Asemakaavan selostus - Heinäveden kunta

<strong>Asemakaavan</strong> <strong>selostus</strong><br />

joka koskee 28 päivänä syyskuuta päivättyä asemakaavakarttaa.<br />

67070682.BBK<br />

LUONNOS<br />

09/2009<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

2<br />

Sisältö<br />

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4<br />

1.1 Tunnistetiedot 4<br />

1.2 Kaava-alueen sijainti 4<br />

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 5<br />

2 TIIVISTELMÄ 6<br />

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6<br />

2.1.1 <strong>Asemakaavan</strong> perustelut 7<br />

3 LÄHTÖKOHDAT 8<br />

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 8<br />

3.1.1 Alueen yleiskuvaus 8<br />

3.1.2 Luonnonympäristö 8<br />

3.1.3 Rakennettu ympäristö 11<br />

3.1.4 Maanomistus 24<br />

3.2 Suunnittelutilanne 24<br />

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 24<br />

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 30<br />

4.1 <strong>Asemakaavan</strong> suunnittelun tarve 30<br />

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 30<br />

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 30<br />

4.3.1 Osalliset 30<br />

4.3.2 Vireilletulo 31<br />

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 31<br />

4.3.4 Viranomaisyhteistyö 31<br />

4.4 <strong>Asemakaavan</strong> tavoitteet 34<br />

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 34<br />

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 35<br />

Toimivat yhteysverkostot 35<br />

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 36<br />

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 36<br />

4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 37<br />

4.5.3 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 37<br />

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 39<br />

5.1 Kaavan rakenne 39<br />

5.1.1 Mitoitus 39<br />

5.2 Aluevaraukset 40<br />

5.2.1 Korttelialueet 40<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

3<br />

5.2.2 Muut alueet 48<br />

5.3 Kaavan vaikutukset 49<br />

5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan 49<br />

5.3.2 Vaikutukset yhdys<strong>kunta</strong>rakenteeseen 51<br />

5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 51<br />

5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen 52<br />

5.3.5 Vaikutukset talouteen 52<br />

5.3.6 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen 52<br />

5.3.7 Vaikutukset kulttuuriin 53<br />

5.3.8 Sosiaalisten vaikutusten arviointi 53<br />

5.4 Ympäristön häiriötekijät 54<br />

5.5 Kaavamerkinnät ja – määräykset 54<br />

5.6 Nimistö 55<br />

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 55<br />

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 55<br />

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 55<br />

Liitteet<br />

Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />

Liite 2 Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä vastineet niihin (lisätään)<br />

Liite 3 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä vastineet niihin (lisätään)<br />

Liite 4 Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta 2.10.2008<br />

Liite 5<br />

Piirustukset<br />

Asemakaava 1:2000<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

4<br />

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT<br />

1.1 Tunnistetiedot<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen, muutos ja laajentaminen.<br />

<strong>Asemakaavan</strong> ajantasaistaminen ja muutos koskee Heinäveden kunnan koko asemakaava-aluetta.<br />

Heinäveden kunnan asemakaava-alueen laajennus koskee Heinäveden kunnan Hasumäen<br />

kylässä sijaitsevia tiloja RN:ot 1:34, 1:38, 1:42, 1:46, 1:50, 1:63, 1:67, 1:71, 1:74,<br />

1:75, 1:82, 1:94, 1:95, 1:129, 1:227, 1:276, 1:278, 1:331,1:332, 1:333, 1:334, 1:342,<br />

1:361, 1:221, 1:222, 4:15 ja 4:142.<br />

<strong>Asemakaavan</strong> laajennuksella muodostuvat Heinäveden kunnan asemakaava-alueen korttelit<br />

145, 149 – 158 sekä niihin liittyvät katu-, puisto- ja lähivirkistysalueet.<br />

1.2 Kaava-alueen sijainti<br />

Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä, joka sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Etelä-<br />

Savon maakunnassa Heinäveden kunnassa.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

5<br />

Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti.<br />

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan tarkistaminen ja ajantasaistaminen.<br />

<strong>Asemakaavan</strong> päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle<br />

vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle.<br />

Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat seuraavat:<br />

- Asemakaavaa laajennetaan mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle (kaavan<br />

laajennusalue)<br />

- Satama-alueen kehittäminen<br />

- Määritellään uuden ala-asteen ja varalämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylään<br />

- Selvitetään ulkoilureittien yhteensovittaminen<br />

- Kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella<br />

Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa myös muita vähäisiä kaavamuutoksia.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

6<br />

2 TIIVISTELMÄ<br />

2.1 Kaavaprosessin vaiheet<br />

TYÖN KÄYNNISTÄMINEN, PERUSSELVITYKSET JA TAVOITTEET TALVI 2007-<br />

KESÄ 2008<br />

Teknisen lautakunnan kaavoituspäätös 24.4.2007, § 84.<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 § ja 64 §).<br />

Kuulutus kaavan vireille tulosta.<br />

Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville. Aloitus- ja<br />

viranomaisneuvottelu ( MRL 66 §, MRA 26 §).<br />

Osallistuminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyyden arviointi. OAS<br />

nähtävillä. Palautteen antaminen OAS:sta. Neuvottelut maanomistajien kanssa.<br />

Tiedottaminen: Kuulutukset, kirjeet maanomistajille. Kaavoituksen aloittamisesta<br />

tiedottaminen Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla.<br />

ASEMAKAAVALUONNOKSEN LAADINTA SYKSY 2008 – SYKSY 2009<br />

Ympäristövaikutusten arviointi<br />

Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä<br />

Luonnoksen asettaminen nähtäville.<br />

Käsittely: <strong>Asemakaavan</strong> valmisteluaineiston käsittely teknisessä lautakunnassa ja<br />

kunnanhallituksessa. Kunnanhallitus asettaa valmisteluaineiston nähtäville.<br />

Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja pyydetään tarvittaessa lausuntoja.<br />

Mahdollisuus esittää mielipiteitä ja jättää muutosesityksiä. Neuvottelut maanomistajien<br />

kanssa.<br />

Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan<br />

kotisivuilla. Maanomistajille ilmoitetaan kirjeitse.<br />

ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN LAADINTA 10-11/ 2009<br />

Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta: asemakaavakartta ja<br />

kaava<strong>selostus</strong><br />

Vastineiden laatiminen lausuntoihin ja kommentteihin<br />

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely teknisessä lautakunnassa ja<br />

asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville (MRA 27 §). Viranomaisneuvottelu<br />

tarvittaessa lausuntojen saavuttua (MRA 26 §). Tarvittaessa kaavaehdotuksen asettaminen<br />

uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat.<br />

Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot. Mahdollisuus<br />

jättää muistutuksia.<br />

Tiedottaminen: Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä ja kunnan<br />

kotisivuilla. Maanomistajille tiedotetaan kirjeitse.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

7<br />

HYVÄKSYMISVAIHE 12/2009 – 01/2010<br />

Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin<br />

Kaavaehdotuksen tarkistaminen tarvittaessa<br />

Asemakaavakartta ja kaava<strong>selostus</strong><br />

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa ja<br />

kaupunginhallituksessa ja hyväksyminen kaupunginvaltuustossa (MRL 52 §).<br />

Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen laillisuudesta<br />

voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen.<br />

Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Heinäveden lehdessä.<br />

2.1.1 <strong>Asemakaavan</strong> perustelut<br />

<strong>Asemakaavan</strong> tarkoituksena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle<br />

vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään<br />

myös vähäisiä kaavamuutoksia ja laajennetaan asemakaava-aluetta tarvittaville alueille.<br />

Lisäksi asemakaavan muutoksella turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen,<br />

tarkistetaan asemakaavan epätarkkuuksia kiinteistörajojen suhteen sekä saatetaan<br />

asemakaava ajan tasalle.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

8<br />

3 LÄHTÖKOHDAT<br />

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />

3.1.1 Alueen yleiskuvaus<br />

Suunnittelualue on Heinäveden kirkonkylä koillisessa Etelä-Savossa, Itä-Suomen läänissä.<br />

Heinäveden naapurikunnat ovat Enonkoski, Kuopio, Leppävirta, Liperi,<br />

Outokumpu, Savonranta, Tuusniemi ja Varkaus. Lähimpään kaupunkiin, Varkauteen,<br />

on matkaa 45 km. Heinäveden suurimmat järvet Kermajärvi ja Juojärvi kuuluvat Suomen<br />

puhdas- ja kirkasvetisimpiin järviin. Kermajärvi kuuluu Natura-alueeseen ja on tärkeä<br />

rantojen- ja vesistöjensuojelualue.<br />

Kirkonkylä sijaitsee Kermajärven rannalla järven lounaispuolella ja on aiemmin ollut<br />

tärkeä sisävesisatama. Nykyäänkin Heinäveden reitin matkailulla on merkittävä työllistävä<br />

vaikutus Heinäveden kirkonkylälle. Kirkonkylän rakenne on alun perin ollut nauhamainen<br />

pohjois- etelä-suunnassa. Pohjoispäädyn muodostavat Kermajärven ranta satamineen<br />

sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä kirkonmäki. Eteläpuolella kirkonkylää<br />

rajaa seututie 476.<br />

Asutus ja palvelut ovat keskittyneet kirkonkylän pääkadun, Kermanrannatien varteen ja<br />

sen tuntumaan. 1970-luvulta alkaen kirkonkylän kaakkoispuolelle Kermantien alueelle<br />

on kasvanut lisää asuinalueita, sekä laitimmaiseksi teollisuusalue. Seututie 476:n eteläpuolella<br />

sijaitsee uudehkoja asuinalueita Laaksotien alueella, sekä Heinäveden terveyskeskus,<br />

joka on v. 1936 rakennetun kunnan ensimmäisen sairaalan tontilla.<br />

3.1.2 Luonnonympäristö<br />

Knuutilan ja sataman alueille tehtiin luontoselvitykseen liittyvä maastokäynti 5.10.2008,<br />

jolloin kohteilta havainnoitiin luontotyyppejä ja kasvilajistoa selvitysajankohdan sallimalla<br />

tarkkuudella. Selvityskohteilta ei löydetty metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain<br />

mukaisia tärkeitä elinympäristöjä. Kasvillisuuden havainnointi jäi myöhäisen ajankohdan<br />

takia puutteelliseksi. Kohteilla tai niiden lähiympäristössä ei ole ympäristöhallinnon<br />

Hertta-tietojärjestelmän mukaan luonnonsuojelualueita. Kohteilla ei myöskään ole tiedossa<br />

uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien esiintymiä (Etelä-Savon ympäristökeskus<br />

31.8.2009). Lähimpiin tiedettyihin liito-oravaesiintymiin ei ole ilmakuvatarkastelun perusteella<br />

kaavakohteilta suoraa puustoista yhteyttä.<br />

Knuutilan alueella kankaan päällysosat ovat puustoltaan 10-13 m koivua ja 4-5 m aliskasvuskuusta.<br />

Alueella olevat koivikot lienevät osaksi vanhoja peltoja tai laidunmaita.<br />

Radiomaston länsipuoliset metsäkuviot ovat lehtomaisen kankaan lähes varttuneita kuusikoita,<br />

mutta metsää ei arvioitu puuston ja metsäkuvion koon perusteella liito-oravan<br />

potentiaaliseksi elinympäristöksi. Knuutilasta Kirkontaukseen johtavan tien varren metsät<br />

ovat pääasiassa nuoria ja varttuneita koivikoita.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

9<br />

Sataman länsipuolinen rinne on kallioista varttunutta mänty-kuusi –sekametsää. Kuviolla<br />

on ilmeisesti lemmikkieläimen hauta, josta merkkinä risti. Sataman pysäköintialueen<br />

takana rinteessä on järeitä haapoja ja kuusia. Metsäkuvio on pääosin rakennetulla alueella<br />

lähimaisemallisesti arvokas. Myös satamaan johtavan tien risteyksessä olevat muutamat<br />

järeät kuuset ovat maisemapuita.<br />

Kuva 2: Satamaan johtavan tien risteyksen maisemakuusia.<br />

Kuva 3: Sataman länsipuolisessa metsässä oleva hauta.<br />

Varsinaista maisema-analyysia tai luontoselvitystä ei suunnittelualueella ole tehty, mutta<br />

Etelä-Savon seutukaavojen yhdistelmän laatimisen yhteydessä (2001) on selvitetty<br />

yleisellä tasolla maakunnan pinnanmuodostusta, maaperää, vesistöjä ja kasvillisuutta.<br />

Lisäksi Etelä-Savon ympäristökeskuksen seuranta- tutkimus-, ja kehittämisohjelmassa<br />

(2005) on suoritettu myös Heinäveden kunnan alueella luontotutkimuksia, kuten vesistöjen<br />

veden laadun mittauksia.<br />

Etelä-Savon kallioperä on pääosin kiteistä liusketta, joka on 2 miljardia vuotta vanhaa<br />

jäännösainesta jääkausien ja rapautumisen hävittämän, Laatokalta Lappiin kulkeneen<br />

Karelidien vuorijonon kallioaineksesta. Paikoin tavataan kalkkikiviesiintymiä. Maaperä<br />

on suurelta osin moreenikerroksen peitossa. Moreenimaat ovat enimmäkseen mannerjään<br />

toiminnan tuloksena syntyneitä loivarinteisiä luode-kaakko-suuntaisia mäkimaita.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

10<br />

Etelä-Savon vesistöt ovat runsassaarisia ja lähellä luonnontilaa. Heinäveden kunnan pinta-alasta<br />

(1318 km²) viidesosa on vesistöä. Kunnan halki kulkee historiallisesti, maisemallisesti<br />

ja matkailullisesti tärkeä vesistöreitti, Heinäveden reitti, joka yhdistää Kallaveden<br />

ja Haukiveden. Reitti kulkee Kallavedestä Suvasveteen ja Varisveteen, Karvionkosken<br />

kautta Kermanjärvelle, Joutsenveteen ja edelleen Haukiveteen. Reitillä on kuusi<br />

historiallisesti arvokasta kanavaa. Reitin ruoppaustyöt saatiin päätökseen 1907.<br />

Etelä-Savo lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Kasvustossa on runsaimmin<br />

itäisiä ja eteläisiä lajeja, mutta maaperän karuudesta johtuen kasvisto on suhteellisen<br />

köyhää. Tosin alueella tavataan joitain vaateliaitakin kasveja. Tavallisin metsätyyppi<br />

Etelä-Savossa on ns. mustikkatyypin metsä eli tuore, mäntyvaltainen kangasmetsä.<br />

Heinäveden maa-alasta metsää on 84 %. Kuusimetsän osuus on n. puolet tästä, mikä<br />

on enemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Mäntymetsää on kolmasosa ja loput lehtimetsää.<br />

Soiden osuus Heinävedellä on vain 10 %, sillä seutu on liian mäkistä suurten<br />

suoalueiden kehittymisen kannalta. 1<br />

Pinnanmuodoiltaan Heinäveden taajama-alue on kumpuilevaa ja lähdettäessä Kermajärven<br />

rannasta koti taajama-alueen keskustaa vastassa on varsin jyrkkä rinne, joka on<br />

pääosin säilynyt rakentamattomana Kermajärventien länsipuolella. Heinäveden Kirkonmäen<br />

kulttuurimaisemaan kuuluva Kirkonmäen ja Parkinlammen välinen alue on<br />

säilynyt avarana, harvaan rakennettuna peltomaisemana. Pakarilan rakennusten ja Kirkonmäen<br />

väliin, Kermanrannatien varteen sijoittuu vielä viljelyksessä olevia peltoalueita.<br />

Kuva 4. Näkymä Kermanjärvelle Rovastintien päästä.<br />

1 Etelä-Savon seutukaava (2001); Heinäveden historia I-II (1986, 1989); Heinäveden <strong>kunta</strong>, www.heinavesi.fi [viitattu<br />

4.1.2008]; Metsähallitus, www.luontoon.fi [viitattu 4.1.2008].<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

11<br />

3.1.3 Rakennettu ympäristö<br />

Heinäveden kirkonkylän historia<br />

Heinäveden kunnan vaiheista esihistoriasta 1980-luvulle on tehty kaksiosainen historiikki,<br />

Heinävesi I – II (Hämynen, Tapio 1986 & Hartikainen, Heimo 1989). Heinäveden<br />

kirkonkylän rakennushistoriaa ajanjaksolla 1900 - 2000 on tutkinut ja kuvittanut<br />

arkkitehti Petri Enqvist Etelä-Savon taidetoimikunnan Näe oma ympäristösi – projektissa.<br />

Heinäveden kirkonkylä sijaitsee Kermajärven rannalla, järven lounaispuolella. Heinäveden<br />

alue kuului pitkään Rantasalmen erämaihin. Alueella on asuttu jo kivikaudella,<br />

mistä muinaisesine- ja kalliomaalauslöydöt todistavat. Asutus pysyi pitkään harvana.<br />

Kirkonkylän nykyinen nimi, Hasumäki, periytyy 1500-luvulla Kermajärven rannalla<br />

asuneen Antti Hasusen talosta. Harvaan asutun Heinäveden kunnan alueen asukasmäärä<br />

kasvoi 1700-luvulla n. tuhanteen asukkaaseen, joten Rantasalmen emäpitäjä rakennutti<br />

alueelle oman rukoushuoneen edesauttaakseen pitkien taipaleiden takana asuvien seura<strong>kunta</strong>laisten<br />

osallistumista jumalanpalveluksiin. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1748<br />

