Final report - PÃ¥ svenska

YMPÄRISTÖKILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN<br />

KESKIPOHJOLASSA<br />

Keskipohjolakomitean ProMidNord-hankkeen WP 2 (Work Package)-osion loppuraportti<br />

I MPROVING THE ECO-COMPETITIVENESS<br />

IN THE MID NORDIC REGION<br />

<strong>Final</strong> <strong>report</strong> of WP 2 (Work Package)-work in the Mid Nordic Committee’s<br />

ProMidNord-project<br />

E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 6 : 2 0 0 7<br />

P U B L I C A T I O N O F R E G I O N A L C O U N C I L O F E T E L Ä - S A V O 8 6 : 2 0 0 7

---

Ympäristökilpailukyvyn edistäminen<br />

Keskipohjolassa<br />

Keskipohjolakomitean ProMidNord-hankkeen WP 2<br />

(Work Package) -osion loppuraportti<br />

Improving the Eco-competitiveness<br />

in the mid nordic region<br />

<strong>Final</strong> <strong>report</strong> of WP 2 (Work Package) -work<br />

in the Mid Nordic Committee’s ProMidNord-project<br />

E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 8 6 : 2 0 0 7<br />

PUBLICATION OF REGIONAL COUNCIL OF ETELÄ-SAVO 86:2007

---

YMPÄRISTÖKILPAILUKYYN EDISTÄMINEN KESKIPOHJOLASSA<br />

Keskipohjolakomitean ProMidNord-hankkeen WP 2 (Work Package) -osion loppuraportti<br />

IMPROVING THE ECO-COMPETITIVENESS IN THE MID NORDIC REGION<br />

<strong>Final</strong> <strong>report</strong> of WP 2 (Work Package)-work in the Mid Nordic Committee’s ProMidNord-project<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 86:2007<br />

Publication of Regional Council of Etelä-Savo 86:2007<br />

Teroprint<br />

Kansikuva: Ympäristötyöryhmän jäsenet Linnasaaren kansallis puistossa<br />

Cover photo: The members of environmental group in Linnasaari national park;<br />

from left: Timo J. Lehtonen, Antti Saartenoja, Gunnar Fackel, Sigurd Kristiansen,<br />

Marika Ryyppö, Anni Panula-Ontto-Suuronen<br />

Painosmäärä 400 kpl<br />

Circulation 400 pieces<br />

Mikkeli 2007<br />

Etelä-Savon maakuntaliitto<br />

Hallituskatu 3 A 50100 MIKKELI, FINLAND<br />

puh/tel +358 15-321 130<br />

email: info@esavo.fi, faksi/Telefax +358 15-321 1359<br />

ISBN 978-952-5093-67-4<br />

ISSN 1455-2930

---

SISÄLLYSLUETTELO<br />

CONTENTS<br />

esipuhe<br />

sivu<br />

FOREWORD<br />

1. johdanto 1<br />

2. introduction 4<br />

3. KESKIPOHJOLAN ALUE - POHJOLAN VIHREÄ VYÖHYKE 7<br />

4. MID NORDIC REGION - NORDIC GREEN BELT 9<br />

5. YMPÄRISTÖVASTUULLISUUDEN JA YMPÄRISTÖALAN VERKOTTUMISEN EDISTÄMINEN 11<br />

5.1 Keskipohjolan ympäristö- ja energia-alan osaajien kartoitus 11<br />

5.2 Keskipohjolan strategiatyö 15<br />

5.2.1 Maakuntien energia- ja ympäristötavoitteet 15<br />

5.2.2 Kestävä kehitys Keskipohjolan maakuntien pääkaupungeissa 18<br />

5.3 EcoStart - pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämisohjelma 21<br />

5.4 Ympäristöalan osaajien yhteistyön edistäminen 22<br />

6. IMPROVING THE ENVIRONMENTAL RESPONSIBILITY AND NETWORKING OF EXPERTS 25<br />

6.1 Environmental and Energy Know-How in the Mid-Nordic Region 25<br />

6.2 MidNordic Strategy work and Sustainable development in the Mid Nordic regional capitals 28<br />

6.3 EcoStart - Environmental Management System 29<br />

6.4 Improving the networking of environmental experts 30<br />

7. EKOTEHOKKUUDEN PARANTAMINEN MATKAILUSSA 32<br />

7.1 Uimahallien ekotehokkuustutkimukset 32<br />

7.2 Åren lumetusjärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen - Bräckebäckstjärnarna -projekti 35<br />

7.3 Uimahallien asiakkaiden ympäristöasenteet 36<br />

8. IMPROVING ECO-EFFICIENCY IN TOURISM 38<br />

8.1 Eco-efficient Swimming Pool Preserves the Environment and Saves Money 38<br />

8.2 Environmental Profile of the Swimming Pool Customers 40<br />

8.3 Project Bräckebäckstjärnarna -Diminishing the energy used for making artificial snow in Åre 41<br />

9. EKOTEOLLISUUSPUISTOJEN PERUSTAMINEN 43<br />

9.1 Rantasalmen ekoteollisuuspuisto 43<br />

9.1.1 Suunnitteluryhmä 44<br />

9.1.2 Ekoteollisuuspuistotoimikunta 44<br />

9.1.3 Perustamistilaisuus 45<br />

9.1.4 Yritysten ympäristökatselmukset 45<br />

Rantasalmi Oy:n katselmuksen tuloksia 45<br />

Sil-kas Oy:n katselmuksen tuloksia 46<br />

Kuljetusliike Myllyksen katselmuksen tuloksia 47<br />

JK-Terämet Ky:n katselmuksen tuloksia 47<br />

Puusepänliike Korpihongan katselmuksen tuloksia 47<br />

9.1.5 Yritysten energiakatselmukset 48<br />

Rantasalmi Oy:n energiakatselmuksen tuloksia 48<br />

Sil-Kas Oy:n energiakatselmuksen tuloksia 49<br />

Kuljetusliike Myllys Ky:n, JK-Terämet Ky:n, Puusepänliike Korpihongan ja<br />

Puusepänliike Raitarannan energiakatselmuksen tuloksia 51

---

9.1.6 Ekoteollisuuspuiston ympäristöpolitiikka 52<br />

9.1.7 Ekoteollisuuspuiston ympäristöohjelma 53<br />

9.1.8 Ympäristökoulutus ja muut tilaisuudet 53<br />

Puutoimialan keskustelutilaisuus 53<br />

Ekoteollisuuspuistoseminaari 53<br />

Puuntyöstömessut - opintomatka 54<br />

Ympäristökoulutus 54<br />

Tiedotus ja markkinointi 54<br />

9.1.9 Esimerkkituotteen elinkaariarviointi 54<br />

9.1.10 Hankkeen jatko 55<br />

Ekoteollisuuspuiston toimintaympäristön kehittäminen: 55<br />

Tietoverkko 55<br />

Aluepalvelukeskuksen tarveselvitys 55<br />

Kehittäminen ja markkinointi 56<br />

Koulutus 56<br />

Yhteistyön lisääminen alueen yritysten kesken 56<br />

Materiaalin käytön tehostaminen ja kaatopaikkajätteen vähentäminen 56<br />

Kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen ja koulutuksen ja kokemuksen siirto 56<br />

9.2 Mikkelin Pursialan teollisuusalue 57<br />

9.3 Ekoteollisuuspuisto-konseptin käyttö Ödenskogin alueen VETA-projektin arvioinnissa 57<br />

10. ECO-INDUSTRIAL PARKS 58<br />

10.1 Eco-Industrial Park of Rantasalmi 58<br />

10.1.1 The establishment of Rantasalmi Eco-Industrial Park 59<br />

10.1.2 The Eco-Industrial Park Committee 60<br />

10.1.3 Founding ceremony 60<br />

10.1.4 Environmental audits of the companies 60<br />

Results of the environmental audit in Rantasalmi Oy 61<br />

Results of the environmental audit in Sil-Kas Oy 62<br />

Results of the environmental audit in Myllys Ky 62<br />

Results of the environmental audit in JK-Terämet Ky 62<br />

Results of the environmental audit in Carpentry Company Korpihonka 63<br />

10.1.5 Energy audits in the Companies 63<br />

Results of the energy audit of Rantasalmi Oy 63<br />

Results of the energy audit of Sil-Kas Oy 64<br />

Results of the energy audit in the Transport company Myllys Ky,<br />

JK-Terämet Ky, Carpentry company Korpihonka and Carpentry Company<br />

Raitaranta 65<br />

10.1.6 Environmental policy of the Rantasalmi Eco-Industrial Park 66<br />

10.1.7 The environmental programme for the eco-industrial park 67<br />

10.1.8 Environmental training and events 67<br />

The wood industry seminar 67<br />

The Eco-Industrial Park seminar 67<br />

The woodworking exhibition 67<br />

Environmental training 67<br />

10.1.9 Information and marketing 67<br />

10.1.10 Life cycle assessment of example product 67<br />

10.1.11 Continuation of project 68<br />

10.1.12 Concluding remarks 68<br />

10.2. Pursiala eco-industrial park in Mikkeli 68<br />

10.3 Using the eco-industrial park concept in evaluation of the results of VETA-project in<br />

Ödenskog industrial area Östersund 69<br />

sivu

---

11. ECOSTUDIES 70<br />

11.1 Tavoitteet 70<br />

11.2 Kohderyhmä 70<br />

11.3 Tulokset 70<br />

11.3.1 Kurssit ja tutkijakoulu 71<br />

Agroekologia 71<br />

Kasvintuotanto 71<br />

Kotieläinten hyvinvointi 71<br />

Tutkijakoulu 72<br />

11.3.2 Muu toiminta 72<br />

11.3.3 Jatkotoimenpiteitä 73<br />

12. ECOSTUDIES 74<br />

12.1 Goals 74<br />

12.2 Target Group 74<br />

12.3 Results 74<br />

12.3.1 Cources and Graduate School 74<br />

Agroecology 75<br />

Plant Production 75<br />

Domestic animal welfare 76<br />

Graduate School 76<br />

12.3.2 Other activities 76<br />

12.3.3 Next steps 78<br />

13. TIEDOTUSTOIMINTA 79<br />

13.1 Julkaisut ja esitteet 79<br />

13.2 Artikkelit ja uutiset 80<br />

13.3 Seminaarit, opintomatkat ja tapaamiset 81<br />

14. DISSEMINATION 84<br />

14.1 Publications and brochures 84<br />

14.2 News, articles 84<br />

14.3 Conferences, seminars, presentations, study trips 86<br />

sivu

---

Esipuhe<br />

Elokuusta 2004 elokuuhun 2007 kestäneen Keskipohjolatoimikunnan ProMidNord- hankkeen<br />

päätavoitteena oli edistää kestävää kehitystä keskisen Suomen, Ruotsin ja Norjan kahdeksassa<br />

maakunnassa, ns. Pohjolan vihreällä vyöhykkeellä. Keskipohjolatoimikuntaan kuuluvat<br />

Suomesta Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Suomen liitto<br />

ja Pohjanmaan liitto; Ruotsista Jämtlannin ja Västernorrlannin maakäräjät sekä Norjasta<br />

Etelä- ja Pohjois-Tröndelagin läänit.<br />

Keskipohjolan alue.<br />

Hankkeen kokonaisbudjetti oli n. 3,3 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa rahoitettiin EU:<br />

n Interreg III B-ohjelmasta. Pääpartnerina toimi Landstinget Västernorrland Ruotsista.<br />

Hankkeessa oli mukana kaikkiaan 26 organisaatiota: alueellisia viranomaisia, kuntia, kansallisia<br />

laitoksia, korkeakouluja, teknologiakeskuksia jne. Käytännön työskentely jakautui<br />

seuraaviin osa-alueisiin:<br />

1) aluesuunnittelu<br />

2) ympäristö- ja ekokilpailukyky<br />

3) energia<br />

4) nuoret ja demokratia sekä<br />

5) kulttuuri<br />

Ympäristö- ja ekokilpailukyky-osiossa päätoimijat ovat olleet Etelä-Savon maakuntaliitto<br />

vastuutahona ja Jämtlannin maakäräjät (Jämtlands landstinget). Työtä on ohjannut Keskipohjolakomitean<br />

ympäristötyöryhmä, johon ovat kuuluneet jäseninä seuraavat henkilöt:<br />

Lars-Erik Eriksson, Västernorrlands län<br />

Gunnar Fackel, Landstinget Jämtland<br />

Jan Yngvar Kiel, Sör-Tröndelag fylke (ei ole osallistunut kokouksiin)<br />

Sigurd Kristiansen, Nord-Tröndelag fylke<br />

Anni Panula-Ontto-Suuronen, Etelä-Savon ympäristökeskus<br />

Marika Ryyppö ja Dan Asplund, Jyväskylä Innovation Oy<br />

Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto<br />

Karl-Erik Storberg, Länsi-Suomen ympäristökeskus

---

Työryhmä kokoontui viisi kertaa: joulukuussa 2004 Helsingissä, toukokuussa 2005 Östersundissa,<br />

elokuussa 2005 Mikkelissä ja Rantasalmella, maaliskuussa 2006 Åressa ja syyskuussa<br />

2006 Steinkjerissä.<br />

Hankkeen ympäristökilpailukyky-osion tavoitteena oli luoda Keskipohjolasta kestävän kehityksen<br />

malli- ja kokeilualue sekä lisätä erityisesti ympäristöteknologian alan yritysten yhteistyötä<br />

ja markkinointia, tehostaa teollisuuden ja matkailualan ekotehokkuutta ja lisätä<br />

yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason yhteistyötä orgaanisen viljelyn opetuksen ja tutkimuksen<br />

alalla.<br />

Sen, onko Keskipohjolan alue nykyisellään tai tulevaisuudessa muita maakuntia ekokilpailukykyisempi,<br />

määrittelevät viime kädessä ko. alueen maakuntien, kuntien ja yritysten asiakkaat.<br />

Asiakkaita ovat vakituiset ja kesäasukkaat; uutta asuinpaikkaa etsivät; alueen nykyisten<br />

yritysten nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat; uutta sijoituspaikkaa etsivät yritykset; opiskeluja<br />

työpaikkaa valitsevat nuoret sekä matkailijat. Ekokilpailukykyisyyden osoittaminen edellyttää<br />

ennen muuta uskottavaa viestintää em. asiakasryhmille. Keskipohjolan maakuntien,<br />

kuntien, yritysten ja muiden tahojen tulee oikeasti toimia ympäristövastuullisesti ja kestävän<br />

kehityksen periaatteita noudattaen.<br />

Toivon, että tämä hankkeen loppuraportti antaa vakuuttavan kuvan siitä, että Keskipohjolan<br />

alue kuuluu ympäristövastuullisuuden ja kestävän kehityksen edelläkävijöiden joukkoon<br />

Euroopassa.<br />

Mikkelissä heinäkuussa 2007<br />

Timo J. Lehtonen<br />

Projektipäällikkö

---

Foreword<br />

ProMidNord is a project initiative of the MidNordic Committee to the Interreg IIIB -program.<br />

The total budget of the project was 3,3 M€, from which 2,1 M€ was financed by European<br />

Union. Västernorrland County Council from Sweden has been the lead partner. Total number<br />

of participants was 26; among those are e.g. regional councils, environmental authorities,<br />

municipalities, technology centres, universities and research centres.<br />

The project consists of five different work packages, which all aim to improve the sustainable<br />

development and strengthen the potential and attractiveness of the whole region. The five<br />

areas of co-operation are:<br />

1) Strengthening the MNR as a macro region<br />

2) Environment and eco-competitiveness<br />

3) Sustainable Energy Development<br />

4) Youth, Regional Development and Democracy<br />

5) Culture and cultural heritage as a means for sustainable<br />

development<br />

The responsible actor of WP 2 is Regional Council of Etelä-Savo and the other official partner<br />

Jämtlands Landsting. The Mid Nordic Committee´s Environmental group has given the<br />

guidelines for the detailed work. The members of Environmental group are:<br />

Lars-Erik Eriksson, Västernorrlands län (County Admistrative Board of Västernorrland)<br />

Gunnar Fackel, Landstinget Jämtland (The County Council of Jämtland)<br />

Jan Yngvar Kiel, Sör-Tröndelag fylke (South Trøndelag County Council - havn´t taking<br />

part to the meetings)<br />

Sigurd Kristiansen, Nord-Tröndelag fylke (North Trøndelag County Council)<br />

Anni Panula-Ontto-Suuronen, Etelä-Savon ympäristökeskus (Regional Environment<br />

Centre of Etelä-Savo)<br />

Marika Ryyppö ja Dan Asplund, Jyväskylä Innovation Oy<br />

Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto (Regional Council of Pohjanmaa)<br />

Karl-Erik Storberg, Länsi-Suomen ympäristökeskus (West Finland Regional Environment<br />

Centre)<br />

Environmental group has had five meetings: December 2004 in Helsinki, May 2005 in<br />

Östersund, August 2005 in Mikkeli and Rantasalmi, March 2006 in Åre and September<br />

