normaaliin kierteen. Suuret<br />

ikäluokat syntyivät ja 1952<br />

Helsingissä järjestettiin<br />

olympiakisat, Coca-coola<br />

juotiin ja nailonsukkia käytettiin<br />

ensimmäistä kertaa.<br />

Mutta maatalous oli vielä<br />

1950-luvulla meidän suurin<br />

elinkeino.<br />

Unohtaa ei myöskään voi<br />

naistemme sankarillista taistelua<br />

maamme ja perheiden<br />

puolesta sotavuosina. Kun<br />

miehet lähtivät rintamalle,<br />

naisten tehtävä oli pitää maa<br />

pystyssä, kyntää pellot ja<br />

hoitaa tehdastyöt. Sen lisäksi<br />

tuhannet naiset tekivät töitä<br />

armeijalle, keittivät, parsivat<br />

ja sitoivat haavoja.<br />

”Sotarintama kesti koska<br />

kotirintama kesti,” arvioi<br />

naisten roolia professori<br />

Terttu Arajärvi, joka työskenteli<br />

sota-aikana lääkintälottana.<br />

Voi myöskin olla<br />

niinkuin eräs sotilas sanoi<br />

vaimolleen kun hän viimeisen<br />

kerran matkusti rintamalle:<br />

”On vaikeampi niille<br />

jotka jäävät kotiin”. Hän oli<br />

varmasti oikeassa. Sodat<br />

aiheuttivat Suomeen noin<br />

30.000 sotaleskeä ja 50.000<br />

lasta ilman isää ja/tai äitiä<br />

joita yhteiskunta suurilta<br />

osin unohti. Eikä se kaikkia<br />

naisia paljon lohduttanut että<br />

sanottiin, että miehet olivat

---

6 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

naisia paljon lohduttanut,<br />

kun sanottiin, että miehet<br />

olivat sotasankareita.<br />

”Olimme naiset, jotka jäivät<br />

yli kun isänmaamme oli ottanut<br />

omansa”, niinkuin yksi<br />

sotaleski sen ilmaisi. Ei<br />

ole sankarihautoja sotaleskille,<br />

mutta meidän pitää aina<br />

muistaa myöskin heidän<br />

panoksensa sodan aikana.<br />

Också representer för de<br />

50.000 faderlösa krigsbarnen<br />

har numera bildat föreningar<br />

och börjat tala om sin<br />

situation – också de skadades<br />

och barndomens lärdomar<br />

har man hållit tills nu,<br />

nämligen att man skall hålla<br />

tyst om sina sorger. Varje<br />

by var ju drabbad. Alla bär<br />

på sitt.<br />

Våra veteraner ck kämpa<br />

några årtionden mot en<br />

opinion som fann allehanda<br />

negativa attityder mot dem<br />

som kämpat för vår frihet<br />

och som använde sina krafter<br />

för både den fysiska och<br />

psykiska återuppbyggnaden.<br />

Småningom vändes opinionen<br />

till veteranernas<br />

fördel och allehanda stödåtgärder<br />

har sedermera<br />

kommit dem till del. Vi har<br />

insett att vi har veteranerna<br />

att tacka för att vi lever<br />

i ett av de rikaste länderna<br />

i världen - oss fattas intet.<br />

Era ansträngningar har lagt<br />

grunden för det samhälle vi<br />

i dag och i framtiden lever i.<br />

Det tackar vi för.<br />

Dock skårrar det illa när<br />

man bland makthavarna när<br />

det gäller åldringsvården<br />

använder uttryck som ”det<br />

största hotet mot landets<br />

ekonomi är den åldrande<br />

befolkningen” och att orsaken<br />

till att åldringsvården är<br />

så dyr i vår nejd är att vi har<br />

för många 80-åringar och<br />

att 85-åringarna kommer<br />

att fyrdubblas de närmaste<br />

10 åren! Vad jag har förstått<br />

går en bra hälsovård just ut<br />

på att vi skall bli äldre och<br />

friskare – våra myndigheter<br />

kunde alltså i stället för att<br />

missakta de människor som<br />

lagt grunden till vår välfärd<br />

vända på steken och berömma<br />

sig själva och deklarera<br />

att vi har en god åldringsvård<br />

eftersom vi har så många<br />

äldre människor i nejden.<br />

Det är så sant som nån har<br />

sagt: ”Om man kan överenskomma<br />

om en hållbar<br />

endräkt kan vi också tillsammans<br />

gå den svåraste vägen<br />

och då nns det ingen gräns<br />

för vad vi kan åstadkomma.”<br />

Låtom oss alltså visa veteranerna<br />

vår tacksamhet medan<br />

det fortfarande nns någon<br />

att tacka.<br />

På senare tid har man<br />

börjat i Jakobstad med omnejd<br />

samla in föremål till ett<br />

veteranmuseum, saker som<br />

tillverkades vid fronten,<br />

märken, ordnar, kartor, bilder,<br />

lmer, böcker m.m. På<br />

så sätt kunde eftervärlden<br />

informeras om vad ortens<br />

söner och döttrar en gång<br />

gjort för sin hembygd. Och<br />

samtidigt göra det fullt klart<br />

för efterkommande generationer<br />

att sådana ofärdsår<br />

aldrig ska behöva upplevas<br />

igen. Föremålen kan hämtas<br />

till stadens museum. Insamlingen<br />

har kommit bra igång<br />

och förhoppningen är att veteranmuseet<br />

skall stå klart<br />

till nästa veterandag.<br />

Viime aikoina on Pietarsaaressa<br />

ja sen lähiympäristössä<br />

aloitettu kerätä<br />

tulevaan veteraanimuseoon<br />

rintamalla valmistuneita<br />

esineitä, kunniamerkkejä,<br />

karttoja, kuvia, lmejä, kirjoja<br />

ynnä muuta. Esineillä<br />

halutaan tuoda nykypolville<br />

tietoa siitä mitä seudun naiset<br />

ja miehet aikoinaan tekivät<br />

kotiseudumme hyväksi<br />

ja samalla herättää heillä<br />

ajatuksia siitä että tällaisia<br />

kauhuvuosia ei koskaan enää<br />

saisi tulla. Näitä esineitä voi<br />

vapaasti tuoda kaupungin-<br />

Juhlayleisö sai nauttia myös kauniista balettiesityksestä.<br />

museoon. Keräily on innolla<br />

otettu vastaan ja esineitä<br />

on jo kiitettävästi saapunut<br />

museoon ja tarkoitus on että<br />

veteraanimuseo avataan ensi<br />

veteraanipäivänä.<br />

Ja lopuksi:<br />

Muutama vuosi sitten<br />

pyysi eräs veteraani minut<br />

kirjoittamaan seuraavan liikuttavan<br />

lauseen muistiin ja<br />

toivoi samalla että se olisi<br />

johtotähti vanhuustyössä<br />

maassamme:<br />

”Sitten kun en enää muista<br />

nimeäni, sitten kun tämä<br />

päivä sekoittuu eiliseen,<br />

sitten kun aikuiset lapseni<br />

ovat kasvaneet muistoissani<br />

pieniksi jälleen,sitten kun<br />

en enää ole tuottava yksilö,<br />

kohdelkaa minua silloinkin<br />

ihmisenä, välittäkää minusta,<br />

antakaa rakkautta, koskettakaa<br />

hellästi. Kello hidastaa,<br />

eräänä päivänä se pysähtyy<br />

kokonaan, mutta siihen on<br />

vielä aikaa. Antakaa minulle<br />

arvokas vanhuus.”<br />

Toivokaamme että tämä<br />

totetuu.<br />

Och så avslutningsvis:<br />

En veteran bad mig för<br />

några år sedan nedteckna<br />

följande tänkvärda ord som<br />

borde vara ledstjärnan i all<br />

äldrevård i vårt land:<br />

”Sedan när jag inte mera<br />

minns mitt namn, sedan<br />

när den här dagen blandas<br />

ihop med gårdagen, sedan<br />

när mina vuxna barn i mitt<br />

minne återigen blivit små,<br />

sedan när jag inte mera är<br />

en produktiv människa, behandla<br />

mig också då som en<br />

människa, bry er om mig, ge<br />

mig kärlek, rör ömt vid mig.<br />

Klockan går allt saktare, en<br />

dag stannar den helt, men<br />

inte riktigt än. Ge mig en<br />

värdig ålderdom.”<br />

Bästa veteraner, låtom oss<br />

alla hoppas att denna önskan<br />

måtte uppfyllas!<br />

Markus Karlsson<br />

Jakobstad<br />

kuvat: Pirkko Högkulla<br />

Jatkosodan aikana olin<br />

”ylikapteeni”<br />

Kiuruvedellä oli hetken aikaa<br />

saksalainen huoltoyksikkö. Jotkut<br />

nuoret naiset olivät lääpällään<br />

”notkeasti käyttäytyviin” sakemanneihin.<br />

Hieman saksaa osanneet<br />

keskustelivat aseveljien kanssa<br />

kielitaitoa kohentaen.<br />

Eräs saksalainen sotilas oli käyttäytynyt<br />

tunkeilevasti täkäläistä<br />

”hienostorouvaa” kohtaan ja nainen<br />

teki kantelun huoltokomppanian<br />

päällikölle. Sotilas sai viikon putkaa.<br />

Saksalaisten kohtelias ja hienostunut<br />

käytös huomioitiin paikallisissa<br />

ihmisissä. IOlihan se uutta<br />

maalaisjurrikoiden silmissä. Lomalla<br />

olleet kotikylän miehet eivät<br />

suuremmin seurustelleet vieraiden<br />

sotilaiden kanssa.<br />

Me poikaset tervehdimme sakuja<br />

natsitervehdyksin ja he vastasivat<br />

kärkkääsi samalla lailla. Puseronreuhkan<br />

oikeanpuoleisessa kauluksessa<br />

oli suomalaisen yliupseerin<br />

neljä tähteä, vasemmassa kolme.<br />

Siksi sain arvonimen ”ylikapteeni”.<br />

Lisäksi kauluksessa oli saksalaisia<br />

arvomerkkejä. Sakut tervehtivät<br />

minua leikillään ja puhuttelivat ilmeisesti<br />

”herra kapteeniksi!”<br />

Heidän kuorma-autonsa olivat<br />

lyhytnokkaisia ”buldokkimallisia”<br />

Opeleita. Niistä melkoisen uhkarohkea<br />

tarina: Päätimme kaverin<br />

kanssa antaa sakuille sotilaallisen<br />

opetuksen. Tiesimme, että heidän<br />

huoltokuljetuksensa ajaa koulureittimme<br />

tietä. Varasimme maantien<br />

vartenn ison kasan kananmunan<br />

kokoisia kiviä ”käsikranaateiski”.<br />

Maantien varressa kasvoi ojaan<br />

saakka 2-3 metrin pituisia näreentaimia.<br />

Maasto khosi loivasti<br />

maantiestä poispäin. Näkösuoja oli<br />

hyvä ”ataakkia” ajatellen ja pakomatkaan,<br />

kunhan olisimme ensin<br />

tehneet iskumme.<br />

Koulupäivän päättymisen jälkeen<br />

kiiruhdimme kivikasojen luo tisuriin<br />

odottelemaan sakujen kuormaautojen<br />

tuloa. Vajaan tunnin odottamisen<br />

jälkeen puolenkymmentä<br />

Opelia tulla jurruutti kirkonkylän<br />

suunnasta.<br />

Kahden ensimmäisen auton ollessa<br />

kohdallamme karjaisin: ”Tulta!”<br />

Heitimme kivet tarkasti auton<br />

ohjaamon oikeanpuoleisiin laseihin<br />

ja ne rikkoutuivat! Ehdimme heittää<br />

kivet myös seuraaviin kahteen<br />

autoon.<br />

Tietenkin autot pysähtyivät ja<br />

tielle loikkasivat neljästä autosta<br />

kuljettajan vieressä istuneet sotilaat<br />

huutaen: ”Sabotaas! Sabotaas!” Samalla<br />

he avasivat tulen heittopaikkojamme<br />

kohti!<br />

Olimme sopineet aikaisemmin,<br />

että tämän vaaran vuoksi juoksemme<br />

tien suuntaisesti viitisenkymmentä<br />

metriä ja sitten vetäytyminen<br />

maistuu ”riisipuurolta” syvemmälle<br />

tiheäpeitteiseen metsään.<br />

Olemme kuulleet lomalla käyneiltä<br />

sotilailta, etteivät saksalaiset<br />

lähde helposti tieltä metsään, joten<br />

luotimme kuulemaame.<br />

Saksalaiset ampuivat sarjoja<br />

huutaen samalla, mutta me olimme<br />

jo turvassa ja juoksimme minkä<br />

saimme ”apostolinkapuloistamme”<br />

irti.<br />

Pysähduimme huohottain noin<br />

kilometrin päässä ja arvioimme<br />

saavutuksiamme. Ainakin kahden<br />

ensimmäisen auton ohjaamon sivulasit<br />

menivät rikki. Mutta entäpä,<br />

jos tapaus tulee yleiseen tietoon ja<br />

epäilys kohdistuu myös poikiin,<br />

kestääkö kanttimme olla tietämätön<br />

tapauksesta? Päätimme, ettemme<br />

kerro kenellekään tempustamme.<br />

Tapaus painui vain sakemannien<br />

tietoon, koska samat autot eivät ilmeisesti<br />

palanneet kotikyläämme,<br />

vaan jatkoivat aina Lappiin asti.<br />

Aikuisena ajattelin hullua tempaustamme.<br />

Jos olisimme paenneet<br />

samaa linjaa autoihin nähden, olisi<br />

sotilaiden automaattiaseiden<br />

sarjoista osunut meihin! Mutta<br />

pakomme sivusuunnassa koitui<br />

pelastukseksemme.<br />

Sitä paitsi tekomme oli totta kai<br />

hullua ja rikollistakin. Mutta tunsimme<br />

saksalaisia kohtaan jonkinlaista<br />

kaunamieltä, olivathan monet<br />

aikuiset puheissaan saksalaisvastaisia.<br />

Vain ns. ”kylän kerma”<br />

ihannoi saksalaisia ja seurusteli<br />

heidän kanssaan.<br />

Äärivasemmistolaisesti ajattelevat<br />

olivat paljolti saksalaisvastaisia,<br />

samoin ns. tavalliset kansalaiset.<br />

Naisopettajamme oli todella<br />

isänmaallinen. Hänen kaksi poikaansa<br />

olivat rintamapseereita.<br />

Opettaja piti meille liikuntatunneilla<br />

sotilasharjoituksia. Puukivääreilllä<br />

ammuimme huutolaukauksia.<br />

Myös sulkeisentapaisia<br />

hän piti meille.<br />

Suomi kamppaili olemassaolostaan,<br />

joten ainakin isänmaalliset<br />

kansalaiset pitivät yllä oikeaa henkeä<br />

surunkin kohdatessa.<br />

Aikuiset tarkkailivat kotiinsa<br />

johtavaa tietä lähestyykö pappi<br />

omaan taloa vai naapuria. Se tiesi<br />

suru-uutista. Joko isä, perheen poika<br />

tai muu lähiomainen on antanut<br />

henkensä isänmaan edestä.<br />

Joskus voi lukea kaatuneiden<br />

kuolinilmoituksista lauseen osan:<br />

sai antaa henkensä rakastamansa<br />

isänmaan puolesta…<br />

Monet pitivät sitä yltiöisänmaallisena<br />

ilmaisuna.<br />

Ei minusta tullut ”ylikapteenia”<br />

eikä kapteenia, vain aliupseeri,<br />

myöhemmin toimiupseeri. Se<br />

riittää minulle ja olen voinut olla<br />

mukana reserviläistoiminnassa ja<br />

avustaa sotainvalidi- ja –veteraanikeräyksiä.<br />

Niistä minut on huomioitu,<br />

ja olen ottanut ne vastaan<br />

nöyrästi kiittäen.<br />

Ilmari Matinniemi<br />

Toimiups. evp<br />

Kiuruvesi

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 7<br />

Lippujuhlapäivää Vaasassa<br />

Kielekkeinen valtiolippu vartioineen johdattaa Pohjanmaan Sotilassoittokunnan ja maanpuolustusjärjestöjen<br />

lippulinnaa Vaasan sankarihautausmaalle. Lipunkantajana toimi sotilasmestari res. Jukka<br />

Oksanen ja lippu-upseereina vasemmalla kapteeni res. Jari Parkkonen ja luutnantti res. Juha Ala-aho.<br />

Pohjanmaan Aluetoimiston henkilökunta ja sotilassoittokunta sekä maanpuolustusjärjestöjen<br />

lippulinna valmiina juhlalliseen lipunnostoon.<br />

Lippujuhlapäivän kuvat: Raimo Latvala.<br />

Siniristi lippumme – sulle valan vannomme<br />

sydämin. Puolustusvoimien Lippujuhlapäivän<br />

juhlallisuudet ovat alkaneet Perinnemuurilla.

---

8 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Ylennettävät, asento – huomio katse oikeaan päin. Pohjanmaan Aluetoimiston järjestämään ylentämis-<br />

palkitsemistilaisuuteen kutsuttuja valmiina seremoniaan. Rivissä ensimmäisenä komentajaksi reservissä<br />

ylennetty Hannu Maunula.<br />

Seppeleiden laskijat<br />

saapuvat lippulinnan<br />

muodostamaa kunniakujaa<br />

Sankaripatsaalle.<br />

Edessä vasemmalla<br />

Pohjanmaan Aluetoimiston<br />

päällikkö<br />

komentaja Jukka Ranta<br />

seurassaan majuri Kaj<br />

Nyman. Seuraavassa<br />

rivissä oikelta Vaasan<br />

Rintama- ja Sotaveteraanien<br />

puheenjohtaja<br />

Alpo Aronen ja Vaasanseudun<br />

sotainvalidien<br />

edustaja Raimo Latvala<br />

sekä Rintamanaisten<br />

edustaja Eila Kattelus,<br />

joka ei näy kuvassa.<br />

Lisäksi seppeleen<br />

laskivat Vaasan kaupungin<br />

ja Vaasan<br />

seurakuntayhtymän<br />

edustajat.<br />

Suomen Marsalkka.<br />

Kiitollisuudella ja<br />

kunnioituksella.<br />

Österbottens<br />

Försvarsgille –<br />

Pohjanmaan<br />

Maanpuolustuskilta,<br />

edustajinaan vasemmalta<br />

killan kunniapuheenjohtaja<br />

Holger<br />

Strandberg ja puheenjohtaja<br />

Ilkka Virtanen<br />

sekä komentaja Jukka<br />

Ranta. Suomen lippua<br />

kantaa Kaj Sandström.<br />

Onnitteluvuorossa<br />

kapteeniksi ylennetty<br />

Kari Autio Kokkolasta,<br />

vierellään kapteeni<br />

res. Janne Aro-<br />

Koivisto Kauhavalta.<br />

Yliluutnantiksi ylennettyjä, Vesa Seppälä Kaskisista<br />

kättelyvuorossa ja hänestä vasemmalle Reijo Ravila<br />

Seinäjoelta ja tyytyväisenä myhäilevä Vaasan suomalaisen<br />

seurakunnan kirkkoherra Krister Koskela.

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Tasavallan presidentti on ylentänyt<br />

seuraavat reservin upseerit<br />

04.06.20<strong>12</strong><br />

Sotilasarvoon: KOMENTAJA:<br />

Maunula Hannu Antero Vaasa<br />

POHMALTSTO<br />

KAPTEENI: Aro-Koivisto Janne<br />

Johannes Kauhava, Autio Kari<br />

Juhani Kokkola, Kumpu-Huhtala<br />

Tapio Elias Kauhava, Latvateikari<br />

Toni Kristian Lapua, Luoma Veli-<br />

Kapteeni Kari Autio.<br />

Pekka Iisak Seinäjoki, Pitkämäki<br />

Jorma Johannes Vaasa ja Seppälä<br />

Harri Aadiel Lapua.<br />

YLILUUTNANTTI: Hangasluoma<br />

Petri Tapio Seinäjoki, Heikkilä<br />

Heikki Juhanni Veteli, Koskela<br />

Jarl Krister Vaasa, Ravila Reijo<br />

Iisakki Seinäjoki, Seppälä Vesa<br />

Tapio Kaskinen, Suokko Harri Juhani<br />

Vaasa ja Valpola Samu Elias<br />

Kokkola.<br />

LUUTNANTTI: Ahteela Jani<br />

Anton Vaasa, Erkkonen Jarno<br />

Tapio Kurikka, Hiironniemi Antti<br />

Juhani Seinäjoki, Kallio Jarkko<br />

Sakari Teuva, Keski-Heikkilä Jari<br />

Jussi Ilmajoki, Kivelä Esa Antero<br />

Ilmajoki, Koskilahti Risto Matias<br />

Jalasjärvi, Kukkonen Arto Tapio<br />

Vaasa, Moilanen Sanna Maarit<br />

Alajärvi, Mäkinen Timo Juhani<br />

Seinäjoki, Niemi Tomi Petteri<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 9<br />