Pakarisen talosta lohkotulle maalle Mustikkamäelle. Nykyinen kirkko on järjestyksessä<br />

kolmas ja se on rakennettu samalle paikalle. Itsenäiseksi seurakunnakseen Heinävesi<br />

muodostettiin 1852 ja samana vuonna Heinäveteen liitettiin alueita Leppävirrasta ja<br />

Säämingistä. Heinäveden <strong>kunta</strong> on perustettu 1869. 2<br />

1800-luvun väestönkasvun, isojaon ja uudisasutuksen myötä Heinäveden kunnan väkiluku<br />

kasvoi huomattavasti. 1700-luvun puolivälissä asukasluku oli tuhannen paikkeilla,<br />

kun vuonna 1865 asukkaita kirjattiin jo 7000. Taloja kunnassa oli silloin yhteensä 198.<br />

Nykyisen kirkonkylän seudulla on 1900-luvun alussa ollut puolen tusinaa päärakennusta,<br />

joista osa on ollut maatiloja talousrakennuksineen ja osa puolestaan liikehuoneistoja,<br />

kuten apteekki (1907), tohtorintalo, sairashuone ja kauppa. Palokunnan talo rakennettiin<br />

1902. Kirkkomäki rakennuksineen (kirkko ja pitäjäntupa) oli jo tuolloin kirkonkylän<br />

maamerkki.<br />

Kirkonkylän palvelutaso oli aikakauteen nähden korkea 1930-luvulla. Kirkonkylällä oli<br />

kunnanlääkäri ja sairaala, apteekki, palo<strong>kunta</strong>, kolme sekatavara- ja elintarvikekauppaa,<br />

kotikahvila, Säästöpankki, kunnantoimisto ja kansakoulu. Maatiloja kirkonkylällä oli<br />

kymmen<strong>kunta</strong>.<br />

2 Mikkelin kirjasto, www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/historia/heinavesi.htm [viitattu 4.1.2008].<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

12<br />

Kuva 5. Heinäveden kirkonkylän nauhamainen rakenne v. 1930 (piirros: Enqvist, Petri 2001)<br />

Vuoteen 1960 mennessä kirkonkylälle oli rakentunut lisää julkisia ja yksityisiä palveluita,<br />

kuten uusi sairaala, terveysasema, uusi apteekki, rautatieasema, posti, kaksi uutta<br />

koulua sekä urheilukenttä, Osuuskassa, Yhdyspankki, uusia päivittäistavarakauppoja ja<br />

matkustajakoti. Lisäksi rakenteilla oli seura<strong>kunta</strong>talo. Maatiloja ei kirkonkylällä ollut<br />

enää yhtä paljon kuin 1930-luvulla, mutta vastaavasti muun asutuksen määrä kasvoi<br />

runsaasti. 3<br />

Kuva 6. Heinäveden kirkonkylää v. 1960 (piirros: Enqvist, Petri 2001)<br />

Ensimmäinen asemakaava kirkonkylälle valmistui 1964, joka osaltaan innoitti uuden<br />

rakentamiseen ja vanhan purkamiseen. 1970-luku oli suurten muutosten aikaa. Vuosikymmentä<br />

leimasi kaksijakoinen muuttoliike, joka suuntautui taajamista kaupunkeihin,<br />

mutta toisaalta haja-asutusalueilta taajamiin. Kirkonkylältä purettiin runsaasti vanhaa<br />

rakennuskantaa mm. uusien tielinjausten sekä uudistuvan kylärakenteen yhteydessä.<br />

3 Etelä-Savon taidetoimi<strong>kunta</strong> & Enqvist, Petri 2001: Näe oma ympäristösi – projekti Heinävedellä.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

13<br />

Nykyään Heinäveden kirkonkylällä asuu n. 2000 henkeä (tilanne v. 2007 alussa). Heinäveden<br />

koko kunnan väkiluku oli vuoden 2008 alussa 4147 asukasta. Tilastokeskuksen<br />

väestöennusteen mukaan - monien muiden maaseutukuntien tavoin - Heinäveden väkiluku<br />

tulee laskemaan vuoteen 2040 mennessä tuhannella hengellä n. 3200 asukkaaseen.<br />

Palveluelinkeino ja matkailu ovat tärkeitä kirkonkylän elinvoimaisuuden kannalta. Heinävesi<br />

on suosittu kotimaanmatkailukohde, sillä kunnassa vierailee vuosittain n.<br />

200 000 matkailijaa, joista 90 % on suomalaisia. Luonto on tärkeä matkailuvaltti: Heinäveden<br />

reitti ja Koloveden luonnonpuisto ovat suosituimpien kohteiden joukossa.<br />

Merkittäviä matkailukohteita ovat myös pohjoismaiden ainoat ortodoksiluostarit, Valamon<br />

munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari, jotka molemmat sijaitsevat n. 10 km säteellä<br />

Heinäveden kirkonkylältä. Lisäksi n. 4 kilometrin etäisyydellä kirkonkylältä sijaitsee<br />

Kermansaven keramiikkatehdas tehtaanmyymälöineen.<br />

Yhdys<strong>kunta</strong>rakenne<br />

Kuva 5. Heinäveden keskusta 2001 (piirros: Enqvist, Petri<br />

2001)<br />

Kirkonkylän alkuperäinen rakennuskanta keskittyi<br />

kirkonmäen ja Pakarilan kantatilan välitse kulkevan<br />

raitin, nykyisen Kermanrannatien varteen. Alkujaan<br />

pientilavaltaisen kirkonkylän rakennuskanta<br />

on säilynyt matalana ja pienimuotoisena. Kermanrannantien<br />

varresta on purettu useita puurakenteisia<br />

pientaloja uusien asuin- ja liikerakennusten tieltä<br />

1960-luvun lopulta lähtien.<br />

Kirkonkylän palvelukeskusta sijoittuu Kermanrannatien<br />

molemmin puolin pääosin Koulutien ja<br />

Kermatien väliin jäävälle alueelle. Alueella on<br />

mm. kunnan virastotaloja kuten Kela ja sosiaalitoimisto,<br />

verotoimisto, poliisilaitos sekä kirjasto ja<br />

kansalaisopisto. Kunnan palvelujen läheisyydessä,<br />

torin keskellä ja ympärillä on kaksi<br />

päivittäistavarakauppaa, kaksi pankkia sekä<br />

hotelli-ravintola.<br />

Tori on syntynyt Puistolan tilan paikalle sen jälkeen,<br />

kun Puistolan tila, Tyynelän tilan ulkorakennuksia<br />

sekä Satulinnan (ent. apteekin) ulkorakennuksia<br />

oli purettu 1960-luvulla. Paikalle jääneelle<br />

peltoaukealle rakennettiin asuinkerrostalo 1974 ja<br />

linja-autoasema asfalttiaukioineen 1975. Linja-autoasema purettiin 1990-luvulla, ja tilalle<br />

rakennettiin 1999 S-Market. Samalla entisen linja-autoaseman piha-alue muokattiin<br />

kirkonkylän keskusaukioksi.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

14<br />

Kuva 7. Muutokset rakennuskannassa Heinäveden nykyisen keskusaukion paikalla ajanjaksolla<br />

1930 - 2000 (piirros: Enqvist, Petri 2001).<br />

Asuminen<br />

Suunnittelualueella on asukkaita n. 2000. Taajama-alueen keskustaan, keskusaukion ja<br />

palvelukeskittymän tuntumaan on Kermanrannantien länsipuolelle rakentunut matalien<br />

(kolmesta neljään kerrosta) kerrostalojen alue. Muualla taajama-alueella rakennuskanta<br />

on pääosin pientaloja ja rivitaloja. Suunnittelualueen tontit ovat Heinäveden kunnan ja<br />

yksityisten omistamia.<br />

Heinäveden kunnalla on suorassa omistuksessaan 86 kpl vuokra-asuntoja, ja kunnan<br />

omistamalla Kiinteistö Oy Heinäveden Asunnot – yhtiöllä on 161 kpl vuokra-asuntoja<br />

rivi- ja kerrostaloissa eri puolilla <strong>kunta</strong>a. Lisäksi Heinäveden Vanhaintuki ry:llä on 97<br />

vanhusten asuntoa rivi- ja kerrostaloissa.<br />

Heinäveden taajama-alueella on vapaana olevia omakotitontteja noin 106 kpl, rivitalotontteja<br />

2 kpl ja vapaana olevia teollisuusalueita noin 15 ha.<br />

Työpaikat, elinkeinotoiminta<br />

Suunnittelualueen työpaikat painottuvat kunnan ja yksityisten palvelujen, matkailun sekä<br />

teollisuuden ja rakentamisen pariin. Suurimmat työnantajat Heinävedellä ovat Heinäveden<br />

<strong>kunta</strong> (372 työntekijää), Metalliset Oy (yhteensä 233 työntekijää, joista Heinävedellä<br />

188) ja Kermansavi Oy (132 työntekijää, joista Heinävedellä 120). Alle sadan<br />

hengen työllistäjistä merkittävimpiä ovat Berner Oy 37 työntekijällään, Valamon luostari<br />

36 työntekijällään, Leväniemen toimintakeskus (32 työntekijää) sekä Metsätyö Ilkka<br />

Laitinen Ky (25 työntekijää).<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

15<br />

Ammatissa toimiva väestö jakautui seuraavasti vuoden 2005 alussa: palvelualat ja matkailu<br />

48,1 %, teollisuus ja rakentaminen 31 %, sekä maa- ja metsätalous 13,3 %. Työttömyysaste<br />

on Heinäveden kunnassa suhteellisen matala. Koko maan työttömyysasteen<br />

ollessa vuoden 2006 alussa n. 9,5 %, Heinäveden työttömyysaste oli samana vuonna<br />

10,6 %, joka oli vähemmän kuin Etelä-Savossa keskimäärin (11,9 %).<br />

Valamon luostari on merkittävin matkailukohde, sillä siellä vierailee vuosittain n.<br />

180 000 kävijää. Toiseksi suosituin kohde on ollut Kermansaven tehdas 80 000 kävijällään.<br />

Lintulan luostarissa käy vuositasolla n. 25 000 vierailijaa, Kanavamuseossa 5000<br />

kävijää ja Heinäveden puukirkossa n. 3 500 henkeä vuosittain. Koloveden kansallispuistossa<br />

kävi v. 2003 n. 6000 matkailijaa. Heinäveden vesistöreitin matkailijoita ei tilastoida.<br />

4 Maatalouden merkitys työllistäjänä on heikkenemässä. Karjatilojen määrä puolittui<br />

Heinävedellä vuodesta 1999 vuoteen 2006, 62 tilasta 31:een. Maidontuottajia näistä 31<br />

tilasta oli 28 tilaa v. 2006.<br />

Palvelut<br />

Heinäveden kirkonkylällä on kunnan peruspalvelut, eli kunnanvirasto, terveysasema,<br />

neuvola, hammashoitola, Kela, päiväkoti ja esikoulu, peruskoulu ja lukio, sosiaalitoimisto,<br />

verotoimisto, työvoimatoimisto ja nimismiehen kanslia. Yksityissektorin palveluina<br />

keskustaajamasta löytyy kaksi päivittäistavarakauppaa, pieni tavaratalo, posti,<br />

kaksi pankkia, hotelli ja ravintola, huoltoasema, useita pienempiä palvelualojen yrityksiä<br />

sekä Alko.<br />

Lisäksi kunnalla on palveluja erityistuettaville ryhmille, kuten vanhuksille ja vammaisille<br />

(mm. palvelu- ja ryhmäkotiasuntoja vanhuksille, tukiasumistoimia vammaisille).<br />

Virkistys<br />

Suunnittelualueella on yleinen uimaranta Kermajärven rannalla. Järven rannassa on<br />

myös vierasvenesatama. Koulukeskuksen vieressä sijaitsevat urheilukenttä ja Monitoimitalo.<br />

Ulkoilumahdollisuudet alueella ovat hyvät, sillä läheisen Kermajärven vesialueet<br />

ja kosket ympäristöineen sekä Koloveden kansallispuisto mahdollistavat mm. retkeilyn,<br />

veneilyn ja kalastuksen. Lähellä kirkonkylää, n. 3 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee<br />

lisäksi laskettelurinne Pääskyvuori.<br />

Etelä-Savon matkailun kehittämissuunnitelmassa Heinäveden seutu on valittu yhdeksi<br />

maakunnan kolmesta matkailukeskittymästä Savonlinnan ja Mikkelin ohella. Kehittämisohjelman<br />

mukaan Heinävedellä keskeistä on hyödyntää alueen vahvoja imagotekijöitä,<br />

vesistöä ja Valamoa sekä alueen omaa kulttuuriperintöä. Lisäksi tulee vahvistaa<br />

alueen profiilia Heinäveden reitin kansallismaisemana.<br />

Heinäveden matkailun kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2000 ja kehittämissuunnitelma<br />

on päivitetty vastaamaan tämän päivän tilannetta vuonna 2007. Suunnitelman<br />

päivityksellä on pyritty löytämään painopistealueita, joihin kehittämistoimenpiteitä<br />

jatkossa suunnataan<br />

4 Heinäveden <strong>kunta</strong>, www.heinavesi.fi [viitattu 8.1.2007]; Metsähallitus.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

16<br />

Kuva 8. Heinäveden vierasvenesatama.<br />

Liikenne<br />

Pohjoisen Heinäveden kautta kulkee valtatie 23, josta haarautuva itä-länsisuuntainen<br />

seututie 476 kulkee Heinäveden kirkonkylän ja kunnan keskiosien halki. Heinäveden<br />

kirkonkylän tuntumasta kulkee myös Pieksämäki-Joensuu-rautatieosuus. Matkaa rautatieasemalle<br />

on kirkonkylältä n. 4 km.<br />

Heinäveden kirkonkylältä lähimpiin kaupunkeihin vievät valtatie 23 Varkauteen, seututie<br />

476 Outokumpuun ja 477 Joensuuhun. Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä<br />

toimii seututie 476:n kanssa risteävä Asemantie – Kermanrannantie.<br />

Moottorikelkkareitti kulkee taajaman kaakkoisosassa, teollisuusalueen eteläpuolella sekä<br />

taajaman länsiosassa, josta on mahdollistettu pääsy kirkonkylän huoltoasemalle ja<br />

polttoaineenjakelupisteelle.<br />

Heinäveden kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu vuonna 1985. Liikenneturvallisuussuunnitelman<br />

päivitys on käynnistymässä vuoden 2009 aikana. Lisäksi Sito<br />

Oy on laatimassa Heinäveden <strong>kunta</strong>an selvitystä Heinäveden koulupihojen ja torialueen<br />

liikenneturvallisuudesta. Koulupihojen ja torialueen liikenneturvallisuusselvityksessä on<br />

esitetty liikenneturvallisuuden parantamista taajaman alueella Kirkonkylän koulujen, S-<br />

Marketin piha-alueen sekä torin ympäristössä sekä Kermanrannatien varteen kevyenliikenteen<br />

väylän rakentamista ja Heinävedentien ja Kermanrannantien liittymän parantamista<br />

kiertoliittymäksi.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

17<br />

Kuva 9. Liikennemäärät Heinäveden kunnassa, Tiehallinto 2007.<br />

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset<br />

Kuva 10. Heinäveden kirkko sijaitsee mäellä keskellä kirkonkylää. Kirkko (J. Stenbäck, 1890 -91) on<br />

Suomen toiseksi suurin puukirkko 2000 istumapaikallaan. Kirkonmäki on kulttuurihistoriallisesti<br />

merkittävä alue, jossa on vanha hautausmaa, kotiseutumuseo ja aiemmin mm. kunnantalona toiminut<br />

Pitäjäntupa (Heinäveden <strong>kunta</strong>, www.heinavesi.fi).<br />

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Heinäveden kunnassa:<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

18<br />

o Kirkonmäki ja satama<br />

o Heinäveden reitti<br />

o Lintulan luostari<br />

o Valamon luostari<br />

Heinäveden reitin merkitys kasvoi 1800 -1900-lukujen taitteessa, kun reitin laaja kanavaverkosto<br />

toteutettiin. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia,<br />

joihin liittyy mm. alkuperäisiä kanavanvartijan mökkejä ja vanhoja siltoja.<br />

Vesistöreitin varressa on myös ainutlaatuisia vanhoja asumusmaisemia ja huviloita. Heinäveden<br />

reitti on eräs Suomen arvokkaimmista vesistöreiteistä historiallisesti, maisemallisesti<br />

ja matkailullisesti.<br />

Seutukaavassa suojellut rakennukset ja kulttuurimaisemat suunnittelualueella<br />

o Heinäveden kirkko<br />

o Kirkonmäen kulttuurimaisema<br />

o satama<br />

o Kotiteollisuusneuvonta-asema (ent. pitäjäntupa)<br />

o museo (ent. pitäjänmakasiini)<br />

o Marjamäen pappila<br />

Kuva 11. Heinäveden kirkko (Heinäveden seura<strong>kunta</strong>, www.heinavedenseura<strong>kunta</strong>.fi).<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

19<br />

Kirkkomäen kulttuurimaisemaan kuuluvat kirkko, hautausmaa, pitäjäntupa ja pitäjänmakasiini.<br />

