Lehti 2/08 - Haapajärven-Reisjärven Reserviläiset

JOUKKOKIRJE<br />

POHJANMAAN<br />

MAANPUOLUSTAJA Lähes 300 reserviläistä osallistui Pauha-harjoitukseen Lohtajalla<br />

Suomen Sodan taisteluista on 200 vuotta.<br />

Kansallista veteraanipäivää vietettiin perinteisin menoin. Kuva Perhosta,<br />

vas.Toivo Itäniemi, Pasi Humalajoki ja Ville Piispanen.<br />

N:o 2<br />

Kesäkuu<br />

20<strong>08</strong><br />

Piiripäällikkö Terho Tattari sai<br />

sotilasansiomitalin 4.6.20<strong>08</strong>.

---

2 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

L<br />

Tarvitsemmeko<br />

piirilehteä?<br />

ehden teko – harvemminkin ilmestyvän<br />

– on arkipäiväistä puurtamista. Vaikka<br />

taustalla on aito tunne vapaaehtoisen<br />

maanpuolustustyön isänmaallisuudesta, ei voi<br />

”jäädä tuleen makaamaan”, vaan lehti on saatava<br />

kokoon määräajassa sivu sivulta, juttu jutulta.<br />

Tarvitaan maanpuolustushengen ohella sitkeätä<br />

työtä niin lehden kokoajilta kuin aiheita<br />

tarjoavalta kentältä ja jäsenkunnalta.<br />

Vaikka lehteä tehtäisiin periaatteessa talkoilla<br />

– kuten Pohjanmaan Maanpuolustajaa – tarvitaan<br />

myös aineellisia so. rahallisia resursseja.<br />

Päätoimittajan yhteydenpidosta kenttään aineiston<br />

kokoamiseksi, kuvien hankinnasta ja lehden<br />

painokuntoon muokkaamisesta syntyy kuluja,<br />

toimisto–, posti– ja puhelinkulut sekä välttämättömät<br />

matkakulut vielä mainiten. Kannatusilmoitusten<br />

hankinnasta maksetaan sopimuksen<br />

mukainen palkkio ilmoituksia hankkineelle jäsenyhteisölle.<br />

Lehden sivunvalmistus samoin<br />

kuin ilmoitusten laadinta on katsottu lehden luettavuuden<br />

kannalta asialliseksi teettää alan ammatti-ihmisillä.<br />

Merkittävimpiä kulueriä ovat<br />

tietenkin lehden painatus sekä postitus.<br />

Kustannukset katetaan periaatteessa kolmelta<br />

”momentilta”, joista kaksi on lehden rahoituksen<br />

kannalta avainasemassa.<br />

<strong>Lehti</strong>maksut perii liitto, jolle järjestön jäsen<br />

oman paikallisen yhdistyksensä kautta maksaa<br />

sen jäsenmaksunsa yhteydessä, ja liitot tilittävät<br />

piirin päättämän lehtimaksuosuuden piirin ao.<br />

tilille.<br />

Merkittävän osan piirin ja kerhojen tuotoista<br />

muodostavat kannatusilmoitukset. Levikkialueen<br />

yritykset ja eri yhteisöt arvostavat piirin ja<br />

sen äänenkannattajan piirilehden vapaaehtoista<br />

maanpuolustustyötä haluamalla lunastaa maksullista<br />

ilmoitustilaa lehden sivuilta. Tällä he<br />

osoittavat hyväksyvänsä ja halunsa edistää sitä<br />

työtä, jota maanpuolustuspiiri työsarallaan tekee.<br />

Tästä olemme heille kiitoksen velkaa! On<br />

ensisijaisesti paikallisen tason yhdistysten, kerhojen<br />

ja niiden jäsenten viitseliäisyydestä kiinni,<br />

tarjotaanko levikkialueemme potentiaalisille<br />

sponsoritukijoille mahdollisuus tukea työtämme!<br />

Levikkialueemme eri osissa ilmoitusten han-<br />

Haaste!<br />

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piirihallitus ja Pohjanmaan<br />

Maanpuolustaja lehden lehtitiimi haastaa levikkialueen<br />

kaikki yhdistykset ilmoitusmyyntitalkoisiin. Yhdistysten<br />

myyntitavoitteet ovat realistiset, sillä haaste<br />

on viisi ilmoitusta yhdistystä kohden tälle vuodelle.<br />

Tällä ilmoitusmyynnillä varmistetaan, että Pohjanmaan<br />

Maanpuolustaja lehti saadaan omakustannus<br />

hinnalla lukijoiden luettavaksi.<br />

Ilmoitusmyynnillä on mahdollisuus kartuttaa oman yhdistyksen<br />

aktiviteettirahastoa, jolla vapaaehtoisen maanpuolustuksen<br />

toimintaa näin tuetaan – ja jossain tapauksessa<br />

mahdottomasta tulee mahdollinen.<br />

kinta-aktiivisuus vaihtelee. On hyviä esimerkkejä<br />

siitä, miten ilmoitushankinta ”vuoron tullen”<br />

hoidetaan esimerkillisesti paikkakunnan<br />

”pienuudesta” riippumatta yhdistyksien kerätessä<br />

samalla sievoiset hankintapalkkiot toimintansa<br />

rahoittamiseksi.<br />

Päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. On ikävä<br />

mainita, että Kokkola kerhoineen on sieltä huonoimmasta<br />

päästä – sieltä kertyvät ilmoitustuotot<br />

ovat muutaman uskollisen toimijan varassa,<br />

vaikka potentiaalista kannattajakuntaa moneen<br />

levikkialueemme maalaiskuntaan verrattuna on<br />

monin verroin enemmän.<br />

On näköjään niin, että ilmoitusten hankintaa<br />

ei aina mielletäkään olennaiseksi osaksi vapaaehtoista<br />

maanpuolustustyötä siinä kuin osallistumista<br />

erilaisille kursseille, kilpailuihin ja monenlaiseen<br />

näkyvämpään isänmaalliseen ”univormuesiintymiseen”,<br />

jolla silläkin tietysti on<br />

tärkeä merkitys.<br />

Jotenkin kerhojen ja niiden johdon ja jäsenten<br />

keskuuteen on paikoin päässyt pesiytymään<br />

mielipide, että kannatusilmoitusten markkinointi<br />

on ”kerjuulla oloa”. Näin on asiaa murehtivalle<br />

saatettu sanoa suoraan. Tämä käsitys on<br />

sitäkin ihmeellisempi, kun paikallisen maanpuolustusväen<br />

johtoon valikoituu useimmiten<br />

henkilöitä, jotka ovat vaikuttajia omalla siviilisektorillaan<br />

ja joiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen<br />

mahdollisuudet ovat monipuoliset.<br />

Käsitykseni mukaan kysymys on viitseliäisyydestä<br />

ja asioihin ryhtymisestä niin kuin muussakin<br />

vapaaehtoisessa yhdistystoiminnassa eikä<br />

niinkään markkinointikyvyn puutteesta Eläkeläisten<br />

monipuolista ja vankkaa kokemusta ja<br />

roolia tästä näkökulmasta on syytä korostaa..<br />

Eikö piirimme voisi järjestää markkinoinnin<br />

ja myynnin alkeiden koulutusta yhdistyksille ja<br />

kerhoille ellei aihe sitten sovi peräti Maanpuolustuskoulutus<br />

Keski-Pohjanmaan kurssiohjelmiin.<br />

Asiantuntijoita löytynee omasta keskuudestamme!<br />

Väitän, että vastaanottavaista maaperää levikkialueeltamme<br />

sponsorituelle löytyy, kun<br />

vain tarjoamme talous- ja yrityselämälle siihen<br />

mahdollisuuden. On epärealistista olettaa kenenkään<br />

tulevan tarjoamaan meille riihikuivaa<br />

rahaa, vaikka edustammekin<br />

itsenäisen Suomen<br />

perinteisiä perusarvoja…<br />

Löytyy esimerkkejä, jossa kuusi kertaa vuodessa<br />

ilmestyvään piirilehdessä on satakunta ilmoitusta<br />

numerossa, jossa on vain puolet lehtemme<br />

sivumäärästä, kun meillä neljästi ilmestyvässä<br />

lehdessämme saatetaan jäädä muutamaan<br />

kymmeneen ilmoitukseen ilmestymiskertaa<br />

kohti. Levikkialueet eivät tietenkään ole<br />

suoraan rinnastettavissa, mutta saman aatteen –<br />

maanpuolustustahdon – elähdyttäminä tehdään<br />

joka alueella töitä; myös meillä, toivottavasti!<br />

Muualla ei vain uskota, että kyllä joku muu<br />

sen homman hoitaa kuten on ennenkin hoitanut,<br />

vaan tartutaan toimeen suunnitellusti ja tavoitteellisesti.<br />

Siinä on mielestäni kerhoille ja yhdistyksille<br />

toimintasuunnitelmaan sisältöä. Piirihallituksemme<br />

on päätöksessään jo lähtenyt<br />

vastuullisesti tälle linjalle!<br />

Kokouksessaan Nivalassa 3.4.20<strong>08</strong> hallitus<br />

nimittäin ”keskusteli muun muassa piirilehden<br />

ilmoitusmyynnin tehostamisesta, jonka suunnittelusta<br />

hallitus ottaa työvastuun laatimalla mm.<br />

ilmoitusmyyntiä koskevat puitesäännöt. Perusajatukseksi<br />

kiteytettiin, että päätoimittajan pitää<br />

pystyä keskittymään työhönsä ja ilmoitusmyynti<br />

pitää jalkauttaa kenttätasolle.<br />

Otsikon kysymykseen tarvitsemmeko piirilehteä,<br />

vastaus on kyllä. Eihän se perinteisesti<br />

isänmaallisella Pohjanmaalla voi muuta ollakaan!<br />

Nyt on vain kunkin kerhon ja yhdistyksen<br />

hallituksen ryhdistäydyttävä ja terästettävä<br />

alueensa ilmoitushankintaa. Nykyisellä menolla<br />

ilmoitustulot hiipuvat. Lisäksi lehden teon hintojen<br />

nousu – infl aatio – kaventaa väistämättä<br />

toiminnallisia mahdollisuuksiamme. Tätä kehityssuuntaa<br />

voidaan torjua ensisijaisesti lisäämällä<br />

kannatusilmoitusten volyymia. Ellei, otsikko<br />

voi saada muodon: Onko meillä mahdollisuuksia<br />

piirimme lehden ylläpitoon?<br />

Laadukkaan lehtemme teossa tullaan jatkossa<br />

väistämättä tarvitsemaan koko maanpuolustustahtoisen<br />

jäsen- ja lukijakuntamme osallistumista<br />

ja lisääntyvää kannattajakuntamme taloudellista<br />

tukea.<br />

Erkki Tunkkari<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja lehden lehtitiimi on<br />

lupautunut palkitsemaan ” kivillä ja hylsyillä” aktiiviset<br />

haasteen vastaanottajat!<br />

Ilmoitusmyyntiin liittyvää materiaalia on jaossa päätoimittaja<br />

Heikki Pääjärveltä osoitteesta paajarvi@multi.fi<br />

ja toiminnanjohtaja Antti Roiko-Jokelalta<br />

antti.roiko-jokela@kpedu.fi<br />

Ota haaste vastaan ja tavoite on tosi asia!<br />

<strong>Lehti</strong>-tiimin<br />

puolesta<br />

Antti Roiko-Jokela

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Vapaussodan päättymisen<br />

90-vuotismuisto-<br />

juhlallisuuksia<br />

vietettiin Helsingissä<br />

perjantaina<br />

16.5.20<strong>08</strong> usein<br />

eri tilaisuuksin.<br />

Päivän juhlallisuudet<br />

aloitettiin hartaushetkellä<br />

ääriään myöten täyttyneessä<br />

Vanhassa kirkossa.<br />

Tätä ennen olivat kunnianosoitukset<br />

Vanhan kirkon<br />

puistossa oleville Vapaussodan<br />

muistomerkeille erittäin<br />

runsaslukuisan yleisön seuraamana.<br />

Vastaavasti Hietaniemen<br />

sankarihautausmaalla oleville<br />

muistomerkeillä suoritettiin<br />

kunnianosoitukset.<br />

Varsinainen Vapaussodan<br />

päättymisen 90-vuotismuistojuhla<br />

pidettiin Finlandiatalossa,<br />

joka täyttyi juhlaväestä<br />

viimeistä istuinpaikkaa<br />

myöten.<br />

Tilaisuuden järjestämisestä<br />

vastasivat Vapaussodan<br />

Perinneliitto yhdessä useiden<br />

muiden järjestöjen ja<br />

yhteisöjen kanssa, jotka vaalivat<br />

vapaussodan voitollista<br />

päättymistä ja itsenäisyyden<br />

saavuttamista.<br />

Arvokas ohjelma sisälsi<br />

muun muassa dosentti<br />

Martti Häikiön tervehdyspuheen<br />

ja oopperalaulaja<br />

Esa Ruuttunen esitti Yrjö<br />

Kilpisen Stjärnorna äro så<br />

stilla, Oskar Merikannon<br />

Reppurin laulun ja Laatokka<br />

sekä Jean Sibeliuksen<br />

Jääkärimarssin.<br />

Juhlapuheen piti akateemikko<br />

Päiviö Tommila.<br />

Hän käsitteli puheessaan vapaussotiamme,<br />

alkaen vuodesta<br />

18<strong>08</strong>–1809 ja edeten<br />

vuoden 1918 tapahtumiin<br />

sekä päätyen toisen maailmansodan<br />

kauteen 1939–<br />

1945.<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 3<br />

Kunnianosoitus Vanhan kirkon puistosssa olevalle Vapaussodan muistomerkille, jolle laskettiin Puolustusvoimien ja Vapaussodan Perinneliiton seppeleet.<br />

Vapaussodan päättymistä muisteltiin<br />

arvokkaalla juhlalla<br />

Hän myös arvosteli<br />

sotien jälkeistäsuomettumista<br />

ja että sen<br />

myötä hämärtyi<br />

venäläisten sotavoimien<br />

osuus<br />

vuoden 1918 tapahtumiin.<br />

Valtiovallan tervehdyksen<br />

juhlaan<br />

toi eduskunnan puhemies<br />

Sauli Niinistö. Hänelle<br />

käyty sota on vapaus-<br />

sota, jota hän puheessaan<br />

perusteli:<br />

– Vapaussota oli vaikein<br />

askel kansakuntamme tiellä<br />

kohti itsenäistymistä, muuta<br />

lopputuloksena oli vapaus.<br />

mitä useimmat suomalaiset<br />

olivat tavoitelleet. Jos<br />

sodan lopputulos olisi ollut<br />

toinen, on vaikea nähdä, etteikö<br />

Suomi olisi päätynyt<br />

Neuvostoliiton etupiiriin.<br />

Puolustusvoimien tervehdyksen<br />

toi pääesikunnan<br />

päällikkö Ari Puheloinen<br />

ja Helsingin kaupungin taholta<br />

kaupunginhallituksen<br />

puheenjohtaja Suvi Rihtniemi.<br />

Juhlassa esiintyivät myös<br />

”Kanttiinin Lotat” avustajineen,<br />

laulaen sikermän Jääkärin<br />

morsiamesta. Tapiolan<br />

kuoro ja Kaartin soittokunta<br />

esittivät Jean Sibeliuksen<br />

Finlandian.<br />

Tilaisuus päättyi yhteiseen<br />

Maamme-lauluun.<br />

Teksti ja kuvat:<br />

Raimo Latvala<br />

Arvokas muistojuhla<br />

Finladia-talossa päättyi<br />

yleisön, kuoron ja Kaartin<br />

Sotilassoittokunnan<br />

yhteiseen Maamme lauluun.<br />

Ennen Finladia-talossa pidettyä juhlaa luovutettiin sotahistorioitsija FM Juhani Vakkurille Vapausodan<br />

Perinneliiton myöntämä Sininen Risti (SR). Luovuttajina olivat Raimo Latvala Frihetskrigets Traditionsförening<br />

i Kust-Österbotten´in edustajana ja Martti Ehrnrooth JP 27:n Perinneyhdistyksen Vaasan osastosta.<br />

Kuvassa keskellä Juhani Vakkuri kiittää huomionsosoituksesta yhdessä rouva Leena Vakkurin kanssa.<br />

Tilaisuuteen osallistui myös toimitusjohtaja Seppo Rusila.

---

4 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Suomussalmen, Syvärin ja Taipaleen sankari<br />

Alpo Marttiselle muistolaatta Kasarmintorille<br />

Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä<br />

4.6.20<strong>08</strong> Vaasassa<br />

koettiin mieleenpainuva juhlatilaisuus,<br />

kun Österbottens<br />

Försvarsgille – Pohjanmaan<br />

Maanpuolustuskilta rf:n toimesta<br />

Vaasan Kasarmintorin<br />

laidalla paljastettiin eversti,<br />

Mannerheim-ristin ritari Alpo<br />

Marttisen muistolaatta.<br />

Muistolaatta kiinnitettiin sen<br />

rakennuksen seinään, jossa<br />

Vaasan Sotilaspiirin esikunta<br />

toimi Marttisen ollessa sotilaspiirin<br />

päällikkönä vuosina<br />

1945–46.<br />

Paljastustilaisuuteen toi<br />

erityistä merkittävyyttä se,<br />

että muistolaatan paljastajaksi<br />

oli saatu Ruotsissa asuva<br />

kirjailija, rintamavalokuvaaja,<br />

fi losofi an tohtori h.c.<br />

Harry Järv, joka jatkosodassa<br />

taisteli haavoittumiseensa<br />

asti Marttisen johtamassa<br />

JR 61:ssä ja oli Marttisen<br />

läheinen asetoveri ja luottohenkilö<br />

niin rintamalla kuin<br />

myöhemmin sodan jälkeenkin.<br />

Marttisen ja Järvin aseveljistä<br />

JR 61:stä paljastustilaisuudessa<br />

olivat läsnä<br />

myös Allan Finholm, Runar<br />

Frändi ja Fjalar Frilund. Harry<br />

Järvin pitämä puhe muistolaatanpaljastustilaisuudessa<br />

on luettavissa toisaalla<br />

tässä lehdessä.<br />

Muistolaatan paljastustilaisuutta<br />

kunnioittivat läsnäolollaan<br />

mm. Pohjanmaan<br />

Sotilasläänin komentaja,<br />

eversti Jorma Aherto ja esikuntapäällikkö,everstiluutnantti<br />

Tomi Nurminen. Pohjanmaan<br />

Sotilassoittokunta<br />

yliluutnantti Sami Salmivuoren<br />

johdolla juhlisti tilaisuuttamusiikkiesityksillään.<br />

******<br />

Alpo Kullervo Marttinen<br />

syntyi 4. päivänä marraskuuta<br />

vuonna 19<strong>08</strong> Ala-Torniossa.<br />

Marttinen kirjoitti ylioppilaaksi<br />

Tornion yhteislyseosta<br />

vuonna 1927. Hän oli<br />

varusmiehenä Kenttätykistörykmentti<br />

2:ssa, Viipurissa,<br />

suoritti Reserviupseerikoulun<br />

Haminassa ja pääsi<br />

Kadettikoulun 11. kurssille,<br />

jolta valmistui vänrikkinä<br />

vuonna 1930. Hänet ylennettiin<br />

luutnantiksi vuonna<br />

1932.<br />

1930-luvulla Marttinen<br />

toimi muun muassa opetusupseerinaKadettikoulussa<br />

ja Taistelukoulussa sekä<br />

adjutanttina Pohjanmaan<br />

rykmentissä ja toimistoupseerina<br />

Kemin sotilaspiirissä.<br />

Vuonna 1938 Marttinen<br />

suoritti Sotakorkeakoulun.<br />

Hänet ylennettiin kapteeniksi.<br />

Talvisodassa kapteeni<br />

Marttinen toimi eversti Hjalmar<br />

Siilasvuon 9. divisioonan<br />

esikuntapäällikön viransijaisena.Esikuntapäällikkönä<br />

oli majuri Into Ahonen,<br />

joka ei Siilasvuon mukaan<br />

ollut tarpeeksi rämäkkä<br />

tyyppi etulinjaan. Niinpä Siilasvuo<br />

otti rintamalle mu-<br />

kaansa “nuoren, ärhäkän upseerin”,<br />

Marttisen. Joulukuun<br />

9. päivänä 1939 Siilasvuon<br />

divisioonan pääjoukot<br />

lähtivät itään Suomussalmen<br />

suuntaan lyödäkseen<br />

sinne edenneen vihollisen.<br />

Suomussalmen, Raatteen ja<br />

Kuhmon kunniakkaina voitonpäivinä<br />

levisi tieto kautta<br />

maan parivaljakosta Siilasvuo<br />

ja Marttinen. Majuriksi<br />

Marttinen ylennettiin vuonna<br />

1940 ja everstiluutnantiksi<br />

vuonna 1941.<br />

Jatkosodan alussa Marttinen<br />

oli operaatiotoimiston<br />

päällikkönä III armeijakunnan<br />

esikunnassa kunnes hän<br />

syyskuussa 1941 sai taisteluosaston<br />

komentoonsa. Marttisen<br />

joukko-osasto saavutti<br />

mainetta valtaamalla Mäkriänjärven,<br />

Kuujärven, Vaasenin<br />

ja Syvärin asemanseudun.<br />

Tämän jälkeen Marttisen<br />

osasto ylitti Syvärin<br />

Vaasenin kohdalla ja jatkoi<br />

hyökkäystään Shemenskiin<br />

saakka.<br />

Marttinen siirrettiin takaisin<br />

esikuntatehtävin, kunnes<br />

hänet lokakuussa 1942 määrättiin<br />

ruotsinkielisten pohjalaisten<br />

muodostaman Jalkaväkirykmentti<br />

61:n komentajaksi.<br />

Marraskuussa vihollinen<br />

yritti läpimurtoa Shemenskin<br />

lohkolla. Marttinen<br />

johti henkilökohtaisesti<br />

etulinjassa ollen reservissä<br />

ollutta komppaniaa ylivoimaista<br />

vihollista vastaan.<br />

Syvällä tukikohdassa jo ollut<br />

vihollinen lyötiin takaisin ja<br />

hyökkäys pysäytettiin.<br />

Kesällä 1944 vihollinen<br />

aloitti pitkän asemasotavaiheen<br />

jälkeen massiivisen<br />

hyökkäyksen Karjalan kannaksella<br />

kesäkuun 9. päivänä.<br />

Vihollisen joukot etenivät<br />

ja suomalaiset joutuivat<br />

vastaavasti perääntymään<br />

nopeassa tahdissa kohti<br />

länttä. Rintamalinja taipui<br />

ensin pääasemasta VT-linjaksi<br />

(Vammelsuu – Taipale)<br />

ja muutaman päivän kuluttua<br />

VKT-linjaksi (Viipuri<br />

– Kuparsaari – Taipale),<br />

muttei taittunut eikä murtunut.<br />

Eteläosastaan rintama<br />

oli siirtynyt 100 km matkan<br />

aina Viipuriin saakka, pohjoispää<br />

pysyi Taipaleessa.<br />

Viipuri menetettiin ammuspulan,<br />

johtamisessa vallinneidenepämääräisyyksien<br />

– jopa suoranaisten virheiden<br />

– ja muiden syiden<br />

takia lähes taisteluitta muutamassa<br />

tunnissa 20.6.1944.<br />

Suomen lippu laskettiin Viipurin<br />

linnan tornista, joukot<br />

vetäytyivät rintamalinjan takana<br />

olevan Kivisalmen länsirannalle<br />

ja sillat räjäytettiin.<br />

Everstiluutnantti Alpo<br />

Marttinen ja hänen johtamansa<br />

JR 61 (”Sextiettan”)<br />

saivat vastuulleen asemien<br />

puolustamisen Kivisillan kapeikossa<br />

ja Tienhaaran alueella.<br />

Vihollisen toistuvat<br />

hyökkäykset torjuttiin niin,<br />

että vihollinen ei missään<br />

vaiheessa saanut pysyvää jalansijaa<br />

salmen länsirannalla.<br />

Kiivaimmat taistelut käytiin<br />

juhannuspyhien aikaan<br />

22.–25.6.1944. Tienhaaran<br />

taistelu oli ensimmäinen siinä<br />

torjuntavoittojen sarjassa,<br />

johon Tienhaaran lisäksi<br />

kuuluivat Viipurinlahti, Tali<br />

– Ihantala, Äyräpää – Vuosalmi,<br />

Ilomantsi ja monet<br />

muut ja joilla voitoilla Suomen<br />

itsenäisyys ja vapaus<br />

kesällä 1944 pelastettiin. JR<br />

61:n ja sen komentajan Alpo<br />

Marttisen rooli Tienhaaran<br />

voittoisissa taisteluissa<br />

oli niin ratkaiseva, että Marttinen<br />

ylennettiin taistelujen<br />

vielä kestäessä 23.6.1944<br />

everstiksi, nuorimpana tuon<br />

sotilasarvon koskaan saavuttaneena<br />

Myöhemmin samana<br />

vuonna, Itsenäisyyspäivän<br />

alla 4.12.1944 Marttisesta<br />

tuli Mannerheim-ristin<br />

ritari n:o 163.<br />

Sodan jälkeen Marttinen<br />

Tal vid avtäckningen<br />

av minnestavlan över<br />

Alpo Marttinen<br />

4.6.20<strong>08</strong><br />

Alpo Marttinens namn och<br />

porträtt såg jag första gången<br />

i Hjalmar Siilasvuos<br />

bok ”Suomussalmen taistelut”<br />

1940, men det var först<br />

i Pasi Tuuniainens analys av<br />

Marttinen som stabschef i<br />

Sli}asvuos 9. Division i ”SotahistoriallinenAikakauskirja”<br />

2006 som det i klartext<br />

sägs att avvärjningssegern på<br />

detta frontavsnitt var Marttinens<br />

förtjänst.<br />

Den 4 augusti 1942 träffade<br />

jag Marttinen första gången.<br />

Han var då stabschef i<br />

17. Divisionen och ville ha<br />

en fånge “senast på lördag”<br />

enligt Sextiettans regementsstab,<br />

som delegerade uppgiften<br />

till mig. Jag accepterade<br />

att effektuera beställningen<br />

i tro att det var en enkel<br />

uppgift – en framskuten dubbelpost<br />

i skogsbrynet framför<br />

vårt kompani kunde rentav<br />

resultera i två fångar.<br />

Men så enkelt skulle det<br />

inte bli. En här i dag närvarande<br />

frontkamrat, Runar<br />

Frände, som tyckte att vår<br />

motparts dubbelpost var störande,<br />

hade gått över ån och<br />

rensat poststället, som sedan<br />

inte bemannats på nytt. Vi<br />

måste hämta fången inne på<br />

stödjepunkten.<br />

Det gjorde vi fyratiden på<br />

natten till just sagda lördag.<br />

När vi kom till vår egen sida<br />

väntade Marttinen på oss.<br />

Han frågade hur vi hade förberett<br />

aktionen, och jag förklarade<br />

att vi – tre av oss –<br />

hade tillbringat några nätter<br />

toimi eri tehtävissä, mm.<br />

Vaasan Sotilaspiirin päällikkönä<br />

vuosina 1945–46.<br />

Marttinen oli yksi keskeinen<br />

toimija nk. asekätkentäjutussa,<br />

minkä seurauksena hän<br />

joutui vangitsemisen pelossa<br />

pakenemaan ensin Ruotsiin<br />

ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.<br />

Yhdysvalloissa Marttinen<br />

loi uuden sotilasuran<br />

edeten everstiksi myös Yhdysvaltain<br />

armeijassa. Suomen<br />

ja Yhdysvaltain puo-<br />

Filosofi e doctor h.c. Harry Järv<br />

IR 61 veteran och Marttinens frontkamrat<br />

på den ryska stödjepunkten<br />

för att bekanta oss med vår<br />

motståndares rutiner.<br />

Jag tror att fången inte<br />

motsvarade Marttinens förväntningar<br />

som informationskälla<br />

– han hade suttit i<br />

fängelse för något brott, men<br />

hade fl yttats över till Röda<br />

ármen. Jag hade sårat honom<br />

lindrigt i striden, men han<br />

fattade inte arg till oss för<br />

det. Han tycktes inte ha något<br />

emot att lämna Röda ármen.<br />

Efter detta möte hade<br />

Marttinen fullt förtroende<br />

för oss och våra omilitäriska,<br />

men funktionella metod.<br />

Han gav oss aldrig order<br />

om något uppdrag, han<br />

frågade mig bara om vi med<br />

vår metod ville göra det och<br />

det, och sedan fi ck vi själva<br />

bestämma tid och utförande.<br />

Han var alltid på plats när<br />

vi gick ut, han skakade hand<br />

med varje man i patrullen<br />

och önskade oss lycka till,<br />

och han väntade ute i främsta<br />

linjen tills vi återvände, hur<br />

många timmar det än tog innan<br />

vi kom i stridsposition.<br />

Marttinens avsikt med stridspatruller<br />

under ställningskriget<br />

var att sätta oss i respekt<br />

hos motståndarna och<br />

samtidigt öka självförtroendet<br />

i regementet. Och Sextiettan<br />

höll i den kritiska<br />

situationen vid Tienhaara<br />

midsommaren 1944, där en<br />

av de ansvasmedvvetna patrullmännen,<br />

Allan Finholm,<br />

spelade en betyydande roll,<br />

också han är här i dag.<br />

Jag kom att samarbeta<br />

med Marttinen också efter<br />

kriget. Han besökte mig<br />

hemma i Karperö, och det<br />

här huset bad han mig i slutet<br />

av juli 1945 att kontakta<br />

den svenska militära ledningen<br />

och fråga hur den skulle<br />

ställa sig om Stalin gjorde<br />

ytterligare ett försök att inlemma<br />

Finland i Sovjetunionen.<br />

Jag reste informellt till<br />

Stockholm och fi ck det någorlunda<br />

positiva svaret att<br />

militärerna var beredda att<br />

hjälpa, men det var politikerna<br />

som bestämde.<br />

Någon vecka senare avslöjades<br />

det s.k. vapensmusslet<br />

(som inte alls var olagligt),<br />

och Marttinen skulle<br />

häktas. Jag mötte hans hustru<br />

på torget i Vasa, hon bad mig<br />

gråtande att rädda honom.<br />

Min skol- och frontkamrat<br />

K. E. Nyman skänkte oss en<br />

liten roddbåt som han förtöjde<br />

vid länsfängelset brygga,<br />

den sista plats Valpo kunde<br />

tänkas let efter oss. Vi rodde<br />

ut till Åke Svahns motorbåt<br />

som väntade på oss<br />

gömd bakom den vågbrytare<br />

som på den tide fanns några<br />

hudra meter från stranden.<br />

Vi kom i väg planenligt,<br />

men sjöbevaktningen prejade<br />

oss ute i skärgården. Vi<br />

duperade besättningen genom<br />

att vinka glatt, och de<br />

svarade med lika vänligt beteende<br />

och bordare oss inte.<br />

Valpo förhörde Åke Svahn<br />

efter hans hemkomst, och<br />

han hade då nämnt min medverkan.<br />

Jag kunde därför inte<br />

återvända hem de närmaste<br />

åren, utan rotade mig i Sverige.<br />

Hösten 1945 tog jag för<br />

Marttinens räkning den första<br />

kontakten med USA:s<br />

ambassad i Stockholm. Av<br />

byråkratiska skäl dröjde det<br />

lustusvoimien eversti, Mannerheim-ristin<br />

ritari Alpo<br />

Marttinen kuoli joulukuussa<br />

1975. Hänet on haudattu<br />

kahden poikansa viereen<br />

Fort Leavenworthin hautausmaalle<br />

Kansasissa.<br />

Ilkka Virtanen<br />

Harry Järv.<br />

något innan han kom i väg,<br />

men från att ha börjat som<br />

underoffi cer i USA:s armé<br />

avancerade han till överste<br />

också där. Han arbetade i<br />

Pentagon som chef för det<br />

amerikanska högkvarterets<br />

avdelning för specialoperationer<br />

när Vietnamkriget<br />

bröt ut. Han tog kategoriskt<br />

avstånd från det kriget och<br />

jämförde det med Sovjets<br />

anfall på Finland 1939: det<br />

var fel krig på fel plats vid fel<br />

tidpunkt. Den inställningen<br />

ledde till att han måste lämna<br />

sin tjänst i Pentagon.<br />

Jag har en avlägsen släkting<br />

som är universitetslärare<br />

i Kalifornien. Han har berättat<br />

för mig att han hade<br />

Marttinen som lärare i vinterkrigföring<br />

när han gjorde<br />

sin militärtjänst<br />

Jag avtäcker nu minnestavlan<br />

över Alpo Marttinen,<br />

den mest effektiva yrkesoffi<br />

cer som jag i min ungdom<br />

haft förmånen att samarbeta<br />

med.

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Autojoukkojen Keski-Pohjanmaan<br />

Kilta Ry. täytti 30<br />

vuotta 30.3.20<strong>08</strong>. Kilta juhli<br />

taivaltaan 29.3.20<strong>08</strong> Kokkolassa<br />

Sokos Hotelli Kaarlessa.<br />

Juhla aloitettiin seppeleen<br />

laskulla sankarihaudalle<br />

Marian hautausmaalla.<br />

Seppeleen laskivat Killan<br />

perustajajäsen Pentti Järvinen<br />

ja Killan nykyinen puheenjohtaja<br />

Ari Olli. Tämän<br />

jälkeen tehtiin kiertoajelu<br />

Kokkolassa. Käytiin<br />

mm. Asekoululla ja satamassa<br />

joka sään terminaalissa<br />

sekä kuultiin kaupungin<br />

historiaa.<br />

Sen jälkeen palattiin hotellille,<br />

jossa tutustuttiin<br />

Kainuun Prikaatista paikalle<br />

saatuun isoon SISU 11T<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 5<br />

Autojoukkojen Keski-Pohjanmaan Kilta Ry<br />

30 vuotta<br />

Kaikki neljä Vaasassa toimivaa<br />

rotaryklubia (Vaasan<br />

RK, Vaasan Eteläinen<br />

RK, Vaasa-Botnia RK ja<br />

Korsholm-Mustasaari RK)<br />

osallistuivat klubien yhteisellä<br />

päätöksellä tämän<br />

vuoden sotaveteraanikeräykseen<br />

10 € / jäsen suuruisella<br />

summalla. Klubit päättivät<br />

edelleen, että keräyksen<br />

tuotto, yhteensä n. 1500<br />

€, luovutetaan Österbottens<br />

Försvarsgille – Pohjanmaan<br />

Maanpuolustuskilta rf:n ylläpitämälle<br />

Vasa Krigsveteranmuseet<br />

- Vaasan Sotaveteraanimuseolle<br />

museon<br />

toiminnan ylläpitämiseen ja<br />

kehittämiseen.<br />

Rotarykeräyksen tuotto<br />

luovutettiin Sotaveteraanimuseolle<br />

Kansallisena veteraanipäivänä<br />

27.4.20<strong>08</strong> museossa<br />

järjestetyssä tilaisuudessa.<br />

Klubeja lahjoitustilaisuudessa<br />

edustivat Stig<br />

Nygård (Vaasan RK), Teuvo<br />

Rodén (Vaasan Eteläinen<br />

RK), Heikki Punkari (Vaasa-Botnia<br />

RK) ja Tomas<br />

8x8 maastokuorma-autoon.<br />

Autoa esittelivät alikersantit<br />

Niko Kuosmanen Kokkolasta<br />

ja Janne Partanen Ylivieskasta.<br />

Auto on kooltaan<br />

suurin tällä hetkellä puolustusvoimien<br />

käytössä oleva<br />

maastokuorma-auto; neliakselinenjokapyörävetoinen<br />

jättiläinen.<br />

Tämän jälkeen tutustuimme<br />

kokkolalaisten autoliikkeiden<br />

paikalle tuomiin neliveto<br />

henkilö-/ katumaastureihin.<br />

Sitten aloitettiin varsinainen<br />

juhla hotellin kabinetissa.<br />

Paikalle oli saapunut<br />

runsaasti kiltalaisia puolisoineen.<br />

Perustajajäsenistä oli paikalle<br />

saapunut Pentti Järvinen<br />

Espoosta, Risto Ha-<br />

Autojoukkokiltojen liiton Ansiomitalin ja Automiesristin saaneita.<br />

kala Kokkolasta, Jukka Suvanto<br />

Kokkolasta ja Per-<br />

Ole Holm Kokkolasta, Antti<br />

Surkka Oulusta, Lars Suomela<br />

Kokkolasta ja Risto<br />

Klemola Kokkolasta.<br />

Osa heistä oli viimeksi<br />

tavanneet toisensa 80-luvun<br />

alussa. Jälleennäkeminen<br />

oli tunteikas.<br />

Juhlan tervetulotoivotuksen<br />

lausui puheenjohtaja<br />

Ari Olli, Kokkolan kau-<br />

Seppeleen lasku sankarihaudalle<br />

Marian hautausmaalla.<br />

pungin tervehdyksen lausui<br />

Roy Sabel.<br />

Killan historiikin kertoi<br />

Antti Surkka, Killan nykypäivästä<br />

kertoi puheenjohtaja<br />

Ari Olli<br />

Autojoukko Kiltojen Liiton<br />

tervehdyksen toi Turun<br />

killan varapj. Keijo Häkkinen,<br />

Keski-Pohjanmaan<br />

Maanpuolustajien piirin tervehdys<br />

toiminnanjohtaja<br />

Antti Roiko-Jokela.<br />

Seuraavana oli vuorossa<br />

kunniamerkkien jako. Runsaan<br />

ja maittavan illallisen<br />

jälkeen siirryttiin vapaaseen<br />

Lahjoituksen luovuttajat ja vastaanottajat yhteispotretissa, vas. Tomas Häyry, Heikki Punkari, Helmer<br />

Wikström, Fjalar Rosenlöf, Teuvo Rodén ja Stig Nygård.<br />

ohjelmaan. Puheet rönsyilivät<br />

alkuajoista nykytilanteeseen<br />

ja tehtiin myöskin<br />

tulevaisuuden suunnitelmia.<br />

Kaikilla oli hauskaa<br />

ja päätettiin tavata samoissa<br />

merkeissä kymmenen<br />

vuoden kuluttua.<br />

Kaikkien paikalla olleiden<br />

puolesta voinen lausua<br />

sanat, jotka sopivat rakkaalle<br />

Isänmaallemme ja<br />

myöskin Killallemme: Tämä<br />

Taivas, Tämä maa se<br />

toiselle sukupolvelle jää!<br />

Kuvat Eero Muhonen<br />

Teksti Ari Olli<br />

Rotarylahjoitus Vaasan Sotaveteraanimuseolle<br />

Häyry (Korsholm – Mustasaari<br />

RK). Lahjoitusta olivat<br />

museon puolesta vastaanottamassa<br />

Fjalar Rosenlöf<br />

(Pohjanmaan Maanpuolustuskillanmuseotoimikunnan<br />

jäsen, itsekin sotaveteraani)<br />

ja Helmer Wikström<br />

(killan museotoimikunnan<br />

puheenjohtaja).<br />

Killan puheenjohtajana<br />

haluan lausua vaasalaisille<br />

rotareille mitä lämpimimmät<br />

kiitokseni lahjoitusten<br />

ja talkootyön varassa toimivan<br />

museon näin saamasta<br />

merkittävästä tuesta.<br />

Voin vakuuttaa, että lahjoitus<br />

tullaan käyttämään<br />

museon toiminnan kehittämiseen<br />

niin, että veteraanien<br />

luomaa isänmaallista<br />

ja maanpuolustuksellista<br />

perintöä voidaan säilyttää<br />

ja siirtää näyttelytoiminnan<br />

muodossa veteraanisukupolven<br />

jälkeisille<br />

sukupolville.<br />

Ilkka Virtanen

---

6 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Minnesmärke över skyddskår,<br />

lottor och soldatgossar<br />

Minnesmärke över skyddskår,<br />

lottor och soldatgossar<br />

invigdes i Öja den 07. juni<br />

20<strong>08</strong>. På den plats, där<br />

skyddskårshuset en gång<br />

stått, 1943–1960, avtäcktes<br />

en minnessten över tre<br />

organisationer, som intensivt<br />

sysselsatte ortens befolkning<br />

under den oroliga<br />

tiden inför landets kamp för<br />

frihet och självständighet.<br />

Skyddskåren i Öja bildades<br />

år 1917 under namnet<br />

Frivilliga Brandkåren,<br />

då underställd Vasa, men<br />

blev självständig enhet i april<br />

1918.<br />

Representanter för de tre organisationerna tar emot minnesstenen efter Bjarne Sundfors’ tal.<br />

Kuvat<br />

kertovat<br />

Pietarsaaren Seudun <strong>Reserviläiset</strong> järjestivät perinteisesti kunniavartion ja laski<br />

seppeleen Pedersören sankarihaudoilla Kaatuneitten Muistopäivänä.<br />

Jakobstadsnejdens Reservister ordnade traditionellt hedersvakt och lade ner<br />

en krans på De Stupades Dag. Hedersvakten-Kunniavartio: Stefan Järndahl<br />

och Joakim Dahlin, kranspatrullen-seppelepartio: Nicklas Gustafsson och Mikael<br />

Skytte.<br />

För att säkra sig mot ryska<br />

gendarmers alltför nyfi kna<br />

ögon, hade man med sig<br />

en brandspruta, medan “gevärsexercis”<br />

och siktövningar<br />

utfördes med runda träkäppar<br />

från skogen.<br />

När det sen blev allvar<br />

av, och ryska garnisonen i<br />

Gamlakarleby skulle avväpnas<br />

våren 1918 mönstrade<br />

Öjakåren hela 74 man,<br />

eller 85 % av den manliga<br />

befolkningen i byn.<br />

Lotta Svärd grundades två<br />

år senare, eller år 1919.Dess<br />

insats i nationens frihetskamp,<br />

och i de två senare<br />

Öja Skyddskårs fana.<br />

krigen kan inte nog lovordas<br />

och beundras.<br />

Soldatgosseorganisatio-<br />

nen bildades 1941, och gjorde<br />

sin stora insats på hemmafronten,<br />

för att lösgöra<br />

männen för krigstjänst, och<br />

samtidigt ersätta dem på deras<br />

plaster i samhället, industri<br />

och lantbruk.<br />

Man har uppskattat att<br />

den totala insatsen motsvarade<br />

en styrka på två divisioner.<br />

C-H Othman<br />

Jakobstad<br />

Kokkolan kirkkopyhän 8.6. kesäinen alttari hiljensi noin 1.800 vierasta. Kuva<br />

Kari Moilanen.<br />

Veteraanipäivä Perhossa vietiin läpi perinteisin juhlallisuuksin, kunniakansalaiset<br />

etupenkeissä.