Ylennykset ja huomionosoitukset<br />

RUL:n kultaiset ansiomitalit 4.6.20<strong>12</strong><br />

Puolustusministeri Stefan Wallin<br />

on päivämäärällä myöntänyt<br />

4.6.20<strong>12</strong> Suomen Reserviupseeriliiton<br />

kultaisen ansiomitalin<br />

soljen kera pitkäaikaisesta ja<br />

erityisen ansiokkaasta toiminnasta<br />

mm. Sampo Martiskaiselle<br />

ja Jukka Rusilalle Helsingistä,<br />

Aatos Nimelle Säkylästä<br />

ja Matti Leppäselle Padasjoelta.<br />

He ovat toimineet pitkään useissa<br />

eri tehtävissä RUL:n kerho-,<br />

piiri- ja liittotasolla.<br />

Suomen Reserviupseeriliiton<br />

kultainen ansiomitali on<br />

myönnetty mm. Viron Reserviupseeriliiton<br />

puheenjohtaja<br />

Toomas Peekille, Tanskan liiton<br />

puheenjohtaja Birger Kjer Hansenille,<br />

edelliselle puolustusministeri<br />

Jyri Häkämiehelle sekä<br />

Sotilaskotiliiton puheenjohtaja<br />

Satu Mustalahdelle. Liiton<br />

omista aktiiveista kultaisen<br />

ansiomitalin saavat mm. varapuheenjohtaja<br />

Mikko Halkilahti<br />

Salosta, Jukka Yrjölä Toijalas-<br />

Lapua, Ohrankämmen Matti Tapani<br />

Vaasa, Oosi Janne Kristian<br />

Seinäjoki, Palomäki Martti Matti<br />

Juhani Ähtäri, Punkari Heikki<br />

Jaakko Seinäjoki, Pynnönen Erno<br />

Johannes Vaasa, Salmela Samuli<br />

Johannes Kauhava, Torkko Timo<br />

Eljas Seinäjoki, Tuominen Olli<br />

Johannes Tampere, Tupeli Ralf<br />

Johannes Seinäjoki, Vainio Tommi<br />

Matti Alajärvi, Välimäki Mikko<br />

Johannes Vaasa ja Yli-Talonen<br />

Juha Mikael Kauhajoki.<br />

LÄÄKINTÄLUUTNANTTI<br />

Koskela Erkki Jukka Mikael<br />

Seinäjoki.<br />

Sotilasläänin komentaja on ylentänyt<br />

seuraavat reservin aliupseeristoon<br />

ja miehistöön kuuluvat<br />

4.6.20<strong>12</strong><br />

Sotilasarvoon YLIVÄÄPELI:<br />

Arkkola Esko Juhani Isokyrö,<br />

ta, Timo Salo Äänekoskelta, Pasi<br />

Laari Kouvolasta, Arto Juntunen<br />

Tohmajärveltä, Mikko Laajalahti<br />

Iisalmesta sekä Markku Kyytsönen<br />

Mäntsälästä.<br />

Kaikkiaan puolustusministeri<br />

myönsi 14 Suomen Reserviupseeriliiton<br />

kultaista ansiomitalia soljen<br />

kera ja 47 kultaista ansiomitalia.<br />

Puolustusministeri Stefan Wallinin<br />

4.6.20<strong>12</strong> Suomen Reserviupseeriliiton<br />

esityksestä myöntämät<br />

ansiomitalit (nimen perässä huomionosoituksen<br />

saajan reserviupseeriyhdistys):<br />

RUL:n kultainen ansiomitali<br />

soljen kera (RUL am sk): Kapt<br />

Pentti Forsell, Pyhtää, kapt Erkki<br />

Holma, Loppi, kapt Harri Jaakkola,<br />

Ääneseutu, kapt Jukka Knuuti,<br />

Espoo-Kauniainen, ltn Raimo Korhonen,<br />

Pohjois-Helsinki, ylil Matti<br />

Leppänen, Padasjoki, kapt Sampo<br />

Martiskainen, Töölö, kapt Reijo<br />

Mustonen, Lappeenranta, maj Aatos<br />

Niemi, Säkylä-Köyliö, ltn Pekka<br />

Nikkanen, Espoo-Kauniainen,<br />

Honka Tomi Markus Laihia, Myllymäki<br />

Tapio Juhani Isokyrö, Möttönen<br />

Juha Olavi Kokkola, Tikkanen<br />

Jari Matti Kokkola, Toivonen<br />

Jyrki Tapio Seinäjoki jaÅdjers Kaj<br />

Johan Kristiinankaupunki<br />

VÄÄPELI: Harju Juha Pekka<br />

Kauhava, Hautaniemi Tomi Veli<br />

Seinäjoki, Hietikko Juha Erkki<br />

Hermanni Kurikka, Hykkönen<br />

Timo Kalevi Seinäjoki, Koski<br />

Risto Soini Juhani Kokkola, Lax<br />

Joakim Fredrik Vaasa, Leminen<br />

Timo Sakari Kokkola, Lindberg<br />

Mika Petteri Lapua, Mikkilä Ari<br />

Pekka Seinäjoki, Nieminen Kai-<br />

Petri Seinäjoki, Parkkamäki Jukka<br />

Pekka Seinäjoki, Peltomäki Esa Juhani<br />

Vaasa, Puronhaara Kari Markku<br />

Tapio Soini, Rajamäki Marko<br />

Kristian Mustasaari, Talvitie Ossi<br />

Samuel Jalasjärvi, Tuisku Jarkko<br />

Ilmari Teuva, Virkkala Markus<br />

maj Hannu Nokkala, Hämeenlinna,<br />

kapt Raimo Puukka, Tampere, ylil<br />

Veikko Peräkylä, Joutseno, kapt<br />

Jukka Rusila, Pioneeriosasto<br />

RUL:n kultainen ansiomitali<br />

(RUL am) Ltn Keijo Aho, Hollola,<br />

ylil Fredrik Björklöf, Västnyland,<br />

inskapt Bjarne Blomqvist, Parainen,<br />

kapt Esa Forsblom, Taipalsaari,<br />

maj Kai Haatainen, Tapiola,<br />

ylil Mikko Halkilahti, Salo, evl<br />

Birger Kjer Hansen, Tanska, kapt<br />

Toivo Hartikainen, Kouvola, kapt<br />

Lars-Eric Henricson, Västnyland,<br />

ylil Michael Holm, Västnyland,<br />

kapt Jouko Hongisto, Jalasjärvi,<br />

kapt Jyri Häkämies, Karhula, maj<br />

Raimo Ikonen, Porvoo, kapt Jukka-<br />

Pekka Isotupa, Laitila, kapt Arto<br />

Juntunen, Tohmajärvi-Värtsilä,<br />

kapt Ari Järvinen, Luopioinen,<br />

ltn Sam Kaitaniemi, Naantali, ylil<br />

Timo Karén, Länsi-Vantaa, ylil<br />

Tuomo Kotkaniemi, Seinäjoki, ltn<br />

Seppo Kulmala, Länsi-Vantaa, ltn<br />

Jouko Kylmälä, Pohjois-Helsinki,<br />

maj Markku Kyytsönen, Mäntsälä,<br />

Ilmari Kaustinen ja Ylinen Juha<br />

Henrik Seinäjoki<br />

YLIKERSANTTI, Anttila Pasi<br />

Petri Kauhava, Gustafsson Nicklas<br />

Joakim Pietarsaari ja Hangasmaa<br />

Esko Tapani Lapua, Harju Kimmo<br />

Mikael Alajärvi, Huhta Hannu Antti<br />

Ilmari Lapua, Isosaari Jouko Tapani<br />

Toholampi, Jalkanen Heikki-<br />

Santeri Seinäjoki, Järvinen Timo<br />

Tapio Seinäjoki, Kallio Ari Kalevi<br />

Alajärvi, Kettula Jarkko Veli Matti<br />

Kauhava, Kiviluoto Jukka Päiviö<br />

Seinäjoki, Koivisto Ari Matti Alavus,<br />

Kojonen Petri Tapio Lapua,<br />

Kuusela Kari Juhani Vaasa, Kuusisto<br />

Arto Teuvo Ilari Kauhajoki,<br />

Leppikorpi Markus Pauli Juhani<br />

Mustasaari, Mäki-Jouppila Martti<br />

Samuel Ilmajoki, Mäkinen Kari<br />

Esa Juhani Seinäjoki, Norrgård<br />

Kimmo Mikael Mustasaari, Ojala<br />

Antti Juho Kustaa Seinäjoki,<br />

kapt Martti Köngäs, Puolanka,<br />

kapt Mikko Laajalahti, Iisalmi,<br />

kapt Jorma Laari, Joutseno,<br />

kapt Pasi Laari, Kouvola, ylil<br />

Heikki Lehtinen, Länsi-Vantaa,<br />

maj Pekka Leikkonen, Perniö/<br />

Särkisalo, ylil Ville Lindqvist,<br />

Lappeenranta, puheenjohtaja<br />

Satu Mustalahti, kapt Markku<br />

Mäkelä, Hattula-Tyrväntö, ylil<br />

Pekka Nupponen, Jyväskylä,<br />

kapt Erkki Paatola, Kangasniemi,<br />

komkapt Toomas Peek,<br />

Viro, kapt Matti Pulkkinen,<br />

Rovaniemi, kapt Veli-Matti<br />

Puranen, Tampere, ltn Antti<br />

Pyylampi, Länsi-Vantaa, kapt<br />

Markku Ranta-aho, Jokela,<br />

kapt Reijo Rasmus, Toijala, ltn<br />

Eric Roos, Västnyland, kapt Timo<br />

Salo, Ääneseutu, maj Otto<br />

Smolander, Joensuu, kapt Antti<br />

Tuuppa, Euran Seutu, ltn Jari-<br />

Pekka Walden, Valkeakoski,<br />

ylil Tage Westman, Kouvola,<br />

ylil Jukka Vähä, Tornio, kapt<br />

Jukka Yrjölä, Toijala.<br />

Oravasaari Ari Juhani Seinäjoki,<br />

Pajala Hannu Juhani Vaasa, Porkkala<br />

Jukka Matti Seinäjoki, Rajala<br />

Reijo Tapani Lapua, Raninen Mika<br />

Petri Kauhava, Rantala Kari Juhani<br />

Seinäjoki, Rauma Jaakko Samuli,<br />

Rinta Heikki Johannes Vähäkyrö,<br />

Rintaluoma Kai Juhani Ilmajoki,<br />

Savola Mikko Tapio Ähtäri, Träskelin<br />

Tomas Per Mikael Mustasaari<br />

ja Ylimäki Jani Markus Mikael<br />

Ilmajoki<br />

KERSANTTI: Alho Toni Marko<br />

Johannes Mustasaari, Eskeli<br />

Juha-Pekka Lapua, Järvelä Markku<br />

Heino Antero Vaasa, Kangastupa<br />

Noora Neniina Seinäjoki,<br />

Katila Timo Antero Seinäjoki,<br />

Kleimola Jouni Petteri Kauhava,<br />

Kniivilä Elina Maria Vaasa, Korpi<br />

Juha Matti Seinäjoki, Koskela<br />

Kai Tapani Evijärvi, Kotanen Juho<br />

Tuomas Vimpeli, Koukkari Hannu<br />

Matti Seinäjoki, Kuoppamäki Ville<br />

Matti Johannes Vaasa, Kärki Otto<br />

Ville Vaasa, Leino Vesa Pertti Laihia,<br />

Malmi Jarmo Kalevi Kokkola,<br />

Mansikkamäki Jani Mikael Kurikka,<br />

Mäki-Kala Toni Tapio Vaasa,<br />

Muistoihin jäävän,<br />

hienon juhlapäivän<br />

päätteeksi siirryttiin<br />

sisätiloihin sotilaskotisisarten<br />

kattamiin kahvipöytiin,<br />

jossa vilkkaasta puheensorinasta<br />

päätellen kerrattiin<br />

niin päivän antia kuin<br />

muitakin yhteisiä muistoja.<br />

Tilaisuuden päätteeksi<br />

komentaja Hannu Maunula<br />

puheenvuorossaan kiitti<br />

ylennyksen saaneiden ja<br />

huomioiduksi tulleiden<br />

puolesta Pohjanmaan<br />

Aluetoimistoa erinomaisesta<br />

yhteistyöstä, unohtamatta<br />

myöskään aina iloisia<br />

ja palvelualttiita<br />

sotilaskotisisaria.

---

10 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Mäki-Paavola Harri Ensio Vaasa,<br />

Nisula Antti Ilmari Seinäjoki, Pajula<br />

Sami Pekka Lapua, Pekkanen<br />

Kari Juhani Kauhava, Persson Carl<br />

Magnus Vaasa, Peura Vesa-Pekka<br />

Kauhajoki, Rajamäki Veijo Kalevi<br />

Seinäjoki, Rannila Joni Mikael<br />

Lappajärvi, Rosenberg Jari Petri<br />

Tapio Kauhajoki, Saikkonen Osmo<br />

Tapio Seinäjoki, Saranpää<br />

Tero Markus Kuortane, Sillanpää<br />

Ari Mikael Vaasa, Tammela Juha<br />

Jaakko Kauhava, Tuurinkoski Lotta<br />

Maria Seinäjoki, Tyynismaa Esa<br />

Tapani Kauhava, Uurainen Petri Ilmari<br />

Vaasa, Valli Antti Matti Seinäjoki,<br />

Vartiainen Mika Kalevi Seinäjoki,<br />

Viik Timo Johannes Vaasa,<br />

Ylimäki Tommi Niklas Seinäjoki<br />

ja Ålander Kim Georg Runesson<br />

Mustasaari.<br />

ALIKERSANTTI: Björnvik<br />

Johan Sven Anders Pedersöre, Borisov<br />

Pekka Olavi Alajärvi, Eskola<br />

Jarmo Tapani Vaasa, Kakkuri Kent<br />

Johnny Emil Vaasa, Kangas Marko<br />

Jaakko Laihia, Keskinen Sami Jan<br />

Erik Kokkola, Korkiatupa Leevi<br />

Matias Kauhava, Kuutti Juha Arto<br />

Kauhava, Lehtiniemi Ville Heikki<br />

Hermanni Pietarsaari, Loukasmäki<br />

Jaakko Ilmari Ilmajoki, Mantere<br />

Sami Emil Sebastian Isokyrö,<br />

Maunula Jussi Matti Lapua, Nyman<br />

Patrik Leif Erik Uusikaarlepyy,<br />

Olli Tuomo Tapani Kauhava,<br />

Piippo Timo Tapani Seinäjoki, Pitkäjärvi<br />

Vesa Antti Kauhava, Ranta<br />

Mika Kari Juhani Seinäjoki, Rantanen<br />

Panu-Antti Kyösti Teuva,<br />

Rintaniemi Antti Oskari Lapua,<br />

Simelius Esa Juhani Laihia, Syrjälä<br />

Esa Mikael Antero Pietarsaari<br />

ja Vainionpää Juha Samuli Laihia<br />

KORPRAALI: Ala-Kanto<br />

Tommi Osmo Antero Jalasjärvi,<br />

Anttila Janne Mikael Kurikka,<br />

Aro Miikka Juhani Vaasa, Brännström<br />

Mikael Greger Kokkola,<br />

Ekola Juha Antti Sakari Vaasa,<br />

Finni Sami Perttu Antero Lappajärvi,<br />

Forssell Markus Christian<br />

Vaasa, Granbacka Kaj Nils Matias<br />

Kruunupyy, Hankosaari Jani-Eerik<br />

Mikael Mustasaari, Hannula Aku<br />

Kalevi Kauhava, Hautanen Juha-<br />

Matti Kalervo Kauhava, Havinen<br />

Ilkka Tapio Olavi Lappajärvi, Hepomäki<br />

Roope Karimatinpoika<br />

Vaasa, Hietanen Ronny Kristian<br />

Ilmajoki, Hirvikoski Sami Petri<br />

Kokkola, Hulkko Jari Pekka Lapua,<br />

Hunnakko Tuomo Matias<br />

Seinäjoki, Häggman Mika Juhani<br />

Kruunupyy, Högnabba Thomas<br />

Mats Anders Vaasa, Högnäs Markus<br />

Levi Matias Kruunupyy, Hölsö<br />

Marko Matti Juhani Seinäjoki,<br />

Ingves Fredrik Carl Anders Vaasa,<br />

Jaakkola Jukka Tapani Seinäjoki,<br />

Jaatinen Ilkka Samuel Isokyrö,<br />

Jussila Hannu Jaakko Kauhava,<br />

Jussinmäki Mikko Kustaa Lapua,<br />

Kallio Jussi Olavi Lapua, Kalliokoski<br />

Teemu Olli Juhani Seinäjoki,<br />

Kamppinen Juha-Matti Ilmari<br />

Seinäjoki, Kanervisto Marko Olavi<br />

Töysä, Kiviluoto Teemu Pekka<br />

Olavi Töysä, Koivuluoma Mika<br />

Sulho Samuel Kurikka, Koivusalo<br />

Mikko Johannes Seinäjoki,<br />

Korkiakoski Arttu Kalevi Aukusti<br />

Kauhava, Korpela Antti-Juhani<br />

Oulu, Korpi-Kaija Ville Pekka<br />

Kurikka, Koskela Mika Samuel<br />

Ilmajoki, Kreko Risto Markus<br />

Kauhajoki, Kuivila Sami Heikki<br />

Kristian Kauhava, Kujanpää Joni<br />

Harri Ilmari Ilmajoki, Kujanpää<br />

Toni Kristian Kauhava, Kukila<br />

Eerik Hermanni Seinäjoki, Kurki<br />

Sami Krister Vaasa, Kytömäki Juha<br />

Petteri Seinäjoki, Laakso Joni Petteri<br />

Vaasa, Laitamäki Jussi Armas<br />

Ilmajoki, Lankinen Jukka Tapani<br />

Vaasa, Lauhasmaa Kati Susanna<br />

Seinäjoki, Lehtikangas Kari Pekka<br />

Kokkola, Lehto Pasi Juhani Kuortane,<br />

Lepistö Janne Matti Seinäjoki,<br />

Leppäkoski Marko Juhani Seinäjoki,<br />

Leppänen Timo Johannes<br />

Soini, Lindstedt Mats Henrik Vaasa,<br />

Linjala Aapo Tuomas Alavus,<br />

Linnanmäki Tero Aappo Soini,<br />

Luoma Samuli Johannes Alajärvi,<br />

Manninen Miika Petteri Vaasa,<br />

Mansikka Mika Jaakko Ilmajoki,<br />

Mieto Juha-Petteri Kurikka, Montti<br />

Markus Juhani Seinäjoki, Mäenpää<br />

Janne Henrik Alavus, Mäki-Soini<br />

Kunniamerkit<br />

Tasavallan Presidentti, Suomen<br />

Valkoisen Ruusun ja Suomen<br />

Leijonan ritarikuntien suurmestari<br />

on päättänyt myöntää<br />

4.6.20<strong>12</strong> ansioituneille mm<br />

seuraaville Suomen kansalaisille<br />

kunniamerkit;<br />

Suomen Leijonan I luokan<br />

ritarimerkki / Riddartecknet<br />

av I klass av Finlands Lejons<br />

orden:<br />

Maunula, Hannu Antero, koulutuspäällikkö,<br />

Vaasa, Nyman,<br />

Kai Henrik, majuri, Kokkola ja<br />

Raassina, Lasse Olavi, majuri,<br />

Ähtäri<br />

Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki<br />

/ Riddartecknet av<br />

Finlands Vita Ros orden: Heinua,<br />

Pasi Tapio, majuri, Kälviä,<br />

Koski, Aino Maria, luokanopettaja,<br />

Lapua ja Kuoppala, Pekka<br />

Kalevi, majuri, Seinäjoki<br />

Suomen Leijonan ritarimerkki<br />

/ Riddartecknet av Finlands<br />

Lejons orden: Ala-Kortesmaa,<br />

Lasse Taneli Seinäjoki, Mäntylä<br />

Jani Tapani Närpiö, Niemi Jukka<br />

Eero Evijärvi, Näreaho Juho Ossian<br />

Seinäjoki, Ojanperä Marko<br />

Johannes Kauhava, Ojanperä Pasi<br />

Juhani Kauhava, Orajärvi Tuomas<br />

Aukusti Alajärvi, Paavola Janne<br />

Kristian Lapua, Paloheimo Kalle<br />

Ilkka Jaakko Seinäjoki, Penttilä<br />

Mikko Antero Seinäjoki, Perkiö<br />

Jani Markus Vaasa, Perttu Ari<br />

Jukka Isokyrö, Perttula Jarno Arto<br />

Kristian Seinäjoki, Pihlajamäki<br />

Jani Armas Seinäjoki, Piri Marko<br />

Tapio Kauhava, Piri Minkamaria<br />

Anniina Kauhava, Pitkäjärvi<br />

Rami Johannes Kauhava, Puronvarsi<br />

Pekka Jaakko Paavonpoika<br />

Kauhava, Puska Matti Veli-Pekka<br />

Laihia, Puska Petri Juhani Laihia,<br />

Päivärinta Joni Antero Kokkola,<br />

Pöyry Juha Tapani Laihia, Rantala<br />

Jussi Ville Matias Alajärvi, Rantala<br />

Marko Tapio Ähtäri, Rantala Tapio<br />

Matias Kauhava, Raumanni Hannu<br />

Juhani Seinäjoki, Riihimäki Toni<br />

Mikko Tapani, kapteeni, Lapua,<br />

Aukeala, Raimo Juha Tapio, toimitusjohtaja,<br />

Seinäjoki, Duncker,<br />

Marcus Henrik, valtiotieteen maisteri,<br />

Parainen, Ojala, Ismo Juhani,<br />

kapteeni, Kauhava ja Rodén, Teuvo<br />

Akseli, toimitusjohtaja, Vaasa<br />

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi<br />

/ Förtjänstkorset av Finlands<br />

Vita Ros orden: Alahäivälä,<br />

Marko Tapani, yliluutnantti, Haapajärvi,<br />

Aunula, Pekka Sakari,<br />

yliluutnantti, Kauhava, Hauta-aho,<br />

Rauno Antero, controller, Kokkola,<br />

Niemistö, Esa Mikael, osastonhoitaja,<br />

Ilmajoki, Rajamäki, Marko<br />

Jaakko, yliluutnantti, Kauhava ja<br />

Seppänen, Johanna Reetta, osastonhoitaja,<br />

Kauhava<br />

Suomen Leijonan ansioristi /<br />

Förtjänstkorset av Finlands<br />

Lejons orden: Luukkanen, Kari<br />

Tapani, luutnantti, Vaasa<br />

Suomen Valkoisen Ruusun I<br />

luokan mitali kultaristein / Medalj<br />

av I klass med guldkors av<br />

Kalevi Kuortane, Rinta-Säntti Mika<br />

Ensio Kurikka, Rintamäki Kari<br />

Mikael Vähäkyrö, Ristolainen<br />

Arto Tapio Vaasa, Ruuttula Jussi<br />

Anselmi Kannus, Saari Harri Jaakko<br />

Samuel Jalasjärvi, Salo Juha<br />

Matti Vähäkyrö, Salomäki Maria<br />

Elisabet Seinäjoki, Sandstedt Jon<br />

Henri Pietarsaari, Saranpää Jyrki<br />

Tapio Vaasa, Sarho Jukka Tuomas<br />

Seinäjoki, Sjöblom Klaus Markus<br />

Vaasa, Skog Mauritz Karl Gustav<br />

Vaasa, Somppi Mikko Johannes<br />

Ähtäri, Särkijärvi Markus Petteri<br />

Kauhava, Tarkanmäki Kai Harri<br />

Ilmari Kaskinen, Toppari Jaakko<br />

Juha-Matti Seinäjoki, Tuori Jarkko<br />

Ville Mikael Vähäkyrö, Tuorila<br />

Lari Miika Vähäkyrö, Tuoriniemi<br />

Joni Sakari Kauhava, Törö Tero<br />

Johannes Ähtäri, Varo Matti Jaakko<br />

Isokyrö, Varpula Heikki Sakari<br />

Alavus, Verronen Topias Gabriel<br />

Kruunupyy, Viemerö Jyri Markus<br />

Seinäjoki, Viitasaari Teijo Markus<br />

Alajärvi, Vähäsoini Petri Tapani<br />

Kunniaa: Suomen Valkoisen<br />

Ruusun ansioristi Hauta-aho<br />

Rauno Kokkola.<br />

Finlands Vita Ros orden: Backström,<br />

Johan Ole, överbåtsman,<br />

Mustasaari, Kangas, Juhani Viljami,<br />

työnjohtaja, Vaasa, Latvakoski,<br />

Sari Anneli, sihteeri, Laihia, Leinonen,<br />

Väinö Kalevi, varastonhoitaja,<br />

Ähtäri, Mäkynen, Marja-<br />

Liisa, toimistosihteeri, Ilmajoki,<br />

Patrikainen, Markku Johannes,<br />

Soini, Yli-Korpela Pasi Ilari Ensio<br />

Vaasa, Ylimäki Jari Antero Seinäjoki,<br />

Ylimäki Micael Juhani Vaasa,<br />

Ylipelkonen Pasi Juhani Kauhava<br />

ja Åttman Henri Heikki Eemeli<br />

Seinäjoki<br />

Pohjois-Suomen sotilasläänin<br />

komentaja kenraalimajuri Jukka<br />

Haaksiala on ylentänyt mm. seuraavat<br />

reservin aliupseeristoon ja<br />

miehistöön kuuluvat 4.6.20<strong>12</strong>,<br />

Sotilasarvoon: KERSANTTI<br />

Koutonen Joni Teuvo Mikael<br />

Alavieska<br />

ALIKERSANTTI<br />

Kehusmaa Marko Johannes Pudasjärvi<br />

KORPRAALI<br />

Ansala Miika Kalevi Haapavesi,<br />

Haikola Mikko Olavi Sievi ja<br />

Tavasti Timo Jukka Joonas Pyhäjärvi<br />

Frihetskrigets Traditionsförening i Kust-Österbotten:<br />

Sinisiä Ristejä<br />

Frihetskrigets Traditionsförening<br />

i Kust-Österbotten järjesti 16.5.<br />

perinteisen kokoontumisen Svenska<br />

Klubbenin viihtyisissä tiloissa.<br />

Ruokailun ohella ohjelmaan sisältyi<br />

mm. majuri evp. Jan-Erik<br />

Juslinin sisältörikas esitelmä,<br />

jonka teemana oli ”Frihetskrigets<br />

årsdag”. Lisäksi perinneyhdistys<br />

huomio kahta ansioitunutta jäsentään<br />

luovuttamalla Vapaussodan<br />

Vapaussodan Perinneliiton<br />

Siniset Ristit saivat Vaasan<br />

Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja<br />

Tuula Harjunpää<br />

ja Saaristotila Varpin isäntä<br />

Jussi Mendelin. Kuva RL<br />

ylivääpeli, Kokkola, Pikkala,<br />

Timo Juhani, ylivääpeli, Vaasa<br />

ja Putkinen, Reijo Henrik, varastomestari,<br />

Laihia<br />

Suomen Valkoisen Ruusun<br />

I luokan mitali / Medalj av<br />

I klass av Finlands Vita Ros<br />

orden: Harmaala, Juhani Eljas<br />

Antero, lataamotyöntekijä, Haapajärvi,<br />

Isotalo, Hannu Olavi,<br />

huoltolatyöntekijä, Ähtäri,<br />

Lehto, Mika Tapio, ylivääpeli,<br />

Lapua, Palmu, Juha-Pekka, vanhempi<br />

merivartija, Vaasa, Pynnönen,<br />

Jari Kalevi, ylivääpeli,<br />

Haapajärvi ja Salomaa, Pekka<br />

Juhani, ylivääpeli, Kauhava<br />

Suomen Valkoisen Ruusun<br />

mitali / Medalj av Finlands<br />

Vita Ros orden: Aro, Pauli Antero,<br />

kunnossapitoammattimies,<br />

Kauhava ja Kallio, Jarkko Kristian,<br />

viestittäjä, Kauhava<br />

Kunniamerkkejä myönnettiin<br />

yhteensä: 7<strong>12</strong><br />

Perinneliiton heille myöntämät<br />

Siniset Ristit, jonka saivat Vaasan<br />

Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja<br />

Tuula Harjunpää ja Saaristotila<br />

Varpin isäntä Jussi Mendelin.<br />

Ennen tilaisuutta osallistujat<br />

kävivät Vaasan vanhalla hautausmaalla<br />

ja laskivat sinivalkoiset<br />

kukat Vapaussodan sankarien<br />

hautamuistomerkille ja Vapaussodassa<br />

1918 kaatuneitten ruotsalaisten<br />

aseveljien hautakummulle<br />

sekä jääkärieversti Erik Gunnar<br />

Mellinin haudalle. Hänhän nousi<br />

kevään kynnyksellä suuren yleisön<br />

tietoisuuteen Claes Olssonin<br />

ohjaaman elokuvan ”Taistelu Näsilinnasta<br />

1918” myötä.<br />

Raimo Latvala

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Nylands Brigads Gille<br />

för vidare IR 61:s<br />

traditioner<br />

Nylands Brigads Förbimarsch vid Faneden i Jakobstad 2010.<br />

Nylands Brigads Gille rf har<br />

fått den stora äran att föra<br />

vidare det berömda JR61:s<br />

traditioner, regementet som<br />

leddes av överste Alpo Marttinen<br />

och som tillsammans<br />

med KTR8 i Tienhaara stoppade<br />

den mångfaldigt större<br />

fienden. Gillet har också<br />

fått överta ansvaret för upprätthållandet<br />

av IR61:s (på<br />

nska JR61) minnesmärken.<br />

Det är en stor heder för Gillet,<br />

att sköta detta uppdrag.<br />

Mycket av IR61s minnesföremål<br />

nns idag i Kaptensbostället,<br />

sommaren 20<strong>12</strong><br />

avtäcks regementets minnesplatta<br />

i Dragsvik, den<br />

18.6. Gillet ansvarar även<br />

för minnesmärket över IR61<br />

och KTR8, minnesmärket<br />

nns fastsatt på den så kallade<br />

kosackstenen i Karelen<br />

på den ryska sidan, minnesmärket<br />

är redan bekant för<br />

flertalet Österbottningar.<br />

Minnesmärket restes av invånarna<br />

i Tienhaara för att<br />

hedra de nländska hjältarna<br />

från de avgörande försvarsstriderna<br />

där IR61 och KTR<br />

8 hade en alldeles avgörande<br />

betydelse.<br />

Minnen sparas för<br />

eftervärlden<br />

På Kaptensbostället nns en<br />

mängd föremål med anknytning<br />

till bland annat IR 61<br />

men också era andra förband<br />

såsom IR24 och KTR8<br />

samt Lotta Svärd rörelsen.<br />

Muséet tar gärna emot<br />

donationer av föremål med<br />

anknytning till förbanden.<br />

Kontakta sekreteraren som<br />

kan förmedla kontakten till<br />

de som ansvarar för muséet.<br />

Österbotten störst<br />

och viktig!<br />

Hela 37 % av beväringarna<br />

vid Nylands Brigad kommer<br />

från Österbotten. Det<br />

är mera än vad det kommer<br />

från någon annan region i<br />

Finland. Dessa oerhört duktiga<br />

österbottniska beväringar<br />

gör i många fall större<br />

Kransnedläggning vid hjältegravarna vid Pedersöre kyrka.<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 11<br />