Heinäveden puukirkko (v. 1890 -91) on uusgotiikkaa edustava päätytornillinen<br />

pitkäkirkko, jossa on leveät ristivarret. Ympärillä on vanha kirkkotarha. Kirkonmäellä<br />

sijaitsee 1800-luvulla rakennettu pitäjäntupa, joka on nyt kotiteollisuusneuvontaasemana.<br />

Pitäjäntuvan pihapiirissä on entinen pitäjänmakasiini. Sen vanhin osa on rakennettu<br />

1800-luvun alkupuolella, uudempi siipi v. 1900. Museona se on ollut vuodesta<br />

1961. Pihapiiriin on kuulunut myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu, joka<br />

on nyttemmin purettu.<br />

Kirkonmäen kulttuurimaisemaan liittyy peltoaukean laidassa Pakarilan vanha talonpoikaistila,<br />

jonka pitkä, puinen päärakennus on viime vuosisadan keskivaiheilta ja edustaa<br />

osittain empiretyyliä. Kirkon tontti on alun perin lohkottu Pakarilan maista. Kirkolta<br />

johtaa tie alas satamaan, joka on ollut huomattava sisävesiliikenteen keskus. Satamaan<br />

kytkeytyy pieni asuntoalue sataman kukoistusajalta.<br />

Rakennusperinnön inventointi<br />

Heinävedellä on tehty kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden inventointi Etelä-<br />

Savon seutukaavaliiton toimesta v. 1987. Heinäveden kunnassa kohteita oli yhteensä 44<br />

kpl ja kirkonkylän alueella inventoituja kohteita oli 7 kpl, joista yksi rakennus on hävinnyt<br />

sittemmin. Näin ollen kirkonkylällä on jäljellä kuusi kulttuurihistoriallista kohdetta.<br />

Heinäveden kirkonkylän rakennushistoriaa aikaväliltä 1900 – 2000 on tutkinut arkkitehti<br />

Petri Enqvist Etelä-Savon taidetoimikunnan projektissa Näe oma ympäristösi v. 2001.<br />

Taulukko: Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Heinäveden keskustaajamassa (inventointi 1987)<br />

1. Heinäveden kirkko<br />

Suomen toiseksi suurin puukirkko, rakennettu talkoovoimin<br />

1890 -91. Suunnittelijana aikakautensa tuotteliain kirkkosuunnittelija<br />

Josef Stenbäck.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

20<br />

2. Kirkonmäki<br />

Arvokas kulttuurimaisema. Perinteinen pitäjän hallinnollinen<br />

keskus perinteisine rakennuksineen. Ensimmäinen kirkko valmistui<br />

1748. Nykyinen kirkko järjestyksessä kolmas, vuodelta<br />

1891. Kirkon vieressä hautausmaa. Kirkonmäeltä näköalat yli<br />

kirkonkylän ja Kermajärven. Kirkonmäellä myös entiset pitäjäntupa<br />

ja pitäjänmakasiini. Kirkonmäen ja Parkinlammen välinen<br />

alue säilynyt avarana, harvaan rakennettuna peltomaisemana<br />

seutukaavan (1987) suositusten mukaan.<br />

3. Pakarila<br />

Hirsinen, osittain empiretyylinen talonpoikaistalo 1800-luvun<br />

puolivälistä. Yksi kirkonkylän kolmesta kantatilasta. Tilan maista<br />

erotettu kirkonmäen julkisten rakennusten tontit ja asuintontteja<br />

1800-luvulta lähtien. Inventoinnin (1987) jälkeen kaksi<br />

tilan ulkorakennuksista hävinnyt, alun perin pihapiirissä ollut<br />

sauna, kaksikerroksinen aittarakennus, kellari, varasto ja kuivaamo.<br />

4. Satama<br />

Vanha satama-alue, johon kuuluu laitureita ja ranta-asutusta.<br />

Aikoinaan tärkeä satama Saimaan laivaliikenteessä, mm. Savonlinna-Kuopio-reitin<br />

laivojen yöpymispaikka. Satama-aluetta<br />

on laajennettu ja uusittu inventoinnin (1987) jälkeen, myös satamaan<br />

vievää tietä on levennetty.<br />

5. Kotiteollisuusneuvontaasema<br />

(ent. pitäjäntupa)<br />

Pitäjäntupa kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan. Hirsinen<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

21<br />

tupa 1800-luvulta, toimi kunnantalona 1960-luvulle asti. Peruskorjattu<br />

1983.<br />

6. Museo (ent. pitäjänmakasiini)<br />

Entinen pitäjän lainajyvästö, vanhin osa 1800-luvun alkupuolelta,<br />

uudempi siipi vuodelta 1900. Kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan.<br />

Museona vuodesta 1961. Samassa pihapiirissä sijainnut,<br />

1900-luvun alkupuolella rakennettu kansakoulu on hävinnyt<br />

v. 1987 jälkeen.<br />

7. Marjamäen pappila<br />

Kappalainen Bohlinin piirustusten mukaan rakennettu ja n. v.<br />

1850 valmistunut pappila on edelleen seurakunnan omistuksessa<br />

ja asuinkäytössä.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

22<br />

Kuva12. Kulttuurihistoriallisten, v. 1987 inventoitujen kohteiden sijainti kartalla.<br />

Muinaisjäännökset<br />

Suunnittelualueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä.<br />

Turun yliopiston arkeologian laitoksen tutkija FM Juha Ruohonen tulee suorittamaan<br />

Heinäveden kunnan alueella historiallisen ajan hautapaikkojen inventoinnin sekä koekaivauksia.<br />

Tutkimuslupa usean kunnan laajuiselle inventointihankkeelle on saatu Museovirastolta<br />

v. 2007. Heinäveden reitin kanavat kuuluvat Museoviraston muinaisjäännösten<br />

hoito-ohjelmaan (2005) historiallisen ajan kohteina. 5<br />

5 Museovirasto<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

23<br />

Kermajärven Kermanselältä noin neljä kilometriä Heinäveden kirkolta koilliseen on<br />

löydetty kolmelta pieneltä saarelta lapinraunioita. Ne löytyivät muinaisjäännösten inventoinnissa<br />

v. 1991. Kolmen lähekkäisen, luonnontilaisen saaren lapinrauniot muodostavat<br />

harvinaisen, valtakunnallisesti merkittävän muinaisjäännöskokonaisuuden. 6<br />

Heinäveden reitin varrelta on löydetty kalliomaalauksia, mm. valtakunnallisesti merkittävä<br />

Vierunvuoren kalliomaalaus, joka sijaitsee n. 14 km Heinäveden kirkosta eteläkaakkoon.<br />

Lisäksi Heinäveden kunnan alueella on tehty irtolöytöjä, kuten karhunpään<br />

muotoinen vasarakirves.<br />

Tekninen huolto<br />

Suunnittelualueet kuuluvat kunnan vesi- ja viemäriverkostoon.<br />

Erityisalueet<br />

Korttelin 14 itäpuolella sijaitsee kirkon hautausmaa ja korttelin 18 itäpuolella Parkintauksen<br />

hautausmaa. Korttelin 48 lounaiskulmassa sijaitsee lämpölaitos ja korttelissa 127<br />

jätevedenpuhdistamo.<br />

Erityiskohteet<br />

Heinäveden kirkonkylän alueella kulkee useita sähkölinjoja.<br />

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt<br />

Jätevedenpuhdistus: Heinäveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskustaajaman<br />

kaakkoisosassa, korttelissa 127. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 0,3<br />

km etäisyydellä puhdistamorakennuksista keskustaajaman suuntaan ja noin 0,5 km<br />

kaakkoon sijaitsee lähimmät teollisuushallit. Muutoin puhdistamon ympäristö on asumatonta<br />

metsätalousaluetta. Asutuksen ja jätevedenpuhdistamon välissä kasvaa sakeaa,<br />

täysikasvuista havumetsää. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella<br />

eikä jätevesien vaikutusalueella ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita, pintavedenottamoita,<br />

eikä yleisiä uimarantoja tai muita vastaavia virkistysalueita. Heinäveden<br />

jätevedenpuhdistamolla käsitellään kirkonkylän keskustaajaman asumis- ja teollisuusjätevedet.<br />

Alkuperäinen puhdistamo on valmistunut 1985 ja puhdistamon saneeraus ja<br />

laajennustyöt valmistui keväällä 2002. Puhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietelaitos.<br />

Laitoksen puhdistetut jätevedet johdetaan Heinäveden reittiin kuuluvaan Itälahteen avoojassa.<br />

7<br />

Pilaantuneet maa-alueet: Heinäveden kirkonkylän kaava-alueella sijaitsee kaksi polttoaineen<br />

jakelupistettä, jotka ovat palovaaraa aiheuttavia tuotantolaitoksia. Kyseessä olevilla<br />

alueilla voi olla pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita.<br />

6 Museovirasto<br />

7 Ympäristölupapäätös ESA 2003 Y 315.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

24<br />

Melu: Heinäveden kirkonkylän läpi kulkee seututie 476, joka aiheuttaa liikennemelua<br />

suunnittelualueelle. Lisäksi Heinäveden kirkonkylän kokoojaväylänä toimii seututie<br />

476:n kanssa risteävä Asemantie – Kermanrannantie.<br />

3.1.4 Maanomistus<br />

Suunnittelualueen maanomistajia ovat Heinäveden <strong>kunta</strong>, valtio, seura<strong>kunta</strong> sekä yksityiset<br />

maanomistajat.<br />

3.2 Suunnittelutilanne<br />

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />

Maa<strong>kunta</strong>kaava<br />

Etelä-Savon liitossa on käynnissä Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavan laadinta. Maa<strong>kunta</strong>valtuusto<br />

on hyväksynyt maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksen 29.5.2009 ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriön<br />

vahvistamiskäsittelyssä.<br />

Maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksessa on esitetty seuraavia merkintöjä Heinäveden kirkonkylän<br />

alueelle:<br />

a<br />

SR 608<br />

ma 600<br />

lsv 215<br />

maV 550<br />

Paikalliskeskusten alue.<br />

Rakennussuojelukohde (SR 2.608 Heinäveden kirkko, kotiteollisuusneuvontaasema,<br />

museo, Pakarila, Satama ja asuntoalue)<br />

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä kohde<br />

(ma 600 Marjamäen pappila)<br />

Venesatama (Vierasvenesatama, kirkonkylä)<br />

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti<br />

merkittävä alue (Heinäveden reitti)<br />

Lisäksi maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksessa ovat merkinnät moottorikelkkailureitistä, valtatiestä/kantatiestä<br />

ja seututiestä/pääkadusta.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

25<br />

Kuva 13. Ote Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksesta.<br />

Seutukaava<br />

Heinävesi kuuluu Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>an. Vahvistetut seutukaavat kattavat koko Etelä-Savon<br />

maakunnan alueen. Seutukaavoista julkaistiin 2001 yhdistelmä, johon on koottu<br />

kaikki kuusi vahvistettua seutukaavaa. Seutukaava on voimassa, kunnes valmisteilla<br />

oleva maa<strong>kunta</strong>kaava korvaa sen.<br />

Heinäveden kirkonkylään kohdistuvat seuraavat seutukaavan merkinnät:<br />

A<br />

T<br />

Ares<br />

Taajamatoimintojen alue (A 07.100 Kirkonkylä).<br />

Teollisuustoimintojen alue (T 07.120 Kirkonkylän teollisuusalue, T 07.122 Kirkonkylän<br />

läntinen teollisuusalue).<br />

Taajamatoimintojen reservialue (Ares 07.101 Kurikkaniemi)<br />

Lisäksi alueella on merkinnät rakennussuojelukohteista ja kulttuurimaisemakohteista<br />

(SR 07.601 Heinäveden kirkko, km 07.602 Kirkonmäen kulttuurimaisema, SR 07.604<br />

satama, SR 07.605 Kotiteollisuusneuvonta-asema, SR 07.606 museo, SR 07.622 Marjamäen<br />

pappila).<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

26<br />

Kuva 14. Ote Etelä-Savon seutukaavasta (2001).<br />

Yleiskaava<br />

Kaava-alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava (hyväksytty 28.1.1991).<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

27<br />

Kuva 15. Heinäveden kirkonkylän osayleiskaava.<br />

Voimassa oleva asemakaava<br />

Kaava-alueella on voimassa useina eri vuosina vahvistuneita asemakaavoja, vuodelta<br />

1966 lähtien.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

28<br />

Kuva 16. Heinäveden kirkonkylän asemakaava.<br />

Rakennusjärjestys<br />

Heinäveden kunnan rakennusjärjestys hyväksyttiin Heinäveden kunnanvaltuustossa<br />

28.05.2001 ja se tuli voimaan 01.06.2001.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

29<br />

Tonttijako- ja rekisteri<br />

Kaava-alue kuuluu valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin.<br />

Pohjakartta<br />

Heinäveden kirkonkylän pohjakartta on laadittu vuonna 2007 ja hyväksytty 18.1.2008.<br />

Pohjakartta-aluetta on täydennetty vuonna 2009.<br />

Rakennuskiellot<br />

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.<br />

Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat<br />

- Heinäveden kunnan rakennusjärjestys (2001).<br />

- Heinäveden rakennusinventointi (1987).<br />

- Heinävesi I-II. Hämynen Tapio (1986) & Hartikainen Heimo (1989).<br />

- Näe oma ympäristösi – projekti Heinävedellä. Etelä-Savon taidetoimi<strong>kunta</strong> & Enqvist<br />

Petri (2001).<br />

- Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavan liittyvät selvitykset.<br />

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista<br />

Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista<br />

alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Päätöksessä<br />

tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2)<br />

eheytyvä yhdys<strong>kunta</strong>rakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö,<br />

virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin<br />

seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.<br />

Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta.<br />

Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä<br />

on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2–4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku<br />

8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan<br />

ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana<br />

on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta<br />

on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta.<br />

Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

30<br />

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />

4.1 <strong>Asemakaavan</strong> suunnittelun tarve<br />

”Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin<br />

vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.” (Maankäyttö- ja rakennuslaki<br />

60 §)<br />

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset<br />

Heinäveden kunnan tekninen lauta<strong>kunta</strong> on 24.4.2007, § 84 päättänyt kirkonkylän asemakaavan<br />

tarkastamisesta ja ajantasaistamisesta.<br />

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö<br />

4.3.1 Osalliset<br />

Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu<br />

huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn<br />

on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa.<br />

Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, <strong>kunta</strong>laiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen<br />

kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen,<br />

työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa.<br />

Tässä kaavahankkeessa ovat osallisia:<br />

- Heinäveden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat<br />

- maanomistajat<br />

- kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat<br />

- rajanaapurit<br />

- alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt<br />

Viranomaiset:<br />

- Etelä-Savon liitto<br />

- Etelä-Savon ympäristökeskus<br />

- Savonlinnan maa<strong>kunta</strong>museo / Museovirasto<br />

- Tiehallinto / Kaakkois-Suomen tiepiiri<br />

Muut :<br />

- Heinäveden seura<strong>kunta</strong><br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

31<br />

4.3.2 Vireilletulo<br />

Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ilmoitettiin<br />

maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaisesti 5.2.2008 Heinäveden lehdessä ja kunnan<br />

kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 14.2.2008 alkaen.<br />

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt<br />

<strong>Asemakaavan</strong> muutos laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajan, viranomaisten ja<br />

muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista<br />

ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla sekä Heinäveden lehdessä ja internetissä<br />

(www.heinavesi.fi). Maanomistajia informoidaan kirjeitse. Kaava-aineistot pidetään<br />

nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa.<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu palautetta.<br />

Valmisteluaineisto osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen (OAS) oli nähtävillä<br />

14.2.2008 alkaen 30 päivän ajan.<br />

Luonnosaineisto nähtävillä x.x.- x.x.xxxx. Lausunnot ja mielipiteet oli toimitettava<br />

x.x.xxxx mennessä.<br />

Ehdotusaineisto nähtävillä x.x.- x.x.xxxx. Muistutukset oli toimitettava x.x.xxxx mennessä.<br />

Neuvotteluja maanomistajien kanssa.<br />

4.3.4 Viranomaisyhteistyö<br />

Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa viranomaisneuvotteluja on pidetty seuraavasti:<br />

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 2.10.2008<br />

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esille tulivat seuraavat asiat:<br />

- Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaava on tulossa ehdotusvaiheeseen. Maa<strong>kunta</strong>kaavassa on<br />

määritelty paikalliskeskusten alue. Kunta itse määrittelee taajaman ulottuvuuden<br />

(yleiskaavalla). Heinäveden kunnan osalta maa<strong>kunta</strong>kaavaan ei ole tulossa merkittäviä<br />

muutoksia. Voimassa olevassa seutukaavassa on kohtuullisen väljät rajat. Jos ko.<br />

asemakaavatyön yhteydessä laajennusalueet menevät seutukaavan taajamatoimintojen<br />

tai teollisuustoimintojen aluevarausten ulkopuolelle, on laajennusalueille oltava<br />

hyvät perusteet. Jos asemakaava-alue laajenee seutukaavassa osoitettujen rajausten<br />

ulkopuolelle, tulee ympäristöministeriöstä hakea poikkeamislupaa seutukaavasta.<br />