2006 in Steinkjer.<br />

The main goal is to develop Mid Nordic Region as a pilot region of environmentally responsible<br />

business activities, to increase cooperation and marketing between enterprises of<br />

environmental technology, to increase eco- and energy-efficiency in tourism and industry, to<br />

raise the level of co-operation of post graduate and polytechnics education in organic food<br />

and farming.<br />

To improve the eco-competitiveness it is necessary to provide credible information of the<br />

achieved results. Whether the enterprises and organizations in the Mid Nordic region are in<br />

the future more eco-competitive than the ones in other regions will ultimately be determined<br />

by the customers. These customers are the current and potential customers of the region’s<br />

businesses; companies looking for a place for relocation, people who live there permanently

---

or who have their holiday homes there or who come there as tourists; people who are looking<br />

for a new area to move to and young people choosing a place to study or work. In future<br />

the businesses most successful at attracting environmentally aware customers will be those<br />

who are best able to demonstrate the ecoefficiency and environmental friendliness of their<br />

products and activities.<br />

I hope that this final <strong>report</strong> will convince its reader that Mid Nordic Region is one of the<br />

forerunners of environmentally responsible and sustainable development in Europe.<br />

Mikkeli, July 2007<br />

Timo J. Lehtonen<br />

Project Manager

---

1. Johdanto<br />

Yritystasolla kilpailukyky on perinteisesti riippunut vain<br />

tuotteen hinnasta ja laadusta. Sittemmin mukaan ovat<br />

tulleet merkkitietoisuus (brandit) ja asiakkaan mielikuva<br />

tuotteesta. Yhä enemmän asiakkaiden ostospäätöksiin<br />

vaikuttavat myös tieto tuotteen ympäristövaikutuksista<br />

ja eettiset arvot tuotannossa. 1990-luvun puolivälissä<br />

yritysmaailmassa alettiin puhua ympäristökilpailukyvystä,<br />

ekotehokkuudesta ja ympäristövastuullisuudesta.<br />

Yrityksen ekokilpailukyky tarkoittaa yrityksen kykyä<br />

vastata sidosryhmien ympäristövaatimuksiin ja hyödyntää<br />

ympäristönäkökohtia liiketoiminnassaan kilpailijoitaan<br />

paremmin (Teollisuuden ja työnantajien<br />

keskusliitto 1995).<br />

Ekokilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen<br />

perinteiseen kustannus- ja laatukilpailukykyyn.<br />

Tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys<br />

tai –myötäisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus<br />

ei yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää,<br />

mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas.<br />

Maakuntaliitossa laadittiin vuonna 2001 esiselvitys<br />

Etelä-Savon ekokilpailukyvyn vahvistamiseksi. Esiselvityksen<br />

julkistamisen yhteydessä järjestetyssä kutsuseminaarissa<br />

puhunut toimitusjohtaja Leena Lankoski<br />

Soikio Ympäristö&Talous Oy:stä kiteytti ekokilpailukyvyn/<br />

ympäristökilpailukyvyn seuraavasti:<br />

• Ympäristöystävällinen ei automaattisesti ole ympäristökilpailukykyinen.<br />

Ympäristökilpailukykyinen<br />

on se, joka on päätöksentekijän mielestä<br />

ympäristöystävällisempi kuin muut.<br />

• Ympäristökilpailukykyinen ei automaattisesti ole<br />

taloudellisesti kannattava. Ympäristökilpailukyky<br />

realisoituu tuloksi vain, jos on olemassa maksuhalukkuutta.<br />

• Pysyvä erottautuminen ympäristöasioilla edellyttää<br />

1) uskottavaa viestintää 2) asiakkaiden maksuhalukkuutta<br />

ja 3) suojautumista jäljittelyltä.<br />

• Kriteerit ympäristökilpailukykyyn perustuvan<br />

strategian valitsemiseksi täyttyvät helpommin<br />

maakunnan näkökulmasta kuin yksittäisen yrityksen<br />

näkökulmasta, koska silloin päätöksenteossa<br />

ovat mukana nekin ympäristöhyödyt, jotka<br />

eivät kanavoidu taloudelliseen tulokseen.<br />

Kustannustehokkuuden uusin ulottuvuus on ns.<br />

ekotehokkuus (eco-efficiency). Ekotehokkuuden<br />

yhteydessä käytetään yleisesti myös termejä Factor<br />

4 tai Factor 10. Tavoitteena on vähentää oleellisesti<br />

resurssien, ennen kaikkea energian ja luonnonvarojen<br />

kulutusta ja päästöjä tuotantoyksikköä kohti<br />

ja samalla tuottaa säästöä ja kilpailuetua. Factor<br />

4 toteutuu esim., kun sama tuote tuotetaan 50 %<br />

pienemmillä panoksilla, mutta tuote kestää kaksi<br />

kertaa aiempaa kauemmin. Factor 10-ajattelun<br />

tieteellinen pohja perustuu mm. CO 2<br />

-päästöjen<br />

vähentämistarpeeseen. Kasvihuoneilmiön pysäyttäminen<br />

edellyttää vähintään maapallon CO 2<br />

-päästöjen<br />

puolittamista. Mikäli päästökiintiö jaetaan tasan<br />

kaikkien maapallon ihmisten kesken, tulisi OECDmaiden,<br />

joissa nyt asuu neljäsosa ja vuonna 2040<br />

kymmenesosa maapallon väestöstä ja joka kuitenkin<br />

kuluttaa puolet maapallon energiavaroista, kyetä vähentämään<br />

CO 2<br />

- päästönsä 1/10 osaan seuraavan<br />

sukupolven aikana.<br />

Ekotehokkuudella pyritään kohti ekologisia päämääriä<br />

taloudellisesti kannattavalla tavalla. Ekotehokkuuden<br />

mukaisella toiminnalla voidaan lisätä<br />

kilpailukykyä ja pienentää tuotantokustannuksia.<br />

Toimittaja Kari Rissa määrittelee kirjassaan Ekotehokkuus<br />

– enemmän vähemmästä asian seuraavasti:<br />

Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena<br />

on tuottaa enemmän palveluja ja hyvinvointia<br />

vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella.<br />

Yritysten ekotehokkuutta parantamalla lisätään yrityksen<br />

liiketaloudellista kannattavuutta, tehostetaan<br />

luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön<br />

kohdistuvaa haitallista kuormitusta. Ekotehokkuuden<br />

ohella on alettu puhua de- tai immaterialisaatiosta.<br />

Dematerialisaation avulla vähennetään<br />

taloudessa kiertävän materiaalin määrää ja tuotetaan<br />

arvoa muulla keinoin kuin materiaalilla. (esim. kännykät<br />

ja monitoimitoimistokoneet, leasing- ja vuokrauspalvelut).<br />

Useassa yhteydessä on arvioitu, että ekotehokkuus<br />

tulee IT-teknologian jälkeen olemaan seuraava yritysten<br />

kilpailukyvyn kannalta merkittävä megatrendi.<br />

Hankkeen loppuseminaarissa toukokuussa 2007<br />

puhuneen Tokion yliopiston alaisen kestävien materiaalien<br />

tutkimuskeskuksen professorin, Ryoichi Yamamoton<br />

mukaan japanilaiset suuryritykset ovat jo

---

vuosikausia tehneet työtä yritysten ekotehokkuuden<br />

parantamiseksi. Japanissa ekotehokkuuden yhteydessä<br />

käytetään yleisesti termejä Total material productivity<br />

TMP ja Zero Emission Concept. Japanissa<br />

onkin jo kaupan yli 28000 ekotuotetta. Mitä tahansa<br />

tuotetta ei voi nimetä ekotuotteeksi, vaan tuotteen<br />

tulee täyttää tiukat kriteerit niin valmistuksen kuin<br />

käytönkin aikaisen materiaalin ja energiankäytön<br />

suhteen. Tuotteilta edellytetään myös helppoa kierrätettävyyttä.<br />

Esimerkkeinä laajasta ekomateriaalien<br />

ja -tuotteiden perheestä professori Yamamoto mainitsi<br />

mm. rakentamis- ja sisustustarkoituksiin puusta<br />

ja kierrätysmuovista tehdyn komposiittituotteen,<br />

jonka valmistus ei tuota lainkaan haihtuvia hiilivetyjä<br />

ja joka voidaan tarvittaessa käyttää uudelleen<br />

kymmenen kertaa ilman, että tuote menettää hyviä<br />

rakentamisominaisuuksiaan. Tätä M-Wood materiaalia<br />

käyttää laajasti rakentamistoiminnassaan mm.<br />

Misawa House Company. Sony valmistaa maissin<br />

tärkkelyksestä muovia, jota käytetään mm. kannettavissa<br />

DVD-soittimissa, autoteollisuus on kehittänyt<br />

normaalia terästä selvästi keveämmän ultra-teräksen,<br />

jonka käytöllä auton painoa pystytään alentamaan<br />

ja samalla säästetään polttoainetta. Ekosementin<br />

valmistuksessa korvataan puolet sementistä jätteenpolttolaitoksen<br />

tuhkan ja jätevedenpuhdistamon<br />

lietteen seoksella – näin tuotetaan 50 % vähemmän<br />

kasvihuonekaasupäästöjä ja sementin valmistukseen<br />

tarvitaan 90 % vähemmän energiaa. Kromivapaalla<br />

teräksellä on laajasti käyttöä ATK-laitteissa, kopiokoneissa<br />

ja erilaisissa kotitalouskoneissa; Ricohin kehittämällä,<br />

uudelleen kirjoitettava sähköisellä paperilla<br />

voidaan korvata monia teollisuudessa, kaupassa<br />

ja kuljetuksessa tarvittavia dokumentteja.<br />

Japanissa kestävää kehitystä edistetään myös tiukan<br />

lainsäädännön avulla. Vuonna 2000 voimaan tullut<br />

”Vihreän ostamisen laki” edellyttää valtion ja kuntien<br />

viranomaisia käyttämään hankinnoissaan laajalti<br />

ekotuotteita ja laatimaan hankinnoistaan vuosiraportin.<br />

Kopiopaperin pitää olla 100 %:sti kierrätysmateriaalista<br />

valmistettua, virastojen tulee hankkia<br />

energiatehokkaita koneita ja laitteita ja käyttää rakentamisessa<br />

kierrätysmateriaaleja. Jopa virka-asuissa<br />

edellytetään suosittavan tuotteita, joissa on mukana<br />

kierrätysmateriaalia.<br />

Japanilaisten halu pysyä ekotehokkaiden tuotteiden<br />

suunnittelussa ja tuotannossa etujoukossa ei lähde<br />

pelkästään liiketaloudellisesta eduntavoittelusta,<br />

vaan taustalla on professori Yamamoton mukaan aito<br />

huoli maapallon tulevaisuudesta. Erityisesti Kiinan<br />

ja Intian taloudet kasvavat lähes 10 %:n vuosivauhtia,<br />

jolloin ostokykyinen keskiluokka kasvaa koko<br />

ajan. Arvion mukaan Aasian keskiluokkaan kuuluvien<br />

ihmisten määrä kasvaa vuoden 2004 n.160<br />

miljoonasta 400 miljoonaan vuoteen 2009 mennessä.<br />

Vaurauden kasvun myötä kulutustavaroiden<br />

hankinta kasvaa räjähdysmäisesti. Tavarantuotanto<br />

puolestaan lisää merkittävästi teollisuuden tuottamien<br />

kasvihuonekaasujen määrää. Yksistään Intian<br />

kasvihuonekaasupäästöjen on ennustettu kasvavan<br />

70 % vuoteen 2025 mennessä. Kiinan kasvihuonekaasupäästöjen<br />

kasvu vuosien 2000 ja 2030 välillä<br />

on arvioitu olevan yhtä suuri kuin kaikkien muiden<br />

maapallon teollistuneiden maiden yhteinen päästökasvu.<br />

Yamamoton tutkimusryhmän tekemän mittavan tietokonesimulaation<br />

mukaan maapallon ilmasto tulee<br />

erityisesti Aasian nopean talouskasvun seurauksena<br />

muuttumaan lähivuosina dramaattisesti. Maapallon<br />

keskilämpötila nousee esiteolliseen aikaan verrattuna<br />

1,5 asteella vuoteen 2016 mennessä, kahdella<br />

asteella vuoteen 2028 ja kolmella asteella vuoteen<br />

2052 mennessä. Mikäli ennusteet toteutuvat merkitsee<br />

lämpötilan nousu sitä, että Grönlannin jäätikön<br />

sulaminen kiihtyy merkittävästi vuoteen 2016<br />

mennessä ja vuonna 2050 maapallon ilmastojärjestelmää<br />

uhkaa vakava romahtaminen. Kahden asteen<br />

keskilämpötilan nousun seurauksena 1 - 2.8 miljardia<br />

ihmistä kärsisi vuonna 2030 vakavasta vedenpuutteesta,<br />

vakavia ongelmia aiheutuisi myös yhä<br />

laajempien alueiden muuttumisesta kuivuuden takia<br />

viljelykelvottomiksi, minkä seurauksena ruokapakolaisten<br />

määrä kasvaisi huomattavasti. Luonnonkatastrofien,<br />

mm. voimistuvien myrskyjen aiheuttamien<br />

tuhojen seurauksena suuretkin vakuutuslaitokset<br />

joutuisivat vakaviin taloudellisiin ongelmiin. Nopean<br />

talouskasvun seurauksena myös useiden mineraalien<br />

ja metallien käyttö lisääntyisi merkittävästi.<br />

Erityisen voimakkaasti lisääntyisi mm. nikkelin,<br />

mangaanin, lyijyn, kuparin, sinkin, tinan, hopean<br />

ja kullan kulutus. Lisääntyvästä kulutuksesta ja<br />

niukkenevista resursseista johtuen metallien hinnat<br />

ovat alkaneet jo nousta ja monien rakennushankkeiden<br />

toteutusta on jouduttu uudelleen arvioimaan.<br />

Yamamoton mukaan ainoa ratkaisu niukkenevien<br />

resurssien yhteiskunnassa on resurssien käytön<br />

radikaali tehostaminen. Teollisuusmaiden tulisikin<br />

tulevaisuudessa pystyä tuottamaan tuotteensa<br />

1/5-osalla tämän päivän tasoon verrattuna (Factor<br />

5). Ratkaisu tähän on tuotteiden koko elinkaaren<br />

aikaiset vaikutukset huomioon ottava ekologinen<br />

tuotesuunnittelu, jonka avulla markkinoille saadaan<br />

yhä parempia ekotuotteita. Entistä enemmän tulee<br />

pystyä korvaamaan tuotteita palveluilla, jolloin jokaisen<br />

kuluttajan ei tarvitse hankkia tuotetta omis-

---

tukseensa. Materiaalien käytön tehostaminen edellyttää<br />

Yamamoton mukaan vastaavaa kansainvälistä<br />

järjestelmää poliittisten tavoitteiden asettamiseksi,<br />

joka on luotu kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan<br />

ja vähentämiseen.<br />

Samansuuntaisen viestin toi myös toinen konferenssin<br />

pääpuhuja, saksalaisen Wuppertal-instituutin<br />

presidentti Peter Hennicke. Hennicken mukaan<br />

teollisessa tuotannossa tarvitaan lähes vallankumouksellinen<br />

muutos, jotta myös kehitysmaiden ihmisille<br />

voidaan taata oikeus elintasonsa nostoon. Luonnonvarojen<br />

käyttöä on kyettävä tehostamaan radikaalisti.<br />

Yhteys talouskasvun ja energian- ja materiaalien<br />

käytön kasvun välillä on kyettävä purkamaan.<br />

Talouskasvua on saatava aikaan reilusti nykyistä<br />

pienemmillä panoksilla. Teollisuusmailta edellytetään<br />

uusia entistä tehokkaampia energiantuotanto-<br />

ja käyttötapoja, joilla energiankulutus voidaan<br />

puolittaa tai vähentää jopa kolmasosaan nykyisestä.<br />

Mutta ennen kaikkea vaaditaan materiaalien käytön<br />

tehostamista. Toisin kuin yleisesti luullaan, niin teollisuustuotannossa<br />

kaikkein keskeisin kustannustekijä<br />

on henkilöstökulujen sijaan raaka-aineiden hinta.<br />

Raaka-aineiden osuus on jopa kaksinkertainen<br />

verrattuna henkilöstökuluihin. Hennicken mielestä<br />

yritykset tarvitsevat ulkoista konsultointiapua toimenpiteisiin,<br />

joilla voidaan yhtä aikaa saada säästöjä<br />

niin energia- kuin materiaalikuluissakin. Kokemuksen<br />

mukaan yritykset voisivat helposti saavuttaa materiaalikustannuksissaan<br />

20 prosentin säästön ilman,<br />

että tarvitaan kalliita investointeja.<br />

Suomessa ensimmäinen yritysten ekotehokkuuden<br />

parantamiseen tähtäävä hanke : Factor X - ekotehokkaasti<br />

markkinoille - käynnistyi Teknillisen korkeakoulun<br />

koulutuskeskus Dipolin vetämänä syksyllä<br />

2000. Hankkeeseen osallistui 15 yritystä ja 10<br />

konsulttiyritystä; mm. Nokia Oyj, Sonera, Isku Oy,<br />

VR Oy. ProMidNord-hankkeen ekokilpailukykyosion<br />

loppuseminaarissa puhuneen Helsingin kauppakorkeakoulun<br />

dosentti Minna Halmeen mukaan<br />

ekotehokkuuden parantamiseksi on olemassa kaksi<br />

tietä – joko vähennetään merkittävästi tuotteiden<br />

valmistukseen tarvittavaa materiaalia ja energiaa<br />

tai siirrytään tuotteiden sijaan käyttämään entistä<br />

enemmän palveluita. Esimerkkeinä Halme toi esille<br />

vuokra-autopoolit, toimistojen käytävämattojen ja<br />

tietokoneiden leasingpalvelut sekä teollisuusyritysten<br />

kemikaalihuollon ulkoistamisen, jossa toinen<br />

yritys vastaa teollisuuden kemikaalien hankinnasta<br />

ja varsinainen yritys voi täysillä keskittyä perusliiketoimintaansa.<br />

Ekotehokkuuden vaatimus synnyttää myös uutta liiketoimintaa.<br />

Sitran tutkimusjohtaja Heikki Sundquistin<br />

mukaan kestävää kehitystä edistävä ympäristöteknologian<br />

tuotanto- ja palveluliiketoiminta tulee<br />

kasvamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana<br />

vuosittain n. 10 %:lla. Maapallonlaajuinen liikevaihto<br />

nousee yli 3000 miljardiin euroon. Voimakkaasti<br />

kasvavia aloja ovat talousveden ja jäteveden puhdistus<br />

eritoten Aasiassa, kun taas Euroopassa kehitys<br />

on voimakkainta ns. puhtaan tuotantoteknologian<br />

alalla.<br />

Prof. Peter Hennicke<br />

Kuva: Timo Lehtonen<br />

Prof. Ryoichi Yamamoto<br />

Kuva: Timo Lehtonen

---

2. Introduction<br />

The concepts of eco-competitiveness and eco-efficiency<br />

have over the last few years become significant<br />

factors influencing general business competitiveness.<br />

The eco-competitiveness of a company means its<br />

ability to meet the environmental standards set by<br />

interest groups and to exploit environmental aspects<br />

in its business better than its competitors (Teollisuuden<br />

ja työnantajien keskusliitto 1995). The objective<br />

of eco-efficiency is to essentially reduce the use of<br />

resources, above all the consumption of energy and<br />