uppoffringar under sin beväringstid<br />

än de som bor<br />

närmare Dragsvik. Därför<br />

har Gillet aktivt stött dessa<br />

både när det gäller beväringarnas<br />

fritid långt borta<br />

hemifrån, permissionstransporter<br />

och fanedstillfällen i<br />

Österbotten. Gillets uppgift<br />

är att stöda alla beväringar<br />

och vill fungera som en<br />

fördomsfri och öppen länk<br />

mellan Brigaden och dess<br />

beväringar, deras släktingar<br />

och vänner. Gillet har kallats<br />

en stor föräldraförening<br />

– det beskriver de facto rätt<br />

bra vad vi vill göra, vi vill<br />

kunna föra även beväringarnas<br />

föräldrars och vänners<br />

tala i frågor som berör beväringens<br />

tid vid Brigaden<br />

men också i frågor som är<br />

det gäller Försvarsmakten<br />

och försvarsfostran i stort –<br />

dvs oss alla. Kom även du<br />

med och stöd verksamheten,<br />

uppoffringen är inte stor och<br />

dessutom får ni Fanbäraren<br />

hemskickad direkt i postlå-<br />

Nylands Brigads uppgift<br />

är att vårda de nlandsvenskaförsvarstraditionerna<br />

Minnesmärket<br />

på Kosackstenen (bild<br />

Tor-Björn Sirén).<br />

dan, ett bra sätt att hålla sig<br />

ajour med vad som sker i<br />

brigaden (4 nr /år)<br />

Genom medlemskap och<br />

aktivitet i Gillet får även österbottniska<br />

föräldrar, faroch<br />

morföräldrar, släkt och<br />

vänner, en aktiv och nyttig<br />

kanal till Brigaden. Kontaktperson<br />

i Österbotten är<br />

Rodney Strandvall, kontaktuppgifter<br />

finns på www.<br />

nylandsbrigadsgille.<br />

Nylands Brigads Gille<br />

r.f.:s uppgift är att främja och<br />

stöda Nylands Brigad och<br />

dess beväringar. Till Gillets<br />

uppgift hör även att främjan<br />

det frivilliga försvarsarbetet<br />

och försvarsandan samt att<br />

vårda de finlandssvenska<br />

försvarstraditionerna.<br />

Gillet stöder<br />

Nylands Brigad<br />

Gillet stöder ekonomiskt<br />

olika projekt som bedrivs av<br />

Nylands Brigad. Sådana är<br />

tidningen Fanbäraren, Traditionskullen,beväringskommittén,<br />

traditionsmusikkåren<br />

samt andra för Brigaden ak-<br />

Fanedsgång i Pedersöre kyrka med bla Anna-Maja<br />

Henriksson.<br />

tuella projekt.<br />

Gillet skapar förutsättningar<br />

för Brigaden att utdela<br />

stipendier och i samband<br />

med hemförlovningarna<br />

premierar Gillet förtjänta<br />

beväringar.Gillet stöder även<br />

Brigadens rekrytering genom<br />

informationstillfällen i<br />

olika svenskspråkiga skolor.<br />

Gillet är som enda<br />

svenskspråkiga förening,<br />

som är aktiv medlem i Försvarsutbildningsföreningen<br />

– Maanpuolustukoulutusyhdistys<br />

MPK , samt<br />

i Marinreserven, vilket fun-<br />

gerar som takorganisation<br />

för försvarsföreningar inom<br />

Marinen och Kustförsvaret.<br />

Gillet är också medarrangör<br />

av de årligt återkommande<br />

Finlandssvenska Försvarsdagarna<br />

som nästa gång<br />

arrangeras den <strong>12</strong> januari år<br />

2013 i Raseborg på seminarieskolan<br />

med kvällsfest på<br />

of cersmässen i Dragsvik,<br />

samtidigt med försvarsdagen<br />

ras även Gillets 50 års<br />

Jubileum.<br />

Text: Rodney Strandvall<br />

bild Tor-Björn Sirén,<br />

Nylands Brigads Gille r.f.

---

<strong>12</strong> — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

ISBN 978-952-93-0225-3<br />

Jääkärihaudat Etelä-Pohjanmaalla<br />

-teos esittelee kuvin<br />

ja tekstein yksityiskohtaiset<br />

tiedot <strong>12</strong>8 jääkäristä ja<br />

heidän hautapaikoistaan<br />

Etelä-Pohjanmaalla. Lisäk-<br />

Artturi Leinosen runo<br />

Kortesjärven Jääkäripatsaan paljastusjuhlaan<br />

vuonna<br />

1958.<br />

Päivämme, yömme<br />

täyttää ajatus ainoa:<br />

elomme, työmme<br />

vastaan vieraan vainoa.<br />

Ilmoille nostamme<br />

säilät ruosteen syömät<br />

kerran kostamme<br />

iskut ja arvet sortajan lyömät.<br />

Johti jo tiesi<br />

kauas merien taaksi,<br />

vieraille kentille<br />

kanteli vieras haaksi.<br />

Uskoa murtaa<br />

yritti taistelun jyly<br />

Kohtalon uhka,<br />

edessä ankara, tyly.<br />

Vankina vierit<br />

vihan tuulet vinhat<br />

iskivät vastaan,<br />

ilkkuivat äänet inhat:<br />

Vieläkö ootat<br />

vapautta syntymämaasi!<br />

Eikö jo uskoa<br />

murra vankilan harmaa paasi.<br />

Missen soihin<br />

hautaa haaveesi hullut.<br />

Polku on ummessa,<br />

työsi on tuhkaksi tullut.<br />

Vertasi vuodatit<br />

vieraiden tannerten hiekkaan.<br />

- Turhaan se juoksi<br />

miekkaan tartuit, sorruit<br />

hiekkaan...<br />

Sammu ei usko<br />

vaivan ja vainon alla<br />

kuin kultainen rusko<br />

taivaalla tummimmalla,<br />

se välkkyy yössä<br />

enteenä aamun uuden,<br />

tähtenä loistaa<br />

suuren, valkean vastaisuuden.<br />

si kirjassa on avaintiedot<br />

136:n kotipaikkakkuntansa<br />

ulkopuolelle haudatusta<br />

jääkäristä.<br />

Jääkärihaudat ovat kirjan<br />

avulla vaivattomasti<br />

Varjosta kuolon<br />

jääkärit jälleen nousivat,<br />

vierailta kentiltä<br />

poikamme pohjaan sousivat<br />

Niinkuin loihtien<br />

kasvoi armeija maasta.<br />

- Leimahdus, lyönti:<br />

vaimoa, lasta ei vainooja raasta.<br />

***<br />

Sanat parhaatkin ovat sanoja vaan<br />

ajan kellot kun lähtöön soittaa.<br />

Maan kohtalon kirjat kun laaditaan<br />

niin miestä ja miekkaa vaaditaan.<br />

Ei kylliksi voimaa hartion<br />

kun elämä arpaan pantava on,<br />

kun täytyy taistella, voittaa.<br />

Sydän miehen ja mieli sankarin<br />

ne silloin tarpeen on.<br />

Sydän miehen ja mieli sankarin<br />

ne teidät johtivat voittoon<br />

kun maas oli aika ankarin.<br />

Tulevaisten aikojen koittoon<br />

maan vapaan lunnas työmme on<br />

kun lähde ja virta kuivumaton.<br />

1<br />

KAUHAVA<br />

KAU KAUHAV HAVA<br />

2 3 4 5 6<br />

1. Autio, Juha Jaakko, jääkärialiupseeri. 21.4.1886 Kauhava – ???<br />

Poistunut 1920-luvulla maasta Venäjälle, myöhemmistä vaiheista ei tietoa<br />

2. Hahtomaa, Johannes, jääkärivääpeli. 27.2.1893 Kauhava – 7.7.1967 haudattu Hauholle<br />

3. Kästämä, Artturi Leonard, jääkärikapteeni. 20.4.1892 Kauhava – 17.3.1935<br />

haudattu Riihimäelle<br />

4. Lammi, Kalle, jääkärivääpeli. 29.9.1895 Kauhava – 4.10.1977 haudattu Tervolaan 7<br />

5. Sippola, Edvin Abraham, jääkärikapteeni. 9.2.1893 Kauhava – 13.4.1939 haudattu Forssaan aan an<br />

6. Somppi, Oiva Jalmari, jääkärikapteeni. 24.1.1891 Kauhava – 18.3.1987 haudattu Jyväskylään<br />

7. Vähäpassi, Juho Emil, jääkärimajuri. 25.5.1885 Kauhava – 27.9.1955 haudattu Helsinkiin<br />

1 2 3 4 5 6<br />

KORTESJÄRVI Ä<br />

1. Bergström, Karl Ivar, jääkärivääpeli.<br />

1.3.1883 Kortesjärvi – 16.9.1919<br />

haudattu Teerijärvelle<br />

2. Hantula, Johan Nestor, jääkäriluutnantti.<br />

28.8.1896 Kortesjärvi – 17.6.1978 haudattu Turkuun<br />

3. Keskilammi, Kaarle Jalmari, jääkäri.<br />

4.11.1894 Kortesjärvi – 26.5.1955<br />

haudattu Fränstaan Ruotsi<br />

7 8 9<br />

4. Kokkila, Jaakko, jääkärikapteeni.<br />

5.<br />

20.9.1896 Kortesjärvi – 15.2.1974 haudattu Jyväskylään<br />

Mäenpää, Oskari Arvid, jääkärivääpeli. 30.4.1897 Kortesjärvi – 25.<strong>12</strong>.1969<br />

haudattu Rovaniemelle<br />

6. Mäkelä, Juho Emil, jääkärivääpeli. 17.11.1896 Kortesjärvi – 29.11.1955<br />

haudattu Mikkeliin, Kyyhkylän veljeshautaan<br />

7. Mäki, Juho Einari, jääkäriluutnantti. <strong>12</strong>.1.1898 Kortesjärvi – 25.6.1930 haudattu Nurmoon<br />

8. Pahkajärvi, Jaakko Ilmari, jääkäri. 22.7.1897 Kortesjärvi – 15.8.1916<br />

haudattu Gallingin sotilashautausmaahan Latviaan.<br />

9. Pellinen, Aleksanteri, jääkärikapteeni. 25.1.1896 Kortesjärvi – 24.3.1980<br />

haudattu Helsingin Kaartin hautausmaahan<br />

paikannettavissa, sillä jokaisesta<br />

hautausmaasta on<br />

teoksessa pohjakartta, joihin<br />

on merkitty keskeisimmät<br />

muistomerkit.<br />

Kirjan tekijät toivovat,<br />

JÄÄKÄRIHAUDAT ETELÄ-POHJANMAALLA<br />

että teos innostaa asiasta<br />

kiinnostuneita tutustumaan<br />

tarkemmin jääkärien<br />

elämäntarinaan. Kirja on<br />

merkittävä lähdeteos myös<br />

sukututkimuksen kannalta.<br />

10 11 <strong>12</strong> 13 14 15<br />

10. Pellinen, Eljas Nestori, jääkäri.<br />

1.<strong>12</strong>.1898 Kortesjärvi – 28.2.1917 haudattu<br />

Mitaun sotilashautausmaahan Latviaan<br />

11. Perälä, Matti Jalmari, jääkäri.<br />

15.2.1898 Kortesjärvi – 24.11.1937<br />

haudattu Washington, Raimond, USA.<br />

<strong>12</strong>. Sankelo, Erkki Nestor, jääkärikersantti.<br />

(ent. Myllykytö v:een 1923)<br />

16 17 18<br />

1.1.1897 Kortesjärvi – 13.4.1938 haudattu Helsingin Malmille<br />

13. Sankelo, Juho Valtteri, jääkäri. (ent. Myllykytö v:een1925)<br />

22.<strong>12</strong>.1892 Kortesjärvi – 22.3.1942 haudattu Helsingin Malmille<br />

14. Suomela, Antti Oskari, jääkäri. 22.1.1895 Kortesjärvi – 22.7.1941<br />

haudattu Ouluun<br />

15. Suomela, Jakob Einari, jääkärimajuri. 1.7.1894 Kortesjärvi – 4.1.1967<br />

haudattu Espoon uuteen hautausmaahan<br />

19<br />

16. Tähtinen, Jaakko Nestori, jääkärivääpeli. 24.4.1894 Kortesjärvi – 7.10.1978 haudattu Evijärvelle<br />

17. Vertanen, Aleksi Viljami, jääkäri. 24.9.1893 Kortesjärvi – 5.10.1965 haudattu Evijärvelle<br />

18. Vähämäki, Juho Kaarle, jääkärivääpeli. 24.7.1893 Kortesjärvi – 24.10.1978 haudattu Ristiinaan<br />

19. Vähämäki, Matti, jääkärivääpeli. 17.3.1892 Kortesjärvi – 21.10.1966 haudattu Alajärvelle<br />

KRISTIINANKAUPUNKI<br />

1. Snellman, Ernst Gerhard Herman, jääkäri.<br />

23.11.1890 Kristiinankaupunki – 18.8.1947<br />

haudattu Helsinkiin Hietaniemen uudelle alueelle<br />

2. Skarp, Edvard Leonard, jääkärikapteeni.<br />

7.8.1888 Kristiinankaupunki – 17.6.1946<br />

haudattu Kalevankankaalle Tampereelle<br />

ÄÄKÄRI-<br />

HAUDAT<br />

ETELÄ-POHJANMAALLA<br />

JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:N PERINNEYHDISTYS RY<br />

ETELÄ-POHJANMAAN OSASTO<br />

Suomenkieliseltä Etelä-<br />

Pohjanmaalta lähti jääkäriksi<br />

yhteensä 248 miestä.<br />

Maakunnan jääkärihistoriasta<br />

on teoksessa Simo<br />

Isotalon esitelmä ”Jääkäri-<br />

KUORTANE<br />

1. Nurmi, Heikki, jääkärimajuri. 2.6.1894 Kuortane – 15.<strong>12</strong>.1953<br />

haudattu Riihimäelle<br />

värväysEtelä-Pohjanmaalla 1915–1917”. Kirja on<br />

myynnissä Suomen Jääkärimuseolla<br />

Kauhavan Kortesjärvellä.<br />

1<br />

2<br />

1

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

KORTESJÄRVI<br />

Pietarsaaren ja Isonkyrön laajojen emäseurakuntien rajaalueella<br />

sijaitsevan Kortesjärven seurakunnalliset olot olivat<br />

alussa puutteelliset ja hajanaiset. Nykyisen paikkakunnan<br />

alueelta suuntauduttiin pitkälle 1700-luvun jälkipuoliskoa<br />

oman emäseurakunnan lisäksi kirkon toimituksia tarvittaessa<br />

kolmen naapuripaikkakunnan kappeleihin (Evijärvi,<br />

Kauhava ja Härmä eli Naarasluoma). Virallisesti Kortesjärvi<br />

kuului vuodesta 1637 alkaen Pietarsaaren emäseurakunnan<br />

Lappajärven kappeliin. Perintönä tästä lähtökohdasta<br />

viimeisiä taloja siirrettiin naapuriseurakunnista itsenäistyneeseen<br />

kotiseurakuntaan vielä 1880- luvulle saakka. Saarnahuonekunnaksi<br />

Kortesjärvi tuli vuonna 1783, mutta varsinaista<br />

saarnahuonetta ei vielä ollut. Kappeliseurakunnan<br />

muodostuminen itsenäiseksi omaksi kappelikseen 1789<br />

oli osa Lappajärven suuren emäseurakunnan jakamista.<br />

Omaksi kirkkoherrakunnakseen Kortesjärven kappeli itsenäistyi<br />

valtakunnallisten lakiuudistusten yhteydessä 1865.<br />

Vuoden 2009 alun seurakuntaliitoksessa Kortesjärvestä tuli<br />

Kauhavan kirkkoherrakunnan kappeliseurakunta.<br />

Ensimmäisen oman ja samalla nykyisen kirkon toteutushanke<br />

käynnistyi kappelioikeuksien saamisen seurauksena<br />

1790-luvun alussa, ja rakennus valmistui 1792.<br />

Uusi temppeli Katariinan kirkko vihittiin 9.3.1794. Se<br />

sai nimensä karjan suojelijan ja karjaonnen tuojan Pyhän<br />

Katariinan mukaan. Rakennuksen suunnittelusta ja<br />

rakentamisesta vastasi pietarsaarelainen kirkonrakentaja<br />

Jakob Rijf. Kahdeksankulmainen ristikirkko edustaa kustavilaista<br />

uusklassismia. Istuinpaikkoja siinä on yhteensä<br />

noin 500. Kirkossa on suoritettu myöhemmin useita peruskorjauksia.<br />

Sotilaskotitoiminnan<br />

historiaa<br />

Sotilaskotityötä on tehty<br />

Euroopassa jo 1880-luvulta<br />

lähtien. Perustajina olivat<br />

useat uskonnolliset yhteisöt.<br />

Esimerkiksi Tanskassa<br />

sotilaskoteja perustettiin<br />

NMKY:n toimesta sekä<br />

myöskin grundvigilaisten<br />

kansanopistojen yhteyteen.<br />

Ruotsissa sotilaskotitoiminnan<br />

alkujuuret ovat suurissa<br />

herätysliikkeissä.<br />

Tukholmassa ensimmäisen<br />

sotilaskoti avattiin jo<br />

vuonna 1877.<br />

Saksassa tuohon aikaan<br />

”Saksan evankelisten nuorukaisyhdistysten<br />

liitto”<br />

ylläpiti jo paria sataa sotilaskotia.<br />

Sodan myötä sotilaskotien<br />

määrä lisääntyi<br />

melkoisesti, sillä samalla<br />

liitolla oli heinäkuussa 1918<br />

yli 1000 kotia.<br />

Ennen maailmansotia<br />

NMKY:n perustamia sotilaskoteja<br />

oli 13 maassa.<br />

Myös Pelastusarmeija teki<br />

jonkin verran sotilaskotityötä.<br />

Sotilaskotitoiminnan<br />

tulo<br />

Suomeen<br />

Ensimmäinen sotilaskoti<br />

Suomeen tuli huhtikuussa<br />

1918. Kun saksalaiset joukot<br />

13.4. Helsingin valtauksessa<br />

ottivat haltuunsa NMKY:n<br />

talon, alkoi yhdistys heti<br />

toimimaan sotilaitten hyväksi.<br />

Talon suuri juhlasali<br />

muutettiin sotilaskodiksi. Jo<br />

kaksi päivää myöhemmin<br />

siinä järjestettiin illanvietto<br />

kaupungin valloittajille.<br />

Kodin johtokuntana toimi<br />

Helsingin NMKY:n johtokunta<br />

ja johtajana oli aluksi<br />

Valkoisen Kaartin pastori W.<br />

Louhivuori. Tämä koti palveli<br />

joukko-osastoja runsaat<br />

kaksi vuotta.<br />

Marraskuussa 1918 julkaistiin<br />

eri puolilla Suomea<br />

ilmestyneissä sanomalehdissä<br />

kirjoitus ”Sotilaskoteja<br />

perustamaan”. Kirjoituksessa<br />

todettiin sotilaskotien<br />

olevan paras todiste saksalaisen<br />

siviiliväestön myötätunnosta<br />

sotilaiden hyväksi.<br />

”Pienimmässäkin garnisooni-<br />

tai leiripaikassa pistää<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 13<br />