- Heinäveden kunnan taajaman suunnittelua ei tulisi tehdä pelkästään asemakaavalla,<br />

vaan pohjalla tulisi olla yleiskaava. Ympäristökeskus suosittelee myös yleiskaavan<br />

laatimista Heinäveden taajama-alueelle. Koko kunnan aluekäyttötarpeet olisi hyvä<br />

tutkia yleiskaavalla sekä tehdä vaihtoehtojen tarkastelua ja kehitysvaihtoehtoja.<br />

Heinäveden kunnan taajaman yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, jolloin asemakaavan<br />

laatimisen yhteydessä tarvitaan tarkempaa tarkastelua. Kaavamuutosten suhdetta<br />

tulee peilata yleiskaavaan ja löydettävä perustelut sille, miksi mahdollisesti on<br />

tarvetta poiketa yleiskaavasta. <strong>Asemakaavan</strong> vaikutuksissa tarkasteltava mm. kunnallistekniikka,<br />

laajennusalueet, ymv. Asemakaavamuutoksissa on mukana isoja<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

32<br />

asioita (liikenne, asuinalueet), jotka tulisi ratkaista ensin yleiskaavalla. Kunnan tulee<br />

harkita uudelleen yleiskaavan laatimista. Kunta harkitsee nykyistä toimeksiantoa ja<br />

sitä laajennetaan tarvittaessa. Tehty toimeksianto Heinäveden kunnan ja Pöyry Environment<br />

Oy:n kesken kattaa vain asemakaavan viennin numeeriseen muotoon uudelle<br />

pohjakartalle sekä tarvittavat kaavatarkastelut ja kaavan laajentamisalueet (kerrottu<br />

osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa). <strong>Asemakaavan</strong> päätavoitteena on sovittaa<br />

nykyinen kaava uudelle pohjakartalle.<br />

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee lisätä tietoa siitä, miten ja missä vaiheessa<br />

osalliset voivat kommentoida asemakaavaa. Kaavoituksessa huomioitava ja<br />

OAS:n lisättävä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Selvitysten osalta on käytävä<br />

läpi, onko tarvetta päivitykseen mm. muinaismuistojen ja rakennusinventoinnin<br />

osalta sekä laajennusalueiden osalta tarve luontoselvityksille.<br />

- Heinäveden kunnasta löytyy aineisto taajama-alueella vapaana olevien tonttien määrästä.<br />

Taajamassa sijaitsee joitakin vapaana olevia rakentamattomia tontteja. Osa<br />

näistä tonteista on vaikeita rakentaa. Tonttivaranto olisi hyvä käydä läpi (päivittää<br />

tieto) mm. asumisen ja teollisuuden osalta. Lisäksi tulisi pohtia, onko taajaman läheisyydessä<br />

vapaata aluetta rakentamiseen, minne olisi myös helppo rakentaa. Mahdollinen<br />

taajaman laajenemissuunta voisi olla Kerman suunta, jonne on jo osittain<br />

rakennettu kunnallistekniikkaa.<br />

- Kyseessä olevan Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamis- ja laajennustyön<br />

ulkopuolelle jätetään yleiskaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvat alueet (mm.<br />

Kurikkaniemi). Tämän kaavatyön yhteydessä tehdään akuutit kaavamuutokset. Kaavaluonnosvaiheessa<br />

voi ilmetä vielä uusia, yksityisten maanomistajien taholta tulevia<br />

muutostarpeita.<br />

- Kermanrannantien osalta tulle harkita, muutetaanko se tämän kaavatyön yhteydessä<br />

liikennealueesta kaduksi. Joka tapauksessa Kermanrannantie muuttuu kaduksi vuoden<br />

2010 jälkeen (siirtymäsäännös).<br />

- Kaavatöiden, ennen kaikkea kaavan laajennusalueiden yhteydessä on aikatauluun<br />

hyvä kiinnittää huomiota jo aivan kaavatyön alkuvaiheessa luontoselvitysten vuoksi.<br />

Linnustoselvityksille paras ajankohta on keväällä huhti-toukokuussa, liitooravaselvityksille<br />

helmi-maalis-huhtikuussa ja kasvillisuusselvitykselle kesällä. Selvitysraportit<br />

toimitetaan ympäristökeskuksen biologille tarkistettavaksi. Kaavaa<br />

voidaan laatia luontoselvitysten kanssa samanaikaisesti.<br />

- Kaavatyön ”sivutuotteena” syntyy sähköinen ajantasa-asemakaava. Ajantasaasemakaava<br />

on hyvä liittää asemakaava-aineistoon liitteeksi, jolloin osallisilla ja viranomaisilla<br />

on mahdollisuus verrata olemassa olevaa ja suunniteltua tilannetta.<br />

Kaavaselostukseen tulee ”purkaa auki” ainakin kaavamuutoskohteet sekä asemakaavan<br />

laajennusalueet.<br />

- Mainitut asemakaavan muutos- ja laajennushankkeet voidaan hoitaa voimassa olevan<br />

yleiskaavan mukaan. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava laajempi tarkastelualue,<br />

sillä kirkonkylän alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

33<br />

Asemakaavamuutokset ja – laajennukset:<br />

1. Lämpölaitos<br />

- Teollisuusalueelle, kortteliin 122 on suunnitteilla uusi varalämpölaitos. Nykyisin<br />

alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön kaavamerkinnällä T. Kaavamuutoksen myötä<br />

osa tontista muutetaan energiahuollon alueeksi, EN.<br />

- Keskustelun yhteydessä ilmeni tarvetta myös toiselle varalämpölaitokselle, jonka sijoituspaikka<br />

olisi hyvä olla Kermanrannatien läheisyydessä. Varalämpölaitoksen sijoittaminen<br />

asuinalueiden läheisyyteen on hankalaa, sillä valituksia tulee helposti.<br />

Varalämpölaitoksen osalta tulee selvittää sen aiheuttamat vaikutukset sekä laskeumat.<br />

Varalämpölaitoksen paikkaa selvitellään ja tarvittaessa se huomioidaan<br />

asemakaavatyön yhteydessä.<br />

2. Heinävedentien ja Kermanrannantien risteysalue<br />

- Heinävedentien ja Kermanrannantien risteys on koettu liikenneturvallisuuden kannalta<br />

turvattomaksi risteysalueeksi. Kunnassa on pohdittu mm. olisiko risteykseen<br />

mahdollista rakentaa kiertoliittymä. Kaakkois-Suomen tiepiiri ei ole tutkinut tarkemmin<br />

mahdollisuutta rakentaa kiertoliittymää ko. risteysalueelle. Kaavoituksen<br />

yhteydessä on hyvä tutkia myös muita mahdollisuuksia parantaa risteyksen liikenneturvallisuutta.<br />

Liikenne risteysalueen läheisyydessä on lisääntynyt. Kaavatyön yhteydessä<br />

selvitettävä vanhoista liikennelaskemista paljonko alueen läheisyydessä on<br />

liikennettä ja mihin saakka liikenteen ennusteet on ulotettu.<br />

- Keskustelun yhteydessä esille nousi meluselvityksen tekeminen, jolle Heinäveden<br />

taajama-alueella olisi arvetta.<br />

3. Entinen neuvola<br />

- Entinen neuvolan rakennus on myyty yksityiselle henkilölle. Kirkonkylän asemakaavan<br />

ajantasaistamisen yhteydessä selvitetään/ratkaistaan neuvolan rakennuksen<br />

uusi käyttötarkoitus.<br />

4. Koulu (uusi ja vanha)<br />

- Uusi koulu on tarkoitus rakentaa kortteliin 47 ja suunnittelu on käynnissä. Koulun<br />

asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee huomioida liikenneturvallisuus koulun alueella<br />

sekä sen läheisyydessä. Entiselle koulurakennukselle ei ole vielä keksitty uutta<br />

käyttöä. Vuoden loppuun mennessä selvinnee mitä ko. rakennukseen voisi sijoittaa.<br />

Liikennejärjestelyt lienevät mietittävä kohta, jos alueelle sijoittuu esimerkiksi liikerakennuksia,<br />

tms.<br />

5. Kirkontaus/Kermanranta<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

34<br />

- Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan asuinalueen osalta asemakaava tarkistetaan ja<br />

päivitetään. Voimassa olevassa asemakaavassa osa tonteista on rakentamattomaksi<br />

kelpaamattomia (suuret korkeuserot).<br />

6. Venesatama<br />

- Heinäveden venesataman läheisyydessä tarkoituksena on ottaa asemakaavaan mukaan<br />

muutama jo olemassa omakotitalotontti. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa<br />

venesataman läheisyyteen matkailua palvelevaa rakentamista. Keskusteluja on<br />

käyty myös uimahallin rakentamisesta venesataman läheisyyteen, mutta se lienee<br />

vielä haave tässä vaiheessa. Vireillä on myös matkailun kehittämishanke, joka tulee<br />

huomioida asemakaavaa laadittaessa.<br />

7. <strong>Asemakaavan</strong> laajennusalueet<br />

- Yksityiset maanomistajat ovat ilmoittaneet <strong>kunta</strong>an maa-alueita, joille haluaisivat<br />

laajentaa kirkonkylän asemakaavaa (Kurikkaniemi, Knuutila). Laajennusalueille olisi<br />

halukkuutta sijoittaa omakotitalotontteja.<br />

- Kurikkaniemi on seutukaavassa osoitettu Ares- alueeksi. Alueelle ei ole laadittu<br />

yleiskaavaa tai asemakaavaa. Rakentaminen tulisi suunnata ensin taajamatoimintojen<br />

alueeksi osoitetuille alueille ja vasta sitten Ares- alueille. Kurikkaniemen alueella<br />

ei ole voimassa olevaa asemakaavan pohjakarttaa, eikä se kuulu sovittuun toimeksiantoon.<br />

Asemakaavatyössä pysytään toimeksiannon sisällä. Asemakaava-alueen<br />

laajentaminen yksittäisten kiinteistöjen osalta Kirkkotien länsipuolella, Knuutilan<br />

alueella onnistunee, sillä pohjakartta ko. kiinteistöjen osalta on lähes valmis.<br />

- Uusien asuinalueiden osoittaminen asemakaava-alueen rajojen ulkopuolelle onnistunee,<br />

suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että laajennusalueet sijoittuvat<br />

maa<strong>kunta</strong>kaava/seutukaavan taajamatoimintojen rajausten sisäpuolelle. <strong>Asemakaavan</strong><br />

laajennuksissa tulee huomioida, että pohjakartan tulee olla voimassa koko kaava-alueella.<br />

<strong>Asemakaavan</strong> laajennusalueiden osalta tulisi tutkia luonnonolot. Alueet<br />

lienevät tällä hetkellä pääosin maa- ja metsätalousaluetta, jolloin niiltä voi löytyä<br />

luonnon monimuotoisuusarvoja.<br />

4.4 <strong>Asemakaavan</strong> tavoitteet<br />

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet<br />

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskettavat Heinäveden kunnan asemakaavaaluetta<br />

mm. seuraavien kokonaisuuksien osalta:<br />

Toimiva aluerakenne<br />

- tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä<br />

Eheytyvä yhdys<strong>kunta</strong>rakenne ja elinympäristön laatu<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

35<br />

- pyritään edistämään hyvää taajamakuvaa<br />

- pyritään edistämään olevan rakennuskannan hyödyntämistä<br />

- pyritään monipuolistamaan kunnan asuntotonttitarjontaa<br />

- pyritään edistämään kaukolämmön käyttöedellytyksiä<br />

- otetaan huomioon tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvien riskien ehkäiseminen<br />

- varaudutaan lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin<br />

- pyritään sijoittamaan haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavat<br />

toiminnot riittävän etäälle vaikutuksille herkistä toiminnoista<br />

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat<br />

- pyritään edistämään kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä<br />

- otetaan huomioon valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisemat<br />

- pyritään osoittamaan matkailun kehittämiselle riittävät alueet<br />

- otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarpeet ja käyttötarpeet<br />

- pyritään luomaan viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia<br />

Toimivat yhteysverkostot<br />

- varaudutaan tarvittaviin liikenneyhteyksiin sekä niiden nykyisiin ja tuleviin tilavarauksiin<br />

- pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta.<br />

Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksen asettamat tavoitteet<br />

Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavan asettamien tavoitteiden mukaan taajamatoimintojen alueen<br />

ja sen lähituntuman suunnittelussa tulisi ottaa huomioon mm. seuraavat seikat:<br />

Kunnan asettamat tavoitteet<br />

Järvi- ja rantaluontoa hyödynnetään kestävällä aluetaloudellisella tavalla<br />

luonnonympäristön arvoja vaalien<br />

Taajamatoimintojen alueen läheisyyteen on varattava riittävästi virkistysalueita<br />

ja ulkoilureittejä<br />

Suunnittelussa tulee huomioida se, että taajama-alueelle jää myös rakentumatonta<br />

ranta-aluetta<br />

Vapaa-ajan asuminen ja matkailu tulisi kytkeä muuhun yhdys<strong>kunta</strong>rakenteeseen<br />

Olemassa olevaa yhdys<strong>kunta</strong>rakennetta tulee kehittää ja hyödyntää suunnittelussa<br />

<strong>Asemakaavan</strong> päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle<br />

vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle. Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat<br />

asemakaava-alueen laajentaminen mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle, satama-alueen<br />

kehittäminen, uuden ala-asteen, uimahallin ja varalämpökeskuksen sijoittuminen<br />

kirkonkylään, ulkoilureittien yhteensovittaminen sekä kulttuurihistoriallisten<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

36<br />

arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella. Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa<br />

myös muita vähäisiä kaavamuutoksia.<br />

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset<br />

4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta<br />

<strong>Asemakaavan</strong> muutoksen vaikutuksia arvioitaessa vaihtoehdot ovat:<br />

VE0:<br />

VE1:<br />

<strong>Asemakaavan</strong> muutosta ja laajennusta ei tehdä<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava ajantasaistetaan sekä tehdään tarvittavat<br />

asemakaavan muutokset ja laajennukset.<br />

Lähtökohdat vaihtoehdoille<br />

- Asemakaava saatetaan ajan tasalle<br />

- Edistetään alueen tyhjien tonttien rakentamista<br />

- Turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen<br />

- Luodaan edellytykset uusille palveluille ja työpaikoille<br />

- Huomioidaan luonnon ja maiseman erityispiirteet ja suojeluarvot<br />

- Tarkistetaan kiinteistörajojen epätarkkuudet<br />

- Yhtenäistetään ja tarkistetaan voimassa olevat aluevaraukset ja maankäyttö<br />

Maankäytölliset vaihtoehdot<br />

HYVÄT VAIKUTUKSET<br />

HUONOT VAIKUTUKSET<br />

VE 1<br />

- Säilytetään alueen<br />

kulttuurihistorialliset arvot<br />

- Tarkistetaan alueen<br />

kiinteistörajat<br />

- Aluevarausten ja maankäytön<br />

tarkistaminen<br />

- Tehdään tarvittavat<br />

asemakaavan muutos- ja<br />

laajennustyöt<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Alueen kulttuurihistorialliset arvot<br />

säilyvät<br />

Kiinteistörajat tarkentuvat<br />

Taajaman maankäyttö selkeytyy ja<br />

aluevaraukset täsmentyvät<br />

Luonnon ja maiseman erityispiirteet<br />

huomioidaan<br />

Tonttitarjonta lisääntyy ja<br />

monipuolistuu kaavanlaajennuksen<br />

myötä<br />

Heinävesi pystyy vastaamaan<br />

monipuolisemmin tonttikysyntään<br />

Kasvava tonttitarjonta lisää<br />

kiinnostusta taajama-asumista<br />

kohtaan<br />

Taajamakuvalliseen ilmeeseen<br />

kiinnitetään kaavatarkistuksen<br />

myötä aiempaa enemmän huomiota,<br />

mikä vaikuttaa myönteisesti<br />

asukkaiden viihtyvyyteen<br />

<br />

Liikenteen määrä voi lisääntyä<br />

hieman<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

37<br />

VE 0<br />

- Asemakaavaa ei<br />

ajantasaisteta<br />

Liikenteen määrä ei lisäänny Alueen kulttuurihistorialliset arvot<br />

eivät välttämättä säily<br />

Taajamakuvan hoitoon ei kiinnitetä<br />

lisähuomiota eikä taajamakuvallisia<br />

kehitysalueita tule merkityksi<br />

kaavaan<br />

Tonttitarjonta ei kasva ja<br />

monipuolistu<br />

Taajama-asumisen kiinnostavuus ja<br />

asumisvaihtoehdot eivät lisäänny<br />

Kiinteistörajojen epätarkkuudet<br />

jäävät ennalleen<br />

Aluevarausten ja totetutuneen<br />

maankäytön välille voi jäädä<br />

ristiriitoja tai epäselvyyksiä<br />

Luonnon ja maiseman erityispiirteet<br />

ja suojeluarvot voivat jäädä<br />

huomiotta<br />

4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet<br />

Asemakaavaehdotukseksi päädyttiin esittämään versiota VE1.<br />

Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen<br />

Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa asemakaavamuutoksesta on neuvoteltu aloitusvaiheessa<br />

2.10.2008.<br />

Asemakaavaluonnoksesta lausunnot saatiin xx. Yhteenveto saaduista lausunnoista ja<br />

vastineet niihin ovat liitteessä x.<br />

Asemakaavaluonnoksesta esitettiin nähtävillä olon aikana (x.x.-x.x.xxxx) x kpl mielipiteitä.<br />