natural resources as well as emissions per unit produced<br />

and, simultaneously, to increase saving and<br />

competitiveness.<br />

Many estimates see eco-effectiveness succeeding IT<br />

technology as the next “megatrend” that will have a<br />

huge impact on the competitiveness of companies.<br />

In his speech for the project’s final seminar in 2007,<br />

Professor Ryoichi Yamamoto from the University of<br />

Tokio’s International Research Center for Sustainable<br />

Materials noted that Japanese major corporations<br />

have already been working for many years on improving<br />

the eco-effectiveness of their businesses. In Japan,<br />

the terms Total Material Productivity (“TMP”)<br />

and Zero Emission Concept are commonly used when<br />

discussing eco-effectiveness. It should thus not come<br />

as a surprise that there are already some 28,000 ecoproducts<br />

available in Japan. Note that not any product<br />

can be named as an eco-product, however. Rather,<br />

the product must meet strict criteria for its use<br />

of materials and energy during both its manufacture<br />

and use. The products have to be easily recyclable as<br />

well. As examples of the wide selection of eco-materials<br />

and products, professor Yamamoto mentioned<br />

a composite material used for construction and<br />

decoration, made from wood and recycled plastics.<br />

Its production produces no volatile hydrocarbons,<br />

and the material can be, when needed, reused ten<br />

times without negative effects to its good building<br />

properties. This M-Wood material is widely used in<br />

construction by, for example, Misawa House Company.<br />

Also, Sony uses corn starch to produce plastics<br />

that are used in, for example, portable DVD players.<br />

Similarly, the car industry has produced a type of<br />

”ultra-steel” that is clearly lighter than normal steel<br />

which can be used to reduce the weight of a car,<br />

leading to increased fuel efficiency. When producing<br />

eco-cement, half is substituted with a mixture of ash<br />

from a waste burning plant and sludge from a sewage<br />

treatment plant. This method produces 50 percent<br />

fewer greenhouse emissions and requires 90 percent<br />

less energy for producing the cement. Chrome-free<br />

steel is widely used in IT equipment, copy machines<br />

and various domestic appliances. The rewritable<br />

electric paper developed by Ricoh can be used to<br />

replace many documents needed in industry, trade<br />

and transportation.<br />

Sustainable development is also supported in Japan<br />

through strict legislation. The ”Green Purchase Act”<br />

enacted in 2000 requires that the government and<br />

local authorities use eco-products in their procurements<br />

and draft yearly <strong>report</strong>s on them as well. Copy<br />

paper needs to be made from 100% recycled materials,<br />

offices must use energy-efficient machines and<br />

equipment, and recycled materials are required in<br />

construction work. Even uniforms are among products<br />

that must be made using recycled materials.<br />

The Japanese desire to stay at the forefront of designing<br />

and producing eco-efficient products is not<br />

only based on business benefits but, according to<br />

Professor Yamamoto, inspired by a genuine concern<br />

for the well-being of the Earth. The economies of<br />

both China and India in particular are growing at<br />

a yearly pace of nearly 10%, which means that the<br />

ranks of the affluent middle-class are growing rapidly<br />

and constantly. According to estimates, the size of<br />

the middle class in Asia will grow from the approximately<br />

160 million of 2004 to roughly 400 million<br />

by 2009. This growth of wealth will lead to an explosive<br />

growth of acquisition of consumer goods. The<br />

growth of goods production will lead to considerable<br />

increases in the quantity of greenhouse gases produced<br />

by industry. The greenhouse emissions of India<br />

alone are predicted to grow 70% by 2025. China’s<br />

greenhouse gas emission growth between 2000 and<br />

2030 is estimated as ultimately equalling the growth<br />

of emissions of all other countries of the world combined.<br />

A vast computer simulation run by Yamamoto’s research<br />

group sees the climate of the Earth changing<br />

dramatically in the near future, largely due to the

---

apid economic growth in Asia. By 2016, the average<br />

temperature of the Earth is going to rise by 1.5 degrees<br />

compared to pre-industrial times, two degrees<br />

by 2028 and three degrees by 2052. Should these<br />

estimates turn out to be correct, rising temperatures<br />

will lead to rapid acceleration of the melting of the<br />

Greenland glaciers by 2016. By 2050, the climate<br />

system of the planet will be facing a serious collapse.<br />

The effects of a two-degree rise in temperatures<br />

would cause suffering to 1 - 2.8 billion people as a result<br />

of serious water shortages by 2030. More serious<br />

problems would be caused by ever-increasing areas<br />

becoming unsuitable for growing crops, which would<br />

lead to a notable increase in the number of famine<br />

refugees. Damage inflicted by natural disasters, such<br />

as stronger storms, would lead to serious economic<br />

problems for even the largest insurance companies.<br />

Rapid economic growth would also cause a major<br />

increase in use of many minerals and metals. The<br />

consumption of nickel, manganese, lead, copper,<br />

zinc, tin, silver and gold would grow especially fast.<br />

Due to increasing consumption and fewer resources<br />

being available, the prices of metals have already<br />

started increasing, and the costs of many construction<br />

ventures have had to be reassessed. According<br />

to Yamamoto, the only solution to the problem of a<br />

society with fewer and fewer resources available is to<br />

radically improve the efficiency of resource use. This<br />

is why industrial countries should be able to produce<br />

their products using only one-fifth of the quantity of<br />

resources used today (”Factor 5”). The solution for<br />

this is to use ecological product design that considers<br />

the impacts of such products throughout their lifespan<br />

and which allows for better eco-products to be<br />

introduced to the market. More than previously, we<br />

need to be able to replace products with services to<br />

create circumstances in which each consumer does<br />

not need to acquire his/her own product. According<br />

to Yamamoto, improving the efficiency of material<br />

use requires the use of an international system for<br />

setting political goals to monitor and reduce greenhouse<br />

gas emissions.<br />

A similar message was voiced by another main speaker<br />

at the conference, Peter Hennicke, President of<br />

the German Wuppertal Institute. Hennicke says that<br />

industrial production needs to undergo an almost revolutionary<br />

change in order for us to be able to guarantee<br />

the people of the developing nations the right<br />

to raise their standard of living. The use of natural<br />

resources has to be made radically more efficient.<br />

The link between economic growth and the growth<br />

of material uses has to be severed. Economic growth<br />

must be produced with clearly fewer resources than<br />

at present. Industrial countries have to start using<br />

more efficient ways to produce and utilize energy<br />

in order to cut energy consumption in half or at<br />

least one-third of current levels. Most of all, however,<br />

what is needed is improvements in the efficiency of<br />

using materials. Contrary to what conventional wisdom<br />

would have us believe, the key cost factor in<br />

industrial production is not personnel costs but raw<br />

material costs. The cost of raw materials can be up<br />

to double that of personnel expenses. Hennicke believes<br />

that companies need external consulting help<br />

to come up with action plans which can produce<br />

savings in both energy and material costs. Experience<br />

has shown that companies could easily achieve<br />

20 percent savings in their material costs without<br />

expensive investments.<br />

In Finland, the first project aimed at improving<br />

companies’ eco-effectiveness, Factor X - Entering the<br />

Market Eco-Efficiently, was launched by Dipoli, the<br />

Helsinki University of Technology’s training centre,<br />

in the autumn of 2000. The participants in the project<br />

consisted of 15 companies and 10 consulting firms,<br />

among them Nokia Oyj, Sonera, Isku Oy, and VR<br />

Oy. Docent Minna Halme (Helsinki School of Economics),<br />

who delivered a speech at the final seminar<br />

of the Eco-Competitiveness partition, says there are<br />

two paths to improving eco-effectiveness: you either<br />

have to significantly reduce the amount of materials<br />

and energy needed to produce goods, or you have to<br />

switch to using more services instead of products. As<br />

examples of this option, Halme mentioned rental car<br />

services, the leasing of office corridor carpeting and<br />

computers, and outsourcing industrial corporation<br />

chemical maintenance in such a way as to place one<br />

company in charge of acquiring chemicals, leaving<br />

the first company free to fully concentrate on their<br />

basic business activities.<br />

The demand for eco-efficiency will also spawn other<br />

business activities. Heikki Sundquist, Research<br />

Leader of Sitra, the Finnish Innovation Fund, says<br />

that production and service business promoting sustainable<br />

development will grow approximately 10%<br />

a year during the next ten years. The sector’s global<br />

revenue will rise to over 3,000 billion euros. Sectors<br />

growing heavily are purification of water for household<br />

use and sewage treatment, especially in Asia,<br />

while in Europe, the most vigorous development will<br />

revolve around ‘clean’ production technology.

---

Prof. Aage Stori from Sintef/Trondheim was one of the speakers<br />

in the final conference. Mikkeli.<br />

Audience of Eco-competitiveness-session in 8 th Finnish<br />

Conference of Environmental Sciences on May 10-11, 2007<br />

Mikkeli. Photos: Timo Lehtonen<br />

The purpose of the ProMidNord-project is to increase<br />

the eco-competitiveness and environmental<br />

image of the participating regions by strengthening<br />

the eco-efficiency of enterprises and by increasing<br />

the environmental responsibility of regional operators.

---

3. Keskipohjolan alue - Pohjolan Vihreä Vyöhyke<br />

Keskipohjolan alue ulottuu Atlantin valtamereltä Norjan<br />

tunturien yli Ruotsiin, sieltä Pohjanmeren yli Suomen<br />

rannikolle ja rannikolta aina Keski-Suomeen ja<br />

Etelä-Savoon asti. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä<br />

sijaitsevan alueen luonto on monipuolinen ja vaihteleva.<br />

Alueen länsiosissa Norjassa maisemaa hallitsevat<br />

vuonot ja tunturit. Pohjanlahdella maankohoamisrannikko.<br />

Keski-Suomen pohjoisosassa ja Pohjanmaalla on<br />

laajat suoalueet. Alueen itäisissä osissa maisemaa hallitsevat<br />

Päijänteen ja Saimaan laajat vesistöalueet. Myös<br />

elinkeinoelämä on luontoa lähellä. Alueella harjoitetaan<br />

kestävää metsätaloutta, tuotetaan puhtaita elintarvikkeita<br />

ja harjoitetaan luonnonläheistä matkailua.<br />

Keskipohjolan alueella asuu yhteensä 1,5 miljoonaa<br />

asukasta. Jäsenalueita ovat Norjassa Etelä-Tröndelagin<br />

fylke (266 323 as.) sekä Pohjois-Tröndelagin fylke<br />

(127 457 as.). Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västernorrlannin<br />

lääni (245 078 as.) sekä Jämtlannin lääni<br />

(128 586 as.). Suomessa alueeseen kuuluu Pohjanmaa<br />

(173 083 as.), Etelä-Pohjanmaa (195 400 as.), Keski-<br />

Suomi (264 762 as.) sekä Etelä-Savo (167 369 as).<br />

Maakunnat ovat jo vuosia toimineet aktiivisesti kestävän<br />

kehityksen eteen. Etelä-Savo on vuodesta 1980<br />

lähtien tunnettu ekomaakuntana. Etelä-Pohjanmaa<br />

ja Pohjanmaa ovat yhdessä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen<br />

kanssa asettaneet tavoitteekseen olla<br />

ympäristösuojelun ja kestävän kehityksen edelläkävijöitä.<br />

Keski- Suomi on uudessa teknologiastrategias-<br />

saan asettanut tavoitteekseen olla maailman johtava<br />

bioenergian käyttäjä vuonna 2010. Jämtlannin maakuntakäräjät<br />

on ensimmäisenä maakunnallisena organisaationa<br />

Euroopassa sertifioinut kaikki toimintansa<br />

ISO 14001 - ja EMAS-ympäristöjärjestelmien mukaisesti.<br />

Västernorrlanti on vahvasti profiloitumassa<br />

ympäristölääninä. Etelä- ja Pohjois-Trøndelag tuottavat<br />

jo nyt kaiken tarvitsemansa sähkön uusiutuvilla<br />

energialähteillä eli tuulella ja vesivoimalla.<br />

Pohjolan vihreää vyöhykettä voidaan hyvällä syyllä<br />

kutsua Euroopan keuhkoiksi. Hyvin kasvavat metsät<br />

sitovat hiilidioksidia ja hidastavat näin kasvihuoneilmiötä.<br />

Lukuisat suojelualueet varmistavat kasvi- ja<br />

eläinlajeille hyvät elinolosuhteet ja turvaavat luonnon<br />

biologisen monimuotoisuuden.<br />

Luontomatkailun valttikortteja ovat Saimaan sokkeloinen<br />

vesistöalue tuhansine saarineen, Keski-Suomen<br />

erämaiset metsät ja suoalueet, Pohjanmaan ja<br />

Västernorrlannin upeat merenrantamaisemat sekä<br />

Jämtlännin ja Trøndelagien tunturialueet. Ruotsissa<br />

Pohjanlahden maankohoamisrannikko Högakusten<br />

ja Suomesta Merenkurkun maankohoamisrannikko<br />

ovat Unescon maailmanperintölistalla. Saimaan-<br />

Pielisen alue on mukana Suomen ns. aielistalla<br />

maailmanperintökohteeksi. Vuoden 2006 alussa<br />

Keskipohjolassa oli kaikkiaan 14 kansallispuistoa n.<br />

650 EU:n Natura 2000-suojelukohdetta ja yli 1300<br />

muuta luonnonsuojelualuetta.<br />

Keskipohjolan maailmanperintökohteet ja arvokkaat luontokohteet.<br />

Nature heitage sites, national parks and nature reserves in the Mid Nordic Region

---

Maakunnan, saati maakuntaa suuremman alueen<br />

saaminen muita alueita ekokilpailukykyisemmäksi ei<br />

ole helppo tehtävä. Keskipohjolan maakunnat ovat<br />

muutaman vuoden ajan markkinoineet aluettaan<br />

Pohjolan Vihreänä Vyöhykkeenä, Nordens Gröna<br />

Bältinä. Ekomaakuntana, -lääninä tai -alueena (eco<br />

region, district, county; Öko Region; eco provincia,<br />

ekolän) profiloituneita alueita ei maapallolta juurikaan<br />

muita löydy.<br />

Ekokunta-käsite syntyi Mikkelin ekoläänin kanssa<br />

samaan aikaan eli vuonna 1980, jolloin Suomussalmen<br />

kunta julistautui ekokunnaksi. Kolme vuotta<br />

myöhemmin syntyi Ruotsin ensimmäinen ekokunta<br />

Övertorneå. Tällä hetkellä Ruotsin ekokuntaverkostossa<br />

on mukana lähes 70 kuntaa. Ekoläänikeskustelua<br />

on käyty mm. Hallandisssa Etelä- Ruotsissa<br />

ja Värmlandissa Keski-Ruotsissa, joissa yksittäiset<br />

puolueet ovat ehdottaneet läänin kehittämistä ekolääniksi.<br />

Keskipohjolassa Västernorrlannilla on<br />

käynnissä mittava ympäristölääni-hanke (Miljölän).<br />

Saksasta löytyy Ökoregion Uelzen ja Ökoregion<br />

Lam-Lohberg ja Itävallasta Ökoregion Retzer Land<br />

(pieni Leader-alue).<br />

Eco countyna on itseään markkinoinut syyskuusta<br />

2000 lähtien noin 30 000 asukkaan ja 1500 km 2 :n<br />

Cotacachi Ecuadorista.<br />

Kuten edellä kerrotusta käy ilmi, ei alueita, jotka olisivat<br />

yleisesti tunnettuja laaja-alaisesta ympäristöasioiden<br />

ja kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden<br />

noudattamisesta, ympäristöliiketoiminnasta, tutkimuksesta<br />

ja -koulutuksesta, käytännössä vieläkään<br />

ole, vaikka monet paikkakunnat myös Suomessa<br />

(mm. Mikkeli, Lahti ja Tampere) ovat määritelleet<br />

ympäristöasiat tärkeäksi kilpailustrategiansa osatekijäksi.<br />

Keskipohjolalla ja sen maakunnilla; etenkin<br />

Etelä-Savolla on tässä kilpailussa yli 20 vuoden etumatka.<br />

Alueen ympäristökilpailukyvyn eteen on kuitenkin<br />

jatkuvasti tehtävä työtä ja kyettävä osoittamaan myös<br />

konkreettisia tuloksia kestävän kehityksen edistämisessä.