Alun alkaen kirkonkellot sijaitsivat kirkkorakennuksen<br />

kellotornissa, mutta rakenteet eivät kestäneet niiden soiton<br />

aiheuttamaa rasitusta. Oli rakennettava kellotapuli.<br />

Se tapahtui 1855. Tapulin piirustukset laati kaustislainen<br />

Jaakko Kuorikoski, mutta valtiollinen Intendenttikonttori<br />

muutti niitä olennaisesti ja rakennuksesta ei alun perin<br />

tullut täysin symmetrinen, mistä syystä tornia pienennettiin<br />

kahteen otteeseen.<br />

Kirkkotarhassa sijaitsee nykyisin sankarihauta-alue muistomerkkeineen<br />

sekä 1958 valmistunut Kauko Räsäsen<br />

suunnittelema Jääkärimuistomerkki. Kappeliseurakunnan<br />

toimintoja palvelee lisäksi kirkkotarhan vieressä<br />

sijaitseva seurakuntatalo sekä seurakunnan yhteiset leirikeskukset<br />

Ojutjärvellä ja Palojärvellä.<br />

Ensimmäinen hautausmaa sijaitsi ajan tavan mukaisesti<br />

kirkkotarhassa. Sitä käytettiin vuoteen 1891 saakka,<br />

jolloin uusi otettiin käyttöön Änttikankaalta Lappajärven<br />

ja Evijärven teiden risteyksestä. Hautausmaa-aluetta<br />

on laajennettu vaiheittain. Sankarihaudat ovat vanhalla<br />

hautausmaalla kirkkotarhassa.<br />

Järjestäytynyt kunnallishallinto alkoi 1865. Vuoden<br />

2009 alussa voimaan astuneessa kuntaliitoksessa<br />

Kortesjärvestä tuli yhdessä Kauhavan,<br />

Alahärmän ja Ylihärmän kanssa osa uutta<br />

Kauhavan kaupunkia.<br />

Kortesjärveltä lähti silloiseen<br />

asukasmäärään suhteutetusti<br />

eniten jääkäreitä,<br />

35 miestä. Heistä on oman<br />

paikkakunnan multiin<br />

haudattu sankarihautaan<br />

ja Änttikankaan hautausmaahan<br />

yhteensä 16.<br />

silmään talo, jonka seinässä<br />

suurin kirjaimin seisoo ”Soldatenheim”.<br />

Kirjoituksessa<br />

kerrotaan kodin tarjoilusta<br />

ja ohjelmista. Kodin sieluna<br />

ovat paikkakunnan valveutuneet<br />

naiset, jotka tällä tavoin<br />

tahtovat suorittaa asevelvollisuuttaan.<br />

”Sotilas,<br />

joka tällaiseen taloon astuu<br />

sisään, hän tulee sieltä ulos<br />

mieli tyytyväisenä ja sydän<br />

lämpimänä. Sotilas, joka saa<br />

tällaista kohtelua osakseen<br />

palveluksensa ulkopuolella,<br />

on todellakin ylpeä voidessaan<br />

uhrautua maansa puolesta.”<br />

Jääkärit -nimimerkin<br />

takana olivat jääkärikapteenit<br />

Olli Paloheimo ja Selim<br />

Isakson, jotka palvelivat<br />

yleisesikunnan operatiivisella<br />

osastolla.<br />

Vetoomuksen siivittämänä<br />

maassamme alkoi suoranainen<br />

sotilaskoti-innostus.<br />

Vuoden loppuun mennessä<br />

alkoi sotilaskotityö Haminassa,<br />

Helsingissä, Hämeenlinnassa,<br />

Kajaanissa,<br />

Kellomäellä, Kuopiossa,<br />

Lappeenrannassa, Mikkelissä<br />

Oulussa, Sortavalassa,<br />

Tampereella, Terijoella, Tu-<br />

ALAHÄRMÄ<br />

on seurakuntahallinnon ensi vaiheessa kuulunut Isonkyrön<br />

emäseurakuntaan, josta se erosi Lapuan kirkkoherrakuntaan<br />

kuuluvana osana vuonna 1581. Kappeliseurakunta-/saarnahuoneoikeudet<br />

Alahärmä on saanut<br />

Naarasluoman kappelin nimellä 1670-luvulla. Omaksi<br />

kirkkoherrakunnaksi Alahärmä itsenäistyi 1869. Vuoden<br />

2009 alusta lukien toteutetun seurakuntaliitoksen jälkeen<br />

Alahärmä kuuluu kappelina Kauhavan seurakuntaan.<br />

Alahärmän ensimmäinen kirkkorakennus on valmistunut<br />

nykyisen kirkon paikalle 1676 lapualaisen Knuutti<br />

Liuhtarin johdolla. Tämä kirkko oli käytössä vuoteen<br />

1752 saakka, jolloin samalle paikalle valmistui seurakunnan<br />

toinen puukirkko. Sen rakentaja oli pitäjän oma<br />

poika Antti Hakola. Rakennus oli aluksi yksilaivainen,<br />

mutta muutettiin myöhemmin ristikirkoksi. Tämä kirkko<br />

tuhoutui tulipalossa vuonna 1898 niin täydellisesti,<br />

että vain muutamia kattokruunuja ja vähän irtaimistoa<br />

ehdittiin pelastaa. Nykyinen, järjestyksessään kolmas,<br />

kirkkorakennus valmistui ja vihittiin käyttöönsä 1903.<br />

Se on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema ja kurikkalaisen<br />