Yhteenveto saadusta lausunnosta on liitteessä x.<br />

Asemakaavaehdotuksesta lausunnot saatiin xx. Yhteenveto saaduista lausunnoista ja<br />

vastineet niihin ovat liitteessä x.<br />

Asemakaavaehdotuksesta jätettiin x kpl muistutuksia nähtävillä olon aikana (x.x.-<br />

x.x.xxxx). Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja vastineet niihin ovat liitteessä x.<br />

4.5.3 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset<br />

Kaavoituspäätös (tekninen lauta<strong>kunta</strong>)<br />

24.4.2007, § 84<br />

Vireilletuloilmoitus (Heinäveden lehdessä)<br />

5.2.2008<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />

asetettiin nähtäville<br />

14.2.2008 alkaen<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

38<br />

Viranomaisneuvottelu<br />

2.10.2008<br />

Nähtävillepanopäätös (tekninen ltk.)<br />

x.x.xxxx, § x<br />

Kaavaluonnoksen nähtävillä pito<br />

x.x.- x.x.xxxx<br />

Kaavaehdotuksen nähtävillä pito<br />

x.x.- x.x.xxx<br />

Viranomaisneuvottelu<br />

x.x.xxxx<br />

<strong>Asemakaavan</strong> käsittely<br />

kunnanhallitus x.x.xxxx, § x<br />

Asemakaava hyväksytty<br />

Heinäveden kunnanvaltuustossa x.x.xxxx, § x<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

39<br />

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />

5.1 Kaavan rakenne<br />

Tämä teknisluoteinen kaavamuutos ei vaikuta merkittävästi Heinäveden taajaman kokonaisrakenteellisiin<br />

maankäyttöratkaisuihin. Merkittävimmät muutokset tapahtuvat Kermanrannan<br />

ja Kirkonmäen pohjoispuolelle rakentuneen asuinalueen alueen välillä. Tälle<br />

alueelle on osoitettu uusia pientalotontteja ja liiketoimintaa mahdollistava AL –<br />

kortteli sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen tontti, jolle on mahdollista rakentaa uimahalli/kylpylä.<br />

Lisäksi asemakaava-alue laajenee kortteleiden 23 ja 22 länsipuolelle, jonne<br />

on osoitettu myös pientalotontteja.. Muutoin kaava-alueella tapahtuvat muutokset ovat<br />

pieniä mm. kortteleiden käyttötarkoituksen sekä kerroslukujen ja tehokkuuslukujen<br />

muutoksia ja tarkistuksia.<br />

Kaavaan on rajattu maisemallisesti ja kyläkuvallisesti tärkeät alueet. Taajaman pohjoisosa<br />

kirkonmäeltä satamaan on rajattu kokonaan maisemallisesti tärkeäksi alueeksi.<br />

Satama ja kirkonmäki kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurimaisemaalueisiin.<br />

Kyläkuvallisesti arvokkaita alueita ovat alueet kirkonmäeltä Kermanrannantien<br />

itäpuolelle Pakarilaan ulottuva alue ja sataman alue lähiympäristöineen.<br />

5.1.1 Mitoitus<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueen laajuus on yhteensä noin 257 ha. Asemakaava-alue<br />

laajenee noin 21 ha, kun kaava-aluetta laajennetaan kortteleiden 22 ja 23<br />

länsipuolelle sekä Kirkonmäen ja Kermanrannan väliselle alueelle.<br />

Asemakaava-alueesta on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) noin 1,7 ha,<br />

rivitalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKR) 0,3 ha, asuinpientalojen korttelialueeksi<br />

(AP, AP-1) noin 7,9 ha, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten<br />

korttelialueeksi (AR, AR-1) noin 16,0 erillispientalojen korttelialueeksi (AO) noin 67,3<br />

ha, rivitalojen tai erillisten enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialueeksi<br />

(AOR) noin 2,0 ha, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL) noin 7,8<br />

ha, yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (ALK) noin 1,2 ha ja maatilojen<br />

talouskeskusten korttelialueeksi (AM) noin 1,4 ha.<br />

Yleisten rakennusten korttelialueeksi on osoitettu (Y) noin 0,9 ha, julkisten lähipalvelurakennusten<br />

korttelialueeksi (YL) noin 0,6 ha, hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi<br />

(YH) noin 0,9 ha, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi<br />

(YO) noin 1,8 ha, sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue<br />

(YS) noin 3,1 ha, museorakennusten korttelialueeksi (YM) noin 0,5 ha, kirkkojen<br />

ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK, YK/s-1) noin 3,0 ha.<br />

Liikerakennusten korttelialueeksi (KL, KL-1) on osoitettu noin 0,5 ha ja toimitilarakennusten<br />

korttelialueeksi (KTY-1) noin 1,1 ha.<br />

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T, T-1) on osoitettu noin 28,0 ha ja<br />

teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä<br />

vaatimuksia (TY) noin 1,1 ha.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

40<br />

Puistoksi (VP) on osoitettu noin 14,9 ha, lähivirkistysalueeksi (VL) noin 71,0 ha, urheilu-<br />

ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) noin 4,8 ha ja uimaranta-alueeksi (VV) noin 0,2<br />

ha.<br />

Maantien liikennealueeksi (LT) on osoitettu noin x ha, venesatamaksi/venevalkamaksi<br />

(LV) noin 0,6 ha ja yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) noin 0,4 ha. Vesialueeksi (W)<br />

noin 2,8 ha. Huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH) on osoitettu noin 0,4 ha.<br />

Yhdys<strong>kunta</strong>teknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET, ET-1) on<br />

osoitettu noin 1,0 ha, energiahuollon alueeksi (EN) noin 1,4 ha, hautausmaaksi (EH)<br />

noin 4,5 ha ja maa- ja metsätalousalueeksi (M) noin 6,2 ha.<br />

5.2 Aluevaraukset<br />

5.2.1 Korttelialueet<br />

AK, Asuinkerrostalojen korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen ja laajentamisen yhteydessä<br />

asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia asuinkerrostalojen korttelialueita. Asemakaava-alueella<br />

sijainneiden asuinkerrostalokortteleiden osalta on tarkistettu, että kortteli- ja<br />

tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu myös kerros- ja<br />

tehokkuuslukuja.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueella kortteli 44, korttelin 46 tontit 7 ja 8, korttelin<br />

58 tontti 1 ja kortteli 115 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueiksi.<br />

Korttelin 44 tehokkuusluku on e=0.50, jolloin rakennusoikeutta kortteliin muodostuu<br />

2292 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on ½kII. Korttelin 46 tontille 7 on osoitettu tehokkuusluvuksi<br />

e=0.50 ja tontille 8 e=0.60. Rakennusoikeutta tontille 7 muodostuu<br />

1251 kem 2 ja tontille 8 1156 kem 2 . Suurin sallittu kerrosluku tontilla 7 on ½kII ja tontilla<br />

8 III. Korttelin 58 tontilla 1 tehokkuusluku on e=0.40 ja suurin sallittu kerrosluku II.<br />

Rakennusoikeutta tontille muodostuu 598 kem 2 . Korttelin 115 tehokkuusluvuksi on<br />

osoitettu e=0.40. Rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 2552 kem 2 ja suurin sallittu<br />

kerrosluku on ½kII.<br />

AKR, Rivitalojen ja asuinkerrostalojen korttelialue.<br />

Korttelin 75 tontti 1 on osoitettu rivitalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta<br />

korttelialueella on 1000 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on ½kII.<br />

AP, Asuinpientalojen korttelialue.<br />

Uusia asuinpientalojen korttelialueita Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle on<br />

osoitettu 1 kpl. Kyseinen asuinpientalokortteli sijoittuu Kermanrantaan, Kurikkaniementien<br />

varrelle. Kortteliin on osoitettu kolme tonttia, jotka ovat jo rakennettuja. Uuden<br />

asuinpientalokorttelin lisäksi Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle sijoittuvat<br />

korttelit 59 ja 83 sekä korttelin 6 tontit 6-12, korttelin 11 tontti 1, korttelin 14 tontit 3 ja<br />

4 ja korttelin 148 tontti 2 on osoitettu asuinpientalojen korttelialueiksi.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

41<br />

Kortteleissa 6, 11, 14 ja 148 tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.20 ja korttelissa 83<br />

e=0.25. Suurin sallittu kerrosluku kortteleissa 11 ja 14 on ½kI, korttelissa 6 Iu½ ja kortteleissa<br />

83 ja 148 II. Rakennusoikeutta korttelin 6 tonteille muodostuu yhteensä noin<br />

3778 kem 2 , korttelin 11 tontille 1 noin 1002 kem 2 , korttelin 14 tonteille noin 2895 kem 2 ,<br />

kortteliin 83 noin 1203 kem 2 ja korttelin 148 tontille 2 noin 1009 kem 2 .<br />

Korttelissa 59 sijaitseva Marjamäen pappila on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi<br />

tehokkuudella e=0.25. Rakennusoikeutta alueelle muodostuu 1792 kem 2 ja suurin sallittu<br />

kerrosluku on II. Pihapiirissä sijaitseva asuinrakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi<br />

merkinnällä sr-1: historiallisesti / taajamakuvallisesti merkittävä rakennus.<br />

Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas<br />

ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi pappilan pihapiiri on osoitettu<br />

alueeksi, jolla ympäristön ominaispiirteet säilytetään (/s-2). Alueella tapahtuva uudis-<br />

ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa<br />

ympäristön ominaispiirteisiin.<br />

Korttelissa 83 osa AP-tonteista ,muutetaan AO-tonteiksi, niin että kortteliin muodostuu<br />

kaksi AO-tonttia ja yksi AP-tontti. Korttelista puretaan tyhjillään olevat rivitalot.<br />

Kortteli 151 on uusi asuinpientalokortteli Kermanrannan läheisyydessä, Kurikkaniementien<br />

varrella. Korttelin tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.25 ja suurin sallittu kerrosluku<br />

on Iu½. Rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 2173 kem 2 .<br />

AP-1, Asuinpientalojen korttelialue. Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen<br />

enintään 15 %.<br />

Korttelissa 136 sijainnut rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue<br />

on muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi vastaamaan olemassa olevaa tilannetta.<br />

Korttelit 135 ja 136, korttelin 138 tontit 1 ja 2 sekä korttelin 139 tontit 1 ja 2 on osoitettu<br />

asuinpientalojen korttelialueeksi, joilla rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen<br />

enintään 15 %. Tehokkuusluku kyseessä olevissa kortteleissa on e=0.25 ja<br />

suurin sallittu kerrosluku II. Rakennusoikeutta kortteliin 135 muodostuu yhteensä 893<br />

kem 2 , kortteliin 136 yhteensä 925 kem 2 , korttelin 138 tonteille 1 ja 2 yhteensä 929 kem 2<br />

ja korttelin 139 tontille 1 ja 2 yhteensä 1369 kem 2 .<br />

AR, Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen ja laajentamisen yhteydessä<br />

asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten<br />

korttelialueita. Asemakaava-alueella sijainneiden rivitalokortteleiden osalta on<br />

tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu<br />

myös kerroslukuja ja tehokkuuslukuja.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle sijoittuvat korttelit 17, 23, 26, 30, 76–78<br />

ja 119 sekä korttelin 7 tontti 2, korttelin 24 tontit 6-7, korttelin 25 tontti 3, korttelin 27<br />

tontit 2-3, korttelin 32 tontti 4, korttelin 35 tontti 2, korttelin 39 tontti 9, korttelin 56<br />

tontti 2, korttelin 74 tontti 1, korttelin 79 tontit 1-2 ja korttelin 120 tontti 1 on osoitettu<br />

rivitalojentalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

42<br />

Heinäveden kirkonkylään sijoittuvilla rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten<br />

korttelialueilla tehokkuusluvuksi on pääasiassa osoitettu joko e=0.25 tai e=0.30. Ainoastaan<br />

kortteleissa 74 ja 76–79 rakennusoikeus on osoitettu rakennuspaikkakohtaisesti<br />

kerrosalaneliömetreinä. Korttelien suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on pääosin<br />

osoitettu I tai II ja joissakin tapauksissa joko ½kI tai ½kII.<br />

AR-1, Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Rakennuspaikan<br />

pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 15 %.<br />

Kortteli 131, korttelin 132 tontit 5 ja 6, korttelin 134 tontti 4 sekä korttelin 144 tontit 14<br />

ja 15 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi,<br />

joiden rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 15 %. Tehokkuusluku<br />

kyseessä olevissa kortteleissa on e=0.25 ja suurin sallittu kerrosluku II. Rakennusoikeutta<br />

kortteliin 131 muodostuu yhteensä 2780 kem 2 , korttelin 144 tonteille 14<br />

ja 15 yhteensä 2167 kem 2 , korttelin 132 tontille 5 ja 6 yhteensä 1742 kem 2 ja korttelin<br />

134 tontille 4 noin 923 kem 2 .<br />

AO, Erillispientalojen korttelialue.<br />

Uusia erillispientalojen korttelialueita Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle on<br />

osoitettu yhteensä 33 kpl, joista Kermanrannassa 22 ja niistä 12 rakentamatonta ja<br />

Knuutilan alueella 11, joista 1 rakennettu. Uudet erillispientalokorttelit sijoittuvat Kirkonmäen<br />

pohjoispuolelle rakentuneen asuinalueen ja Kermanrannan väliselle alueelle<br />

sekä Knuutilan alueelle. Osassa kortteleista sijaitsee jo olemassa olevia asuinrakennuksia<br />

ja osa on kokonaan rakentamattomia alueita. Heinäveden kirkonkylän alueella on<br />

tällä hetkellä vapaana noin 100 kpl omakotitalotontteja. Heinäveden <strong>kunta</strong> on halunnut<br />

monipuolistaa kirkonkylän tonttitarjontaa sekä tarjota uusia rakennuspaikkoja läheltä<br />

rantaa.<br />

Uusien erillispientalokortteleiden lisäksi Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle<br />

sijoittuvat korttelit 1-5, 8-10, 12, 15, 16, 18–19, 22, 36, 40–43, 53–55, 60–69, 71–73,<br />

75, 80–82, 91–93, 95, 97, 99, 101–102, 117–118, 121, 129–130, 133, 137, 140–142,<br />

145, 147 sekä korttelin 57 tontit 2-4, korttelin 58 tontit 2-8, korttelin 79 tontit 3-7, korttelin<br />

120 tontti 2, korttelin 6 tontit 1-5, korttelin11 tontit 2-14, korttelin 20 tontit 2-6,<br />

korttelin 24 tontit 3-5, korttelin 25 tontit 1-2, korttelin 28 tontit 4-11, korttelin 32 tontit<br />

1-3, korttelin 34 tontit 2-3, korttelin 35 tontit 1 sekä 3-9, korttelin 37 tontit 1-7, korttelin<br />

39 tontit 2-4 sekä 6 ja 10, korttelin 49 tontit 1-7, korttelin 50 tontit 1-10 sekä 12–14,<br />

korttelin 51 tontit 1-4, korttelin 52 tontit 1-3, korttelin 70 tontit 1-7, korttelin 83 tontit 1<br />

- 2 korttelin 94 tontit 1-3, korttelin 96 tontit 3-6,korttelin100 tontit 1 sekä 3-9, korttelin<br />

132 tontit 1-4, korttelin 134 tontit 1-3, korttelin 138 tontit 3-4, korttelin 139 tontit 3-6 ja<br />

korttelin 44 tontit 1-13 on osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi.<br />

Heinäveden kirkonkylään sijoittuvilla erillispientalojen korttelialueilla tehokkuusluvuksi<br />

on pääasiassa osoitettu joko e=0.20 tai e=0.25. Korttelien suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi<br />

on pääosin osoitettu I tai II ja joissakin tapauksissa joko ½kI tai Iu½.<br />

AOR, Rivitalojen tai erillisten enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialue,<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

43<br />

Korttelin 94 tontit 4-6, korttelin 96 tontit 1 ja 2 ja kortteli 98 on osoitettu rivitalojen tai<br />

erillisten enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten korttelialueiksi tehokkuudella<br />

e=0.25. Rakennusoikeutta korttelin 94 tonteille 4-6 muodostuu yhteensä 801 kem 2 korttelin<br />

96 tonteille 1 ja 2 yhteensä 598 kem 2 ja kortteliin 98 yhteensä 1379 kem 2 . Suurin<br />

sallittu kerrosluku korttelialueilla on I.<br />

AL, Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.<br />

Uusia asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle<br />

on osoitettu 1 kpl. Kyseinen korttelialue 149 sijoittuu Kermanrantaan,<br />

yleisen pysäköintialueen ja Rantatien väliin. Lisäksi korttelin 148 tontti 1 on muutettu<br />

asuinpientalojen korttelialueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja<br />

tehokkuusluku on muutettu 0,15:ta 0,25:een, kerrosluku on muutettu I:stä II:een. Kermanrannan<br />

ranta-alueella on varauduttu Heinäveden sataman kehittämiseen.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle sijoittuvat korttelit 21, 33, 38, 51, 116, ja<br />