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 7<br />

<strong>Haapajärven</strong> varikon päällikkö evl Jukka Nikkari puhui sankarihautausmaalla veteraanipäivänä.<br />

Kansallisen veteraanipäivän puhe<br />

27.4.20<strong>08</strong> Haapajärvi<br />

Kunnioitetut sotiemme veteraanit,<br />

hyvät naiset ja herrat<br />

Veteraanijärjestöjen aloitteesta<br />

valtioneuvosto nimesi<br />

vuonna 1986 Lapin sodan<br />

päättymispäivän, huhtikuun<br />

27. päivän, Kansalliseksi<br />

veteraanipäiväksi ja yleiseksi<br />

liputuspäiväksi. Ensimmäistä<br />

veteraanipäivää<br />

vietettiin vuonna 1987 Lahdessa.<br />

Tänä vuonna Kansallista<br />

veteraanipäivää vietetäänkahdettakymmenettätoista<br />

kertaa.<br />

Tänä vuonna Kansallisen<br />

veteraanipäivän teema on:<br />

Vapaus muistaa<br />

Frihet att minnas<br />

Vaikka kansallisen veteraanipäivän<br />

perintö tuleekin<br />

toisen maailmansodan ajalta,<br />

en malta olla menemättä<br />

ajassa vielä vähän kauemmaksi<br />

eli Suomen itsenäistymisen<br />

jälkeiseen aikaan.<br />

Noin 90 vuotta sitten sisällissota,<br />

vapaussota, kansalaissota,<br />

punakapina tai<br />

millä nimellä sitä nyt sitten<br />

halutaan kutsuakaan, oli<br />

loppumaisillaan.<br />

Sotatoimet olivat käytännössä<br />

päättyneet tai päättymäisillään<br />

Karjalan kannaksen<br />

aluetta lukuun ottamatta.<br />

Sielläkin ne päättyivät<br />

virallisesti 15.5. Jälkikäteen<br />

ajatellen, sodan päättymistä<br />

seurasi maamme historian<br />

synkin ajanjakso, jossa<br />

voittaja näytti voimaansa<br />

kohdistamalla kostotoimet<br />

hävinneeseen osapuoleen.<br />

Eräiden oikeastikin puolueettomien<br />

tutkijoiden mukaan,<br />

tämä ajanjakso näkyy<br />

ja vaikuttaa vieläkin suomalaisessa<br />

yhteiskunnassa,<br />

eikä niinkään positiivisessa<br />

mielessä. Toisaalta tämän<br />

sodan seurauksena Suomen<br />

kansallinen identiteetti vahvistui<br />

ja yhteiskunnallinen<br />

kehitys sai voimakkaan sysäyksen<br />

kohti demokratiaa.<br />

Te arvoisat sotiemme veteraanit<br />

olitte osa toisen<br />

<strong>Haapajärven</strong> kirkko ja sankarihautausmaa veteraa-<br />

nipäivänä.<br />

Kunniavartiossa Ahola ja Lindberg.<br />

maailmansodan ajan Suomen<br />

puolustusvoimia. Teidän<br />

sukupolvenne turvasi<br />

20 vuotta aikaisemmin hankitun<br />

itsenäisyytemme käymällä<br />

kolme toisiaan seurannutta<br />

sotaa vaikeissa<br />

olosuhteissa voimasuhteissa<br />

ylivoimaista vastustajaa<br />

vastaan. Näin sotilaan näkökulmasta<br />

ajateltuna taistelut<br />

voitettiin, sota hävittiin,<br />

mutta tavoite saavutettiin,<br />

joskin inhimilliset ja materiaaliset<br />

tappiot olivat hirvittävät.<br />

Sotien jälkeen Teidän sukupolvenne<br />

jälleenrakensi<br />

maan, asutti uudelleen yli<br />

neljännesmiljoonan Karjalasta<br />

siirtynyttä kansalaista,<br />

käynnisti uudelleen teollisuuden<br />

ja maksoi viimeiseen<br />

lanttiin kohtuuttomat<br />

sotakorvaukset sekä myö-<br />

hemmällä toiminnallaan loi<br />

lujan perustan Suomen nykyiselle<br />

arvostetulle kansainväliselle<br />

asemalle. Teidän<br />

työnne loi myös perustan<br />

kansakunnan keskeisille<br />

arvoille, vapaudelle ja vastuulle<br />

sekä yhtenäisyydelle<br />

ja yhteistyölle.<br />

Veteraanien saavutusten<br />

arvostus on julkisesti tunnustettu<br />

kaikissa poliittisissa<br />

piireissä oikeastaan vasta<br />

1980 -luvun jälkeisenä ajanjaksona.<br />

Siihen saakka kylmä<br />

sota suurvaltojen välillä,<br />

sekä siihen liittynyt Neuvostoliiton<br />

Suomeen kohdistama<br />

poliittinen painostus<br />

tavallaan syyllisti veteraanit.<br />

Ei ollut vapautta<br />

muistaa. Kuinka moni sotainvalidi<br />

ja veteraani onkaan<br />

saanut kokea ivalliset<br />

sanat ”miksikäs lähditte”,<br />

kun elämä on ollut vaikeaa.<br />

Vaikka sota hävittiin, niin<br />

tänä päivänä meillä on vapaus<br />

muistaa mitä ja miksi.<br />

Myöhempi historiatutkimus<br />

on selkeästi osoittanut, mikä<br />

olisi ollut kansan kohtalo,<br />

mikäli maa olisi miehitetty<br />

ja liitetty Neuvostoliittoon.<br />

Nyt yli 60 vuotta näiden<br />

raskaiden tapahtumien jälkeen<br />

Suomella ja sen puolustusvoimilla<br />

menee tosiasiallisesti<br />

paremmin kuin<br />

koskaan. Vaikka julkisuudessa<br />

on paljon puhuttu<br />

sodan ajan puolustusvoimien<br />

pienentämisestä, koska<br />

meillä ei ole rahaa varustaa<br />

kaikkia, niin on otettava<br />

huomioon myös väestön<br />

ikääntyminen, ei meillä<br />

enää ole asekelpoista väestöä<br />

1970 luvun lailla.<br />

Viime vuodenvaihteessa<br />

puolustusvoimissa toteutettiin<br />

suurin organisaatiomuutos<br />

toisen maailmansodan<br />

jälkeen. Sekä operatiivinen<br />

johtamisjärjestelmä<br />

että huoltojärjestelmä muutettiin.<br />

Samalla myös <strong>Haapajärven</strong><br />

Asevarikosta tuli<br />

<strong>Haapajärven</strong> Varikko. Nimen<br />

muutos ei sinänsä ole<br />

mikään uusi juttu, koska<br />

Viipurissa vuonna 1918 tapahtuneen<br />

perustamisensa<br />

jälkeen nimi on kymmenes<br />

ja sijaintipaikka neljäs. Tärkeintä<br />

kuitenkin lienee, että<br />

toiminta jatkuu ja työpaikat<br />

ja työntekijöiden toimeentulo<br />

ovat toistaiseksi turvatut<br />

Kunnioitetut sotiemme<br />

veteraanit. Puolustusvoimien<br />

ja etenkin <strong>Haapajärven</strong><br />

Varikon puolesta minulla<br />

on ilo tervehtiä teitä tänään<br />

kansallisena veteraanipäivänä<br />

täällä Haapajärvellä.<br />

Voitte olla luottavaisin<br />

mielin ja uskoa, että nykyinen<br />

sukupolvi pitää pyörät<br />

pyörimässä ja turvaa teidän<br />

lunastamanne perinnön.<br />

Jukka Nikkari<br />

<strong>Haapajärven</strong> sotiemme<br />

veteraanien perinnehuone<br />

SUOJALUKKO<br />

Osoite:<br />

Kauppakatu 19, 85800 Haapajärvi<br />

Sisäänkäynti kunnan kulttuuritalon pihan<br />

puolelta.<br />

Aikavaraukset:<br />

vapaa-aikavirasto puh. <strong>08</strong> – 769 3201<br />

Sinunkin<br />

apuasi<br />

tarvitaan<br />

Veteraanien henkisen perinnön<br />

siirtäminen tuleville sukupolville<br />

on meidän kaikkien yhteinen<br />

asiamme.<br />

Tätä työtä tukemaan tarvitaan<br />

myös sodan koettelemuksista<br />

kertovaa esineistöä.<br />

Auta meitä kokoamaan<br />

Pietarsaaren kaupunginmuseon<br />

veteraanitilaan asuja, aseita,<br />

karttoja, kirjallisuutta, kirjeitä,<br />

valokuvia, kunniamerkkejä,<br />

lippuja, standaareja, viirejä,<br />

puhdetöitä, sotilaspasseja jne.<br />

jotta veteraanitilalle asetetut<br />

toiveet toteutuvat.<br />

Mukana hankkeessa ovat<br />

Sotainvalidit, Rintamamiehet,<br />

Sotaveteraanit, Sotilaspojat,<br />

Reserviupseerit ja<br />

<strong>Reserviläiset</strong>.<br />

Pietarsaaren<br />

kaupunginmuseo,<br />

Isokatu 4, puhelin 06–785 1111<br />

Maanpuolustusnaiset<br />

palkitsi<br />

Vaasan Maanpuolustusnaiset muisti kevätkokouksessaan<br />

SNMJ:n Vaasan Perinneyhdistyksen<br />

myöntämällä standaarilla työnsä tukijoita ja pitkäaikaisia<br />

ansioituneita jäseniään. Kuvassa palkitut:<br />

Tuija Kivioja, Vuokko Vuorinen, Reijo Tuovinen ja<br />

Ville Halmesmäki.

---

8 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Lehtemme levikkialueelta juhlaan osallistuivat<br />

PohSL:n esikuntapäällikkö everstiluutnantti Tomi<br />

Nurminen, jolle tilaisuudessa luovutettiin Vapaussodan<br />

Perinneliiton myöntämä Sininen Risti (SR)<br />

sekä majuri res. Martti Ehrnrooth ja kapteeni res.<br />

Raimo Latvala.<br />

Kansallinen Veteraanipäivä 27.4.20<strong>08</strong> kolmen valtakunnan<br />

rajapyykillä Kilpisjärvellä voi alkaa. Pohjan<br />

Prikaatin Killan puheenjohtaja evl. evp Jouko Lahdenperä<br />

on ryhmittänyt niin lippujoukkueen eli Jääkäriprikaatin<br />

kokelasvaelluksella olevat upseerikokelaat<br />

kuin paikalle saapuneen runsaslukuisen juhlayleisön<br />

siten, että kaikki ovat Suomen rajojen sisäpuolella,<br />

oman kotimaan kamaralla<br />

Maa on vapaa ja lippu liehuu kuin 63 vuotta sitten.<br />

Nyt Lippulaulun kera. Tällä kertaa lippu nostettiin<br />

tankoon pohjalaisin voimin ja kunniatehtävän saivat<br />

toteuttaa majuri res Martti Ehrnrooth (oik.) Vaasasta<br />

ja seinäjokelainen upseerikokelas Kristian<br />

Luoma, joka palvelee Jääkäriprikaatissa.<br />

Kansallinen Veteraanipäivä<br />

Tässä kuvakavalkadia Pohjan Prikaatin Killan<br />

toteuttamasta ”Operaatio Pohjan Loimu”.<br />

Vankkana taustatukena on Jääkäriprikaati ja<br />

Eversti Markku Aherton puhe<br />

Kilpisjärvellä 27.4.20<strong>08</strong><br />

Tällä hetkellä minulle piirtyy<br />

mieleeni se tuttu kuva,<br />

missä suomalaissotilaat nostavat<br />

Suomen lipun salkoon<br />

tällä samaisella paikalla<br />

27.4.1945 merkiksi siitä,<br />

että Lapin sota on päättynyt.<br />

Siitä on kulunut 63 vuotta –<br />

63 rauhan vuotta.<br />

Viime vuonna Suomi juhli<br />

90-vuotissyntymäpäiväänsä.<br />

Tämä vuosi 20<strong>08</strong> on puolustusvoimiemme<br />

90. juhlavuosi,<br />

jota olemme saaneet viettää<br />

arvokkaissa tilaisuuksissa.<br />

Meillä on myös tänään erityisen<br />

hyvä syy juhlia. Vietämme<br />

kansallista veteraanipäivää.<br />

Veteraanimme ovat kiistatta<br />

ansainneet kaiken sen<br />

kunnian ja arvonannon, mitä<br />

pystymme heille osoittamaan<br />

erityisesti tänään, mutta<br />

myös vuoden jokaisena<br />

päivänä.<br />

Me voimme tällä hetkellä<br />

ja tässä paikassa vain kuvitella<br />

sen tunteen, mikä oli<br />

luutnantti Valkosen partiolla<br />

heidän havaittuaan 26.4.45<br />

yöllä Suomen olevan tyhjä<br />

vihollisesta. Sota oli ohi.<br />

Sinä yönä kello 01.30 kohotettiin<br />

pieni Suomen lippu<br />

merkiksi vapaasta maasta.<br />

Suoritus uusittiin sitten<br />

seuraavana päivänä rykmentin<br />

komentajan, eversti Väinö<br />

J. Oinosen partioiden<br />

hiihdettyä tälle paikalle.<br />

Tarina kertoo, että silloin<br />

olisi paikalle hiihtänyt myös<br />

kaksi saksalaisupseeria kertoen,<br />

ettei Suomen puolella<br />

olisi enää saksalaisia sotilaita<br />

ja samalla pahoitelleen<br />

aiheuttamiaan tappioita<br />

suomalaisille.<br />

Mitä tunsi kenraaliluutnantti<br />

Siilasvuo, kun hän sai<br />

kunnian ilmoittaa seuraavana<br />

päivänä itselleen ylipäällikölle,<br />

Tasavallan Presidentti<br />

Mannerheimille, että syksyllä<br />

-44 annettu tehtävä oli<br />

suoritettu loppuun.<br />

Entäpä mitä mietti se veteraani,<br />

joka oli selviytynyt<br />

talvi- ja jatkosodan tulihelvetistä.<br />

Viiden vuoden sota oli<br />

vihdoin ohi.<br />

En pidä ihmeenä, jos karskimmankin<br />

sotilaan silmäkulmassa<br />

kimalteli kyynel –<br />

pelkästä onnesta ja helpotuksesta.<br />

Uhraukset olivat olleet<br />

valtavat: 86 000 kaatunutta,<br />

200 000 haavoittunutta, 24<br />

000 leskeä, 50 000 orpolasta,<br />

400 000 evakkoa, tuhotut<br />

kodit, menetetyt kaverit,<br />

omaisten suru, karmeat<br />

muistot painajaisineen.<br />

Nykysuomessa aineellisista<br />

tuhoista kärsi eniten<br />

Lappi, joka koki lähes täydellisen<br />

hävityksen.<br />

Muun muassa napapiirin<br />

pohjoispuolella 80–90 % rakennuksista<br />

oli tuhottu, puolet<br />

poroista oli hävinnyt, parisataa<br />

siltaa räjäytetty ja ehjää<br />

rautatietä ei käytännössä<br />

ollut.<br />

Siitä sitä veteraanipolvi<br />

lähti rakentamaan uutta Lappia<br />

ja Suomea.<br />

sen Pohjan Jääkäripataljoona joukkoineen, joka<br />

samalla on killan perinnejoukko-osasto. Kuvat<br />

Raimo Latvala.<br />

Tunturipappi Vilho Vähäsarja toimitti kenttähartauden.<br />

Samaan aikaan Suomi<br />

maksoi 300 miljoonan dollarin<br />

sotakorvaukset.<br />

Ei ollut helppo lähtökohta,<br />

mutta kovasti kärsineet veteraanimme<br />

onnistuivat siinäkin<br />

urakassa. Ei varmasti kukaan<br />

kehtaa kyseenalaistaa<br />

tänään veteraaniemme ansioita.<br />

Ei keneltäkään kerta kaikkiaan<br />

voi enempää vaatia<br />

Kansallisen Veteraanipäivän kunniavieraat rivistössä<br />

Kolmen valtakunnan rajapyykillä Kilpisjärvellä.<br />

Lähinnä rajapyykkiä vasemmalta, sotaveteraanit<br />

Veikko Korkka Lahdesta, Hemmi Jaara Yli-Iistä, Armas<br />

Ilvo Simosta, lotta Aili Heikkinen Oulusta, Tauno<br />

Palo Hämeenlinnasta ja pikkulotta Ulla Paakkola<br />

Kiimingistä. Alikersantti Veikko Korkka oli mukana<br />

Lapin sodassa ja osallistui Operaatio Loimuun, taistellen<br />

juuri näissä maisemissa.<br />

kuin mitä veteraaneiltamme<br />

vaadittiin.<br />

He ovat juhlapäivänsä totisesti<br />

ansainneet.<br />

Valtakunnallista pääjuhlaa<br />

vietetään tänään Kouvolassa,<br />

mutta uskon, että meille<br />

kaikille läsnäolijoille juuri<br />

tämä on se pääjuhla.<br />

Viime vuoden veteraanipäivän<br />

teemana oli ”90 vuotta<br />

itsenäisyyttä - taival jatkuu”<br />

- tämän vuoden veteraanipäivän<br />

teemana on ”Vapaus<br />

muistaa”.<br />

Tähän teemaan ja viime<br />

itsenäisyyspäivän viettoon<br />

liittyen järjestettiin eri puolella<br />

Suomea lukiolaisten<br />

ja veteraanien yhteisiä Tali-<br />

Ihantala -elokuvan ensi-iltoja.<br />

Tapahtumiin osallistui lähes<br />

7000 veteraania ja 3500<br />

lukiolaista.<br />

Elokuvan lisäksi julkaistaan<br />

aiheesta lisää kirjallisuutta<br />

ja G.A. Serlachius<br />

-museossa on avattu uusi<br />

näyttely ”Veteraanit”, jossa<br />

tuodaan esiin veteraanin<br />

mietteitä.<br />

Näitä mietteitä kannattaa<br />

meidän kaikkien aina kuunnella,<br />

jos ja kun siihen tilaisuus<br />

avautuu. Otan esille<br />

kaksi muistelusta, jotka tavalla<br />

tai toisella liittyvät toisiinsa.<br />

Sain viime itsenäisyyspäivän<br />

konsertin jälkeen kiitoskirjeen<br />

Utsjoelta, Suomen<br />

lotalta ja aivan upealta rouvalta,<br />

Elina Niemistöltä. Kirjeessään<br />

hän muisteli yhtä<br />

tapahtumaa, joka on jäänyt<br />

hänen mieleensä ikuisesti.<br />

Suora lainaus: ”Evakkolaulu<br />

toi mieleeni vuoden<br />

-44 kesä-heinäkuun vaihteen<br />

kenttäsairaala 15, Kolatselän<br />

tapahtuman.<br />

Kello 06.00 aamulla ruokailuteltassa<br />

viereeni tuli sotilas,<br />

joka jutteli puoliksi itsekseen.<br />

”Lähden viemään<br />

hevoskuormaa Käsnäselän<br />

asemalle ja jatkan sieltä lomalle.<br />

Moni hyvä kaveri on<br />

poistunut, samahan tuo olisi<br />

ollut minullekin, mutta on<br />

viisi pientä lasta, joiden turvana<br />

tarvitaan minuakin.”<br />

”Hän naurahti huomatessaan<br />

minun silmäilleen hänen<br />

mustaa kivisormustaan<br />

ja sanoi: ” Se on toiminut<br />

peilinä.”<br />

”Minä lähdin takaisin leikkaussaliin<br />

ja hän matkalle<br />

kohti koti-Suomea. Maataistelukoneet<br />

häiriköivät, mutta<br />

leikkaussalista menivät vain<br />

ikkunat.<br />

Noin kolme tuntia myöhemmin<br />

tuotiin haavoittunutta<br />

paareilla ja sain kehotuksen<br />

hoitaa häntä.<br />

Menin viereen ja otin kiin-

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 9<br />

kolmen valtakunnan rajapyykillä<br />

Yleisö herkistyi ja tuulikin tyyntyi kun sotaveteraani Armas Ilvo lauloi Veteraanin iltahuudon. Monelta kuulijalta vierähti kyynel silmäkulmaan.<br />

Esitys ei jättänyt ketään kylmäksi.<br />

ni roikkuvasta kädestä – ja<br />

siinä oli se aamulla näkemäni<br />

mustakivinen sormus.<br />

Sydän löi, mutta mitään ei<br />

ollut tehtävissä. En olisi tuntenut<br />

ilman sormusta.”<br />

”Näin välähdyksenä viisi<br />

pientä lasta, jotka jäivät orvoiksi.<br />

Sotilaan kotimatka jatkui<br />

valkeassa arkussa.”<br />

Tällaisen tarinan kertoi<br />

minulle yksi sankarillisista<br />

naisista, joita ilman Suomi<br />

ei olisi selvinnyt. Näitä lottia<br />

oli enimmillään noin<br />

200.000 palvelemassa isänmaata<br />

hädän hetkellä.<br />

Toinen muistelus on sieltä<br />

jostain selvinneen rintamaveteraanin<br />

tarinointia.<br />

Karuissa rintamaoloissa<br />

monella veteraanilla asenne<br />

kuolemaan muuttui. Luen<br />

suoran lainauksen rovaniemeläisveteraaninhaastattelusta<br />

”Saatiin tämä vapaus<br />

pitää” -kirjasta:<br />

”Mutta sitte, ko sielä jonku<br />

aikaa oli, se peleko lähti<br />

pois. Ettei sitä kaikki kuolekhan,<br />

että se mennee joka<br />

mennee. Ei sitä osannu ajatella<br />

omale kohale sen kummemmin:<br />

että se joka sattu,<br />

niin se sattu, ei sitä pääse<br />

pakkoonkaan millään. Kyllä<br />

se sillon oli monesti mielessä,<br />

että kyllä se tietenki<br />

on tuolta ylhäältä, että täälä<br />

mennee joka mennee.”<br />

Näin siis lappilaisveteraani<br />

muisteli asennettaan kuolemaan.<br />

Me suomalaiset mielellään<br />

sanomme, että Suomea<br />

puolustavat suomalaiset ja<br />

siteeraamme sujuvasti jalkaväen<br />

kenraali Adolf Ehrnrothin<br />

sanoja siitä, kuka onkaan<br />

se Suomen paras puolustaja.<br />

Totta kaikki.<br />

Mutta meidän suomalaisten<br />

on toki hyvä muistaa<br />

ja antaa arvo myös niille<br />

ruotsalaisille vapaaehtoisille,<br />

jotka suojasivat muun<br />

muassa Rovaniemeä ilmavoimien<br />

yksikkö F 19:llä<br />

Olkkajärveltä 9.1.-40 alkaen.<br />

Samaten on annettava<br />

arvo kaikille niille ruotsalaisille<br />

vapaaehtoisille, jotka<br />

vapauttivat suomalaiset Sallan<br />

rintamalta Viipurinlahdelle<br />

22.2.40 ja olivat mukana<br />

myös -44 kesän ratkaisutaisteluissa<br />

Tali-Ihantalassa.<br />

Samoin meitä auttoivat virolaiset<br />

heimoveljemme.<br />

Voidaan ansaitusti kysyä,<br />

kuka meistä menisi vapaaehtoisesti<br />

sotaan auttamaan hätää<br />

kärsivää naapuria.<br />

Apu oli silloin tarpeen ja<br />

olisi se tarpeen vieläkin, mikäli<br />

hätään joutuisimme.<br />

I dag har vi också några<br />

gäster från Sverige och Norge<br />

här i Kilpis.<br />

Jag har glädjen att önska<br />

Er hjärtligt välkomma att fi ra<br />

slutet av kriget och nationella<br />

veterandagen med oss.<br />

I dag vi har frihet att minnas.<br />

Det är också veterandagens<br />

tema i år: ”Frihet att<br />

minnas.”<br />

Ni vet, att vi fi nnar har<br />

betalat ett högt pris för vår<br />

självständighet.<br />

Men, vi har inte varit ensamma.<br />

Vi förstår mycket bra värden<br />

av er hjälp under kriget.<br />

I dag är det svårt att föreställa<br />

sig den uppoffring och<br />

det arbete som våra ärade veteraner<br />

och deras generation<br />

har gjort för vårt fosterland<br />

såväl i krigs- som i fredstid.<br />

Vi är djupt tacksamma för<br />

det.<br />

Jag ber våra svenska gäster<br />

förmedla mitt tack till alla<br />

veteraner på Svenska Frivilligkåren<br />

liksom min önskan<br />

om bästa framgång.<br />

Saksalaisten apu on myös<br />

ollut korvaamaton sekä Lapissa<br />

että Kannaksella. Oli<br />

siis varmasti aika uskomaton<br />

tilanne ryhtyä taisteluun aseveljeä<br />

vastaan.<br />

Eversti ja sotahistorioitsija<br />

Sampo Ahto toteaakin eräässä<br />

haastattelussaan:” Niin<br />

sanottu Lapin sota oli niin<br />

omalaatuinen sota, että sille<br />

ei löydy edes rinnastuskohteita.<br />

Sota oli outo alusta loppuun<br />

saakka. Jo sodan alku<br />

oli outo. Kerrankin tilanne<br />

oli sellainen, että kumpikaan<br />

taistelevista osapuolista ei<br />

olisi halunnut sotaa missään<br />

nimessä. Suomelle sota oli<br />

kaikkea muuta kuin tervetullut,<br />

mutta niin kuin tiedämme,<br />

se oli rauhansopimuksen<br />

ehto.”<br />

Tämä ehto täytettiin painostuksen<br />

ja tiukan valvonnan<br />

alla.<br />

Meillä on tänään täällä<br />

paikalla Suomen nuorison<br />

parhaimmistoa, Jääkäriprikaatin<br />

varusmiehiä suorittamassa<br />

kokelasvaellusta. Entisenä<br />

Lapin Jääkäripataljoo-<br />

nan komentajana olen iloinen<br />

nähdessäni teidän ryhdikkään<br />

joukkonne kunnioittamassa<br />

veteraanien perintöä.<br />

Monta kertaa tänä päivänä<br />

puhutaan nuorisomme rap-<br />

peutumisesta, kunnon ja sisun<br />

puutteesta ja näistä johtuvistavarusmiespalveluksen<br />

keskeyttämisistä. Olen<br />

aina vakuuttanut kuulijoilleni<br />

ja mediaväelle, että lopputulos<br />

ratkaisee.<br />

Juhlapuheen pitäjälle eversti Markku Ahertolle luovutettiin<br />

kiitokseksi ja muistoksi Jääkäri-puukko ”Iisakki”.<br />

Jääkäriprikaatin järjestämä huolto toimi täydellisesti ja perinteinen kenttälounas<br />

tarjoiltiin sujuvasti.<br />

Varusmiehemme, jotka<br />

palveluksen päätyttyä sijoitetaan<br />

sodan ajan joukkoihimme,<br />

ovat kelpo miehiä ja<br />

naisia.<br />

He tietävät, että paras tapa<br />

kunnioittaa ja arvostaa veteraanien<br />

perintöä, on tehdä<br />

oma osuutensa niin hyvin<br />

kuin sen osaa.<br />

Kun meitä vanhemmat sitten<br />

miettivät, onko Suomella<br />

enää puolustajaansa nykypolvessa.<br />

Vastaus on kyllä. Puolustusvoimat<br />

ovat hyvässä kunnossa,<br />

vaikka olemme mallioppilaan<br />

tavoin suoriutuneet<br />

valtionhallinnon säästötalkoista<br />

kunnialla.<br />

Uudet maavoimat porskuttavat<br />

eteenpäin, hallintoa<br />

on kevennetty ja lait<br />

on uudistettu vastaamaan<br />

nykyaikaa ja selkeyttämään<br />

tehtäväkenttäämme.<br />

Tästä tilaisuudesta järjestelyvastuun<br />

kantava Pohjan<br />

Prikaatin Kilta on kiitosta<br />

ansaitsevalla tavalla huolehtinut<br />

prikaatinsa lähes 400<br />

vuoden perinteiden säilymisestä<br />

ja vaalimisesta.<br />

Jääkäriprikaati ja siellä<br />

toimiva Pohjan Jääkäripataljoona<br />

kantavat tässä asiassa<br />

oman kortensa kekoon. Osa<br />

tätä perinnetoimintaa kuuluu<br />

tänne Kilpisjärvelle.<br />

En ole valitettavasti ollut<br />

täällä aikaisemmin mukana,<br />

mutta heti näkee, että operaatio<br />

”Pohjanloimua” johdetaan<br />

ja se toteutetaan suurella<br />

sydämellä.<br />

Kiitos siitä kuuluu killan<br />

puheenjohtajalle Jouko Lahdenperälle<br />

ja kaikille killan<br />

toimeliaille jäsenille.<br />

Kiitoksen ansaitsevat<br />

myös Jääkäriprikaatin komentaja<br />

sekä mukana olevat<br />

jääkäripataljoonien komentajat<br />

erinomaisesta tuesta tapahtuman<br />

järjestelyissä.<br />

Kiitos teille arvoisa yleisö,<br />

että olette tulleet juhlistamaan<br />

tätä arvokasta tilaisuutta<br />

ja kunnioittamaan veteraaniemme<br />

perintöä.<br />

Kunnioitetut veteraanit,<br />

kiitos Teille vielä kerran<br />

siitä, että voimme viettää<br />

kansallista veteraanipäivää<br />

itsenäisen isänmaamme kauneimmassa<br />

osassa.<br />

Toivotan teille mitä parhainta<br />

kevättä, hyviä hiihtokelejä<br />

ja terveyttä. Pidetään<br />

yhdessä huolta veteraaneistamme<br />

– sen he ansaitsevat.<br />

Ja lopuksi mukana oleville<br />

Veteraaneillemme kiitollisena<br />

kunniaa tehden lausun<br />

vänrikki Stoolin tarinoista<br />

tutun ”Sotavanhus”runon<br />

viimeisen säkeen toivoen,<br />

että mukana olevat<br />

veteraanimme- sotavanhuksemme<br />

voisivat ajatella<br />

nuorista sotureistamme samoin.<br />

”Täst’ ilonpäivästänsä<br />

hän teitä kiittää saa:<br />

ei ole koskaan nähnyt<br />

hän työtä jalompaa.<br />

Viel’ osatahan voittaa,<br />

oi, kiitos, Jumala!<br />

Viel’ elää isäin henki,<br />

on Suomess’ urhoja.”

---

10 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Kortesjärven jääkäriseminaaripäivän<br />

juhlallisuudet aloitettiin<br />

kunniakäynnillä ja seppeleenlaskulla<br />

Jääkärimuistomerkille.<br />

Vapaussota käytiin alkeellisin sotataidoin<br />

– Sotataidon kannalta vapaussodan<br />

taistelut jouduttiin<br />

käymään erikoisolosuhteissa,<br />

joille joukkojen vähäinen<br />

koulutus ja niiden puutteelliset<br />

varusteet sekä kehittymätön<br />

organisaatio ja talviolosuhteet<br />

olivat luonteenomaisia,<br />

totesi dosentti, FT Jarkko<br />

Kemppi Jääkäriseminaarissa<br />

pitämässään alustuksessa,<br />

jonka aiheena oli Suomen<br />

vapaussodan sotataito.<br />

Taktisesti vapaussodassa<br />

tehtiin useita virheitä, jotka<br />

johtuivat joukkojen harjaantumattomuudesta.Esimerkiksi<br />

ammusten kulutus oli<br />

kohtuutonta. Holtiton ammunta<br />

oli kouluttamat-<br />

tomien joukkojen keino estää<br />

vastapuolta ryhtymästä<br />

hyökkäykseen. Kemppi totesi<br />

vapaussodan aikaisen päämajoitusmestarin<br />

Hannes Ignatiuksen<br />

arvioineen, että liian<br />

usein valkoisten puolella<br />

joukkoja heikennettiin lähettämällä<br />

osastoja eri suuntiin<br />

ja pääisku tuli siksi ”lyötyä<br />

kämmenellä eikä nyrkillä”.<br />

Jääkäriupseereita ei ollut<br />

päämajassa lainkaan ja keskijohdossakin<br />

vain vähän.<br />

Jääkäriupseerien Saksassa<br />

saama koulutus ei aina täysin<br />

vastannut sitä tehtävää,<br />

mihin heidät oli määrätty.<br />

Valkoisten johtajien taktinen<br />

koulutus oli lähes ole-<br />

matonta, mutta heillä oli kuitenkin<br />

Vimpelin sotakoulu<br />

ja Vöyrin sotakoulu, joilla<br />

oli oma merkityksensä, mutta<br />

sotataidon kannalta merkitys<br />

oli vähäinen. Koulutusaika<br />

oli lyhyt.<br />

–Vimpelin sotakoulu opetti<br />

johtajakoulutuksen aakkoset<br />

ja koulutusta annettiin<br />

paperista, jonka jälkeen<br />

opiskelijat pystyivät toimimaan<br />

suojeluskuntien harjoittajina<br />

ja opettajina.<br />

Valkoisten sotataidon taso<br />

oli alhainen, mutta varsin<br />

puutteellinen se oli myös punaisten<br />

puolella, jossa kantavana<br />

voimana oli aatteellisuus.<br />

Punaisten puolella aat-<br />

Runsaslukuinen yleisö kuunteli antaumuksella korkeatasoisia esitelmiä jääkäreistä<br />

ja heidän elämäntyöstään.<br />

teellinen vahvuus kääntyi<br />

laskuun, koska heidän sotilasjohtajansa<br />

eivät olleet tilanteen<br />

tasalla.<br />

– Punainen armeija ei ollut<br />

sovelias mihinkään systemaattiseen<br />

ja pitkäkestoiseen<br />

toimintaan. Siksi punaisten<br />

vahvin taistelumuoto<br />

oli puolustus, joka ei asettanut<br />

joukoille eikä varsinkaan<br />

päällystölle kovin suuria<br />

vaatimuksia verrattuna<br />

hyökkäykseen, Kemppi totesi.<br />

”Ystäviä on<br />

autettava”<br />

Suomen etujen mukaista oli<br />

puna-armeijan etenemisen<br />

pysäyttäminen Virossa, ja<br />

Suomessa ryhdyttiin värväämään<br />

vapaaehtoisia veljeskansaa<br />

auttamaan, mukaan<br />

lähti myös jääkärikoulutuksen<br />

saaneita.<br />

–Viron vapaussotaan osallistuneet<br />

jääkärit olivat joukkueen<br />

johtajina, komppanianpäällikköinä<br />

ja pataljoonakomentajinamerkittävässä<br />

asemassa, ja osoittivat<br />

esimerkillistä rohkeutta ja<br />

hyökkäyshenkeä, totesi dosentti<br />

Jussi Niinistö alustuksessaan<br />

Jääkärit Viron<br />

vapaussodassa.<br />

Suomen antamalla avulla<br />

on merkitystä Suomen ja<br />

Viron nykyisille suhteille<br />

esimerkiksi puolustusyhteistyölle,<br />

mutta ansio Viron<br />

vapaussodasta kuuluu kuitenkin<br />

virolaisille itselleen,<br />

Dosentti<br />

Jussi<br />

Niinistö<br />

piti mielenkiintoisen<br />

esitelmän<br />

”Jääkärit<br />

Viron<br />

vapaus-<br />

sodassa”.<br />

jotka taistelullaan lunastivat<br />

itselleen paikan itsenäisten<br />

kansakuntien joukossa, tosin<br />

vain pariksi vuosikymmenkesi,<br />

totesi Niinistö.<br />

Suomalaisia vapaaehtoisia<br />

kuoli Virossa kaikkiaan 175<br />

henkeä. Jääkäreitä Viron vapaussodassa<br />

oli mukana hieman<br />

alle 90, heistä Virossa<br />

kaatui yhdeksän.<br />

Yksi Viron vapaussotaan<br />

osallistuneista oli jääkäri ja<br />

värväri Antti Isontalo. Dosentti<br />

Jukka Niinistön Isotalon<br />

Antista kirjoittama kirja<br />

julkaistiin alkuvuodesta.<br />

Antti Isotalon poika, maiste-<br />

ri Simo Isotalo esitteli kirjaa<br />

ja sen syntyvaiheita.<br />

– Kymmenkunta vuotta<br />

sitten tohtori Jussi Niinistö<br />

otti väitöskirjaa tehdessään<br />

yhteyttä, ja pyysi kuvitusapua.<br />

Siitä alkoi vuosia kestänyt<br />

yhteistyömme, jonka<br />

tuloksena on teos Isontalon<br />

Antti, jääkäri, jääkärivärväri<br />

ja seitsemän sodan veteraani,<br />

kertoi Simo Isotalo.<br />

Isotalo toteaa, että kirjasta<br />

on tullut pääosin hyvää palautetta,<br />

ja lisäsi, että kirjaa<br />

voidaan pitää myös melkoisena<br />

lähdeteoksena.