---

4. Mid Nordic Region - Nordic Green Belt<br />

The Mid Nordic region reaches from the Atlantic<br />

over the mountains of Norway to Sweden, across<br />

the North Sea to the coast of Finland and from the<br />

coast all the way to Central Finland and South Savo.<br />

The nature in this region, located at the Northern<br />

coniferous belt, is diverse and varied. In the west side<br />

of the region, Norway’s landscape is dominated by<br />

fjords and mountains. The Gulf of Bothia’s coastline,<br />

on the other hand, is known for the “rebound areas”<br />

currently rising from the sea while Central Finland’s<br />

northern parts and Ostobothnia boast wide swamp<br />

areas. All the way to the east of the region, the landscape<br />

is dominated by the vast waters of lakes Päijänne<br />

and Saimaa. The industry and commerce of<br />

the area is also close to nature. The region is home<br />

to durable forestry, produces clean foodstuffs, and<br />

practices nature-friendly travel.<br />

The Mid Nordic region is home to a total of 1.5<br />

million people. The member areas are Norway’s Sör-<br />

Tröndelag fylke (pop. 266,323) and Nord-Tröndelag<br />

fylke (pop. 127,457). The Swedish members are<br />

the counties of Västernorrland (pop. 245,078) and<br />

Jämtland (pop. 128,586). Finnish participants are<br />

Ostrobothnia (pop. 173,083), South Ostrobothnia<br />

(pop. 195,400), Central Finland (pop. 264,762) and<br />

South Savo (pop. 167,369).<br />

The Nordic Green Belt can be called the lungs of Europe<br />

with good reason. Forests with healthy growth<br />

rates bind carbon dioxide, slowing down the greenhouse<br />

effect. Numerous nature preserves make sure<br />

flora and fauna enjoy good opportunities for growth<br />

while also preserving biodiversity.<br />

For nature tourism, the biggest attractions are the<br />

maze-like Saimaa lake area with its thousands of<br />

islands, the wilderness of forests and swamps in<br />

Central Finland, beautiful sea shore landscapes of<br />

Otsrobothnia and Västernorrland, and mountains<br />

of Jämtland and Trøndelag. In Sweden, the Gulf of<br />

Bothnia’s Högakusten High Coast and Finland’s Gulf<br />

of Bothnia’s shoreline rising (rebounding) from the sea<br />

are both designated as Unesco World Heritage sites.<br />

The Saimaa-Pielinen region is included in Finland’s<br />

so-called consideration list for a world heritage site. In<br />

the beginning of 2006, the Mid Nordic Region contained<br />

14 natural parks, roughly 650 EU’s Natura 2000<br />

protection sites, and over 1,300 other nature reserves.<br />

Making a county, not to mention an area larger than<br />

a county, more eco-competitive than other regions<br />

is not an easy task. The Mid Nordic Region’s counties<br />

have for several years been marketing the area as<br />

the Nordic Green Belt. One should note that there<br />

are not many other regions known as eco-regions,<br />

eco-counties or eco-municipalities anywhere on the<br />

planet.<br />

The concept of eco municipalities was born in Finland<br />

around the same time as the eco-province of<br />

Mikkeli, this being 1980. This is when the municipality<br />

of Suomussalmi declared itself an eco-municipality.<br />

Three years later, Sweden’s first eco-municipality,<br />

Övertorneå, was born. Currently, the Swedish<br />

eco-municipality network includes nearly 60 municipalities.<br />

There have been eco-county discussions<br />

going on in, for example, Halland in southern<br />

Sweden and Värmland in Central Sweden, where<br />

individual political parties have suggested naming<br />

the counties eco-counties. Västernorrland in the<br />

Mid Nordic Region is undergoing a sizable ecocounty<br />

venture (”Miljölän” project). In Germany,<br />

there are similar regions in Ökoregion Uelzen and<br />

Ökoregion Lam-Lohberg, and in Austria, Ökoregion<br />

Retzer Land (small Leader region). Ecuador’s<br />

Cotacachi, home to 30,000 people and covering an<br />

area of 1500 km2, has been marketing itself as an<br />

eco-county since September 2000.<br />

As the previous discussion shows, there are practically<br />

no regions that are so far well-known for extensively<br />

adhering to the principles of environmental<br />

issues and sustainable development, environmental<br />

business practices, research and training, although<br />

many localities in Finland (such as Mikkeli, Lahti<br />

and Tampere) have defined environmental issues<br />

as important factors in their competitive strategies.<br />

The Mid Nordic Region and its provinces enjoy a lead<br />

of over 20 years in this process. However, maintaining<br />

and improving the environmental competitiveness of<br />

the region calls for constant work, and we also have to<br />

be able to show concrete results in promoting sustainable<br />

development.<br />

Just as with individual enterprises, urban districts<br />

and rural counties also have to consider how the<br />

well-being of the population in their region can be<br />

guaranteed in an economy which is becoming in-

---

creasingly open and international. The eight Mid<br />

Nordic regions (North- and South Trøndelag counties<br />

in Norway; Jämtland and Västernorrland counties<br />

in Sweden; Ostrobothnia, South Ostrobothnia,<br />

Central Finland and South Savo counties in Finland)<br />

have worked for years to improve sustainable regional<br />

development. The Nordic regions have become<br />

organised under the Nordic Green Belt concept. The<br />

results achieved, approve that these regions really are<br />

the forerunners of environmentally responsible and<br />

sustainable development in Europe.<br />

From 1980 onwards, South Savo has been known<br />

as the eco-region. Together with the West Finland<br />

Regional Environment Center, South Ostrobothnia<br />

and Ostrobothnia have set a goal to be pioneers in<br />

environmental protection and sustainable development.<br />

In its new technology strategy, Central Finland<br />

aims to be the world’s largest user of bio energy<br />

in 2010. As the first provincial organization in<br />

Europe, the County Council of Jämtland has certified<br />

all their work according to the ISO 14001 and<br />

EMAS environmental systems. Västernorrland is<br />

working to strengthen its profile as a county with an<br />

environmental focus. North- and South-Trøndelag<br />

are already meeting all their electricity needs through<br />

renewable energy sources in the form of wind and<br />

water power.<br />

10

---

5. Ympäristövastuullisuuden ja ympäristöalan<br />

verkottumisen edistäminen<br />

5.1 Keskipohjolan ympäristöja<br />

energia-alan osaajien<br />

kartoitus<br />

Keskipohjolan - Pohjolan vihreän vyöhykkeen- ympäristö-<br />

ja energia-alan osaajista on koottu hakemisto<br />

Internetiin - http://enviro.mittnorden.net<br />

Sivusto sisältää tiedot noin 800 yrityksestä, organisaatiosta,<br />

korkeakoulusta ja oppilaitoksesta ja niiden<br />

ympäristö- ja energia-alan osaamisesta. Energia-alalta<br />

mukana on pääosin vain energiatehokkuutta ja uusiutuvien<br />

energianlähteiden käyttöä edistäviä tahoja.<br />

Tietokanta helpottaa esim. saman alan toimijoiden<br />

välistä yhteistyötä, kun yhteystiedot ja toiminnan<br />

kuvaus löytyvät helposti ja keskitetysti. Lisäksi tieto-<br />

kanta helpottaa partnereiden hakua erilaisiin hankkeisiin.<br />

Tietokannasta on valmistunut 12-sivuinen<br />

esite suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi.<br />

Tietokannasta on tiedotettu kaikille siinä mukana<br />

oleville ja useille keskeisille yritysten kanssa yhteistyötä<br />

tekeville tahoille, kuten mm. seudullisille elinkeinoyhtiöille,<br />

yrittäjäjärjestöille, kauppakamareille,<br />

TE-keskuksille ja alueellisille ympäristökeskuksille.<br />

Tietokannasta löytyy myös maakunnittain tiedot<br />

viime vuosina toteutetuista ympäristöalan kehittämishankkeista<br />

(ympäristöjärjestelmät, ekotehokkuus,<br />

kestävä kehitys, paikallisAgenda 21, ympäristöteknologia,<br />

ympäristökasvatus jne.).<br />

Seuraavassa on esitetty tiivis yhteenveto ympäristö- ja<br />

energia-alan osaajista maakunnittain.<br />

Puupelttejä, kuva: Västernorrlannin lääninhallitus<br />

11

---

Etelä-Pohjanmaa<br />

Seinäjoella toimii viiden yliopiston muodostama yliopistokeskus.<br />

Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen<br />

yksikön tutkimusalat ovat älytekniikka, virtuaaliteknologia,<br />

muovikomposiittitekniikka, metallirakentaminen<br />

ja terveydenhuollon tietotekniikka.<br />

Seinäjoen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja<br />

ympäristöalalla koulutetaan mm. agrologeja ja metsätalousinsinöörejä<br />

ja tekniikan alalla bio- ja elintarviketekniikan<br />

insinöörejä.<br />

Thermopolis teknologiakeskus/ Etelä-Pohjanmaan<br />

energiatoimisto on perustettu voimistamaan ja kehittämään<br />

energia-alan yrityksiä. Toimialoina ovat<br />

mm. aurinko-, tuuli- ja bioenergia, biokaasu, energian<br />

tuotanto ja jakelu sekä maalämpö- ja suurkattilalaitteiden<br />

valmistus.<br />

Elintarvikealan osaamiskeskus tarjoaa alan yrityksille<br />

uusinta tutkimustietoa ja auttaa mm. tuotteiden,<br />

teknologian ja valmistusprosessien kehittämisessä<br />

sekä laadunohjauksessa ja ympäristöasioissa.<br />

Länsi-Suomen ympäristökeskus on valtion aluehallintoviranomainen,<br />

joka johtaa ja hoitaa ympäristöasioita<br />

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-<br />

Pohjanmaan maakunnissa.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä: BK-Automation<br />

Oy (vedenjakeluverkoston seuranta, kaatopaikkojen<br />

valumavesien seuranta, UV-vedenpuhdistus),<br />

Carbon Power Oy (energiantuotannon koneita<br />

ja laitteita), Energent Oy (lämmöntalteenotto- ja<br />

valmistus), EP Snetec Oy (veden ja jäteveden puhdistuslaitteet),<br />

Etelä-Pohjanmaan vesitutkijat Oy<br />

(vesi- ja jätevesituktimukset), FinnSolar/Ralemik<br />

Oy (aurinkoenergiajärjestelmät), Kvaerner Power<br />

Oy (energiantuotannon koneita ja laitteita), Lakeuden<br />

Etappi Oy (13 kunnan jätehuoltoyhtiö), Livite<br />

Oy (lämpölaitosten suunnittelu ja valmistus), Pamac<br />

Power Oy (energiantuotannon koneita ja laitteita),<br />

Preseco Pomiltek Oy (vesi- ja jätevesiteknologia),<br />

Ramboll Finland Oy, Seinäjoen toimisto (ympäristöalan<br />

konsultointi), Salvor Oy (pilaantuneiden maiden<br />

kunnostus, kaatopaikkojen eristys, teollisuuden<br />

sivutuotteiden hyötykäyttö), Seikone International<br />

Oy Ltd (ympäristötekniikka, jäteveden käsittely),<br />

Suomen Bio-Lämpö Oy (Energiantuotannon koneita<br />

ja laitteita ),Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy<br />

(Lämpöässä maalämpöjärjestelmät), Syspoint Oy<br />

(Automaatiojärjestelmiä vesi- ja ympäristöhuoltoon<br />

sekä lämpölaitoksille),Terrapolar (ympäristötekniikka),<br />

TransLog (turvalavat akuille, kaatoalustat<br />

nesteille, hygienialavat), Veljekset Ala-Talkkari Oy<br />

(energiantuotannon koneita ja laitteita), sekä Vesi-<br />

Metalli Oy (veden ja jätevedenkäsittelylaitteet).<br />

Etelä-Savo<br />

Yliopistotason ympäristöosaajia Mikkelissä ovat:<br />

Kuopion yliopiston soveltavan ympäristökemia laitos,<br />

Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergiatekniikan<br />

ja materiaalitekniikan tutkimusyksiköt,<br />

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin luomututkimus<br />

ja EcoStudies-opinnot sekä Helsingin kauppakorkeakoulun<br />

Eco-Business-opinto-ohjelma. Savonlinnassa<br />

toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston<br />

alainen kuitulaboratorio.<br />

Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian<br />

koulutusohjelma tarjoaa ympäristöterveydenhuollon<br />

lisäksi ympäristönsuojelun ja ympäristömittaustekniikan<br />

opintoja. Ammattikorkeakoulun<br />

alaisen YTI tutkimuskeskuksen tutkimusaloja ovat<br />

mm. ympäristö-, bioenergia-, materiaali-, puu- ja<br />

elintarviketeknologia. Etelä-Savon energiatoimisto<br />

edistää energian säästämistä sekä bioenergian käytön<br />

lisäämistä neuvonnan, tiedotuksen ja yhteistyön<br />

avulla.<br />

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen<br />

(MTT) Mikkelin yksikkö vastaa ekologisen tuotannon<br />

tutkimuksesta.<br />

Mikkelin teknologiakeskus Oy:n (Miktech) osaamisen<br />

painopistealueet ovat: pinnoite-ja komposiittiteknologia,<br />

ympäristöanalytiikka ja ympäristöteknologia<br />

sekä IT-teknologia.<br />

Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti järjestää<br />

ympäristöalan leirikouluja sekä kursseja yrityksille ja<br />

organisaatioille. Lisäksi Rantasalmelle on perustettu<br />

Suomen ensimmmäinen ekoteollisuuspuisto.<br />

Maakuntatason ympäristönsuojelutyöstä vastaa Etelä-Savon<br />

ympäristökeskus.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä: Andritz Savonlinna<br />