149 sekä korttelin 5 tontti 1, korttelin 24 tontit 1-2, korttelin 34 tontit 1 ja 4, korttelin 37<br />

tontti 9, korttelin 39 tontti 7, korttelin 46 tontit 1-6, korttelin 50 tontti 13, korttelin 52<br />

tontti 4, korttelin 74 tontti 2 ja korttelin 148 tontti 1 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten<br />

korttelialueiksi.<br />

Heinäveden kirkonkylään sijoittuvilla asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueilla<br />

tehokkuusluku vaihtelee e=0.25 ja e=0.60 välillä. Ainoastaan kortteleissa 74 rakennusoikeus<br />

on osoitettu rakennuspaikkakohtaisesti kerrosalaneliömetreinä. Korttelien<br />

suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on pääosin osoitettu I, II tai III ja joissakin tapauksissa<br />

½kII.<br />

ALK, Yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen ja laajentamisen yhteydessä<br />

asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueita.<br />

Asemakaava-alueella sijainneiden kortteleiden osalta on tarkistettu, että kortteli-<br />

ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu myös<br />

kerroslukuja ja tehokkuuslukuja.<br />

Korttelin 28 tontit 1-3 sekä korttelin 31 tontit 2, 3 ja 5 ovat osoitettu yhdistettyjen liikeja<br />

asuinkerrostalojen korttelialueiksi. Tehokkuusluku korttelissa 28 on e=0.50 ja korttelissa<br />

31 e=0.60. Rakennusoikeutta kortteliin 28 muodostuu yhteensä 3136 kem 2 ja kortteliin<br />

31 yhteensä 3484 kem 2 . Suurin sallittu kerrosluku korttelissa 28 on ½kIII ja korttelissa<br />

31 III.<br />

AM, Maatilojen talouskeskusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia maatilojen talouskeskusten<br />

korttelialueita.<br />

Korttelissa 20 sijaitseva Pakarilan pihapiiri on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi<br />

tehokkuudella e=0.25. Rakennusoikeutta alueelle muodostuu 3409 kem 2 ja<br />

suurin sallittu kerrosluku on I. Pihapiirissä sijaitseva hirsinen talonpoikaistalo 1800-<br />

luvun puolivälistä on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi merkinnällä sr-1: historialli-<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

44<br />

sesti / taajamakuvallisesti merkittävä rakennus. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia,<br />

että rakennuksen historiallisesti arvokas ja taajamakuvan kannalta merkittävä<br />

luonne säilyy. Lisäksi Pakarilan pihapiiri on osoitettu alueeksi, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään (/s-2). Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen sekä<br />

muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin.<br />

Y, Yleisten rakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia yleisten rakennusten<br />

korttelialueita. Korttelin 48 tontti 8 on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi tehokkuudella<br />

e=0.40. rakennusoikeutta alueelle muodostuu 3659 kem 2 ja suurin sallittu<br />

kerrosluku on II. Tontilla sijaitsee Heinäveden monitoimitalo<br />

YL, Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia julkisten lähipalvelurakennusten<br />

korttelialueita. Asemakaava-alueella sijainneiden kortteleiden osalta on<br />

tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu<br />

myös kerroslukuja ja tehokkuuslukuja.<br />

Kortteli 103, korttelin 31 tontti 4 ja korttelin 7 eteläosa on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten<br />

korttelialueeksi.<br />

Korttelin 7 eteläosaan osoitetun julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen tehokkuusluku<br />

on e=0.50, jolloin rakennusoikeutta alueelle muodostuu 2350 kem 2 ja suurin<br />

sallittu kerrosluku on II. Korttelissa sijaitsee kirjasto ja kansalaisopisto. Korttelin 31<br />

tontin 4 tehokkuusluku on e=0.40, jolloin rakennusoikeutta alueella on 525 kem 2 ja suurin<br />

sallittu kerrosluku on II. Korttelissa sijaitsee sosiaalitoimisto. Korttelin 103 tehokkuudeksi<br />

on osoitettu e=0.30 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennusoikeutta kortteliin<br />

muodostuu 1692 kem 2 . Korttelissa sijaitsee päiväkoti.<br />

YH, Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen ja laajentamisen yhteydessä<br />

asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia asuinkerrostalojen korttelialueita. Asemakaava-alueella<br />

sijainneiden asuinkerrostalokortteleiden osalta on tarkistettu, että kortteli- ja<br />

tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu myös kerroslukuja<br />

ja tehokkuuslukuja.<br />

Kortteli 29 sekä korttelin 31 tontti 1 on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi.<br />

Korttelin 29 tehokkuusluku on e=0.50, jolloin rakennusoikeutta kortteliin muodostuu<br />

2440 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelissa sijaitsee Heinäveden kunnanvirasto,<br />

matkailutoimisto ja palolaitos. Korttelin 31 tontin 1 tehokkuusluvuksi on osoitettu<br />

e=0.60, jolloin rakennusoikeutta alueelle muodostuu 2271 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku<br />

on III. Tontilla sijaitsee Poliisin, Kelan ja työvoimatoimiston tilat.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

45<br />

YO, Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueella, korttelissa 27 sijainnut opetus- ja sosiaalitoimintoja<br />

palvelevien rakennusten korttelialue (Y-1) on muutettu julkisten lähipalvelurakennusten,<br />

toimitilarakennusten ja rivitalojen korttelialueeksi sekä puistoksi. Korttelissa<br />

27 sijainnut kirkonkylän ala-aste on jouduttu sulkemaan ja <strong>kunta</strong> etsii entisen koulun<br />

alueelle uutta käyttötarkoitusta. Uusi kirkonkylän ala-aste on suunniteltu rakennettavaksi<br />

korttelissa 47 sijaitsevan koulukeskuksen yhteyteen, jonka vuoksi korttelissa 47<br />

sijainneet asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet sekä yleinen pysäköintialue<br />

on muutettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.<br />

Kortteli 47 on osoitettu kokonaisuudessaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten<br />

korttelialueeksi tehokkuudella e=0.60. Rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 11032<br />

kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelissa sijaitsee nykyisin Heinäveden koulukeskus:<br />

yläaste ja lukio. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi myös ala-aste ja päiväkoti.<br />

Korttelialueen rajauksessa on huomioitu Suojalantien levennyt liikenneturvallisuuden<br />

parantamisen vuoksi.<br />

YS, Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen ja laajentamisen yhteydessä<br />

asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien<br />

rakennusten korttelialueita.<br />

Korttelin 56 tontti 1 on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten<br />

korttelialueeksi tehokkuudella e=0.35. Rakennusoikeutta korttelialueelle muodostuu<br />

8396 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on IV. tontilla sijaitsee Heinäveden kunnan<br />

terveyskeskus, palvelukeskus ja hammashoitola.<br />

YM, Museorakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia museorakennusten<br />

korttelialueita. Asemakaava-alueella sijainneiden museorakennuskortteleiden osalta on<br />

tarkistettu, että kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja.<br />

Kortteli 89 ja korttelin 100 tontti 2 on osoitettu museorakennusten korttelialueeksi.<br />

Korttelissa 89 sijaitsee Heinäveden museo, entinen pitäjänmakasiini. Rakennus on entinen<br />

pitäjän lainajyvästö, jonka vanhin osa on 1800-luvun alkupuolelta ja uudempi siipi<br />

vuodelta 1900. Rakennus kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan ja se on toiminut museona<br />

vuodesta 1961. Museorakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi kaavamääräyksellä<br />

sr-1: Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti merkittävä<br />

rakennus, jonka korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti<br />

arvokas ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi korttelialueen<br />

ympäristölle on osoitettu määräys /s-2: Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä<br />

muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Korttelin 89 tehokkuusluku<br />

on e=0.30, jolloin rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 824 kem 2 ja suurin<br />

sallittu kerrosluku on II.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

46<br />

Korttelin 100 tontilla 2 sijaitsee kotiteollisuusneuvonta-asema, entinen Pitäjäntupa. Hirsinen<br />

tupa 1800-luvulta ja se on toiminut kunnantalona 1960-luvulle asti. Rakennus<br />

kuuluu kirkonmäen kulttuurimaisemaan ja se on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi<br />

kaavamääräyksellä sr-1: Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti merkittävä<br />

rakennus, jonka korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen<br />

historiallisesti arvokas ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Lisäksi<br />

korttelialueen ympäristölle on osoitettu määräys /s-2: Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen sekä muut ympäristöä<br />

muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Tontin tehokkuusluku<br />

on e=0.30, jolloin rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 644 kem 2 ja suurin<br />

sallittu kerrosluku on I.<br />

YK, Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue.<br />

Korttelin 57 tontti 1 on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten<br />

korttelialueeksi tehokkuudella e=0.30. Rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 3289<br />

kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Tontilla sijaitsee Heinäveden evankelisluterilaisen<br />

seurakunnan seura<strong>kunta</strong>talo ja kirkkoherranvirasto.<br />

YK/s-1, Kirkollisten rakennusten korttelialue, jolla alueen ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään. Alueella sijaitsevia muistomerkkejä ja vastaavia ei saa hävittää eikä<br />

muuttaa siten, että niiden historiallinen/maisemallinen arvo vaarantuu.<br />

Korttelissa 14 sijaitsee Heinäveden evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko, joka on<br />

valtakunnallisesti arvokas rakennus. Kirkon alue on osoitettu kirkollisten rakennusten<br />

korttelialueeksi, jolla alueen ympäristön ominaispiirteet säilytetään. Alueella sijaitsevia<br />

muistomerkkejä ja vastaavia ei saa hävittää eikä muuttaa siten, että niiden historiallinen/maisemallinen<br />

arvo vaarantuu. Kirkko on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi<br />

kaavamääräyksellä srk-1: kirkkolain 14 luvun 5 §:n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus.<br />

Korjaus- ja muutostöissä on kuultava museovirastoa.<br />

KL, Liikerakennusten korttelialue.<br />

Kortteli 143, Heinävedentien varressa on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi tehokkuudella<br />

e=0.25. rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 176 kem 2 ja suurin sallittu<br />

kerrosluku on I.<br />

KL-1, Liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa myös polttoaineen jakelupisteen<br />

tarvitsemia rakennuksia ja rakennelmia<br />

Kortteli 45 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jonka alueelle saa rakentaa<br />

myös polttoaineen jakelupisteen tarvitsemia rakennuksia ja rakennelmia. Korttelin tehokkuusluvuksi<br />

on osoitettu e=0,40 jolloin rakennusoikeutta alueelle muodostuu xx<br />

kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelissa sijaitsee päivittäistavarakauppa polttoaineen<br />

jakelupisteineen.<br />

KTY-1, Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa liike- ja toimistorakennuksia,<br />

yleisiä rakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus-<br />

ja varastorakennuksia.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

47<br />

Entinen Heinäveden kirkonkylän ala-asteen alue, korttelin 27 tontti 1, on osoitettu asemakaavamuutoksen<br />

myötä toimitilarakennusten korttelialueeksi, jolla saa rakentaa liikeja<br />

toimistotiloja, yleisiä rakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusja<br />

varastorakennuksia. Korttelialueen tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.30, jolloin rakennusoikeutta<br />

alueelle muodostuu 3448 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Alaasteen<br />

toiminta alueelta on päättynyt rakennuksessa ilmenneiden kosteusongelmien<br />

vuoksi. Kunnan tavoitteena on saada alueelle uusia yrityksiä.<br />

P-1, Palvelurakennusten korttelialue<br />

Kermanrannan alueelle on sijoitettu palvelurakennusten korttelialue, jolle on mahdollista<br />

sijoittaa uimahalli/kylpylä ja siihen liittyviä palveluja. Kerrosluku II ja rakennusoikeus<br />

tässä vaiheessa 4000 kem², mutta nämä tarkentuvat kaavatyön aikana. tontin pintaala<br />

22190 m².<br />

T, Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.<br />

Heinäveden kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen ja laajentamisen yhteydessä<br />

asemakaava-alueelle ei ole osoitettu uusia teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita.<br />

Asemakaava-alueella sijainneiden teollisuuskortteleiden osalta on tarkistettu, että<br />

kortteli- ja tonttirajat vastaavat kiinteistörajoja ja tarvittaessa on tarkistettu/korjattu<br />

myös kerroslukuja ja tehokkuuslukuja.<br />

Korttelit 84–86, 88, 122–126 sekä korttelin 87 tontit 1-6 ovat osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten<br />

korttelialueiksi.<br />

Korttelien 84, 88 ja 122–126 tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.40, jolloin rakennusoikeutta<br />

kortteliin 84 muodostuu noin 2318 kem 2 , kortteliin 88 noin 2802 kem 2 , kortteliin<br />

122 noin 14230 kem 2 , kortteliin 123 noin 4586 kem 2 , kortteliin 124 noin 15204 kem 2 ,<br />

kortteliin 125 noin 10180 kem 2 ja kortteliin 126 noin 27416 kem 2 . Korttelin 85 tehokkuusluvuksi<br />

on osoitettu e=0.30, jolloin rakennusoikeutta kortteliin muodostuu 1346<br />

kem 2 . Korttelissa 86 tehokkuusluku on e=0.45 ja rakennusoikeutta näin ollen 10020<br />

kem 2 . korttelissa 87 tonteilla 1-6 tehokkuusluku on e=0.50 ja rakennusoikeutta 25625<br />

kem 2 . Suurin sallittu kerrosluku korttelissa 85 on o I, kortteleissa 122 ja 123 ½kI ja kortteleissa<br />

84, 86–88 sekä 124–126 II.<br />

T-1, Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden<br />

erillisen asuinrakennuksen.<br />

Korttelin 87 tontti 7 on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle<br />

saa rakentaa yhden erillisen asuinrakennuksen. Tehokkuudeksi on osoitettu e=0.40, jolloin<br />

rakennusoikeutta tontille muodostuu 1293 kem 2 ja suurin sallittu kerrosluku on II.<br />

TY, Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle<br />

erityisiä vaatimuksia.<br />

Korttelin 37 tontti 8, korttelin 39 tontti 9 ja korttelin 70 tontti 8 on osoitettu teollisuusrakennusten<br />

korttelialueiksi, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia.<br />

Kyseiset teollisuustontit sijaitsevat lähellä asutusta, jonka vuoksi toiminnan ei<br />

haluta aiheuttavan ympäristöhäiriötä. Korttelien tehokkuusluvuksi on osoitettu e=0.30 ja<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

48<br />

suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi I. Rakennusoikeutta korttelin 37 tontille 8 muodostuu<br />

499 kem 2 , korttelin 39 tontille 9 1866 kem 2 ja korttelin 70 tontille 8 765 kem 2 . Korttelin<br />

37 tontilla 8 sijaitsee Heinäveden Lehden toimitalo, korttelin 39 tontilla on entinen<br />

tielaitoksen varikkoalue ja korttelin 70 tontilla 8 on yksityinen korjaamorakennus.<br />

5.2.2 Muut alueet<br />

Viheralueet:<br />

Naistenlahden uimaranta-alue VV, on rajattu tällä hetkellä uimarantakäytössä olevalle<br />

alueelle ja loppu VV – alue on muutettu lähivirkistysalueeksi VL. Puistoalueella,<br />

tilalla 1:341 olevan asuintalon olemassa olo turvataan, sille osoitetaan oma AO –<br />

tontti korttelissa 147.<br />

Uutta puistoa VP, osoitetaan asemakaavan laajennusalueille Kermanrannassa, Knuutilan<br />

alueelle muodostuu uutta lähivirkistysaluetta.<br />

Korttelin 54 (terveyskeskuksen tontti) ja sen viereisen lähivirkistysalueen rajaa tarkennetaan<br />

vastaamaan olemassa olevaa tilannetta liittämällä tonttiin noin 1000 m²<br />

puistoa.<br />

Erityisalueet:<br />

Teollisuuskortteliin 122 Mustikkatien varrelle on lisätty tontti energiahuollon käyttöön,<br />

kaavamerkintä EN. Alueella on vanha lämpövoimala.<br />

Kermanrannassa, Naistenlahdentiellä oleva varavedenottamo on aikaisemmassa asemakaavassa<br />

ollut puistoa, nyt se on merkitty kaavaan ET-alueena eli yhdys<strong>kunta</strong>teknistä<br />

huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten tonttina.<br />

Varalämpövoimalalle ei ole osoitettu vielä luonnosvaiheessa paikkaa alkuperäisistä<br />

suunnitelmista huolimatta. Sijoittamista selvitetään kaavatyön aikana.<br />

Tie- ja katualueilla tapahtuu seuraavia muutoksia:<br />

Tie- ja katualuevarauksia tarkistetaan toteutuneen tilanteen ja kiinteistörajojen mukaisiksi.<br />

Uusi katuja kaava-alueella ovat (nimet täydennetään tähän)<br />

Kenttätie on osoitettu pihakaduksi.<br />

Heinävedentien ja Kermanrannantien risteysalueen laajentamisella on varauduttu<br />

alueelle mahdollisesti tulevaisuudessa sijoittuvan kiertoliittymän rakentamiseen<br />

Torialue siirtyy korttelin 45 Askeltien puoleiseen reunaan ja Askeltien katualuetta levennetään.<br />

Keskuksenkujan sijaintia muutetaan puiston ja korttelin 45 välissä olevalla osuudella<br />

niin, että kortteliin 45 liitetään osa nykyisestä Keskuksenkujan katualueesta ja vastaavasti<br />

katualueeseen otettaan osa nykyisestä puistosta.<br />

Paimentietä jatketaan katuna nykyisten puiston ja kevyenliikenteenväylän läpi Kielotielle.<br />