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Pohjanmaa Sotilasläänin tervehdyksen Jääkäriseminaariin<br />

toi sotilasläänin komentaja eversti Jorma<br />

Aherto.<br />

Maisteri Simo Isotalo esitteli kirjan isästään ”Antti<br />

Isotalo, eteläpohjalainen jääkäri, värväri ja seitsemän<br />

sodan veteraani”, jonka on kirjoittanut dosentti<br />

Jussi Niinistö.<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 11<br />

Pohjanmaan<br />

sotilaslääni aloitti<br />

vuoden alusta<br />

Vuoden alusta voimaan astuneen<br />

puolustusvoimien johto-<br />

ja hallintojärjestelmän<br />

muutoksen myötä Vaasan<br />

sotilaslääni muuttui Pohjanmaan<br />

sotilaslääniksi.<br />

– Toiminta-alue on kuitenkin<br />

sama kuin aikaisemminkin<br />

eli vanha Vaasan läänin<br />

alue, Pohjanmaan sotilasläänin<br />

tervehdyksen jääkäriseminaariin<br />

tuonut komentaja,<br />

eversti Jorma Aherto totesi.<br />

Eversti Aherto mainitsi,<br />

että sotilasläänin alueella<br />

on voimaksa maanpuolustustahto,<br />

johon osaltaan vaikuttaa<br />

edellisten sukupolvien<br />

perinteet, ja jääkäriliike<br />

siinä merkittävänä osana.<br />

Seminaarin avannut Kortesjärven<br />

kunnanjohtaja<br />

Lasse Hokkala loi puheenvuorossaan<br />

katsetta jo ensi<br />

vuoteen. Hän totesi, että<br />

jääkäriseminaarein sarja tulee<br />

jatkumaan kuntaliitoksen<br />

jälkeenkin.<br />

– Jääkäriliikkeen vaikutus<br />

on ollut vahva kaikissa<br />

kuntaliitosalueen kunnissa,<br />

siksi Mantovan risti tulee<br />

säilymään uuden kaupungin<br />

vaakunassa, kunnanjohtaja<br />

Hokkala totesi.<br />

Seminaaripäivän aluksi oli<br />

perinnejumalanpalvelus<br />

Kortesjärven kirkossa. Jumalanpalveluksessaesiintyivät<br />

ja avustivat Pohjanmaan<br />

sotilassoittokunta kapellimestari<br />

Markku Salokosken<br />

johdolla ja Kortesjärven<br />

kirkkokuoro kanttori Inka<br />

Palojärven johdolla. Sotilassoittokunta<br />

esiintyi myös<br />

seminaarissa. Jumalanpalveluksen<br />

jälkeen laskettiin seppele<br />

jääkärimuistomerkille.<br />

Marita Mattila<br />

Järviseudun Sanomat<br />

Kuvat Raimo Latvala<br />

ja Heikki Pääjärvi<br />

Jääkäripataljoona 27:n<br />

perinneyhdistys keräsi<br />

nimiä jääkärien kotiinpaluun<br />

90-vuotisjuhla-<br />

adressiin.<br />

Pohjanmaan Sotilassoittokunta esiintyi sekä Perinnejumalanpalveluksessa että<br />

seminaarissa yliluutnantti Sami Salmivuoren johdolla. Tässä solistina esiintyy<br />

luutnantti Heikki Viinamäki.<br />

Laadukasta luettavaa lomalle<br />

Pietarsaaren tykistökoulu – Artilleriskolan i Jakobstad -kirjaa myyvät: Pietarsaaren<br />

kaupunginmuseo, Pietarsaari, puh. 06-785 1371, Pietarsaaren Kirjakauppa, Pietarsaari,<br />

puh. 06–723 <strong>08</strong>89, Pietarsaaren Reserviupseerikerho, Kimmo Pokela,<br />

gsm 040–534 2311, Suomen Jääkärimuseo, Kortesjärvi, puh. 06–241 24228, Suomen<br />

Tykistömuseo, Hämeenlinna, puh.03–682 4600 ja Vaasan Sotaveteraanimuseo,<br />

Vaasa, puh. 06–312 9894, MPKY:n toimisto Kokkola puh. 0400–746 743 ja<br />

www.akateeminenkirjakauppa.fi<br />

Toinen uutuuskirja kertoo seikkaperäisesti ja elävästi vuosina 1855–1964 eläneen<br />

Antti Isotalon värikkään henkilöhistorian. Antti Isotalo oli I maailmansodassa Saksan<br />

itärintamalla 1916, Suomen Vapaussodassa 1918, Aunuksen sotaretkellä 1919,<br />

Rukajärven suojelusjoukoissa 1919–1929, Vienan Karjalassa 1921–1929 ja myöhemmin<br />

Talvi- ja Jatkosodassa. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden<br />

Seura. Sitä on saatavana hyvin varustetuista kirjakaupoista, Kortesjärveltä Suomen<br />

Jääkärimuseosta/Hannan Rieck 06–2412 4221 tai MPKK/Marjo Kaminen 06–420<br />

6700 tai Aallon patteriston perinnetoimikunta/ Simo Järvi 050–302 <strong>08</strong>45.<br />

Vuonna 2007 jääkäriseminaarin<br />

yhteydessä julkaistiin kirja,<br />

Niittokoneasiamiehistä jääkäreiksi.<br />

Esitelmiä jääkäriseminaareista<br />

1998–2007.<br />

Nimensä mukaisesti kirjaan on<br />

koottu valikoima jääkäriseminaareissa<br />

pidetyistä esitelmistä<br />

kuluneen kymmenen vuoden<br />

taipaleelta.<br />

Kirjaa voi ostaa tai tilata Suomen<br />

jääkärimuseosta. Kirjan<br />

hinta on 15 euroa. Lähetettäessä<br />

kirjan hintaan lisätään postikulut.<br />

Runoja isänmaan ja<br />

veteraanien kohtaloista<br />

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry on julkaissut<br />

nurmolaisen runoilijan Helena Viertolan isänmaallisia<br />

runoja ja lauluja sisältävän kirjan ”Sinun kanssasi<br />

isänmaa”. Kirjassa on myös Viertolan säveltämiä<br />

lauluja nuotteineen, osasta myös kuorosovitukset.<br />

Lauluista tunnetuin on Sotainvalidin virsi.<br />

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki haluaa kirjan<br />

kustantamalla tallentaa veteraaniperinnettä jälkipolville<br />

myös kauniissa runomuodossa. 88-sivuinen,<br />

kovakantinen kirja on myynnissä E-P:n piiritoimistolla<br />

edulliseen kymmenen euron jäsenhintaan<br />

myös Vaasan ja Keski-Pohjanmaan jäsenille.<br />

Tilaukset puh. 423 3816 tai ep.reservilaispiirit@<br />

kolumbus.fi<br />

Traditionsbevararna,<br />

De tio första åren.<br />

Så är rubriken på<br />

den till Soldatgossegillets<br />

jubileum maj<br />

2007 utkomna historiken.<br />

Wehrmachtin matkaopas<br />

Suomeen.<br />

Esipuhe VTT Markku<br />

Jokisipilä.<br />

Saksan pääesikunnan<br />

vuonna 1943<br />

kustantama opaskirja<br />

Suomeen matkaaville<br />

sotilaille. Kirja ilmestyi<br />

vuonna 2006 suomennettunanäköispainoksenaGummeruksenkustantamana.<br />

Opaskirjasta välittyy<br />

kuva 1940-luvun<br />

Suomesta ja siitä,<br />

miltä maamme,<br />

sen eri heimot ja kansallinen kohtalo näyttivät saksalaisten<br />

silmin Kolmannen valtakunnan päivinä.

---

k<br />

12 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

okkonevan taistelu<br />

Miksi Kokkonevalla<br />

taisteltiin 190 vuotta<br />

sitten?<br />

Kokkonevan taistelu liittyy Suomen<br />

sodan (18<strong>08</strong> – 1809) tapahtumiin. Se,<br />

miksi taisteluja tällä seudulla käytiin,<br />

johtui kymmenkunta vuotta aiemmin<br />

ajokuntoon valmistuneesta Kokkolan–<br />

Lintulahden maantiestä. Paitsi, että tie<br />

oli vilkastuttanut Suomenselän maiden<br />

elinkeinoelämää, se oli muodostunut<br />

molemmille sodan osapuolille<br />

tärkeäksi. Suomalaiset ja venäläiset<br />

joukot liikkuivat edestakaisin, vuoroin<br />

perääntyen ja val-<br />

Lohtajan aselevon mukaan laten asemia toi-<br />

Suomen armeijan oli<br />

siltaan, nykyisen<br />

valtatie 13:n vai-<br />

vetäydyttävä<br />

heilla koko kesän<br />

Himangan–Lestijärven linjalle 18<strong>08</strong>. Kokkonevan<br />

lisäksi taisteluja<br />

käytiin Lintulahdessa<br />

3.7. ja Karstulassa 21.8.<br />

Kauempana Savossa ja lähiseudulla<br />

myös Etelä-Pohjanmaalla käytiin sotaa,<br />

samoin ruotsinkielisellä rannikolla<br />

taisteltiin. Oravaisten taistelu käytiin<br />

14.9. Kokkolan Kaarlelassa taistelut<br />

jatkuivat pitkään syyskuun lopulla.<br />

Lohtajan aselepo solmittiin 29.9. Sen<br />

mukaan Suomen armeijan oli vetäydyttävä<br />

Himangan-Lestijärven linjalle<br />

ja Sandelsin luovuttava asemistaan Iisalmen<br />

eteläpuolella.<br />

Lokakuun lopulla taistelut alkoivat<br />

kuitenkin uudelleen (Koljonvirran taistelu<br />

Savossa) venäläisten sanottua irti<br />

aseleposopimuksen.<br />

Suomen sota päättyi Haminan rauhaan<br />

17.9. 1809, jossa Ruotsi luovutti<br />

Suomen venäjälle Tornionjokea myöten.<br />

Johan Ludvig Runebergin 150<br />

vuotta sitten ilmestyneissä Vänrikki<br />

Stoolin tarinoissa Suomen sodan tapahtumat<br />

ja henkilöt ovat keskeisellä<br />

sijalla. Moni muistaa ”Vänrikeistä”<br />

muutakin kuin maammelaulun ja porilaisten<br />

marssin, sillä teoksen koulupainokset<br />

olivat ainakin takavuosina<br />

äidinkielen tuntien vakiolukemistoja.<br />

Miten lienee nykyperuskoululaisten<br />

”vänrikkien” tuntemuksen laita?<br />

Perholaiset muistanevat Otto Von<br />

Fieandtin juuri Runebergin kuvaamana.<br />

Myös Samuli Paulaharju on kuvaillut<br />

perimätiedon mukaan ”Viantin”<br />

henkilöä teoksessaan Suomenselän<br />

vieriltä. Vänrikki Stoolin tarinoihin<br />

sisältyy myös Pil-<br />

Venäläisillä oli Perhon kirkolla ven veikko-runo,<br />

runsas muonavarikko pappilas- jonka tapahtumisa,<br />

Sahipakan tuvalla ja lukkaen uskotaan liittyrin<br />

tuvalla.<br />

vän Perhon Poraseen.<br />

Todettakoon<br />

tässä yhteydessä,<br />

että Runebergin Hauta Perhossa -runo<br />

ei ole peräisin Vänrikki Stoolin tarinoista,<br />

vaan jo aiemmasta kokoelmasta<br />

Runoja (Dikter) II vuodelta 1833.<br />

Varsinaiset<br />

sotatapahtumat Kokkolan<br />

ylimaassa 18<strong>08</strong><br />

Suomen armeijan joukot olivat vetäytyneet<br />

helmikuussa alkaneen sodan alkuvaiheissa<br />

rannikkotietä Oulun seudulle<br />

asti. Ensimmäiset venäläiset tulivat<br />

Kokkolan pitäjän ylimaahan Lintulahden<br />

(nyk. Kyyjärven) suunnalta<br />

maaliskuun lopulla.<br />

Kesäkuun alussa18<strong>08</strong> venäläiset joukot<br />

olivat Kokkolassa ja hallitsivat<br />

maantietä omasta mielestään vahvasti.<br />

Heillä oli tien varrella vähäisiä vartiojoukkoja<br />

ja Perhon kirkolla runsas<br />

muonavarikko. Tästä Suomen armeijan<br />

johto oli saanut vihiä. Varikon kaappaamista<br />

tai hävittämistä suorittamaan<br />

valittiin Hämeen jalkaväkirykmentin<br />

Rautalammin komppanian päällikkö,<br />

majuri Otto Henrik von Fieandt, jota<br />

perholaiset kutsuivat tutummin ”Viiantiksi”.<br />

Viantin ensimmäinen<br />

Perhon-retki<br />

Viantti-vainaan ensimmäinen Perhonretki<br />

alkoi Himangalta Kesäkuun 2.<br />

päivänä. Hän eteni nopeasti Kinnulan,<br />

Kivijärven, Risumäen ja Jylhän kautta<br />

Perhon Pölkkiin eli Mustaanmaahan.<br />

Omien joukkojensa (alun kolmatta sataa<br />

miestä) tukena Viantilla oli noin<br />

130 perholaista ja kivijärveläistä talonpoikaa.<br />

Tiistai-iltana 7. kesäkuuta 18<strong>08</strong><br />

Otto von Fieandt seisoi Jängänjärven<br />

rannalla sijaitsevan Mustanmaan kirkkoväärtin,<br />

Antti Juhonpoika Pölkin talossa,<br />

jonka pöytään isäntä piirsi hiilellä<br />

Perhon kirkonseudun karttaa. Vihollisen<br />

varikko oli vartijoineen kolmeen<br />

osaan jaettuna: pappilassa, Sahipakan<br />

tuvalla ja lukkarin tuvalla. Sotilaiden,<br />

joita oli kaikkiaan sata, päämaja oli Sahipakan<br />

talossa. Kolmeen osaan jakoi<br />

Vianttikin omat joukkonsa, sillä kaikkiin<br />

kohteisiin oli tarkoitus hyökätä<br />

yhtaikaa. Majuri itse johti Sahipakalle<br />

hyökkäävää osastoa.<br />

8. kesäkuuta vastaisena yönä harmaapukuiset<br />

Hämeen soturit lähtivät<br />

Mustastamaasta kohti Perhon kirkkoa<br />

talonpoikien opastamina.<br />

Kello kolmen maissa kajahti merkkilaukaus<br />

pappilan suunnalta. Hurraten<br />

ryntäsivät Viantin miehet vihollisen<br />

kimppuun. Talonpojat näyttäytyivät<br />

kauempaa seipäät käsissä huutaen<br />

ja vahvistaen näin käsitystä yhä suuremmasta<br />

suomalaisten ylivoimasta.<br />

Yllätys oli täydellinen, sillä vain<br />

muutama vartija ehti tehdä vastarintaa.<br />

Vangiksi saatiin 92 miestä, viisi venäläistä<br />

kaatui kahakassa ja muutama pakeni<br />

uimalla joen yli. Suomalaiset eivät<br />

saaneet naarmuakaan. Perhon talonpojista<br />

oli Viantille itse taistelussa vähäinen<br />

apu, sen sijaan ennakkovalmisteluissa<br />

heistä oli korvaamatonta hyötyä.<br />

Huomattava saalis<br />

Perhon kaappaus tuotti suuren saaliin:<br />

sata kivääriä, 500 mattoa kauroja, 60<br />

mattoa tattariryynejä jne. Majuri v. Fieandt<br />

ei itse pystynyt kuljettamaan mukanaan<br />

koko saalista, vaan hän jakoi<br />

ohjeen mukaan osan aseista ja muonavaroista<br />

talonpojille.<br />

Kiire oli kova, sillä vihollisen joukkojen<br />

tiedettiin olevan jo niin lähellä<br />

kuin Kellokoskella ja toisella suunnalla<br />

Lintulahden tienoilla. Viantti kuuluu<br />

hoputtaneen perholaisia kiivaasti<br />

ärjyen jopa 13-vuotiaalle Pölkin Juholle:<br />

”Korjaa nyt Jussi äkkiä se jauhosäkki<br />

hiiteen eli minä panen sen palamaan!”<br />

Bror Schöneman, urhea soturi, haudattiin kaatumispaikalleen. Sen<br />

merkiksi pystytettiin paikalle puuristi, josta nimetön saari sai Ristisaaren<br />

nimen. Myöhemmin, Schönemanin syntymän satavuotispäivänä<br />

vuonna 1881 paikalle pystytettiin rautaristi.<br />

Otto v. Fieandtin Perhon-retki teki<br />

venäläisiin vaikutuksen: he pelkäsivät<br />

joukkojensa joutuvan satimeen ja vetäytyivät<br />

nopeasti Etelä-Pohjanmaalle.<br />

Osa joukoista vetäytyi Kokkolasta Lintulahteen<br />

polttaen mennessään Tunkkarin<br />

sillan 11.6.<br />

Viantin henkilökuva<br />

Majuri, sittemmin everstiluutnantti, Otto<br />

Henrik von Fieandt oli palvellut<br />

Rautalammin komppaniassa jo Kustaan<br />

sodasta lähtien ja asunut koko<br />

ikänsä Pohjois-Hämeessä, etupäässä<br />

Rautalammilla. Suomenselän seudut<br />

olivat tulleet hänelle tutuiksi, joten oli<br />

luontevaa, että hänet määrättiin käymään<br />

sotaa näillä seuduilla.<br />

Häntä pidettiin urhoollisena ja neuvokkaana,<br />

mutta myös itsepäisenä,<br />

jäykkänä ja kiivaana miehenä. Hugo<br />

Simbergin piirtämä henkilökuva piippua<br />

polttavasta Fieandtista lienee tunnetuin<br />

kuva hänestä. Mainitaan myös,<br />

että hän oli huomiota herättävän vaitelias<br />

mies, mutta sotatoimissa urhoollinen<br />

ja sitkeä, joka totteli esimiehiään<br />

kuin sotilas ainakin. ”Keskelläkin pauhinaa<br />

otti uutta tupakkaa,/ lähin mies<br />

sai viivähdellä,/ tulta hälle viritellä./<br />

Joukossaan kun sitten hän/ hiessä<br />

ja verissään,/ sivaltaen ruoskallansa/<br />

imeskellen piippuansa,/ miehensä sai<br />

janahan,/ pajunetit tanahan,/ ryntäs<br />

joukkoon taajimpahan,/ oli niinkuin<br />

kotonahan,/ haastoi vahvaa<br />

suomeaan,/ huusi niinkuin niitullaan,/<br />

kiitti, laitti, mitä milloin,/ töllistää ei<br />

saatu silloin./”<br />

Runeberg korostaa nimirunossaan<br />

Fieandtin itsepäisyyttä ja kiivautta ja<br />

pitää hänen nimittämistään erikoisjoukon<br />

komentajaksi jonkinlaisena rangaistuksena.<br />

Virrankosken mukaan kyse<br />

oli pikemminkin kunniatehtävästä ja<br />

luottamuksenosoituksesta.<br />

”Mut hän piti päänsä ain´/omaa tietä<br />

kulki vain./ Totellut ei sanaa toisen, /<br />

sai siis joukon erikoisen./”<br />

Paulaharjun kuvausten perusteella<br />

Fieandt oli vankka, kymäräniskainen,<br />

lyhytkaulainen kuin pölkki, mutta korkeaotsainen<br />

mies, joka puhui jytisevällä<br />

äänellä, vaikka olikin jäykkäsanainen<br />

mies. Fieandt oli lumottu kuulia<br />

vastaan, ja rautapaita oli hänellä vielä<br />

päällään, etteivät ryssien pahatkaan<br />

marjat jaksaneet sitä läpäistä. Taistelun<br />

tuoksinassa hän kuuluu tokaisseen<br />

passarilleen Möttöseen Matille kopeloituaan<br />

povestaan kourallisen kuulia:<br />

”Hyi, koiranpaskoja, mitä ampuvat!<br />

Mene, Matti, hakemaan vettä, nuo ryssien<br />

marjat karvastelee rintaa.”<br />

Lintulahden taistelun jälkeen majuri<br />

von Fieandt ylennettiin everstiluutnantiksi.<br />

Temmellys Kokkonevalla<br />

Suomalaisten edettyä Kokkolaan kesäkuussa<br />

18<strong>08</strong> heidän johtonsa huomasi,<br />

että Lintulahteen tunkeutumalla saataisiin<br />

katkaistuksi vihollisen pääarmeijan<br />

tärkeä huoltotie ja samalla sen ja

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

11.7.18<strong>08</strong><br />

Savossa toimivan ryhmän välinen yhteys.<br />

Lintulahtea valtaamaan lähetettiin majuri<br />

Otto von Fieandt, joka sai määräyksensä<br />

Toholammilla. Parissa päivässä Fieandtin<br />

joukot etenivät Perhoon, jossa komennuskuntaan<br />

liittyi Kokkolasta tullut pataljoona<br />

Savon jääkäreitä ja toinen Savon jalkaväkeä<br />

ja kaksi kanuunaa. Tämän jälkeen Fieandtin<br />

joukkojen vahvuus oli 650 miestä.<br />

Fieandt poikkesi joukkoineen vielä Lintulahdessa,<br />

josta hänen täytyi kuitenkin<br />

kiireesti vetäytyä Perhon kirkolle saakka,<br />

koska venäläisen eversti B.I Vlastovin<br />

joukot olivat hajottaneet suomalaisen komennuskunnan<br />

3.7. käydyssä Lintulahden<br />

taistelussa. Möttöseen jäi etuvartioksi sata<br />

miestä.<br />

Von Fieandt ei pitänyt kirkon seutua sopivana<br />

puolustukseen vaan marssijoukkoineen<br />

5.7. Kokonsaarelle, joka on kolmisen<br />

kilometriä kirkolta pohjoiseen, yli vetelän,<br />

laajahkon Kokkonevan. Perhon kirkolle<br />

jätettiin niin ikään sata miestä vartioksi.<br />

Kokonsaarella odotellessaan von Fieandt<br />

sai lisäjoukkoja: pataljoonan Turun<br />

läänin jalkaväkeä ja toisen uusmaalaisia<br />

sekä kaksi kanuunaa. Myös vihollinen<br />

oli vahvistanut joukkojaan ja Viantti tiesi<br />

odottaa kovaa taistelua.<br />

Heinäkuun 9. päivänä 18<strong>08</strong> venäläiset<br />

saapuivat Möttöseen, karkottivat Viantin<br />

etuvartion ja korjasivat tämän polttaman<br />

sillan.<br />

Von Fieandtin mukana olleen talonpojan<br />

Juho Erkinpoika Koivukosken tiedusteluretki<br />

venäläisten leirin lähistölle toi<br />

ikäviä uutisia. Vihollisella oli lähes kolminkertainen<br />

ylivoima: venäläisiä komentavalla<br />

kenraalimajuri I. F. Jankovitsilla oli<br />

3100 miestä, kun von Fieandtin joukkojen<br />

vahvuus oli vain 1100 miestä.<br />

Varsinainen Kokkonevan taistelu käytiin<br />

11.7. Seitsemän aikaa aamulla venäläiset<br />

veivät jo kanuunansa asemiin Huhtakankaaseen<br />

Kokkonevan itälaitaan – Paikkaa<br />

on siitä lähtien kutsuttu Patterinsaareksi<br />

– ja alkoivat levittää ketjujaan sekä<br />

metsän että joen puolelle.<br />

Viantti tähyili vihollista piippu suussaan<br />

Kokonsaarella olevalta suurelta kiveltä,<br />

jota on noista ajoista lähtien kutsuttu Viantin<br />

kiveksi. Pian alkoivat Jankovitsin kanuunat<br />

jylistä, mutta vihollisen eteneminen<br />

oli aukealla vetelällä suolla vaikeaa<br />

suomalaisten kovassa tulituksessa. Von<br />

Fieandtin kanuunat vastasivat tulitukseen<br />

ja henkiin jääneiden vihollisjoukkojen oli<br />

peräännyttävä takaisin metsän suojaan.<br />

Myös joenpuoleisella linjalla taisteltiin<br />

kovasti. Koivukosken Juhon kertoman<br />

mukaan jopa pistinetäisyydeltä, mutta<br />

tästä ei ole mainintaa Fieandtin taistelukertomuksessa.<br />

Suomalaiset saivat tälläkin<br />

puolella vihollisen karkotettua takaisin<br />

paljaaksi hakatuille suosaarekkeille.<br />

Pienellä nimettömällä suosaarella kaatui<br />

viitasaarelaissyntyinen Rautalammin<br />

komppanian varusmestari, vänrikki (luutnantti<br />

joissakin lähteissä) Bror Schöneman,<br />

urhea soturi, joka oli Lintulahdesta<br />

metsiä pitkin palatessaan tuonut miehineen<br />

kolmetoista vankia. Perimätiedon<br />

mukaan hän sai luodin rintaansa tähystäessään<br />

koivuun nojaten. Hänet haudattiin<br />

kaatumispaikalleen ja sen merkiksi pystytettiin<br />

paikalle puuristi, josta nimetön<br />

saari sai Ristisaaren nimen. Myöhemmin,<br />

Schönemanin syntymän satavuotispäivänä<br />

vuonna 1881 paikalle pystytettiin rautaristi.<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 13<br />

Pakko perääntyä<br />

Tykkien jyminä oli valtava ja ruudinsavu<br />

leijaili koko Kokkonevan yllä taistelun<br />

melskeessä. Aikalaisten kertoman mukaan<br />

ikkunat tärisivät aina 10 kilometrin päässä<br />

Pirttikoskella asti. Iltapäivällä taistelu<br />

hieman laantui. Von Fieandt havaitsi, että<br />

vihollinen aikoi pyrkiä metsiä pitkin suomalaisten<br />

selkäpuolelle, ja totesi, etteivät<br />

hänen joukkonsa pystyisi torjumaan tuota<br />

saartoyritystä, koska ampumavaratkin olivat<br />

vähissä. Viantin sanotaan ärähtäneen<br />

Koivukosken Juholle: ”Nyt, Jussi, korjaa<br />

luusi hiiteen – me peräännymme – ampumavarat<br />

lopussa!” Niinpä hän kokosi<br />

joukkonsa tielle ja lähti yhtä menoa marssien<br />

Ukskoskelle asti. Tunnin tauon aikana<br />

annettiin haavoittuneita kuljettaville hevosille<br />

etumatkaa. Vihollisen jo puuskuttaessa<br />

niskaan Viantin joukot lähtivät taas<br />

liikkeelle ja marssivat aina Sillanpäähän<br />

saakka.<br />

Suomalaiset joutuivat siis jättämään<br />

asemansa Kokkonevan taistelussa ja kärsivät<br />

tappion. Viantin kannalta se oli kuitenkin<br />

hänen tappioistaan lievin, sillä hänen<br />

ryhmänsä pysyi täällä koossa. Von Fieandt<br />

menetti taistelussa 153 miestä – näistä 25<br />

kaatuneina, mutta venäläisten tappiot olivat<br />

heidän oman ilmoituksensa mukaan<br />

kaksi kertaa suuremmat: runsaat 300 miestä<br />

kaatuneina ja haavoittuneina. Perholaiset<br />

talonpojat katselivat järkyttyneinä taistelun<br />

jälkiä. Hiljaisina he ryhtyivät hautaamaan<br />

vainajia.<br />

Meidän aikoihimme säilynyt merkitty<br />

hautapaikka on tuon taistelun muistomerkki:<br />

Schömanin hauta läheisessä Ristisaaressa.<br />

Itse majuri von Fieandt saattoi olla<br />

taistelun lopputulokseen melko tyytyväinen,<br />

sillä hänen valitsemansa asema oli ollut<br />

edullinen ja suomalaiset soturit olivat<br />

osoittaneet suurta sitkeyttä, vaikka Lintulahden<br />

masentavasta tappiosta oli kulunut<br />

vasta viikko.<br />

Koko sodankäynnin kannalta Viantin<br />

tappioilla ei ollut suurta merkitystä, sillä<br />

juuri samana päivänä, kun Kokkonevalla<br />

taisteltiin, Suomen armeijan pääjoukot<br />

etenivät Uudestakaarlepyystä Etelä-Pohjanmaalle<br />

ja löivät heinäkuun 14. päivänä<br />

venäläisten pääarmeijan Lapuan taistelussa.<br />

Viantin joukkoja nähtiin Perhossa ja<br />

Kokkonevalla asemissa ja ohi kulkemassa<br />

uudestaankin, sillä mm. elokuisen Karstulan<br />

taistelun jälkeen joukot perääntyivät<br />

taas Tunkkarille asti ja Kaustisen Lövbackallakin<br />

Viantin joukkoja oleskeli.<br />

Outi Leväniemi<br />

Kirjoittaja on rehtori–<br />

opetustoimenjohtaja,<br />

Perhon kotiseutuyhdistyksen<br />

entinen pj., nyk. varapj.<br />

Lähteet:<br />

Paulaharju, Samuli:<br />

Suomenselän vieriltä<br />

Runeberg, J.L.:<br />

Vänrikki Stoolin tarinat.<br />

Kuvitetun laitoksen tietoliitteet<br />

Virrankoski, Pentti: Kokkolan pitäjän yläosan<br />

historia<br />

Puhe Kokkonevan taistelun 190- vuotismuistojuhlassa<br />

9.7.1998 Kokkonevan<br />

koululla. Tilaisuudessa esiintyi myös Pohjanmaan<br />

rykmentin henkivartio-osasto<br />

Oravaisista entisaikaisine pukuineen ja<br />

taistelunäytöksineen. Teksti julkaistu Perhon<br />

kotiseutuyhdistyksen lukemistossa<br />

Tokko Perhua tunnet? (1999).<br />

• Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, toiminnasta<br />

ja sen merkityksestä maamme itsenäisyydelle.<br />

• Jääkärien tarina kertoo lähes 2000 nuorukaisesta, jotka lähtivät<br />

Saksaan oppimaan sotataitoja tavoitteenaan itsenäinen isänmaa.<br />

• Perusnäyttelyn lisäksi museossa on viimeisen jääkärin, kenraali<br />

Väinö Valveen huone sekä vaihtuvia erikoisnäyttelyitä,<br />

• Museossa on huomattava kokoelma jääkärien sukulaisten<br />

lahjoittamaa materiaalia.<br />

• Museokaupassa kiinnostavaa ostettavaa.<br />

Avoinna 16.8. - 14.6. ma-pe klo 10.00 - 15.00<br />

15.6. - 15.8. joka päivä klo 11.00 - 18.00<br />

muina aikoina sopimuksen mukaan.<br />

Pääsymaksu 2 euroa<br />

Osoite<br />

Puhelin<br />

Email<br />

www-sivusto<br />

Kirjauutuus: Niittokoneasiamiehistä jääkäreiksi.<br />

Esitelmiä jääkäriseminaareista 1998-2007.<br />

Kirjan hinta 15 euroa.<br />

Lähetettäessä kirjan hintaan lisätään postikulut.<br />

Jääkärintie 80 (kunnanvirasto)<br />

62420 KORTESJÄRVI<br />

Puh. (06) 2412 4228, (06) 2412 400<br />

hanna.rieck@kortesjarvi.fi<br />

www.jarviseudunmuseoverkko.fi<br />

Teemana näyttely: Tie Vapauteen<br />

Utställning: Vägen till Frihet<br />

Kyrkoesplanaden 22<br />

Källarvåningen –<br />

Kirkkopuistikko 22<br />

Kellarikerros<br />

Öppet/avoinna<br />

Ma–to/Må–to<br />

kl./klo 12:00 – 16:00

---

14 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Puh. 06-8745 111<br />

www.kannus.fi<br />

PERHON KUNTA<br />

www.perho.com<br />

Tervetuloa Perhopäiville<br />

30.06-6.7.20<strong>08</strong><br />

Perhon Yöjuoksu 4.7.20<strong>08</strong><br />

HYVIÄ RANTATONTTEJA<br />

Kts. www.perho.com<br />

Perhon<br />

Lions<br />

Veda<br />

Steel Production Maanselkä Oy<br />

0500 938 490 • www.veda.fi<br />

Lämpökattilat<br />

Syyskuussa tulee kuluneeksi<br />

kaksisataa vuotta Suomen<br />

sodan taisteluista, joita käytiin<br />

syyskuun 10. ja 30. päivän<br />

välisenä aikana vuonna<br />

18<strong>08</strong> Kokkolassa Kaukon<br />

sillan luona.<br />

Sodan tärkeimpiin tapah-<br />

Suomen sota 18<strong>08</strong>–09 merkitsi<br />

loppua kuusisataa vuotta<br />

vanhalle Ruotsi–Suomen<br />

valtakunnalle. Sodan seurauksena<br />

Ruotsin itäinen<br />

maakunta liitettiin osaksi Venäjää.<br />

Euroopassa Ranskan keisari<br />

Napoleon oli vielä valtansa<br />

huipulla, ja kansallisvaltiot<br />

eivät vielä olleet<br />

asettuneet rajoilleen sillä tavoin<br />

kuin ne myöhemmin on<br />

opittu tuntemaan. Esimerkiksi<br />

nykyisen Saksan tilalla<br />

oli lukemattomia keskenään<br />

riiteleviä pieniä ruhtinaskuntia,<br />

joiden ylitse Ranskan armeijan<br />

joukot jyräsivät.<br />

Napoleon pyrki eristämään<br />

erään päävihollisensa,<br />

Englannin, ns. mannermaansulkemussopimuksella<br />

omalle saarelleen. Ruotsi<br />

ei tähän kuitenkaan yhtynyt.<br />

Napoleon ja Venäjän<br />

tsaari Aleksanteri I sopivat v.<br />

1807, että Venäjä painostaa<br />

Ruotsia yhtymään em. sopimukseen.<br />

Näin ei kuitenkaan<br />

käynyt. Mainittakoon tässä,<br />

että Napoleon toteutti valloittamissaan<br />

maissa oikeanpuoleisen<br />

liikenteen. Vain<br />

Englannissa ja Ruotsissa –<br />

joita Ranska ei nujertanut<br />

– säilyi jo keskiajalta peräisin<br />

oleva vasemmanpuolei-<br />

JUHLASEMINAARI 11.9.<br />

KOKKOLA-SALISSA<br />

– kunnialaukaukset Kaukon sillalla –<br />

tumiin kuuluvien taisteluiden<br />

seurauksena päädyttiin<br />

solmimaan Lohtajan aselepo<br />

29.9.18<strong>08</strong>.<br />

Kaukon sillalla taistelleita<br />

urheita sotilaita muistetaan<br />

11.9.20<strong>08</strong> järjestettävässä<br />

tapahtumassa, joka liittyy<br />

Suomen Sodasta<br />

nen liikenne!<br />

Venäjä aloittikin sodan.<br />

Sen joukot etenivät Ruotsin<br />

perinteiselle idän ”puskurivyöhykkeelle”<br />

– nykyiseen<br />

Suomeemme – ilman sodanjulistusta<br />

helmikuussa 18<strong>08</strong><br />

silloisella rajalla, joka oli<br />

Kymijoki. Napoleonin sodissa<br />

kouliintuneita joukkoja<br />

tuli itärajan yli kaksi divisioonaa,<br />

noin 17 000 miestä.<br />

Toisen divisioonan piti ottaa<br />

haltuunsa Etelä- ja Lounais-<br />

Suomi linnoituksineen, joita<br />

olivat Svartholma, Suomenlinna<br />

ja Hankoniemi. Toinen<br />

etenisi Savon ja Keski-Suomen<br />

kautta Pohjanmaalle.<br />

Venäjän joukkojen<br />

ylipäällikkönä oli Buxhoevden<br />

ja Ruotsilla Klingspor.<br />

Ruotsi-Suomella oli joukkoja<br />

noin 20 000 etupäässä ruotusotamiehiä,<br />

joista osa oli<br />

linnoituksissa ja mm. Pohjanmaalla<br />

noin 2000 miestä.<br />

Ruotsi- Suomen joukot eivät<br />

olleet varautuneet sodan syttymiseen<br />

talvella. Liikekannallepano<br />

oli vielä kesken<br />

venäläisten joukkojen tulviessa<br />

maahan.<br />

Ruotsi-Suomen joukot perääntyivät<br />

vihollista viivyttämättä<br />

aina Pohjois-Pohjanmaalle<br />

saakka. ”Pohjolan<br />

lukko” eli Suomenlinna<br />

samana päivänä pidettävään<br />

Suomen sota Keski-Pohjanmaalla<br />

-seminaariin. Tervetuloa<br />

mukaan elämykselliseen<br />

tapahtumaan Kaukon<br />

sillan taisteluiden muistomerkille<br />

torstaina 11.9. klo<br />

9.45 alkaen! Muistomerkil-<br />

Lottakivi Oravaisissa.<br />

antautui toukokuussa 18<strong>08</strong>.<br />

Lopulta Adlercreutz onnistui<br />

lyömään venäläiset Siikajoella<br />

ja Revonlahdella<br />

huhtikuussa. Pohjois-Savossa<br />

Sandels viivytti menestyksellä<br />

ylivoimaisia venäläisiä.<br />

Lapualla, Kauhajoella<br />

ja mm. Ruonalla taisteltiin.<br />

Adlercreutz kärsi tappion<br />

Oravaisissa syyskuussa<br />

18<strong>08</strong> ja perääntyi Kokkolaan<br />

v. Döbelnin Juuttaalla<br />

avaamaa tietä. Aselepo tehtiin<br />

Lohtajalla 29. syyskuuta.<br />

Suomalaiset joukot talvehtivat<br />

kurjissa oloissa Länsipohjassa.<br />

Keväällä 1809, erinäisten<br />

vaiheiden jälkeen venäläiset<br />

joukot hyökkäsivät<br />

mm. Uumajaan. Rauha tehtiin<br />

Haminassa 17.9.1809 ja<br />

Kapteenit kivellä Oravaisissa, vas. Antti Roiko-Jokela ja Matti Kiviniemi.<br />

tä jatketaan kävellen taistelun<br />

muille tapahtumapaikoille<br />

ja Vitsarin koulun<br />

pihapiirissä on ohjelmaa<br />

(kunnialaukaukset, savut ja<br />

puheet) sekä kenttälounas.<br />

Suomen sota 200 vuotta<br />

psta Kari Moilanen<br />

suomalaiset joukot kotiutettiin<br />

arjen askareihin. Suomalaisten<br />

tappiot olivat yli<br />

6000 miestä ja erilaisiin tauteihin<br />

menehtyi vielä enemmän.<br />

Vaikeissa oloissa käymillään<br />

taisteluilla suomalaiset<br />

voittivat Venäjän keisari<br />

Aleksanteri I:n arvonannon<br />

ja siten osaltaan vaikuttivat<br />

hänen päätökseensä<br />

Porvoon valtiopäivillä 1809<br />

kohottaa Suomi ”kansakunnaksi<br />

kansakuntien joukkoon”.<br />

Romantisoidun kuvan<br />

Suomen sodan tapahtumista<br />

ja henkilöistä antaa kansallisrunoilijamme<br />

Johan Ludvig<br />

Runeberg teoksessaan<br />

Vänrikki Stoolin Tarinat.<br />

Erkki Tunkkari

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Vapauden asialla<br />

Aspegrénin suvun kaksi tarinaa<br />

”Soon viina viissaampia<br />

varten”, meillä päin Simossa<br />

sanottiin. Sen hyvin tiesin.<br />

Ajattelin, että puolitoista<br />

vuotta ennen syntymääni<br />

kuollut Konstu-pappa oli<br />

ollut sellainen, viisas mies.<br />

Kertovat, että hän osasi purjehtia<br />

Haikaran luotsiasemalta<br />

Simoniemen rannan<br />

omaan valkamaansa unissaankin<br />

ja vähän väkevilläkin<br />

itseään vahvistaneena.<br />

Köytti lähtiessään peräsimen<br />

otettuaan suunnan kotirantaan,<br />

urvahti veneensä<br />

takatuhdolle ja heräsi vasta<br />

kun kokka karahti kotivalkamaansa.<br />

Jääkäriliikkeen<br />

aktivisti<br />

Kaarle Konstantin (”Konstu”)<br />

Aspegrén (syntyi 23.4.<br />

1880 Simossa ja kuoli<br />

28.7.1947) oli ollut aktivistitoiminnassa<br />

paikallisia<br />

kantavia voimia. Kun Saksaan<br />

jääkäreiksi koulutettavia<br />

koottiin, oli Simoniemi<br />

yksi ylimenopaikka Ruotsiin.<br />

Yhdyshenkilöiden nimiä<br />

ei kerrottu, ainoastaan<br />

tuntomerkit. Konstu kulki<br />

nimellä ”suuri, harmaapartainen<br />

luotsi Simoniemessä”.<br />

Erään kerran Konstu otti<br />

vastaan Karjalasta jääkärin<br />

tielle lähteneen miehen ja<br />

majoitti hänet taloonsa,<br />

vaikka venäläisvartio piti<br />

majaansa aivan lähettyvillä.<br />

Tsaarin sotilaat totutettiin<br />

uuteen tulokkaaseen siten,<br />

että Konstu kuljetti häntä<br />

metsätöissä. Miehen piti<br />

tekeytyä älyvapaaksi kuuromykäksi,<br />

josta ei uhkaamallakaan<br />

saisi mitään irti. Niillä<br />

toimin odoteltiin myötäisiä<br />

tuulia ja jäiden vahvistumista.<br />

Kirves olalla mies talsi<br />

Konstun perässä läpi vartion<br />

metsätöihin parin viikon<br />

ajan, ja kun sitten sopivat<br />

kelit koittivat, hänet puettiin<br />

valkoiseen lumipukuun<br />

ja seisotettiin Ruotsin matkaa<br />

varten kyhätyn purjekelkan<br />

suksille. Sillä pääsi<br />

kätevästi tekemään matkan<br />

viimeisen riskiosuuden.<br />

Konstu-pappa värvättiin<br />

jääkäriliikkeen aktivistiksi<br />

vuonna 1915. Suomen luotsilaitosta<br />

oli venäläistetty<br />

kuten muitakin valtiollisia<br />

laitoksiamme. Siinä souvissa<br />

Konstu kuten moni muukin<br />

luotsi erosi virastaan.<br />

Simon etapista on kirjoitettu<br />

kirjakin 1920-luvulla.<br />

Siinä kerrotaan, miten jääkäriliikkeen<br />

pohjoisen rannikkoseudunorganisaattorit<br />

ryhtyivät järjestelemään<br />

Saksaan sotilaskoulutukseen<br />

menijöiden matkoja.<br />

Kuljetuksia päätettiin ryhtyä<br />

hoitamaan meritse. Kemissä<br />

etappikonttoria hoitavat<br />

herrat Hällfors ja Pietilä<br />

palkkasivat kuljettajaksi<br />

Konstu ja pojat.<br />

Allu Jokisalon, joka ehdotti<br />

toiseksi kuljettajaksi Konstu<br />

Aspegrénin. Kohta Konstua<br />

tultiinkin hakemaan Simoniemestä<br />

tapaamaan Kemin<br />

etappikanslian Hällforsia.<br />

Hällfors esitti asian Konstu-papalle,<br />

johon tämä vastasi<br />

suorasukaisesti: ”Luulin<br />

ensi alkuun, että tässä ollaan<br />

tekemisissä poikasten<br />

kanssa, mutta kun asiassa<br />

näkyy olevan matkassa vakavampiakin<br />

miehiä, minä<br />

olen valmis liittymään yritykseen.<br />

Uskon, että tämä<br />

hanke tuottaa onnea isänmaalle.<br />

Ja jos epäonnistuttaisiinkin,<br />

niin olisihan sentään<br />

saatu tehdä kiusaa ryssälle!”<br />

Hällfors ilmoitti Konstulle,<br />

mitä merikuljetusten hoitamisesta<br />

oli sovittu Jokisalon<br />

kanssa. Siihen pappa oli<br />

tokaissut: ”Hyvinpä tunnutte<br />

maksavan.” Pappa ryhtyi<br />

oitis ideoimaan kuljetusten<br />

järkevämpää järjestämistä.<br />

Hänen mielestään Haaparannalla<br />

toimivat suomalaiset<br />

etappimiehet voisivat<br />

vuokrata laivan tai moottorialuksen<br />

ja tulla sillä kuljettajia<br />

vastaan joko Äijänpojanlettoon<br />

tai Sankeriin,<br />

jolloin matka lyhenisi puolella<br />

ja kuljetustoiminta tehostuisi<br />

merkittävästi. Hän<br />

lupasi omasta ja Jokisalon<br />

puolesta, että he laittavat<br />

veneensä kuljetuksien edellyttämään<br />

kuntoon välittömästi.<br />

Molemmat olivat siitä<br />

päivästä lukien etapin<br />

palveluksessa.<br />

Syyskuun viimeisenä päivänä<br />

Kemiin saapui ensimmäinen<br />

suurehko menijäin<br />

joukko, peräti kaksitoista<br />

miestä. Heidät Konstu kuljetti<br />

Ruotsiin purjein varustetulla<br />

veneellä. Tällä mat-<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 15<br />