Works (sellu- ja paperiteollisuuden prosessit),<br />

Aquaflow Oy (veden-, jäteveden- ja lietteenkäsittelyteknologia<br />

sellu- ja paperiteollisuudelle),<br />

Dustec Oy (pölynpoistojärjestelmät), Environics<br />

Oy(kaasunilmaisimet), Etelä-Savon Energia Oy<br />

(Norppa-sähkön tuotanto), Fibrocom Oy (kevytmateriaalit<br />

- ontelokomposiittiteknologia), KPA Unicon<br />

Oy (siirrettävät, konttimalliset vesi- ja höyrykattila-<br />

12

---

laitokset, savukaasujen puhdistusjärjestelmät), Lifa<br />

Air Ltd Oy (sisäilman puhdistusteknologia), Mekateam<br />

Oy (kone – ja prosessisuunnittelu, laitevalmistus<br />

mm. paperiteollisuuden jätevesien käsittelyyn),<br />

Metsäenergia Meter Ky (puupolttoaineen hankinta<br />

ja kuljetus), Mipro Oy (vesi- ja energiahuollon automaatiojärjestelmät),<br />

Rejlers Oy (ympäristöalan ja<br />

energiansäästön konsultointi), RRS-yhtiöt Oy (vedenkäsittelyteknologia),<br />

Savcor Group Ltd (rakenteiden<br />

ja rakennusten korjaus- ja ylläpitoteknologia, pinnoiteteknologia,<br />

elinkaarianalyysit), Savon Bioenergia<br />

Oy(pellettituotanto), Suur-Savon Sähkö Oy (Vihreän<br />

10-sähkön tuotanto), U-Cont Oy (U-Cont jakeluasemat,<br />

säiliöt), Wetend Technologies Oy(kemikaaleja ja<br />

vettä säästävää teknologiaa paperinvalmistukseen) ja<br />

Viljavuuspalvelu Oy/Savolab (ympäristö- ja mikrobiologiset<br />

analyysipalvelut, maaperäanalyysit).<br />

Keski-Suomi<br />

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden<br />

laitoksella voi opiskella mm. ekologian ja ympäristönhoidon<br />

sekä vesien luonnonvarojen ja ympäristötieteiden<br />

aloilla. Taloustieteiden tiedekunnassa on<br />

mm. Yritysten ympäristöjohtamisen maisteriohjelma.<br />

Lisäksi tarjolla on Uusiutuvien energialähteiden<br />

koulutus- ja tutkimusohjelma.<br />

Yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen toimialoja<br />

ovat mm: vesistöt, ilman laatu ja melu, maaperä ja<br />

saastuneet maa-alueet sekä ympäristöteknologia.<br />

Jyväskylä Innovation Oy:n osaamisalueet ovat: Joka<br />

paikan tietotekniikka (informaatioteknologia ja<br />

päätelaitteet), Nano- ja mikrojärjestelmät (fysiikka,<br />

kemia ja biologia), Uudistuva kuituteknologia (kuituteknologiat,<br />

tuotantoprosessit ja koneenrakennus)<br />

sekä Tulevaisuuden energiateknologia.<br />

VTT toimii tutkimus- ja kehityskumppanina energia-<br />

ja metsäklustereilla. Tutkimusalueet ovat ydinenergia,<br />

energian tuotanto, energia ja ympäristö,<br />

metsäteollisuus sekä materiaalit ja kemia.<br />

BENET Bioenergiaverkosto koostuu kahdeksasta<br />

asiantuntijaorganisaatiosta maa- ja metsätalouden,<br />

biomassan käsittelyn, energiantuotantotekniikoiden,<br />

laitossuunnittelun, energiamarkkinoiden, liiketoiminnan<br />

kehittämisen ja kouluttamisen alalta.<br />

FINBIO (Suomen Bioenergiayhdistys ry) on valtakunnallinen<br />

yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää<br />

bioenergian käytön edellytyksiä Suomessa.<br />

Maakuntatason ympäristönsuojelutyöstä vastaa Keski-Suomen<br />

ympäristökeskus.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä: Aidon Oy<br />

(energianmittausjärjestelmät), Akilles Oy (ympäristö-<br />

ja laatujärjestelmien konsultointi), Alstom Power<br />

FlowSystems Oy (kaukolämpöputkistot), Ariterm<br />

Oy (pellettipolttimet ja -kattilat), Computec Oy<br />

(mm. vesihuoltolaitosten säätö- ja valvontajärjestelmät),<br />

Dustec Oy (pölynpoistolaitteet, pölymittarit),<br />

Ecocat Oy (pakokaasunpuhdistimet), Elomatic Oy<br />

(bioenergiakonsultointi, CHP- laitos- ja tehdassuunnittelu),<br />

Enermet Oy (energiamittausratkaisut), Enviengineers<br />

Oy (meluselvitykset, kosteusvauriotutkimukset,<br />

ilmanvaihtoselvitykset), Esko Rossi Oy<br />

(ympäristönsuojelu ja riskienhallinta), Esletech Oy<br />

(jäteveden käsittelylaitteet, imuautot), Ficote Oy<br />

(viemärinhuoltolaitteet ja jäteastianpesukoneet),<br />

Pöyry Oyj (ympäristö- ja energia-alan konsultointi),<br />

Joint Environmental Strategies JES Oy (ympäristöalan<br />

konsultointi), Metener Oy (biokaasuteknologia),<br />

Metso Automation Oy (teollisuusprosessien<br />

ohjausjärjestelmät), Moventas (tuuliturbiinien pääkäyttövaihteet),<br />

Proventia Solutions Oy (kestävän kehityksen<br />

ja yhteiskuntavastuun asiantuntijapalvelut<br />

ja sovellustyökalut), Ramboll Finland (ympäristö- ja<br />

energia-alan konsultointi), Silenta Electronics Ltd<br />

(elektronisten kuulosuojainten valmistus), Stemco<br />

Oy (teollisuuden prosessi- ja jätevesien käsittelymenetelmien<br />

kehittäminen, biokaasulaitokset) -POIS-<br />

TETAAN, Suunnittelukeskus Oy (ympäristöalan<br />

konsultointi), Tana Oy (jätejyrät), Uponor Suomi<br />

kaivoyksikkö (jätevesijärjestelmät), Vapo Ympäristö<br />

(ympäristöturvetuotteet, jätteenkäsittelylaitokset<br />

ja -palvelut) ja Vapo Pelletti (pellettien valmistus ja<br />

myynti) sekä WSP LT-Konsultit Oy (ympäristöalan<br />

konsultointi).<br />

Pohjanmaa<br />

Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta tarjoaa opetusta<br />

mm. sähkö- ja energiatekniikan alalla. T&Ktoiminnan<br />

aloja ovat mm: hajautettu sähköenergian<br />

tuotanto, sähkön jakelu ja -käyttö, tuottavuus energia-alalla,<br />

energiayhtiöiden logistiikka, offshore-tuulivoimalan<br />

kilpailukyky, teknologiamarkkinaselvitykset<br />

ja -strategiat.<br />

Vaasassa sijaitseva Merinova Oy on erityisesti energiatekniikkaan<br />

keskittyvä teknologiakeskus.<br />

Levon-instituutin painopiste energia-asioissa on<br />

hajautettujen ja uusiutuvien energiamuotojen tutkimuksessa,<br />

kehittämisessä ja verkostojen organisoimi-<br />

13

---

sessa. Ympäristöteemassa painopiste on yritysten ja<br />

julkisten organisaatioiden ympäristökysymyksissä.<br />

Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja<br />

Svenska yrkeshögskolan perustama Vaasan energiainstituutti<br />

(VEI) tarjoaa energia-alan tutkimusta,<br />

konsultointia ja täydennyskoulutuspalveluita alan<br />

toimijoille.<br />

Maakuntatason ympäristönsuojelutyöstä vastaa<br />

Länsi-Suomen ympäristökeskus.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä: Citec International<br />

Ltd (ympäristöalan konsultointi, biopolttoaineet),<br />

Ewapower Ab Oy (kierrätyspolttoaineen<br />

valmistus ja markkinointi), FANN Ympäristötekniikka<br />

(jätevesijärjestelmät), Green Fortune (erityisesti<br />

tuulivoiman tutkimus ja tuotekehitystyö ja<br />

konsultointi), Ideachip Oy (murskainten, seulojen<br />

ym. valmistus ympäristönhoidon, kierrätyksen ja<br />

materiaalien käsittelyn tarpeisiin), JTK Power Oy/<br />

Metalli-Jokela (meluneristysteknologia), KWH Pipe<br />

Oy (jätevedenpuhdistamot, kalliolämpöratkaisut),<br />

Metso Automation Oy (teollisuuden prosessinohjaus),<br />

Pellet Energy Ab (pellettipolttimet), Progensia<br />

Oy (kierrätysteknologia: paalaimet, puristimet, silppurit<br />

ym), Stena Metalliyhtymä Oy (metallin kierrätys),<br />

Säiliö Cistern PUTS Ab Oy (ongelmajätteiden<br />

keräys ja käsittely), Vacon Oyj (energiaa säästävien<br />

taajuusmuuntimien suunnittelu ja valmistus teollisuuden<br />

prosessiohjaukseen), WSP Environmental<br />

Oy (ympäristöalan konsultointi), Wärtsilä Oyj<br />

(energiantuotannon koneita ja laitteita<br />

Jämtlanti<br />

Östersundissa toimivassa Mittuniversitetissä voi<br />

opiskella mm. biologiaa, ympäristötieteitä, ympäristötekniikkaa<br />

ja luonnonmaantiedettä. Tutkimustoiminnassa<br />

yksi kuudesta painopistealueesta on metsät<br />

resurssina.<br />

Jämtlannin energiatoimiston tavoitteena on vähentää<br />

kasvihuonekaasupäästöjä edistämällä energiatehokuutta<br />

ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden<br />

käyttöä.<br />

Lääninhallitus (Länstyrelse) vastaa läänitason ympäristönsuojelusta<br />

ja ympäristöterveydenhuollosta;<br />

mm. ilman- ja vesiensuojelusta, ympäristön tilan<br />

seurannasta, luonnonsuojelusta, kulttuuriympäristön<br />

suojelusta sekä kalastus- ja metsästysasioista.<br />

Maakuntakäräjillä (Landstinget) on päävastuu mm.<br />

läänitason terveydenhuollossa ja keskiasteen koulutuksessa.<br />

Maakuntakäräjien kaikille yksiköille on rakennettu<br />

kansainvälisen ISO 14001-standardin sekä EU:<br />

n EMAS- asetuksen mukainen ympäristöjärjestelmä.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä: Asfaltteknik<br />

AB (vanhan asfaltin kierrätys), Borevind AB<br />

(tuulivoiman käytön edistäminen), Combi Absorb<br />

AB (pilaantuneen maaperän saneeraus ja -tuotteet),<br />

Emendo AB (jätevedenpuhdistamoiden valmistus),<br />

Ermator AB (pölynsuodatus- ja ilmanpuhdistuslaitteiden<br />

valmistus), Fors Industrier AB (kaapelijätteen<br />

hyötykäyttöä helpottavien tuotteiden kehittäminen),<br />

Invekta Green AB (ympäristöystävällisten<br />

puhdistustuotteiden valmistus), Härjelast AB (puhataanapito<br />

ja kierrätys), JF Miljö AB (jätteiden<br />

lajittelu), Mecmaster Energi AB (lämpöpumppujen<br />

valmistus), Safe Recyling (jätteen jalostaminen mm.<br />

biokaasuksi), Stena Gotthard AB (metallijätteen<br />

kierrätys), STYREG(veden- ja jätevedenpuhdistuksen<br />

ohjauslaitteet), SWECO, Östersund (ympäristö-<br />

ja energia-alan konsultointi), Svensk Returprofil<br />

AB (kierrätysmuovituotteiden), Vindgruppen Sverige<br />

AB, Vindkompaniet Jämtland och Borevind AB<br />

(tuulivoiman käytön edistäminen), Z-Lux AB (energiasäästävien<br />

valaistustuotteiden valmistus)<br />

Västernorrlanti<br />

Härnosandissa, Sundsvallissa ja Örnsköldvikissä toimivassa<br />

Mittuniversitetissä voi opiskella mm. biologiaa,<br />

ympäristötieteitä, ympäristötekniikkaa ja luonnonmaantiedettä.<br />

Tutkimustoiminnassa yksi kuudesta<br />

painopistealueesta on metsät resurssina. Uumajan<br />

yliopiston Örnsköldsvikin yksikössä on kestävän kehityksen<br />

maisteriohjelma.<br />

Västernorrlannin energiatoimiston tavoitteena on<br />

edistää energian tehokasta käyttöä, vähentää energian<br />

kulutusta sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden<br />

käyttöä. Yksi Åkroken Science Parkin osaamisalueista<br />

on selluloosakuituteknologian tuotekehitys.<br />

Bio Fuel Regionin tavoitteena on edistää uusiutuvien<br />

luonnonvarojen käyttöä energiantuotannossa ja<br />

-käytössä. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä<br />

olla omavarainen liikennebiopolttoaineiden tuotannon<br />

suhteen sekä olla esikuva selluloosapohjaisten<br />

liikennebiopoltto-aineiden kehittämisessä, tuotannossa<br />

ja käytössä.<br />

Processum teknologiapuisto on Örnsköldsvikissä<br />

toimiva kunnan, yritysten ja tutkimusyksiköiden<br />

muodostama yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena<br />

on edistää mm. puuperäisten biopolttoaineiden<br />

kehitystyötä.<br />

14

---

Maakuntatason ympäristönsuojelutyöstä vastaa Västernorrlannin<br />

lääninhallitus.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä:AirStar AB<br />

(lämpöpummppujärjestelmät), Franssons recycling<br />

AB (jätteiden käsittely- ja kierrätysjärjestelmät), Grabitech<br />

solutions (ilmapuhdistusjärjestelmät teollisuudelle),<br />

IKP Nord Vattenvård AB (jätevedenpuhdistustuotteet),<br />

Järven plast och smide AB (jätevedenpuhdistustuotteet,<br />

akustiikka- ja saneeraustekniikka),<br />

Miljökompassen AB (ympäristökonsultointi),MoRe<br />

Research AB (metsäteollisuuden t &k-toiminta, mm.<br />

pilaantuneen maan puhdistusteknologia), Rotom<br />

Verkstäder AB (jätteiden käsittely- ja kierrätysjärjestelmät),<br />

Soilrem MB Envirotech (pilaantuneen maaperän<br />

puhdistus), SSG Teknik AB (prosessitekniikan<br />

standardisointi- ja kehitystyö; metsäteollisuuden<br />

prosessi-, ympäristönsuojelu- ja energiaratkaisut),<br />

STT Emtech AB (ajoneuvojen pakokaasun puhdistusjärjestelmät),<br />

Svensk Etanolkemi AB (liikenteen<br />

etanolituotanto), SuVe Energiprodukter AB (energiatuotteiden<br />

ja -järjestelmien tuotekehitys ja valmistus),<br />

Wildland AB (Wildland Fire International AB)(luo<br />

nnonhoitokulotukset), VOC Technology (hiilivetypäästöjen<br />

puhdistustekniikka).<br />

Etelä-Tröndelag<br />

Norjan tieteellis-teknisessä yliopistossa (NTNU)<br />

Trondheimissä voi opiskella mm. seuraavissa kansainvälisissä<br />

maisteriohjelmissa: Urban ecological<br />

planning tai Industrial ecology. NTNU:ssa työskentelee<br />

kaikkiaan 1500 tutkijaa; ympäristö- ja energiatutkimuksen<br />

kannalta keskeisimmät alat ovat<br />

luonnonvarat ja ympäristö sekä materiaalitekniikka.<br />

SINTEF - tutkimuslaitoksessa työskentelee 1300 tutkijaa<br />

Trondheimissä ja 350 Oslossa. Tutkimusaloja<br />

ovat mm. energia, kemia ja materiaalitekniikka.<br />

Norsk Institutt for Naturforskning (NINA) on Norjan<br />

johtava luonnontieteellisen ja ekologisen tutkimuksen<br />

yksikkö.<br />

Maakuntatason ympäristösuojelutyöstä vastaa Fylkesmannen<br />

i Sør-Trøndelag. Tietoa luonnosta ja<br />

ympäristöstä löytyy myös Direktoratet for Naturforvaltningin<br />

sivuilta.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä: Akre-Aas<br />

Miljøkemi AS (ympäristökemian konsultointi),<br />

Biosergen AS (luonnontieteen ja tekniikan T&Ktoiminta),<br />

Canor Biotech AS (bioteknologian T&Ktoiminta)<br />

Energos AS (energiantuotanto jätteistä),<br />

Enova SF (ympäristöystävällisen energiantuotannon<br />

edistäminen), Entro Energi AS (energia- ja ympäristöalan<br />

konsultointi), Enøk-Trondheim AS (energiansäästökonsultointi),<br />

Estra AS (kalajätteen kierrätys),<br />

Exocy AS (polttotekniikka, valvonta- ja seurantalaitteet),<br />

Fuell Cell Norway ANS (tiedonvälitys<br />

polttokennoteknologiasta), Miljødrift (konsultointi,<br />

ympäristöystävällinen kuljetus), Papir Og Fiberinstitutet<br />

AS (paperin ja kuitujen tutkimuskeskus), Sensaqua<br />

AS (ympäristökonsultointi),Trondheim Energiverk<br />

AS (sähköenergian tuotanto vesivoimalla)<br />

Pohjois-Tröndelag<br />

Nord-Trøndelagin ammattikorkeakoulu toimii seuraavilla<br />

paikkakunnilla: Namsos, Steinkjer, Levanger<br />

ja Stjørdal. Ympäristöalaa voi opiskella luonnonvarojen<br />

käytön ja hoidon opintokokonaisuudessa.<br />

Stjørdalissa sijaitsee yksi Bioforskin tutkimusasemista.<br />

Bioforsk on maatalous- ja elintarvikeministeriön<br />

alainen maatalouden ja ympäristötutkimuksen<br />

instituutti, jonka tutkimusalat liittyvät elintarvikkeiden<br />

laatuun ja turvallisuuteen, maatalouteen ja<br />

maaseutukehitykseen sekä ympäristönsuojeluun ja<br />

luonnonvarojen käyttöön.<br />

Maakuntatason ympäristösuojelutyöstä vastaa Fylkesmannen<br />

i Nord-Trøndelag.<br />

Yrityksistä mainittakoon esimerkkeinä: Arne Bergli<br />

AS (pelletti- ja puutulisijat), Bio-Elas AS (energian<br />

talteenottolaitteistot), Bioheat DA (puupolttoainelaitteet<br />

ja uunit), Ecopro (jätehuolto), Forforedling<br />

BA (pellettituotanto), Miljø-Service Trøndelag AS<br />

(ympäristöanalyysit), Moan og Røstad Transport AS<br />

(puupolttoainelaitteet ja uunit), Nordisk Miljøteknologi<br />

AS (konsultointi, ekologinen viljely), Nord-<br />

Trøndelag elektrisitetsverk Fkf (sähköenergian tuotanto<br />

vesivoimalla), Salsnes Filter AS (suodattimien<br />

valmistus), Sarepta Energi AS (tuulivoimatuotanto),<br />

Trøndelags Forskning och utvikling AS (yhteiskuntatieteellinen<br />

tutkimus).<br />

5.2 Keskipohjolan strategiatyö<br />

5.2.1 Maakuntien energia- ja<br />

ympäristötavoitteet<br />

Hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Keskipohjolakomitean<br />

ja uuden Keskipohjola-strategian<br />

valmistelusta vastaavan poliitikko- ja virkamiestyöryhmän<br />

kanssa. Yhteistyössä ympäristötyöryhmän<br />

15

---

ja energia-osahankkeesta vastaavan Jyväskylä Innovation<br />

Oy:n/energiatyöryhmän kanssa valmisteluryhmän<br />

käyttöön toimitettiin mm. laaja yhteenveto<br />

Suomen maakuntien ympäristö-, maakunta- ja teknologiaohjelmissa<br />

olevista ympäristö- ja energiatavoitteista.<br />

Seuraavassa on esitelty nämä tavoitteet<br />

keskitetysti:<br />

Etelä-Pohjanmaa<br />

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2030<br />

uusina kasvualoina ja kehittämispainotuksina on mainittu<br />

mm ympäristö- ja energiateknologiat metalli- ja<br />

teknologiateollisuuden kasvualueina ja bioteknologia<br />

laajassa merkityksessä alkutuotannon ja luonnon raaka-aineita<br />

jalostavana ja kehittävänä elinkeinoalana.<br />

Ympäristö ja energiavision 2030 mukaan ”Etelä-Pohjanmaasta<br />

on muodostunut kestävän tulevaisuusajattelun<br />

eurooppalainen mallimaakunta. Maakunnan<br />

energiaomavaraisuus on kasvanut vuoteen 2030 mennessä<br />

lähelle 100 %. Etelä- Pohjanmaa on löytänyt<br />

oman energiaidentiteetin, joka perustuu uusiutuvien<br />

energiamuotojen monipuoliselle ja hajautuneelle tuotannolle.<br />

Ensisijainen painopiste on bioenergian tuotannossa<br />

ja kehittämisessä. Etelä-Pohjanmaalla toimii<br />

keskisuuri verkostoitunut ympäristö- ja energiateknologia-alan<br />

klusteri, jonka tuotannosta merkittävä osa<br />

menee vientiin. Klusterin ydin on teknologiakeskus,<br />

joka tarjoaa toimitiloja, tutkimustietoa, tukipalveluja<br />

sekä koulutus- ja kehittämispalveluja alan yrityksille.”<br />

Länsi-Suomen ympäristöohjelmaan on koottu Etelä-Pohjanmaan,<br />

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan<br />

rannikon keskeiset ympäristöä koskevat tavoitteet ja<br />

tulevaisuuden valinnat. Ohjelman strategiaosa on hyväksytty<br />

ympäristökeskuksessa ja kaikkien maakuntien<br />

maakuntahallituksissa. Länsi-Suomen kolmen<br />

maakunnan ja ympäristökeskuksen yhteinen ympäristöohjelma<br />

on merkittävä yhteinen ohjelmajulistus<br />

alueen ympäristötavoitteiksi. Ohjelman keskeiseksi<br />

tavoitteeksi on määritelty, että Länsi-Suomesta kehittyy<br />

esimerkkialue vastuullisen ympäristösuojelun<br />

ja ihmistoiminnan yhteensovittamisessa.<br />

Ympäristökilpailukyvyn kannalta olennaisimmat<br />

asiat on tiivistetty teollisuus- ja energiaosioon:<br />

• Ympäristövaikutukset ja -riskit tunnistetaan kaikessa<br />

toiminnassa<br />

• Teollisuuden ja energiantuotannon ympäristöpäästöt<br />

vähenevät<br />

• Pk-yritykset saadaan mukaan kestävään kehitykseen<br />

• Ympäristöosaamisen hyödyntäminen tehostuu<br />

• Länsi-Suomesta kehittyy edelläkävijä ympäristöystävällisemmässä<br />

energian tuotannossa.<br />

Etelä-Pohjanmaan vuoden 2005 teknologiaohjelmaan<br />

on kirjattu kaksi ympäristöteknologiaan liittyvää,<br />

kehitettävää osaamisalaa: energiajärjestelmät<br />

ja vedenpuhdistusjärjestelmät.<br />

Etelä-Savo<br />

Etelä-Savon maakuntasuunnitelmassa vuodelle 2025<br />

yritystoiminnan keskeisinä kehittämistavoitteina on<br />

mainittu yritysten ympäristökilpailukyvyn hyödyntäminen,<br />

ympäristöalan osaamiseen pohjautuvan<br />

yritystoiminnan kehittäminen sekä maakunnan<br />

omien energiavarojen käytön tehostaminen. Maakuntaohjelmassa<br />

vuosille 2007-2010 ympäristökilpailukykyä<br />

pyritään vahvistamaan mm. seuraavin<br />

toimenpitein:<br />

• Kehitetään teollisuuden ja palvelualojen elinkaariohjelmia<br />

raaka-aineen ja energian käytön tehostamiseksi,<br />

päästöjen ja jätekuorman vähentämiseksi,<br />

kustannustehokkuuden ja tuotantovarmuuden<br />

kasvattamiseksi ja tuotantoprosessien nopeuttamiseksi.<br />

• Hyödynnetään ekoteollisuuspuistokonseptia ja<br />

pk-yrityksille suunnattavan, Etelä-Savossa pilotoidun,<br />

kevennetyn ympäristöjärjestelmän EcoStart<br />

–rahoitusta.<br />

• Lisätään bioenergian käyttöä ja kehitetään bioenergiatuotannon<br />

logistisia ketjuja.<br />

• Hyödynnetään tehokkaammin elintarviketuotannosta<br />

vapautuvat pellot ja metsävarat.<br />

• Kiirehditään bioetanolitehtaan perustamista Punkaharjulle.<br />

Ympäristöosaamisen vahvistaminen on nostettu<br />

myös yhdeksi keskeiseksi osaamisalueeksi vuonna<br />

2005 valmistuneessa Itä-Suomi-ohjelmassa. Ohjelman<br />

mukaan ympäristösektorilla tulevaisuutta ovat<br />

kestävän ympäristökehityksen edistämiseen liittyvä<br />

yritystoiminta, joka perustuu prosessiosaamiseen,<br />

laitevalmistukseen ja palvelutuotantoon. Toinen<br />

osatavoite on vahvistaa itäsuomalaisen bioenergiaalan<br />

osaamisen asemaa nopeasti laajenevilla kansainvälisillä<br />

markkinoilla.<br />

Etelä-Savon teknologiastrategiassa (2004) kehitettäviksi<br />

osaamisalueiksi on nostettu mm. metallien<br />

korroosio, kuluminen ja pitkäaikaiskestävyys sekä<br />

materiaalien elinkaarien suunnittelu ja hallinta (kierrätysprosessit<br />

ja jätteen minimointi, ympäristöystävällisemmät<br />

materiaalit, lujitemuovien kierrätys ja<br />

uusiokäyttö).<br />

Itä-Suomen energiastrategiassa (2002) Itä-Suomi<br />

halutaan vuoteen 2020 mennessä nostaa uusiutuviin<br />

16

---

perustuvan energiaomavaraisuuden mallialueeksi.<br />

Energiavision mukaan:<br />

* Itä-Suomi on omavarainen lämmön- ja sähköntuotannossa,<br />

liikenteen polttoaineissa osittain.<br />

* Energiahuolto perustuu puuhun ja muihin uusiutuviin<br />

energialähteisiin.<br />

* Energiantuotanto on hajautettua, toimintavarmaa,<br />

energiatehokasta ja hinnaltaan kilpailukykyistä.<br />

* Energia-alalla on moninaisia vientituotteita itse<br />

energian lisäksi: järjestelmät, laitteet, osaaminen,<br />

hiilidioksidin päästöoikeudet, jne.<br />

Etelä-Savon ympäristöohjelmassa (2005) ympäristökilpailukyvyn<br />

kannalta keskeisimmät tavoitteet<br />

liittyvät yritysten ekotehokkuuden parantamiseen ja<br />

ympäristötietoisuuden lisäämiseen.<br />

Keski-Suomi<br />

Keski-Suomen maakuntasuunnitelman (2005) mukaan<br />

maakunnan menestyminen uuden tekniikan<br />

kehittämisessä ja soveltamisessa tarjoaa runsaasti<br />

uusia työtehtäviä monilla toimialoilla. Niissä korostuvat<br />

tekniikka, luonnontieteet, ympäristötietous<br />

ja kansainvälisyys. Luonnonvarojen ja ympäristön<br />

osalta keskeisiksi kehittämistavoitteiksi nimetään:<br />

• Turvataan luonnonvarojen(metsä, suot, maa-ainekset,<br />

vesi) kestävä ja moniarvoinen käyttö, riittävyys<br />

ja suojelu.<br />

• Järjestetään Natura 2000 –verkon ja muiden<br />

luontokohteiden suojelu, käyttö ja hoito.<br />

• Hyödynnetään teknologiaa ympäristön säilyttämiseksi.<br />

• Säilytetään ja hoidetaan kulttuuriperintöä maakunnan<br />

vetovoimatekijänä.<br />

• Sisällytetään ympäristövastuullisuus osaksi arkipäivää.<br />

• Vahvistetaan Jyväskylän yliopiston ympäristötieteitä.<br />

• Laajennetaan ekososiaalista näkökulmaa asumisessa<br />

ja yhdyskuntasuunnittelussa.<br />

• Laaditaan vesipuitedirektiivin mukainen vesienhoitosuunnitelma<br />

ja toimenpideohjelmat.<br />

Keski-Suomen maakunnallisessa teknologiastrategiassa<br />

2005 - 2015 energiateknologia ja ympäristöhuollon<br />

sovellukset ovat keskeisessä osassa. Uusina<br />

aloina on mainittu mm. selluloosa biopolymeerinä<br />

,selluteollisuus vedyn tuottajana, päästökaupan<br />

liiketoimintamallit sekä kierrätyskuituteknologia.<br />

Energiateknologian alalla visiona on, että Keski-<br />

Suomi on maailman ykkösmaakunta bioenergian<br />

(puu, turve, peltobiomassa ja kierrätyspolttoaine)<br />

tuotannossa, käytössä ja osaamisessa.<br />

Pohjanmaa<br />

Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille 2003-<br />

2006 yhtenä keskeisenä painopistealueena oli vihreän<br />

maakunnan imagon luominen, johon kuuluu:<br />

- Ympäristöteknologiaan, -osaamiseen ja - liiketoimintaan<br />

panostaminen<br />

- Hajautettuun energiantuotantojärjestelmään liittyvää<br />

yrittäjyyttä (tuulivoimateknologisten innovaatioiden<br />

edistäminen etusijalla)<br />

- Monipuolinen, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen<br />

energiahuolto: kestävän kehityksen<br />

mukaisiin energianmuotoihin liittyvä tutkimus ja<br />

kehittäminen (hajautettu energiajärjestelmä):<br />

- Energiahuolto, -tekniikka ja –verkot<br />

- Tuulivoiman rakentamisen edistäminen<br />

- Bioenergian käytön kehittäminen<br />

Uudessa vuosien 2007-2010 maakuntaohjelmassa<br />

päätavoitteeksi on nimetty Kilpailukykyinen kestävän<br />

kehityksen ja sosiaalisen pääoman Pohjanmaa.<br />

Tavoitteeseen pyritään mm. innovaatiojärjestelmän<br />

ja osaamisen kehittämisellä, hajautetun energian<br />

tuotannon kehittämisellä sekä luonnon ja ympäristön<br />

hyvinvoinnin edistämisellä.<br />

Innovaatiojärjestelmän kehittämisen ytimen muodostaa<br />

Vaasan tiedepuisto, jonka toisena pääkehittämisalueena<br />

on energiateknologia. Ylimaakunnalliseksi<br />

kehittämiskohteeksi on nimetty myös bioenergian<br />

ja muiden uusiutuvien energiamuotojen<br />

kehittämis- ja koordinointihanke osana energiateknologian<br />

klusteria.<br />

Pohjanmaan luonnon hyvinvoinnin edistämisessä<br />

keskitytään erityisesti ympäristöosaamisen ja tietämyksen<br />

lisäämiseen, luonnon yhdennetyn käytön ja<br />

hoidon kehittämiseen, vesistöjen tilan parantamiseen<br />

sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden<br />

turvaamiseen ja edistämiseen. Erityisesti aiotaan<br />

luontomatkailun kehittämisessä panostaa alueen<br />

geologisiin arvoihin. Merenkurkun saariston maailman<br />

luonnonperintöalueen rinnalla Pohjanmaalla<br />

on tavoitteena perustaa alueen geologista perintöä<br />

esittelevä geoluontokohteiden verkosto Geopark<br />

Ostrobothnia.<br />

Niin maakunnan toteuttamissuunnitelmassa kuin<br />

Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelmassakin energiatekniikka<br />

on keskeinen kehittämisala. Strategisena<br />

tavoitteena on pyrkimys luoda kansainvälisesti<br />

kilpailukykyisiä yrityksiä ja alihankintaverkostoja<br />

energia- ja ympäristötekniikan, ja siinä erityisesti<br />

17

---

tuulivoiman, kehittämiseen. Kehitystyö liittyy mm.<br />

hajautetun energiatuotannon järjestelmien kehittämiseen<br />

sekä niiden jakelutekniikkaan sähköverkoston<br />

suuntaan. Länsi-Suomen osaamiskeskus keskittyy<br />

ennen kaikkea hajautetun energiantuotannon<br />

kehittämiseen, uusien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen<br />

hyödyntämiseen soveltuvan teknologian<br />

edistämiseen sekä energian kemiallisen varastoinnin<br />

sovellusten tutkimiseen.<br />

Länsi-Suomen osaamiskeskuksen toiminta on jaettu<br />

kolmeen eri kehitysohjelmaan: Enertekno, Ekoenergia<br />

ja Innovation Management. Näissä ohjelmissa<br />

kehitetään mm. hajautetun energiantuotannon järjestelmiä,<br />

bioenergiaa, tuulivoimaa ja lämmön varastointia<br />

sekä parannetaan uusien tuotteiden kaupallistamisessa<br />

tarvittavia valmiuksia. Ohjelmien<br />

toteuttaja on Teknologiakeskus Merinova.<br />

Keskipohjolan uudessa strategiassa energia- ja<br />

ympäristöasiat ovatkin saamassa varsin keskeisen<br />

aseman. Ympäristötekniikkaan, yritystoiminnan<br />

ympäristövastuullisuuteen ja uusiutuvaan energiaan<br />

panostaminen on yksi neljästä keskeisestä<br />

painopistealueesta.<br />

5.2.2 Kestävä kehitys Keskipohjolan<br />

maakuntien pääkaupungeissa<br />

Keskipohjolastrategian pohjaksi sekä Keskipohjolan<br />

maakuntien pääkaupunkien yhteistyön kehittämistä<br />

varten (URBNET) laadittiin laaja raportti<br />

kestävän kehityksen edistymisestä Keskipohjolan<br />

maakuntien pääkaupungeissa. Koko Keskipohjolan<br />

ympäristövastuullisuuden kannalta on tärkeää,<br />

että maakuntien pääkaupungit näyttävät esimerkkiä<br />

kestävän kehityksen edistäjinä. Tästä syystä on<br />

luontevaa pyrkiä seuraamaan kaupunkien kehitystä<br />

muutamalla kestävän kehityksen kannalta olennaisella<br />

indikaattorilla.<br />

Suomenkielinen raportti, jossa on laaja ruotsin- ja<br />

englanninkielinen yhteenveto, löytyy sekä Etelä-Savon<br />

maakuntaliiton internet-sivuilta (www.esavo.fi<br />

– Julkaisut) että hankkeen sivuilta (www.promidnord.net<br />

–Toiminta- Ekokilpailukyky). Raportin<br />

voi myös tilata Etelä-Savon maakuntaliitosta.<br />

Keskipohjolan pääkaupunkien ympäristön tilaa<br />

vertailtiin viiden indikaattorin avulla. Indikaattorit<br />

valittiin niin, että ne olisivat vertailukelpoisia muihin<br />

kansallisiin ja kansainvälisiin indikaattoreihin,<br />

varsinkin erilaisiin kaupunki-indikaattoreihin. Lisäksi<br />

indikaattorit pyrittiin valitsemaan niin, että ne<br />

antaisivat mahdollisimman monipuolisen kuvan erilaisista<br />

ympäristöön kohdistuvista paineista. Vertailussa<br />

käytettyjen indikaattorien lopulliseen valintaan<br />

vaikutti viime kädessä kuitenkin tietojen saatavuus.<br />

Ympäristön tilaa vertailtiin seuraavien indikaattoreiden<br />

avulla: kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden,<br />

yhdyskunnan ilmanlaatu (PM10 -hiukkaset), loppusijoitettavat<br />

kotitalousjätteet asukasta kohden, luonnonsuojelualueiden<br />

osuus pinta-alasta sekä pyöräteiden<br />

määrä asukasta kohden (taulukko). Jotta indikaattorien<br />

avulla saataisiin kattava kuva kaupunkien<br />

kestävästä kehityksestä, tulisi vertailussa käytettyjä<br />

indikaattoreita täydentää. Lisäindikaattoreita voisivat<br />

olla esimerkiksi jätevesien biologinen hapenkulutus,<br />

matkojen määrä kulkuneuvokohtaisesti,<br />

viheralueiden läheisyydessä asuvan väestön osuus,<br />

ympäristöhallintajärjestelmien määrä yrityksissä sekä<br />

melulle altistuvan väestön määrä.<br />

Vertailussa käytetyt indikaattorit<br />

Kasvihuonekaasupäästöt<br />

Yhdyskunnan ilmanlaatu, PM 10<br />

-hiukkaset<br />

Loppusijoitettavat kotitalousjätteet<br />

Luonnonsuojelualueet<br />

Pyörätiet<br />

CO 2<br />

-ekvivalentti t/as/v<br />

50 µg/m 3 vrk, ylitykset kpl/v<br />

t/as/v<br />

% pinta-alasta<br />

m/as<br />

Ehdotukset lisäindikaattoreiksi<br />

Jätevesien päästöt<br />

Biologinen hapenkulutus, BHK kg/vrk<br />

Matkojen määrä kulkuneuvokohtaisesti, Eri kulkuneuvojen osuus matkoista, %<br />

Viheralueiden läheisyydessä asuvan väestön osuus 300/500m etäisyydellä asukkaita, %<br />