Naistenlahdentien katualuetta lyhennetään, vanhalta vedenottamolta niemen ympäri<br />

johtava katu ja LP –alue muutetaan VL eli lähivirkistysalueeksi. Kulkuyhteys korttelissa<br />

147 olevalle asuintontille osoitetaan nykyistä reittiä LP-alueen ja puiston kautta.<br />

Osa Kermanrannan satamassa olevasta LV eli venevalkama-alueesta muutetaan AL<br />

eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten kortteliin kuuluvaksi.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

49<br />

Maantien liikennealuetta LT, on laajennettu Heinävedentien, Asemantien ja Kermanrannantien<br />

risteyksessä. Lisäaluetta on otettu viereisistä puistoista.<br />

5.3 Kaavan vaikutukset<br />

Suunnittelun yhteydessä arvioidaan vaikutukset yhdys<strong>kunta</strong>rakenteeseen, maisemaan,<br />

luontoon, teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, sosiaalisiin<br />

oloihin ja kulttuuriin sekä erityisesti taajamarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön,<br />

liikenteeseen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä.<br />

5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan<br />

Taajamakuva/maisema<br />

Alueen taajamakuva ei tule kaavantarkistuksen myötä muuttumaan, vaan taajama säilyy<br />

pääosin pientalovaltaisena. Kirkonkylän maankäyttö on pääosin toteutunut voimassa<br />

olevan asemakaavan mukaisesti, ja tämä asemakaavan muutos on lähinnä teknisluonteinen<br />

numeeriseen muotoon siirtäminen. Kirkonkylän ydinkeskustassa on rakentamattomia<br />

asuintontteja (AO,AP,AR) noin 100 kpl.<br />

<strong>Asemakaavan</strong> tarkistaminen mm. korttelirajojen osalta edesauttaa keskusta-alueen rakentamattomien<br />

tonttien saamista rakentamisen piiriin, mikä eheyttää taajamakuvaa.<br />

Uudet asuinalueiden laajennukset eivät vaikuta merkittävästi taajamakuvaan, sillä ne sijaitsevat<br />

olevan yhdys<strong>kunta</strong>rakenteen reunoilla oleviin asuinalueisiin kytkeytyen.<br />

Suunnittelualueella sijaitsevat viheralueet sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet tulevat<br />

säilymään lähes ennallaan. Uudelle kaava-alueelle Kermanrantaan osoitetut asuinalueet<br />

ja palvelurakennusten alue tulee olemaan toteutuessaan merkittävin ja näkyvin<br />

muutos nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Alueen rakennukset on suunniteltava niin, että<br />

ne sopeutuvat hyvin maisemaan ja että järvinäköalaa on mahdollista hyödyntää.<br />

Kulttuuriperintö/rakennuskanta<br />

<strong>Asemakaavan</strong> suojelumääräykset mahdollistavat paikallisesti merkittävien rakennusten<br />

ja alueiden säilymisen suunnittelualueella.<br />

Asemakaavassa osoitetaan suojelu- tai muut aluemerkinnät seuraaville kohteille tai alueille:<br />

kortteli kohde kaavamääräys kohteelle kaavamääräys ympäristölle<br />

14 Heinäveden kirkko<br />

srk-1<br />

Kirkkolain 14 luvun 5 §:n nojalla<br />

suojeltu kirkollinen rakennus.<br />

Korjaus- ja muutostöissä<br />

on kuultava museovirastoa.<br />

YK/s-1<br />

Kirkollisten rakennusten korttelialue,<br />

jolla alueen ympäristön<br />

ominaispiirteet säilytetään.<br />

Alueella sijaitsevia muistomerkkejä<br />

ja vastaavia sekä<br />

kiviaitaa ei saa hävittää eikä<br />

muuttaa siten, että niiden historiallinen/maisemallinen<br />

arvo<br />

vaarantuu.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

50<br />

Korttelit<br />

14, 20,<br />

55, 89<br />

ja 100<br />

Kirkonmäki<br />

sk-1<br />

Kyläkuvallisesti tärkeä alue,<br />

jolla uudistus-, täydennys- ja<br />

korjausrakentaminen, tiestön<br />

rakentamis- ja korjaustoimenpiteet<br />

sekä muut ympäristöä<br />

muuttavat toimenpiteet<br />

tulee sopeuttaa kokonaiskuvaan.<br />

20 Pakarila<br />

sr-1<br />

Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti<br />

merkittävä rakennus, jonka<br />

korjaus- ja muutostöiden tulee<br />

olla sellaisia, että rakennuksen<br />

historiallisesti arvokas<br />

ja kaupunkikuvan kannalta<br />

merkittävä luonne säilyy<br />

/s-2<br />

Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään. Alueella<br />

tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen<br />

sekä muut<br />

ympäristöä muuttavat toimenpiteet<br />

tulee sopeuttaa<br />

ympäristön ominaispiirteisiin.<br />

Korttelit<br />

148 ja<br />

149<br />

Satama<br />

sk-1<br />

Kyläkuvallisesti tärkeä alue,<br />

jolla uudistus-, täydennys- ja<br />

korjausrakentaminen, tiestön<br />

rakentamis- ja korjaustoimenpiteet<br />

sekä muut ympäristöä<br />

muuttavat toimenpiteet<br />

tulee sopeuttaa kokonaiskuvaan.<br />

100 Kotiteollisuusneuvontaasema<br />

(ent. pitäjäntupa)<br />

sr-1<br />

Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti<br />

merkittävä rakennus, jonka<br />

korjaus- ja muutostöiden tulee<br />

olla sellaisia, että rakennuksen<br />

historiallisesti arvokas<br />

ja kaupunkikuvan kannalta<br />

merkittävä luonne säilyy<br />

/s-2<br />

Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään. Alueella<br />

tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen<br />

sekä muut<br />

ympäristöä muuttavat toimenpiteet<br />

tulee sopeuttaa<br />

ympäristön ominaispiirteisiin.<br />

89 Museo (ent. pitäjänmakasiini)<br />

sr-1<br />

Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti<br />

merkittävä rakennus, jonka<br />

korjaus- ja muutostöiden tulee<br />

olla sellaisia, että rakennuksen<br />

historiallisesti arvokas<br />

ja kaupunkikuvan kannalta<br />

merkittävä luonne säilyy<br />

/s-2<br />

Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään. Alueella<br />

tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen<br />

sekä muut<br />

ympäristöä muuttavat toimenpiteet<br />

tulee sopeuttaa<br />

ympäristön ominaispiirteisiin.<br />

59 Marjamäen pappila<br />

sr-1<br />

Suojeltava rakennus. Historiallisesti/taajamakuvallisesti<br />

merkittävä rakennus, jonka<br />

korjaus- ja muutostöiden tulee<br />

olla sellaisia, että rakennuksen<br />

historiallisesti arvokas<br />

/s-2<br />

Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet<br />

säilytetään. Alueella<br />

tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen<br />

sekä muut<br />

ympäristöä muuttavat toimenpiteet<br />

tulee sopeuttaa<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

51<br />

ja kaupunkikuvan kannalta<br />

merkittävä luonne säilyy<br />

ympäristön ominaispiirteisiin.<br />

Virkistys-/ulkoilualueet<br />

Heinäveden taajama-alueella on hyvät mahdollisuudet virkistäytymiseen ja ulkoiluun.<br />

Kermanrannassa sijaitsee mm. satama ja uimaranta. Urheilukenttä on ydinkeskustan<br />

tuntumassa, jossa ovat jalkapallokenttä ja tenniskentät. Urheilukentän ja koulujen välittömässä<br />

läheisyydessä on urheilutalo sisälii<strong>kunta</strong>tiloineen. Urheilukentän alueelta alkaa<br />

valaistu kuntopolku, joka vie Pääskyvuorelle. Polku palvelee talvella hiihtolatuna.<br />

Asuinalueiden läheisyyteen on joka puolella taajamaa sijoitettu puistoja ja lähivirkistysalueita,<br />

joten edellytykset lähiluonnossa liikkumiseen kotiovelta lähtien ovat olemassa.<br />

Palvelutarjontaa on mahdollista lisätä uimahalli/kylpylällä, joka on mahdollista sijoittaa<br />

urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle Kermanrantaan.<br />

5.3.2 Vaikutukset yhdys<strong>kunta</strong>rakenteeseen<br />

Yhdys<strong>kunta</strong>rakenne laajenee kaavaratkaisun myötä Kirkonmäen taakse rakentuneen<br />

asuinalueen ja Kermanrannan väliselle alueelle sekä Takalantien eteläpuolelle. Muutoin<br />

uusia aluevarauksia ei esitetä, vaan kaavamuutoksen yhteydessä on lähinnä tarkistettu<br />

kortteleiden kerros- ja tehokkuuslukuja. Pienillä aluevarausten ja maankäyttötarkoitusten<br />

muutoksilla pyritään saamaan Heinäveden taajaman maankäyttö ja kunnallistekniset<br />

verkostot vastaamaan nykyisiä olosuhteita sekä kohentamaan olevaa taajamarakennetta.<br />

Yhdys<strong>kunta</strong>rakennetta hajauttavia maankäyttötoimintoja ei esitetä, sillä kaksi mainittua<br />

uutta aluetta sitoutuvat yhdys<strong>kunta</strong>rakenteeseen sijoittuessaan rakennetun ympäristön<br />

reunalle olemassa olevien tieyhteyksien varrelle.<br />

Kaavatarkistuksen ja - muutoksen avulla kehitetään olemassa olevaa yhdys<strong>kunta</strong>rakennetta<br />

monipuolistamalla taajaman tonttitarjontaa ja asumisvaihtoehtoja, sekä vaalimalla<br />

kulttuuriympäristöä. Taajaman kehittäminen lisää mielenkiintoa taajamarakentamiseen<br />

ja täydennysrakentaminen kohentaa katukuvaa keskusta-alueella. Kaavamuutos ei kuitenkaan<br />

muuta taajaman sisäistä rakennetta oleellisesti tiiviimmäksi tai väljemmäksi,<br />

sillä Heinäveden taajaman keskusta-alue on rakentunut jo nyt kohtuullisen tehokkaasti.<br />

5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön<br />

Kaavan vaikutukset kirkonkylän luontoon ja luonnonympäristöön jäävät toteutuessaan<br />

vähäisiksi. Heinäveden taajaman alueella sijaitsevat viheralueet säilyvät lähes ennallaan.<br />

Uusia viheralueita kaavan myötä osoitetaan kaava-alueen pohjois- ja länsiosaan, kaavan<br />

laajennusalueille. Kaava-alueelle ei ole osoitettu luonnonsuojelualueita.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

52<br />

5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen<br />

Tiivistyvä rakennuskanta mahdollistaa nykyisen kunnallistekniikan hyödyntämisen sekä<br />

uuden kunnallistekniikan kustannustehokkaan rakentamisen olemassa olevien verkostojen<br />

jatkeeksi. Uusien asuinalueiden viemäröinnin rakentaminen aloitetaan asuntorakentamisen<br />

aloittamisen varmistuttua, jolloin kunnallistekniikan kustannukset ovat perusteltuja<br />

ja katettavissa.<br />

Kaavanlaajennusten myötä liikenne alueella saattaa lisääntyä hieman. Kuitenkin uudet<br />

asuinalueiden laajennukset ovat kooltaan pieniä ja sijoittuvat olemassa olevan rakentamisen<br />

lähituntumaan, joten liikenteellinen lisäys ei ole merkittävä.<br />

<strong>Asemakaavan</strong> laajenemisalueille Kermanrantaan ja Knuutilan tilan alueelle on osoitettu<br />

uusia katualueita.<br />

Kaavassa on osoitettu vesihuoltoverkoston sekä sähkölinjojen sijainti.<br />

5.3.5 Vaikutukset talouteen<br />

Kuntataloudelle taajaman täydennysrakentamisen hyödyt näkyvät parhaiten edullisina<br />

kunnallistekniikan kustannuksina. Asukasluvun kasvu takaa nykyisen palvelurakenteen<br />

säilymisen. Kirkonkylän palveluverkko todennäköisesti monipuolistuu ja kasvaa taajama-asumisen<br />

kasvun myötä.<br />

Taajama-alueen tonttivarannon lisääminen ja monipuolistaminen lisää mielenkiintoa<br />

taajamarakentamista kohtaan, mistä on huomattavaa etua Heinäveden kunnan kehitykselle.<br />

Taloudellisten vaikutusten lisäksi kunnan tiivistyvällä yhdys<strong>kunta</strong>rakenteella on<br />

myönteisiä ekologisia vaikutuksia mm. liikenteen ja jätevesihuollon kuormittavuuden<br />

vähetessä.<br />

5.3.6 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen<br />

Terveys/turvallisuus, elinolosuhteet<br />

Kaavaratkaisun toteutumisella ei ole erityisiä haitallisia vaikutuksia väestön erityisryhmien,<br />

kuten lapsi- ja vanhusväestön osalta. Kaavamuutokset ovat pääasiassa teknisluonteisia,<br />

kuten korttelien tehokkuus- ja kerroslukujen muutoksia, jotka eivät vaikuta taajaman<br />

asukkaiden arkielämään. Luonnonläheisten asuinalueiden laajenemisten mahdollistaminen<br />

lisännee erityisesti lapsiperheiden kiinnostusta taajamaa kohtaan.<br />

Haja-asutusalueiden vanhusväestön elinolosuhteet saattavat parantua kaavamuutoksen<br />

mahdollistaman lisärakentamisen myötä: lähellä palveluja sijaitsevat pientalot ja rivitalot<br />

tarjoavat varteenotettavia asumismahdollisuuksia niille <strong>kunta</strong>laiselle, jotka eivät enää<br />

pysty asumaan esimerkiksi haja-asutusalueiden maatiloilla, mutteivät tarvitse vielä varsinaista<br />

palveluasumista.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

53<br />

5.3.7 Vaikutukset kulttuuriin<br />

Kaavan tarkistamisen eräänä tavoitteena on historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai taajamakuvallisesti<br />

arvokkaiden rakennusten ja alueiden säilymisen turvaaminen.<br />

Suojelun piiriin osoitetut arvokkaat rakennukset ja alueet on lueteltu edellä kohdassa<br />

5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan, Kulttuuriperintö / rakennuskanta.<br />

Suojelumerkinnöillä taataan taajaman kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.<br />

5.3.8 Sosiaalisten vaikutusten arviointi<br />

Asuminen/maanomistus<br />

Täydennysrakennuspaikat sijoittuvat olemassa olevaan taajamarakenteeseen, eivätkä ne<br />

heikennä nykyisten asukkaiden viihtyisyyttä, vaan tulevat tiivistämään ympäristöä.<br />

Heinäveden taajama-alueelle on osoitettu 12 uutta asuinkorttelia asemakaava-alueen<br />

laajentamisen myötä.<br />

Palvelut<br />

Kaavamuutos ei suoraan synnytä uusia palveluja alueelle. Kaava-alueelle tulevan uuden<br />

asutuksen vuoksi ei tarvitse rakentaa palveluja, vaan uudet asukkaat edesauttavat nykyisten<br />

palvelujen säilymistä ja niiden käyttöasteen nostamista. Taajama-asumisen houkuttelevuuden<br />

lisääminen mahdollistaa palvelujen säilymisen ja kasvun.<br />

Aivan Heinäveden taajaman keskustassa, kortteleissa 45 ja 47 on varauduttu päivittäistavarakaupan<br />

laajentamiseen ja pysäköintipaikkojen uudelleen järjestelemiseen sekä<br />

uuden ala-asteen ja päiväkodin rakentamiseen.<br />

Kermanranta on yksi keskustan kehitettävistä alueista ja sinne on osoitettu asuin- ja liiketoiminnan<br />

mahdollistavia kortteleita.<br />

Viihtyisyystekijät<br />

Suunnittelualue on maaseututaajama, jonka yleinen luonnonläheisyys on merkittävä<br />

viihtyisyystekijä. Asemakaavamuutos lisää viihtyisyyttä, mikäli tyhjät tontit saadaan rakentamisen<br />

piiriin ja taajaman hajanainen ilme eheytyy. Myös istutusten lisääminen julkisille<br />

alueille jäsentää taajamakuvaa.<br />

Päästöt, melu, saasteet tms.<br />

Teollisuustoiminnan määrä Heinäveden taajaman kaakkoisreunamalla voi kasvaa asemakaavan<br />

toteutuessa. Tällöin teollisuustoiminnan luonteesta riippuen on mahdollista<br />

syntyä melua, tärinää, pölyä ja hajuja. Haittavaikutusten vähentämiseksi on kussakin tapauksessa<br />

erikseen laadittava suunnitelma, joka täyttää teollisuusympäristön laadulle<br />

asetetut kriteerit.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

54<br />

Moottorikelkkareitti on suunniteltu yhteistyössä ympäristökeskuksen asiantuntijan kanssa<br />

siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän melu- tai muita haittoja. Moottorikelkkareitti<br />

kulkee Syrjäharjun länsilaitaa ja on tähän saakka yltänyt tankkauspisteeseen<br />

keskustan huoltoasemalle korttelin 47 rakentamattoman osan kautta. Nyt uuden koulun<br />

rakentamisen myötä reitti huoltamolle katkeaa ja sille on etsittävä uusi vaihtoehto. Reitillä<br />

harju toimii meluesteenä idän eli keskustan suuntaan. Reitti on suunniteltu siten, että<br />

se seurailee asutuksen laitoja ja rantaa, jotta Syrjäharjun luonto jäisi mahdollisimman<br />

nykyiselleen. Taajama-alueella tapahtuva moottorikelkkaliikennöinti on melultaan ja<br />

päästöiltään autoliikenteeseen verrannollista, eikä keskustan alueella voi täysin ehkäistä<br />

liikenteen melu- tai päästöhaittoja.<br />

Muutoin suunnittelualueen toiminnot eivät tule poikkeamaan nykyisestä, jolloin syntyvät<br />

ympäristöhaitat eivät muuta nykyistä tilannetta päästöjen ja melun osalta.<br />

Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu tontit kolmelle olemassa olevalle kaukolämpölaitokselle.<br />