kalla Konstun apuna oli<br />

toinen Jokisalo, Jaakko.<br />

Liikkeelle oli lähdetty Ajoksen<br />

jääkärikämpältä lokakuun<br />

2. päivän myöhäisiltana<br />

1915. Oli pilkkopimeää,<br />

niin kuin piti ollakin, ja lisäksi<br />

kova pohjoistuuli. Vene<br />

oli laho ja vuosi niin, että<br />

kahden tunnin kuluttua vettä<br />

oli jo pohjalautojen päälläkin.<br />

Vasta aamupäivällä, puoli<br />

yhdentoista, aikoihin saavuttiin<br />

Ruotsin puolella<br />

olevaan Äijänpojanlettoon.<br />

Matkalaiset olivat kylmästä<br />

kohmeisia mutta reippaalla<br />

tuulella. Saaressa järjestettiin<br />

juoksukilpailu ja pilkottiin<br />

ankarasti polttopuita,<br />

jotta ruumiinlämpö palaisi.<br />

Siinä odoteltiin Haaparannalta<br />

tulevaksi moottorivenettä,<br />

jota ei kuitenkaan näkynyt<br />

eikä kuulunut, vaikka<br />

asiasta oli selvästi sovittu.<br />

Meri oli tällä välin tyyntynyt,<br />

joten miesten oli<br />

soudettava 18 km päässä<br />

olevaan Seittenkarin Krunnisalmen<br />

jääkärikämpälle,<br />

jonne saavuttiin 4. lokakuuta.<br />

Villamo ja Suvirinne olivat<br />

metsässä halkoja hakkaamassa,<br />

kun Aspegrénin<br />

vene laski kämpän rantaan,<br />

ja pojat lähtivät pyrkimään<br />

saaren keskiosiin. Silloin<br />

jääkärien lyhyt käskevä komento<br />

pyöräytti heidät takaisin<br />

kämpälle. Tulijoille<br />

tämä oli yllätys, sillä he eivät<br />

tienneet, että Seittenkarissa<br />

oli vastaanottajia.<br />

Kämpällä he saivat asiallisen<br />

vastaanoton: tarjottiin<br />

kahvit, syötettiin ja annettiin<br />

levätä. Mutta kun heitä<br />

oli täysi tusina, eivät kaikki<br />

mahtuneet kämppään, vaan<br />

osa täytyi sijoittaa kämpän<br />

välittämässä läheisyydessä<br />

olevaan jääkellariin – ei<br />

sentään jäihin, vaan pehmeälle<br />

kuusenhavuista ladotulle<br />

pahnalle. Siinä vietettiin<br />

se yönseutu. Seuraavana<br />

päivänä heidät siirrettiin<br />

Haaparannalle.<br />

Kun Tukholmassa olevasta<br />

ns. Heldtin konttorista<br />

ei saatukaan merikelpoisen<br />

moottoriveneen hankkimiseen<br />

tarvittavia varoja, Haaparannalle<br />

komennettu jääkäri,<br />

tohtori Wolff, ilmoitti,<br />

että hän on valmis rahoittamaan<br />

omasta pussistaan<br />

moottoriveneen hankkimisen.<br />

Konstu-papan aatteelle<br />

asiallisen kuljetuskaluston<br />

hankinnasta löytyi kuin löytyikin<br />

tukea.<br />

Syksyllä 1945<br />

Elämän suuret asiat näyttävät<br />

toistavan itseään pitkässä<br />

juoksussa myös suvun<br />

historiassa. Historiaa<br />

on syytä tuntea, että osaisi<br />

ymmärtää nykymenoa ja<br />

käsittää jotakin tulevaisuudestakin.<br />

Suvussamme yksi<br />

näitä kertautuvia asioita on<br />

kansallisen vapauden hyväksi<br />

toimiminen.<br />

Seuraava tapaus liittyy<br />

jatkosodan jälkeiseen erikoiseen<br />

ajanjaksoon suomalais-virolaisissasuhteissa.<br />

Vaikka virallinen kanssakäyminen<br />

Suomen ja Viron<br />

välillä lakkasi Neuvostoliiton<br />

miehitettyä Viron,<br />

tapahtui ”maan alla” monenlaista.<br />

Suomen puolella<br />

taistelleista virolaisista vapaaehtoisista<br />

tänne oli jäänyt<br />

n. 800 sotilasta, osalla<br />

oli mukana perheetkin.<br />

Nämä ihmiset ja paljon<br />

muitakin sodan aikana tulleita<br />

virolaispakolaisia toimitettiin<br />

vähin äänin Ruotsiin<br />

syksyn 1944 ja vuoden<br />

1945 kuluessa. Pakolaisvirta<br />

jatkui aina 1950-luvun alkupuolelle<br />

asti ja suuntautui<br />

meiltä Ruotsiin. Kiinni<br />

jäi vain harvoja, mikä kertoo<br />

siitä, että myös Suomen<br />

viranomaisten suhtautuivat<br />

myötämielisesti tähän<br />

avustustoimintaan.<br />

Edellä kerroin äitini isän,<br />

Konstu-papan tarinan. Samansuuntainen<br />

on hiljattain<br />

isäni Toivo Aspegrénin siskolta,<br />

jo 80 vuotta täyttäneeltä<br />

lehtori Bertta Aspegrénilta,<br />

kuulemani tapaus,<br />

joka liittyy Kemin Laitakarin<br />

ja Juurakon saarten<br />

tapahtumiin II maailmansodan<br />

päätyttyä.<br />

Bertta oli toiminut opettajana<br />

Kemin Ritikan kansakoulussa,<br />

jossa hän ja sisaruksensa<br />

kuten minä ja Tuula-siskonikin<br />

olimme käyneet<br />

alaluokkamme. Haukkarin<br />

edustalle oli syntynyt<br />

uusi, erikoinen yhdyskuntansa,<br />

Laitakarin sahan työläisyhdyskunta,<br />

jota varten<br />

oli oma koulunsakin. Laitakarissa<br />

ja Juurakossa asusti<br />

runsaasti Karjalan ja Viron<br />

pakolaisia, lukuisia lapsiperheitä.<br />

Bertta Aspegrén oli siirretty<br />

Laitakarin alakoulun<br />

opettajaksi, arvatenkin aloitettaessa<br />

uutta lukukautta<br />

syksyllä 1945. Elettiin kriittisiä<br />

aikoja. Neuvostoliitto<br />

piti Suomea lujassa otteessaan.<br />

Karjalan ja Viron pakolaiset<br />

vaadittiin luovutettaviksi<br />

Neuvostoliittoon.<br />

Osa siihen suopuikin, mutta<br />

toiseenkin suuntaan lähtijöitä<br />

riitti. Niin Laitakarissakin.<br />

Kun Bertta tulee syksyisenä<br />

aamuna Laitakarin<br />

alakouluun ajoittamaan uutta<br />

päivää luokkansa kanssa,<br />

suuri osa lapsista onkin<br />

jäänyt saapumatta kouluun.<br />

Toivo-veljensä oli kertonut<br />

edellisenä iltana sisarelleen<br />

olevansa lähdössä erikoiselle<br />

komennukselle, joka<br />

saattaa merkitä myös vaaroja<br />

ja vastuksia. Isäni oli tuolloin<br />

luotsioppilaana Ajoksen<br />

luotsiasemalla. Häntä<br />

oli pyydetty salakuljettamaan<br />

väkeä Ruotsiin.<br />

Onnistuneen kyydityksen<br />

jälkeen hän oli kertonut sisarelleen,<br />

että matkustajien<br />

joukossa oli ollut mm. Viron<br />

presidentin – ”Riigivanem”<br />

Konstantin Pätsin<br />

puoliso. Presidentti Päts oli<br />

viety Siperiaan, mutta muu<br />

perhe oli paennut Suomeen<br />

ja nyt pakon edessä he<br />

joutuivat siirtymän edelleen<br />

Ruotsiin monen muun<br />

maanmiehensä tavoin.<br />

1950-luvulta minulla on<br />

vielä muistikuva Juurakosta,<br />

että siellä oli suurehkoja<br />

taloja. Sahatoiminnan loputtua<br />

asutuskin lakkasi.<br />

Isäni ei koskaan muistellut<br />

minulle näistä tapahtumista.<br />

Nyt hän ei siihen enää<br />

kykenisikään, sillä Alzheimerin<br />

tauti on riistänyt häneltä<br />

ajan ja paikan tajun.<br />

Viimeksi tavatessamme<br />

Kemin terveyskeskuksessa<br />

kysyin hänen vointiaan.<br />

Hän vastasi: ”On se mennyt<br />

elämä erikoiseksi. Tässä sitä<br />

vain napsutellaan. Tupperoa<br />

on. Aus guten Grund ist<br />

Juno rundt!” Otapa siitä selvää.<br />

Rautaristin saanut yliluutnantti<br />

Aspegrén elää hämmästyksen<br />

maailmassa ihmetellen,<br />

minne hänen isänsä<br />

ja äitinsä ovat menneet.<br />

”Olivat asemalla vastassa<br />

kun tulin”, hän sanoo ja huhuilee:<br />

”Isä, äiti! Vieras tuli,<br />

tulkaapa katsomaan!” –<br />

Paljon on vaiettuja asioita.<br />

Kuuluuko sekin vapauden<br />

hintaan?<br />

Ajat muuttuvat. Kun itse<br />

kävin 1950-luvulla alakansakoulua<br />

mainitsemassani<br />

Ritikan koulussa, luokkamme<br />

opettajana oli neiti Kekkinen,<br />

sisämaasta tullut kova<br />

kommunisti. Yksi aatteiden<br />

taiston muisto on siltä<br />

ajalta jäänyt mieleeni. Oli<br />

laulukoe. Oppilaan kuului<br />

saada laulaa valitsemansa<br />

laulu. Sen esittämisen onnistuminen<br />

vaikutti merkittävästi<br />

laulusta annettavaan<br />

numeroon.<br />

Isä oli opettanut minulle<br />

laulun ”Mun isän’ oli sotamies<br />

ja nuori kauniskin”.<br />

Sen lauloin – hyvin ja kuuluvasti.<br />

Todistukseen siitä<br />

tuli laulunumerokseni 5.<br />

Olisi pitänyt olla poliittisesti<br />

korrekti ja laulaa pioneerilaulu.<br />

Seuraavaksi opettelin laulun<br />

”Siunaa ja varjele meitä”.<br />

Jorma Aspegrén<br />

Kokkola

---

16 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Autokilta Italiassa<br />

30.4.– 4.5.20<strong>08</strong><br />

Perinteinen Autokillan kevätmatka<br />

on nyt takana! Tällä<br />

kertaa matka suuntautui<br />

Italiaan, tarkemmin sen pohjoisosaosaan.<br />

Näkemistä ja<br />

elämyksiä oli riittämiin, jokaiselle<br />

varmaan jotakin?<br />

Kun säiden haltijakin oli<br />

suosiollinen, niin mikäpä siinä<br />

matkaillessa.<br />

Autokiltalaisia oli matkassa<br />

kuusi sekä parit aviosiipat,<br />

eli yhteensä kahdeksan,<br />

vahvistettuna viidellätoista<br />

Keski-Pohjanmaan Maaseutuopiston<br />

nuorilla tulevaisuuden<br />

lupauksilla, kaikkiaan<br />

21 ”härmänjätkää” ja 2<br />

”äitimuoria”, laskuopin mukaan<br />

”noin” 23 ( ”hölöä”,<br />

niin matkaohjelmasta voi<br />

tulkita)<br />

Matkanjohtajina Antti<br />

Roiko-Jokela ja Ilkka Jylhä,<br />

sekä ansiokkaasti tulkkina<br />

”kaikilla kielillä” Lars<br />

Suomela! Antti oli ”isänä”<br />

Maaseutuopistolaisille, vastaavasti<br />

Ilkka ”vääpelinä”<br />

kiltalaisille.<br />

30. päivä huhtikuuta vuonna<br />

20<strong>08</strong>.<br />

Kello 5 Kruunupyyn lentokenttä,<br />

ryhmä nipussa,<br />

matka alkakoon! Selvitellään<br />

itsemme lentokoneeseen,<br />

tiukahkojen turvatarkastuksen<br />

päätteeksi. Sitten<br />

kello 05:55 FinnComin ATR<br />

72 500 koneella kohden Helsinkiä.<br />

Helsingissä vaihdamme<br />

konetta Finnairin Airbus A<br />

320:n alle, sitten jälleen<br />

menoksi, suuntana Milanon<br />

Malpensan lentokenttä. Koneessa<br />

nautimme lounaan<br />

sekä hieman kevyttä juomapuolta.<br />

Malpensan saavutamme<br />

siinä kello 10 jälkeen paikallista<br />

aikaa, kapsäkit mukaan<br />

ja siirrymme odottavaan<br />

bussiin. Oppaamme<br />

Maijastiina Ollila on vastassa<br />

toivottaen tervetulleeksi<br />

Italiaan, sekä kertoi tuoreimmat<br />

suunnitelmat vierailumme<br />

ajalle. Kelloja oli siirrettävä<br />

tunnilla taaksepäin,<br />

paikalliseen aikaan, mistä aiheutui<br />

itse kullekin pienoisia<br />

ongelmia koko matkan ajaksi.<br />

Maijastiina kertoi, että Italia<br />

on noin Suomen kokoinen<br />

maa, jossa asukkaita<br />

noin 60 miljoonaa. Melkoinen<br />

ero Suomeen, kun osa<br />

Italian asuinpinta-alasta on<br />

Alppien rajoittamaa, niin eipä<br />

ihme jos kaikki maapohja<br />

on tiukasti käytössä.<br />

Kentältä matkaamme Treviglioon,<br />

Same Deutz Fahrin<br />

tehtaille. Kapeita teitä, useita<br />

uskomattoman ahtaita kiertoliittymiä<br />

sekä kaunista Italian<br />

maaseutua.<br />

Saavumme tehtaalle siinä<br />

puolenpäivän aikoihin, vastassa<br />

oli tehtaan opas Mr.<br />

Tallia. (jos oikein muistan)<br />

Alkuseremonioiden jälkeen<br />

kiersimme gallerian, ihmetellen<br />

kuinka traktorit kehit-<br />

tyy ja muuttuu vuosien saatossa.<br />

Välillä kävimme aterioimassa<br />

tehtaan Mensassa,<br />

niin kuin he itse sitä nimittävät.<br />

”Pesuvadillinen”<br />

spagettia aito italialaiseen<br />

tapaan, lisäksi salaatit, pihvit<br />

ja juomapuolessa löytyi<br />

jokaiseen makuun. Syötiin<br />

kunnolla, annokset olivat<br />

hyvältä varaa suurehkot!<br />

Jälleen menoksi, nyt tuotantoa<br />

seuraamaan, sen alusta<br />

loppuun, eli miten traktorit<br />

valmistuvat? Tilat ovat<br />

massiivisen kokoisia pintaalaltaan,<br />

puhuivat kymmenien<br />

jalkapallokenttien kokoluokasta!<br />

Kävelymatkaa<br />

kertyi, että jalossa tuntui jokaisella,<br />

näin uskoisin? Oppaamme<br />

tehtaalla kertoi asioita<br />

turhankin yksityiskohtaisesti,<br />

hän oli tarkoin perillä<br />

miten homma siellä toimii.<br />

Tehdas näytti hieman<br />

vanhahkolta eikä automaatio<br />

ollut sitä odottamaani<br />

huippuluokkaa. Työntekijöitä<br />

oli paljon, jotka tekivät<br />

käsin raskaitakin työvaiheita.<br />

Yleiskuva oli kuitenkin<br />

kohtuullinen, varsinkin tilojen<br />

koko ihmetytti näin satunnaista<br />

matkailijaa sekä se<br />

erilaisten tuotteiden määrä<br />

erilaisiin käyttötarkoitusiin.<br />

Samoin alue kokonaisuutena<br />

oli ihan miellyttävä kokemus,<br />

kesäisen vihreän maalaismaiseman<br />

keskellä!<br />

Ennen lähtöämme luovutti<br />

matkanjohtaja Antti Roiko-Jokela<br />

tehtaan oppaalle<br />

pienen muistolahjan käynnistämme,<br />

suomalaisen puukon,<br />

kiitosten kera. Puukko<br />

oli tupessa ja kauniissa paketissa,<br />

Antti ojensi sen hallitusti<br />

kahva edellä joten<br />

luultavaa on, että ystävälliset<br />

suhteet säilyvät jatkossakin?<br />

Kellon ehdittyä iltapuolelle<br />

pääsemme lähtemään,<br />

suuntana Desenzano ja siellä<br />

Hotelli Vittorio, majoittumiset<br />

ja tavarat huoneeseen<br />

jossakin kello 18 jälkeen,<br />

väsymyksen alkaessa hiipiä<br />

hiljalleen puseroon, ainakin<br />

meille senioreille.<br />

Matkatessamme moottoritiellä<br />

oppaamme kertoi,<br />

että Milanon moottoritiellä<br />

tapahtuu joka päivä 5 kuolemaan<br />

johtanutta kolaria.<br />

Lohdullista kuulla, kun Suomessa<br />

hehkutetaan miten<br />

olemme liikenteen ”takapajula”!<br />

Liikenne oli vilkasta<br />

ja jonot pitkiä, ajoneuvojen<br />

etäisyydet olemattomia,<br />

kaistat kapeita jne.<br />

Eipä jäänyt pelkiksi sanoiksi,<br />

näimme itse kuinka<br />

dramaattisen totta elämä<br />

on!<br />

Pari kaveria oli osunut<br />

”prätkällä” auton perään, siinä<br />

olivat molemmat tiellä<br />

”sandaalit” kohti taivasta,<br />

liikenne jatkuu, vaikka yksi<br />

kaistoista on kiinni!<br />

Illan päätteeksi kävelemme<br />

lähiravintolaan illalliselle,<br />

taisipa olla kello 19 jälkeen.<br />

Alkuruokana oli makaronia<br />

keitettynä, mausteet<br />

sai itse määritellä. Tässä vaiheessa<br />

oli Kalle Hagnäs tullut<br />

siihen johtopäätökseen,<br />

että hän heittää kotona kaikki<br />

makaronit pihalle, ei syö<br />

edes paskaa, tarkoitan pastaa!<br />

Ruokaa oli tarpeeksi,<br />

kaikille oli jotakin, juomapuolta<br />

löytyi myös, totta kai<br />

viiniä, olimmehan merkittävässä<br />

viinimaassa Italiassa.<br />

Ennen puoltayötä kävelemme<br />

kohden hotellia, lämmintä<br />

yli 20 astetta kevyt<br />

tuulenvire Gardajärven selältä.<br />

Oli aika käydä levolle,<br />

päivä on ollut pitkä likimain<br />

19 tuntia liikkeellä. Tosin<br />

nuoret miehet jatkoivat<br />

kulkuaan kaupungin yöelämään<br />

tutustumaan!<br />

1.5.<strong>08</strong>. Torstai toinen matkapäivä,<br />

Helatorstai ja lisäksi<br />

Vappu!<br />

Herätys kello 07:00 hotellin<br />

puolesta. Omia herätyksiä<br />

jo ennen sitä, kun kellon<br />

siirrot ovat menneet hieman<br />

pieleen. Mutta päivä alkuun,<br />

aamupala hotellissa ja<br />

sitten liikkeelle, oli Gardajärven<br />

kierros ohjelmassa.<br />

Matkamme ajaksi oli ennustettu<br />

epävakaista, jopa<br />

sateista? Mutta vain pieni<br />

kuuro yllätti, säänhaltijat olivat<br />

suosiollisia koko Italiassa<br />

olomme ajan!<br />

Ennen puolta yhdeksää<br />

päästiin liikkeelle, bussi oli<br />

jo odottelemassa. Suunta Sirmioneen,<br />

vanhaan kylpyläkaupunkiin<br />

jossa nähtävää<br />

riittämin. Sitä kuuluisaa jäätelöä,<br />

sitäkin on sitten maisteltu,<br />

ihan kohtuullisen makuista.<br />

Mahtava vanha linna, sellaisia<br />

näkee vain kuvissa ja<br />

saduissa, jossa kerrotaan linnan<br />

neidoista ja ritari rohkeista.<br />

Tuli hieman epätodellinen<br />

tunne, että historian<br />

saatossa on ympäristössä<br />

käyty veristä sotaa, josta historian<br />

kirjat kertovat jo Rooman<br />

vallan ajoista saakka.<br />

Täällä nousemme laivaan<br />

ja siirrymme Gardan<br />

kaupunkiin. Reilut puolituntia<br />

katamaraanin kyydissä,<br />

vauhtiakin riitti ja maisema<br />

vaihtui nopeasi.<br />

Kello 10 jälkeen olimme<br />

Gardassa, jossa vaihdoimme<br />

vesikulkuneuvosta maakulkuneuvoon.<br />

Ensin kulutellaan<br />

sitä luvattua omaa aikaa,<br />

katsellaan aivan upeita<br />

maisemia ja tehdään pieniä<br />

ostoksia paikallisilta kauppiailta.<br />

Nousemme jälleen bussiin<br />

ja matka jatkuu Rivan kaupunkiin,<br />

joka sijaitsee Gardajärven<br />

pohjoisessa päädyssä,<br />

ikään kuin käännekohtana,<br />

josta käännyimme<br />

takaisin kohti Desenzanoa,<br />

järven toista rantaa sitruunarivieraa<br />

Gardesantietä. Mut-<br />

Venetsiassa suomipojat kondooliajelulla.<br />

ta ennen paluumatkaa on<br />

suoritettava elintärkeä toimenpide,<br />

lounastaminen.<br />

Puolenpäivän aikana pysähdymme<br />

paikalliseen pizzeriaan.<br />

Saamme samalla<br />

ihailla huikeaa alppimaisemaa,<br />

järven kummallakin<br />

rannalla kohoavia huippuja,<br />

jotka lumisina häipyvät<br />

ajoittain pilvien yläpuolelle.<br />

Aterioituamme kiertelemme<br />

katselemassa kaupunkia,<br />

jossa nähtävää riittää. Kamerat<br />

ovat ahkerassa käytössä,<br />

jokainen haluaa muutakin<br />

kuin muistikuvia!<br />

Tähän väliin osuu juuri<br />

se ainut sadekuuro, viimeisimmät<br />

bussiin tulijat saavat<br />

kasteen Rivan taivaalta.<br />

Matka jatkuu eikä sadekaan<br />

bussissa haittaa. Samalla<br />

meni oma ajantaju sekaisin,<br />

mutta iltapäivää elettiin<br />

runsaan puoleisesti? Ei<br />

tullut niin sitä kelloa katsottua,<br />

kun oli muuta mielenkiintoista<br />

tekemistä!<br />

Kuljemme useiden tunneleiden<br />

lävitse, välillä on upeita<br />

näköaloja järvelle ja sen<br />

vastarannalle. Väliin olemme<br />

korkealla vuorenrinteellä,<br />

hetkisen kuluttua aivan<br />

alhaalla melkeinpä vedenpinnan<br />

tasalla.<br />

Pidämme vielä pienen<br />

tauon, ennen hotellille paluuta.<br />

Kyseessä Largan pikkukaupunki,<br />

jossa kuuluisan<br />

Grandhotel- ketjun perustajat<br />

ovat asuneet.<br />

Aurinko paistaa eikä sateesta<br />

tietoakaan, lämpötila<br />

alkaa nousta yli 22 asteen.<br />

Päivän kierros on tehty,<br />

kello näyttää hieman yli<br />

17. Sopiva lepotuokio hotellin<br />

viileydessä, peseytyä ja<br />

vaihtaa vaatetusta.<br />

Kellon ehtiessä 19:ään on<br />

puolihoitoillallisen vuoro,<br />

kunnon ateria eilisessä paikassa.<br />

Siirrymme senioriporukan<br />

kanssa terassille, nauttimaan<br />

muutamat ansaitut<br />

huurteiset. Nuoremmat matkalaiset<br />

suuntaavat toisaalle,<br />

etsimään omia elämyksiään.<br />

Väkeä on liikkeellä runsaasti,<br />

onhan Vappu ja paikallisilla<br />

vapaata juhlimiseen.<br />

Oli uskomattoman hieno<br />

tunne istua pimenevässä<br />

Desenzanon illassa, lämpimän<br />

Gardajärven tuulenvireen<br />

rentouttavassa hyväilyssä.<br />

Tästä voi vain todeta,<br />

matkailua parhaimmillaan!<br />

Rento olo ja iloinen mieli,<br />

hyvässä pöytäsäeseurassa ja<br />

juttuja riittää! Yksi sellaista<br />

lienee, kun jokaisessa kulmauksessa<br />

lukee RISTO-<br />

RANTE. Kysyivät Klemolan<br />

Ristolta, ”onko nämä sinun<br />

putiikkeja”? Ja Ristohan<br />

huumorimiehenä, että<br />

”onpa tietenkin”! Siitä lähtien<br />

muistuttivat Ristolle, että<br />

”onpas meillä rikas mies<br />

matkassa”!<br />

Väsymys haastaa kohti<br />

hotellia, hyvissä ajoin ennen<br />

puoltayötä. Iltatoimien jälkeen<br />

on ihan mukava käydä<br />

levolle, odottamaan uutta<br />

päivää. Nuoret maatalousmiehet<br />

jatkanevat vielä yön<br />

riennoissa?<br />

2.5.20<strong>08</strong>. Perjantai ja kolmas<br />

matkapäivä, merten valtiatar;<br />

Venetsia.<br />

Herätys seitsemän aikoina,<br />

tavanomaiset askareet ja<br />

aamupalaa, sekä muut tarvittavat<br />

toimenpiteet, niin kuin<br />

asiaan kuuluu. Bussi odottelee,<br />

kiivetään rattaille ja<br />

suuntaamme kohti kuuluisaa<br />

Venetsiaa!<br />

Troncheton parkkisaarella<br />

noin klo 10:30 hypitään kyydistä<br />

ja suunnataan venesatamaan.<br />

Väkeä ja vilskettä riit-

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

tää, mikä hidastaa matkantekoa.<br />

Kertovat että nyt on hiljaista,<br />

miten siellä silloin selviytyy,<br />

kun on se ”sesonkiaika”,<br />

kysyy asiaa ihmetellyt?<br />

Selviydytään venelaiturille<br />

ilman suurempia ongelmia,<br />

sieltä yksityiskuljetuksella<br />

Pyhän Markuksen torille.<br />

Kansan paljous sen<br />

kun lisääntyy, tuli vaikeuksia<br />

pitää ryhmä kasassa! Liikkumisesta<br />

on turha puhua<br />

enempää, jokainen voi ymmärtää<br />

miten tungoksessa<br />

liikutaan ja vielä katsellaan<br />

nähtävyyksiä? Alkoi olla<br />

hieman kuumakin, 30 astetta<br />

lähentelee, aurinko paistaa<br />

pilvettömältä taivaalta.<br />

Ilkka Jylhän kysymys olikin,<br />

Kokkolan venetsialaisista<br />

tullaan katsomaan Venetsian<br />

venetsialaisia, löytyykö<br />

yhtään venetsialaista,<br />

vois vaikka kutsua Kokkolaan<br />

venetsialaisiin? Tai jotenkin<br />

siihen suuntaan se juttu<br />

eteni? Suomelan Lasse oli<br />

tavannut alkuperäisen Venetsialaisen,<br />

näin kertoivat?<br />

Näkemistä ja kokemuksia<br />

oli, näistä voisi kirjoittaa<br />

vaikka kokonaisen kirjan.<br />

Sanoisin, että on maailman<br />

kummallisin kaupunki,<br />

kiehtova täynnä yli tuhatvuotista<br />

historiaa, taideaarteita<br />

veistoksista maalauksiin,<br />

kapeita kujia ja kanavia.<br />

Rakennukset on rakennettu<br />

hiekkasärkille ja puupaalujen<br />

varaan, edelleen kaikki<br />

on suhteellisen hyvässä kunnossa.<br />

Vierailimme Pyhän Markuksen<br />

Basilikassa, ihmettelimme<br />

kultaa ja marmoria.<br />

Camppanilen kellotornia joka<br />

kohoaa yli 90 m korkeuteen,<br />

torin toisella laidalla<br />

kuuluisa Maurilaiskellotor-<br />

ni, jonka kello on mitä monipuolisin<br />

kalenterista lähtien<br />

kaikki tarjolla. Toria ympäröivät<br />

Duncalen palatsi ja<br />

prokutaattirakennukset. Emmekä<br />

unohtaneet Huokausten<br />

siltaa, jota pitkin kuuluisa<br />

”häntäheikki” Gasanova<br />

pakeni vangitsijoitaan.<br />

Kondoolit kuuluvat Venetsian<br />

kuvaan, vanha ja toimiva<br />

kulkuväline edelleen.<br />

Puolilta päivin oli meillä<br />

vuoro päästä kondooliajelulle,<br />

sellainen puolituntinen<br />

kapeita kanavia, aivan sykähdyttävä<br />

elämys, josta riittää<br />

kertomista pitkään!<br />

Ennen kun ehdimme lounastaa,<br />

tuli se pelätty porukan<br />

jakautuminen, häntäpää<br />

ei ehtinyt mukaan, yksinkertaista<br />

mutta totta. Siitä pälkähästä<br />

selvittiin Suomalaisella<br />

Nokian kännykällä, sekä<br />

Ilkan nokkeluudella! Ei oltu<br />

eksyksissä, satuimme olemaan<br />

vain hieman väärässä<br />

paikassa!<br />

Venetsiassa kaikki on kallista,<br />

joka on myös suhteellinen<br />

käsitys? Miljoonille turisteille<br />

kaikki on tuotava vesikuljetuksena,<br />

veneistä lihasvoimin<br />

tilaajille. Vielä<br />

kun lisätään jätteiden kuljetukset,<br />

takaisin mantereelle<br />

loppukäsittelyä varten.<br />

Iltapäivällä kävimme lounaalla<br />

All’angelo-nimisessä<br />

tasokkaassa ravintolassa, joka<br />

oli aivan täysi ja lisää oli<br />

odottamassa, onnesi oli tehty<br />

varaukset valmiiksi.<br />

2 Pizzaa ja olutta, niin<br />

viisymppinen oli mennyttä,<br />

mutta pizza oli suuri kuin<br />

tynnyrin kansi, neljännes jäi<br />

syömättä, olut kylmää ja hyvää!<br />

Vielä kierroksia ja katselua<br />

ennen kun palaillaan venelaitureita<br />

kohti, alkaa olla<br />

poislähdön aika. Yksi juntti<br />

Same, Fahr, Deutz galleria ja vanha Deutz kum-<br />

masteltavana.<br />

Deutz, Fahr, Trevigliossa. Antti ojentamassa puukkoa<br />

tehtaan oppaallemme, tulkkina matkaoppaamma<br />

Maijastiina Ollila.<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 17<br />

ehtii tehdä katoamistempun,<br />

laskee siltoja väärin ja on<br />

tietty väärässä paikassa. Siitäkin<br />

Nokialainen pelastaa ja<br />

kaikki ehtii ajoissa veneelle,<br />

sopivasti kun köysiä irrotellaan!<br />

Palataan Troncheton parkkisaarelle<br />

noin kello 17,<br />

pienet ostoskierrokset, siitä<br />

bussiin ja paluumatka alkaa.<br />

Viini- ja hedelmäviljelysten<br />

reunustamaa moottoritietä<br />

takaisin Desenzanoon<br />

ja hotelli Vittorioon.<br />

Osa nuorista miehistä haluaa<br />

hieman ennen hotellia<br />

jäädä markettiin ostoksille,<br />

pienten ”turpakäräjöinnin”<br />

päätteeksi päästettiin pojat<br />

irti! Sekin asia meni hyvin,<br />

vaikka pojat syyttelivät Venetsian<br />

kallista pizzaa??<br />

Päivästä tuli jälleen pitkä,<br />

kello 18 pääsimme hotelliin<br />

ja pienelle hengähdykselle.<br />

Kello 19:30 kävelimme<br />

illalliselle kantapaikkaamme,<br />

aterioimme kunnolla<br />

ja joimme ruukulliset<br />

hyvää valkoviiniä.<br />

Sieltä siirryimme terassille,<br />

nauttimaan Italian kauniista<br />

illasta, muutamien<br />

huurteisten myötä. Jälleen<br />

oli aika iltatoimien ja levolle<br />

menon, ainakin vanhemmalla<br />

porukalla. Nuoremmat<br />

suuntasivat askeleensa<br />

kohden yöelämän nautintoja.<br />

Mikäs on mennessä, kun<br />

nalli syttyy ja virtaa riittää?<br />

3.5.20<strong>08</strong>. Lauantai ja neljäs<br />

matkapäivä, Maranello ja<br />

Ferrari.<br />

Kello 07:00 herätykset tavanomaisin<br />

rutiinein, aamupalaa<br />

ja muuta mukavaa, ennekuin<br />

lähdemme liikkeelle.<br />

Kello <strong>08</strong>:00 piti lähteä,<br />

mutta yksi on joukosta poissa?<br />

Odotellaan ja pannaan<br />

viimein kaveri etsimään?<br />

Huoneessaan on, mutta ei<br />

jaksa toipua matkakuntoon.<br />

Kun on odotettu tarpeeksi<br />

kauan, on pakko lähteä ja<br />

jättää kaveri lepäämään!<br />

Opas ei ole tänään mukana,<br />

täytyy pärjäillä omiin nimiin<br />

ja miksipä ei?<br />

Emilia-Romagnan maakunta,<br />

Maranello ja Ferrari.<br />

Kauan odotettu, eräänlainen<br />

toiveiden täyttymys, yksi<br />

matkamme kohokohdista,<br />

on edessämme. Siispä astumme<br />

sisään kellon näyttäessä<br />

10 ja jotakin.<br />

Kiertelemme ja katselemme<br />

hämillämme, on muuten<br />

Ferraria jokaiseen lähtöön,<br />

mutta ”kun ei raha riitä…<br />

ta.” lauleskeli Irvin aikanaan?<br />

Usealla meistä olisi<br />

ollut halukkuutta pidempäänkin<br />

vierailuun, mutta<br />

muutamilla oli kiireitä muualle.<br />

Ostoksia ja tuliaisia kotiin<br />

viemiseksi, kaikenlaista löytyy<br />

ja monesta kaupasta.<br />

Mitään alennusmyyntiä<br />

siellä ei tunnu olevan, kaikki<br />

maksaa euroja ja kukaan<br />

ei edes tingi? Kuvia otettiin<br />

muistoksi, sen kun ehdittiin,<br />

kohteita riitti joka suunnalla.<br />

Poispäin on lähdettävä,<br />

kaikki kiva loppuu aikanaan,<br />

on jo sivuutettu puolipäivä.<br />

Mantovassa pysähdymme<br />

Kiltalaiset tauolla Gardassa: Vas. Ilkka, Eine, Lasse, Elina, Risto, Antti ja Eero.<br />