Ympäristöhallintajärjestelmät yrityksissä Osuus yrityksistä, %<br />

18

---

Yhteenveto ympäristön tilan vertailusta<br />

Keskipohjolan kaupunkien vertailun perusteella<br />

kasvihuonekaasujen päästöt asukasta kohden ovat<br />

pienimmät Trondheimissa (3,1 t/as/v) ja suurimmat<br />

Mikkelissä (7,8 t/as/v). Kaikista kaupungeista ei tosin<br />

ollut tietoa saatavilla. Trondheimissä kotitalouksien<br />

kuluttama energia tuotetaan pääasiassa sähköllä, jota<br />

puolestaan saadaan vesivoimantuotannosta. Myös<br />

Vaasassa kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti olivat<br />

pienet, 3,9 t/v. Vaasassa puolet päästöistä tulee<br />

liikenteestä ja toinen puoli lähinnä energiantuotannosta<br />

kivihiilellä. Steinkjerissä ja Mikkelissä kasvihuonekaasujen<br />

päästöt olivat yli 7 t/as/v. Mikkelissä<br />

suuri osa päästöistä tulee turpeen poltosta. Jyväskylästä<br />

ja Seinäjoelta ei ollut asukaskohtaisia kulutusperusteisia<br />

päästötietoja, mutta voisi arvioida, että ne<br />

ovat vähintään Mikkelin luokkaa. Kaikissa kolmessa<br />

kaupungissa suurin osa energiasta tuotetaan turpeella.<br />

Mikkelissä kuitenkin lähes puolet paikallisen<br />

energiantuotantolaitoksen käyttämästä energiasta on<br />

puuta, mikä on suurempi osuus kuin Jyväskylässä tai<br />

Seinäjoella. Myös Härnösandissa tuotetaan energiaa<br />

turpeella ja puulla, pienemmät päästöt esimerkiksi<br />

Mikkeliin nähden selittyvät todennäköisesti pellettien,<br />

maalämmön ja lämpöpumppujen käytöllä osana<br />

kotitalouksien lämmitysratkaisuja. Sundsvallin<br />

esim. Härnösandia suuremmat päästöt selittynevät<br />

lähinnä teollisuuden päästöillä, lisäksi kaukolämpöä<br />

tuotetaan suureksi osaksi öljyllä. Hiilidioksidipäästöjen<br />

vähentämiseksi voisikin ehdottaa puunkäytön<br />

lisäämistä energiantuotannon polttoaineena, maalämmön<br />

ja lämpöpumppujen käyttöä kotitalouksien<br />

energiantuotannossa sekä ennen kaikkia autoliikenteen<br />

vähentämistä. Monissa kaupungeissa puolet<br />

hiilidioksidipäästöistä syntyy liikenteessä.<br />

PM 10<br />

-pienhiukkasten vuorokautisen raja-arvon 50µg/<br />

m 3 /vrk ylityksiä sallitaan maksimissaan 35 kertaa.<br />

Trondheimissa ja Sundsvallissa ylityksiä oli useampia,<br />

raja-arvo ylittyi Trondheimissa 48 päivänä ja Sundsvallissa<br />

38 päivänä. Suomalaisissa kaupungeissa raja-arvo<br />

ylittyi korkeintaan 10 kertaa. Sekä Trondheimissa että<br />

Sundsvallissa mittausasemat ovat vilkasliikenteisen<br />

tien yhteydessä. Ne ovat myös asukasluvultaan kaupungeista<br />

suurimpia. Yleisesti ilmanlaatuun vaikuttaa<br />

eniten juuri liikenne, varsinkin keväisin asfaltti- ja hiekoituspölyn<br />

ollessa suurimmillaan. Myös paikallinen<br />

teollisuus nostaa hiukkasten pitoisuuksia. Ainakin<br />

Härnösandissa, Östersundissa, Jyväskylässä, Mikkelissä<br />

ja Seinäjoella ilmanlaatu oli yleisesti ottaen hyvä<br />

tai erittäin hyvä ilmanlaaturaporttien mukaan.<br />

Kaatopaikkasijoitettua kotitalousjätettä syntyi Keskipohjolan<br />

kaupungeissa 17–317 kg asukasta kohden.<br />

Vähiten kotitalousjätettä vietiin kaatopaikalle<br />

asukasta kohden Sundsvallissa. Myös Östersundissa,<br />

Steinkjerissä ja Trondheimissä kaatopaikalle sijoitettujen<br />

kotitalousjätteiden määrä jäi alle 100 kg<br />

asukasta kohden. Ero on suuri verrattuna esimerkiksi<br />

Mikkelin lukuun, 317 kg/asukas. Jyväskylästä<br />

ja Seinäjoelta ei ollut saatavilla tarkkoja tietoja.<br />

Merkittävä osa kotitalousjätteestä menee Ruotsissa<br />

ja Norjassa polttoon (esim. Trondheimissa 40 %).<br />

Ruotsissa on ollut kiellettyä viedä polttokelpoista jätettä<br />

kaatopaikalle vuoden 2002 alusta lähtien. Suomessa<br />

kotitalousjätteiden poltto on hyvin vähäistä.<br />

Jätteen poltto ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton<br />

käsittelymuoto ja tämän vuoksi jätteen käsittelyssä<br />

tulisikin keskittyä hyötykäyttöön materiaaleina.<br />

Jätettä hyödynnetäänkin materiaaleina Steinkjerissä<br />

jo 48 % ja Trondheimissa 37 %. Vielä tärkeämpää<br />

olisi pyrkiä vaikuttamaan jätteiden synnyn ehkäisyyn.<br />

Luonnonsuojelualueet kattoivat Keskipohjolan kaupunkien<br />

pinta-alasta 0,3–2 %, Vaasaa lukuun ottamatta,<br />

jossa osuus on 19 % (suurin osa merivesialueita).<br />

Myös Norjan Trondheimissa ja Steinkjerissä<br />

osuus on yli prosentin pinta-alasta. Jyväskylässä ja<br />

Härnösandissa virallisesti perustetut luonnonsuojelualueet<br />

jäävät alle puoleen prosenttiin. Kun otetaan<br />

huomioon virallisten luonnonsuojelualueiden lisäksi<br />

muut luonnonsuojelualueet, lähinnä Natura-alueet,<br />

Vaasassa luonnonsuojelualueiden osuus yltää 27 %:<br />

iin, Mikkelissä 5,3 %:iin. Muissa kaupungeissa määrä<br />

jää kahteen prosenttiin tai sen alle. Luonnonsuojelualueiden<br />

perustamisen vaikutukset biologisen<br />

monimuotoisuuteen riippuvat luonnollisesti alueiden<br />

pinta-alan lisäksi alueiden yhtenäisyydestä. Tärkeää<br />

olisi myös turvata riittävät suojelualueverkostot<br />

eri luontotyypeille sekä turvata uhanalaisten lajien<br />

säilyminen. Myös suojelemattomia alueita, esim.<br />

talousmetsiä tulisi hoitaa luonnon monimuotoisuus<br />

huomioon ottaen.<br />

Kevyen liikenteen verkon pituus vaihtelee Keskipohjolan<br />

kaupungeissa 1,1–3,2 m/as. Verkko on laajin<br />

Seinäjoella, jossa pyöräteitä on enemmän kuin esim.<br />

Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungeissa keskimäärin<br />

(2,8 m/as). Östersundissa ja Trondheimissa<br />

pyöräteitä oli vähiten asukaslukuun suhteutettuna.<br />

Härnösandin ja Steinkjerin kevyen liikenteen verkosta<br />

ei löytynyt tietoja.<br />

19

---

Indikaattorien vertailussa tulee ottaa huomioon<br />

epävarmuustekijät. Kaikista kaupungeista ei ollut<br />

tietoja saatavilla ja kaikki luvut eivät muutenkaan<br />

ole vertailukelpoisia keskenään. Eri kaupungissa on<br />

saatettu mitata samaan teemaan liittyvää indikaattoria<br />

hieman eri tavoin. Kasvihuonekaasujen päästöissä<br />

erona on se, että ruotsalaisista kaupungeista<br />

on ilmoitettu vain hiilidioksidipäästöt, muissa ovat<br />

mukana kaikki kasvihuonekaasut. Tosin huomattava<br />

osa päästöistä on juuri hiilidioksidia. Myös loppusijoitettaviin<br />

jätemääriin tulee suhtautua kriittisesti.<br />

Suomessa kaatopaikalle päätyvät jätteet on laskettu<br />

yhdyskuntajätteiden mukaan, tällöin kotitalouksien<br />

ohella mukana on myös mm. kaupan ja virastojen<br />

jätteet. Vertailu on kuitenkin suuntaa antava ja selkeitä<br />

eroja kaupunkien välillä on havaittavissa. Vaikka<br />

suuri osa tiedoista on vuosilta 2003–2005, niin<br />

osa tiedoista on niinkin vanhoja kuin vuodelta 1997<br />

kun tuoreimpia ei ollut saatavilla. Asukkaita kohti<br />

lasketut luvut kuitenkin on laskettu aina vastaavien<br />

vuosien asukaslukujen mukaan.<br />

Keskipohjolan kaupunkien kestävän kehityksen vertailua viiden indikaattorin avulla<br />