5.4 Ympäristön häiriötekijät<br />

Taajaman vesihuoltoa palveleva jätevedenpuhdistamo sijaitsee kaava-alueen kaakkoisosassa,<br />

Puolukkatien päässä, teollisuusalueen läheisyydessä. Puhdistamolta on matkaa<br />

lähimmälle asuinalueelle noin 300 metriä.<br />

Heinäveden kirkonkylän kaava-alueella sijaitsee kaksi polttoaineen jakelupistettä, jotka<br />

ovat palovaaraa aiheuttavia tuotantolaitoksia. Kyseessä olevilla alueilla voi olla pilaantuneita<br />

tai mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Pilaantuneet/kunnostettavat maaalueet<br />

tulee puhdistaa ennen rakentamisen aloittamista.<br />

Heinäveden taajaman halki kulkee seututie 476, Asemantie ja Kermanrannantie, joiden<br />

liikennemäärät on esitetty edellä kohdassa 3.1.3 Rakennettu ympäristö, Liikenne. Alueen<br />

vilkkaimmin liikennöidyn tien, seututie 476 eli Heinävedentien varrella on joitakin<br />

asuinalueita, joille aiheutuu jonkin verran meluhaittaa ohikulkevasta liikenteestä. Keskustan<br />

halki kulkeva pääväylä Kermanrannantie on vilkkaasti liikennöity, mutta liikenteestä<br />

kadun varren asukkaille aiheutuva melu ei poikkea normaalista taajamaliikenteen<br />

aiheuttamasta melusta.<br />

Teollisuustoiminnan määrä Heinäveden taajaman kaakkoisreunamalla voi kasvaa asemakaavan<br />

toteutuessa. Tällöin teollisuustoiminnan luonteesta riippuen on mahdollista<br />

syntyä melua, tärinää, pölyä ja hajuja. Haittavaikutusten vähentämiseksi on kussakin tapauksessa<br />

erikseen laadittava suunnitelma, joka täyttää teollisuusympäristön laadulle<br />

asetetut kriteerit.<br />

5.5 Kaavamerkinnät ja – määräykset<br />

Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat selostuksen liitteenä asemakaavakartassa.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

55<br />

5.6 Nimistö<br />

Uusille kaduille on annettu seuraavat nimet: (täydennetään tähän).<br />

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat<br />

(Havainnekuvia ei vielä luonnosvaiheessa)<br />

(Havainnekuvissa tullaan esittämään asuinalueiden laajennusten massoittelu kaavan laajennusalueella.<br />

Suunnittelun yhteydessä tulee huomioida olemassa oleva ympäristö ja<br />

luoda alueista yhtenäisiä ja maisemaan sopivia.)<br />

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus<br />

<strong>Asemakaavan</strong> toteutushankkeet voidaan aloittaa hyväksytyn kaavan tultua voimaan.<br />

Pöyry Environment Oy<br />

Kuopiossa 28.9.2009<br />

Jorma Harju Riikka Leskinen Anu Taskinen<br />

Projektipäällikkö Suunnittelija Suunnittelija<br />

Timo Kortelainen<br />

Suunnittelija<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

OAS<br />

Liite 1<br />

67070682.BBK<br />

2/2009<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen

---

67070682.BBK<br />

Aloite<br />

Heinäveden kunnan tekninen lauta<strong>kunta</strong> on 24.4.2007, § 84 päättänyt kirkonkylän asemakaavan<br />

tarkastamisesta ja ajantasaistamisesta.<br />

Suunnittelualue<br />

<strong>Asemakaavan</strong> tarkistaminen ja ajantasaistaminen koskee koko Heinäveden kirkonkylän<br />

asemakaava-aluetta. Kaava-alue on laajuudeltaan noin 240 ha.<br />

Keskeiset muutosalueet ja tavoitteet<br />

<strong>Asemakaavan</strong> päätavoitteena on sovittaa kirkonkylän voimassa oleva asemakaava uudelle<br />

vuonna 2007 valmistuneelle pohjakartalle.<br />

Merkittävimmät kaavatarkastelut ovat seuraavat:<br />

- Asemakaavaa laajennetaan mm. Kermanrannantien läntiselle reuna-alueelle (kaavan<br />

laajennusalue)<br />

- Satama-alueen kehittäminen<br />

- Määritellään uuden ala-asteen, uimahallin ja varalämpökeskuksen sijoittuminen kirkonkylään<br />

- Selvitetään ulkoilureittien yhteensovittaminen<br />

- Kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen kirkonkylän alueella<br />

Kaavan sovittamisen yhteydessä tehdään tarvittaessa myös muita vähäisiä kaavamuutoksia.<br />

Selvitykset<br />

Edellä mainituissa kaavatarkasteluissa huomioidaan olevat lähtötiedot mm. rakennetusta<br />

ympäristöstä sekä kulttuuri- ja luontoarvoista. Asemakaavatyössä tarkastellaan tarvittavissa<br />

määrin mahdollisten maankäyttömuutosten vaikutusta myös taajamarakenteeseen<br />

(mm. viheralueet, reitit).<br />

Tekeillä on Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaava, jonka asettamat tavoitteet huomioidaan tarvittavissa<br />

määrin asemakaavan päivityksessä.<br />

Maanomistus<br />

Suunnittelualueen suurimpia maanomistajia ovat Heinäveden <strong>kunta</strong>, valtio, seura<strong>kunta</strong><br />

sekä yksityiset maanomistajat.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

Suunnittelutilanne<br />

Maa<strong>kunta</strong>kaava<br />

Etelä-Savon liitossa on käynnissä Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavan laadinta. Maa<strong>kunta</strong>kaavoitus<br />

on pantu vireille 2004. Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotus oli maa<strong>kunta</strong>hallituksen<br />

päätöksen mukaisesti nähtävillä ajalla 15.12.2008–23.1.2009. Seuraavaksi kaavaprosessissa<br />

käsitellään saatu palaute ja pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen<br />

viranomaisneuvottelu. Tavoitteena on, että maa<strong>kunta</strong>kaava saataisiin hyväksymiskäsittelyyn<br />

maa<strong>kunta</strong>valtuuston kevätistuntoon touko-kesäkuun vaihteessa.<br />

Maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksessa on esitetty seuraavia merkintöjä Heinäveden kirkonkylän<br />

alueelle:<br />

a<br />

SR 608<br />

ma 600<br />

lsv 215<br />

maV 550<br />

Paikalliskeskusten alue.<br />

Rakennussuojelukohde (SR 2.608 Heinäveden kirkko, kotiteollisuusneuvontaasema,<br />

museo, Pakarila, Satama ja asuntoalue)<br />

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä kohde<br />

(ma 600 Marjamäen pappila)<br />

Venesatama (Vierasvenesatama, kirkonkylä)<br />

Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti<br />

merkittävä alue (Heinäveden reitti)<br />

Lisäksi maa<strong>kunta</strong>kaavaluonnoksessa ovat merkinnät moottorikelkkailureitistä, valtatiestä/kantatiestä<br />

ja seututiestä/pääkadusta.<br />

Ote Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavaehdotuksesta.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

Seutukaava<br />

Heinävesi kuuluu Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>an. Heinäveden kunnan alueella on voimassa<br />

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu kuutena eri vaihekaavana vuosina 1980,<br />

1982, 1988, 1995, 2000. Vahvistetut seutukaavat kattavat koko Etelä-Savon maakunnan<br />

alueen. Seutukaavoista julkaistiin 2001 yhdistelmä, johon on koottu kaikki kuusi vahvistettua<br />

seutukaavaa. Seutukaava on voimassa, kunnes valmisteilla oleva maa<strong>kunta</strong>kaava<br />

korvaa sen.<br />

Heinäveden kirkonkylän kohdistuvat seuraavat seutukaavan merkinnät:<br />

A<br />

T<br />

Ares<br />

Taajamatoimintojen alue (A 07.100 Kirkonkylä).<br />

Teollisuustoimintojen alue<br />

(T 07.120 Kirkonkylän teollisuusalue, T 07.122 Kirkonkylän läntinen teollisuusalue).<br />

Taajamatoimintojen reservialue (Ares 07.101 Kurikkaniemi)<br />

Lisäksi alueella on merkinnät rakennussuojelukohteista ja kulttuurimaisemakohteista<br />

(SR 07.601 Heinäveden kirkko, km 07.602 Kirkonmäen kulttuurimaisema, SR 07.604<br />

satama, SR 07.605 Kotiteollisuusneuvonta-asema, SR 07.606 museo, SR 07.622 Marjamäen<br />

pappila).<br />

Ote Etelä-Savon seutukaavasta.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

Yleiskaava<br />

Kaava-alueella on voimassa 28.1.1991 hyväksytty kirkonkylän osayleiskaava.<br />

Ote Heinäveden kirkonkylän osayleiskaavasta.<br />

Asemakaava<br />

Kaava-alueella on voimassa useina eri vuosina vahvistuneita asemakaavoja, 1960-<br />

luvulta lähtien.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

<strong>Asemakaavan</strong> laadinnassa huomioitavat tehdyt tai tekeillä olevat suunnitelmat<br />

Heinäveden kunnan rakennusjärjestys (2001).<br />

Heinäveden rakennusinventointi (1987).<br />

Heinävesi I-II. Hämynen Tapio (1986) & Hartikainen Heimo (1989).<br />

Näe oma ympäristösi – projekti Heinävedellä. Etelä-Savon taidetoimi<strong>kunta</strong> & Enqvist<br />

Petri (2001).<br />

Etelä-Savon maa<strong>kunta</strong>kaavan liittyvät selvitykset.<br />

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista<br />

Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista<br />

alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Päätöksessä<br />

tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2)<br />

eheytyvä yhdys<strong>kunta</strong>rakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö,<br />

virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin<br />

seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.<br />

Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta.<br />

Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä<br />

on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2–4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku<br />

8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan<br />

ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana<br />

on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta<br />

on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta.<br />

Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.<br />

Arvioitavat vaikutukset:<br />

Kaavaratkaisusta aiheutuvien vaikutusten arvioinnin yhtenä keskeisenä tarkoituksena on<br />

tukea asemakaavan päätöksentekoprosessia. Toisaalta vaikutustarkastelu ohjaa suunnitteluratkaisuja<br />

ja toimii yhtenä perusteena kaavaan lopullisesti valittaville maankäytöllisille<br />

aluevarauksille ja kaavamerkintöjen sisällöille.<br />

Maanomistajien ja eri intressitahojen sekä suunnittelijan välisen osallistuvan suunnittelun<br />

ja edelleen vaikutusten arviointien kautta pyritään välttämään nykyrakennetta huonontavia<br />

suunnitteluratkaisuja sekä kehittämään suunnittelualueen maankäytöllistä ja<br />

ympäristöllistä kokonaisuutta.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

Suunnittelun yhteydessä arvioidaan vaikutukset:<br />

yhdys<strong>kunta</strong>rakenteeseen: asuminen / palvelut / liikenneverkostot / kunnallistekniset<br />

verkostot<br />

rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön: kulttuuriperintö / rakennuskanta<br />

/ maisema / suojelu / virkistysalueet / ulkoilualueet / retkeily<br />

talouteen: elinkeinoelämä / palvelut / matkailu<br />

sosiaalisiin oloihin: asuminen / maanomistus / virkistysalueet / viihtyisyystekijät /<br />

terveys / turvallisuus / elinolosuhteet / ympäristöhäiriöt<br />

Tässä hankkeessa arvioidaan erityisesti suunnittelun tavoitteissa mainittujen maankäytöllisten<br />

muutosten vaikutukset taajamarakenteeseen.<br />

Osalliset<br />

Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin<br />

kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua<br />

asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa.<br />

Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, <strong>kunta</strong>laiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen<br />

kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen,<br />

työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa.<br />

Keskeiset osalliset:<br />

Heinäveden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat<br />

maanomistajat<br />

kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen asukkaat<br />

rajanaapurit<br />

alueen yritykset, yhdistykset ja järjestöt<br />

Viranomaiset<br />

Etelä-Savon liitto<br />

Etelä-Savon ympäristökeskus<br />

Savonlinnan maa<strong>kunta</strong>museo / Museovirasto<br />

Tiehallinto / Kaakkois-Suomen tiepiiri<br />

Muut<br />

Heinäveden seura<strong>kunta</strong><br />

Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen<br />

<strong>Asemakaavan</strong> muutos laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajien, viranomaisten ja<br />

muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista<br />

ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla sekä Heinäveden lehdessä ja internetissä<br />

(www.heinavesi.fi). Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnan teknisellä osastolla.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

Suunnitteluvaiheet ja alustava aikataulu<br />

TYÖN KÄYNNISTÄMINEN TALVI 2007 - KEVÄT 2008<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 § ja 64 §)<br />

Kuulutus kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta<br />

Käsittely: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely ja asettaminen<br />

nähtäville. Aloitus- ja viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 26 §).<br />

Osallistuminen: OAS nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman<br />

(OAS) riittävyyden arviointi. Palautteen antaminen OAS:sta.<br />

Tiedottaminen: Kaavoituksen aloittamisesta ilmoitetaan Heinäveden lehdessä<br />

ja kunnan kotisivuilla.<br />

LÄHTÖTIEDOT JA TAVOITTEET KEVÄT 2008 - KESÄ 2009<br />

Lähtötietojen keruu<br />

Maankäytöllisten muutosalueiden määrittely<br />

Tavoitteiden yksilöinti alueittain<br />

Osallistuminen: Tarvittaessa neuvottelut maanomistajien kanssa.<br />

KAAVALUONNOS SYKSY 2009<br />

<br />

<br />

<br />

Ympäristövaikutusten arviointi<br />

Maankäytölliset aluevaraukset kartalla esitettynä<br />

Kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville<br />

Käsittely: Tekninen lauta<strong>kunta</strong> käsittelee kaavaluonnoksen ja asettaa sen<br />

nähtäville.<br />

Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Pyydetään tarvittaessa<br />

lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Mahdollisuus jättää mielipiteitä.<br />

Tiedottaminen: Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan Heinäveden<br />

lehdessä ja kunnan kotisivuilla.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

KAAVAEHDOTUS 10-11/ 2009<br />

<br />

Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksesta saadun palautteen pohjalta:<br />

asemakaavakartta ja kaava<strong>selostus</strong><br />

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen ja vastineiden käsittely teknisessä lautakunnassa<br />

ja asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen (MRL 27 §). Viranomaisneuvottelu<br />

tarvittaessa lausuntojen saavuttua (MRA 26 §).<br />

Osallistuminen: Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot<br />

viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Mahdollisuus jättää muistutuksia.<br />

Tiedottaminen: Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan<br />

Heinäveden lehdessä ja kunnan kotisivuilla.<br />

HYVÄKSYMISVAIHE 12/2009 – 01/2010<br />

<br />

<br />

<br />

Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin<br />

Kaavaehdotuksen tarkistaminen ja asettaminen uudelleen nähtäville tarvittaessa<br />

Asemakaavakartta ja kaava<strong>selostus</strong><br />

Käsittely: Asemakaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa ja<br />

edelleen kunnanhallituksessa ja hyväksyminen kunnanvaltuustossa (MRL 52<br />

§).<br />

Osallistuminen: Mahdollinen valitusprosessi. Kaavan hyväksymispäätöksen<br />

laillisuudesta voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan<br />

hallinto-oikeuteen.<br />

Tiedottaminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Heinäveden lehdessä.<br />

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.<br />

Täydennetty 7.10.2009.<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen

---

67070682.BBK<br />

Yhteystiedot:<br />

Heinäveden <strong>kunta</strong><br />

Tekninen toimisto<br />

Kermanrannantie 7<br />

79700 HEINÄVESI<br />

Rakennustarkastaja Erkki Tuomainen<br />

puh. (017) 578 1218<br />

gsm. 040 - 556 5914<br />

Email: erkki.tuomainen@heinavesi.fi<br />

Pöyry Environment Oy<br />

Itkonniemenkatu 13<br />

70500 KUOPIO<br />

Projektipäällikkö Jorma Harju<br />

Puh. 010 33 45725<br />

Email: jorma.harju@poyry.com<br />

Suunnittelija Riikka Leskinen<br />

puh. 010 33 45758<br />

Email: riikka.leskinen@poyry.com<br />

Copyright © Pöyry Environment Oy<br />

HEINÄVEDEN KUNTA<br />

Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen