Karjalohja

<strong>Karjalohja</strong><br />

Pyhän Ristin hautausmaa<br />

Toivo Haatio

---

Sisällys<br />

Esipuhe 1<br />

Yleistä 2<br />

Hautaaminen vanhaan hautausmaahan ....................................................................................2<br />

Hautausmaa nykyisin................................................................................................................2<br />

Haudat 4<br />

Lähteet 11<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Sisällys • i

---

Esipuhe<br />

<strong>Karjalohja</strong>n Pyhän Ristin hautausmaa sijaitsee päätien varrella, mutta<br />

kuitenkin siten suojassa, ettei sinne helposti löydä ilman tarkkaa tietoa<br />

sen sijainnista.<br />

Vaikka hautausmaalta löytyy enää vain kymmenkunta hautaa tai niihin<br />

liittyviä ristejä ja muita vanhoihin hautoihin liittyviä tunnuksia, on Pyhän<br />

Ristin hautausmaa käymisen arvoinen kohde.<br />

Aikaisemman Sammatin hautausmaan hautakirjoituksia käsittelevän julkaisun<br />

jälkeen, tuntui <strong>Karjalohja</strong>n Pyhän Ristin hautausmaa mielenkiintoiselta<br />

tutkimisen kohteelta.<br />

Haudattujen henkilöiden yhteydet <strong>Karjalohja</strong>an ja <strong>Karjalohja</strong>n seurakuntaan<br />

oli suhteellisen helposti selvitettävissä muistomerkistä löydettävien<br />

tietojen perusteella.<br />

Haudan nro 5 tietojen selvittämisessä ja varmentamisessa sain arvokasta<br />

apua <strong>Karjalohja</strong>n seurakunnan talouspäällikkö Anneli Jokiniemeltä. Tästä<br />

hänelle suuri kiitos.<br />

Sammatin Leikkilän Juholassa, 18.11.2000<br />

Toivo Haatio<br />

Kirjoittajan yhteystiedot:<br />

Toivo Haatio<br />

Teuvo Pakkalantie 8 K 96<br />

00400 HELSINKI<br />

puh. 09 5879753<br />

gsm 040 544 1580<br />

Sähköposti: toivo.haatio@met.fi<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Esipuhe • 1

---

Yleistä<br />

<strong>Karjalohja</strong>n vanha hautausmaa sisäänkäynti sijaitsee kunnan vanhan<br />

1700-luvulta olevan liiterin kohdalta välittömästi huoltoasemaa vastapäätä<br />

Sammatista päin tultaessa muutamia satoja metrejä ennen kirkkoa.<br />

Hautaaminen vanhaan hautausmaahan<br />

Teksti <strong>Karjalohja</strong>n Nuorisoseuran<br />

julkaisusta <strong>Karjalohja</strong><br />

I<br />

Hautausmaa nykyisin<br />

Entiseen aikaan on <strong>Karjalohja</strong>llakin kätketty ruumiita kirkon lattian alle.<br />

Vanhimmat hautausluettelot 1600-luvun loppupuolella ilmoittavat tarkalleen<br />

mihin paikkaan kirkossa: kuoriin, saarnatuolin alle, miesten tai<br />

naisten puolelle, tai ovensuuhun, kukin vainaja on haudattu. Papit ja<br />

muut sen ajan arvohenkilöt saivat lepopaikkansa sakaristossa tai kuorissa,<br />

lapset tavallisesti kirkon etehisessä. Rovastinkäräjillä 1776 määrättiin<br />

kuitenkin, että kun kirkon alusta on pian täysi, ainoastaan talollisia ja<br />

heidän perheitään sai vastedes sinne haudata. V. 1778 on päätetty jakaa<br />

kirkkohaudat neljään luokkaan, joiden hinnat nousevat ovesta kuoriin<br />

päin. V. 1785 kiellettiin vihdoin kaikki hautaaminen kirkkoon.<br />

Hautausmaahan on tietysti myös haudattu, ja on hautapaikan arvo siinäkin<br />

ollut riippuvainen kuorin läheisyydestä. Vuonna 1837 päätettiin vihdoin<br />

pitäjän kokouksessa, että ei kirkon multa enää olisi jaettu varakkaampien,<br />

köyhempien ja kirkonvaivaisten osastoihin, vaan että olisi<br />

haudattava kaikki linjaan. Vuonna 1848 on puhe kirkkomaan aidan ja<br />

portin korjaamisesta sellaiseen kuntoon, etteivät siat ja muut eläimet<br />

pääsisi sisäpuolelle, kuten siihen aikaan oli laita.<br />

Vanhan kirkon kalmistossa Hakosten talon läheisyydessä lepäävät kolmen<br />

vuosisadan vainajat <strong>Karjalohja</strong>lta. Heidän hautansa on aika luonut<br />