Kameran takana Kalle.<br />

Keski-Pohjanmaan Maaseutuopistolaiset.<br />

isoon ostoskeskukseen, vielä<br />

on porukalla innostusta<br />

ostoksien tekoon. Siinä samalla<br />

lounastamme pikalounaan,<br />

pienen pikaruokalan<br />

terassilla. Lämmintäkin riittävästi,<br />

32 astetta kertoo mittarit,<br />

aurinko paistaa todella<br />

kuumasti, on hieman etsittävä<br />

varjoisempaa paikkaa.<br />

Kello 15 seniorit käyvät<br />

bussilla supermarketti-kierroksella,<br />

palataan noutamaan<br />

loput porukasta matkaan<br />

klo 16. Matka Desenzanoon<br />

alkaa, pienen puhuttelun<br />

kera; on taas nuorisolle<br />

jotain huomauttamista<br />

käytöstavoista?<br />

Kelo 17 jälkeen hotellilla<br />

jälleen, käydään huoneessa<br />

hieman elpymässä. Vielä<br />

kierros hotellin ympäristössä,<br />

ennen kuin siirrymme iltapalalle<br />

viimeistä kertaa.<br />

Aterioimme rauhassa, sitten<br />

siirrymme terassille nauttimaan<br />

viimeisestä Desenzanon<br />

leppoisasta illasta. Hieman<br />

haikealta tuntuu vetäytyä<br />

hotelliin pakkaamaan tavaroita<br />

lähtöä varten, kyllä<br />

täällä viihtyisi pitempäänkin!<br />

4.5.20<strong>08</strong> Sunnuntai, viides<br />

matkapäivä, Milanoon ja<br />

sitten kotiinpäin.<br />

Tällä kertaa viimeinen he-<br />

rätys, tavalliseen aikaan kello<br />

07:00 aamutoimet ja loput<br />

tavarat kapsäkkiin. Viimeinen<br />

aamupala ja <strong>08</strong>:15 selvitellään<br />

ulos hotellista, bussi<br />

odottelee ja siirtää matkalaiset<br />

parissa tunnissa Milanoon.<br />

Hieman jälkeen 10 saapuu<br />

opas, Maijastiina Ollila, johdattelemaan<br />

Milanon nähtävyysiin.<br />

On linnoja, kirkkoja,<br />

oopperaa, kulttuuria, taidetta<br />

ja paljon muuta.<br />

Kaupunki teki vahvan vaikutuksen,<br />

näkemäänsä ei hevillä<br />

unohda. Niitä tunnelmia<br />

ei voi sanoin kuvata, ne<br />

täytyy itse kokea.<br />

Aloitamme kierroksen<br />

Castellon upealta suihkulähteeltä,<br />

joka on Catsello Sforzesco<br />

linnoituksen edustalla.<br />

Linnoitus on yksi pohjois-<br />

Italian suurimmista. Kerrassaan<br />

upea Milanon tuomiokirkko<br />

Dumo, sisältä ja ulkoa<br />

katsottuna, sitten Scala<br />

aukiolle, josta nähdään maailmankuulu<br />

La Scala ooppera,<br />

sekä Galleria Vittoria<br />

Emmanuelle, jota syystäkin<br />

milanolaisten olohuoneeksi<br />

kutsuvat. Kerran vielä lounastetaan,<br />

sitten sanomme<br />

näkemiin Milanolle!<br />

Viimeiset kierrokset kaupungin<br />

sydämessä, suihku-<br />

lähteen solistessa bussiin ja<br />

matka lentokentälle alkaa,<br />

kellojen osoittimet näyttävät<br />

hieman yli 16.<br />

Sitten kello 19 ja jotakin,<br />

pitkien vaiheiden jälkeen istumme<br />

koneessa, jätämme<br />

taaksemme Italian! Toivottavasti<br />

voimme joskus palata,<br />

arrivedersi Italia, grazie?<br />

Vielä on se kellojen siirto,<br />

eli nyt tunti eteenpäin.<br />

Kello 22:50 Helsingissä<br />

16 asteen lämpötilassa, pohjoistuulen<br />

purtavana, vaihdetaan<br />

konetta ja matkaillaan<br />

Kokkolaan. Eikä paremmalta<br />

näytä, 12 astetta<br />

ja navakka pohjoistuuli. On<br />

Maanantai 5.5.<strong>08</strong> ja kello<br />

00:50.<br />

Jokaiselle löytyi kuljetus<br />

kotiin, näin ollen matka on<br />

virallisesti päättynyt. Matka<br />

oli kaikkiaan onnistunut, jäi<br />

hyvä mieli! Paljon ehdittiin<br />

nähdä, varmaan enemmän<br />

jäi näkemättä, mutta onhan<br />

selvää että kaikkea ei voi<br />

omaksua kerralla!<br />

Kiitokset kaikille mukana<br />

olleille, ennen kaikkea matkan<br />

vastuuhenkilöille, sekä<br />

niille joidenka panoksella<br />

matka voitiin toteuttaa!<br />

Tämän matkakertomuksen<br />

kirjasi Eero Muhonen,<br />

mukana matkalla.

---

18 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Pietarsaaren Seudun <strong>Reserviläiset</strong><br />

Jakobstadsnejdens Reservister<br />

Pietarsaaren Aliupseeriyhdistys<br />

perustettiin jo vuonna<br />

1961. Alussa toiminta oli<br />

vahvasti suunnattua fyysisen<br />

kunnon ylläpitämiseen, mutta<br />

myös hengellinen puoli oli<br />

tärkeä, esim. seppeleenlaskut<br />

ja lukuisat esitelmät ja<br />

keskustelutilaisuudet pidettiin<br />

vuosittain.<br />

Ammuntaa harrastettiin<br />

pienimuotoisesti, vaikka se<br />

oli silloisen poliittisen ilmapiirin<br />

mukaan hyvin kyseenalaista<br />

toimintaa, kaiken lisäksi<br />

yhdistys joutui vielä<br />

silloin toimimaan taloudellisten<br />

vaikeuksien alaisena.<br />

Toiminta jatkui kolme vuosikymmentä<br />

suunnilleen tällä<br />

tavalla. Vasta Neuvostoliiton<br />

hajoamisen myötä ilmapiiri<br />

yhteiskunnassa muuttui<br />

myötämielisemmäksi.<br />

Vuonna 1996 tehtiin sääntömuutos<br />

joka mahdollisti<br />

myös miehistön, sekä naisten<br />

ja nuorten ja myös varusmiespalveluksensuorittamattomien<br />

liittäminen jäse-<br />

Oberoende av den årligen<br />

minskande befolknings-<br />

grunden inom Mellersta-<br />

Österbottens Reservistdistrikt<br />

verksamhetsområde har<br />

dess medlemsrekrytering varit<br />

bland de främsta i landet<br />

under fl era år. Föreningen i<br />

Jakobstadsnejden har varit<br />

bäst i distriktet nästan alla<br />

år. Föreningen rekryterade<br />

12 nya medlemmar under<br />

år 2007. Medlemsantalet uppgår<br />

till 185 personer, huvudsakligen<br />

från Jakobstad,<br />

Pedersöre, Kronoby, Larsmo<br />

och Nykarleby.<br />

År 2007 var Jakobstadsnejdens<br />

reservisters 46: e<br />

verksamhetsår. Verksamhetsårets<br />

teman var utvecklande<br />

av informationen, höjande<br />

av den allmänna reservistkonditionen<br />

och<br />

medlemsrekrytering.<br />

Flertalet av våra medlemmar<br />

hör även till landskapstrupperna,<br />

detta är en stor insats<br />

för det frivilliga försvarsarbetet<br />

av dessa medlemmar<br />

med tanke på att vår<br />

förening ordnar något evenemang<br />

nästan varje vecka.<br />

Informationen till medlemskåren<br />

och övriga intresserade<br />

sköts bl.a. via föreningens<br />

webbsidor www.pjres.net,<br />

där hittas det mesta<br />

medlemskåren behöver veta<br />

bl.a. verksamhetskalender,<br />

historik, tävlingsresultat, fotogalleri<br />

från olika evenemang<br />

samt övrigt nödvändigt<br />

material.<br />

För att möjliggöra större<br />

synlighet inom vårt verksamhetsområde<br />

fi nns länkar<br />

till föreningens sidor fi nns<br />

från bl.a. Reservistförbundets<br />

webbsidor, lokaltidnin-<br />

nistöön. Yhdistyksen nimikin<br />

muutettiin: Pietarsaaren<br />

Seudun <strong>Reserviläiset</strong> – Jakobstadsnejdens<br />

Reservister.<br />

Sääntömuutos näyttäytyi ennenkaikkea<br />

nousevan jäsenmäärän<br />

myötä, tämä nousu<br />

jatkuu edelleen. Myös toiminta<br />

laajeni ja sai uudet<br />

ulottuvuudet.<br />

Yhdistyksen jäsenet ovat<br />

osallistuneet aktiivisesti<br />

Maanpuolustuksen tapahtumiin<br />

sekä kurssilaisina että<br />

kouluttajina. Yhdistyksemme<br />

osallistuu nykyään säännöllisestiveteraaniyhteistyöhön<br />

ja messuihin, järjestää<br />

ammuntaa ja kuntoa ylläpitäviä<br />

toimintoja sekä seppeleenlasku-<br />

ja kunniavartiotilaisuuksia.<br />

Tästä huolimatta olemme<br />

edelleen melko tuntemattomia<br />

täällä kotikentällä.<br />

Yhdistys on 10 viime vuoden<br />

aikana tuplaantunut jäsenmääränsä<br />

ja talous on<br />

nykyään hyvässä kunnossa,<br />

joka mahdollistaa, että toi-<br />

Föreningens<br />

verksamhet 2007<br />

garnas webbsidor och Österbottens<br />

förbunds webbsidor.<br />

Informationen har även<br />

skötts på det gamla traditionella<br />

viset med ”pappersbrev”.<br />

Det har postats fl ertalet<br />

brev till medlemmarna, och<br />

föreningens evenemang har<br />

annonserats i dagstidningarnas<br />

minneslistor och i den<br />

egna distriktstidningen.<br />

Föreningen deltog i Reservistförbundetsinformationsdag<br />

med gott resultat, artiklar<br />

angående vår förening,<br />

reservistverksamheten och<br />

Reservistförbundet publicerades<br />

i 3 dagstidningar i nejden,<br />

Pietarsaaren Sanomat,<br />

Österbottningen och Jakobstads<br />

Tidning. Förutom dessa<br />

har lokaltidningarna publicerat<br />

ett tiotal andra artiklar<br />

om vår verksamhet.<br />

Verksamhetsutrymmen<br />

Föreningen har fått använda<br />

Jakobstads Skytteförenings<br />

mötesutrymmen och föreningen<br />

har även en egen skjutbana<br />

på samma område.<br />

En stor del av de aktiva medlemmarna<br />

är även medlemmar<br />

i skytteföreningen.<br />

Skytte- och annan<br />

idrottsverksamhet<br />

Skytteverksamheten har<br />

fortsatt mycket aktivt, i det<br />

situationsenliga skyttet deltog<br />

sammanlagt 448 skyttar,<br />

dessutom ordnades fältskytte,<br />

terrängskytte, dubbelälg<br />

och skolskytte. Totalt deltog<br />

574 skyttar i 22 olika tillfällen.<br />

Utbildningstillfällen i<br />

skytte har ordnats 7 gånger<br />

minta on sisällöltään ja laadultaan<br />

maamme parhaimmistoa.<br />

Pyrimme myös toimissamme<br />

painottamaan ne<br />

tavoitteet, joka Reserviläisliitto<br />

on meille asettanut.<br />

Olemme tänä päivänä noin<br />

180 jäsenen yhdistys ja piirissämme<br />

suurin.<br />

Reserviläisliiton vuosikokouksessa<br />

Kuusamossa<br />

19.4.20<strong>08</strong> saivat puheenjohtajamme<br />

Raimo Risikko<br />

ja ase-aliupseerimme Timo<br />

Virkama kerhomme edustajina<br />

vastaanottaa kunniakkaan<br />

maininnan:<br />

Vuoden 2007<br />

malliyhdistys<br />

reserviläisliitossa<br />

Liiton 352:n yhdistyksen<br />

joukosta Pietarsaaren Seudun<br />

<strong>Reserviläiset</strong> julistettiin<br />

viime vuoden parhaimmaksi.<br />

Tämä on isointa, mitä yhdistyksessämme<br />

on tapahtunut<br />

koko sen toiminta-aikana.<br />

i vilka 83 personer deltagit.<br />

En domarkurs ordnades också,<br />

i den deltog 22 personer.<br />

Föreningen ordnade fl ertalet<br />

tävlingar i olika skyttegrenar<br />

dessutom deltog<br />

medlemmarna i bl.a. Mellersta-Österbottensdistriktstävlingar<br />

och även i nationella<br />

tävlingar.<br />

Vår förening ordnade även<br />

den redan traditionella Utmaningstävlingen<br />

mot Polisen,<br />

Stadens jaktförening<br />

och Jakobstads Reservoffi -<br />

cersklubb för nionde gången.<br />

I tävlingarna deltog<br />

fyrmannalag från tidigare<br />

nämnda organisationer och<br />

vår förening ställde upp med<br />

hela 4 lag. Tävlingen är en<br />

trekamp innehållande; pistol<br />

25m som är polisens gren,<br />

gevär 100m som är reservisternas<br />

gren samt lerduveskytte<br />

som är jägarnas gren.<br />

Föreningen har allt från<br />

utbildare och domare till all<br />

materiell som behövs för de<br />

olika reservistskyttegrenarna,<br />

vi har för att underlätta<br />

medlemmarnas skyttehobby<br />

skaffat ett antal vapen och<br />

tillbehör som fritt står till<br />

medlemmarna förfogande.<br />

Övriga idrottsverksamhetsformer<br />

är orientering,<br />

terrängidrott och olika konditionstest.<br />

Dessutom deltog medlemmarna<br />

i den samnordiska<br />

tävlingen i militära färdigheter;<br />

Norrskenstreffen, som<br />

ifjol arrangerades i Lochteå.<br />

Där träffade vi våra samarbetspartners<br />

från Sverige<br />

och Norge, våra medlemmar<br />

deltog både som<br />

funktionärer och tävlande.<br />

Tävlingen startade 1953 och<br />

Kuvassa Pietarsaaren Seudun Reserviläisten puheenjohtaja Raimo Risikko ja<br />

Keski-Pohjanmaan <strong>Reserviläiset</strong> -piirin puheenjohtaja Mikael Skytte.<br />

var ursprungligen en tävling<br />

mellan Sveriges och<br />

Norges Hemvärn. År 2001<br />

tog våra medlemmar kontakt<br />

med Byske Hemvärn i Sverige<br />

och ett antal besök gjordes<br />

på båda sidorna om Bottniska<br />

viken. Detta ledde till<br />

att första laget från Finland<br />

deltog som observatörer i<br />

tävlingarna år 2003 i Norge.<br />

År 2004 tävlade det<br />

Finländska laget redan offi -<br />

ciellt i MPK: s regi (Försvarsutbildning).<br />

Tävlingen fi ck<br />

gott rykte och år 2005 tog<br />

Vasa Militärlän, idag Österbottens<br />

Militärlän över tävlingarna,<br />

och på den banan<br />

fortsätter det.<br />

År 2007 övertog föreningen<br />

ansvaret för JSF: s pistolbana,<br />

som ligger på samma<br />

skjutbaneområde som<br />

reservistskyttebanan, i år är<br />

det meningen att vi skall<br />

renovera banan till funktionsdugligt<br />

skick. En patrull<br />

deltog även i Vinterkrigets-<br />

Minneslopp på skidor.<br />

Kurser<br />

Medlemmarna deltog<br />

mycket aktivt i Försvarsutbilnings<br />

(MPK) kurser som<br />

ordnades av de 2 lokalavdelningarna<br />

inom vårt verksamhetsområde,<br />

Pedersöre och<br />

Grafton, sammanlagt 341<br />

deltaganden. Dessutom deltog<br />

våra medlemmar även<br />

som utbildare och kursledare<br />

i olika kurser.<br />

Ungdomsverksamheten<br />

Det ordnades introduktionstillfällen<br />

för ungdomar<br />

både på våren och hösten,<br />

där förevisades reservist-<br />

verksamhetens olika former<br />

och informationspaket delades<br />

ut.<br />

Veteran-<br />

verksamheten<br />

Föreningens verksamhet<br />

med veteranerna har fortsatt<br />

fl itigt. Tillsammans med<br />

övriga reservistföreningar i<br />

nejden och Stadsmuseet har<br />

iordningställts ett Traditionsrum<br />

för veteranerna i museets<br />

lokaler. Våra medlemmar<br />

stod för stor del av<br />

arbetsinsatserna.<br />

Vi har även ordnat med<br />

insamlingshjälp, fanbärare<br />

till kransnedläggningsceremonierna<br />

och transporter till<br />

veterankonserter och möten.<br />

Föreningen ordnade en<br />

8 personers avdelning som<br />

stod hedersvakt vid avtäckandet<br />

av minnesmärket<br />

över de veteraner som tjänstgjorde<br />

i IR61 i det senaste<br />

kriget. Minnesmärket i form<br />

av en pansarvärnskanon är<br />

beläget i Sisbacka bredvid<br />

kyrkan, på platsen fi nns sen<br />

tidigare en minnessten över<br />

Skyddskåren, Lottaorganisationen<br />

och Soldatgossarna.<br />

I ceremonin deltog många<br />

veteraner och inbjudna gäster.<br />

Några av våra medlemmar<br />

deltog redan i planerings-,<br />

anskaffnings- och<br />

iståndsättningsskedena.<br />

Olika veteranevenemang<br />

har stötts 7 gånger under året<br />

i vilka 30 medlemmar sammanlagt<br />

deltagit.<br />

Övrig verksamhet<br />

Föreningen planerade och<br />

förverkligade ett eget ärmmärke<br />

för medlemmarna,<br />

som föreställer föreningens<br />

logo, ett lejon i ett torn,<br />

Österbottens röd-gula färger<br />

utgör bakgrunden. Föreningen<br />

planerade även ett eget<br />

förtjänstkors och uppgjorde<br />

stadgar för dess utdelning.<br />

Föreningen har ordnat militärhistoriska<br />

resor till bl.a.<br />

Kuivasaari kustartilleri fästning<br />

i Finska viken, Skyddskårs-<br />

och Lottamuseerna och<br />

Vapenmuseet.<br />

Föreningen har varit representerad<br />

på Reservistförbundets<br />

och reservistdistriktets<br />

styrelse- och allmänna<br />

möten samt även på VaaSlE<br />

(Vasa militärläns) samarbetskommittés<br />

möten. Föreningen<br />

har under 2007<br />

deltagit i 5 hedersvakter<br />

och kransnedläggningsceremonier<br />

på De Stupades dag<br />

och Självständighetsdagen.<br />

På De Stupades dag ordnade<br />

föreningen en 30 personer<br />

stor avdelning till kransnedläggningstillfället<br />

vid Pedersöre<br />

kyrka.<br />

På Självständighetsdagen<br />

spikades och invigdes en<br />

egen Finlands fana till föreningens<br />

bruk vid Jakobstads<br />

församlingscenter. Efter<br />

ceremonin deltog inbjudna<br />

medlemmar i förhandsvisningen<br />

av fi lmen<br />

Tali-Ihantala tillsammans<br />

med veteranerna.<br />

Sammanlagt 1730 deltaganden<br />

i olika evenemang<br />

under årets lopp.<br />

Raimo Risikko<br />

Ordförande<br />

Mikael Skytte<br />

Viceordförande

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Kokkolan meriosaston monivuotinen<br />

haave omasta<br />

aluksesta on toteutunut. Viime<br />

vuoden toukokuussa Meriuisko<br />

U-207 rantautui Kokkolan<br />

Ykspihlajaan. Tämä<br />

Kokkolassa vuonna 1984 rakennettu<br />

12 metrinen alumiinialus<br />

on ollut merivoimien<br />

käytössä Upinniemessä.<br />

Kahdesta 224 kW Volvon<br />

diesel pääkoneesta voimansa<br />

saavat FFJet vesisuihkut<br />

ovat myös Kokkolassa valmistetut.<br />

Tänä päivänä näitä<br />

vesisuihkuja valmistaa<br />

samalla paikalla Kokkolan<br />

Lahdenperän teollisuusalueella<br />

Rolls-Royce.<br />

Tällaisen veneen saaminen<br />

sinänsä ei ollut mikään<br />

pikkujuttu. Meripuolustuspiirin<br />

ja Sininen Reservi<br />

ry:n myötävaikutuksesta<br />

merivoimat katsoivat<br />

Kokkolan ja siellä toimivan<br />

aktiivisen meriosaston<br />

tarvitsevan käyttökelpoisen<br />

aluksen, mikä oli poistettu<br />

merivoimien käytöstä. Samalla<br />

kun aluksen hankintaa<br />

mietittiin, heräsi kysymys,<br />

mistä turvallinen ”ko-<br />

Rajavartiolaitoksen 89-<br />

vuotisvuosipäivänä 21.3.<br />

20<strong>08</strong> on sisäasianministeri<br />

Anne Holmlund myöntänyt<br />

Rajavartiolaitoksen päällikön<br />

vara-amiraali Jaakko<br />

Smolanderin esityksestä<br />

mm. seuraaville kiltamme<br />

jäsenille; Rajavartiolaitoksen<br />

ansiomitalin (RVL<br />

am) maanviljelijä kaptl evp<br />

Matti Hakamäki ylimvja<br />

evp Allan Furu.<br />

RVL:n päällikkö luovutti<br />

huomionosoitukset 19.3.<br />

20<strong>08</strong> L-S MV:n ja VLLV:n<br />

yhteisessä vuosipäiväjuhlassa<br />

vartiolentueessa Turussa.<br />

Linkkiosoitteessa RVL:n<br />

päällikön vuosipäivän puhe<br />

(även på svenska) sekä<br />

nimitykset ja ylennykset<br />

www. rajavartiolaitos.fi<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 19<br />

Uusi yhdistys ja oma alus<br />

”Keski-Pohjanmaan Meripuolustajat ry”<br />

Kuvattu Upinniemessä: Leo Pietilä.<br />

ti” alukselle, mikä tulisi<br />

Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.<br />

Tämä asia ratkesi<br />

nopeasti, kun Keski-Pohjanmaan<br />

Maanpuolustajien<br />

Piiri ry päätti ottaa aluksen<br />

omistukseensa. Enää tarvittiin<br />

yhdistys piirin alaisuuteen,<br />

joka hallinnoi ja<br />

ylläpitää alusta niin, että<br />

se ei aiheuta kustannuksia<br />

piirille. Näin perustettiin<br />

5.12.2007 Keski-Pohjan-<br />

Kokkolan Meriosaston Ohtakarin tapaamisesta<br />

12.4.20<strong>08</strong> oli vieraana MPKY:n toiminnanjohtaja<br />

Eversti Pekka Majuri.<br />

Pohjanlahden Merivartiokilta ry<br />

Bottniska vikens Sjöbevaknings gille rf<br />

Vuosipäivään liittyen<br />

Pohjanlahden Merivartiokilta<br />

ry Bottniska vikens<br />

Sjöbevaknings gille rf järjestämässäkahvitilaisuudessa<br />

20.3.20<strong>08</strong> Vaasan Varuskunnan<br />

Sotilaskodissa,<br />

luovutti kilta hallituksen<br />

päätöksellä myönnetyt seuraavat<br />

huomionosoitukset;<br />

Killan pöytästandaarit:<br />

Vaasan Merivartioalue Vaa<br />

MvA vastaanotti alueen<br />

päällikkö komkapt T Toivonen,<br />

Oulun Merivartioalue<br />

OulMvA vastaanotti<br />

alueen päällikkö komkapt<br />

M Kropsu ja YH Sydväst<br />

Sjöfart Turku (luovutetaan<br />

myöhemmin)<br />

Vaasan Merivartioalueen<br />

päällikkö komkapt<br />

Timo Toivonen luovutti,<br />

killan esityksestä Puolus-<br />

maan Meripuolustajat ry.<br />

Perustamiskirja allekirjoitettiin<br />

18.1.20<strong>08</strong>. Patentti-<br />

ja rekisterihallitus hyväksyi<br />

yhdistyksen yhdistysrekisteriin<br />

4.4.20<strong>08</strong>.<br />

Yhdistyksen hallitukseen<br />

kuuluvat puheenjohtaja Risto<br />

Pouttu, sihteeri Jari Kivioja,<br />

Hans Biskop, Peter<br />

Buddas, Touko Myllymäki,<br />

Esko Savolainen ja Ilkka<br />

Vihriälä. Yhdistyksen<br />

tusvoimienviestitarkastajan viestiaselajin vuosipäivänä<br />

5.3.<strong>08</strong> myöntämän<br />

Viestiristin killan varapuheenjohtaja<br />

alik res Ronald<br />

Pått ´lle<br />

Killan esityksestä on vapaaehtoisenmaanpuolustustyön<br />

mitalitoimikunta<br />

myöntänyt; Vapaaehtoisen<br />

Maanpuolustustyön Ansiomitalin<br />

Hopeisena (VmpAm<br />

hop) sotilaspastori<br />

Arto <strong>Lehti</strong>neva ja komkapt<br />

Timo Toivonen.<br />

Vapaaehtoisen Maanpuolustustyön<br />

Ansiomitalin<br />

(VmpAm) mvylil Martin<br />

Saarinen.<br />

Killan esityksestä Maanpuolustusmitalitoimikunta<br />

on myöntänyt Maanpuolustusmitalin<br />

kultaisella soljella<br />

(Mpm ks) ösbm i a.<br />

rahastonhoitaja on Rauno<br />

Hauta-Aho.<br />

Käyttötarkoitus tällä<br />

aluksella on mm. järjestää<br />

veneen kuljettajakoulutusta,<br />

merellä tapahtuvan ympäristövahingontorjuntakoulutusta<br />

yhdessä alan viranomaisten<br />

ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen<br />

kanssa<br />

sekä turvallista merellä<br />

liikkumiskoulutusta.<br />

Risto Pouttu<br />

Risto Pouttu ja Jari Kivioja luovuttavat Jani Puoma-<br />

Korvelalle muistolaatan aliupseerikoulun suorittamisen<br />

kunniaksi.<br />

Christer Sid.<br />

Huomionosoitukset ojensi<br />

saajilleen killan puheenjohtaja<br />

sihteeri Timo Lehdon<br />

avustaessa.<br />

Pohjanlahden Merivartiokilta<br />

ry Bottniska vikens<br />

Sjöbevaknings gille rf kiittää<br />

tuloksekkaasta yhteistyöstä<br />

killan tarkoitusperien<br />

hyväksi ja onnittelee<br />

huomioituja!<br />

psta<br />

Hannu Wallius<br />

mvluutn evp<br />

puheenjohtaja<br />

Pohjanlahden<br />

Merivartiokilta ry<br />

ordförande<br />

Bottniska vikens<br />

Sjöbevaknings gille rf<br />

Sattumuksia<br />

rajalta<br />

”Reipasta rajamieselämää<br />

ei voita mikään muu kuin<br />

vielä reippaampi sellainen”,<br />

tapasimme sanoa.<br />

Kenkkumaisessa tilanteessa,<br />

esimerkiksi toimiessani<br />

nuorena kersanttina<br />

varusmiesten kouluttajana,<br />

sissiharjoitukset kestivät<br />

viikon. Märkää lunta<br />

oli polveen asti, satoi vettä<br />

ja räntää.<br />

Silloin väsytti ja nukutti,<br />

oli huolehdittava varusmiehistä<br />

ja valvottava varusmiesjohtajientoimintaa.<br />

Tapana oli sanoa:<br />

”Neljästä asiasta rajamies<br />

ei luovu, repusta, lipusta,<br />

aseesta ja päivärahoista…”<br />

Nykyisin rajavartija-aines<br />

on hyvin koulutettua.<br />

Joukossa on jopa reservin<br />

kapteeneita, vähintään aliupseereita.<br />

Rajavartijoilla<br />

on neljä palvelusarvoa:<br />

nuoremmalla rajavartijalla<br />

on tunnuksenaan yksi<br />

oranssinauha, vanhemmalla<br />

kaksi, ylirajavartijalla<br />

kolme ja rajavartiomestarilla<br />

neljä. Tämä<br />

vastaa lähinnä armeijan<br />

sotilasmestaria.<br />

Rajavartiolaitoksessa ei<br />

ole aliupseerivakansseja;<br />

on vain upseereita, opistoupseereita<br />

(katoava luonnonvara!)<br />

sekä eriarvoisia<br />

rajavartijoita.<br />

Nykyään ei kantahenkilöstölle<br />

ole aikaa järjestää<br />

sotaharjoituksia lukuun ottamatta<br />

kunkin rajavartioston<br />

vuorollaan järjestämiä<br />

omien reserviläisten<br />

kertausharjoituksia. Niissä<br />

kantahenkilöstö toimii<br />

harjoitusten johtajana ja<br />

kouluttajana. Joskus on rajavartija<br />

toimivana johtajana,<br />

jolloin hänellä lienee<br />

näkyvissä reserviarvo.<br />

Uran alku<br />

Astuin palvelukseen 1.10.<br />

1957 silloiseen Ilomantsissa<br />

sijainneeseen 2/P-<br />

KR:oon. Sodan päättymisestä<br />

oli kulunut vasta hieman<br />

yli kymmenen vuotta.<br />

Taistelualueilla näkyivät<br />

sodan jäljet: pirstoutuneet<br />

metsät, joihin oli<br />

istutettu puun taimia, romahtaneitataisteluhautoja,<br />

korsujen, pesäkkeiden<br />

ja asemien jäännöksiä.<br />

Silloin tällöin – eikä<br />

niinkään harvoin – törmäsi<br />

neuvostosotilaiden<br />

jäännöksiin, erilaisiin ammuksiin,<br />

miinoihin, patruunakasoihin,esikuntien<br />

ja komentopaikkojen<br />

jäännöksiin. Löytyi ruostuneita<br />

aseita, mutta raskas<br />

kalusto oli raivattu<br />

pois pian rauhanteon jälkeen.<br />

Koska suoritin KauK:n<br />

toisen jakson käymällä<br />

pioneerilinjan, tein paljon<br />

sotien aikaisten räjähteiden<br />

tuhoamisia; samoin<br />

suoritin räjäytystöitä myös<br />

siviileille.<br />

Kerrankin räjäytin<br />

hiekkapohjaisen lammen<br />

pohjassa olleet räjähteet,<br />

arviolta kymmeniä erilaisia<br />

miinoja ja kranaatteja.<br />

Se oli ”juhlallinen<br />

därähdys”: tuhansia erikokoisia<br />

kaloja kuoli tai<br />

taintui. Illaksi saivat monet<br />

taloudet kalasoppatarpeet.<br />

Yöllinen<br />

talvisodan<br />

taistelu<br />

Saman lammen hiekkapitoiselle<br />

rannalle on<br />

haudattu noin 500 neuvostosotilasta.Talvisodan<br />

aikana heidät surmasi<br />

pari joukkueellista<br />

Ilomantsin kirkonkylästä<br />

kokoon haalittua huoltojoukkojen<br />

miestä. Koko<br />

vihollisjoukko eliminoitiin<br />

enimmäkseen ”kuvesraudalla”<br />

eli puukolla.<br />

Pimeällä jäällä ei voinut<br />

käyttää tuliaseita;<br />

siellä olivat sekaisin niin<br />

omat kuin vihollisetkin.<br />

Suomalaisten tunnussana<br />

oli ”Jäämeri”. Sitä eivät<br />

viholliset osanneet lausua<br />

oikein. Joka yritti<br />

mongertaa sinnepäin, häneltä<br />

katkaisi kurkun tai<br />

iski selkään suomalainen<br />

puukko.<br />

Kirjassa Lumi palaa on<br />

selostus kyseisestä taistelusta.<br />

Vajaasta pataljoonasta<br />

pääsi karkuun sen<br />

komentaja kapteeni Koslov<br />

yhdeksän tai kymmenen<br />

upseerin kanssa.<br />

Alikersantti (sittemmin<br />

luutnantti) Pynnösen<br />

partio havaitsi itään pyrkivän<br />

venäläisen upseerijoukon.<br />

Pynnönen kehotti<br />

venäjänkielen taitoisena<br />

upseereita antautumaan.<br />

He vastasivat tulittamalla.<br />

Pynnösen partio<br />

tuhosi upseerit komentajaa<br />

lukuun ottamatta. Tämä<br />

ei suostunut antautumaan,<br />

vaan räjäytti käsikranaatin<br />

rintansa alla.<br />

Aikanaan valvontakomission<br />

eversti tiedusteli<br />

Ilomantsin alueella<br />

uuden rajalinjan raivaustyömaalla:<br />

”Mihin te tuhositte<br />

kapteeni Koslovin pataljoonan?”<br />

Suomalaiset vastasivat,<br />

että se on haudattuna<br />

Taivallammen rantahietikkoon.<br />

”Entä kapteeni Koslov?”<br />

Suomalaiset kertoivat<br />

hänen ja muiden upseerien<br />

kohtalon.<br />

Eversti oli pitkään hiljaa<br />

ja totesi:<br />

”Koslov oli tarmokas,<br />

pidetty ja hyvä pataljoonan<br />

komentaja.”<br />

Ilmari Matinniemi<br />

toimiupseeri evp<br />

Kiuruvesi

---

20 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Viikonloppu Vuosangassa<br />

Tällä kertaa sotaväen ajoneuvojen<br />

ajolupakurssi oli<br />

PV:n vapaaehtoinen kertausharjoitus.<br />

Koulutukseen<br />

oli kutsuttu Kainuun alueen<br />

maakuntajoukkojen henkilöitä<br />

ja viisi naista B- ajoneuvojen<br />

koulutukseen. Keski-<br />

Pohjanmaan Autokillan jäsenet<br />

muodostivat perinteisesti<br />

kurssin vahvan rungon.<br />

Kurssin vahvuus oli 23 kurssilaista<br />

ja neljä kouluttajaa.<br />

Koulutus toteutettiin Vuosangassa<br />

16 – 18. toukokuuta<br />

siten, että ajoneuvot<br />

luovutettiin Kainuun Prikaatin<br />

ajoneuvokeskuksesta perjantaina<br />

iltapäivällä ja moottorimarssina<br />

siirryttiin Vuosangan<br />

leirialueelle. jossa<br />

varsinaisesti varustauduimme<br />

ja päivän ensimmäiset<br />

oppitunnit aloitettiin ajoneuvoista<br />

ja varomääräyksistä.<br />

Lauantaiaamuna heti aamupalan<br />

jälkeen suuntasimme<br />

autojen keulat ampumaradalle,<br />

jossa suoritimme<br />

rynnäkkökiväärin kouluammunnat<br />

5 + 5 kohdistusammuntaa<br />

ja 10 laukauksen kilpa-ammunnat.<br />

Hyviä kasoja<br />

muodostui ympäri tauluja.<br />

Loppupäivä oli kokonaisuudessaanmaastoharjoitusta<br />

eri ajoneuvoilla. Maastokuorma-autoille<br />

oli ”polettu<br />

ura” vaikeisiin maasto-olosuhteisiin,<br />

oli kiviä, kantoja,<br />

vesistöä, loivaa ja jyrkkää<br />

rinnettä. Samoin maastohenkilöautot<br />

kiertelivät Vuosangan<br />

hiekkarinteitä mitä uskomattomissa<br />

olosuhteissa<br />

myös naisten ohjaamina.<br />

Perävaunuyhdistelmillä<br />

harjoiteltiin peruuttamista<br />

harjoitusradalla. Lauantaiillan<br />

ohjelmaan kuului lisäksi<br />

oppitunnit ajoneuvojen<br />

rakenteesta huollosta ja<br />

kuormausmääräyksistä.<br />

Sunnuntain aamupäivälle<br />

oli suunniteltu rastikoulu-<br />

Yhdistysjohtajia koulutettiin Kokkolassa<br />

Lauantaina 5.4 pidettiin ReserviläisliitonYhdistysjohdon<br />

koulutustilaisuus Sokos<br />

Hotel Kaarlessa, Kokkolassa.<br />

Ari Ollilla maastoajo ”Sisulla” onnistui moitteettomasti. Ajolupa C-ajoneuvoille<br />

tuli päivitettyä.<br />

Harri Sorjonen esittelee omalla koulutusrastilla maastohenkilöauton renkaiden<br />

määräyksiä. Taustalla kapteeni Jarmo Kivilä seuraa esitystä muiden kurssilaisten<br />

tavoin.<br />

Tilaisuutta oltiin jo kauan<br />

suunniteltu pidettäväksi<br />

Keski-Pohjanmaan piirin<br />

alueella, sillä edellinen vastaava<br />

oli vuonna 2001. Pa-<br />

rikymmentä uutta ja osittain<br />

vanhojakin yhdistyksien<br />

johtokuntien jäseniä ja<br />

luottamushenkilöitä saivat<br />

päivän aikana annoksen tie-<br />

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Pirjo Koponen esitteli liiton tarjoama tuki<br />

yhdistyksille.<br />

toa yhdistyksen johtamisesta,<br />

sotilasläänin toiminnasta<br />

sekä erityisesti yhteistoiminnastaReserviläisliiton<br />

kanssa ja liiton jäsen-<br />

tusta kuljetushallien takapihalle.<br />

Tehtävät oli annettu<br />

henkilöille edellisenä iltana<br />

ja he saivat valmistella esityksiään<br />

seuraavaan aamuun<br />

saakka. Ensimmäisellä rastilla<br />

oli ensiavun antaminen<br />

henkilölle, joka oli kaahannut<br />

autolla päin puuta. Tällä<br />

rastilla oli ammattilaiset<br />

asialla, nimittäin ko. naiset<br />

olivat lääkäri, sairaanhoitaja,<br />

ambulanssin ensiapuhoitaja<br />

j.n.e. Naisten toiminta<br />

havaintoesityksessä oli<br />

ammattilaisten työtä. Seuraavalla<br />

koulutusrastilla oli<br />

Harri Sorjonen esittelemässä<br />

ajoneuvojen renkaista määräyksiä<br />

ja renkaiden merkinnöistä<br />

luettavia tietoja.<br />

Rastilla suoritettiin maastohenkiautoon<br />

renkaan vaihto.<br />

Kolmannella koulutusrastilla<br />

maastokuorma-autoon laitettiin<br />

ketjut päälle. Siinä<br />

kouluttaja oli Kainuun maakuntajoukoista<br />

oleva kurssilainen.<br />

Neljännellä rastilla<br />

oli vuorossa maastohenkilöauton<br />

naamioiminen puustoa<br />

ja naamiointiverkkoa apuna<br />

käyttäen. Viidennellä rastilla<br />

oli ajoneuvojen hinaaminen<br />

omalla vinssillä. Tämä<br />

koulutus olisi ollut huomattavasti<br />

todellisempi jos<br />

ajoneuvo olisi ajettu todella<br />

kiinni maastoon, josta se olisi<br />

hinattu pois. Koulutusrastien<br />

lopuksi suoritettiin<br />

taitoajotesti, jossa ajoneuvon<br />

hallinta testattiin merkityllä<br />

uralla, peruutukset peilien<br />

avulla ja taskupysäköinti.<br />

Tässä testissä ” Harri hätäili<br />

ja peruutus jäi vajaaksi”<br />

= hylätty.<br />

Lounaan jälkeen kouluttajamme<br />

Seppo Salomaa antoi<br />

marssikäskyn, jossa ajoneuvot<br />

oli jaettu viiteen eri<br />

marssiosastoon ja eri reiteille<br />

kohti Kainuun Prikaatia.<br />

yhdistyksilleen tarjoamista<br />

palveluista.<br />

Tilaisuuteen osallistuttiin<br />

6:sta reserviläisyhdistyksestä.<br />

Iltapäivän osuuteen, mis-<br />

Ajoneuvot saapuivat ajoneuvokeskukseen<br />

sopivin väliajoin,<br />

missä ne tankattiin,<br />

pestiin ja luovutettiin keskuksen<br />

vastaavalle. Marssin<br />

jälkeen luovutimme varusteet<br />

ja auditoriossa meille<br />

ojennettiin todistukset<br />

koulutuksesta. Vastuullisina<br />

kouluttajina olivat yliluutnantti<br />

Seppo Salomaa, kapteeni<br />

Jarmo Kivilä.<br />

Muuta maininnan<br />

arvoista<br />

Vuosangan harjoitusalueella<br />

oli koottu tälläkin kertaa<br />

useita koulutustapahtumia.<br />

Kurssilaisten määrä oli kokonaisuudessaan<br />

noin 200<br />

henkilöä. Muonitus hoidettiin<br />

keskitetysti ja ruoka oli<br />

hyvää ja sitä oli riittävästi.<br />

Majoitus oli parakkimajoituksena<br />

ja tällä kertaa vesi<br />

tuli ja meni eli moitteen sijaa<br />

ei ollut majoituksesta. Saunanlämmitys<br />

ryhmä Roiko-<br />

Jokela, Jylhä ja Torkko hoitivat<br />

tehtävänsä kiitosmaininnoilla.<br />

Sauna oli sijoitettu<br />

luonnon kauniille paikalle<br />

järven rantaan, mutta<br />

tällä kertaa uintimahdollisuudet<br />

olivat vähäiset, johtuen<br />

keväisestä ajankohdasta<br />

ja jäätilanteesta.<br />

Kainuun Vuosangan harjoitusten<br />

loppuun on perinteisesti<br />

sijoitettu hengellinen<br />

osuus ja mahdollisuus ehtoollisen<br />

nauttimiseen.<br />

Kaikin puolin voin suositella<br />

koulutustapahtumaa hyvänä,<br />

asiapitoisena ja muutoinkin<br />

elämyksellisenä tapahtumana,<br />

Vuosangassa kevät<br />

oli alussa, jäitä oli järvessä,<br />

lumi ei ollut vielä kaikista<br />

kohdin kadonnut, mutta sää<br />

oli keväisen kirkas.<br />

Antti Roiko-Jokela<br />

opiskelija<br />

III vuosikurssilta<br />

sä käsiteltiin nettijäsenrekisteriä,<br />

osallistui edustajia<br />

myös upseeripiiristä.<br />

Suvi Tuomanen Reserviläisliitosta kertoo yhdistyksien mahdollisuuksista rakentaa<br />

omat nettisivut liiton sivujen alle.

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Johtamisen peruskurssilla vas. Jouko Kuismin, Jari Kivioja ja Jukka Torppa. Takana Risto Pouttu.<br />

Tällaiset palautteet palkitsevat<br />

monen illan valmistelut<br />

luennoitsijoilla, jotka ovat<br />

uhranneet omaa vapaa-aikaa<br />

valmistautuessaan Johtamisen<br />

peruskurssin toteutukseen.<br />

Koulutus toteutettiin kahtena<br />

viikonloppuna Lohtajan<br />

Vattajan harjoitusalueella<br />

tammikuun puolessa<br />

välissä ja helmikuun ensimmäisenä<br />

viikonloppuna.<br />

Koulutus kohdennettiin aktiivisille<br />

reserviläisille. Kutsut<br />

lähtivät reserviläisyhdistyksille<br />

ja kerhoille sekä<br />

maakuntajoukkojen henkilöille.<br />

Jälleen kerran saimme<br />

sopivan ( 20 henkilöä)<br />

aktiivisen ja motivoituneen<br />

kurssin kokoon.<br />

Kouluttajina toimivat<br />

Jouko Kuismin ja Jukka<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 21<br />

”Hyviä eväitä johtamiseen”,<br />

”Parempi kuin monet kalliit kurssit”,<br />

”Luennoitsijat täysillä mukana”<br />

Torppa, heidän aiheina oli<br />

johtamisen ”kulmakivet” siviilijohtamisessa<br />

ja sotilaallisessa<br />

johtamisessa. Antti<br />

Roiko-Jokelan ja Markku<br />

Törmän osuus oli yksilön,<br />

ryhmän ja organisaation kuvaaminen<br />

ja tunnistaminen<br />

johtajuudessa. Juhani Tillin<br />

ja Matti Kiviniemen antoivat<br />

palautteen mallia ja vuorovaikutusta<br />

monien hyvien<br />

esimerkkien muodossa. Viimeisenä<br />

neljäntenä päivänä<br />

oli vuorossa erilaisia johtamistilanteita,<br />

joita oli esittämässä<br />

Jukka Torppa, Jari<br />

Kivioja ja Risto Pouttu.<br />

Johtamisen peruskurssi<br />

on suunniteltu toteutettavaksi<br />

ns. RUL:n pilottimallin<br />

mukaisena kaikille<br />

johtamisesta kiinnostuneille<br />

henkilöille, ei tarvitse<br />

olla mikään johtaja tai tuleva<br />

johtaja. Hyvän alaisenkin<br />

on suotavaa tietää johtamisen<br />

perusteista. Kahden<br />

kurssin palautteista voidaan<br />

selkeästi vetää johtopäätös,<br />

että koulutus on mielenkiintoinen<br />

ja ymmärrettävä, jokaisen<br />

omaan työyhteisön<br />

toimintaan peilaavaa. Koulutuksen<br />

sisällöstä on löytynyt<br />

hyviä esimerkkejä johtamiseen<br />

ja henkilö analyyseissä<br />

on tullut esille<br />

erilaisia yksilötapauksia ja<br />

toimintamalleja. Erilaisissa<br />

johtamistapauksissa ruodittiin<br />

eri henkilöiden toimintamalleja<br />

ja yritettiin olla<br />

jälkiviisaita miten olisi pitänyt<br />

toimia.<br />

Koulutuksen vierailevana<br />

luennoitsija toimi Matti Uusi-Rauva<br />

Lohtajan kunnas-<br />

ta ja aiheena oli muutosjohtaminen<br />

kuntien yhteistyössä<br />

ja yhdentymisessä. Luennon<br />

lopputuloksena oli,<br />

että kunnallispolitiikassa ei<br />

ole mitään ”vippaskonstia”<br />

vaan tosia asiat määrittelee<br />

toiminnan mallit ja niistä<br />

on valittava paras mahdollinen.<br />

Keski-Pohjanmaan vapaaehtoisellamaanpuolustusalueella<br />

on tarkoitus toteuttaa<br />

yksi johtamisen peruskurssi<br />

vuodessa ja toisen<br />

vaiheen sotilaallinen johtamiskoulutus<br />

pyritään toteuttamaan<br />

yhdessä lähialueiden<br />

yhteistyönä. Kannattaa<br />

seurata maanpuolustuskoulutuksen<br />

nettisivuja.<br />

Antti Roiko-Jokela<br />

kurssinjohtaja<br />

Johtamisen peruskurssin tavoitteisiin kuului peilata eri tilanteita omasta työelämästä. Ryhmien tehtävistä<br />

ilmeni hyviä kokemuksia myös kouluttajat vaihtoivat mielipiteitä asioista.<br />

Kiekonheitin<br />

Ammunnan harjoittelu on<br />

tärkeää. Riistalla ei saa harjoitella,<br />

muuten aiheutuu<br />

turhaa kärsimystä elikoille.<br />

Ennen vanhaan ei ollut syrjäseuduilla<br />

ampumaratoja,<br />

siksi harjoitus piti toimittaa<br />

kotioloissa.<br />

Suorastaan taivaat aukenivat,<br />

kun ikivanha mummo<br />

osti minulle Kuo-<br />

piostailmakiväärin. Viisisataa kappalettailmakiväärin<br />

panoksia, se oli<br />

useasti toistuva merkintä<br />

ostoslistassa.<br />

Tähtäinten näytön<br />

ja kuulan osuman paikan<br />

välinen yhteys selvisi pian.<br />

Harpilla piirrettiin pahviin<br />

runsaasti maalitauluja. Vieraiden<br />

kanssa ammuttiin<br />

kilpaakin. Aitan seinässä on<br />

vieläkin näkyvissä suuria<br />

kuoppia. Puuaineen ovat tuhannet<br />

kuulat vieneet mennessään.<br />

Kun paikallaan olevan<br />

maalin reijitys alkoi olla<br />

hanskassa, heräsi kiinnostus<br />

liikkuvan maalin ammuntaan.<br />

Pihamaata pitkin heitettiin<br />

erikokoisia puukiekkoja.<br />

Vähitellen aseen kuljetus<br />

ja ennakon oton tarve<br />

avautui. Osumia alkoi tulla.<br />

Piirrettiin myös teeren<br />

kuva pahvista, johon tehtiin<br />

kolme reikää. Nokan<br />

reiässä oli vetonaru, kahden<br />

muun läpi kulki vaakasuorassa<br />

tiukalle pingotettu<br />

ohut siima, jota pitkin<br />

linnun kuva liikkui. Avustaja<br />

veti narusta, jolloin<br />

saatiin aikaan liikkuva maali.<br />

Taidon kasva-<br />

essamaalikuvaan laitettiin<br />

pidike, jossa oli<br />

taulu. Näin järjestyimahdollisuus<br />

kilpailla.<br />

Myös maalipurkin<br />

kantta frisbeen<br />

tapaan heittämällä<br />

onnistui harjoittelu<br />

poispäin ja vastaan<br />

lentävään lintuun. Kerran<br />

kuula otti pellistä kimmokkeen,<br />

ja tuli heittäjän otsikkoon.<br />

Suojavälineeksi keksittiin<br />

silloin pitkälippainen<br />

farmarin hellehattu! Toinen<br />

varokeino oli se, että heittäjä,<br />

saatuaan peltikiekon<br />

lentoon, painui heti kontalleen.<br />

Kun ilma-aseen käsittely<br />

kehittyi riittävän varmaksi,<br />

annettiin ampua jo tuliaseella.<br />

Venäläisvalmisteinen lippaaton<br />

pienari oli tarkka peli.<br />

Sillä keikahti moni rastas<br />

ja närhi. Oikeaan metsästykseen<br />

päästettiin vasta,<br />

kun juuri voimaan tullut pakollinen<br />

metsästäjätutkinto<br />

oli läpäisty. Koe oli 25<br />

kilometrin päässä Shellin<br />

baarissa, minne ajoin pyörällä.<br />

Tutkinnon ajaksi baarin<br />

omistaja pani pilsnerin<br />

juojat ja Hokmannin tippo-<br />

jen naukkailijat ulos tuulettumaan.<br />

Koe meni läpi kovan<br />

motivaation siivittämänä.<br />

Nykypäivinä on jo eri hyvät<br />

puitteet nuorilla aloittaa<br />

harjoittelu. Ampumaratoja<br />

on joka pitäjässä, joissakin<br />

useita.<br />

Pojan tultua sopivaan<br />

ikään ostin muovi-<br />

sen savikiekkojen<br />

käsiheittimen. Olkapää<br />

ei kestänyt<br />

aivan toisen heittimen<br />

eläkkeelle<br />

pääsyyn asti. Lisäksi<br />

minua alkoi häiritä se,<br />

että nuori pyssymies on koko<br />

ammunnan ajan vasemman<br />

olkapään takana.<br />

Heitin milloin vasemmalle,<br />

milloin oikealle kaartavia<br />

kiekkoja. Viimeksi mainituissa<br />

haulit tuntuivat välillä<br />

menevän kiusallisen läheltä…<br />

Terveydenhoitajan<br />

tarkastuksessa tuli lisäksi<br />

esille, että vasemman korvan<br />

kuulo alkaa lähestyä<br />

eräiltä osin jo kuulolaitetasoa.<br />

Pitihän se kunnollinen<br />

heitin lopulta ostaa. Se on<br />

valmistettu Amerikassa.<br />

Vehkeessä on monenlaista<br />

tekstiä jenkkityyliin. Tärkein<br />

on kaiverrettu heittimen<br />

varteen: ” Stand clear”.<br />

Tulkitsimme sen kouluenglannilla:<br />

” seiso elikkä pysy<br />

selvänä!” Koneessa on<br />

siis kielto ottaa viinaa. Ei<br />

hassumpi kielto, tuliaseiden<br />

kanssa pelatessa pitää aivojen<br />

toimia kirkkaasti.<br />

Toinen teksti sai ajattelemaan,<br />

että amerikkalaiset<br />

työläiset teh-<br />

haulit tuntuivat<br />

välillä menevän<br />

kiusallisen<br />

läheltä…<br />

Tutkinnon ajaksi<br />

baarin omistaja<br />

pani pilsnerin<br />

juojat ja Hokmannin<br />

tippojen<br />

naukkailijat ulos<br />

tuulettumaan.<br />

taassa ovat huumorimiehiä:<br />

”Helpful<br />

hints”. Niin siinä<br />

seisoo painettuna.<br />

Suora suomennus<br />

meinaa: ”avuliaita<br />

hinttejä!” Pitihän<br />

se sanakirjasta<br />

tarkistaa, että sanoilla<br />

on joskus sentään järkeväkin<br />

merkitys! Teksti tarkoittaa,<br />

että pikkupräntillä<br />

on painettu hyödyllisiä vihjeitä<br />

otsikon alle.<br />

Ohjeiden mukaan pulttasin<br />

kiekonheittimen vanhaan<br />

auton vararenkaaseen, jossa<br />

se istuu topakasti kiinni.<br />

Kiekko toisensa jälkeen<br />

on lähtenyt matkaan. Useimpiin<br />

on tullut osuma. Mukana<br />

hommassa oli kerran pappi<br />

Oikarisen Eero – poika.<br />

Oltiin Savon rajojen sisällä.<br />

Kielimiehiä kun on, Eero<br />

totesikin yhden harjoituksen<br />

jälkeen: ”Ei taeja olla töyrellä<br />

mahollissuutta piästä pakkoon!”<br />

Harjoitus tekee mestarin,<br />

kun nuorta pyssyniekkaa sitkeästi<br />

vuosien ajan neuvoo<br />

ja avustaa. Ei vanhan ajan<br />

systeemikään aivan kehno<br />

ollut: joka syksy on päästy<br />

metsällistä maistamaan…<br />

Esa Ovaskainen

---

22 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Eteläpohjalaiset antoivat mallia ja<br />

keräsivät vänrikkinsä kokoon<br />

E-P:n Reserviupseeripiirin<br />

kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa<br />

on toisena<br />

painopistealueena nuorten<br />

toiminta. Jo toimintasuun-<br />

Tukeva ote, rauhallinen tähtäys…<br />

Tässä ”oppilaiden suusta”<br />

kommentteja Hapineen väelle:<br />

* Ruokailu oli tarpeeksi<br />

pitkä. Suunnistaminen oli<br />

hauska, teltan pystyttäminen<br />

oli hankala<br />

* Teltan pystytys oli kivaa.<br />

Rastien etsiminen oli mukavaa,<br />

koko leiri oli siisti<br />

* Olisi ollut kivaa olla<br />

yötä. Suunnistus oli tylsää.<br />

Ruoka oli hyvää<br />

* Karttajuttua ei jaksanut<br />

kuunnella. Oli kivaa, kun<br />

sai paistaa oman makkaran<br />

Suunnistus oli sopivan hankala.<br />

Se helpotti kun taloissa<br />

oli numerot<br />

nitelmaa laadittaessa alue<br />

todettiin tärkeäksi, mutta<br />

erittäin haasteelliseksi. Jatkuvastihan<br />

kuulee sanottavan:<br />

”ei nuoria saa mu-<br />

kaan”. Piirin tehtäväksi tuli<br />

kuitenkin järjestää nuorille<br />

toimintatapahtuma. Yhdessä<br />

MPK:n kanssa päädyttiin järjestämään<br />

alle 30-vuotiaille<br />

reserviupseereille Vänrikkipäivä<br />

Lentosotakoululla.<br />

Kiinnostus asiaan yllätti<br />

positiivisesti, sillä ilmoittautuneista<br />

n. kolmannes<br />

Lohtajan<br />

kuutosluokkalaiset<br />

Vattajalla<br />

* Minä pidin kaikista eniten<br />

siitä, kun otettiin kilpailu<br />

sen teltan pystytyksessä.<br />

Pidin ruuasta ja siitä oli<br />

tarpeeksi. Suunnistuskin oli<br />

mukavaa, vaikka se oli vaikeaa<br />

* Minun mielestäni suunnistus<br />

oli kivaa Teltan pystytys<br />

oli mukavaa. Ruoka<br />

oli hyvää<br />

* Ruoka oli hyvää. Suunnistuksen<br />

teoriatunti oli hyvä.<br />

Koko juttu oli hyvä<br />

Mielipiteet kirjasi<br />

Tuomas Penttilä.<br />

Kiitos Hapineelle<br />

pienluokan puolesta!<br />

joutui jäämään jonotuslistalle.<br />

Lentosotakoulun ampumaratojen<br />

paikkaluvun<br />

vuoksi tapahtumaan voitiin<br />

ottaa ainoastaan 40 ensiksi<br />

ilmoittautunutta. Päivän nimi<br />

oli hieman harhaanjohtava,<br />

sillä tapahtumaan kutsuttiin<br />

niin vänrikit kuin<br />

nuoret luutnantitkin. .<br />

Päivän aloitti piiripäällikkö<br />

Maija Haanpää MPKn<br />

esittelyllä, jonka jälkeen<br />

Lentosotakoulun apulaisjohtaja<br />

everstiluutnantti Markus<br />

Renko kertoi Lentosotakoulusta<br />

ja Suomen puolustuspoliittisesta<br />

tilanteesta. Yhdentoista<br />

tietämissä päästiin<br />

itse asiaan, eli ammuntoihin.<br />

Puolet porukasta lähti Hopiavuoreen<br />

rk-ammuntoihin<br />

ja puolet jäi ampumaan sotilaspistoolilla.<br />

Parin tunnin<br />

kuluttua paikkoja vaihdettiin.<br />

Ammunnan kouluttajat<br />

ylil Juhani Alkio ja ylik Toni<br />

<strong>Lehti</strong>saari antoivat neuvoja<br />

niin ampuma-asentoon<br />

kuin tähtäykseenkin. Aikaa<br />

ammuntoihin siirtymisineen<br />

ja asehuoltoineen kului viisi<br />

tuntia, joten kurssin johta-<br />

ja Jukka Sysilampi joutui lyhentämään<br />

iltapäivän ”datasulkeisia”<br />

oleellisesti, mikä<br />

epäilemättä heikensi niiden<br />

kiinnostavuutta. Tästä huolimatta<br />

palautekeskustelussa<br />

tuli selkeästi esiin yksi toivomus:<br />

Ammuntoihin lisää<br />

aikaa!<br />

Piirin puheenjohtaja Jorma<br />

Kallio toivoi, että mukana<br />

olleet tekisivät tapahtumankehittämisehdotuksia<br />

piiritoimistolle. Perustettaisiin<br />

eräänlainen toimikunta,<br />

joka kokousten asemesta<br />

viestittelee ajatuksiaan sähköpostilla.<br />

Ensi vuodeksi<br />

onkin alustavasti suunniteltu<br />

ampumapäivää.<br />

Tiedoksi niille, jotka eivät<br />

tähän tapahtumaan päässeet<br />

tai ehtineet: Syksyllä järjestetään<br />

Vänrikkipäivä II! Ilmoittaudu<br />

vaikka heti piiritoimistolle<br />

tai MPK:lle os.<br />

www.mpky.fi . Osanottajat<br />

valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.<br />

Etusijalla ovat<br />

kuitenkin jo kevään tapahtumaan<br />

pyrkineet.<br />

Lähde:<br />

Lakeuden<br />

Maanpuolustaja

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 23<br />

Kansainvälinen kävelytapahtuma Vaasan Marssi järjestetään jälleen 8.–10. elokuuta. Kuvat viime vuoden<br />

marssin tunnelmista Jan Sandvik.<br />

Tule mukaan Vaasan Marssi<br />

-kävelytapahtumaan!<br />

Kävelytapahtumassa ei ole<br />

tarkoitus kilpailla ja säännötkin<br />

sen kieltävät. Säännöt<br />

kieltävät myös juoksun,<br />

hölkän sekä kilpakävelyn.<br />

Tarkoituksena on saada nautinnollinen<br />

kävelyretki Vaasan<br />

kauniiseen rannikkoseutuun.<br />

Tapahtumaan osallistuu<br />

noin 17 eri kansallisuutta<br />

kaukaisimmat Australiasta<br />

ja USA:sta<br />

Vaasan Marssi käsittää<br />

yhteensä noin 257 km valinnaisia<br />

merkittyjä reittejä.<br />

Torilta reitit lähtevät päivittäin<br />

eri suuntiin ollen 10–42<br />

km pitkiä ja reitit päättyvät<br />

aina Hietalahden Villaan.<br />

Reittien varrella noin viiden<br />

kilometrin välein on<br />

huoltopisteitä, joissa saa<br />

maksuttomasti vettä ja pientä<br />

syötävää. Joistain pisteistä<br />

on myös mahdollista ostaa<br />

muun muassa. kahvia,<br />

lättyjä tms.<br />

Lisää tietoa tapahtumasta<br />

löytyy osoitteesta www.<br />

vaasanmarssi.fi<br />

Vaasan torilta lähtee päivittain 10–42 kilometrin pituisia reittejä.<br />

Viimevuotiseen tapaan<br />

Vaasan Reserviupseeripiirin<br />

kokoaa joukkue kyseistä<br />

tapahtumaa varten.<br />

Joukkue osallistuu yh-<br />

delle kävelyreitille. Jos olet<br />

kiinnostunut osallistumaan<br />

Vaasan marssiin, niin ilmoittaudu<br />

14.7. mennessä<br />

jari. parkkonen@netikka.fi<br />

tai 050 387 4219. Piiri hoitaa<br />

osallistujien osanottomaksun.<br />

Perhetapahtuma Oravaisissa 7.8.<br />

Besök på Fänrik Ståls Center 7.8.<br />

Jakobstads Reseroffi cersklubb, Pietarsaaren Reserviupseerit<br />

järjestää retken Oravaisiin torstaina elokuun 7. päivänä.<br />

Pakettiin ”Lunch á la Fänrik Ståls Center” kuuluu:<br />

Oppaan kanssa<br />

* tutustuminen FS centerin rakennuksiin ja paikan historiaan,<br />

Lotta Svärdin kiveen ja sotilastorppaan.<br />

* näyttelyyn tutustuminen<br />

* selostus taistelutantereesta<br />

* tutustuminen sotilaan elämään 1800-luvulla<br />

* fi lmiesitys ja tausta 18<strong>08</strong>-09 vuosien sotaan<br />

* sotilaan lihakeitto ja kahvit<br />

Hinta per henkilö 15 €, lapsilla alennettu hinta.<br />

Kerho maksaa bussin.<br />

Ilmoittautumisia otetaan vastaan nyt ja koko ajan,<br />

viimeistään 1.8. jotta saadaan ilmoitettua luku Oravaisiin.<br />

Ilmoittautumiset: Fred Sahala 0400 414 910<br />

Tervetuloa! Vällkommen!<br />

Kaksoishirven<br />

piirinmestaruuskilpailut<br />

17.8. 20<strong>08</strong> kl.18.00<br />

Paikka:<br />

JSF.in ampumarata Spituholma Pietarsaari<br />

Järjestäjä: PJ-res<br />

Info: J.Portin 050–346 7429<br />

Tervetuloa!<br />

Distriktsmästerskap<br />

i dubbelälg<br />

17.8 20<strong>08</strong> kl. 18.00<br />

Plats: JSF.s skjutbana Spituholmen Jakobstad<br />

Arrangör: PJ-res<br />

Info: J.Portin 050–346 7429<br />

HALLITUS 20<strong>08</strong><br />

puheenjohtaja Markku Törmä<br />

markku.tor@luukku.<br />

com 050 564 8796<br />

varapj. Seppo Ojala seppo-ojala@suomi24.fi<br />

050<br />

521 2192<br />

sihteeri Antti Roiko-<br />

Jokela antti.roiko-jokela@<br />

kpedu.fi 044 513 1550<br />

rahastonhoit. Juhani<br />

Asiainen juhani.asiainen<br />

@luukku.com 06 870 703<br />

koulutus Olli Somero<br />

someko@luukku.com 050<br />

349 0779<br />

koulutus Johanna Törmä<br />

jtorma@saunalahti.fi 040<br />

511 9881<br />

koulutus Risto Lounasto<br />

raizto@hotmail.com 050<br />

553 8133<br />

veteraaniasiat Kalervo<br />

Niemelä kalervo.niemela<br />

@omanetti.fi 06 870 117<br />

TOIMINTASUUNNI-<br />

TELMA vuodelle 20<strong>08</strong><br />

KERHON TOIMIN-<br />

NAN PAINOPISTEET<br />

a. jäsenistön aktivointi<br />

paikalliseen vapaaehtoiseen<br />

maanpuolustustoimintaan<br />

b. kerhotoiminta > urheilu,<br />

koulutus, tutustumiset<br />

c. Veteraaniperinnön hoitaminen<br />

YHTEISTYÖ MUIDEN<br />

JÄRJESTÖJEN ja YH-<br />

TEISÖJEN KANSSA<br />

Yhteistoiminta jatkuu<br />

Kannuksen reserviläisten<br />

kanssa paikallisissa tapahtumissa.<br />

Piirin järjestämiin<br />

kilpailuihin, koulutuksiin ja<br />

eri tapahtumiin osallistutaan.<br />

Veteraanikeräykseen<br />

ja eri tempauksiin osallistutaan<br />

ja perinteiset kunniavartiot<br />

ja lippujen kannot<br />

huolehditaan yhdessä reserviläisten<br />

kanssa. Muiden<br />

Välkommen!<br />

Kannuksen Reserviupseerikerho<br />

ry<br />

järjestöjen ( VaPePa, SPR,<br />

Palo- ja pelastus) koulutuksiin<br />

ja tapahtumiin osallistutaan.<br />

Kannuksen kaupungin,<br />

seurakunnan ja yrittäjien<br />

kanssa jatkamme yhteistyötä.<br />

URHEILUTOIMINTA<br />

Pääsääntöisesti tukeudumme<br />

urheiluseurojen ja<br />

piirin järjestämiin kilpailuihin.<br />

Omana toimintana<br />

on kenttäammunta ja ampumasuunnistuskisa<br />

sekä<br />

ilma-asekilpailut.<br />

TIEDOTUSTOIMIN-<br />

TA<br />

Jäsenkirjeitä lähetetään<br />

kolme kertaa jäsenistölle<br />

ja sähköpostitse tiedotetaan<br />

osoitteiston mukaisesti. Piirilehdessä<br />

tiedotamme toiminnastamme<br />

ja hankimme<br />

ilmoituksia lehteen. Myös<br />

paikallislehdessä ilmoitamme<br />

toiminnastamme. Reserviläislehdestä<br />

saamme hyvää<br />

tietoa muiden kerhojen<br />

ja piirien toiminnasta.<br />

TÄRKEITÄ TAPAH-<br />

TUMIA vuonna 20<strong>08</strong><br />

Kerhon jäsenet osallistuu<br />

/ järjestää<br />

· Lipunkannot veteraanipäivänä<br />

27.4 ja kaatuneitten<br />

muistopäivänä 18.5 sekä itsenäisyyspäivänä<br />

6.12<br />

· Kynttilöiden sytytys sankarivainajien<br />

haudoille 6.12<br />

ja 24.12<br />

· Kunniavartiot kirkkopihassa<br />

6.12 ja 24.12<br />

· Seppeleen lasku muistopatsaalle<br />

24.12<br />

· Esitelmätilaisuuksiin<br />

· Maanpuolustusjuhliin<br />

Kannuksen Reserviupseerikerhon<br />

hallitus<br />

Antti Roiko-Jokela<br />

sihteeri

---

24 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Vapaudenristin ritarikunnan<br />

suurmestarina on Tasavallan<br />

Presidentti, jolla yksin on oikeus<br />

kunniamerkkien antamiseen.<br />

Ritarikunnan suurmestarin<br />

apuna toimii ritarikunnan<br />

hallitus, johon<br />

kuuluu kansleri, varakansleri,<br />

sihteeri ja rahastohoitaja.<br />

Toimihenkilöinä ritarikunnalla<br />

on Pääesikunnan asettama<br />

yhteysupseeri ja sihteeri.<br />

Vapaudenristin ritarikunta<br />

myöntää kunniamerkkejä<br />

pääsääntöisesti kaksi<br />

kertaa vuodessa,<br />

Puolustusvoimain Lippujuhlan<br />

päivänä (4. kesäkuuta)<br />

palveluksessa oleville<br />

puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen<br />

sotilaille sekä<br />

Suomen itsenäisyyspäivänä<br />

(6. joulukuuta) siviilihenkilöille<br />

ja reservissä oleville<br />

sotilaille.<br />

Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä<br />

4.6.20<strong>08</strong> myön-<br />

Ylennkset ja kunniamerkit<br />

nettiin yhteensä 13 Vapaudenristiä<br />

ja kaksi (2) Vapaudenmitalia.<br />

Heidän mukana<br />

mm. seuraaville henkilöille;<br />

1. luokan Vapaudenristi<br />

Kilpinen Asko Olavi, prikaatikenraali,<br />

Helsinki ja Pennanen<br />

Jukka Mikko, kenraalimajuri<br />

Kuusankoski<br />

2. luokan Vapaudenristi<br />

Janhunen Kari Matti Antero,<br />

eversti Kauhava.<br />

Tasavallan Presidentti,<br />

Suomen Valkoisen Ruusun<br />

ja Suomen Leijonan ritarikuntien<br />

suurmestari on päättänyt<br />

myöntää 4.6.20<strong>08</strong> ansioituneille<br />

Suomen kansalaisille<br />

seuraavat kunniamerkit.<br />

Kunniamerkkejä myönnettiin<br />

yhteensä 814 ja heidän<br />

mukana mm. seuraaville<br />

henkilöille;<br />

Suomen Leijonan I luokan<br />

ritarimerkki / Riddartecknet<br />

av I klass av Finlands Lejons<br />

orden mm. Nyman, Grethel<br />

Antonia, notarie, Vasa.<br />

Suomen Leijonan ritarimerkki<br />

/Riddartecknet av<br />

Finlands Lejons orden mm.<br />

Hakamäki, Matti Anselmi,<br />

maanviljelijä, Karijoki.<br />

Suomen Valkoisen Ruusun<br />

ansioristi / Förtjänstkorset<br />

av Finlands Vita Ros orden<br />

mm. Kotilainen, Rauno<br />

Heikki, yliluutnantti, Mustasaari.<br />

Suomen Leijonan ansioristi<br />

/ Förtjänstkorset av Finlands<br />

Lejons orden mm. Härö,<br />

Hannu Kalevi, luutnantti,<br />

Tervajoki.<br />

Suomen Valkoisen Ruusun<br />

I luokan mitali kultaristein<br />

/Medalj av I klass<br />

med guldkors av Finlands<br />

Vita Ros orden mm. Ilolakso,<br />

Hannu Juhani, suunnittelija,<br />

Nurmo, Kuntsi, Jorma<br />

Johannes, myyntiedustaja,<br />

Vaasa, Romppanen, Teuvo<br />

Tapani, ylimerivartija,<br />

Vaasa.<br />

Puolustusvoimain komentaja<br />

on myöntänyt Puolustusvoimain<br />

lippujuhlan<br />

päivänä sotilasansiomitalin<br />

159 henkilölle.<br />

Mitali myönnetään puolustusvoimien<br />

palveluksessa<br />

oleville tunnustuksen osoituksena<br />

erityisestä kunnostautumisesta<br />

palveluksessa,<br />

erityisestä neuvokkuudesta<br />

tai aloitteellisuudesta taikka<br />

pelottomasta toiminnasta<br />

vaaratilanteessa.<br />

Puolustusvoimiin kuulumattomalle<br />

henkilölle mitali<br />

voidaan myöntää puolustusvoimien<br />

hyväksi tehdystä<br />

erityisen ansiokkaasta työstä.<br />

Puolustusvoimain komentajan<br />

myöntämät sotilasansiomitalit<br />

4.6.20<strong>08</strong><br />

mm. seuraaville henkilöille;<br />

Puolustusministeri Häkämies<br />

Jyri Jukka, Kotka,<br />

Kansanedustaja Kallis Johan<br />

Bjarne, Kokkola, Kap-<br />

Korkeimman huomioinsoituksen sai notaari Grethel Nyman. Seuraavina kaptl evp. Matti Vähämäki ja alik.<br />

res. Jorma Kuntsi sekä majuri res. Terho Tattari.<br />

Pohjanmaan Sotilasläänin komentajan lippujuhlapäivänä järjestämälle Puolustusvoimien 90-vuotisjuhlavastaanotolle<br />

Vaasan kaupungintalolla osallistui runsaasti kutsuvieraita. Juhlaan sisältyi komentajan<br />

tervehdyspuheen lisäksi reserviläisten ylennykset ja palkitsemiset sekä musiikillista ohjelmaa. Kuvassa<br />

Sotilasläänin komentaja eversti Jorma Aherto kohottaa onnittelumaljan ylennyksen saaneille reserviläisille.<br />

Kuvat Raimo Latvala.<br />

Reservin majurit Jarmo Raitila Seinäjoelta, Onni<br />

Tervanen Lappajärveltä ja Tapani Tikkala Vaasasta.<br />

RUL:n ansiomitaleilla palkittujen rivistöä vasemmalta<br />

Antti Roiko-Jokela, Jan Sandvik, Jari Parkkonen,<br />

Kaj Sandström, Antti Kaijankangas, Kaj-Erik<br />

Sandström ja Jvar:n saanut Heikki Sihvonen.<br />

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin mitaleilla<br />

palkittiin PohSL:n esikunnasta sihteeri Kirsti Tikka,<br />

yliluutnantti Tom Wargh, komentajakapteeni Pauli<br />

Salo, eversti Jorma Aherto ja evl. Tomi Nurminen.<br />

teeni Broström Kari Erkki<br />

Samuli, PSSLE / Oulu ja<br />

Piiripäällikkö Tattari Terho<br />

Antero, Kokkola.<br />

Vapaussodan Perinneliitto<br />

on myöntänyt Sininen<br />

Risti (SR) kunniamerkin<br />

kansliapäällikkö Anna-Maija<br />

Iitola, Vaasa, everstiluutnantti<br />

Tomi Nurminen,<br />

PohSL / Vaasa ja sotahistorioitsija,<br />

FM Juhani Vakkuri,<br />

Tuusula.<br />

Sininen Risti (SR) luovutettu<br />

27.4.20<strong>08</strong> Kilpisjärvellä<br />

Pohjan Prikaatin kil-<br />

lan puheenjohtaja, evl. evp.<br />

Jouko Lahdenperä, Oulu ja<br />

PohSl:n esikuntapäällikkö,<br />

everstiluutnantti Tomi Nurminen,<br />

Vaasa.<br />

Puolustusministeri on<br />

Suomen Reserviupseeriliiton<br />

esityksestä myöntänyt<br />

4.6.20<strong>08</strong> Suomen<br />

Reserviupseeriliiton kultaisen<br />

ansiomitalin seuraaville<br />

reserviupseereille; kapteeni<br />

Jan Sandvik, Vaasa, yliluutnantti<br />

Jari Parkkonen, Vaasa<br />

ja kapteeni Antti Roiko-<br />

Jokela.