rakennusmestari S. Birlingin johdolla kivestä<br />

rakennettu. Kirkkoa on sittemmin korjattu (mm. 1920<br />

tulipalon jälkeen) arkkitehtien I. Launis, V. Larkas ja<br />

J. Reponen suunnitel- mien mukaan. Kirkko edustaa<br />

tyyliltään gotiikan ja kansallisen romantiikan synteesiä.<br />

Siinä on tilaa 900 hengelle. Kirkonkellot<br />

ovat kellotornissa.<br />

russa, Tuusulassa, Vaasassa<br />

ja Viipurissa. Nykyisen Rannikkosotilaskotiyhdistyksen<br />

toiminta alkoi nimellä ”Saaristosotilaidenjoululahjakomitea.<br />

Myös Pelastusarmeijalla<br />

oli sotilaskotitoimintaa<br />

Terijoella ja Kivennavalla.<br />

Pelastusarmeijan perustajan<br />

William Boothin poika kenraali<br />

Bramwell Booth kävi<br />

Suomessa vuonna 1919.<br />

Hän kehotti pelastusarmeijaa<br />

perustamaan sotilaskoteja<br />

Suomen nuoren armeijan<br />

sotilaiden hengelliseksi<br />

tueksi. Boothilla oli paljon<br />

kokemustietoa eri maiden<br />

pelastusupseerien työstä sotatantereilla.<br />

Myöhemmin<br />

Pelastusarmeija perusti rajaseutualueelle<br />

vielä kuusi<br />

muuta sotilaskotia. Muutaman<br />

vuoden kuluttua Pelastusarmeija<br />

joutui kuitenkin<br />

lopettamaan sotilaskotityönsä<br />

voimavarojen puutteessa.<br />

Suomalainen<br />

sotilaskotityö<br />

Suomalainen sotilaskotityö<br />

oli suoranaista jatkoa<br />

naisten maanpuolustustyölle<br />

22<br />

vapaussodassa. Ennen vapaussotaa<br />

ja sen aikana naiset<br />

hankkivat aseita, huolsivat<br />

vankeja ja vankiloista palaavia,<br />

toimivat sairaitten<br />

apuna, kätkivät vainottuja<br />

veljiään, toimivat muonittajina<br />

ja olivat suomalaisten<br />

taistelijoiden tukena. Avustustyössä<br />

mukana ollut Katri<br />

Bergholm, josta myöhemmin<br />

tuli Suomen Sotilaskotiliiton<br />

ensimmäinen puheenjohtaja,<br />

totesi, että ne samat<br />

naiset, jotka olivat tehneet<br />

työtä jääkäreille, tahi valmistaneet<br />

vaatteita tulevalle<br />

valkoiselle armeijalle tahi<br />

itse sodan aikana voimiensa<br />

mukaan palvelleet maamme<br />

valkoista armeijaa rintaman<br />

takana, jopa itse rintamallakin,<br />

halusivat nyt tosityöllä<br />

osoittaa sitä kiitollisuutta ja<br />

rakkautta, jota he tunsivat<br />

maansa vapauttajia kohtaan.<br />

Ja niin syntyi sotilaskoteja<br />

aivan kuin itsestään<br />

kiitollisuuden kukkasina<br />

kaikkialla, minne sotaväkeä<br />

on sijoitettu maassamme.”<br />

Näin lennokkaasti hehkutti<br />

Katri Bergholm<br />

Jääkärit siis toivat saksa-<br />

Kappeliseurakunnan toimintoja palvelevat lisäksi kirkon<br />

vieressä sijaitseva seurakuntatalo ja seurakunnan yhteiset<br />

leirikeskukset Ojutjärvellä ja Palojärvellä.<br />

Vanha hautausmaa, joka on edelleen käytössä, sijaitsee<br />

kirkon ympärillä. Sen alueella ovat myös sankarihautaalue<br />

sekä muistomerkit sankarivainajille, vapaussodassa<br />

kaatuneille ja jääkärimuistomerkki. Uusi hautausmaa<br />

sijaitsee tien toisella puolella seurakuntataloa vastapäätä.<br />

Alahärmän itsenäinen kuntahallinto käynnistyi 1865.<br />

Vuoden 2009 alusta voimaan tulleessa kuntaliitoksessa<br />

kunta muodosti yhdessä Ylihärmän ja Kortesjärven kuntien<br />

sekä Kauhavan kaupungin kanssa uuden Kauhavan<br />

kaupungin.<br />

Vuosina 1915 - 1916 Alahärmästä lähti<br />

jääkäriksi yhteensä 41 miestä, mikä on<br />

suurin yhdeltä paikkakunnalta lähteneiden<br />

määrä kaiken suuruiset tuon aikaiset<br />

paikkakunnat huomioonotettuna.<br />

Kotipitäjän kirkkomaahan heistä on<br />

haudattuna 18.<br />

Jääkäriseminaarin esitelmä vuodelta 2011<br />

SOTILASKODIT – JÄÄKÄRIEN PERINTÖ<br />

laisen sotilaskotityön mallin<br />

Suomeen ja heidän tukensa<br />

myöhempinäkin vuosina<br />

oli merkittävä. Suomen sotilaskotiliiton<br />

hallinnossa<br />

ovat toimineet jääkäritaustan<br />

omaavat kenraalimajuri<br />

Hugo Österman, eversti Wiljo<br />

Einar Tuompo ja eversti<br />

Woldemar Oinonen.<br />

Jääkärimerkin suunnittelijan<br />

taiteilija Ellinor Ivalon<br />

käsialaa on myös sotilaskotimerkki.<br />

Suomen<br />

Sotilaskotiliiton<br />

perustaminen<br />

Muutaman vuoden kuluttua<br />

huomattiin, että asiat ja<br />

toimet eivät sujuneet vaikeuksitta<br />

ja yhteydenpito<br />

armeijan kanssa ei aina ollut<br />

mutkatonta. Kukin yhdistys<br />

toimi omalla vastuullaan ja<br />

omilla voimillaan. Asia oli<br />

uusi eikä kenelläkään ollut<br />

kokemusta. Syntyi tarve<br />

neuvotella toisten kanssa<br />

sekä saada vaikutteita muistakin<br />

yhdistyksistä. Tässä<br />

tilanteessa sotilaskotiväen<br />

keskuudessa heräsi ajatus<br />

perustaa yhteinen kattojär-

---

14 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

jestö, joka pitäisi yhteyksiä<br />

puolustusvoimiin ja joka<br />

kehittelisi koko sotilaskotikenttää<br />

koskevia yhteisiä<br />

käytäntöjä.<br />

Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen<br />

puheenjohtaja<br />

Katri Bergholm sai alkuvuodesta<br />

1921 kirjeen, jossa<br />

pyydettiin ns. sotilaskotipäiviä<br />

pidettäväksi Helsingissä.<br />

Kirje päättyi seuraavasti:<br />

”On peljättävää, että tämä<br />

suurenoinen aate vähitellen<br />

riutuu sotapoikien onnettomuudeksi.<br />

Sillä sanoin<br />

kertomaton on sotilaitten ja<br />

heidän äitiensä kiitollisuus<br />

sotilaskoteja kohtaan ja niiden<br />

tuottama siunaus sanoin<br />

kuvaamaton. Kokoonkutsumalla<br />

sotilaskotipäivät Te<br />

tekisitte arvaamattoman ja<br />

siunausta tuottavan palveluksen<br />

sotilaskotiasialle<br />

maassa. Jumala Teitä, sotilaskotien<br />

sielua siunatkoon.”<br />

Allekirjoituksena oli ”SotilaskotityöntekijöitäHelsingissä<br />

ja maaseudulla”<br />

Tämän kirjeen myötä sotilaskotipäivien<br />

järjestäminen<br />

sai tuulta siipiensä alle. Katri<br />

Bergholm otti asian puheeksi<br />

yhdistyksensä laajennetun<br />

johtokunnan kokouksessa.<br />

Päivien ohjelmaksi hän esitti<br />

aamupäivisin esitelmien<br />

pohjalta pidettäviä keskustelutilaisuuksia.<br />

Iltapäivät<br />

oli varattava seurustelutilaisuuksille.<br />

Lisäksi tuli järjestää tavallisia<br />

sotilaskodin ohjelmailtoja.<br />

Niinpä ensimmäiset<br />

sotilaskotipäivät<br />

järjestettiin 6.-9.4.1921.<br />

Uusi Suomi kertoi varsin<br />

kattavasti jokaisen päivän<br />

tapahtumista. Tärkein asia<br />

oli luonnollisesti koko maata<br />

käsittävän sotilaskotiliiton<br />

perustaminen. Laaja-alaisen<br />

keskustelun jälkeen liitto<br />

päätettiin perustaa. Valittiin<br />

tilapäinen komitea valmistelemaan<br />

sääntöehdotuksia ja<br />

panemaan toimintaa käyntiin.<br />

Säännöt hyväksyttiin<br />

30.11.1921 pidetyssä kokouksessa.<br />

Tuolloin valittiin<br />

myös ensimmäinen hallitus,<br />

johon tuli edustaja jokaisesta<br />

läänistä. Toimeenpanevassa<br />

hallituksessa oli kuusi jäsentä<br />

Helsingistä.<br />

Sotilaskotiliitto otti myös<br />

rajatyön ohjelmaansa.<br />

Valmistautuminen<br />

poikkeusoloihin<br />

Sotilaskotijärjestö on lähes<br />

alkuajoista lähtien pyrkinyt<br />

kouluttamaan jäsenistöään<br />

mahdollisten kriisien varalle.<br />

Haminassa vuonna<br />

1928 pidetyssä kokouksessa<br />

liiton puheenjohtaja Katri<br />

Bergholm piti alustuksen<br />

sotilaskotityön velvollisuuksista<br />

armeijaa kohtaan<br />

ja esitti uudeksi työmuodoksi<br />

sotilaskotien osallistumisen<br />

sotaharjoituksiin.<br />

Sotaväen päällikön luvalla<br />

Liitto osallistuikin armei-<br />

Sisarellinen yhteistyö ja samanlainen huumori auttavat<br />

kiperänkin paikan yli.<br />

jan suuriin sotaharjoituksiin<br />

Kymenlaaksossa saman<br />

vuoden elokuussa sekä seuraavan<br />

vuoden maaliskuussa<br />

toisen divisioonan talviharjoituksiin.<br />

Liitto hankki<br />

itselleen tarvittavat välineet<br />

ja kaluston kahta liikkuvaa<br />

sotilaskotia varten ja lainasi<br />

niitä yhdistyksille. Liitto<br />

aloitti myös määrätietoisen<br />

LSK -koulutuksen.<br />

Sotilaskoti<br />

sodassa<br />

Talvisodan sytyttyä perustettiin<br />

tilapäiskoteja ja liikkuvat<br />

sotilaskodit risteilivät<br />

rintama-alueella. Olosuhteista<br />

johtuen useimmat rintama-alueen<br />

kiinteät sotilaskodit<br />

joutuivat lopettamaan<br />

toimintansa ja sotilaskotityötä<br />

tehtiin ”autobussien”<br />

ja kuorma-autojen avulla.<br />

Sotilaskotityön järjestelyt<br />

olivat II AK:ssa sotilaspastorin<br />

alaisuudessa. Tästä työstä<br />

tuli tuolloin sotilaspastorin<br />

työn merkittävä erityistehtävä.<br />

Muilla rintamaosilla<br />

kukin sotilaskotiyhdistys<br />

hoiti itsenäisesti joukkojensa<br />

palvelemisen.<br />

Jatkosodan syttyessä Suomen<br />

Sotilaskotiliitolla oli<br />

talvisodan kokemuksiin perustuva<br />

vuonna 1940 muodostettu<br />

valmis, sotaväen<br />

liikkeisiin mukautuva organisaatio<br />

koko kenttäarmeijan<br />

palvelemiseksi. Rajaseutu<br />

jaettiin toimintapiireihin.<br />

Kuhunkin näistä perustettiin<br />

oma sotilaskotitoimisto<br />

eli ns. sotilaskotityön keskuselin,<br />

SKE, jonka alaisin<br />

kunkin piirin sotilaskodit<br />

olivat.<br />

On huomattava, että<br />

SKET:t aloittivat toimintansa<br />

ennen jatkosodan syttymistä.<br />

Perusasetelma oli,<br />

että kutakin armeijakuntaa<br />

kohti muodostettiin yksi<br />

SKE. Rannikkosotilaiden<br />

Huoltoyhdistys hoiti sotilaskotitoiminnan<br />

taloudellisesti<br />

itsenäisenä aina Pohjanlahdelta<br />

Ääniselle asti.<br />

Rintama-alueilla saatiin<br />

käyttöön rakennuksia ja<br />

korsuja, rakennettiin sotilaskoteja,<br />

toimittiin pahviteltoissa<br />

tai vaikkapa taivasalla.<br />

Erityisesti on mainittava<br />

parakkisotilaskodit, joita<br />

pystytettiin uudelle rajaseu-<br />

dulle sijoitettujen joukkojen<br />

palvelemiseksi.<br />

Kaikkien sotilaskotiyhdistysten<br />

oli toimittava keskistetysti<br />

saman johdon alaisena.<br />

Saksalaiset aseveljet<br />

saivat saman kohtelun kuin<br />

suomalaiset sotilaat. Hyökkäysvaiheen<br />

aikana sotilaskodit<br />

liikkuivat joukkojen<br />

mukana, jopa aivan etulinjassa.<br />

Sotilaskotiliitolla oli oikeus<br />

järjestää kanttiinipalvelut<br />

sairaalajuniin. Liitto määritti<br />

seuraavat kriteerit sairaalajunassa<br />

työskentelevälle sisarelle:<br />

”Sairaalajunassa työskentelevän<br />

sotilaskotisisaren<br />

täytyy sivistystasoltaan olla<br />

ainakin samaa luokkaa kuin<br />

hoitajattaret. Hänen tulee olla<br />

aloitekykyinen ja valmis<br />

palvelemaan ja kyetä myös<br />

järjestämään vakavampaa<br />

ohjelmaa.”<br />

Sotilaskotiväki koki suuren<br />

menetyksen, kun Liiton<br />

puheenjohtaja Toini Jännes<br />

sekä Liiton ansioituneet jäsenet<br />

Greta Palojärvi ja Faini<br />

A echt saivat surmansa<br />

vihollispartion tulituksessa<br />

5.7.1942. Seurue oli käynyt<br />

tarkastamassa useita<br />

sotilaskoteja. He olivat<br />

palaamassa Vienanhovista<br />

myöhään illalla Juntusrannan-Kuusamon<br />

tietä, kun<br />

vihollispartio yllätti matkalaiset.<br />

Heitä odotettiin vielä<br />

monessa sotilaskodissa, mm.<br />

Kiestisgissä, jossa odottajien<br />

joukossa oli myös Greta<br />

Palojärven puoliso, kenraali<br />

Väinö Palojärvi.<br />

Kotirintaman<br />

tukitoimet<br />

Sodan aikana kotirintamallakin<br />

työskenneltiin kovien<br />

paineiden alaisina. Sotilaskotiyhdistyksissätavanomaisen<br />

toiminnan lisäksi<br />

valmistettiin tuhatmäärin<br />

ns. tuntemattoman sotilaan<br />

paketteja, suoritettiin vaatekeräyksiä,<br />

avustettiin sairaalatoiminnassa,<br />

autettiin<br />

sodan invalideja, järjestettiin<br />

arpajaisia sotilaskotityön tukemiseksi.<br />

Sotilaskodit olivat<br />

rintamalle menevien ja<br />

sieltä palaavien sotilaiden<br />

tuki- ja huoltopisteitä.<br />

Kotirintaman sotilaskotiyhdistykset<br />

ottivat rintamasotilaskotejakummiko-<br />

dikseen ja toimittivat niille<br />

liinavaatteita, sanomalehtiä,<br />

ehtoolliskalustoja, astioita,<br />

makeisia, tupakkaa, kynttilöitä<br />

ja pelejä. Ruotsistakin<br />

lähetettiin Liiton välityksellä<br />

lahjapaketteja suomalaisille<br />

sotilaille. Lisäksi Sotilaskotiliitto<br />

toimitti joululahjapaketteja<br />

suomalaisille SS<br />

-miehille Kaukasian rintamalle.<br />

Sotilaskotiliitto<br />

ja Lotta Svärd<br />

-järjestö<br />

Sotilaskotikäsitettä on usein<br />

käytetty lottien ylläpitämistä<br />

rintamakanttiineista. Myös<br />

sotilaskotisisarista on varsin<br />

yleisesti käytetty nimitystä<br />

lotta. Molemmat järjestöt<br />

jatkavat vapaussodan aikana<br />

syntynyttä naisten vapaaehtoista<br />

maanpuolustustyötä.<br />

Lotta Svärd -yhdistyksiä<br />

perustettiin avustamaan suojeluskuntia<br />

lääkintä- muonitus-<br />

ja vaatehuollossa. Sen<br />

tehtävänä oli myös ”avustaa<br />

suojeluskuntaa suojaamaan<br />

kotia ja isänmaat”.<br />

Sotien aikana Sotilaskotiliitto<br />

ja Lotta Svärd<br />

-yhdistys hoitivat sotilaskoti-<br />

ja kanttiinitoiminnan<br />

eri alueilla. Keskinäisten<br />

sopimusten mukaisesti he<br />

myös auttoivat toisiaan. Ennen<br />

sotia puolustusvoimien<br />

piirissä myyntioikeus oli<br />

ainoastaan paikallisilla sotilaskotiyhdistyksillä.<br />

Lotta<br />

Svärd -järjestön lakkauttamisen<br />

jälkeen puolustusvoimien<br />

piirissä saavat toimia<br />

ainoastaan Sotilaskotiliittoon<br />

kuuluvat sotilaskodit.<br />

Sotilaskotijärjestöllä on<br />

ollut yksinmyyntioikeus<br />

yhteistyösopimuksineen<br />

puolustusvoimien piirissä<br />

65 vuotta.<br />

Puolustushallinnon<br />

tuki<br />

sotilaskotiliitolle<br />

Liitto sai avustusta puolustusministeriön<br />

kautta vuodesta<br />

1921. Vuoden 1958<br />

jälkeen avustus lopetettiin,<br />

koska katsottiin, että sotilaskotijärjestö<br />

oli saanut<br />

vakiinnutettua toimintansa<br />

niin taloudellisesti kuin sisällöllisesti.<br />

Sotilaskotiliiton<br />

toiminta turvattiin muulla<br />

tavoin. Sotilaskotiyhdistykset<br />

saivat liiton kautta anoa<br />

puolustusvoimilta ja pääesikunnalta<br />

koneita ja laitteita.<br />

Vuonna 1956 puolustusministeriö<br />

ja Sotilaskotiliitto<br />

tekivät sopimuksen, jonka<br />

mukaan ministeriö tulee<br />

rakentamaan sotilaskodit<br />

varuskuntien uudistusten<br />

yhteydessä. Vuosien varrella<br />

puolustusministeriöltä ja<br />

puolustusvoimilta on saatu<br />

etuuksia, joita ovat mm. tilojen<br />

maksuton käyttö sekä<br />

ajoneuvoihin liittyvät kuljetus-,<br />

huolto- ja korjauspalvelut.<br />

Apua on saatu myös<br />

henkilöstön koulutuksessa<br />

sekä tiedotus-, järjestely- ja<br />

asiantuntija-apua.<br />

Sotilaskotiliitto ja<br />

puolustusvoimat<br />

Liiton suoraa yhteyttä puolustusvoimiin<br />

hoiti vuosina<br />

1926–1976 Liiton varapuheenjohtajana<br />

toiminut<br />

upseeriedustaja. Vuodesta<br />

1977 lähtien puolustusvoimien<br />

edustaja on ollut Liiton<br />

hallituksen asiantuntijajäsenenä<br />

ja yhteyshenkilönä.<br />

Yhteysupseerijärjestelmä<br />

toimii myös paikallisyhdistyksissä.<br />

Yhteysupseeri<br />

eli ”vihreä veli” on koettu<br />

välttämättömäksi joustavan<br />

yhteistyön jatkuvuuden kannalta.<br />

Sotilaspapisto<br />

Sotilaskotityön alkuvaiheissa<br />

sotilaspapisto oli merkittävä<br />

yhteistyökumppani.<br />

Sodan aikana papisto oli se<br />

kanava, jonka kautta järjestön<br />

käytännön yhteistyötä<br />

puolustusvoimien kanssa<br />

hoidettiin. Sotilaspastorit<br />

toimivat muutaman vuoden<br />

liiton suomenkielisinä sihteereinä.<br />

Yhdistysten johtokunnissa<br />

sotilaspapeilla oli alkuaikoina<br />

erilaisia tehtäviä,<br />

esim. Oulun yhdistyksen<br />

ensimmäinen puheenjohtajana<br />

toimi sotilaspastori<br />

Urho Valtari. Läheistä yhteistyötä<br />

kuvastaa se, että<br />

kenttäpiispalla tai hänen<br />

nimeämällään sotilaspapilla<br />

on läsnäolo- ja puheoikeus<br />

Liiton kokouksissa.<br />

Yhteistyösopimus<br />

Viimeisin puolustusvoimien<br />

ja Sotilaskotiliiton välinen<br />

yhteistyösopimus on tehty<br />

vajaa vuosi sitten, puolustusvoimain<br />

lippupäivänä<br />

4.6.2010. Siinä on tarkoin<br />

määritetty sopimusperusteet,<br />

yhteistoiminta, sotilaskotijärjestön<br />

puolustusvoimille<br />

tarjoamat palvelut ja etuudet<br />

sekä puolustusvoimien sotilaskotijärjestölle<br />

antama tuki.<br />

Sotilaskotitoiminta<br />

poikkeusoloissa<br />

Poikkeusolot on määritelty<br />

Valmiuslain 2 §:ssä. Niitä<br />

voivat olla hyökkäys tai<br />

hyökkäyksen uhka Suomea<br />

kohtaan, sota, sodan jälkitila,<br />

kon ikti tai sen vaara ympäristössä,<br />

suuronnettomuus.<br />

Valmiussuunnitelmassa<br />

mm. kartoitetaan olemassa<br />

olevat resurssit sekä niiden<br />

lisätarpeet sekä selvitetään<br />

yksityiskohtainen toteutus.<br />

Yhteistoimintasopimus<br />

poikkeusoloja varten perustuu<br />

Pääesikunnan ja<br />

Sotilaskotiliiton välisiin<br />

neuvotteluihin. Sotilaskotijärjestö<br />

ja puolustusvoimat<br />

noudattavat sopimuksen<br />

liitteenä olevaa ohjetta sotilaskotitoimintojensuunnittelussa.<br />

Eri tasot, siis liitto,<br />

sotilaskotilääni ja sotilaskotiyhdistykset<br />

laativat omat<br />

suunnitelmansa.<br />

90-vuotias<br />

Sotilaskotiliitto<br />

tänään<br />

Sotilaskotiliitto on edelleen<br />

elinvoimainen, hyvin<br />

johdettu organisaatio. Se<br />

antaa mahdollisuuden monipuoliseen<br />

ja mielekkääseen<br />

naisten maanpuolustustyöhön.<br />

Sotilaskotisisaret. Jäsenyhdistyksiä<br />

on 37 ja jäseniä<br />

kaiken n. 6000. Arvot toteutuvat<br />

vapaaehtoisuutena,<br />

osaamisena, itsensä kehittämisenä,<br />

luotettavuutena ja<br />

palvelualttiutena. Sotilaskotijärjestössä<br />

on ymmärretty,<br />

että koulutuksen avulla edistetäänmaanpuolustusmyönteisyyttä.<br />

Sotilaskotiliiton<br />

90 -vuotisjuhlia vietettiin<br />

huhtikuussa. Juhlavuoden<br />

näkyvin projekti on kutoa<br />

25.000 sukkaparia vuonna<br />

2011 palvelukseen astuville<br />

varusmiehille ja -naisille.<br />

Oulun Sotilaskotiyhdistys<br />

on oiva esimerkki siitä, että<br />

siellä ei jääty tuleen makaamaan,<br />

kun varusmiehet<br />

lähtivät Oulusta 1998-99<br />

lukujen vaihteessa.<br />

Yhdistyksessä toimivat<br />

tarjoilu-, leipomo-, LSK-,<br />

käsityö-, virkistys-, perinne<br />

ja kiltajaostot. Palvelutehtäviä<br />

on monenlaisia:<br />

sotaharjoituksissa, leireillä,<br />

puolustusvoimien tilaisuuksissa,maanpuolustustapahtumissa,<br />

Pohjan sotilassoittokunnan<br />

konserteissa.<br />

Yhdistyksellä on kolme<br />

kertaa vuodessa ilmestyvä<br />

lehti. Sisarille järjestetään<br />

laaja-alaista koulutusta.<br />

Sisarellinen yhteistyö ja<br />

samanlainen huumori auttavat<br />

kiperänkin paikan yli.<br />

Sotilaskotityö antaa paljon<br />

jäsenilleen. Saadessani<br />

olla mukana sotilaskotityössä<br />

tunnen kuuluvani siihen<br />

sukupolvien ketjuun, jolle<br />

isänmaa ja sen puolustaminen<br />

aina jääkäriajoista lähtien<br />

on ollut ja on edelleen<br />

yksi elämän kulmakivistä.<br />

Tellervo<br />

Suoranta-Sallinen<br />

SOTILASKOTILIITTO NUMEROINA<br />

• Jäseniä 5 962, työtunteja 185 808 h<br />

• Paikallisyhdistyksiä 37, Sotilaskotiläänejä 4<br />

• Sotilaskoteja 41, leirisotilaskoteja 23,<br />

myyntiautoja 29, muita ajoneuvoja 19<br />

• Kirjastoja 29, työtunteja 13219 h<br />

• Lahjoituksia 716 627 €<br />

• Sotilaskotilehti, 6 kertaa vuodessa<br />

• Juhlavuoden kunniaksi sukkia varusmiehille

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 15<br />

Viihteellinen rosvopaistitapahtuma veteraaneille<br />

Underhållande rövarsteksevenemang för veteraner<br />

Sotiemme Veteraanit Puolisoineen<br />

sekä sotalesket<br />

tarvittavine saattajineen<br />

kutsuttiin Pohjanmaan<br />

Aluetoimiston ja Finnairin<br />

lentävän henkilökunnan<br />

järjestämään viihteelliseen<br />

rosvopaistitapahtumaan<br />

Härmän Kuntokeskuksen<br />

Anssin Jussin areenalle perjantaina<br />

8.6.20<strong>12</strong>.<br />

Veteranerna från våra krig<br />

med makar samt krigsänkor<br />

(med behövliga följeslagare)<br />

inbjudades till ett underhållanderövarsteksevenemang,<br />

som ordnades av<br />

Österbottens Regionalbyrå<br />

och Finnairs ygande personal<br />

på Härmän Kuntokeskus,<br />

Anssin Jussin areena,<br />

fredag 8.6.20<strong>12</strong>.<br />

Aluetoimiston päällikkö/<br />

Chefen för Regionalbyrå<br />

Komentaja/Kommendör<br />

Jukka Ranta<br />

Kesko, Koff ja<br />

Nokian Renkaat<br />

Kuvat: Tom Sundell

---

16 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Kolmen puolustushaaran yhteinen valtakunnallinen<br />

ilmatorjuntaharjoitus ITH 1/20<strong>12</strong> Lohtajalla<br />

Harjoitukseen osallistui<br />

joukkoja kaikista ilmatorjuntakoulutustaantavista<br />

joukko-osastoista<br />

sekä ilmavoimista ja merivoimista.<br />

Merivoimien<br />

alusosaston mukana<br />

harjoitukseen osallistui<br />

ruotsalainen alusosasto.<br />

Vahvuus oli suurimmillaan<br />

noin 2000 henkeä.<br />

Ilmatorjuntaharjoitus<br />

on keskeisin palkatun<br />

henkilöstön ja varusmiesten<br />

osaamista kehittävä<br />

tapahtuma. Ilmatorjuntaharjoitusvaihe<br />

(ampumavaihe) järjestettiin<br />

6. - 10.6.20<strong>12</strong> ja<br />

ilmapuolustusharjoitusvaihe<br />

11. - 15.6.20<strong>12</strong>.<br />

Harjoituksen tavoitteena<br />

oli koko ilmapuolustusjärjestelmänharjoituttaminen<br />

ja kaikkien puolustushaarojen<br />

välinen<br />

yhteistoiminta.<br />

Harjoituksessa ammuttiinilmatorjuntaohjus<br />

90M-, ITO04-, 05M-<br />

ja 05 -järjestelmillä, ilmatorjunnantykkikalustolla,<br />

panssarivaunuilla,<br />

laivatykistöllä sekä<br />

konekivääreillä. Lentotoimintaan<br />

osallistui ja<br />

ilmaherruudesta vastasi<br />

ilmavoimat mm. Learjet,<br />

HW ja HN- kalustolla<br />

ja maavoimat HH -ja<br />

NH90 -kalustolla.<br />

Harjoitusta oli seuraamassa<br />

MPK:n Länsi-Suomenmaanpuolustuspiirin<br />

koulutus- ja<br />

tukiyksikön kouluttajat<br />

yhdessä Pohjanmaan<br />

rauhanturvaajien ja eri<br />

maanpuolustusjärjestöjen<br />

jäsenien kanssa.<br />

Kimmo Tastula

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Lauantaiaamulla 31. maaliskuuta<br />

reserviläisiä kokoontui Pedersören<br />

Nesteellä, josta matka jatkui<br />

Tikkakoskelle Suomen ilmailumuseoon.<br />

Kävimme myös Jyväskylässä,<br />

jossa tehtiin ”pakolliset”<br />

ostokset armeijan myyntipisteessä.<br />

Lähes kaikilla oli jotain löytöjä<br />

kotiin viemisenä. Iltapäivällä<br />

ehdimme tutustua itse kohteeseen<br />

Tikkakoskella asiantuntevan oppaan<br />

johdolla. Kokoelma sisältää<br />

mm melko kattavasti Suomessa<br />

käytössä olleita siviili- ja sotilaskoneita<br />

menneiltä ajoilta. Kerhon<br />

reserviläiset olivat tosi kiinnostuneita<br />

ja tyytyväisiä matkan kohteeseen.<br />

Teksti: Raimo Risikko<br />

Kuvat: Marko Ahonen<br />

Jakobstadsnejdens<br />

Reservister<br />

besökte Tikkakoski<br />

luftfartsmuseum<br />

På lördagsmorgonen den 31 mars<br />

samlades en grupp reservister vid<br />

Neste i Pedersöre, varifrån resan<br />

till Tikkakoski luftfartsmuseum<br />

startade. Vi besökte också Jyväskylä,<br />

där vi gjorde de ”obligatoriska”<br />

inköpen i armens butik.<br />

Nästan alla hittade något fynd att<br />

ta med sig hem. På eftermiddagen<br />

bekantade vi oss med själva resmålet<br />

i Tikkakoski under ledning<br />

av en sakkunnig guide. Museet har<br />

en rätt så representativ samling<br />

civila och militära ygmaskiner<br />

som varit i bruk i Finland under<br />

gången tid. Resmålet väckte stort<br />

intresse hos klubbens reservister<br />

som var mycket nöjda med resan.<br />

Text: Raimo Risikko<br />

Foton: Marko Ahonen<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 17<br />

Pietarsaaren Seudun <strong>Reserviläiset</strong><br />

tutustuivat Tikkakoskella ilmailumuseoon<br />

Kansalaiset suhtautuvat Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen<br />

myönteisesti<br />

Maanpuolustuskoulutusyhdistys<br />

teetti TNS<br />

Gallupilla tammikuussa<br />

20<strong>12</strong> kansalaiskyselyn,<br />

jolla selvitettiin suomalaisten<br />

suhtautumista<br />

yhdistyksen antamaan<br />

koulutukseen. Vastauksien<br />

mukaan enemmistö<br />

suomalaisista suhtautuu<br />

myönteisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen<br />

toimintaan.<br />

Suuren yleisön mielestä<br />

yhdistyksen koulutuksen<br />

kiinnostavimmat<br />

osa-alueet liittyvät arjen<br />

turvallisuuteen ja viranomaisten<br />

auttamiseen<br />

häiriötilanteissa.<br />

Puolet vastaajista arvioi,<br />

että yhteiskunta voisi<br />

käyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen<br />

koulutusta<br />

enemmän hyödykseen.<br />

Kyselyyn vastasi 1351 ihmistä.<br />

Heistä 83 % suhtautuu<br />

myönteisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen<br />

toimintaan. Vastaajista 61<br />

% voisi osallistua koulutukseen.<br />

Vastauksien perusteella<br />

30 prosenttia miehistä, jopa<br />

427 000 miestä, haluaisi kerrata<br />

tai lisätä sotilastaitojaanyhdistyksen<br />

kursseilla, jos<br />

puolustusvoimat vähentää<br />

kertausharjoitusmahdollisuuksia.<br />

Määrä on suuri, jos sitä<br />

verrataan puolustusvoimien<br />

määrittämään sodanajan<br />

joukkojen vahvuuteen. 44<br />

% vastaajista ilmoitti, että<br />

he eivät ole aiemmin kuulleet<br />

yhdistyksestä.<br />

Koulutusaiheista luonnononnettomuuksistaselviytymisen,<br />

ensiavun sekä<br />

maastotaitojen opettelu houkuttelivat<br />

kansalaisia eniten.<br />

Sotilaallisesta koulutuksesta<br />

kiinnostuneet halusivat<br />

useimmin oppia johtamistaitojen<br />

ylläpitoa ja kehittämistä.<br />

Vastaajat toivoivat yhdistyksen<br />

lisäävän nuorisolle<br />

kohdennettua toimintaa.<br />

Nuoret olivat muita ikäryhmiä<br />

kiinnostuneempia<br />

oppimaan itsepuolustuksen<br />

ja katuturvallisuuden taitoja.<br />

Kaksi suosituinta väittämääMaanpuolustuskou-<br />

lutusyhdistyksenkoulutuksen tärkeimmästä<br />

tehtävästä olivat: toiminta<br />

edistää maamme varautumista<br />

häiriötilanteisiin<br />

sekä toiminnan tärkein<br />

tehtävä on arjen turvallisuuden<br />

ja henkilökohtaisen<br />

varautumisen taitojen<br />

opettaminen.<br />

Lisätietoja:<br />

Toiminnanjohtaja<br />

Pekka Tuunanen,<br />

Puh. 040 505 6639,<br />

pekka.tuunanen@<br />

mpk.<br />

www.mpk.<br />

www.facebook.com/<br />

maanpuolustuskoulutusyhdistys<br />

Maakunnan laajimmat<br />

urakointipalvelut meiltä !<br />

KP KONEURAKOINTIA OY<br />

Himangantie 578, 69100 Kannus<br />

Harri Kuusisto 050 567 1825<br />

Kyösti Isohanni 0500 <strong>12</strong>1 004<br />

www.koneurakointia.fi<br />

KORSHOLMS APOTEK<br />

MUSTASAAREN APTEEKKI<br />

SMEDSBY SEPÄNKYLÄ<br />

Öppet vard. 9-18, lördag 9-13<br />

Avoinna arkisin 9-18, lauantaisin 9-13<br />

TEL 3222 941 PUH.

---

18 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Pohjanmaan KOTU:n kevään taktisilla<br />

rynnäkkökiväärikursseilla tunkua<br />

Tänä keväänä saimme lainakäyttöömmeKeski-Pohjalaisten<br />

Norinco-kaluston,<br />

mikä on johtanut osallistujaennätyksiin.<br />

Kurssilaisia on<br />

ympäri Suomea, eteläisimmät<br />

Lahdesta ja Helsingistä.<br />

Kevään aikana toteutettiin<br />

1- ja 2 -kurssit ja syksyllä<br />

jatketaan 3- ja 4-jaksoilla.<br />

Ensimmäisen kurssin aikana<br />

luodaan turvalliset peruskäytännöt<br />

paikallaan ollen ja<br />

kakkosella “pannaan pökköä<br />

pesään” lisäämällä haastetta<br />

ammunnoilla eri lähtöasennoista<br />

ja liikkeestä. Syksyn<br />

3-kurssin sisältö on sisäänmenotekniikat<br />

ja 4-kurssin<br />

antia on lähitaistelu (CQB).<br />

Kaikkiaan taktisen<br />

kiväärikoulutuksen perusohjelma<br />

kattaa kuusi viikonvaihdetta,<br />

jonka jälkeen<br />

siirrytään päivän kestäviin<br />

Taktisen ampumataidon ylläpito-koulutuksiin.<br />

Näissä<br />

vaihtelevissa teemoissa huomioidaan<br />

se “mitä uutta on<br />

genressä”.<br />

Kuuden viikonvaihteen<br />

Vaasan Sotilaspoliisikillan Tommi Laine ja Hannu Kosonen taistelijaparin suojaamistehtävässä. (kuvaaja:<br />

Hannu Maunula)<br />

Henkilösuojaus 1 -kurssi<br />

”oudossa polviasennossa” Pauhassa<br />

Neliportaisen henkilösuojauskoulutuksenensimmäinen<br />

jakso toteutui Lohtajalla<br />

Puolustusvoimien tilauskurssina<br />

14.–15.4. Aiheena<br />

oli avainhenkilön suojaus<br />

jalan ja ajoneuvolla (saattuetoiminta)<br />

sekä henkilösuojausammunnat.<br />

Harjoitus tuotiin Lohtajalle,<br />

koska alue mahdollistaa<br />

saattuetoimintaan liittyvän<br />

merkittävän uhkakuvan –<br />

toiminnan tuliylläkössä –<br />

harjoittelun. Myös suojausmuotojen<br />

harjoitteluun liittyi<br />

uhkaavan kohdehenkilön<br />

kohtaaminen.<br />

Merkittävin kokeilukohde<br />

oli tuliylläkköön jouduttaessa<br />

reserviajoneuvon käyttö<br />

avainhenkilön evakuointiin<br />

tilanteessa, missä evakuointi<br />

ei onnistu omalla ajoneuvolla.<br />

Tämä sovellettu<br />

vaihe toteutettiin ryhmittäin<br />

illan pimeinä tunteina siten,<br />

että kukin ryhmä vuorollaan<br />

suunnitteli iskun saattuetta<br />

kohtaan.<br />

Jokaisen vaiheen jälkeen<br />

tarkasteltiin yhdessä toteutuneiden<br />

toimintamallien<br />

edut ja puutteet. Briif on<br />

välttämätön, koska vain näin<br />

toimien kyetään luomaan<br />

tähän vähemmän kynnettyyn<br />

sarkaan.<br />

Harjoituksen toisena<br />

päivänä ammuttiin henkilösuojausmuodoissatilanneammuntoja.<br />

Koska<br />

aamupäivän merisumu ei<br />

mahdollistanut aukotonta<br />

sektorivalvontaa, ei ammuntoja<br />

kyetty heti aloittamaan.<br />

Säästynyt aika<br />

uhrattiin kylmä- ja paukkupatruunaharjoittelulle.<br />

Tämä osoittautui tarpeelliseksi,<br />

jotta kaikille saatiin<br />

yhtenäiset ja turvalliset pe-<br />

rusteet aloittaa hektisempi<br />

vaihe. Paikalle saapuivat<br />

toimintaa seuraamaan myös<br />

ruotsalaisvieraat, jotka kummastelivat<br />

heille outoa suorittajien<br />

matalaa polviasentoa.<br />

Tämän kuullessaan eräs<br />

ruotsinkielinen kurssilainen<br />

tokaisi hämmästelijälle<br />

“Spetsnaz!”, mikä maininta<br />

julkitoi tekniikan alkuperän.<br />

Henkilösuojauskoulutus<br />

on myös nousujohteinen.<br />

Ensimmäinen viikonvaihde<br />

sisältää suojauksen jalan ja<br />

ajoneuvolla, 2-kurssi koh-<br />

nousujohteista taktiikkaa Tälle osastolle jatkoa seuraa Henkilösuojaus 2-kurssilla seuraavassa Pauhassa. (kuvaaja: Hannu Maunula)<br />

mittainen oppisisältö on kiinteä,<br />

mutta jokaisen koulutuskerran<br />

jälkeen ampumaohjelmistoa<br />

päivitetään saatujen<br />

havaintojen perusteella.<br />

Näin ollen ei ole haitaksi<br />

vaikka “samannumeroisia”<br />

kursseja kävisi useammankin.<br />

Johtoajatuksena on<br />

myös se, että stressitasoa<br />

ja reaktiokykyä nostetaan<br />

asteittain nousujohteisilla<br />

harjoitteilla.<br />

Pohjanmaan Aluetoimisto<br />

ansaitsee kypärännoston ja<br />

saluuttilaukaukset, koska<br />

Puolustusvoimat maksavat<br />

alueemme maakuntayksiköiden<br />

henkilöstön<br />

kurssimaksut. Tätä mahdollisuutta<br />

ovat ilahduttavan<br />

monet hyödyntäneet. Jatkossa<br />

varmasti monet näistä<br />

kurssilaisista päätyvät oman<br />

itselataavan kiväärin haltijoiksi,<br />

mikä mahdollistaa<br />

fyysisen kunnon ylläpidon<br />

ohella merkittävimmän yksilösotilastaidon<br />

ylläpidon.<br />

Hannu Maunula<br />

teenturvallisuustarkastuksen, kolmas toiminnan suunnittelun<br />

ja viimeisellä jaksolla<br />

keskitytään pelkästään<br />

ammuntoihin. Tämän jälkeen<br />

alkavat teemoitetut<br />

taidon ylläpitokurssit.<br />

Hannu Maunula

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Voimankäytön tasoammuntaharjoitus (kuvaaja: Pentti Salo)<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 19<br />

Kohteensuojausharjoitus Maalahdessa<br />

Pohjanmaan Aluetoimiston<br />

tiedusteltua seuraavan kohteensuojausharjoituksenaihetta<br />

oli vastaus selvä: “Tarvitaan<br />

oppia kohdehenkilön<br />

kohtaamiseen ja voimankäyttösäännöstenymmärtämiseen!”.<br />

Harjoituksen<br />

5.–6.5. taktinen aihe jakautui<br />

kolmeen: rakennuksen<br />

ja ympäristön turvallisuustarkastaminen,<br />

(tilapäisen)<br />

kulunvalvontapaikan perustaminen<br />

sekä aluepartiossa<br />

asteittainen voimankäyttö.<br />

Kahdella viimeisellä oli<br />

teemana eri rooleilla olevien<br />

kohdehenkilöiden kohtaaminen.<br />

Etukäteen anne- Rakennuksen turvallisuustarkastuksessa sisäänmeno (kuvaaja Pentti Salo).<br />

tut tehtäväkuvaukset olivat<br />

ääripäistä. Roolit vaihtelivat<br />

suojattavalle kohteelle mutta<br />

henkilön itsensä mielestä<br />

“festarialueelle harhautuneen<br />

ja helikopterilentoa<br />

haluavan huumehörhön” tai<br />

aseistetun peiteroolin käyttäjän<br />

kohtaamiseen.<br />

Maalihenkilöt suorittivat<br />

taatusti ansiokkaasti teatterikorkeakoulun<br />

lyhyen oppimäärän!<br />

Tärkeintä koulutuksessa<br />

oli ymmärtää se, että tässä<br />

valmiuden kohottamisen<br />

alkuvaiheessa toimittiin<br />

jokamiehen oikeuksin voimankäyttöön<br />

mutta rikoslain<br />

valtuuksin hätävarjeluun<br />

liittyen. Käsitys kohdehenkilöstä<br />

oli saatava puhuttamisen<br />

perusteella, sillä ihan<br />

mitä tahansa ei ollut oikeus Räjähdeansa liesituulettimessa (kuvaaja Pentti Salo).<br />

tehdä. Aihe on juridisesti<br />

vaativammasta päästä, mikä<br />

teeman valmisteluvaiheessa<br />

vaati sotilaslakimiehen<br />

kanssa hyvin tarkkaa neuvonpitoa.<br />

Aseella uhkaaminen tähtäämällä<br />

on jo aseenkäyttöä<br />

eikä turvallisuustarkastuksen<br />

tekeminen kyllä-henkilöön<br />

kätkeytyvälle tunkeilijalle<br />

ole kohteensuojaajalle<br />

“kakunpala”. Vaadittiin siis<br />

lakipykälien ymmärtämisen<br />

ohella pelisilmää.<br />

Toisen päivän antia oli<br />

ampumakoulutus. Perustaistelutähtäimen<br />

määrittämisen<br />

jälkeen ammuttiin puolustusvoimienampumaohjelmiston<br />

mukainen palvelusammunta<br />

n:o 2 lippaanvaihtoineen<br />

ja lopuksi voimankäytön<br />

tasoammunta.<br />

Tasoammunta liittyi olennaisena<br />

taktiseen harjoitusvaiheeseen,<br />

missä tärkein<br />

anti oli voimankäytön oikeutus.<br />

Jotta testiin liittyvä<br />

käskytys ei muodostu ulkoa<br />

luetuksi tyhjäksi mantraksi,<br />

harjoiteltiin suoritus kylmänä<br />

kohdehenkilöavusteisena.<br />

Testiä ammuttaessa on<br />

ymmärrettävä täysin sen<br />

laadinnan taustalla oleva<br />

voimankäytön asteittaisuus<br />

ja “vähimmän haitan periaate”.<br />

Vaikka harjoitteluun<br />

uhrattiin kohtuudella aikaa,<br />

ei suoritus ole läpihuutojuttu:<br />

noin 40 % onnistui tällä<br />

kerralla.<br />

Suoritusten arvioinnissa<br />

huomioitiin testin taustalla<br />

oleva poliisihallinnon yksityiselle<br />

turva-alalle luoma<br />

tasoammunta. Uusien käsitteiden<br />

“sormikontrolli”,<br />

“päätöksenalainen sormen<br />

rungolle siirto” ja “kohdekontrolli”<br />

ohella tulivat<br />

tutuiksi myös aikaisemmin<br />

läpikäymättömät häiriönpoiston<br />

ja lippaanvaihdon<br />

yksityiskohdat.<br />

Jotta suoritus saadaan oikeudenmukaisesti<br />

arvioitua,<br />

ei yksi valvoja tehtävään riitä.<br />

Nyt käytettiin kolmea ja<br />

yksituumainen toteamus ole,<br />

että neljäs on myös tarpeen.<br />

Kullakin valvojalla on määrätty<br />

tarkastelukohta. Arviointikaavaketta<br />

kehitettiin<br />

mm. lisäämällä “hylätty” ja<br />

“hyväksytty” sarakkeiden<br />

oheen “kehittämiskohde”.<br />

Näin rakentavan palautteen<br />

antaminen helpottuu, koska<br />

se perustuu selkeästi havaitun<br />

dokumentointiin.<br />

Kohdehenkilöön kohtaamiseen<br />

liittyvää voimankäytön<br />

harjoittelua jatketaan<br />

marraskuun 17. päivänä pidettävällämaakuntayksiköille<br />

tarkoitetulla päivänmittaisella<br />

teemakurssilla.<br />

Alueemme maakuntayksiköiden<br />

henkilöstön kurssimaksut<br />

maksaa Aluetoimisto.<br />

Teksti<br />

Hannu Maunula

---

20 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Kannus on vajaan 6 000 asukkaan kaupunki Keski-Pohjanmaalla.<br />

Tuotamme ja järjestämme hyvinvointipalvelut yhteistyössä Kokkolan<br />

seutukunnan, Lestinjokiseudun kuntien ja yksityisten<br />

palveluntuottajien kanssa. Kaupungin elinkeinorakenne on<br />

monipuolinen. Kannuksessa toimivat monet merkittävät yritykset<br />

ja tutkimuslaitokset. Tasapainossa olleva talous, koulutus ja osaava<br />

henkilöstö ovat kaupungin menestystekijöitä.<br />

Kannuksen kaupunki toivottaa<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja –lehden<br />

lukijoille hyvää kesää!<br />

Kannuksen kesätapahtumat osoitteesta<br />

www.kannus.fi<br />

Kannattaa katsoa!<br />

Jalkaväkirykmentti 23<br />

vaiheista kertovaa kirjaa<br />

”LAURILAN VERIKOIRAT”<br />

on jälleen saatavilla<br />

Joulun edellä ilmestynyttä kirjaa jääkärieversti Matti<br />

Laurilan komentamasta JR 23:n vaiheista talvisodan<br />

Taipaleessa ja Vuosalmella on otettu uusintapainos ja<br />

suuren suosion saanutta teosta on jälleen saatavilla.<br />

Kirjassa on erinomaiset kartat niin Taipaleenjoen -<br />

Kirvesmäen kuin myös Äyräpään - Vuosalmen taistelualueilta.<br />

Runsas kuvitus sota-ajalta ja tämän myös päivän<br />

osalta antavat oivan<br />

näköalan näihin<br />

pohjalaisten<br />

Kunnian kenttiin.<br />

Kirjaa on myynnissäEtelä-Pohjanmaan<br />

alueella<br />

hyvin varustetuisssakirjakaupoissa.<br />

Lisäksi sitä<br />

voi tilata Raimo<br />

Nissiseltä, jonka<br />

tavoittaa parhaiten<br />

puhelimitse 050 -<br />

3309602.<br />

Kun ammattitaito ratkaisee<br />

• Uudistuotannosta saneerauksiin<br />

• Omakotitaloista sairaaloihin<br />

• Tuotantolaitoksista teollisuushalleihin<br />

• Lämmityksestä jäähdytykseen<br />

• Hananvaihdosta vuosihuoltoon<br />

• Suunnittelun ja konsultoinnin<br />

POINTEL OY<br />

Talotekniikan moniosaaja<br />

www.pointel.fi<br />

Leppäojatie 7 Kannus Teollisuustie 3 Kokkola<br />

010 42 53 730 010 42 53 731<br />

Kuten kaikki tiedämme,<br />

vietetään kesäkuun neljättä<br />

päivää Suomen Marsalkka<br />

Mannerheimin syntymäpäivänä<br />

ja Puolustusvoimiemme<br />

lippujuhlana. Tänä<br />

vuonna tulee kuluneeksi<br />

70 vuotta siitä, kun Marski<br />

täytti 75 vuotta. Vaikka päivänsankari<br />

ei sodan jatkuessa<br />

halunnutkaan mitään<br />

näyttäviä juhlia varsinkaan<br />

kun sotilaat elivät ankarissa<br />

olosuhteissa rintamilla, sai<br />

hän yllättävän vieraan – itse<br />

Adolf Hitlerin. Tämä merkitsi<br />

järjestelykoneistolle<br />

erityistä pohdintaa miten ja<br />

missä tapaaminen olisi mahdollinen.<br />

Lopulta päätettiin.<br />

että paikka on Kaukopään<br />

tehtaiden läheisyydessä<br />

Immolassa Mannerheimin<br />

ja tasavallan presidentin<br />

erikoisjunassa, joka oli ajettu<br />

sivuraiteelle. Tapaus oli merkittävä<br />

ja Mannerheim ihmettelikin<br />

jälkeenpäin, mitä<br />

Hitler oikein halusi ja miksi<br />

hän tuli juuri minun luokseni.<br />

Sotahistoriaa tuntevat tietävät,<br />

että Suomi oli silloin<br />

taistellut menestyksekkäästi<br />

Neuvostoliittoa vastaan mm.<br />

Petroskoi ja Karhumäki oli<br />

hiljakkoin vallattu. Mutta<br />

käyntinsä yhteydessä Hitler<br />

ei ollut painostanut kuitenkaan<br />

Suomea hyökkäämään<br />

esim Lenigradin suuntaan<br />

ja auttamaan saksalaisia<br />

kaupungin valloittamisessa.<br />

Tiiviin yhteistyön merkitys<br />

oli sodan jatkuessa kuitenkin<br />

selvä, ja siksi hän halusi tulla<br />

onnittelukäynnille henkilökohtaisesti.<br />

Joka tapauksessa<br />

Hitleriltä aika rohkea teko.<br />

Operaatio<br />

Chevalier<br />

Tähän käyntiin liittyen, on<br />

sotakirjailija Ville Kaarnakari<br />

julkaissut mielenkiintoisen<br />

romaanin nimellä operaatio<br />

Chevalier. Kaarnakari kirjoittaa<br />

kirjansa todentuntuisesti,<br />

jossa oikeat nimet ja<br />

paikat ovat kohdallaan kuten<br />

aidossa dokumentissa pitääkin<br />

olla. Sitten hän päästää<br />

mielikuvitustaan lentoon ja<br />

niin, että lukijaa välillä ihmetyttää<br />

mikä tässä on oikein<br />

totta ja mikä kuviteltua<br />

Sotien aikana Suomessa<br />

toimi maanalaisia vastustus<br />

– ja sabotaasiryhmiä,<br />

Sotilaspojat ja<br />

pikkulotat – nuoret<br />

isänmaan asialla<br />

Seinäjoella sijaitsevassa<br />

Suojeluskunta ja Lotta<br />

Svärd -museossa on avattu<br />

sotilaspojista ja pikkulotista<br />

kertova näyttely, joka on<br />

avoinna 30.9.20<strong>12</strong> saakka.<br />

Näyttelyn teemana on<br />

”Mitä ISOT edellä – sitä<br />

PIENET perässä”. Poikatyön<br />

päämääränä oli kasvattaa<br />

pojista isänmaalle reippaita,<br />

fyysisesti sekä henkisesti<br />

vahvoja nuorukaisia<br />

ja tulevia vastuunkantajia.<br />

Pikkulottatoiminta kasvatti<br />

uskonnollis-isänmaallisessa<br />

hengessä 8-17 vuotiaista<br />

tytöistä monitaitoisia, vastuuntuntoisia,<br />

myös kriisi-<br />

Hitlerin<br />

vierailu<br />

Suomessa<br />

70 vuotta<br />

sitten<br />

jotka usein myös tekivät<br />

yhteistyötä Neuvostoliiton<br />

desanttien kanssa. Mitään<br />

suurempaa nämä maanpetturit<br />

eivät saaneet aikaiseksi,<br />

mutta yritystä oli kuten<br />

Kaarnakari kirjassaan kertoo.<br />

Vastavakoilu oli myös<br />

hereillä ja näin saadaan juonikasta<br />

etsivätoimintaa tarinaan.<br />

Sissitoimintaan perehtyneenä<br />

kirja kertoo hyvin<br />

todentuntuisesti suomalaisten<br />

kaukopartiomiesten toiminnasta<br />

partisaaniosastoja<br />

vastaan. Kaarnakari on miettinyt<br />

tarkkaan niin taktillisia<br />

kuin muita ratkaisuja sissien<br />

operaatioissa.<br />

Lopulta päästään itse ai-<br />

ajan tehtävissä selviytyviä<br />

isänmaata rakastavia kansalaisia.<br />

Museossa on esillä myös<br />

suojeluskunnista, lottatoiminnasta<br />

ja jääkäreistä<br />

kertovat näyttelyt sekä jääkärieversti<br />

Matti Laurilan<br />

jäämistöä.<br />

Suojeluskuntamuseo sijaitsee<br />

osoitteessa Kauppakatu<br />

17 ja se on avoinna<br />

keskiviikkoisin klo <strong>12</strong>-19<br />

ja torstaista – sunnuntaihin<br />

klo <strong>12</strong>-19. Museoon on<br />

pieni pääsymaksu, joskin<br />

koululaiset ja sotaveteraanit<br />

pääsevät tutustumaan ilmaiseksi.<br />

rl.<br />

heeseen – Hitlerin vierailuun<br />

Immolassa. Marskihan ei ollut<br />

halunnut pitää turvamiehiä<br />

liikaa lähellään, ja tästä<br />

menettelytavasta kirjailija<br />

onkin saanut oivan aiheen.<br />

Juonen mukaan partisaanien<br />

erkoisryhmä oli päässyt<br />

maastoutumaan Immolan<br />

lentokentän tuntumaan eivätkä<br />

suomalaiset tai saksalaiset<br />

osanneet tähän varautua.<br />

Tästä kehittyy sitten<br />

sellaiset tapahtumat, jotka<br />

olisivat hyvin voineet olla<br />

mahdollista toteutua. Miten<br />

näiden tapahtumien jälkeen<br />

maailman sotatilanteelle olisi<br />

käynyt, voi vain arvailla.<br />

Heikki Vehosalmi

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Suojeluskunta ja Lotta Svärd<br />

järjestöt Vaasan seudulla<br />

– erikoisnäyttely veteraanimuseolla<br />

Näyttelyn avauksen suorittivat museotoimikunnan puheenjohtaja Per-Erik Fant<br />

(keskellä) yhdessä Fjalar Rosenlö n (vasemmalla) ja Gustav Geustin kanssa.<br />

Österbottens Försvarsgillet<br />

- Pohjanmaan Maanpuolustuskillan<br />

ylläpitämässä Vaasan<br />

Sotaveteraanimuseossa<br />

avattiin 16. toukokuuta erikoisnäyttely,<br />

jonka teemana<br />

ovat Suojeluskunta ja Lotta<br />

Svärd -järjestöt Vaasan<br />

seudulla. Näyttely kertoo<br />

sanoin ja kuvin molempien<br />

järjestöjen synnystä ja<br />

toiminnasta, aina niiden<br />

laukkauttamiseen saakka<br />

marraskuussa vuonna 1944.<br />

Erityisestí vapaussota ja<br />

suojeluskuntien osuus so-<br />

<strong>Haapajärven</strong> sotiemme<br />

veteraanien perinnehuone<br />

SUOJALUKKO<br />

Osoite:<br />

Kauppakatu 19, 85800 Haapajärvi<br />

Sisäänkäynti kunnan kulttuuritalon pihan puolelta.<br />

Aikavaraukset: vapaa-aikavirasto puh. 08 – 769 3201<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 21<br />

tatapahtumissa ovat vahvasti<br />

esillä. Samoin Vaasan<br />

tärkeä osuus.<br />

Näyttelyyn on onnistuttu<br />

saamaan runsaasti mielenkiintoista<br />

esiteltävää, kuten<br />

erittäin harvoin esillä olleita<br />

Suojeluskuntien lippuja.<br />

Kyrkoesplanaden 22<br />

Källarvåningen<br />

Kirkkopuistikko 22<br />

Kellarikerros<br />

Öppet / avoinna: Sö/su kl./klo: 14:00–16:00<br />

Grupper / ryhmät:<br />

- enligt överenskommelse,<br />

- sopimuksen mukaan. tel. / puh. (06) 3<strong>12</strong>9 894.<br />

Veteraanien henkisen perinnön siirtäminen<br />

tuleville sukupolville on meidän kaikkien<br />

yhteinen asiamme.<br />

Tätä työtä tukemaan tarvitaan myös sodan<br />

koettelemuksista kertovaa esineistöä.<br />

Auta meitä kokoamaan Pietarsaaren kaupunginmuseon<br />

veteraanitilaan asuja, aseita, karttoja,<br />

kirjallisuutta, kirjeitä, valokuvia, kunniamerkkejä,<br />

lippuja, standaareja, viirejä, puhdetöitä,<br />

sotilaspasseja jne. jotta veteraanitilalle<br />

asetetut toiveet toteutuvat.<br />

Mukana hankkeessa ovat Sotainvalidit,<br />

Rintamamiehet, Sotaveteraanit, Sotilaspojat,<br />

Reserviupseerit ja <strong>Reserviläiset</strong>.<br />

Museo päivystää joka keskiviikko klo 14–17<br />

Pietarsaaren<br />

kaupunginmuseo,<br />

Isokatu 4, puhelin 06–785 1111<br />

Kirja:<br />

Niittokoneasiamiehistä<br />

jääkäreiksi.<br />

Esitelmiä<br />

jääkäriseminaareista<br />

1998-2007.<br />

Kirjan hinta<br />

15 euroa.<br />

• Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, toiminnasta<br />

ja sen merkityksestä maamme itsenäisyydelle.<br />

• Jääkärien tarina kertoo lähes 2000 nuorukaisesta, jotka lähtivät<br />

Saksaan oppimaan sotataitoja tavoitteenaan itsenäinen isänmaa.<br />

• Perusnäyttelyn lisäksi museossa on viimeisen jääkärin, kenraali<br />

Väinö Valveen huone sekä vaihtuvia erikoisnäyttelyitä,<br />

• Museossa on huomattava kokoelma jääkärien sukulaisten<br />

lahjoittamaa materiaalia.<br />

• Museokaupassa kiinnostavaa ostettavaa.<br />

Avoinna ti-ke klo <strong>12</strong>.00 - 16.00<br />

tai sopimuksen mukaan<br />

15.6. - 15.8. ti-su klo 11.00 - 17.00<br />

Pääsymaksu 2,50 €/1,50 € (sis. sisäänpääsyn ja opastuksen)<br />

Museokauppa<br />

Tilauksesta rooliopastus, jolla "Jääkäri Autio" kertoo<br />

värväytymisestään jääkäriksi, koulutuksestaan Saksanmaalla<br />

ja saapumisestaan Suomeen 1918. Rooliopastuksen hinta<br />

30 €/ ryhmä + normaali sisäänpääsymaksu.<br />

Osoite<br />

Puhelin<br />

Email<br />

Jääkärintie 80<br />

62420 KORTESJÄRVI<br />

Puh. (06) 24<strong>12</strong> 9841, 040 148 4420,<br />

040 764 7755<br />

suomen.jaakarimuseo@kauhava.fi<br />

Kirjauutuus:<br />

Jääkärihaudat<br />

Etelä-<br />

Pohjanmaalla

---

22 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Tjänstevapen-DM med<br />

pistol i Jakobstad 20<strong>12</strong><br />

Jakobstadsnejdens Reservister<br />

arrangerade DM i Pa3<br />

och Pa4 med tjänstepistol<br />

söndagen den 20.5.20<strong>12</strong> på<br />

skjutbana i Spituholmen.<br />

Trots att tävlingen oturligt<br />

krockade med bronsmatchen<br />

i ishockey-vm deltog<br />

ett tiotal reservister från 3<br />

olika reservistföreningar<br />

i tävlingen och resultaten<br />

blev rätt höga som väntat<br />

och kampen jämn om de<br />

fyra första placeringarna,<br />

endast ett fåtal poäng skiljde<br />

kombattanterna åt.<br />

Arrangörerna tackar för<br />

visat intresse och hoppas<br />

på mera deltagare nästa år.<br />

Reserviläisten pienoiskiväärikilpailut<br />

Nivalassa<br />

helatorstaina 17.5.20<strong>12</strong><br />

Tulokset:<br />

60 ls, makuu, sarja Y70:<br />

1) kapt. Alpo Hakala, Kokkolan<br />

res.ups. (98, 92, 97,<br />

95, 96, 96) 574 p. 2) korp.<br />

Kalervo Simi, Ylivieskan<br />

reserv. (93, 96, 90, 93, 95,<br />

97) 564 p.<br />

Y60: 1) korp. Veikko<br />

Kaarta, Kalajoen reserv.<br />

(96, 99, 97, 97, 99, 97) 585<br />

p. 2) korp. Eero Marjakangas,<br />

Ylivieskan reserv. (94,<br />

97, 94, 98, 93, 94) 570 p. 3)<br />

majuri Eino Mehtälä, Nivalan<br />

res. ups. (74, 78, 86, 85,<br />

94, 82) 499 p.<br />

DM PA 3 – PA 4,<br />

20<strong>12</strong> Resultat<br />

Filip West 176<br />

Mikael Skytte 172<br />

Stefan Järndahl 170<br />

Mika Tapanainen 169<br />

Numminen 165<br />

Vainio 136<br />

Anton Tapanainen 132<br />

Robert Nyman 131<br />

Marjamäki 98<br />

Lillrank 93<br />

Tävlingsledare<br />

Stefan Järndahl<br />

Jakobstadsnejdens<br />

Reservister<br />

Tuloksia Nivalasta<br />

Y: 1) sot. Mika Kaarta,<br />

Kalajoen reserv. (93, 95,<br />

94, 96, 98, 96) 572 p. 2)<br />

alik. Yrjö Uusivirta (95,<br />

95, 94, 95, 96, 92) 567 p.<br />

(napakympit 20 kpl) 3) sot.<br />

Arvo Hakula, Nivalan res.<br />

ups. (91, 95, 96, 95, 95, 95)<br />

567 p. (16)<br />

3 x 20 ls. sarja Y60: 1)<br />

korp. Eero Marjakangas,<br />

Ylivieskan reserv. (191,<br />

170, 168) 529 p. 2) korp.<br />

Veikko Kaarta, Kalajoen<br />

reservil. (195, 140, 183)<br />

518 p.<br />

Y: 1) alik. Yrjö Uusivirta,<br />

Nivalan res.ups. (190, 157,<br />

164) 511 p. 2) sot. Mika<br />

Kaarta, Kalajoen reserv.<br />

(188, 157, 153) 498 p.<br />

Kuljetusosasto Pauha-harjoituksessa<br />

Kuljetusosasto hoiti kolmentoista<br />

kuljettajan voimin<br />

erilaiset kuljetustehtävät<br />

Pauha-harjoituksessa<br />

13.–15.4 20<strong>12</strong>. Apuna oli<br />

myöskin neljä autosota-<br />

miesta Kainuun Prikaatista<br />

neljän maastokuorma-auton<br />

voimin.<br />

Autot oli varustettu henkilökuljetus-”modulein”.<br />

Koko ajoneuvokalusto oli<br />

määrältään kometoista kappaletta.<br />

Kyseinen Keski-Pohjanmaan<br />

Kotun kuljetusosasto<br />

on perustettu 2008. Siihen<br />

kuuluu 26 kuljetuslupien<br />

omaavaa reserviläistä.<br />

Tämä oli jo kolmas kerta<br />

kun kuljetusosasto oli tositoimissa<br />

muun muassa<br />

Pauha-harjoituksessa.<br />

Ari Olli<br />

ResUl: s SRA skyttekurs hölls i Jakobstad<br />

En kurs för nya SRA skyttar<br />

startade i slutet av mars<br />

månad på JSF: s skjutbana<br />

i Jakobstad. Nu i början av<br />

juni har dom nya aspiranterna<br />

avlagt både teori- och<br />

praktiskt säkerhetstest, och<br />

har därmed förskansat sej<br />

statusen som säkra och regelkunniga<br />

SRA skyttar.<br />

Ett tiotal reservister har<br />

genomgått årets kurs och<br />

era av deltagarna är nya<br />

medlemmar i reservistorganisationen.<br />

VUORI 20<strong>12</strong> kerää<br />

jälleen harjoitusjoukot<br />

<strong>Haapajärven</strong> varikolle<br />

11. VUORI -harjoitus järjestetään<br />

tänä vuonna 21.<br />

–23.9. <strong>Haapajärven</strong> Varikolla.<br />

Harjoituksessa järjestetään<br />

9 kurssia. Kursseja<br />

ovat muun muassa<br />

sissitoiminta, suojelutoiminta<br />

ja tarkka-ampujien<br />

tiedustelutoiminta. Täysin<br />

uutena Vuori harjoituksen<br />

kurssina naisille järjestetään<br />

naisten maastokurssi.<br />

Tarkemmin kursseihin<br />

kannattaa käydä tutustumassa<br />

MPK:n Länsi-<br />

Suomen Maanpuolustuspiirin<br />

nettisivujen kautta.<br />

VUORI 20<strong>12</strong> harjoituksen<br />

sivuille löytyy sivulta<br />

linkki, jota kautta pääsee<br />

myös ilmoittautumaan<br />

kursseille.<br />

VUORI -harjoitus järjestetään<br />

toista kertaa kolmen<br />

KOTU-yksikön kesken.<br />

Harjoituksen johtaa Keski-<br />

Pohjanmaan KOTU-yksikkö<br />

ja siihen osallistuu myös<br />

Jakobstadsnejdens Reservister<br />

har anordnat kurser<br />

sedan 1997 och mycket har<br />

förändrats under årens lopp,<br />

regelverkat har uppdaterats<br />

med jämna mellanrum och<br />

kraven på skyttarna har<br />

ökat markant sedan starten.<br />

Man skall numera avlägga<br />

ett skjutprov där inte bara<br />

vapenhanteringens säkerhet<br />

bedöms utan även resultatet<br />

skall vara av rätt hög nivå.<br />

Den nya vapenlagen sätter<br />

också nya krav på utövare av<br />

Keski-Suomen ja Pohjois-<br />

Pohjanmaan KOTU-yksiköt.<br />

sporten, genom den fordras<br />

att man kan styrka sin kontinuerliga<br />

aktivitet året om<br />

på skjutbanan för att vara<br />

berättigad att skaffa och inneha<br />

egna vapen. Värdet på<br />

statusen som SRA skytt har<br />

ökat och det lönar sig verkligen<br />

att hålla den ikraft. Detta<br />

är dock inget problem eftersom<br />

föreningen ordnar skjuttillfällen<br />

vart tredje veckos-<br />

lut vintertid och sommartid<br />

t.o.m. vartannat, alla dessa<br />

fyller kriterierna som lagen<br />

föreskriver. Sommartid ordnas<br />

det dessutom alltid två<br />

olika skjutningar samtidigt,<br />

någon typ av grundläggande<br />

skytte samt Sra.<br />

Föreningen har även egna<br />

skytteinstruktörer som kan<br />

utfärda aktivitetsintyg vid<br />

behov. Mikael Skytte<br />

ResUl:in<br />

SRA ampujakurssi<br />

pidettiin Pietarsaaressa<br />

Kurssi uusille Sra ampujille<br />

alkoi maaliskuun lopussa<br />

JSF:n ampumaradalla Pietarsaaressa.<br />

Kesäkuun alussa<br />

uudet kokelaat ovat suorittaneet<br />

sekä teoria- että käytännön<br />

turvatestit ja voivat siten<br />

kutsua itseään turvallisiksi<br />

ja säännöt tunteviksi SRAampujiksi.<br />

Kymmenkunta<br />

reserviläistä on suorittanut<br />

tämän vuoden kurssin ja<br />

moni osallistuja on reserviläisjärjestön<br />

uusi jäsen.<br />

Pietarsaaren Seudun <strong>Reserviläiset</strong><br />

ovat järjestäneet<br />

kursseja vuodesta 1997 alkaen<br />

ja useat asiat on muuttunut<br />

vuosien aikana; sääntömääräykset<br />

on päivitetty<br />

tasaisin välein ja ampujiin<br />

kohdistuvia vaatimuksia on<br />

kohotettu tuntuvasti. Nykyään<br />

suoritetaan ampumakoe<br />

jossa ei ainoastaan arvioida<br />

aseenkäsittelyn turvallisuutta<br />

vaan myös tuloksen on oltava<br />

melko korkealla tasolla.<br />

Uuden aselain myötä ovat<br />

vaatimukset lajin harrastajia<br />

kohtaan myös nousseet. Se<br />

edellyttää, että harrastaja<br />

pystyy vahvistamaan ampumaradalla<br />

harrastuksensa<br />

jatkuvuutta tasaisesti ympäri<br />

vuoden, jotta ampuja on<br />

oikeutettu hankkimaan ja<br />

pitämään hallussaan omia<br />

aseita. SRA-ampujan statuksen<br />

arvokkuus on noussut<br />

ja se kannataa todellakin<br />

pitää voimassa. Tämäkään<br />

ei ole mikään ongelma, sillä<br />

yhdistys järjestää ampumatilaisuuksia<br />

joka kolmas<br />

viikonloppu talviaikaan ja<br />

jopa joka toinen viikonloppu<br />

kesäaikaan. Kaikki tilaisuudet<br />

täyttävät lain määrittelemät<br />

kriteerit. Kesäaikaan<br />

järjestetään aina kaksi eri<br />

ammuntaa yhtäaikaisesti,<br />

jonkuntyyppinen perusammunta<br />

sekä sra.<br />

Yhdistyksellä on myös<br />

omia ampuma-asekouluttajia,<br />

jotka tarvittaessa pystyvät<br />

kirjoittamaan harrastustodistuksia.<br />

Mikael Skytte

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

KLÄM PÅ MILIN 20<strong>12</strong><br />

När jag för ett antal år sedan<br />

deltog i en PAUHA övning<br />

i Lohtaja så pågick det samtidigt<br />

en anpassad kurs för<br />

personer med utvecklingstörning<br />

från Seinäjoki trakten.<br />

Jag minns ännu deras<br />

leenden när de kom marscherande<br />

på led till bespisning<br />

eller till soldathemmet<br />

på kvällarna. När jag nu några<br />

år senare blev tillfrågad<br />

om jag kunde tänka mig att<br />

arrangera en motsvarande<br />

anpassad kurs på svenska<br />

så behövde jag inte fundera<br />

länge på vad jag skulle svara,<br />

det blev naturligtvis, JA<br />

GÄRNA.<br />

Redan efter de 2 första<br />

planeringsmötena senaste år<br />

så kändes vårt koncept bra.<br />

FDUV skulle sköta marknadsföringen<br />

av kursen samt<br />

bistå med ett antal stödpersoner.<br />

Folkhälsan Pedersöre<br />

lovade ställa upp med resurser<br />

i form av utbildningsmaterial<br />

och sponsorering av<br />

en minibuss som vi har till<br />

förfogande under hela kursen.<br />

Österbottens räddningsverk<br />

och brandmästare Tore<br />

Lindström lovade komma ut<br />

på egen tid för en primärsläckningskurs.<br />

Från Borgå<br />

stift lovade Nalle Öhman<br />

stå för det andliga inslaget.<br />

Man kan ofta tycka att det<br />

går mycket tid till alla dessa<br />

möten, men planeringen är<br />

ofta halva jobbet och med<br />

enbart e-post kommunikation<br />

missar man ofta spontana<br />

inslag som dyker upp runt<br />

ett bord. Kursens program<br />

bestod nu bl. a. av grunder i<br />

sluten ordning, sätta upp ett<br />

komplett läger, handgranats<br />

kastning, användning av sinnen<br />

i fält, primärsläckning,<br />

presentation av olika slag<br />

av vapen, göra mat i Trangia<br />

samt skytte med Airsoft och<br />

luftgevär. Till detta kommer<br />

även en hel del social samvaro<br />

i form av plättstekning,<br />

korvgrillning, besöken på<br />

soldathemmet och guidning<br />

på skjutområdet för att inte<br />

tala om ved hämtnings kommando<br />

med rysk arme bil.<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 23<br />

Nu ska vi också komma<br />

ihåg att man inte ensam kan<br />

dra en kurs av detta slag.<br />

Jag har haft Kari Rönnqvist<br />

med som högra hand både i<br />

planering och genomförande,<br />

vi ck även 4 mycket<br />

kompetenta stödpersoner<br />

från FDUV som blev gruppchefer<br />

under kursen. Sedan<br />

så hjälptes vi även åt mellan<br />

kurserna så att jag hoppade<br />

in och hjälpte den finska<br />

kursen med praktiska saker<br />

medan Terho Tattari stekte<br />

plättar med vår kurs. Förutom<br />

dessa nns det ännu<br />

personer som bör nämnas t<br />

ex Jukka Torppa (planering)<br />

samt Rhea Nyqvist och hennes<br />

dotter som stod för båda<br />

kursernas bespisning.<br />

Ja, hur blev det då? För<br />

min egen del så kan jag ju<br />

säga att jag sitter och ler<br />

ännu när jag tänker tillbaka<br />

på kursen som lyckades till<br />

100%. Feedbacken från deltagarna<br />

gavs kontinuerligt i<br />

realtid vilket känns bra för<br />

då har man chans att förbättra<br />

vid behov under kursens<br />

gång. Den skrivna feedbacken<br />

som gavs vid avslutningen<br />

var också mycket<br />

positiv liksom den vi ck av<br />

närvarande föredrar på plats.<br />

Avslutningsvis så kan jag<br />

bara säga TACK till alla berörda.<br />

MPK Keskipohjanmaa<br />

Jörgen Härmälä<br />

Pietarsaaren Seudun <strong>Reserviläiset</strong><br />

– Jakobstadsnejdens<br />

Reservister ry<br />

Elämyspalveluja<br />

Pietarsaaressa!<br />

Pietarsaaren Seudun <strong>Reserviläiset</strong> ry tarjoaa<br />

yrityksille/ ryhmille mahdollisuuden kokeilla ammuntaa<br />

aidoilla ruutiaseilla. Ammunnat voidaan<br />

järjestää esim. yrityksen henkilökunnalle suunnattuna<br />

ulkoilupäivänä me-henkeä kohottaen,<br />

polttariporukoille tai miksi ei järjestää yrityksen<br />

vieraille tai asiakkaille eksoottista elämystä ruudintuoksun<br />

leijaillessa sieraimiin!<br />

Lisätiedot ja tilaukset:<br />

Mikael Skytte, puh. 050 598 3142,<br />

sähköposti: mikael.skytte@kolumbus.<br />

Upplevelsetjänster<br />

i Jakobstad!<br />

Jakobstadsnejdens Reservister rf. erbjuder företag/<br />

grupper i nejden möjlighet att prova på äkta<br />

krutvapenskytte. Skjutningarna kan anordnas<br />

som friluftsdagar åt personalen för att höja Viandan,<br />

som program på svensexor/möhippor,<br />

eller varför inte ordna en exotisk upplevelse för<br />

företagets gäster och kunder där krutröken hänger<br />

tung i luften.<br />

Tilläggsinformation och beställningar:<br />

Mikael Skytte, tfn 050 598 3142,<br />

e-post: mikael.skytte@kolumbus.<br />

www.haapajarvireisjarvi-reservilaiset.<br />

Palvelusaseen 6.5.20<strong>12</strong> tulokset ovat<br />

luettavissa kotisivultamme. Kotisivuille on<br />

lisätty myöskin 22.4.20<strong>12</strong> ammutun<br />

Karin Panoksen tulokset.<br />

Pietarsaaren Seudun<br />

<strong>Reserviläiset</strong> –<br />

Jakobstadsnejdens<br />

Reservister<br />

Program Ohjelma II – 20<strong>12</strong><br />

8.7. kl. 18.00 Sra + Palvelusammunta pistoolilla<br />

22.7. kl. 18.00 Sra + Perinnekivääri<br />

1.8. kl. 19.00 Cykelmarsch/Polkupyörämarssi<br />

19.8. kl. 16.00 Sra<br />

19.8. kl. 16.00 Dubbelälg DM -<br />

Hirvi kaksoislaukaus PM<br />

2.9. kl. 16.00 Sra + Perinnekiv.<br />

11.9. kl. 18.00 Coopertest.<br />

23.9. kl. 16.00 Sra + Perusammunta<br />

oktober/lokakuu Höstmöte/ Syyskokous<br />

3.10. kl. 19.00 Simning/bowling Uinti/Keilailu<br />

21.10. kl. 16.00 Sra + Perusammunta rk.<br />

Okt-nov/loka-marras Besök till veteranernas<br />

traditionsrum/Vierailu veteraanien perinnehuoneelle<br />

nov/marras Radioövning/ harjoitus<br />

7.11. kl. 19.00 Väggklättring<br />

18.11. kl. 14.00 Sra + Perusammunta<br />

6.<strong>12</strong>. kl.10-13 Uppvaktningar vid hjältegravarna<br />

samt självständighetsdagens premieringar vid<br />

Jakobstads församlingscenter/ Kunnianosoitukset<br />

sankarihaudoilla sekä Itsenäisyyspäivän huomionosoituksien<br />

jako Pietarsaaren seurakuntakeskuksessa.<br />

<strong>12</strong>.<strong>12</strong>. kl. 19.00 Bowling<br />

16.<strong>12</strong>.kl. 14.00 Sra + Perusammunta

---

24 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

* Palveleva * Yksilöllinen * Erilainen<br />

* Betjänande * Individuellt * Annorlunda<br />

MA-PE<br />

LA<br />

SU<br />

<br />

<br />

<br />

Vaasan Kuninkaan Apteekki<br />

Kungs Apoteket i Vasa<br />

ark/vard 9-20 la/lö 10-16 puh/tfn 3168 700<br />

Kuninkaantie/Kungsvägen 72-74<br />

www.vaasankuninkaanapteekki.fi<br />

PALVELEE:<br />

6-21<br />

8-21<br />

8-21<br />

<br />

<br />

<br />

Meiltä<br />

saat<br />

Bonusta<br />

jopa 5%<br />

Kannus puh. 020 780 8420<br />

Maatalouden poikkeusolot<br />

-kurssi Haapajärvellä<br />

Yhteiskunnan häiriötön toiminta<br />

on Suomessa lähes itsestäänselvyys.<br />

Toki lakkoja<br />

on ja onnettomuustilanteita,<br />

mutta suuria yhteiskunnallisia<br />

häiriöitä ei ole ollut vuosikymmeniin.<br />

Kuitenkin häiriötilanteisiin<br />

– vaikka ne olisivat<br />

kuinka epätodennäköisiä<br />

– kannattaa varautua. Maatalouden<br />

varautuminen häiriötilanteisiin<br />

on erittäin tärkeää<br />

jo huoltovarmuudenkin<br />

kannalta.<br />

Haapajärvellä annettiin<br />

maaseutuyrittäjiksi opiskeleville<br />

ja maaseutuyrittäjänä<br />

toimiville koulutusta siihen,<br />

miten maatilan tulisi varautua<br />

häiriötilanteisiin.<br />

Maaseutujohtaja Pasi<br />

Liikasen lista maatilojen<br />

uhkista oli pitkä: alkoholi,<br />

avioero, eläintaudit, kaasut,<br />

kuolema, polttonesteet, siemenet,<br />

sähkö, säteily, tapaturma,<br />

tietoyhteydet, tulipalo,<br />

uupumus ja vesi.<br />

Kun Liikanen tarkasteli<br />

tarkemmin maataloustuotannon<br />

turvaamista tiloilla, nosti<br />

hän esiin yhtenä kärkenä<br />

työvoiman. Maatalousväki<br />

ikääntyy, tilakoko kasvaa ja<br />

riskit kasvavat.<br />

Tähän yhtälöön jatkajien<br />

löytyminen ei ole välttämättä<br />

helppoa.<br />

– Osaavaa työvoimaa olisi<br />

teknistyvässä maataloudessa<br />

oltava saatavilla.<br />

Maatilat ovat myös vahvasti<br />

riippuvaisia energiasta.<br />

Kylmäsäilytykseen, viljan<br />

kuivaukseen, teleyhteyksien<br />

ylläpitoon ym. tärkeisiin toimintoihin<br />

tarvitaan sähköä.<br />

– Tilat ovat hajallaan,<br />

jolloin pitkät jakelujänniteverkot<br />

ovat alttiina myrskytuhoille<br />

ja salaman aiheuttamille<br />

ylijännitteille. Tiloilla<br />

onkin oltava omaa varavoimaa,<br />

Liikanen linjasi.<br />

VAP-miehiä joka pitäjässä<br />

Poikkeusoloissa, jolloin<br />

armeijaan tarvitaan reserviläiset<br />

apuun, turvataan<br />

kotimainen elintarviketuotanto<br />

tiloilla VAP-järjestelyillä.<br />

Maatalouden palveluksessa<br />

toimivasta väestöstä<br />

osa on varattu jatkamaan<br />

tuotantoa tiloilla poikkeusoloissa.<br />

Näitä varauksia<br />

on kaikissa maatalouspitäjäissä.<br />

Maaseutujohtaja Pasi<br />

Liikasen mukaan 100–200<br />

hehtaaria kohti on varattu<br />

yksi VAP-viljelijä työkoneineen<br />

ja 100 nautaa kohti<br />

yksi mies. Kymmentä VAPhenkilöä<br />

kohti on taas yksi<br />

viljelypäällikkö.<br />

Nuoria ei voida varata<br />

VAP-viljelijöiksi, vaan tilojen<br />

vanhempaa väkeä. Varaus<br />

on voimassa kerrallaan<br />

viisi vuotta ja sen jälkeen se<br />

on anottava uudelleen.<br />

Jos työtehtävät muuttuvat<br />

tai henkilö muuttaa, varaus<br />

peruuntuu.<br />

Tilojen<br />

varastoitava<br />

siemenviljaa<br />

– Maassa viljelty ala on 1,85<br />

miljoonaa hehtaaria, kesanto<br />

mukaan luettuna peltoalaa<br />

on 2,25 miljoonaa hehtaaria.<br />

Nykyinen 85 prosentin<br />

elintarvikeomavaraisuus<br />

edellyttää noin kahden miljoonan<br />

hehtaarin peltoalaa,<br />

Liikanen huomautti.<br />

Suomella on olemassa<br />

huoltovarmuustavoite. Pitää<br />

turvata ravinnon saanti<br />

maassa asuvalle väestölle<br />

ainakin vuodeksi eteenpäin.<br />

VAP-viljelyyn annetaan<br />

myös erikseen koulutusta.<br />

Myös yritykset voivat<br />

varata työntekijöitään<br />

VAP-työntekijöiksi, jos<br />

yritys tai sen kyseinen<br />

toimipaikka on luokiteltu<br />

huoltovarmuuden kannalta<br />

kriittiseksi yritykseksi.<br />

Yritys voi varata omia<br />

tai alihankkijoidensa työntekijöitä,<br />

jotka ovat tärkeitä<br />

tuotannolle häiriötilanteiden<br />

ja poikkeusolojen<br />

aikana.<br />

2 800 kilokaloria vuorokaudessa<br />

olisi saatava kaikkien<br />

ravintoa.<br />

– Elintarvikkeiden tuotannossa<br />

varaudutaan täysomavaraisuuteen.Nykypeltomäärällä<br />

se onnistuu, arvioi<br />

Liikanen, mutta toi esiin<br />

ongelman.<br />

– Huoltovarmuuden tavoitteena<br />

on, että siemenviljaa<br />

varastoidaan 80 000 tonnia ja<br />

täydentävästi nurmikasvien<br />

siemeniä. Tuo ei riitä, tiloille<br />

pitäisi olla kolminkertainen<br />

määrä tuotantoa varten. Siksi<br />

tilojen on varastoitava itse<br />

siemenviljaa.<br />

Liikanen piti myös jalostuksen<br />

ja kaupan keskittymistä<br />

uhkana häiriötilanteessa.<br />

– Ne voivat olla toimivia,<br />

mutta myös riskialttiita.<br />

Koulutustilaisuudessa<br />

puhuivat lisäksi everstiluutnantti<br />

Jukka Nikkari puolustusvoimien<br />

osuudesta<br />

varautumisessa, palomestari<br />

Matti Lehtinen pelastuslaitoksen<br />

häiriötilanteisiin varautumisesta<br />

ja eläinlääkäri<br />

Matti Tölli eläinläkinnän<br />

varautumisesta.’Tilaisuuden<br />

järjesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen<br />

Länsi-<br />

Suomen maanpuolustuspiirin<br />

Keski-Pohjanmaan<br />

koulutus- ja tukiyksikkö.<br />

Juha Hiekkilä/Maaselkä

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

Koulutuskeskus Sedu Kurikan<br />

turvallisuusalan ensimmäisen<br />

vuoden opiskelijat<br />

osallistuivat PAUHA- sotaharjoitukseen<br />

Lohtajalla<br />

13.–15.4.20<strong>12</strong>. Turvallisuusalan<br />

opiskelijoita oli yhteensä<br />

14, josta tyttöjä oli 7<br />

ja poikia 7. Kurssijohtajana<br />

toimi Koulutuskeskus Sedun<br />

liikunnanopettaja Teemu<br />

Joensuu, joka oli kuudetta<br />

kertaa PAUHASSA kurssijohtajana.<br />

Kurssivääpelinä<br />

toimi toista kertaa vanhaan<br />

malliin Antti Isoaho Nurmosta.<br />

Kouluttajana toimi<br />

ensimmäistä kertaa Koulutuskeskus<br />

Sedun opintoohjaaja<br />

Timo Järvinen.<br />

Päivä alkoi perjantaina<br />

13.4. Sedu Kurikan opetustiloissa<br />

varustamisella. Kun<br />

maastovarustus oli valmis,<br />

niin seuraavaksi oli järjestäytymiskoulutusta(sulkeisjärjestystä<br />

ja käskyttämistä).<br />

Lounaan jälkeen Kurikan<br />

reserviläiset esittäytyivät<br />

opiskelijoille. Tämän jälkeen<br />

bussikuljetuksella kohti<br />

PAUHA-sotaharjoitusaluetta<br />

Lohtajalle. Matkalla katsoimme<br />

Maanpuolustuspiirin<br />

(MPK) ja Suomen puolustusvoimien<br />

esittelyvideoita.<br />

Iltapäivällä saavuimme<br />

Lohtajalle PAUHA-sotaharjoitusalueelle,<br />

jossa ilmoittauduimme<br />

leirin esikuntaan.<br />

Saimme joukkuekohtaisen<br />

materiaalin mukaamme<br />

ja samalla perustimme<br />

leirialueen harjoitusalueelle<br />

(kaksi puolijoukkuetelttaa).<br />

Illalla oli saha+kirves koulutusta<br />

sekä polttopuiden teko<br />

yötä varten kaminaan. Tutustuimme<br />

myös sotilaskoti<br />

toimintaan. Illan päätteeksi<br />

seurasimme lipun laskua sekä<br />

kävimme telttamajoituksen<br />

turvallisuusohjeet läpi ja<br />

kipinän tehtävät. Kipinälistan<br />

teki puolijoukkueteltan<br />

ryhmänjohtaja,jonka pituus<br />

oli 1 tunti. Jokainen opiske-<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 25<br />

SEDU KURIKKA PAUHASSA:<br />

Nuoret tutustuivat puolustusvoimiin<br />

Ryhmä valmiina perustamaan.<br />

lija sai kokea kipinätuntina<br />

olemisen.<br />

Lauantaina kipinä herätti<br />

teltassa klo 6.00 ja aamutoimet<br />

käyntiin. Sää oli todella<br />

vetinen ja märkä heti aamutuimaan.<br />

HUH HUH mikä<br />

VETINEN-PAUHA olikaan<br />

tulossa!!!<br />

Aamupala tehtiin taivasalla<br />

trangia koulutuksen<br />

kautta,joka koettiin upeana<br />

uutena kokemuksena ,lumi<br />

ja vesisateesta huolimatta.<br />

Lipun noston jälkeen<br />

rastikoulutuksena puolet<br />

porukasta meni ilmakivää-<br />

Harjoitusalueen portilla toiminta oli esimerkillistä.<br />

rikoulutukseen ja tarkkuusammuntoihin<br />

sekä toinen<br />

porukka harjoitteli kartan<br />

lukua ja kompassin käyttöä<br />

parakkitiloissa. Puolustusvoimien<br />

kenraali oli myös<br />

tullut Lohtajalle tutustumaan<br />

PAUHA-harjoituksen. Odotimme<br />

myös hänen tuloaan<br />

rastikoulutukseen.<br />

Iltapäivällä jatkettiin käytännönsuunnistusharjoituksella<br />

3 km radalla. Lunta oli<br />

lähes puoli metriä metsässä<br />

tarpomista eteenpäin. Urheat<br />

nuoret selviytyivät upeasti<br />

harjoitusradasta,vaikka<br />

sadeviitta olikin päällä ja<br />

paita oli aivan litimärkä.<br />

Päivän päätteeksi E-P Kotu<br />

yksikön päällikkö Maija<br />

Haanpää piti hätä-ensiapukoulutuksen<br />

nuorille,jossa<br />

myös Puolustusvoimien<br />

kenraali piipahti matkalla.<br />

Action-toimintaa oli Maijan<br />

rastikoulutuksessa.<br />

Illan päätteeksi oli oman<br />

huollon koulutusta (vaatteiden<br />

kuivattamista ja vaihtamista<br />

sekä päivän kruunasi<br />

saunassa käynti vetiseen ja<br />

hikiseen päivään).<br />

Sunnuntaina kipinä herätti<br />

klo 6.00 ja aamutoimet<br />

käyntiin. Aamupalan jälkeen<br />

oli lipun nosto,jonka jälkeen<br />

oli tutustuminen muiden<br />

kurssien toimintaan. Menimme<br />

kuorma-autoilla<br />

tarkka-ammunta paikalle<br />

(panssaritorjunta ja konekivääritoiminta).<br />

Sää oli todella<br />

sumuinen ja sateinen,<br />

joten näimme vain konekivääri<br />

partion kuivaharjoittelutoimintaa.<br />

Saavuttuamme takaisin<br />

leiripaikalle harjoitusalueelta<br />

aloimme purkaa leirialuetta<br />

sekä joukkuekohtaisen<br />

materiaalin huoltoa ja palautusta.<br />

PAUHA-sotaharjoitus<br />

päättyi harjoituksen johtajan<br />

Arto Lammin loppukatselmukseen<br />

sekä hänen<br />

päätössanoihin.<br />

PAUHA- sotaharjoitus, joka<br />

järjestettiin jo <strong>12</strong>. kerran<br />

oli sääoloiltaan erittäin sateinen<br />

ja märkä sekä lumimäärä<br />

oli suuri,joka toi haasteen<br />

moniin eri sotaharjoitustoimintoihin,<br />

kertoili Arto<br />

Lammi sanoissaan.<br />

PAUHA-sotaharjoitukseen<br />

osalllistui reserviläisiä<br />

n. 350 ja Puolustusvoimiin<br />

tutustuvia nuoria n. 100. Kurikan<br />

lisäksi oli nuoria tullut<br />

myös Kokkolasta, Kauhavalta<br />

ja Perhosta.<br />

Tämän jälkeen alkoi bussimatka<br />

kohti Sedu-Kurikka.<br />

Kurikassa palautettiin henki-<br />

KOTU-päällikkö Maija Haanpää.<br />

lökohtaisten materiaalin luovutus.<br />

Kurssijohtaja Teemu<br />

Joensuu jakoi kurssilaisille<br />

kurssitodistukset sekä<br />

palkitsemiset. Kurssilaiset<br />

pääsivät kotirintamalle noin<br />

klo 18.30, jolloin uni maittoi<br />

kaikkein eniten.<br />

Kaikkien kurssilaisten yhteinen<br />

ääni oli lopuksi, että<br />

ensi vuonna ilman muuta<br />

Lohtajan PAUHA-sotaharjoitukseen,<br />

josta alkaa kevät.<br />

Kirjoittaja:<br />

Timo Järvinen,<br />

opinto-ohjaaja,<br />

Koulutuskeskus Sedu

---

26 — 2 / 20<strong>12</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

KESKI-POHJANMAAN KOTU-YKSIKÖN KOULUTUSTARJONTA 1.6.–30.9.20<strong>12</strong><br />

1. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus<br />

Reserviläisammunnat 2.6. Pyhäjärvi 0616 <strong>12</strong> <strong>12</strong>036<br />