umpeen, joten vain harvan vainajan lepopaikka enää on tunnettavissa.<br />

Paraikaa lienee siellä vielä kymmenkunta hautamerkkiä paikallaan.<br />

Useimmat <strong>Karjalohja</strong>n papit siellä lepäävät. Näkyvissä ovat kappalaisen<br />

J. G. Wahlmanin, kirkkoherra G. A. Geddan ja F. V. v. Pfalerin haudat. –<br />

Nykyinen hautausmaa on v:lta 1864.<br />

Pyhän Ristin hautausmaan sisäänkäynnissä on rautaportti, josta avautuu<br />

valoisa hautausmaa, jota hallitsee ristin muotoon tehdyt käytävät. Säilyneet<br />

hautamuistomerkit ovat kahtena erillisenä keskittymänä ja sisäänkäynnistä<br />

katsottuna takareunalla on julkaisun kannessa kuvattu muistopaasi.<br />

Hautausmaan sijainti nykyisestä kirkkorakennuksesta erillään lienee antanut<br />

hautausmaalle nimen 'Pyhän Ristin hautausmaa'. Tällaiset nimitykset<br />

olivat yleisiä jo 1000-luvulla kalmistojen yhteydessä. Kun hautausmaa<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Yleistä • 2

---

tai kalmisto ei ollut kirkkorakennuksen yhteydessä, se jäi 'Pyhän Ristin<br />

varaan'.<br />

Vanhojen hautausmaiden kulkuaukko oli yleensä järjestetty siten, että<br />

sinne kuljettiin katetun portin tai tapulin kautta. <strong>Karjalohja</strong>n Pyhän Ristin<br />

hautausmaalle käynti tapahtuu rautaportista, jonka yläpuolella vaahterat<br />

ja koivut muodostavat nykyisin, tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti,<br />

korkean katteen portille. Portin jälkeen avautuu valoisa hautausmaa.<br />

Hautausmaalta on löydettävissä 10 hautamuistomerkkiä, jotka on kuvattu<br />

seuraavassa luvussa.<br />

Kuva: Sisäänkäynti Pyhän Ristin hautausmaalle<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Yleistä • 3

---

Haudat<br />

1.<br />

HÄR<br />

HVILAR<br />

RUSTHÅLLARE ENKAN ANNA<br />

MARIA ÖSTERHOLM<br />

F. 18 6/4 16<br />

D. 18 20/7 59<br />

Kuolleiden luettelossa k. 20.7.1859, haudattu 30.8.1859 Rusthollarin leski Anna Maria Österholm Saarenpäästä,<br />

kuoli tulehdukseen 43 v. 2 kk. 14 pv. ikäisenä.<br />

Puoliso oli kuudennusmies, Saarenpään rusthollari Adolph Fredrik Österholm. joka oli syntynyt Bromarvissa<br />

9.5.1814. Hän kuoli 27.8.1850 Saarenpäässä punatautiin 36 v. 3 kk ja 22 pv. ikäisenä.<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Haudat • 4

---

2.<br />

KAPELLANENS ENKAN<br />

EVA STINA WAHLMAN<br />

FÖDD HEERMAN<br />

FÖDD 2/1 1800 DÖD 27/9 1861<br />

Kuolleiden luettelossa k. 27.9.1861, haudattu 5.10.1861 Ilmoniemen Pukkilasta kappalaisen leski Eva Stina<br />

Wahlman, kuoli lavantautiin 61 v. 8 kk. 23 pv ikäisenä.<br />

Eva Stina kuului laajasti <strong>Karjalohja</strong>lle ja Sammattiin levinneeseen Heerman-sukuun, joka on lähtöisin<br />

1700-luvun alussa <strong>Karjalohja</strong>n Ilmoniemen Pukkilasta.<br />

Johan Gabriel Wahlman oli kappalaisena vuosina 1826…1836. Hän asui Sammatin Luskalassa ja nai Ilmoniemen<br />