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Suomen Reserviupseeriliitto<br />

on myöntänyt seuraavat<br />

ansiomitalit,<br />

hopeinen ansiomitali luutnantti<br />

Kaj Sandström, Vaasa<br />

ja luutnantti Antti Kaijankangas,<br />

Vaasa.<br />

pronssinen ansiomitali yliluutnantti<br />

Kaj-Erik Sandström,<br />

Vaasa ja vänrikki Juha<br />

Ala-aho, Vaasa.<br />

Jalkaväen tarkastaja on<br />

Jalkaväen Säätiön hallituksen<br />

esityksestä 4.6.20<strong>08</strong><br />

myöntänyt Jalkaväen ansioristin<br />

yliluutnantti Heikki<br />

Sihvonen, Kristiinankaupunki.<br />

Keski-Pohjanmaan Maan-<br />

puolustajien piiri<br />

Kultainen ansiomitali:<br />

Eversti Jorma Aherto Vaasa<br />

4.6, ev.ltn Tomi Nurminen<br />

Vaasa 4.6. ja kom.kapt Pauli<br />

Salo Vaasa 4.6<br />

Hopeinen ansiomitali:<br />

Sihteeri Kirsti Tikka Vaasa<br />

4.6 ja ylil. Tom Wargh Vaasa<br />

4.6<br />

Piirin kivi ja mitali:<br />

Toivo Sandkvist 80v. 29.4.<br />

20<strong>08</strong>, Päivi Sorjonen 50 v.<br />

3.5.20<strong>08</strong> ja Matti Tenkula<br />

50v. 17.5.20<strong>08</strong>.<br />

Tasavallan<br />

Presidentti<br />

on ylentänyt Puolustusvoimien<br />

lippujuhlapäivänä 4.6.<br />

20<strong>08</strong> seuraavat Pohjanmaan<br />

Sotilasläänin reserviin kuuluvat<br />

upseerit sotilasarvoon<br />

Majuri<br />

Kortesoja Markku Antti (Lapua,<br />

POHMALTSTO),<br />

Raitila Jarmo Hannu Matias<br />

(Seinäjoki, POHMALTS-<br />

TO), Tervanen Onni Ilmari<br />

(Lappajärvi, POHMALTS-<br />

TO) ja Tikkala Tapani Auno<br />

Aulis (Vaasa, POHMALTS-<br />

TO).<br />

Lääkintämajuri<br />

Alanne Pertti Kalevi (Vaasa,<br />

POHMALTSTO).<br />

Kapteeni<br />

Hiltunen Pentti Ilmari (Kälviä,<br />

POHMALTSTO), Lehtola<br />

Jari Antero (Kauhava,<br />

POHMALTSTO), Pajula Tapio<br />

Antero (Lapua, POH-<br />

MALTSTO), Turja Markus<br />

Mikael Kustaa (Lapua,<br />

POHMALTSTO) ja Voutilainen<br />

Veijo Pekka Juhani<br />

(Vaasa, POHMALTSTO)<br />

sekä Reijo Rönkkö, joka palvelee<br />

PohSL:n esikunnassa.<br />

Yliluutnantti<br />

Berg Christian Andreas<br />

(Mustasaari, POHMALTS-<br />

TO) ja Nevala Jani Iisakki<br />

(Ylivieska PPOHMALTS-<br />

TO)<br />

Lääkintäyliluutnantti<br />

Kuusisto Pertti Juhana (Ilmajoki,<br />

POHMALTSTO).<br />

Luutnantti<br />

Carp Thomas Gerhard (Vöy-<br />

ri-Maksamaa, POHMAL-<br />

TSTO), Penttinen Tommi<br />

Martti Johannes (Pietarsaari,<br />

POHMALTSTO), Tidström<br />

Fredric Johan Erik (Vaasa,<br />

POHMALTSTO), Latvala<br />

Markus Tapani Mikael (Ylivieska<br />

PPOHMALTSTO)<br />

Urpilainen Leo Martti Johannes<br />

Kinnula ja Tikkanen<br />

Raimo Eerik (Ylivieska<br />

PPOHMALTSTO)<br />

Tasavallan<br />

Presidentti<br />

on ylentänyt 4.6.20<strong>08</strong> Pohjanmaan<br />

Sotilasläänin Esikunnan<br />

henkilöstöstä osastoupseeri<br />

Reijo Olavi Rönkön<br />

kapteeniksi. Hänen kotipaikka<br />

on Laihia.<br />

Länsi-Suomen<br />

Sotilasläänin komentaja<br />

kenraalimajuri Kari Siiki on<br />

4.6.20<strong>08</strong> ylentänyt seuraavat<br />

Pohjanmaan Sotilasläänin<br />

reserviin kuuluvat aliupseerit<br />

ja miehistön jäsenet<br />

sotilasarvoon:<br />

Ylivääpeli<br />

Kosonen Jaakko Sakari Kälviä.<br />

Vääpeli<br />

Hakala Hannu Samuli Lapua.<br />

Ylikersantti<br />

Holm Mikael Harald Oravainen,<br />

Iskala Harri Mauri<br />

Seinäjoki, Kangas Janne Oskari<br />

Kauhajoki, Kettunen<br />

Asko Kalevi Kokkola, Koljonen<br />

Marko Juhani Vaasa,<br />

Lappalainen Otto Hermanni<br />

Vaasa, Riskilä Janne Henri<br />

Olavi Vaasa, Saarela Jarkko<br />

Henri Mikael Jurva,<br />

Yli-Rahnasto Kyösti Vesteri<br />

Seinäjoki, Heinonen Jukka-<br />

Pekka Mustasaari ja Tobiasson<br />

Niko Hannumatti Kauhava.<br />

Kersantti<br />

Ceder Mikael Bror William<br />

Uusikaarlepyy, Jelekäinen<br />

Tero Tapani Lohtaja, Jussila<br />

Mauno Raimo Seinäjoki,<br />

Karhumäki Jyri Kalle<br />

Tapio Seinäjoki, Kauppinen<br />

Jyrki Tapio Kokkola, Kiiskilä<br />

Hannu Antero Raahe,<br />

Koskenranta Raimo Antero<br />

Seinäjoki, Krans Antto-<br />

Päiviö Ilmajoki, Kuivaniemi<br />

Risto Ilmari Nurmo, Kujala<br />

Olli Markus Seinäjoki,<br />

Kuoppala Timo Tapio Nurmo,<br />

Luomaoja Janne Petteri<br />

Vaasa, Luukko Juha Pekka<br />

Ylistaro. Mattila Lasse<br />

Kalevi Seinäjoki, Määttänen<br />

Tuomas Aleksi Veteli, Oikari<br />

Tapio Kaarlo Ähtäri, Ojaniemi<br />

Jyri Tapani Seinäjoki, Pyhälahti<br />

Jukka Olavi Kurikka,<br />

Saarela Jarkko Tapani Teuva,<br />

Uusitalo Mikko Antero<br />

Nurmo ja Väisänen Antti Olli<br />

Juhani Nurmo.<br />

Korpraali<br />

Autio Kimmo Juhani Vaasa.<br />

Pohjois-Suomen<br />

Sotilasläänin komentaja<br />

on ylentänyt seuraavat reservin<br />

aliupseeristoon ja miehistöön<br />

kuuluvat 04.06. 20<strong>08</strong><br />

sotilasarvoon:<br />

Kersantti<br />

Hautala Arto Juhani Ylivieska<br />

ja Huotari Mika Antti Petteri<br />

Nivala<br />

Alikersantti<br />

Vesamäki Jarmo Antero<br />

Haapajärvi<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 25<br />

Puolustusvoimain komentajan myöntämän sotilasansiomitalin<br />

4.6.20<strong>08</strong> sai piiripäällikkö Tattari<br />

Terho Antero, Kokkola.<br />

RUL:n kultainen ansiomitali<br />

kapteeni Jan<br />

Sandvik.<br />

Jalkaväen ansioristin sai<br />

yliluutnantti Heikki Sihvonen.<br />

Merkkipäiviä<br />

Onnittelemme Autojoukkojen<br />

Keski-Pohjanmaan Killan jäsentä<br />

RUL:n kultainen ansiomitali<br />

kapteeni Antti<br />

Roiko-Jokela.<br />

K-P Maanpuolustajien piirin<br />

hopeinen ansiomitali<br />

ylil. Tom Wargh Vaasa.<br />

Tenkula Matti 50 vuotta 17.5.20<strong>08</strong><br />

Puolustus-<br />

määrärahat<br />

Rauhan aikana rakennettavan<br />

ja ylläpidettävän puolustuskyvyn<br />

keskeisin tekijä<br />

on määrärahat ja niiden pitkäjänteinen<br />

kokonaiskäyttö.<br />

Suomen oloissa on koko itsenäisyyden<br />

ajan vallinnut<br />

tässä asiassa poliittinen realiteetti<br />

– rajallisuus ja jopa<br />

niukkuus.<br />

Vastakkainasettelun romahdettua<br />

on kansallisen<br />

puolustuskyvyn<br />

rinnalle noussut<br />

kansainvälinen<br />

kriisihallinta, mikä<br />

osaltaan on<br />

vaikuttanut sekä<br />

puolustusmäärärahojen<br />

määrään<br />

että niiden käyttöön.<br />

Ehkäpä eniten<br />

Seuraava<br />

sota on<br />

huomenna<br />

päivää<br />

lähempänä<br />

kuin tänään.<br />

kritisoitu kohde on ollut<br />

helikopterihankinta, jossa<br />

kustannukset ovat nousseet<br />

noin 50 % hankintapäätöksen<br />

ajankohdasta ja yhä<br />

selvemmin on tullut näkyviin<br />

se, että niiden määrään<br />

ja samalla kokonaiskustannuksiin<br />

on vaikuttanut niiden<br />

käyttöajatus kansainväliseen<br />

kriisihallintaan, mistä<br />

päätöstä tehtäessä vaiettiin.<br />

Suomen oloissa on puolustuskykyä<br />

kyettävä ylläpitämään<br />

ja kehittämään pitkäjänteisesti<br />

siten, että päätöksiä<br />

tehtäessä tulisi olla<br />

takeet sekä rahoituksen että<br />

aikataulun pitävyydestä, jotta<br />

ei ajauduttaisi kokonaistavoitteiden<br />

osalta virheratkaisuihin.<br />

Meillä aikanaan parlamentaarisetpuolustuskomiteat<br />

antoivat varsin asiallisia<br />

ja hyviä suosituksia puolustusvoimien<br />

kehittämiseksi.<br />

Ne eivät koskaan toteutuneet,<br />

koska määrärahoista<br />

päätettiin aivan toisin perustein.<br />

Nyt on siirrytty selontekomenettelyyn,<br />

mikä<br />

myöskään ei anna vakuuttavaa<br />

kuvaa määrätietoisuudesta<br />

ja tavoitteellisuudesta.<br />

Esimerkiksi Vanhasen ensimmäisen<br />

hallituksen selontekoa<br />

ei liene otettu lainkaan<br />

vakavasti. Poliitikoilla<br />

tuntuu puolustuskyvyn<br />

osalta olevan puolueisiin<br />

katsomatta merkittävää geeniperimää<br />

päiväntasaajan<br />

seuduilta. Kertoihan Albert<br />

Schweitzerkin Lambarenessa<br />

aikoinaan tapaamistaan<br />

paikallisista asukkaista, että<br />

he eivät ole juurikaan kiinnostuneita<br />

edes ylihuomisesta<br />

– tämä päivä ja ken-<br />

ties osin huominen saavat<br />

kaiken mielenkiinnon. Positiivinen<br />

poikkeus oli Iiro<br />

Viinanen, joka piti valtionvarainministerinä<br />

ollessaan<br />

puolustusmäärärahat 90-luvun<br />

laman aikana edes siedettävällä<br />

tasolla.<br />

Vanhasen edellisen hallituksen<br />

aikana eduskunnan<br />

hyväksymän puolustuspoliittisen<br />

selonteon määrärahoista<br />

jäi puuttu-<br />

maan vajaat puoli<br />

miljardia euroa.<br />

Valtiovarainministeri<br />

Eero Heinäluoma<br />

oli tällöin<br />

ilmeisesti tärkein<br />

vajauksesta<br />

vastuullinen ministeri.<br />

Summa on<br />

niin merkittävä,<br />

että sen korjaaminen on<br />

enää tuskin mahdollista ja<br />

toisaalta vaikutukset ulottuvat<br />

jopa pitkälle ensi vuosikymmentä.<br />

Kirjoittaja on aikaisemmin<br />

kritisoinut selontekojen<br />

sekavuutta, mikä on saatu<br />

aikaan sotkemalla puolustuskyvyn<br />

kehittäminen kaikenlaisiin<br />

uhkakuviin lintuinfl<br />

uenssasta alkaen kaikkeen<br />

mahdolliseen. Sotilaallinen<br />

puolustuskyky ja<br />

kansainvälinen kriisinhallinta<br />

tulisi käsitellä omana<br />

kokonaisuutena ja muista<br />

uhista erillään. Muutoin selonteko<br />

on niin laaja, että<br />

sen pelkkä läpilukeminenkin<br />

johtaa ajatusmaailman<br />

tylsistymiseen.<br />

Jalkaväkimiinojen kor-<br />

vaamiskustannus on – ihme<br />

ja kumma – alentunut<br />

noin puoleen aikaisemmista<br />

arvioista. Onkohan eversti<br />

saanut tehtävän myötä<br />

myös lopputuloksen? Ajatukset<br />

Hornet-hävittäjien<br />

varustamisesta ilmastamaahan<br />

aseistuksella tuntuvat<br />

kokonaisuuden näkökulmasta<br />

arveluttavalta, kun<br />

1990-luvulla päätetyt valmiusprikaatitkaan<br />

eivät vielä<br />

ole määrävahvuisia.<br />

Puolustuskyvyn eli sotilaallisen<br />

suorituskyvyn kehittämisen<br />

tärkein tavoite<br />

on luoda ja säilyttää riittävä<br />

kyky torjua hyökkäävän<br />

vihollisen jalkaväki. Tämä<br />

edellyttää myös riittävää<br />

panssarin- ja ilmatorjuntakykyä.<br />

Miehittäjä pitää torjua,<br />

muutoin käy huonosti.<br />

Seuraava sota on huomenna<br />

päivää lähempänä kuin tänään.<br />

Ketkä silloin taistelevat<br />

sekä missä ja mistä taistellaan,<br />

on epäselvää.<br />

Ari-Ilmari Iisakkala<br />

Tutustu Keski-Pohjanmaan<br />

Maanpuolustajien kotisivuihin<br />

www.kpmaanpuolustajat.fi

---

26 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Satoi tai paistoi!<br />

ToriParkki palvelee.<br />

Yli 800 pysäköintipaikkaa<br />

keskellä Vaasaa.<br />

Avoinna:<br />

ark. 7-21, la 7-18, su suljettu<br />

kuukausilipulla 24h/vrk<br />

Keskustie 26 • 61850 KAUHAJOKI AS<br />

Puh. 0201 323 232 • Fax 0201 323 388<br />

E-mail: info.kauhajoki@ikh.fi<br />

www.ikh.fi<br />

Matkalaiset yhteiskuvassa.<br />

Pietarsaaren kunniakansalaiset retkellä<br />

Jo perinteeksi muodostunut<br />

sotiemme veteraanien kevätretki<br />

tehtiin 20.5. Sää oli<br />

melkein kuin ”morsian” ja<br />

tunnelma isänmaallisen lupsakka<br />

– molemmilla kielillä.<br />

Lions Club Pietarsaari<br />

toimi retken isäntänä.<br />

Reissumme suuntautui<br />

tällä kertaa Seinäjoelle ja<br />

Ilmajoelle. Rengonhovissa<br />

saatiin ” murua rinnan alle”.<br />

Käynti Ilmajoen kirkos-<br />

”Tällä paikalla annoin sotilasvalan”.<br />

Kukkaset Ilmajoen sankarimuistomerkille laskivat<br />

Jaakko Puska ja Rauno Palo<br />

Perhon sotaveteraaniyhdistys<br />

julkaisee tiistaina 29.7<br />

klo 18 sotaveteraanien leirin<br />

korsuillassa kirjan ”Iloa<br />

ja elämyksiä Perhon sotaveteraanien<br />

toiminnasta vuosina<br />

1983–20<strong>08</strong>.” Kirja on<br />

tehty kiitokseksi sotaveteraanimiehille<br />

ja -naisille sekä<br />

invalideille vapaasta Isänmaastamme<br />

ja iloksi jälkipolville.<br />

Kirjaan on koottu muistoja<br />

Perhon sotaveteraanien<br />

monipuolisesta toiminnasta,<br />

erityisesti kesäleireiltä<br />

vuodesta 1983 lähtien.<br />

Kesällä 20<strong>08</strong> tulee täyteen<br />

25 vuotta ensimmäisestä<br />

leiristä. Kirjan on toimittanut<br />

perholainen Anja<br />

Hakala, joka on toiminut<br />

kesäleirien johtajana vuodesta<br />

1983 lähtien.<br />

Leiriviikkotoiminta on ollut<br />

kunnan toimintana ainut-<br />

sa oli mieleenpainuva kokemus.<br />

Jaakko Puska esitteli<br />

kotikirkkoaan meille matkalaisille.<br />

Kukkaset laskettiin<br />

sankarimuistomerkille.<br />

Nämä kevätretket ovat<br />

suuri kunnia ja ilonaihe<br />

meille leijonille. Tuntuu hyvältä,<br />

että voimme edes tällä<br />

pienellä tavalla kiittää meidän<br />

rakkaita veteraanejamme,<br />

jotka taistelivat meille<br />

vapaan isänmaan.<br />

Heikki Pääjärvi<br />

Lions-isännät Taito Rintala , Antero Varila, Rauno<br />

Palo ja Jouko Ågren.<br />

Veljeä ei jätetä! Harvinainen kirja<br />

sotaveteraanien toiminnasta<br />

laatuista maassamme. Kuntoviikon<br />

idean isä on Perhon<br />

kunnan sosiaalijohtaja Pentti<br />

Neuvonen. Kuntoviikkojen<br />

tavoitteena on ollut ensimmäisestä<br />

leiristä alkaen veteraanien<br />

fyysinen, psyykkinen<br />

ja sosiaalinen kuntoutuminen.<br />

Perhon kunta järjesti ja<br />

kustansi leirit kokonaisuudessaan<br />

vuosina 1983–<br />

2005. Sen jälkeen Perhon<br />

sotaveteraanien yhdistys on<br />

toiminut leirien järjestäjänä.<br />

Kustannuksiin on osallistunut<br />

lukuisia järjestöjä,<br />

yrityksiä ja sotaveteraanien<br />

kannatusyhdistys.<br />

Leirit ovat tuoneet iloa<br />

ja elämyksiä lukuisille veteraanimiehille<br />

- ja naisille sekä<br />

invalideille. Esimerkiksi<br />

vuonna 2000 leirillä oli mukana<br />

yhteensä 78 leiriläistä.<br />

Kirja sisältää kirjoituksia<br />

veteraanitoiminnasta Perhossa,<br />

toimittajan muistelmia<br />

leiritoiminnasta sen alkuvaiheista<br />

viime vuosiin,<br />

lukuisia veteraanien ja Lottien<br />

haastatteluja, runoja,<br />

leirillä esitettyjä näytelmiä<br />

sekä valokuvia.<br />

Suurin osa kirjoittajista<br />

on ollut mukana joko kesäleirejä<br />

toteuttamassa tai<br />

osallistuneet itse niille. Osa<br />

kirjoittajista on kunnioitettuja<br />

sotaveteraanimiehiä - ja<br />

naisia sekä invalideja.<br />

Kirjoittajina on mm. ent.<br />

ministeri, perholainen sotaveteraani<br />

Heimo Linna. Hän<br />

muistelee Perhon sotaveteraaniyhdistyksen<br />

toimintaa<br />

vuodesta 1967 lähtien sekä<br />

muistoja sota-ajoilta viiden<br />

vuoden ajalta.<br />

Kirjan tuotto menee kokonaisuudessaan<br />

Perhon sotaveteraanityön<br />

leiri - ja kerho-<br />

toiminnan tukemiseen. Kirjaa<br />

myy Perhon sotaveteraaniyhdistys.<br />

Sitä voi tiedustella<br />

sihteeri Pauli Erkkilältä.<br />

Kirjan painatuskuluihin<br />

ovat osallistuneet Perhon sotaveteraani-<br />

ja invalidien yhdistyksien<br />

lisäksi mm. Perhon<br />

kunta, Perhon Osuuspankki,<br />

Lions Club ja Jetta<br />

Talo Oy.<br />

”Hoivatkaa kohta poissa<br />

on veljet, muistakaa heille<br />

kallis on maa. Kertokaa lastenlapsille<br />

lauluin, himmetä<br />

ei muistot koskaan saa.”<br />

Lisätiedusteluja kirjasta<br />

sekä haastatteluja toiminnasta<br />

antavat: Anja Hakala (kirjan<br />

toimittaja, puh. 050–514<br />

1437), Perhon sotaveteraaniyhdistyksen<br />

hallituksen<br />

puheenjohtaja Jorma Koivuniemi<br />

ja kuntoviikon idean<br />

isä, sosiaalijohtaja Pentti<br />

Neuvonen.

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Pauha 20<strong>08</strong> 11.–13.4.<br />

Pauha-harjoitus Lohtajalla<br />

vietiin läpi jo perinteisellä<br />

rutiinilla. Melkein 300 reserviläistä<br />

osallistui harjoitukseen.<br />

Kurssitarjontaa<br />

oli esikuntatyöskentelystä<br />

nuorten turvakurssiin. Harjoituksen<br />

johdossa toimi<br />

kokenut res. sotilasmestari<br />

Kari Moilanen.<br />

HP<br />

Keski-Pohjanmaan<br />

Maanpuolustajien neuvottelukunta<br />

– lempinimeltäänrollaattoriklubi<br />

– vahvistettuna<br />

puheenjohtajalla ja<br />

toiminnanjohtajalla.<br />

vas Veikko Kivinen,<br />

Lauri Appelgren, Keijo<br />

Knuuttila, Matti Kiviniemi,<br />

Esko Hirviniemi<br />

ja Antti Roiko-Jokela.<br />

Harjoituksen johtaja sotilasmestari<br />

Kari Moilanen.<br />

Pauha palkitsi<br />

Us Jarl Portin fi ck under<br />

Pauha 20<strong>08</strong> motta HBR:s<br />

Gustaf Petri-medalj i<br />

brons.<br />

Alik Jarl Portin sai Pauha<br />

20<strong>08</strong>-harjoituksessa vastaanottaa<br />

HBR:n pronssisen<br />

Gustaf Petri-mitalin.<br />

Major Karl-Erik Ragnarsson<br />

fi ck motta Pauha-diplom<br />

för sitt femte deltagande<br />

i övningen.<br />

Besök av HBR<br />

Även i år fi ck Pauha-övningen<br />

besök av HBR Västerbotten.<br />

Med i år var major<br />

Karl-Erik Ragnarsson<br />

samt kapten Inge-Bo Asplund.<br />

Ragnarsson deltog i<br />

sin femte Pauha, och hörde<br />

därmed till den skara som<br />

fi ck mottaga diplom. Under<br />

övningen fi ck us Jarl Portin,<br />

Kokkolan Karjalaiset oli kutsuttu seuraamaan harjoitusta.<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 27<br />

Västerbottenin HBR:n edustaja maj Karl-Erik Ragnarsson ja alik<br />

Jarl Portin. HBR Västerbottens representant maj Karl-Erik Ragnarsson<br />

och us Jarl Portin.<br />

Lepplax, motta Hemvärnsbefälets<br />

Riksförbunds Gustaf<br />

Petri-medalj i brons.<br />

HBR:s representanter besökte<br />

under veckoslutet<br />

samtliga kurser på övningsområdet,<br />

och eftersom<br />

Pauha ständigt utvecklas,<br />

var det från arrangörshåll i<br />

år speciellt trevligt att kunna<br />

demonstrera utbildningen<br />

som rörde landskapst-<br />

ruppernas personal.<br />

Före avfärden avtackade<br />

gästerna Pauhas huvudansvarige<br />

milm Kari Moilanen,<br />

distriktchef maj Terho<br />

Tattari samt tolken serg Kari<br />

Rönnqvist med minnesgåvor.<br />

Med sig på hemfärden<br />

fi ck Ragnarsson och<br />

Asplund varsitt exemplar<br />

av Jakobstads artilleriskolas<br />

historik.<br />

Kari Rönnqvist<br />

• KULJETUKSET PÄIVITTÄIN<br />

YMPÄRI MAAKUNTAA<br />

• MUUTTOKULJETUKSET<br />

KULJETUSPALVELU<br />

Pasi Syrjälä Ky<br />

Rekiläntie 581, 69100 Kannus<br />

Puh. 040 7156 049, 06-873 407<br />

TAPIO HEINO<br />

Hammaslääkäri - Tandläkare<br />

p. (06) 221 1940<br />

tapio.heino@plusterveys.fi<br />

www.plusterveys.fi<br />

KANNUKSEN O<br />

KAUKOLÄMPÖ Y<br />

Puhelin ......... (06) 8743 800<br />

Päivystys ...... 044-0265 633<br />

Fax ............... (06) 873 490<br />

64100 KRISTIINANKAUPUNKI<br />

Asianajotoimisto<br />

Ristikangas & Kinnunen Oy<br />

Seinäjoki Vaasa<br />

p. 06-421 9200 p. 06-312 0250<br />

SFS-EN-ISO9001:2000<br />

PINTAKÄSITTELY RIMPIOJA OY<br />

Puhdistamontie 39<br />

68300 KÄLVIÄ<br />

puh: 06-835 0212<br />

0400-668 536

---

28 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Etelä-Pohjanmaan komppania<br />

harjoitteli Seinäjoella 9.–12.620<strong>08</strong><br />

Pohjanmaan Sotilasläänin<br />

Esikunta johti Etelä-Pohjanmaan<br />

Komppanian kertausharjoituksen<br />

9.–12.6.20<strong>08</strong><br />

välisenä aikana Seinäjoen<br />

Jouppilanvuoren alueella.<br />

Harjoituksen johtajana toimi<br />

Pohjanmaan Sotilasläänin<br />

Esikunnan esikuntapäällikkö<br />

everstiluutnantti Tomi<br />

Nurminen apulaisenaan majuri<br />

Kai Nyman.<br />

Harjoituksen aiheena oli<br />

komppanian perustaminen<br />

ja ryhmittyminen Seinäjoelle<br />

erikseen nimetylle kohteelle<br />

sekä kohteen suojaaminen.<br />

Harjoitukseen osal-<br />

PRUK.n kevätkokouksessa<br />

nimitettiin Pietarsaaren<br />

uudeksi paikallispäälliköksi<br />

Hannu Sulkakoski (vas)<br />

Piiripäällikkä Terho Tattari<br />

onnittelee.<br />

Tilaisuudessa ojennettiin<br />

PRUK:n pitkäaikaiselle puheenjohtajalle60-vuotislahjana<br />

RUL:n ruusuke. Kuvassa<br />

puheenjohtaja Alpo<br />

Koivuniemi , sihteeri Matti<br />

Ranta ja varapuheenjohtaja<br />

Rodney Srandvall.<br />

listui enimmillään noin 180<br />

reserviläistä.<br />

Harjoituksen johtajan<br />

mietteitä:<br />

Päättyneen harjoituksen<br />

päämääränä oli arvioida ja<br />

mitata komppanian taistelusuunnitelman<br />

toimivuus osana<br />

kohteen suojaamista ja<br />

kartoittaa sijoitetun henkilöstön<br />

eli reserviläisten kehitystarpeita<br />

sodan ajan johtajina.<br />

Olen varsin tyytyväinen<br />

näkemääni toimintaan<br />

ja voin todeta, että komppanialle<br />

asetetut vaatimukset<br />

saavutettiin pääosin hyvin.<br />

Kehitettäviä kokonaisuuksia<br />

Alik Matti Hautamäki tähystää tilapäisestä tuliasemasta<br />

löytyi myös, mutta niihin palataan<br />

tulevissa harjoituksissa.<br />

Harjoitus oli erittäin opettavainen<br />

harjoituksen johdolle,<br />

koska perusteellisen<br />

analysoinnin jälkeen harjoituksista<br />

saadaan jatkossa entistä<br />

toimivampia kokonaisuuksia.<br />

Lopuksi haluan vielä kiittää<br />

henkilökuntaani komppanian<br />

päällikköä ja muita<br />

johtajia sekä koko Etelä-<br />

Pohjanmaan komppaniaa<br />

esimerkillisestä työstä ja hyvästä<br />

panoksesta harjoituksen<br />

aikana!<br />

Komppanian päällikkö<br />

kapteeni Jaakko Rengon harjoituksen<br />

jälkeisiä tuntoja:<br />

Harjoituksen jälkeinen<br />

tunne on levollinen ja luottavainen<br />

komppanian osalta,<br />

sillä komppania suoriutui<br />

hyvin annetusta tehtävästä.<br />

Komppanian perustamistilaisuudessajoulukuussa<br />

2005 Kauhavalla henkinyt<br />

into ja isänmaallisuus<br />

ovat säilyneet ja näkyivät lujana<br />

tahtotilana. Hyvä ettei<br />

lepovuoroisia peteihin pitänyt<br />

sitoa!<br />

Kohteensuojauksen eri<br />

toiminnoissa ja tilanteissa on<br />

komppania saavuttanut hyvän<br />

tason. Joukkueet, ryhmät<br />

ja miehet eivät toimineet<br />

tilanteissa ainoastaan harjoituksissa<br />

opetetulla tavalla,<br />

vaan pystyivät soveltamaan<br />

saatua oppia muuttuvissa tilanteissa<br />

ja toimimaan tarvittaessa<br />

itsenäisesti.<br />

Tämän kaltainen harjoitus<br />

ei palvele tarkoitustaan, mikäli<br />

vastaosaston toiminta ei<br />

istu uhkakuvaan ja tilanteen<br />

Pietarsaari sai uuden<br />

paikallispäällikön<br />

kehittymiseen. Maalitoiminnan<br />

on oltava ajatuksia herättävä<br />

ja myös kehitettäviä<br />

asioita esille tuova. Vastaosaston<br />

toiminta avasi meille<br />

kaikille niitä asioita, joita<br />

tämäntyyppinen suojaamistehtävä<br />

edellyttää.<br />

Olen erittäin ylpeä komppanian<br />

asenteesta, osaamis-<br />

tasosta ja vallitsevasta yh-<br />

teishengestä.<br />

Luutnantti Timo Perälän<br />

näkemyksiä harjoituksesta:<br />

Hyvin suunniteltu ei tunnu<br />

puoliksi valmiilta, kun<br />

lähes kolmekymmentä juuri<br />

varustettua reserviläistä matkasi<br />

ensimmäiseen komppanian<br />

yhteiseen harjoitukseen.<br />

E-PK:n tähänastisen<br />

koulutuksen painottuessa<br />

pääosin yksilö- ja partiotasolle<br />

oli joukkueenjohtajan<br />

mielessä lukuisia kysymyksiä<br />

annetun koulutuksen<br />

yhteensovittamisesta komppanian<br />

tehtävään. Samalla<br />

pääsimme testaamaan käytännössä<br />

joukkueen johtajien<br />

keskinäistä yhteistyötä ja<br />

kykyä mukautua harjoituksen<br />

aikana vaihteleviin tilanteisiin.<br />

Suojaustehtävä käynnistyi<br />

verrattain nopeasti harjoitukseen<br />

kuuluvan vastaosaston<br />

ja alueella normaalisti liikkuvien<br />

siviilien tarjotessa vartiomiehille<br />

runsaasti mahdollisuuksia<br />

soveltaa koulutustaan.<br />

Toiminnan tiivistyessä<br />

harjoituksen edetessä<br />

oli joukkueenjohtajalla riittämiin<br />

tekemistä pysyä selvillä<br />

oman joukkueensa tilanteesta<br />

ja pystyä muodostamaan<br />

siitä komppani-<br />

Haane suunnitteli tulevaa<br />

Perhossa Haanen johtoryhmä<br />

piti 22.4.20<strong>08</strong> suunnittelupalaverin,<br />

jossa tulevan<br />

Keski-Pohjanmaan piirin<br />

koulutus ja tukiyksikön<br />

päällikkö Jukka Torppa in-<br />

Kapteeni Renko ja luutnantti Perälä tulitauon aikana.<br />

Kuvat: Pentti Salo.<br />

an komentopaikan käyttöön<br />

ajantasaista tietoa. Lukuisat<br />

ennakoidut ja ennakoimattomat<br />

tilanteet pakottivat johtajat<br />

nopeisiin päätöksentekotilanteisiin<br />

ja muuttamaan<br />

ennalta suunniteltuja toimintatapoja,<br />

mikä oli johtamisen<br />

näkökulmasta parasta antia.<br />

Harjoitukseen lisäväriä<br />

(pääosin harmaata) toi yli<br />

vuorokauden yhtämittainen<br />

sade. Onneksi voin ainakin<br />

oman joukkueeni osalta todeta,<br />

että ikävistä keliolosuhteista<br />

huolimatta toimintakyky<br />

säilyi korkeana. Tilannetta<br />

auttoi varmasti joukkueen<br />

korkea motivaatio ja hyvä<br />

formoi myös tulevan tukiyksikön<br />

toiminnasta.<br />

Piiripäällikkö Terho Tattari<br />

ja vanha päällikkö<br />

Jorma Koivuniemi luovuttivat<br />

Haanen uudelle pääl-<br />

ryhmähenki. Joukkojen toiminnan<br />

ollessa kunnossa voi<br />

seuraavaa harjoitusta odottaa<br />

rauhallisin mielin ja sen toteutuessa<br />

osoittaa tästä harjoituksesta<br />

kertyneet kokemukset.<br />

Alikersantti Matti Hautamäen<br />

tuntoja<br />

harjoituksesta:Harjoitus oli<br />

mielestäni tärkeä meille kaikille,<br />

koska harjoituksessa<br />

me opimme näkemään myös<br />

kehitettäviä asioita. Oli hieno<br />

nähdä kun kaikki olivat<br />

”täysillä” mukana toiminnassa.<br />

Minusta harjoitus oli<br />

tarpeellinen.<br />

Majuri Kai Nyman<br />

Haanen johtoryhmä<br />

kuunteli KOTU-tietoa.<br />

Haanen uusi päällikkö<br />

Toivo Itäniemi (oik.) sai<br />

tarvittavat lisenssit Terho<br />

Tattarilta ja Jorma<br />

Koivuniemeltä.<br />

likölle Toivo Itäniemelle<br />

tarvittavatlisenssit.<br />

Onnea Topille tulevaan<br />

tehtävään!<br />

Jorma Koivuniemi

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Pauha 20<strong>08</strong> -harjoituksessa<br />

K-P MPK sai kutsun tulla<br />

seuraamaan Hemvärnet 31<br />

komppanian harjoitusta<br />

23-25.5. välisenä aikana.<br />

Hemvärnet on osa Ruotsin<br />

puolustusvoimia ja vastannee<br />

Suomessa maakuntakomppanian<br />

toimintaa. Tåmen<br />

ampuma-alue sijaitsee<br />

550 km Kokkolasta Oulun<br />

korkeudella. Isäntinä olivat<br />

res maj Ragnarsson ja C<br />

31 harjoituksen päällikkö res<br />

kapt Berggren.<br />

RAHA<br />

Vapaaehtoista MPK-työtä<br />

tukee 24 eri organisaatiota<br />

mm Ruotsin laskuvarjojääkärikilta,<br />

autokilta, lentokenttäinsinöörit<br />

ja monet eri<br />

ampumayhdistykset. Sopimuspohjaista<br />

MPK-työtä tukevat<br />

mm koirakilta, radioamatöörit,<br />

punainen risti<br />

ja merialan järjestöt. Moni<br />

yhdistyksistä on perustettu<br />

jo 1940-luvulla ja kysymys<br />

kuuluukin, tarvitaanko kaikkia<br />

ja mitä yhdistyksiä yhteiskunta<br />

tukee rahallisesti?<br />

Eri ampumayhdistyksiä käsitelläänkin<br />

yhtenä yhteistyöryhmänä.<br />

Rahasta on kysymys myös<br />

Hemvärnet-toiminnassa. Ilmavoimilla<br />

on 100 lentokonetta<br />

liikaa, mutta siitä huolimatta<br />

poliittinen järjestelmä<br />

haluaa ostaa 50 uutta lentokonetta,<br />

edistäähän ostopäätös<br />

aseteollisuutta. Hemvärnet<br />

kuluttaa vuositasolla 100<br />

milj euroa, mutta kun Hemvärnet<br />

harjoitelee sen lisäksi<br />

tulee puolustusvoimien<br />

palkkakulut 270 milj euroa,<br />

eri vuokramenot 140 milj<br />

euron ja muut kulut 90 milj<br />

euroa. Monta kertaa on meinattu<br />

Hemvärnet osuutta koko<br />

menoerässä pienentää,<br />

mutta tällä hetkellä ei olla<br />

toimintaa supistamassa.<br />

SOPIMUS<br />

Kaikkiaan Hemvärnet toiminassa<br />

on 35.000 reserviläistä,<br />

joista vajaa 50 % on<br />

tehnyt kirjallisen sopimuksen.<br />

Skellefteå-Umeån alueella<br />

on kolme maakuntakomppaniaa<br />

ja 1.500 reseviläistä.<br />

Västerbottenin Hemvärnet<br />

harjoittelee Ruotsin<br />

suurimmalla ampuma-alueela,<br />

jonka riskialue on noin<br />

500.000 hehtaaria ja soveltuu<br />

600 reserviläisen harjoitusalueeksi.<br />

200 vrk, joista<br />

teollisuus hyödyntää peräti<br />

130 vrk.<br />

Ongelmana on vain 20<br />

harjoitusviikonloppua, mikä<br />

on aivan liian vähän. Alueella<br />

ei ammuta 15.7.–15.8. välisenä<br />

aikana, muulloin tykistö<br />

voi ampua merelle 64<br />

km eli Pietarsaaresta Lohtajalle<br />

olevan matkan ja ilmatilaan<br />

peräti 12 km korkeuteen.<br />

Kesälomarauha annetaan<br />

veneilijöille ja mökkien<br />

asukkaille. Kaksi kertaa<br />

vuodessa Tåmen ampumaalueen<br />

kyläneuvosto ja puo-<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 29<br />

ECCO 1 -komppanian harjoitus<br />

Tåme, Ruotsi ”Aseet kotona”<br />

Wideman, Portin, Tattari tutustumassa Ruotsin Maakuntakomppanian toimintaan.<br />

Kuva: Kari Moilanen.<br />

lustusvoimat kokoontuvat ja<br />

tällä hetkellä tutkitaan alueen<br />

melutasoa, josta aina valitetaan<br />

ja siksi uudisrakentamiselle<br />

ei anneta uusia lupia.<br />

Ampuma-alueen muonitus<br />

ja kiinteistöjen siivous on<br />

ulkoistettu.<br />

RAUHA<br />

Viikonloppuna Hemvärnet<br />

harjoitteli rauhan ajan siirtymistä<br />

kohteeseen, sinne<br />

hyökkäämistä ja alueen haltuunottoa.<br />

Sunnuntaina oli<br />

vuorossa ampumakoulutus.<br />

Harjoituksessa oli 100 reserviläistä,<br />

jotka olivat tehneet<br />

20 tunnin eli vuositasolla yhden<br />

viikonlopun koulutussopimuksen<br />

Hemvärnet kanssa.<br />

Lauantaiaamuna osa allekirjoitti<br />

60 tunnin eli kolmen<br />

viikonlopun koulutussopimuksen.<br />

ASEET KOTONA<br />

Harjoitus alkoi varusteiden<br />

tarkastuksella. <strong>Reserviläiset</strong><br />

säilyttävät Heckler&Koch<br />

kiväärinsä kotona ja komp<br />

pääll avaimella joukkkueen<br />

johtajat avasivat patruunapesässä<br />

olevan lukon ja ase<br />

oli toimintavalmis, aktivoitu<br />

käyttöön. Komp pääll<br />

avaimen säilytti joku muu<br />

”tuntematon henkilö”. Etuna<br />

on se, että ase on henkilökohtainen,<br />

silloin niitä<br />

huolletaan kuin ”omia”. Piipun<br />

ja aseen voi kotona<br />

puhdistaa, mutta asetta ei<br />

pysty käyttämään. Aseen<br />

perässä oli käyttäjän nimitarra<br />

ja sarjanumero.<br />

Mielenkiintoista oli huomata,<br />

että harjoituksen ajoneuvoja<br />

mm 2 telavaunua<br />

kuljettivat reserviläisnaiset.<br />

Joka komppaniassa oli kaksi<br />

aseetonta palveluskoirayhdistyksen<br />

koiraa kouluttajineen.<br />

Hyvä idea Suomeen.<br />

Harjoituksessa oli aseettomia<br />

reserviläisiä ilman asetta<br />

-sopimuksella. Hemvärn reserviläisillä<br />

ei ole kuntotestejä.<br />

Hailuodon korkeudella oleva Tåmen ampuma-alue<br />

ulottuu kohti Oulua 64 km ja ilmaan peräti 12 km.<br />

Kuva: Kari Moilanen.<br />

SOPPATYKKI<br />

Maukas ruoka tehtiin soppatykillä,<br />

jonka peruskalustoon<br />

kuului soppatykin päällä oleva<br />

sateensuojateltta. Dieselmoottori<br />

lämmitti höyryllä<br />

paineastiassa olevan ruoan<br />

ja kahvin. Sopatykillä pystyi<br />

valmistamaan kerralla 70<br />

hlölle ruoan. Ei savua, ei sotkua.<br />

Lahjaksi saimme kirjan,<br />

missä ohjeet 1 hlölle 3 dl annos,<br />

10 hlölle ja 100 hlölle.<br />

HISTORIA<br />

Vuonna 2000 Vaasan ja Kokkolan<br />

piiripäällikköt kävivät<br />

tutustumassa Umeåssa<br />

ruotsalaisten toimintaan. Sii-<br />

tä alkoi perinteinen Norsken<br />

Treffen sotilastaitokisat<br />

Ruotsin, Norjan ja Suomen<br />

välillä. Ragnarsson sai kutsun<br />

tulla seuraamaan Suomen<br />

Sota 200-v juhlaa Oravaisiin<br />

13.–14.9. ja Hemvärnet<br />

kutsuttiin osallistumaan<br />

Pauha 2009 kursseille. Matka<br />

taittui hyvin Ruotsin leveillä<br />

teillä, 110 nopeusrajoitus,<br />

ei keltaisia viivoja, ei<br />

peltipoliiseja, ei risteyksiä,<br />

missä saa jarrutella ja ajaa<br />

alinopeutta ruuhkaisilla ja<br />

kapeilla kaduilla kuin Suomessa.<br />

Yhteistyö jatkuu!<br />

Kari Moilanen<br />

Soppatykin diesel-moottori ja höyry tekivät ilman<br />

savua ja klapeja maittavan kahvin ja gulaskeiton –<br />

siistiä! Kuva: Kari Moilanen.<br />

KILPAILUKUTSU<br />

Reserviläisammunta<br />

Paikka <strong>Haapajärven</strong> Varikonrata<br />

Aika Touko–syyskuu 4.5, 1.6, 6.7, 3.8 ja 7.9.<br />

alkaen klo 11:00.<br />

Lajit Reserviläiskivääri 7,62*39 Ra 7<br />

Pistooli 9 mm 10+10 laukausta.<br />

Lisäksi tarvittavat koelaukaukset.<br />

Aseet vakiovarusteisia.<br />

Ammunnan kulku<br />

Reserviläiskiväärillä ammutaan Ra 7 ( 6+6+6 )<br />

Pistoolilla ammutaan 10+10 laukausta joista ensimmäiset<br />

10 paikallaan olevaan tauluun. Seuraavat<br />

10 laukausta ammutaan parilaukauksina kahdesta<br />

lippaasta 3 sekunnin kääntöön.<br />

Palkinnot<br />

Kesän aikana järjestetystä viidestä (5) kilpailusta<br />

otetaan kolme (3) parasta tulosta huomioon joiden<br />

yhteistulos on kilpailijan tulos. Kolme sarjojensa parasta<br />

palkitaan, lisäksi parhaan yhteistuloksen saanut<br />

palkitaan.<br />

Palkintojen jako suoritetaan syyskuun 7.9 kilpailun<br />

yhteydessä.<br />

Sarjat Vain yksi sarja.<br />

Johtaa Rainer Artismaa 040-7605310<br />

Maksu Osallistumismaksu 5 € laji.<br />

Huom! Ampujilta vaaditaan ampumaharrastevakuutus<br />

tai vastaava.<br />

Mestaruuskilpailu, Laihia<br />

24.5.20<strong>08</strong><br />

Miehet 55 vuotta 4.5 km<br />

3. Henning Nynäs korpr<br />

Keski-Pohjanmaa 37.48,6<br />

2+3=5, 5. Alf Vikström alik<br />

Tervetuloa!<br />

Reserviläisurheiluliiton<br />

Pistooliampumajuoksu<br />

Keski-Pohjanmaa 39.44,4<br />

2+2=4<br />

Miehet 60 vuotta 4.5 km<br />

2. Per Snellman jääk Keski-<br />

Pohjanmaa 47.11,3 4+4=8.<br />

Palvelusammunta,<br />

Pietarsaari 15.6.20<strong>08</strong><br />

PA 3<br />

1 Backlund Anders Pietarsaari 97<br />

2 Haapa-aho Ari Haapajärvi 95<br />

3 Järndahl Stefan Pietarsaari 94<br />

4 West Filip Pietarsaari 93<br />

5 Granrot Mikael Pietarsaari 93<br />

6 Dahlin Joakim Pietarsaari 92<br />

7 Virkama Timo Pietarsaari 91<br />

8 Skytte Mikael Pietarsaari 90<br />

9 Nevala Jouni Ylivieska 87<br />

10 Bäckström Rolf Pietarsaari 87<br />

11 Hautala Arto Ylivieska 80<br />

12 Estala Petri Pietarsaari 80<br />

13 Björklund Henrik Pietarsaari 73<br />

14 Valkonen Esa Pietarsaari 69<br />

15 Joskitt Benny Pietarsaari 61<br />

16 Tapanainen Mika Pietarsaari 55<br />

PA 4<br />

1 Järndahl Stefan Pietarsaari 86<br />

2 Haapa-aho Ari Haapajärvi 86<br />

3 Virkama Timo Pietarsaari 84<br />

4 Skytte Mikael Pietarsaari 82<br />

5 Dahlin Joakim Pietarsaari 81<br />

6 West Filip Pietarsaari 78<br />

7 Björklund Henrik Pietarsaari 77<br />

8 Bäckström Rolf Pietarsaari 68<br />

9 Nevala Jouni Ylivieska 60<br />

10 Valkonen Esa Pietarsaari 59<br />

11 Hautala Arto Ylivieska 59<br />

12 Joskitt Benny Pietarsaari 57<br />

13 Backlund Anders Pietarsaari 57<br />

14 Granrot Mikael Pietarsaari 54<br />

15 Tapanainen Mika Pietarsaari 35<br />

16 Estala Petri Pietarsaari 0

---

30 — 2 /20<strong>08</strong> Pohjanmaan Maanpuolustaja<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Kilpailutoiminta<br />

Ampumamestaruus-<br />

kilpailut, Haapajärvi<br />

7.–8.6.20<strong>08</strong><br />

RK ammunta 18 ls<br />

Sarja Y 1 vm Arto Kunelius<br />

Reisjärvi-Haapajärvi 138, 2<br />

korp. Rainer Artismaa Reisjärvi-Haapajärvi<br />

126<br />

Sarja Y-50 1 stm Esko Kolehmainen<br />

Kalajoki 132, 2 maj<br />

Yrjö Muilu Nivala 125<br />

Sarja Y-60 1 maj Eino Mehtälä<br />

Nivala 114<br />

Sarja Y-70 1 ltn Raimo Palomäki<br />

<strong>Reisjärven</strong> Ru 114<br />

Pienoispistooli 60 ls<br />

Sarja Y 1 vm Arto Kunelius<br />

Reisjärvi-Haapajärvi 464, 2<br />

korp. Rainer Artismaa Reisjärvi-Haapajärvi<br />

393<br />

Sarja Y-50 1 alik Rauli Häkkilä<br />

Nivala 548, 2 ylil Hannu<br />

Maunuksela Kälviä 535, stm<br />

Esko Kolehmainen Kalajoki<br />

535, 4 kapt Hannu Haapaniemi<br />

Kälviä 477<br />

Sarja Y-60 1 maj Eino Mehtälä<br />

Nivala 451<br />

Sarja Y-70 1 ltn Raimo Palomäki<br />

<strong>Reisjärven</strong> Ru 452<br />

Kenttäammunta 10+10 ls<br />

Sarja Y 1 alik Yrjö Uusivirta<br />

Nivala 169, 2 stm Arvo Hakola<br />

Nivala 156, 3 korp Rainer<br />

Artismaa Hpj-Rj 81, 4 vm Arto<br />

Kunelius Hpj-Rj 80<br />

Pienoiskivääri 60 ls makuu<br />

Sarja Y 1 alik Yrjö Uusivirta<br />

Nivala 575, 2 korp Mika Tenhunen<br />

Nivala 564<br />

Sarja Y-50 1 korp Eero Majakangas<br />

Ylivieska 583, 2 alik<br />

Matti Ylikoski Nivala 571,<br />

3 korp Jukka Saukko Nivala<br />

544,<br />

Sarja Y-70 1 vääp Ossi Loukaanhuhta<br />

Toholampi 564, 2<br />

17.5.20<strong>08</strong> Punkalaidun,<br />

Porttikallion Hiihtourheilukeskus<br />

H35 2 Roger Nynäs<br />

Keski Pohjanmaan ResP<br />

Tulossa Vuori<br />

Kurssilaiset muonitetaan, varustetaan ja vakuutetaan harjoituksen aikana.<br />

Yöpyminen tapahtuu teltoissa. Kurssit kestävät yhdestä kolmeen päivään.<br />

Ilmoittautumiset 12.9.20<strong>08</strong> mennessä.<br />

Yhteystiedot:<br />

Harjoituksen johtaja Jani Pikkarainen 050 553 6828<br />

jani.pikkarainen@kotinet.com<br />

ResUL Ampumahiihdon mestaruuskilpailu,<br />

Kangasniemi 15.3.20<strong>08</strong><br />

Sarja H55 4. Henning Nynäs<br />

Keski-Pohjanmaa 00.25.36 (1+<br />

0+1+1), 6. Alf Vikström Keski-Pohjanmaa<br />

00.27.13 (1+0<br />

+1+2)<br />

Sarja H60 12. Dage Nynäs<br />

Keski-Pohjanmaa 00.36.15 (2+<br />

1+2+3)<br />

Sarja H65 4. Tor Prest Keski-Pohjanmaa<br />

00.33.37 (1+1<br />

-<strong>08</strong> harjoitus<br />

Keski-Pohjanmaan maanpuolustuskoulutus järjestää pe–su 19.9–21.9.20<strong>08</strong><br />

<strong>Haapajärven</strong> varikolla vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta kiinnostuneille<br />

Vuori-<strong>08</strong> harjoituksen<br />

Harjoitus sisältää seuraavat kurssit:<br />

• tarkka-ampujakurssin<br />

• asutuskeskustaistelukurssin<br />

• esikuntakurssin<br />

• viestikurssin<br />

RESUL:n Ampumasuunnistusmestaruuskilpailut<br />

Kahden ensimmäisen kilpailun<br />

tulokset, kisat jatkuvat<br />

kesäkuukausien aikana<br />

joka kuukauden ensimmäinen<br />

sunnuntai <strong>Haapajärven</strong><br />

varikon radalla alkaen klo<br />

11.00.<br />

Syyskuussa palkitaan parhaat<br />

yhteistulokset. Lisätietoja<br />

löytyy Mpk:n sivulta/<br />

ampumakoulutus, jossa kerrotaan<br />

myös ammunnan<br />

kulku. Lehden sivulta löytyy<br />

myös kilpailukutsu jossa<br />

kerrotaan tarkemmin kisoista.<br />

Markku Takala<br />

Sarja Y-50 1 stm Esko Kolehmainen<br />

Kalajoki 54<br />

Sarja Y-60 1 maj Eino Mehtälä<br />

Nivala 96<br />

Sarja Y-70 1 ltn Raimo Palomäki<br />

<strong>Reisjärven</strong> Ru 85<br />

Sotilaspika-ammunta<br />

Sarja Y 1 vm Arto Kunelius<br />

Hpj-Rj 434, 2 korp Rainer Artismaa<br />

Hpj-Rj 376<br />

Sarja Y-50 1 ylil Hannu<br />

Maunuksela Kälviä 544, 2 alik<br />

Rauli Häkkilä Nivala 541, 3<br />

stm Esko Kolehmainen Kalajoki<br />

521<br />

Sarja Y-60 1 maj Eino Mehtälä<br />

Nivala 462<br />

Sarja Y-70 1 Raimo Palomäki<br />

<strong>Reisjärven</strong> Ru 467<br />

Isopistooli ammunta<br />

Sarja Y 1 vm Arto Kunelius<br />

Hpj-Rj 332, 2 korp Rainer Artismaa<br />

Hpj-Rj 189<br />

Sarja Y-50 1 alik Rauli<br />

Häkkilä Nivala 534, 2 ylil Hannu<br />

Maunuksela Kälviä 526, 3<br />

stm Esko Kolehmainen Kalajoki<br />

350<br />

Sarja Y-60 1 maj Eino Mehtälä<br />

Nivala 439<br />

Sarja Y-70 1 Raimo Palomäki<br />

<strong>Reisjärven</strong> Ru 431<br />

Pienoiskivääriammunnat,<br />

Pyssymäki Nivala 24.5.20<strong>08</strong><br />

kapt Alpo Hakala Kokkola<br />

558, 3 korp Risto Lankila Kalajoki<br />

474, 4 ltn Raimo Palomäki<br />

Reisjärvi 450<br />

Pienoiskivääri 3 x 20 ls<br />

Sarja Y 1 alik Yrjö Uusivirta<br />

Nivala 523<br />

Sarja Y-70 1 kapt Alpo Hakala<br />

Kokkola 507, 2 vääp Ossi Loukaanhuhta<br />

Toholampi 429<br />

01:18:57 2 1 3 2 01:26:57<br />

H55 1 Henning Nynäs<br />

Keski Pohjanmaan ResP<br />

00:56:20 0 2 3 1 01:02:20<br />

7 Alf Vikström Keski Poh-<br />

Palvelusaseammuntoja<br />

Palvelusaseammunnat<br />

Haapajärvellä 4.5.20<strong>08</strong><br />

Pistooli 9 mm 10+10<br />

laukausta Ari Haapa-aho<br />

190, Jari Laukka 181, Kimmo<br />

Koskenkorva 158, Arto<br />

Kunelius 166, Jari Pynnönen<br />

152, Mauno Harju 148,<br />

Veikko Prättälä 119, Raimo<br />

Palomäki 115, Markku Takala<br />

109, Minttu Sillanpää<br />

103, Rainer Artismaa 70<br />

Reserviläiskivääri Ra 7<br />

4.5.20<strong>08</strong> Jari Laukka 159,<br />

Ari Haapa-aho 152, Veikko<br />

Prättälä 148, Mauno Harju<br />

145, Kimmo Koskenkorva<br />

122, Arto Kunelius 116,<br />

Rainer Artismaa 96, Raimo<br />

Palomäki 56.<br />

janmaan ResP HYL<br />

H60 10 Dage Nynäs<br />

Keski Pohjanmaan ResP<br />

01:31:19 5 2 4 3 01:45:19<br />

Palvelusaseammunnat<br />

Haapajärvellä 1.6.20<strong>08</strong><br />

Pistooli 9 mm 10+10<br />

laukausta Jari Laukka 175,<br />

Mauno Harju 163, Kimmo<br />

Koskenkorva 156, Jari Pynnönen<br />

147, Jari Harju 145,<br />

Arto Kunelius 145, Markku<br />

Takala 138, Rainer Artismaa<br />

87, Minttu Sillanpää<br />

85<br />

Reserviläiskivääri Ra 7<br />

1.6.20<strong>08</strong> Jari Laukka 171,<br />

Mauno Harju 157, Arto Kunelius<br />

157, Rainer Artismaa<br />

144, Kimmo Koskenkorva<br />

135, Markku Takala 133,<br />

Jari Harju 123, Minttu Sillanpää<br />

87.<br />

• kenttälääkintäkurssin<br />

• muonituskurssin<br />

• päivä armeijassa<br />

• nuorten vuori<br />

• linnoittautuminen ja maastoutuminen<br />

• väestönsuojeluun varautuminen<br />

• kuntotestaus<br />

Piiripäällikkö Terho Tattari 0400 746 743<br />

terho.tattari@mpkry.fi<br />

Toimisto (06) 181 6525 http://www.mpky.fi<br />

Tiedottajat Arttu Papinaho ja<br />

Velimatti Heinonen<br />

+0+1)<br />

Sarja H70 5. Aarne Haapaniemi<br />

Keski-Pohjanmaa 00.42.48<br />

(2+2+3+4)<br />

Viesti Sarja H150 3. Keski-<br />

Sotilasjohtamisen<br />

jatkokurssi<br />

Pirkanmaalla<br />

Ensimmäinen uusimuotoinen<br />

sotilasjohtamisen<br />

jatkokurssi 2 järjestetään<br />

elo-syyskuussa Pirkanmaalla.<br />

Toiminnanjohtaja Janne<br />

Kosonen Suomen Reserviupseeriliitostakannustaa<br />

kaikkia johtamiskoulutuksestakiinnostuneita<br />

osallistumaan kyseiselle<br />

kurssille.<br />

Kurssi järjestetään kahtena<br />

viikonloppuna ja<br />

koska majoitus on varattu,<br />

niin se sopii myös kauempaa<br />

tuleville henkilöille.<br />

Pirkanmaan maanpuolustuspiiri<br />

järjestää pilottikurssinaSotilasjohtamisen<br />

jatkokurssi 2:n<br />

kurssinjohtajanaan Jyri-<br />

pekka Hiltunen, vääpelinä<br />

Antti Mikkonen ja pääopettajana<br />

Harri Virtapohja<br />

siten, että ensimmäinen osa<br />

pidetään Tampereen kaupungin<br />

johtokeskuksessa<br />

30.–31.8.20<strong>08</strong> ja toinen Satakunnan<br />

Lennoston Pirkkalan<br />

tukikohdassa 13.–<br />

14.9.20<strong>08</strong>. MPK:n numerot<br />

kurssille ovat 1100 <strong>08</strong><br />

12031/9233<strong>08</strong>954. Kurssin<br />

hinta on 100 euroa. Kurssilaisia<br />

otetaan 25 ja nyt on ilmoittautuneita<br />

yhdeksän.<br />

Ilmoittautuminen MPKtietojärjestelmässä<br />

tulee olla<br />

viimeistään 31.7.20<strong>08</strong><br />

mennessä.<br />

Kurssi on tarkoitettu reserviläisille,<br />

ja siinä syvennetään<br />

sotilasjohtamisen<br />

tietoutta ja kehitetään hen-<br />

Pohjanmaa (A.Vikström, D. Nynäs,<br />

H.Nynäs). Osuus1 00.24.05<br />

sakot 2, Osuus2 00.21.48 sakot<br />

0, Osuus3 00.32.23 sakot 5. Tulos<br />

1.18.16<br />

kilökohtaistajohtamistaitoa tunnettujen asiantuntijoiden<br />

johdolla.<br />

Korvaavia kertausharjoitusvuorokausia<br />

saa<br />

suorittamisesta neljä (4).<br />

Kurssi on kohdennettu<br />

KRISO-int, Alue-KRI-<br />

SO ja sotilasjohtamisen<br />

jatkokurssi 1 suorittaneille<br />

reserviläisille.<br />

– Pyydän, että huomioitte<br />

ja välitätte tätä<br />

kurssitietoa, sillä se on<br />

tarkoitettu myös nousujohteisenkouluttamisen<br />

antamiseksi ja juuri<br />

reserviläistoimijoille,<br />

painottaa piiripäällikkö<br />

Seppo Korkeila Pirkanmaanmaanpuolustuspiiristä.

---

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

PERUSTUTKINNOT<br />

Maatalousteknologia<br />

Maatalousala (maaseutuyrittäjä)<br />

Eläintenhoitaja (kennelala + lukio)<br />

Eläintenhoitaja (tuotantoeläinten hoito:<br />

lypsykarja/lihanauta/sika)<br />

Metsäala (metsuri/metsäkoneenkuljettaja)<br />

Turkisala<br />

AIKUISKOULUTUS<br />

Perustutkinnot<br />

Maatalousala<br />

Metsäala<br />

Turkisala<br />

Ammattitutkinnot<br />

Eläintenhoitaja<br />

Maatalouskoneasentaja<br />

Erikoisammattitutkinnot<br />

Tarhaajamestari<br />

Maaseudun kehittäjä<br />

KESKI-POHJANMAAN<br />

MAASEUTUOPISTO<br />

Kannuksen yksikkö, PL 21 (Ollikkalankatu 3),<br />

69101 Kannus Puh. (06) 8748111, info.kannus@kpedu.fi<br />

www.kpedu.fi/kannus<br />

TERVETULOA<br />

OPISKELEMAAN!<br />

www.rinta-jouppi.com<br />

ja auto.fi<br />

Noin 1000 auton<br />

JÄTTIVALIKOIMA<br />

J<br />

kuvilla ja tiedoilla netissä!<br />

Rinta-Joupin R<br />

Autoliike<br />

TERVAJOKI –VAASA –HELSINKI –PORI –OULU –JYVÄSKYLÄ -MIKKELI<br />

VAASA (06) 319 3700<br />

Sähköpalvelu<br />

Heikki Laasonen<br />

Puh. (06) 870 195, GSM 040 5449 203<br />

Kannuksenkatu 36, 69100 KANNUS<br />

* Sähköasennukset * Sähkösuunnittelu<br />

POHJANMAAN<br />

POHJANMAAN<br />

MAANPUOLUSTAJA<br />

MAANPUOLUSTAJA<br />

Pysyvät aineistopäivät:<br />

N:ro 1: 13.3. – Talvisodan päättymisen muistopäivä<br />

N:ro 2: 4.6. – Marskin syntymäpäivä<br />

N:ro 3: 29.9. – Suomen Sodan Lohtajan aselepo 1809<br />

N:ro 4: 6.12. – Itsenäisyyspäivä<br />

Pohjanmaan Maanpuolustaja 2/20<strong>08</strong> — 31<br />

POHJANMAAN<br />

MAANPUOLUSTAJA<br />

Keski-Pohjanmaan<br />

Maanpuolustajien<br />

piirin ja Vaasan<br />

Reserviupseeripiirin<br />

tiedotus-<br />

ja jäsenlehti.<br />

Päätoimittaja:<br />

Heikki Pääjärvi,<br />

Lähdetie 4,<br />

68600 Pietarsaari,<br />

puh. 06 – 724 6333,<br />

040 519 9955,<br />

e-mail: paajarvi@multi.fi<br />

Toimittaja:<br />

Erkki Tunkkari,<br />

Jahti 57,<br />

67300 Kokkola,<br />

puh. 06 – 831 3907,<br />

050 521 2171<br />

e-mail:<br />

erkki.tunkkari@<br />

pp.kpnet.fi<br />

<strong>Lehti</strong>työryhmä:<br />

Raimo Latvala,<br />

Heikki Pääjärvi,<br />

Markku Takala ja<br />

Erkki Tunkkari.<br />

Lehden talous:<br />

Rauno Hauta-aho<br />

Ajurintie 28<br />

67100 Kokkola<br />

puh. 040–581 7412<br />

e-mail:<br />

rauno.hauta-aho@sok.fi<br />

Pankki<br />

Nordea Kokkola<br />

106530–204150<br />

Seuraava<br />

Pohjanmaan<br />

Maanpuolustaja<br />

3/20<strong>08</strong>: lokakuu.<br />

Aineisto 29.9.20<strong>08</strong><br />

Osoitteenmuutokset:<br />

RES ja RUL:<br />

Jäsensihteeri<br />

Virpi Kukkonen<br />

(MPY Oy)<br />

Puh (09) 4056 2011,<br />

fax (09) 499 875<br />

Sähköposti:<br />

jasenasiat@rul.fi<br />

K-P VEMP<br />

Päivi Sorjonen,<br />

040 553 7321,<br />

Autojoukkojen Kilta<br />

Ilkka Jylhä<br />

0400 168 438<br />

Kokkolan meriosasto<br />

Leo Pietilä 050 362 735<br />

Sivunvalmistus<br />

JS/Ari Alalantela ja<br />

Päivi Kultalahti<br />

Paino:<br />

Keski-Pohjanmaan<br />

Kirjapaino<br />

Kokkola<br />

Painos: 6 000 kpl<br />

Tutustu Keski-<br />

Pohjanmaan<br />

Maan-<br />

puolustajien<br />

kotisivuihin<br />

www.kpmaan-<br />

puolustajat.fi<br />

Lähde turvallisuus- ja<br />

puolustusmessuille Lahteen!<br />

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien<br />

piiri järjestää<br />

yhteistyössä Maanpuolustuskoulutuksen<br />

(Mpky.)<br />

kanssa matkan turvallisuus-<br />

ja puolustusmessuille Lahteen<br />

la 27.9 ja paluun su<br />

28.9. Ohjelma messuilla on<br />

monipuolinen ja mielenkiintoinen.<br />

Kannattaa varata jo nyt aika<br />

kalenteriin ja ilmoittaa itsensä<br />

ja vaikka koko perheen<br />

messuille.<br />

Matka tehdään linja-autolla,<br />

joka lähtee Kannuksen<br />

matkahuollosta lauantaina<br />

27.9. klo 06.00 ja ajoreitti<br />

on Kokkolan, Seinäjoen,<br />

Tampereen kautta Lahteen.<br />

Paluu tapahtuu sunnuntaina<br />

samaa ajoreitti takaisin Keski-Pohjanmaalle,<br />

paluuaika<br />

on noin 20.00 sunnuntai iltana.<br />

Majoittuminen tapahtuu<br />

Lahden keskustassa olevassa<br />

Hotelli Salpauksessa ja itse<br />

tapahtuma on messukeskuksessa<br />

lähellä urheilukeskusta.<br />

Lauantai – illan ohjelmassa<br />

on tattoo – tapahtuma,<br />

johon olemme varanneet liput.<br />

Sunnuntai päivän ohjelma<br />

on vielä auki, mutta<br />

paikalliset ”agentit” ovat luvanneet<br />

järjestää jotain kivaa<br />

meille sunnuntain aamupäivälle.<br />

Kaikki tämä tulee maksamaan<br />

henkilöä kohti<br />

70.00 €. Sisältäen matkan<br />

Lahteen ja takaisin, messuliput,<br />

liput Tattoo -tapahtumaan<br />

ja majoituksen Hotelli<br />

Salpauksessa aamu-uinnilla<br />

ja aamupalalla.<br />

Ilmoittautuminen messumatkalle<br />

tapahtuu Mpkry:n<br />

nettisivujen kautta (keskipohjanmaa@mpky.fi<br />

tai Terho<br />

Tattari 0400 746 743),<br />

kurssin nimi on turvallisuus-<br />

ja puolustusmessut.<br />

Kurssinjohtaja Antti<br />

Roiko-Jokela antaa mielellään<br />

lisätietoja matkasta<br />

antti.roiko-jokela@kpedu.fi<br />

tai p. 044 513 1550.<br />

Tutustu Turvallisuus ja<br />

Puolustus 20<strong>08</strong> -tapahtuma<br />

n sivuihin (http://www. lah-<br />

denmessut.fi/tupu20<strong>08</strong>/<br />

tattoot.html).<br />

Varaukset on tehty 34 henkilön<br />

vahvuutena, joten ilmoittaudu<br />

hyvissä ajoin!!!!<br />

Terveisin<br />

Terho ja Antti

---

Keski-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri<br />

Piiripäällikkö Terho Tattari 0400–746 743 koulutuspäällikkö Jukka Torppa 040–485 4744, koulutussihteeri Rhea Nykvist 0400–395 909<br />

KOTU-palsta<br />

POHJANMAAN<br />

MAANPUOLUSTAJA Koulutus- ja tukiyksikkö toimintavalmiina 2010<br />

MPK:n organisaatioon perustettavien<br />

koulutus- ja tukiyksiköiden (KOTU)<br />

toiminta on käynnistynyt vuoden 20<strong>08</strong><br />

alussa. Jokaiseen maanpuolustus- ja<br />

puolustushaarapiiriin perustetaan yksi<br />

yksikkö, johon keskitetään piirien koulutuksen<br />

käytännön suunnittelu ja toteutus.<br />

Yksikköä voidaankin luonnehtia<br />

MPK:n omaksi ”Maakuntakomppaniaksi”.<br />

Yksikkö kuuluu MPK:n<br />

organisaatioon ja on avoin kaikille<br />

18 vuotta täyttäneille Suomen kansalaisille.<br />

Yksikön henkilöstö valitaan<br />

ja koulutetaan tehtäviin sitoutuneista<br />

vapaaehtoisista.<br />

KOTU-yksiköiden pitää olla toimintavalmiudessa<br />

vuoden 2010 alkuun<br />

mennessä. Yksikön saavutettua toimintavalmiutensa<br />

se suunnittelee ja toteuttaa<br />

maanpuolustuspiirinsä koulutus-<br />

ja valistustehtävät. Tätä ei kuitenkaan<br />

pidä pelästyä, sillä tehtävämäärä<br />

ei kasva nykyhetkestä. Merkittävin<br />

muutos on toteutustavassa. Yksittäistaistelijoiden<br />

ajasta siirrytään vain organisoidumpaan<br />

toimintatapaan. Toiminnan<br />

käynnistymiseen liittyvä aikataulu<br />

on esitelty tämän lehden edellisessä<br />

numerossa.<br />

Keskipohjalaisille maanpuolustajille<br />

on KOTUn myötä tarjolla haastavia<br />

ja mielenkiintoisia tehtäviä. Nyt<br />

on erinomainen tilaisuus olla mukana<br />

luomassa uudistunutta koulutustoimintaa,<br />

jolla parannetaan niin kansa-<br />

laisten kuin koko yhteiskunnan kokonaismaanpuolustukseen<br />

liittyviä taitoja ja valmiuksia.<br />

Keskeisessä asemassa on myös entistä<br />

vaativamman sotilaskoulutuksen tuottaminen<br />

puolustusvoimien reserville.<br />

Valmistelutyö käynnissä<br />

Keski-Pohjanmaan KOTUn päällikkö, varapäällikkö<br />

ja osastojen johtajat kokoontuvat<br />

loppukesästä ja käynnistävät yksikön toiminnan<br />

tarkemman suunnittelun. Samassa<br />

yhteydessä tarkennetaan myös yksikön kokoonpanoa.<br />

Yksikköön on ilmoittautunut jo<br />

nyt kymmenkunta henkilöä, joiden osoittama<br />

ammattitaito ja innostus ovat erittäin keskeisessä<br />

asemassa yksikön toimintaa käynnistettäessä.<br />

Heidän sijoituksensa tarkentuvat<br />

syksyn aikana.<br />

Puolustusvoimien kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen<br />

velvoitteiden vuoksi rekrytoinnin<br />

painopiste on alkuvaiheessa sotilaskoulutusosastossa.<br />

Eritoten kokeneita reserviläisiä<br />

ja entisiä rauhanturvaajia ”halutaan<br />

palvelukseen”, mutta myös maakuntajoukkojen<br />

taistelijat ovat tervetulleita. Sotilaskoulutusosaston<br />

rekrytoinnista tiedotetaan<br />

myöhemmin, mutta asiasta kiinnostuneiden<br />

tietoja otan mielelläni vastaan jo nyt.<br />

MPK:n keskustoimisto ohjeistaa KOTUyksiköiden<br />

sitoumuskäytännön kesän aikana.<br />

Kun askelmerkit sitoumusten osalta ovat<br />

selvät, tiedotetaan asiasta myös Keski-Pohjanmaan<br />

KOTU-yksikköön ilmoittautuneelle<br />

henkilöstölle. Tavoitteena on se, että jokainen<br />

sitoumuksen tekevä henkilö tietää oikeu-<br />

Toimintasuunnitelma 20<strong>08</strong><br />

1.6–31.12.20<strong>08</strong><br />

11.Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus<br />

NorrskensTreffen 0609 <strong>08</strong> 11006 Ruotsi 15.–17.8 Terho Tattari 0400- 746 743<br />

Esikuntatyöskentely 3 0616 <strong>08</strong> 110<strong>08</strong> Haapajärvi 19.–21.9 Matti Kiviniemi 040-300 8250<br />

Tarkka-ammunta 1 0616 <strong>08</strong> 11010 Haapajärvi 19.–21.9. Juha Vierimaa 040-501 4165<br />

Asutuskeskustaistelu 0616 <strong>08</strong> 11007 Haapajärvi 20.–21.9 Sauli Sikala 0500-694 247<br />

12. Muu sotilaallinen ja sotilaallisia palveleva koulutus<br />

Haulikkokurssi 0615 <strong>08</strong> 12048 Pedersöre 28.6 Jarl Portin 050–346 7429<br />

Pohjanmaanlinja tiedustelu-ja valmisteluharjoitus 0616 <strong>08</strong> 12024 Ylivieska 23.–24.7<br />

Antti Mäki 0400–803 714<br />

Pohjanmaanlinja VIII 0612 <strong>08</strong> 12025 Ylivieska 24.–27.7 Antti Mäki 0400- 803 714<br />

Haaneen jotos 0605 <strong>08</strong> 12040 Perho 1.–3.8 Jorma Koivuniemi 044–263 4659<br />

Rannikkomyrsky/sissikurssi /Tasi 06<strong>08</strong> <strong>08</strong> 12026 Lohtaja 15.–17.8<br />

Jouni Kakkuri 050–359 5488<br />

Ase- ja ampumakoulutus 0602 <strong>08</strong> 12049 Pietarsaari 16.8 Petri Estala 050–598 3070<br />

Korpi 0609 <strong>08</strong> 12027 Kajaani 12.–14.9 Terho Tattari 0400–746 743<br />

Ase- ja ampumakoulutus 0614 <strong>08</strong> 12028 Veteli 13.9 Perttu Tunkkari 040–511 0232<br />

Närstrid 0615 <strong>08</strong> 12044 Pedersöre 13.9 Kari Rönnqvist 040–527 0712<br />

Kenttämuonitus 3 / Vuori 0616 <strong>08</strong> 12029 Haapajärvi 19.–21.9. Kari Muje 044–541 5572<br />

Kenttälääkintä 3 0616 <strong>08</strong> 12030 Haapajärvi 19.-21.9. Seppo Niemi 0400–680 146<br />

SA-materiaali / Vuori 0616 <strong>08</strong> 12031 Haapajärvi 19.-21.9. Rainer Artismaa 040–760 5310<br />

Viestikurssi 0616 <strong>08</strong> 12033 Haapajärvi 20.–21.9 Kati Pesonen 044–515 4025<br />

Sotilaskuntotesti 0616 <strong>08</strong> 12042 Haapajärvi 20.9 Juhani Tilli 040–300 8400<br />

Ase-ja ampumakoulutus 0606 <strong>08</strong> 12034 Kannus 27.9. Janne Isohanni 044–513 1550<br />

Taktinen rynnäkkökivääri 1 0615 <strong>08</strong> 12036 Pedersöre 1.–2.11.<br />

Leo Wideman 0500–668 615<br />

Koulutuksen perusteet 0615 <strong>08</strong> 12045 Pedersöre 8.–9.11 Raimo Risikko 040–703 92<strong>08</strong><br />

Kunniavartiotoiminta 0609 <strong>08</strong> 12037 Keski-Pohjanmaa 1.1.–31.12<br />

Terho Tattari 0400–746 743<br />

tensa, velvollisuutensa ja<br />

toimintaan liittyvät kannustimet.<br />

Perholaiset<br />

kärkijoukkona<br />

uusissa tehtävissä<br />

Perhon paikallispäällikkö<br />

Toivo Itäniemen johdolla<br />

perholaiset huolsivat<br />

KRP:n Vaasan yksikön<br />

ja Kaustisen poliisilaitoksen<br />

yhdessä johtaman<br />

maastoetsinnän<br />

Perhossa 24.–25.5.20<strong>08</strong>.<br />

Toivo joukkoineen oli<br />

kärkenä MPK:n toiminnan uudistumisessa.<br />

Tulevaisuudessa vastaavankaltaisia tukipyyntöjä<br />

viranomaisilta tulee varmasti KO-<br />

TU-yksikölle – ja tämän kaltaisissa tapauksissa<br />

eritoten sen tukiosastolle.<br />

Lopuksi<br />

Allekirjoittanut on nimitetty Keski-Pohjanmaan<br />

maanpuolustuspiirin koulutuspäälliköksi<br />

1.6.20<strong>08</strong>– 31.12.2009. Työtehtävistäni<br />

pääosan vievät MPK:n valmiussuunnitteluhankkeen<br />

hankepäällikön tehtävät. Tavoitteenani<br />

on kuitenkin se, että kykenisin keskittymään<br />

keskimäärin 1-2 päivää viikossa<br />

vain oman maanpuolustuspiirin asioihin pääpainon<br />

ollessa KOTUn suunnittelu- sekä<br />

valmistelutyössä.<br />

Kaikki KOTUn toiminnasta kiinnostuneet<br />

voivat ottaa yhteyttä jo nyt allekirjoittanee-<br />

seen. Kaikille mukaan ilmoittautuneille<br />

toimitetaan sähköpostitse KOTUtiedotetta,<br />

jossa kerrotaan tarkemmin<br />

valmistelujen etenemisestä ja muista<br />

ajankohtaisista asioista. Tiedote on luettavissa<br />

myös KOTUn kotisivuilta,<br />

jotka löytyvät piirin kotisivujen kautta.<br />

Maanpuolustuskoulutus Keski-Pohjanmaa<br />

osoite: Pohjoinen ohikulkutie, Koulutustalo, 67100 Kokkola, puh. 0207 56 9037, fax 0207 56 9038, sähköposti: keski-pohjanmaa@mpky.fi<br />

N:o 2<br />

Kesäkuu 20<strong>08</strong><br />

Hyvää kesää!<br />

Koulutuspäällikkö<br />

Jukka<br />

Torppa<br />

jukka.<br />

torppa@<br />

mpky.fi ,<br />

040<br />

485 4744<br />

13. Siviilikoulutus<br />

Maastotaidot 0607 <strong>08</strong> 13030 Kaustinen 7.–9.7 Jyrki Niiranen 044–778 9415<br />

Nuorten leiri 0609 <strong>08</strong> 13019 Lohtaja 18.–29.7 Kari Laitinen 0400–715 815<br />

Muonituskurssi 0609 <strong>08</strong> 13040 Lohtaja 20.–27.7 Anne Hautamäki 0400–523 920<br />

Maanpuolustuspäivä 0616 <strong>08</strong> 13017 Pyhäjärvi 15.8 Seppo Ruotoistenmäki 040–587 0423<br />

Kehitysvammaisten leiri 0609 <strong>08</strong> 13020 Lohtaja 26.–28.8. Terho Tattari 0400–746 743<br />

Turvakurssi 0606 <strong>08</strong> 13021 Kannus 5.–7.9 Risto Lounasto 050–553 8133<br />

Maastotaidot 0606 <strong>08</strong> 13022 Kälviä 6.9 Sakari Hannula 050–561 8224<br />

Maanpuolustuspäivä 0603 <strong>08</strong> 13018 Lohtaja 13.9 Seppo Ojala 040–521 2192<br />

Maakuntakomppania info 0609 <strong>08</strong> 13024 Kokkola 16.9 Jari Myllymäki 0500-265 147<br />

Päivä armejassa 0616 <strong>08</strong> 13025 Haapajärvi 20.9 Terho Tattari 0400–746 743<br />

Nuorten Vuori 0616 <strong>08</strong> 13031 Haapajärvi 19.-21.9 Mika Katajamäki 044–076 4130<br />

Varautuminen ja väestönsuojelu 0616 <strong>08</strong> 13026 Haapajärvi 20.–21.9<br />

Matti Hyvönen <strong>08</strong>-781 041<br />

Turvallisuus- ja puolustusmessut 0609 <strong>08</strong> 13038 Lahti 27.–28.9<br />

Terho Tattari 0400–746 743<br />

Etsintäharjoitus 0606 <strong>08</strong> 13027 Kannus 3.10 Markku Törmä 050–564 8796<br />

Palvelukoiraohjaajien koulutus 0606 <strong>08</strong> 13011 Lohtaja 3.–5.10<br />

Irmeli Jalkanen 040-594 9976<br />

Maanpuolustuspäivät 0615 <strong>08</strong> 13041 Pietarsaari 15.–16.11 Raimo Risikko 040–703 92<strong>08</strong><br />

MPK vuosijuhla 0609 <strong>08</strong> 13029 Kannus 21.11. Terho Tattari 0400–746 743<br />

SA-NIMILAATTA<br />

Vihreä tarrakiinnitteinen kangaslaatta<br />

omalla nimellä brodeerattuna 4 euroa<br />

Tilaukset Keski-Pohjanmaan piiritoimistoon kirjallisesti<br />

keski-pohjanmaa@mpky.fi