Tutustuminen Ilmatorjuntaharjoitukseen 1/20<strong>12</strong> 9.6. Lohtaja 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>067<br />

Ruutiasekilpailut (RES ja RUL SM-karsinta)<br />

9.-10.6. Haapajärvi 0601 <strong>12</strong> <strong>12</strong>073<br />

SRA-kilpailut 16.6. Pietarsaari 0602 <strong>12</strong> <strong>12</strong>074<br />

Sovellettu kohteensuojaus / VARIKKO 20<strong>12</strong><br />

16.-17.6. Kokkola 0609 <strong>12</strong> <strong>12</strong>039<br />

Iskuosastotoiminta / VARIKKO 20<strong>12</strong><br />

16.-17.6. Kokkola 0609 <strong>12</strong> <strong>12</strong>040<br />

Sovellettu kenttälääkintä / VARIKKO 20<strong>12</strong><br />

16.-17.6. Kokkola 0609 <strong>12</strong> <strong>12</strong>041<br />

Kenttämuonitus taisteluolosuhteissa / VARIKKO 20<strong>12</strong><br />

16.-17.6. Kokkola 0609 <strong>12</strong> <strong>12</strong>042<br />

FINNSNIPER 20<strong>12</strong> 6.-8.7. Lohtaja 0603 <strong>12</strong> <strong>12</strong>063<br />

Ase- ja ampumakoulutus Jepen Pytty<br />

7.7. Haapajärvi 0601 <strong>12</strong> <strong>12</strong>043<br />

Perinneaseammunnat (pistooli ja kivääri)<br />

<strong>12</strong>.7. Pyhäjärvi 0616 <strong>12</strong> <strong>12</strong>075<br />

Reserviläisasekurssi naisille 4.8. Ylivieska 06<strong>12</strong> <strong>12</strong> <strong>12</strong>079<br />

Haanen jotos 10.-<strong>12</strong>.8. Perho 0605 <strong>12</strong> <strong>12</strong>066<br />

Infanterigrupps strid /RANNIKKOMYRSKY 20<strong>12</strong><br />

10.-<strong>12</strong>.8. Lohtaja 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>044<br />

Jalkaväkijoukkueen taistelu /RANNIKKOMYRSKY 20<strong>12</strong><br />

10.-<strong>12</strong>.8. Lohtaja 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>045<br />

Kenttämuonitus vihollisuhan alla /RANNIKKOMYRSKY 20<strong>12</strong><br />

11.-<strong>12</strong>.8. Lohtaja 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>046<br />

Autojoukkojen Keski-Pohjanmaan kilta ry:n ase- ja ampumakoulutus<br />

11.8. Pietarsaari 0602 <strong>12</strong> <strong>12</strong>068<br />

Ampumasuunnistus 16.8. Kannus 0606 <strong>12</strong> <strong>12</strong>076<br />

ICCS (Individual Common Core Skills) /Voimankäyttö<br />

18.8. Toholampi 0618 <strong>12</strong> <strong>12</strong>047<br />

POHJANMAAN<br />

MAANPUOLUSTAJA<br />

Keski-Pohjanmaan<br />

Maanpuolustajien<br />

piirin ja Vaasan<br />

Reserviupseeri-<br />

piirin tiedotus- ja<br />

jäsenlehti.<br />

Päätoimittaja:<br />

Heikki Pääjärvi,<br />

Lähdetie 4,<br />

68600 Pietarsaari,<br />

puh. 06 – 724 6333,<br />

040 519 9955,<br />

e-mail: paajarvi@multi.<br />

Lehtityöryhmä:<br />

Raimo Latvala,<br />

Heikki Pääjärvi,<br />

Markku Takala ja<br />

Kimmo Tastula.<br />

Lehden talous:<br />

Rauno Hauta-aho<br />

Ajurintie 28<br />

67100 Kokkola<br />

puh. 040–581 74<strong>12</strong><br />

e-mail:<br />

rauno.hauta-aho@sok.<br />

Pankki<br />

Nordea Kokkola<br />

106530–204150<br />

Seuraava<br />

Pohjanmaan<br />

Maanpuolustaja<br />

3/20<strong>12</strong>: syyskuu.<br />

Aineisto 29.9.20<strong>12</strong><br />

Osoitteenmuutokset:<br />

RES ja RUL:<br />

Jäsensihteeri<br />

Virpi Kukkonen<br />

(MPY Oy)<br />

Puh (09) 4056 2011,<br />

fax (09) 499 875<br />

Sähköposti:<br />

jasenasiat@rul.<br />

Autojoukkojen Kilta<br />

Ari Olli 050 375 4257<br />

ari.olli@kolumbus.<br />

Kokkolan meriosasto<br />

Jari Kivioja 050-5311463<br />

Sivunvalmistus<br />

Päivi Kultalahti<br />

Paino:<br />

Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Kokkola<br />

Painos: 6 000 kpl<br />

Reserviläispäivä 25.8. Haapajärvi 0601 <strong>12</strong> <strong>12</strong>048<br />

Sotilasasekilpailu 8.9. Haapajärvi 0601 <strong>12</strong> <strong>12</strong>077<br />

Rannikkojalkaväki 2 8.-9.9. Öja 0609 <strong>12</strong> <strong>12</strong>049<br />

Sotilastaitokilpailu 15.9. Kokkola<br />

VUORI-johtamistoiminta /VUORI 20<strong>12</strong><br />

21.-23.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>050<br />

Tarkka-ammuntatoiminta / VUORI 20<strong>12</strong><br />

21.-23.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>051<br />

Sissitoiminta /VUORI 20<strong>12</strong> 21.-23.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>052<br />

Huoltotoiminta /VUORI 20<strong>12</strong> 21.-23.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>053<br />

Kunniavartio- ja perinnetoiminnan perusteet /VUORI 20<strong>12</strong><br />

22.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>054<br />

KOTU-yksikön B-ajolupakoulutus /VUORI 20<strong>12</strong><br />

22.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>055<br />

Fortbildninsgdag för kustinfanteriutbildare 2<br />

2.9.-27.11. Jakobstad 0602 <strong>12</strong> <strong>12</strong>056<br />

Utbildarkurs 8.9.-23.9. Jakobstad 0600 <strong>12</strong> <strong>12</strong>010<br />

2. Varautumisen ja turvallisuuden koulutus<br />

Kiviniityn lukion maastokurssi<br />

16.-17.8. Lohtaja 0603 <strong>12</strong> 13020<br />

Nuorten turvakurssi 31.8.-2.9. Lohtaja 0600 <strong>12</strong> 13029<br />

Nuorten maastokurssi /VUORI 20<strong>12</strong><br />

21.-23.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> 13015<br />

Naisten maastokurssi /VUORI 20<strong>12</strong><br />

22.-23.9. HAAPV 0600 <strong>12</strong> 13016<br />

3. Muu toiminta<br />

Jäsentapaaminen / veteraanit 14.6 Lohtaja 0603 <strong>12</strong> 150<strong>12</strong><br />

MPK tutuksi 21.7. Pietarsaari 0602 <strong>12</strong> 15008<br />

HAANEN JOTOS 20<strong>12</strong><br />

partiokilpailu reserviläisille Suomenselän korpimetsissä<br />

PERHOSSA 10.-<strong>12</strong>.8.20<strong>12</strong><br />

Jotoksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää reserviläisten sissi- ja tiedustelutaitoja<br />

sekä fyysistä suorituskykyä. Jotos suoritetaan partiokilpailuna, jossa partion<br />

vahvuus on kolme henkilöä.<br />

Jotoksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat reserviläiset, mutta siihen voivat<br />

osallistua myös muut 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Jotos kuuluu<br />

MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen ja siitä saa kaksi<br />

rinnasteista kertausharjoitusvuorokautta.<br />

Kurssimaksu on kilpailijalta 10 €. POHMALTSTO maksaa maakuntajoukkojensa<br />

reserviläistensä kurssimaksut.<br />

Partiot varaavat itselleen tarvitsemansa muonitus-, vaatetus- ja<br />

majoitusmateriaalin. Jotoksen jälkeen osallistujille tarjotaan lämmin ruoka ja<br />

mahdollisuus saunaan sekä peseytymiseen.<br />

Ilmoittautumiset MPK:n kotisivujen kautta tai piiritoimistoon p. 0400 395 909<br />

5.8.20<strong>12</strong> mennessä. Partioiden kokoonpanot on ilmoitettava kurssinjohtaja<br />

Toivo Itäniemelle p. 0400 766 423. Itäniemi antaa tarvittaessa myös lisätietoja<br />

jotoksesta.<br />

Jotos alkaa ilmoittautumisella Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Perhon<br />

yksikössä 10.8. klo 18-21.<br />

Tilaisuuden järjestää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Keski-<br />

Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö.

---

Kesäkuu 20<strong>12</strong><br />

POHJANMAAN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN<br />

KURSSEJA VUONNA 20<strong>12</strong><br />

1. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus<br />

Kurssi Aika Paikka<br />

Kohteensuojausammunta 1.-2.9 Vaasa / Maalahti / Kivijärven ampumarata<br />

Hallinto- ja huoltopäivä POHMK 22.9 Lentosotakoulu Kauhava<br />

Virka-apukurssi POHMK 27.-28.10 Vaasa / Maalahti<br />

2. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus<br />

Kurssi Aika Paikka<br />

Reserviläisaseammunnat; SRA Jatkuu 31.10 saakka Kivijärven ampumarata / Vaasa<br />

Reserviläisaseammunnat;<br />

Perinnease (maanantaisin) Jatkuu 17.10 saakka Kivijärven ampumarata / Vaasa<br />

MilFight -reserviläisen voimankäyttö /<br />

kesäkausi 4.6. - 30.8 Teeriniemen väestösuoja, budosali<br />

Liikenteenohjaus 6.-8.7 Isokyrö<br />

Järjestys ja turvallisuus 6.-8.7 Isokyrö<br />

Överlevnad 1 (SERE A Del I / Eloonjäämiskoulutus<br />

1) TÄYNNÄ! 28.-29.7 Vaasa / Maalahti<br />

Reserviläispäivä<br />

(toimintarasteja ja ammuntaa) 19.8. Kivijärven ampumarata / Vaasa<br />

Köysilaskeutuminen 25.-26.8 Laihia / Seinäjoki<br />

Tarkka-ammunta pienoiskiväärillä 2<br />

(HUOM! muuttunut aika) 25.-26.8 Valtion virastotalo, Vaasa - Kivijärven ampumarata<br />

MilFight - reserviläisen voimankäyttö<br />

(syyskausi) 3.9-21.<strong>12</strong> Teeriniemen väestösuoja, budosali<br />

Mil ght -perustekniikkaleiri 15.-16.9 Teeriniemen väestösuoja, budosali<br />

Taktinen kivääri 3 29.-30.9 Valtion virastotalo, Vaasa - Kivijärven ampumarata<br />

Taktinen kivääri 4 13.-14.10 Valtion virastotalo, Vaasa - Kivijärven ampumarata<br />

Taisteluviestintä 10.-11.11 Pohjanmaan KOTU-yksikkö<br />

Maakuntajoukkojen taistelijan<br />

voimankäyttö 17.11 Teeriniemen väestösuoja, budosali<br />

Sotapeli 8.-9.<strong>12</strong> Valtion virastotalo, Vaasa<br />

KOTU -yksikön suunnittelukokous 15.<strong>12</strong> Valtion virastotalo, Vaasa<br />

3. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus<br />

Kurssi Aika Paikka<br />

Ampumakorttikoulutus 6.8 Valtion virastotalo, Vaasa<br />

Kansainvälinen Vaasan Marssi 10.-<strong>12</strong>.8 Vaasan ympäristö<br />

Maakuntakomppanian coopertesti 15.8 Kaarlen kenttä, Vaasa<br />

Lapsiperheen turvakurssi<br />

(iltakurssi) 16.8 (aloitus) Valtion virastotalo, Vaasa<br />

Maakuntakomppanian<br />

coopertesti 5.9 Kaarlen kenttä, Vaasa<br />

Kouluttamisen jatkokurssi 24.-25.11 Valtion virastotalo, Vaasa<br />

4. Muu toiminta<br />

Kurssi Aika Paikka<br />

Marskin ajo (maanpuolustushenkisille<br />

motoristeille) 21.7 Pohjanmaa<br />

IDPA -ampumakilpailut 8.-9.9 Kivijärven ampumarata / Vaasa<br />

SUORITAMME:<br />

*Erilaisia kaivuu- ja nostotöitä<br />

*Maakaapelointia<br />

*Maalämpöputkien kaivuutyöt<br />

KANNUKSEN O<br />

KAUKOLÄMPÖ Y<br />

Puhelin ......... (06) 8743 800<br />

Päivystys ...... 044-0265 633<br />

Fax ............... (06) 873 490<br />

Huuki Janne p. 040 533 8068<br />

Huuki Raimo p. 040 556 7539<br />

Huuki Marko p. 0400 767 346<br />

*Toimitamme maanrakennusaineita<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2 / 20<strong>12</strong> — 27<br />

Maanpuolustuskoulutusyhdistys<br />

(MPK) PL 22, 65101 Vaasa<br />

(Wolf ntie 35)<br />

Pohjanmaan Koulutus- ja<br />

tukiyksikön päällikkö<br />

Juha Ala-aho, gsm:040 756 9960<br />

juha.ala-aho@mpk. www.mpk.<br />

Fysikalisk undersöknings- och vårdanstalt<br />

Fysikaalinen tutkimus- ja hoitolaitos<br />

Fysioterapeut, fysioterapeutti<br />

Aki Yli-Korpela<br />

Källängsvägen 1, Niittylähteentie<br />

KORSHOLM, 65610 MUSTASAARI<br />

Tel. 06- 3223 566, 050-597 4075<br />

vitafysio@netikka.fi<br />

Asianajotoimisto<br />

Ristikangas &<br />

Kinnunen Oy<br />

Vaasanpuistikko 18, 65100 Vaasa<br />

p. (06) 3<strong>12</strong> 0250<br />

• KULJETUKSET PÄIVITTÄIN<br />

YMPÄRI MAAKUNTAA<br />

• MUUTTOKULJETUKSET<br />

KULJETUSPALVELU<br />

Pasi Syrjälä Ky<br />

Rekiläntie 581, 69100 Kannus<br />

Puh. 040 7156 049, 06-873 407

---

POHJANMAAN MAANPUOLUSTAJA<br />

N:o 2/20<strong>12</strong><br />

Kesäkuu<br />

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN UUTISET<br />

Puolustusvoimien lippujuhlapäivä toi ylennyksiä<br />

ja huomionosoituksia KOTU-yksikön<br />

kouluttajille<br />

Lippujuhlapäivänä ylennettiin kuusi KO-<br />

TU-yksikön kouluttajaa. Ylennys on osoitus<br />

kyvykkyydestä omassa sodanajan tehtävässä<br />

ja luonnollisesti yhteydessä myös kertausharjoitusvuorokausien<br />

määrään. Ylennys ei<br />

siis ole automaatio, vaikka kertausharjoituspäiviä<br />

olisikin kertynyt riittävästi ja edellisestä<br />

ylennyksestä kulunut aika mahdollistaisivat<br />

ylennyksen.<br />

Ylennettyjä kouluttajia ovat kapteeni Kari<br />

Autio (Kokkola), luutnantti Sami Salmu<br />

(Kalajoki/Liminka), ylivääpeli Juha Möttönen<br />

(Kokkola), vääpeli Timo Leminen<br />

(Kokkola), ylikersantti Nicklas Gustafsson<br />

(Pietarsaari) ja alikersantti Johan Björnvik<br />

(Pedersöre). Lippujuhlapäivän ylennysten<br />

lisäksi yksikön kouluttajana ja Reserviläisliiton<br />

varapuheenjohtajana toimivalle Rauno<br />

Hauta-aholle myönnettiin Suomen Valkoisen<br />

Ruusun ansioristi. Lämpimät onnittelut<br />

kaikille ylennetyille ja kunniamerkeillä palkituille!<br />

PAUHA 20<strong>12</strong> -harjoitus<br />

keräsi kiitosta<br />

Etelä-Pohjanmaan KOTU-yksikön suunnittelema<br />

ja johtama PAUHA 20<strong>12</strong> -harjoitus<br />

sujui kokonaisuutena hienosti. Kiitokset<br />

kaikille harjoituksen järjestelyissä mukana<br />

olleille toimijoille - teitte omalta osaltanne<br />

harjoituksesta jälleen kerran erinomaisen<br />

koulutustapahtumien kokonaisuuden. Erityisesti<br />

on huomioitava, että harjoitus sai<br />

paljon positiivista palautetta harjoituksessa<br />

vierailleilta Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajalta<br />

kenraalimajuri Pertti Salmiselta<br />

ja parlamentaarisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen<br />

neuvottelukunnan pääsihteeri<br />

everstiluutnantti Asko Vallalta. Tästä on<br />

erittäin hyvä jatkaa!<br />

VARIKKO 20<strong>12</strong> JA RANNIKKO-<br />

MYRSKY 20<strong>12</strong> -harjoitukset kehittävät<br />

reserviläisten tilanteenmukaisia<br />

taistelutaitoja<br />

Yksikkö järjestää kesällä kaksi sotilaallisia<br />

valmiuksia palvelevaan koulutukseen kuuluvaa<br />

taisteluharjoitusta sodan ajan joukkoihin<br />

sijoitetuille ja sijoituskelpoisille reserviläisille.<br />

Molemmista harjoituksista saa rinnasteisia<br />

kertausharjoitusvuorokausia.<br />

Kesäkuun puolivälissä vanhan piiritoimiston<br />

maastossa Kokkolassa järjestettävä<br />

VARIKKO 20<strong>12</strong> -harjoituksen painopiste<br />

on tilanteenmukaisen kohteensuojauksen<br />

harjoittelussa. Muita teemoja ovat kenttälääkintä,<br />

kenttämuonitus ja iskuosastotoiminta.<br />

Harjoituksessa testataan ensimmäisen kerran<br />

laajamittaisesti airsoft-aseiden soveltuvuutta<br />

taisteluharjoitusten elävöittämisessä. Aiem-<br />

pien kurssien hyvien kokemusten perusteella<br />

uskon, että tämän kaltaisten harjoitusten<br />

määrä kasvaa lähivuosien aikana.<br />

Perinteinen RANNIKKOMYRSKY 20<strong>12</strong><br />

-harjoitus järjestetään elokuun puolivälissä<br />

Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella.<br />

Aiempien vuosien tapaan harjoitus toteutetaan<br />

kaksipuolisena taisteluharjoituksena<br />

puolustusvoimien TASI-laitteistolla. Tämän<br />

vuoden harjoitusta kehitetään siten, että jo<br />

liiankin tutuiksi muodostunut harjoitusmaasto<br />

vaihdetaan uuteen. Uusi harjoitusmaasto<br />

ja Lohtajalle valmistunut rakennetun alueen<br />

taistelun harjoitusalue luovat sopivasti uusia<br />

haasteita harjoitukseen osallistuville kurssilaisille.<br />

Harjoitus soveltuu erityisen hyvin<br />

Keski-Pohjanmaan maakuntakomppania<br />

reserviläisille valmentavana harjoituksena<br />

elokuun lopussa järjestettävälle taisteluampumaleirille.<br />

FINNSNIPER 20<strong>12</strong> -kilpailu kokoaa<br />

tarkka-ampujia Lohtajalle<br />

KOTU-yksikkö järjestää yhdessä Pohjanmaan<br />

Tarkka-ampujat ry:n kanssa kansainvälisen<br />

tarkka-ampujaparien kilpailun<br />

Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella<br />

heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.<br />

Tapahtuma kuuluu sotilaallisia valmiuksia<br />

palvelevaan koulutukseen ja sen päämääränä<br />

on mitata tarkka-ampujakoulutuksen saaneiden<br />

reserviläisten taisteluteknistä osaamista<br />

ja ampumataitoa. Kilpailun järjestelyissä<br />

on mukana toistakymmentä KOTU-yksikön<br />

kouluttajaa erilaisissa tukitehtävissä.<br />

Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin piiritoimisto<br />

Keski-Pohjanmaan koulutus- ja tukiyksikkö<br />

Kilpailu tarjoaa osallistujilleen erinomaisen<br />

mahdollisuuden mitata osaamistaan,<br />

mutta myös yksikön kouluttajille haastavan<br />

ja mielenkiintoisen toimintaympäristön omien<br />

taitojen kehittämiseen kansainvälisessä<br />

koulutustapahtumassa.<br />

VUORI 20<strong>12</strong> –harjoitus yhdistää<br />

kolmen KOTU-yksikön voimat<br />

VUORI 20<strong>12</strong> –harjoitus järjestetään toisen<br />

kerran yhteistoiminnassa Keski-Suomen<br />

ja Pohjois-Pohjanmaan KOTU-yksiköiden<br />

kanssa. Harjoitus koostuu aiempien vuosien<br />

tapaan sotilaallisesta koulutuksesta, sotilaallisia<br />

valmiuksia palvelevasta koulutuksesta<br />

sekä varautumisen ja turvallisuuden koulutuksesta.<br />

Harjoituksesta kerrotaan lisää<br />

toisaalla tässä lehdessä.<br />

KOTU-yksikön kouluttajien kannalta on<br />

erityisesti huomioitavaa, että harjoituksessa<br />

tarjotaan mahdollisuus suorittaa puolustusvoimien<br />

B-ajolupa vuorokauden kestävällä<br />

kurssilla. Kannustankin kaikkia B-ajolupaa<br />

kouluttajatehtävissään tarvitsevia kouluttajia<br />

osallistumaan kurssille, joka on yksikön<br />

koulutus- ja tukitehtäviin sitoutuneille maksuton.<br />

Piiritoimiston uudet toimitilat<br />

Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin piiritoimisto<br />

ja samalla myös Keski-Pohjanmaan<br />

koulutus- ja tukiyksikön toimisto muutti<br />

huhtikuun lopussa Valtion virastotalon ylimpään<br />

kerrokseen (Torikatu 40, Kokkola).<br />

Samassa rakennuksessa toimi aikaisemmin<br />

Naisille järjestettiin ampumakoulutusta Kokkolassa toukokuussa.<br />

Piiripäällikkö Koulutussihteeri Yksikön päällikkö Koulutuspäällikkö<br />

Jukka Torppa Rhea Nykvist Jukka Torppa Jani Pikkarainen<br />

p. 040 485 4744 p. 0400 395 909 p. 040 485 4744 p. 050 553 6828<br />

jukka.torppa@mpk. rhea.nykvist@mpk. jukka.torppa@mpk. jani.pikkarainen@mpk.<br />

lansi-suomi@mpk. keski-pohjanmaa@mpk. www.mpk. www.facebook/kpkotu<br />

Torikatu 40, 5. kerros, 67100 KOKKOLA<br />

VARIKKO 20<strong>12</strong> ja RANNIKKOMYRSKY<br />

20<strong>12</strong> –harjoituksissa reserviläiset pääsevät<br />

testaamaan tilanteenmukaisia<br />

taistelutaitojaan.<br />

mm. Kokkolan Sotilaspiirin Esikunta.<br />

Toimistotilassa on piiripäällikön ja koulutussihteerin<br />

työpisteet sekä pieni neuvottelutila.<br />

Toimiston vieressä on luokkatila, joka<br />

on käytössämme iltaisin ja viikonloppuisin.<br />

Piiritoimiston yhteydessä ovat pienet varastotilat<br />

MPK:n omalle koulutusmateriaalille.<br />

Topparinmäessä (Kokkolan Puukeskuksen<br />

takana) on KOTU-yksikön varasto, johon on<br />

sijoitettu pääosa koulutus-, vaatetus-, majoitus-<br />

ja muonitusmateriaalista.<br />

Varastojärjestelyjen muutosten vuoksi<br />

pyydänkin kaikkia materiaalin lainaajia olemaan<br />

hyvissä ajoin yhteydessä toimistoon!<br />

Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille KO-<br />

TU-yksikön kouluttajille, yhteistyökumppaneille<br />

ja kurssilaisille!<br />

Jukka Torppa<br />

Piiripäällikkö ja<br />

Keski-Pohjanmaan<br />

KOTU-yksikön<br />

päällikkö<br />

P.S. Muistakaa käydä tutustumassa KO-<br />

TU-yksikön koulutustarjontaan MPK:n<br />

kotisivuilla. Toiminnasta tiedotetaan myös<br />

yksikön facebook-sivuilla www.facebook.<br />

com/kpkotu - käykääpä ”tykkäämässä”!<br />

HUOM! Keski-Pohjanmaan KOTU-yksikön<br />

koulutustarjonta sivulla 22