Pukkilan Vanhatalon tyttären Eva Stina Heermanin. Lapsia heillä oli kaikkiaan viisi.<br />

3.<br />

GUSTAFVA PIRA<br />

F. 1801 - D. 1849<br />

Kuolleiden luettelossa nimi muodossa Pihra, k. 24.4.1849, haudattu 13.6.1849, Kärkelä, ruukinvoudin leski<br />

Gustafva Pihra, vanhuuden heikkous, 58v. 3 kk 2 pv. Gustafva, o.s. Lax, oli syntynyt rippikirjan mukaan<br />

1791 Pohjassa. Tämä tieto täsmäisi paremmin vainajan iän kanssa kuin ristissä mainittu syntymävuosi<br />

1801. Gustafvalla oli kuollessaan 14- ja 17-vuotiaat tyttäret, jotka muuttivat Pietariin. Lapsia oli kaikkiaan<br />

ollut ainakin 7, varmuudella 4 muutti 1840-luvulla Pietariin.<br />

Puoliso ruukinvouti Anders Pihra oli syntynyt v. 1790 Pohjassa ja kuoli 1841 Kärkelässä.<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Haudat • 5

---

4.<br />

V. A. TENBerg<br />

F. 18 29/1 41<br />

D. 18 5/4 59<br />

Kuolleiden luettelossa k. 5.4.1859, haudattu 1.5.1859, Suutelan tilallisen poika Lönnhammarista Victor<br />

Alexander Tennberg, keuhkotauti, kuoli 18 v. 2 kk. 6 pv. ikäisenä. Victor oli syntynyt Suutilassa 29.1.1841.<br />

Isä, Suutelan tilallinen Alexander Tennberg oli kuollut 9.2.1947 keuhkotautiin 45 v. 2 kk ja 11 päivän ikäisenä.<br />

Victor Alexanderin kuollessa äiti Eva Stina Henricsdotter, s. 23.2.1813 <strong>Karjalohja</strong>lla, oli toisissa<br />

naimisissa Tammelasta 23.10.1849 muuttaneen tarkastaja Henrik Johan Vikbergin kanssa, s. 18.10.1820<br />

Lohjalla.<br />

5.<br />

K. I. PETTERSSON<br />

1856 - 1858<br />

<strong>Karjalohja</strong>n vierasseurakuntalaisten kuolleiden luettelosta löytyy maininta 28.4.1858 (kuolinpäivä): 'byggmestaren<br />

från Helsingfors Johan Henrik Pettersson och dess fru Charlotta Vilhelmina Lindqvist gosse<br />

barn Carl Johan Olof död i feber, 2 år'. Ts. helsinkiläisen rakennusmestari Johan Henrik Petterssonin ja<br />

hänen vaimonsa Charlotta Vilhelmiina Lindqvistin kaksivuotias poikalapsi kuoli kuumeeseen.<br />

<strong>Karjalohja</strong>n historiassa on mm. seuraava maininta Petterssoneista: "Kirkon rakentajaksi valittiin rakennusmestari<br />

Johan Pettersson Helsingistä, joka 4000 apuihmisen päivätyötä vastaan ja 18,000 hopearuplan<br />

hinnasta lupasi rakentaa kirkon omista aineistaan kolmen vuoden kuluessa. Rakennustyön valvojia ei<br />

katsottu tarvittavan, vaan tuli jokaisen ohikulkiessaan pitää työtä silmällä". Kirkon tarkastus suoritettiin lokakuussa<br />

1860. Tällä Petterssonilla oli lapsia ja yksi heistä, Carl Johan, siunattiin <strong>Karjalohja</strong>lle. Siunauksen<br />

toimitti kirkkoherra von Pfaler.<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Haudat • 6

---

7.<br />

HÄR HVILAR I STÅET ETT<br />

RUSTHOLLARE JOHAN HÄGR<br />

STRÖM FRÅN SAARENPÄÄ<br />

FÖDD 1782 DÖD 1834<br />

MÄNNISKAN AF<br />

QVINNA FÖDD LEFDE REN LIF<br />

TEN TID OCHAR FULL MED ORO<br />

LIGHETFARBORTSO MEN SKUGGA<br />

Kuolleiden luettelossa k. 22.1.1834, haudattu 23.2.1834, Saarenpään rusthollari Johan Hägerström, naimisissa,<br />

kuoli 51 vuotiaana pistoksiin. Hän oli syntynyt <strong>Karjalohja</strong>lla Pyölissä 9.6.1782 pitäjänseppä Hans<br />

Hägerströmin ja Stina Nilsdotterin lapsena.<br />

Johan Hägerströmin puoliso oli Tenholasta Stina Samuelsdotter. Lesken lisäksi Johania jäi suremaan<br />

kaksi poikaa ja tytär.<br />

Muistomerkin jäänteet ovat kumollaan koivunrunkoa vasten. Rautatanko on edelleen nähtävissä sekä levy,<br />

josta tekstit ovat osittain jäljitettävissä. Tällaiset rautatangon tukemat levyt olivat tavallisia hautamuistomerkkejä<br />

läntisessä Suomessa 1800-luvun lopussa. Ristien lukumäärä kuvasi eräillä alueilla vainajan<br />

varallisuutta ja haudoissa niitä oli yleensä yhdestä kolmeen. Kuitenkin esim. Länsi-Suomessa ristit kuvasivat<br />

haudattavien määrää. Tyypillisiä olivat yhden, kahden tai kolmen vainajan haudat.<br />

Kuvan jäljennetyt tekstit ovat vaikeasti tulkittavia ja sisältävät paljon kirjoitusvirheitä, siksi ne on pyritty<br />

vain jäljentämään parhaan kyvyn mukaan. Aluksi teksti on lävistetty levyyn, mutta loppupuolen teksti on<br />

vain painaumia rautalevyssä.<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Haudat • 7

---

8.<br />

…ISABET v. ESSEN<br />

…JEMMER 18 29/11 27<br />

..ÖD 18 18/8 57<br />

..SV. PS N O 392<br />

Rikkinäinen, koivunrunkoa vasten asetettu risti, jonka näkyvissä olevat tekstit on kirjattu.<br />

Kyseinen henkilö on Selina Elisabet von Essen, o.s. Kjemmer Katteluksesta, s. 29.11.1827 Kokkolassa ja<br />

k. 18.8.1857, haudattiin 26.8.1857, kuoli 29 v. 7 kk ja 19 pv. ikäisenä lapsivuoteeseen. Omainen tilanomistaja<br />

G. M. von Essen. Selina oli syntynyt Kokkolassa. Perhe muutti <strong>Karjalohja</strong>lle Katteluksen rustholliin<br />

31.3.1851.<br />

Selina synnytti 17.7.1857 kaksoistyttäret, Celinan ja Aina Gustavan. Hän kuoli seuraavana päivänä.<br />

Aviomies Georg Magnus von Essen, s. 10.5.1819 Oravaisissa, oli mukana mm. siinä rakennuskomiteassa,<br />

jonka tehtävänä oli tarkastaa <strong>Karjalohja</strong>n uuden kirkon paikka, joka jo aiemmin vuonna 1848 oli katsottu<br />

soveliaimmaksi.<br />

Matti Mäkelän kirjoittaman <strong>Karjalohja</strong>n Katteluksen historian mukaan risti oli vielä 1950-luvulla ehjänä<br />

pystyssä, mutta jäänyt sitten kaatuneen puun alle ja rikkoutunut.<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Haudat • 8

---

9.<br />

HÄR HWILAR<br />

KYRKOHERDEN<br />

G. A. GEDDA<br />

1789 - 1849<br />

OCH<br />

DESS FRU<br />

U. JUSELIUS<br />

1790 - 1848<br />

Kuolleiden luettelossa k. 15.10.1949, haudattu 16.11.1849, Seurakunnan kirkkoherra G. A. Gedda, murha,<br />

60 v. 6 kk. 8 pv. Syntyi Uskelassa 6.5.1789.<br />

Gustaf Adolf Gedda tuli <strong>Karjalohja</strong>lle Tammelasta 6.5.1838 ja oli <strong>Karjalohja</strong>n kirkkoherrana 1838…1849.<br />

<strong>Karjalohja</strong>n historian mukaan kuoli Helsingin sairaalaan, kuten kerrotaan, kolmannen vaimonsa tuottamasta<br />

vammasta. Todistetta, että kolmannella vaimolla olisi ollut osuutta kuolemaan, ei kuitenkaan rikosluettelosta<br />

tai rippikirjasta löydy.<br />

Kuolleiden luettelossa k. 22.11.1848, haudattu 11.1.1849, Seurakunnan kirkkoherran rouva Ulrica Gedda<br />

synt. Juselius, kuolinsyy pöhöttyneet jalat, 58 v. 20 pv. Syntyi Tammelassa 2.11.1790.<br />

Kolmas vaimo, Edla Mathilda Malmsten, muutti 1849 Uskelasta <strong>Karjalohja</strong>lle. Hän oli syntynyt 7.12.1829<br />

Uskelassa. Miehensä kuoleman jälkeen hän muuttaa 18.10.1853 Uskelaan.<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Haudat • 9

---

10.<br />

TÄSSÄ LEPÄÄ<br />

KIRKKOHERRA<br />

Fredrik Wilhelm<br />

v. PFALER<br />

syntyn. 1798<br />

kuoli 1861<br />

Kuolleiden luettelossa k. 23.2.1861, haudattu 21.3.1861 <strong>Karjalohja</strong>n kirkkoherra Fredrik Wilhelm v. Pfaler,<br />

kuoli vatsakramppiin 62 v. 11 kk. 26 pv ikäisenä. Kirkkoherra von Pfaler oli syntynyt 27.2.1798 Eurassa.<br />

Puoliso oli Ulrika Sofia Lundén, s. 23.2.1801 Loimijoella.<br />

<strong>Karjalohja</strong>n historia ei paljoa mainitse Fredrik Vilhelm von Pfalerista. Hän tuli <strong>Karjalohja</strong>lle Kiukaisista<br />

1.6.1853 ja oli kirkkoherrana 1853…1861. Hän näki paljon vaivaa kirkon rakennusasiassa. Toimi ankarana<br />

kirkkokurin kannattajana ja hän antoi mm. 1856 kontrahtikokoukselle pitäjänkertomuksen, jonka mukaan<br />

<strong>Karjalohja</strong>lla 15 v. täyttäneistä karjalohjalaisista joka 13. oli tuomittu oikeudessa.<br />

Kirkon rakentamisen johdosta taas Reino Silvannon Sammatti-kirja kertoo sitäkin enemmän kirkkoherra<br />

von Pfalerista:<br />

'Kaksi vuotta Pfaler ”painoi päälle"ennen kuin sai sammattilaiset järkytetyiksi ja suostutelluiksi osallistumaan<br />

<strong>Karjalohja</strong>n kirkkorakennukseen. Tämä tapahtui pitäjän- eli kirkonkokouksessa 11.3.1855 Sammatin<br />

kirkon sakastissa, jossa Pfaler oli johtamassa kokouksen pitoa.'<br />

Sammatin historia käsittää useita sivuja tekstiä tästä kappeli- ja emäseurakunnan välisestä riidasta.<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Haudat • 10

---

Lähteet<br />

1. <strong>Karjalohja</strong> I: <strong>Karjalohja</strong>n Nuorisoseuran Julkaisu. Edistysseurojen<br />

Kestannus O.Y. Helsinki. (Näköispainos Gummeruksen Kirjapaino Oy,<br />

Jyväskylä 1993)<br />

2. Reino Silvanto: Sammatti. Otava 1930<br />

3. Ilmari Virkkala: Suomen hautausmaiden historia, WSOY 1945<br />

4. <strong>Karjalohja</strong>n historia- ja rippikirjat: TK 690…692<br />

5. Matti Mäkelä: <strong>Karjalohja</strong>n Kattelus - kylä ja tila<br />

Etukannen teksti:<br />

TÄLLÄ PAIKALLA ON OLLUT<br />

KAKSI KARJALOHJAN VANHAA<br />

PUUKIRKKOA VUOSINA<br />

1674 - 1861<br />

JA ALUE ON OLLUT MYÖS SEURAKUNNAN<br />

HAUTAUSMAANA<br />

SEISOESSASI TÄLLÄ PAIKALLA<br />

MUISTA, ETTÄ MENNEET POLVET<br />

TERVEHTIVÄT SINUA<br />

KUMPUJEN YÖSTÄ<br />

<strong>Karjalohja</strong> Pyhän Ristin hautausmaa Lähteet • 11