Indikaattorit<br />

Mikkeli<br />

Jyväskylä<br />

Seinäjoki<br />

CO 2<br />

-ekv. t/as 7,8 - - 3,9 4,9 5,5 4,5 3,1 7,5<br />

PM 10<br />

, kpl raja-arvon 50 µg/m 3 /vrk<br />

ylityksiä<br />

Loppusijoitettavat<br />

kotitalousjätteet kg/as<br />

Virallisesti perustetut luonnonsuojelualueet,<br />

% pinta-alasta<br />

a) Vain talvikauden mittaukset<br />

b) Kaikki loppusijoitetut jätteet, 13 muun kunnan luvut<br />

c) Suurin osa alueista vesialueita<br />

Vaasa<br />

Härnösand<br />

Sundsvall<br />

Östersund<br />

Trondheim<br />

Steinkjer<br />

7 9 10 9 - 38 (2 a ) 48 -<br />

317 260 (376 b ) 129 144 17 56 89 72<br />

0,7 0,3 0,9 19 c 0,3 0,8 0,9 2,0 1,1<br />

Ympäristön tilan mittaamis- ja raportointikäytännöt<br />

näyttävät tällä hetkellä olevan hyvin kirjavia<br />

Keskipohjolan maakuntien pääkaupunkien välillä.<br />

Maiden sisäisetkään käytännöt kaupunkien raportoinnissa<br />

eivät ole yhtenäisiä kuin lähinnä Ruotsissa.<br />

Kaupunkien välistä kestävän kehityksen yhteistyötä<br />

varten tulisi ympäristön tilan seurantaa ja raportointia<br />

yhtenäistää. Ympäristötavoitteet ja ympäristöä<br />

kuvaavat tunnusluvut tulisi olla selkeästi saatavilla<br />

ja vertailukelpoisia. Eri kaupunkien ympäristönsuojelun<br />

tilaa olisi helppo vertailla keskenään samojen<br />

indikaattorien avulla.<br />

URBNET -verkostoa varten voitaisiin valita<br />

aluksi esimerkiksi muutamia yhteisiä indikaattoreita,<br />

joiden avulla ympäristön tilan kehitystä<br />

voisi seurata ja vertailla eri kaupungeissa.<br />

Näiden indikaattorien kehittymisestä raportoitaisiin<br />

kussakin kaupungissa säännöllisesti ja<br />

tiedot olisivat helposti saatavilla. Lisäksi niissä<br />

kaupungeissa, joissa seurantaa ei ole lainkaan,<br />

tulisi esim. kaupungin ympäristötoimen ryhtyä<br />

kokoamaan keskitetysti ympäristön tilaa kuvaavia<br />

tietoja yhteen.<br />

Maakuntien pääkaupunkien kestävän kehityksen<br />

edistymisen mittaamisen tulee kytkeytyä<br />

selkeästi Keskipohjola-strategiassa ja URBNETverkostossa<br />

asetettuihin tavoitteisiin. Mikäli<br />

kaupungit eivät oikeasti verkostoidu, ei yhtenäiselle<br />

kestävän kehityksen tai ympäristön tilan<br />

seurannalle ole tarvetta.<br />

20

---

5.3. EcoStart - pk-yritysten<br />

ympäristöasioiden<br />

kehittämisohjelma<br />

Suomessa ja monissa Euroopan maissa toteutettujen<br />

hankkeiden ja yrityshaastatteluiden pohjalta näyttää<br />

selvältä, että sekä ns. standardisoidut ympäristöjärjestelmät,<br />

ISO 14001 ja EMAS ovat varsin raskaita<br />

pk- yrityksille. Vaikkei tarkkaa tilastotietoa olekaan<br />

saatavilla, niin voidaan melkoisella varmuudella<br />

todeta, että varsin pieni osa ISO- tai EMAS-sertifioiduista<br />

yrityksistä on alle 50 tai alle 10 hengen<br />

yrityksiä. Eri puolilla Eurooppaa onkin syntynyt<br />

ISO 14001-järjestelmää kevyempiä ympäristöjärjestelmiä<br />

erityisesti pk- yritysten tarpeisiin. Parhaiten<br />

menestyneitä ovat Itävallan Grazissa kehitetty Öko-<br />

Profit, jota on toteutettu n. 1500 yrityksessä pääasiassa<br />

Itävallassa ja Saksassa (www.oekoprofit-graz.at)<br />

sekä Norjan Kristiansandissa kehitetty Miljøfyrtårn<br />

(Eco-Lighthouse), joka on nyttemmin laajentunut<br />

valtakunnalliseksi järjestelmäksi ja johon on osallistunut<br />

n. 750 yritystä (www.eco-lighthouse.com).<br />

Toistaiseksi Suomessa ei ole olemassa valtakunnallista<br />

pk- yritysten tarpeita palvelevaa kevennettyä<br />

ympäristöjärjestelmää. Tätä aukkoa paikkaamaan on<br />

yhteistyössä mm. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö<br />

Jykes Oy:n kanssa kehitetty EcoStart- ympäristöjärjestelmä,<br />

joka tarjoaa pk-yrityksille keinoja sekä kustannustehokkuuden<br />

parantamiseen että ympäristöasioiden<br />

hallintaan.<br />

Vuoden 2006 alusta EcoStartin jatkokehittely siirtyi<br />

Etelä-Savon TE-keskuksen tehtäväksi. Tällä hetkellä<br />

EcoStart-tuote on tilattavissa Etelä-Savon lisäksi Keski-Suomen,<br />

Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan<br />

TE-keskuksista. Tavoitteena on saada EcoStart<br />

kauppa- ja teollisuusministeriön valtakunnalliseksi<br />

palvelutuotteeksi vuoden 2008 alusta.<br />

EcoStart noudattaa sisältörakenteeltaan pitkälti ISO<br />

14001-standardia, mutta ei edellytä samaa tarkkuustasoa<br />

esim. dokumentoinnilta. EcoStartissa yritys käy<br />

järjestelmällisesti läpi toimintansa ympäristönäkökohdat<br />

ympäristöalan konsultin avustuksella ja laatii<br />

itselleen ympäristöohjelman sekä asettaa tavoitteet<br />

ja toimenpide-ehdotukset ympäristökuormituksen<br />

pienentämiseksi. EcoStartin perusosan laajuus on 6-<br />

10 konsultointipäivää ja kokonaishinta 3000 - 5000<br />

euroa. Yrityksen saama tuki palvelun ostoon voisi<br />

maksimissaan olla jopa 80 %.<br />

EcoStart-malleja on kaksi:<br />

EcoStart Tuotanto on tarkoitettu kaikille tuotannollista<br />

toimintaa harjoittaville pk-yrityksille (elintarvikkeiden,<br />

tekstiilien, sahatavaran ja puutuotteiden,<br />

kemikaalien, koneiden ja laitteiden, metalli- ja mineraalituotteiden<br />

ym. valmistus, rakennusalan yritykset,<br />

leipomot jne.).<br />

EcoStart Palvelu taas soveltuu palvelualan yrityksille,<br />

kuten kaupoille, ravintoloille, matkailuyrityksille,<br />

liikennealan yrityksille, autokorjaamoille, rahoitusja<br />

vakuutusalan yrityksille, koulutus- ja terveydenhoitoalalle<br />

jne.<br />

Lähtötiedot: EcoStart aloitetaan yrityksen raaka-aineiden<br />

ja energian käytön sekä ympäristöpäästöjen<br />

selvittämisellä. Lähtötietolomake täytetään ennen<br />

konsultoinnin aloittamista. Yritys voi ennen EcoStartiin<br />

lähtöään säästää kustannuksia ja nopeuttaa<br />

konsultoinnin toteuttamista täyttämällä etukäteen<br />

Lähtötiedot - lomakkeen. Lähtötietojen keruussa ja<br />

omien tärkeiden ympäristönäkökohtien tunnistamisessa<br />

on mahdollista käyttää apuna myös ympäristöalan<br />

opiskelijoiden työpanosta. Samoin kannattaa<br />

hyödyntää mahdollisessa ympäristölupaprosessissa<br />

tai ympäristöviranomaisen tarkastuskäynneillä tehtyjen<br />

dokumenttien tietosisältö.<br />

Ideariihet: EcoStartiin osallistuva yritys saa heti aloitusvaiheessa<br />

käyttöönsä ympäristöasioiden hallintaa<br />

pk-yrityksissä käsittelevän tietopaketin. Yrityksen<br />

avainhenkilöt käyvät konsultin johdolla läpi yrityksen<br />

merkittävimmät ympäristönäkökohdat aihealueittain.<br />

Ideariihiin osallistuvan ryhmän kokoonpano<br />

voi vaihdella aihealueittain. Ideariihien (3–4 puolen<br />

päivän istuntoa) avulla löydetään yrityksen toiminnasta<br />

asiat, joita parantamalla voidaan lisätä ekotehokkuutta<br />

ja saavuttaa säästöjä. EcoStartin perusosiota<br />

voidaan tarvittaessa laajentaa 1–5 lisäkonsultointipäivällä<br />

eri aihealueilla. Ideariihet ovat: lv<br />

o. toimialoja.<br />

I Tuotantoprosessiin liittyvät ympäristönäkökohdat<br />

II<br />

Energian hankinta ja käyttö (Suunniteltu yhdessä<br />

Motiva Oy:n kanssa)<br />

III Valmiin tuotteen ympäristönäkökohdat (vain<br />

EcoStart Tuotannossa)<br />

IV Ympäristöohjelman valmistelu<br />

21

---

Kuva 3. EcoStartin rakenne<br />

Yhden päivän konsultointi energia-asioissa saattaa<br />

monien yritysten osalta olla kuitenkin liian lyhyt<br />

aika. Lisäpäivillä voidaan yrityksessä tehdä paitsi<br />

energian hankintaan ja käyttöön liittyviä lisäselvityksiä,<br />

niin myös jonkin tuotantoprosessin ympäristöystävällisyyden<br />

kehittämistyötä, tuotteen ympäristöominaisuuksien<br />

parantamisen kehitystyötä jne.<br />

Katselmusraportti: Ideariihien pohjalta konsultti antaa<br />

ehdotuksia toimenpiteistä, jotka ovat yrityksen<br />

eko- ja kustannustehokkuuden kannalta suotuisia.<br />

Näiden perusteella yritys laatii rungon ympäristöohjelmalleen.<br />

Ympäristöohjelma: Viimeisessä ideariihessä viimeistellään<br />

yrityksen ympäristöohjelma, jossa asetetaan<br />

päämäärät ja tavoitteet ympäristöasioiden hallinnan<br />

parantamiseksi ja ympäristökilpailukyvyn kehittämiseksi.<br />

EcoStart-todistus. Toteutettuaan EcoStart-ympäristöohjelmaa<br />

vuoden ajan ja laadittuaan seurantaraportin<br />

yritys voi halutessaan hakea auditointia<br />

ja todistusta ympäristöohjelmalleen. Todistus on<br />

tunnustus yrityksen sitoutumisesta ympäristöasioiden<br />

jatkuvaan parantamiseen. Todistus on voimassa<br />

kolme vuotta, minkä jälkeen sen voi uusia uudella<br />

auditoinnilla.<br />

5.4 Ympäristöalan osaajien<br />

yhteistyön edistäminen<br />

Keskipohjolakomitean ympäristötyöryhmän tekemän<br />

linjauksen mukaisesti keskityttiin yhteistyön<br />

edistämisessä seuraaviin teemoihin: uusiutuvien<br />

energialähteiden käytön edistäminen ja energiatehokkuuden<br />

parantaminen (yhteistyössä WP 3:n<br />

kanssa), liikenteen biopolttoaineiden käytön edistäminen,<br />

yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason opetuksen<br />

edistäminen teollisen ekologian ja puhtaan<br />

teknologian aloilla, ympäristökasvatus sekä materiaalitehokkuus<br />

ja kevyet komposiittimateriaalit.<br />

Näistä erityisesti liikenteen biopolttoaineiden osalta<br />

syntyi Suomessa valtakunnan tasolla hankkeen aikana<br />

täysin uusi tilanne; ja toimijakenttä laajeni niin<br />

merkittävästi, ettei ProMidNord-hankkeella katsottu<br />

olevan riittäviä voimavaroja tämän teeman laajamittaiseen<br />

edistämiseen. Energiatyöryhmä on kuitenkin<br />

järjestänyt yhteistyössä muiden tahojen kanssa liikenteen<br />

biopolttoaineteemaan liittyviä useita seminaareja<br />

ja mm. opintomatkan Örnsköldsvikin pilottilaitokselle,<br />

jossa etanolia tehdään puuhakkeesta.<br />

Teollisen ekologian ja puhtaan teknologian koulutustarjonnan<br />

lisäämiseksi on tehty aloitteita ja käyty<br />

keskusteluja mm. Jyväskylän yliopiston ympäristö-<br />

22

---

Opintomatkalaisia Örnsköldsvikin bioetanolilaitokselle,<br />

kuva: Mikko Nurhonen<br />

johtamisen laitoksen sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun<br />

ja Mikkelin yliopistokeskuksen alaisten<br />

yksikköjen edustajien kanssa. Konkreettisia edistysaskeleita<br />

ei kuitenkaan saatu aikaan.<br />

Energiatehokkuuden edistämisessä on WP 2:n osalta<br />

keskitytty kahteen konkreettiseen osahankkeeseen:<br />

EcoStart- ympäristöjärjestelmän energiaideariihen<br />

sisällön määrittelyyn yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa<br />

sekä viiden uimahallin ja Åren laskettelukeskuksen<br />

energiansäästöpotentiaalin kartoitukseen.<br />

EcoStartin kehittämistyön alkuvaiheessa Motiva<br />

Oy:llä oli suunnitelmissa kehittää pk-yrityksille nykyisiä<br />

energiatehokkuustyökaluja (energiakatselmus<br />

ja –katsastus) kevyempi menetelmä - työnimeltään<br />

WTA (Walking Through Audit). Hankkeen aikana<br />

päädyttiin kuitenkin siihen, että suunniteltu kevyempi<br />

työkalu sisällytetään EcoStartin perusosaan ja<br />

sen lisäpäiviin. Kehitystyö jatkuu edelleen.<br />

Uimahallien ja laskettelukeskuksen energiatehokkuussaavutuksista<br />

kerrotaan jäljempänä omassa<br />

kappaleessaan.<br />

Materiaalitehokkuuden ja –tekniikan alalta yhteistyön<br />

syntyminen Mikkelin (Miktech, Lappeenrannan<br />

teknisen yliopiston Mikkelin yksikkö ja Mikkelin<br />

ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuslaitos) ja<br />

Trondheimissä sijaitsevan SINTEF-tutkimuslaitoksen<br />

välillä näyttää lupaavalta. Mikkeliläiset materiaalitekniikan<br />

asiantuntijat vierailivat kesäkuussa 2006<br />

Trondheimissä ja Sintefin materiaali- ja kemiayksikön<br />

varapresidentti, professori Aage Stori oli kutsuttuna<br />

esitelmöijänä Mikkelissä toukokuussa 2007<br />

järjestetyssä hankkeen loppukonferenssissa. Samalla<br />

hän tutustui Michtechin sekä Lappeenraanan yliopiston<br />

yksikön ja Kuopion yliopiston soveltavan<br />

ympäristökemian laboratorion toimintaan. Yhteistyön<br />

hedelmällisyys nousi esiin myös strategiatyötä<br />

varten Etelä-Savossa laaditussa Keskipohjolan innovaatiotoimijoiden<br />

kartoituksessa.<br />

Professorit Aage Stori ja Ryoichi Yamamoto tutustumassa<br />

Lappeenrannan teknisen yliopiston materiaalitekniikan laboratorioon<br />

prof. David Cameronin ja Miktech Oy:n toimitusjohtaja<br />

Vesa Sorasahin opastuksella.<br />

Kuva: Timo J. Lehtonen<br />

Materiaalitehokkuuden tutkimustoiminnan osalta<br />

on luotu kontaktit myös saksalaiseen Wuppertalinstituuttiin<br />

ja UNEP:n ja instituutin yhteiseen<br />

Kestävien tuotanto- ja kulutustapojen tutkimusyksikköön<br />

(CSCP, the Collaboration Centre on Sustainable<br />

Consumption and Production GmbH), joihin<br />

mikkeliläiset alan asiantuntijat tekivät tutustumiskäynnin<br />

toukokuussa 2007. Wuppertal-instituutin<br />

presidentti, prof. Peter Hennicke oli hankkeen loppukonferenssin<br />

toisena pääpuhujana. Lisäksi hankkeen<br />

aikana edistettiin yhteistyösuhteiden syntymistä<br />

Miktechin ja Lappeenrannan yliopiston Mikkelin<br />

yksikön sekä Tokion yliopiston alaisen kestävien<br />

materiaalien tutkimuskeskuksen (International Research<br />

Center for Sustainable Materials, Institute of<br />

Industrial Science) kanssa, kun professori Ryiochi<br />

Yamamoto vieraili Mikkelissä loppukonferenssin<br />

toisena pääpuhujana.<br />

Ympäristökasvatuksen osalta keskityttiin Keskipohjolan<br />

päiväkotien yhteistyöverkoston rakentamiseen.<br />

Syyskuussa kymmenen suomalaista päiväkotilasten<br />

ympäristökasvatuksen asiantuntijaan Jyväskylästä,<br />

Keuruulta, Mikkelistä, Rantasalmelta, Seinäjoelta<br />

ja Vaasasta tutustui kollegoihinsa ja käytännön<br />

ympäristökasvatustyöhön Norjan Steínkjerissä ja<br />

Trondheimissä. Puolet matkan kuluista rahoitti WP<br />

4 (Nuoriso). Yhteistyötä jatketaan Keskipohjolakomitean<br />

myöntämän n. 20.000 euron rahoituksen<br />

turvin, jolla valmistellaan laajaa Interreg-hanketta<br />

”Syrjäytymisen ehkäiseminen Keskipohjolassa ympäristö-<br />

ja luontokasvatuksen avulla”. Hankkeeseen<br />

pyritään saamaan osallistujat kaikista Keskipohjolan<br />

maakunnista ja lisäksi Baltian maista.<br />

23

---

Suomalaisia päiväkotien ympäristökasvattajia tutustumassa Geilvoldenin ulkoilmapäiväkotiin Arne Einar Steinkjerin opastuksella,<br />

Kuvat: Timo J. Lehtonen<br />

Nuorisotyöryhmän (WP 4) kanssa tehtiin lisäksi<br />

yhteistyötä järjestämällä elokuussa 2006 Rantasalmella<br />

Keskipohjolan nuorten ympäristöleiri n. 60<br />

osallistujalle. Ympäristökilpailukyky- osion projektipäällikkö<br />

piti osallistujille avajaisluennon kestävän<br />

kehityksen edistämisestä Keskipohjolassa ja osallistui<br />

Linnansaaren kansallispuistossa toteutettuun<br />

osioon.<br />

Ympäristöleiriläiset saapuvat kirkkoveneillä Linnansaareen,<br />

Kuva: Timo J. Lehtonen<br />

24

---

6. Improving the environmental responsibility and<br />

networking of experts<br />

6.1 Environmental and<br />

Energy Know-How in<br />

the Mid-Nordic Region<br />

To strengthen technology transfer and to promote<br />

the business-to-business service it’s important to disseminate<br />

the information about different actors at<br />

the same branch. The environment and energy sector<br />

experts of the Mid-Nordic Region have been collected<br />

into a directory on the Internet (http://enviro.<br />

mittnorden.net). The site contains information on<br />

approximately 800 companies, organizations, universities,<br />

and other institutes of learning, and their<br />

environmental and energy Know-how. The participants<br />

from the energy sector are mainly parties promoting<br />

energy-efficiency and the use of renewable<br />

energy sources. Also a brochure in English, Finnish,<br />

Norwegian and Swedish has been printed and widely<br />

distributed in March 2007. The brochure includes a<br />

representative list of companies and organizations.<br />

In the following the main public and administrative<br />

organization of each region are shortly presented:<br />

South Ostrobotnia<br />

The University Consortium of Seinäjoki is a network<br />

of five universities. The Technical University<br />

of Tampere at Seinäjoki engages in scientific research<br />

in the following fields: telemedicine, virtual technology,<br />

plastic composite technology, metal construction<br />

and intelligence technology.<br />

The Seinäjoki Polytechnics training program Natural<br />

Resources and Environment trains agricultural<br />

scientists and forestry engineers, and in the technical<br />

fields, the students will graduate as bio and food<br />

industry engineers.<br />

The Thermopolis Technology Center / Energy<br />

Agency of South Ostrobothnia was founded to help<br />

develop and support energy sector companies. Participants<br />

come from the solar, wind and bioenergy,<br />

biogas, energy production and distribution, geothermal<br />

energy, and boiler equipment manufacturing<br />

fields.<br />

The Centre of Expertise for the Food Processing<br />

Industry (ELO) offers companies the latest information<br />

about research and helps them develop products,<br />

technologies, and manufacturing processes.<br />

ELO also provides assistance with quality control<br />

and environmental issues.<br />

West Finland Regional Environment Center is<br />

a regional public administrative state authority<br />

managing and guiding environmental matters in<br />

the South Ostrobothnia, Ostrobothnia and Central<br />

Ostrobothnia regions.<br />

South Savo<br />

University level environmental expertise in Mikkeli<br />

is provided by the following institutions: Laboratory<br />

of Applied Environmental Chemistry at the Kuopio<br />

University, the Bio Energy Technology and Material<br />

Technology research units at the Lappeenranta University<br />

of Technology, University of Helsinki’s Rura-<br />

25

---

lia Institute’s Organic Food Research and EcoStudies<br />

program, and the Ecobusiness study program of the<br />

Helsinki School of Economics. Lappeenranta University<br />

of Technology’s Fiber Laboratory operates in<br />

Savonlinna.<br />

The Environmental Technology study program of<br />

the Mikkeli Polytechnic offers environmental protection<br />

and environmental surveying technology<br />

studies in addition to environmental health management<br />

studies. The research fields of YTI research<br />

centre (an unit of Polytechnic) are environmental,<br />

bioenergy, material, wood, and food technology.<br />

South Savo Energy Agency promotes the use of renewable<br />

energy sources and energy conservation through<br />

guidance, announcements, and networking.<br />

The Mikkeli Technology Centre Ltd (Miktech)<br />

focuses on the following: coating and composite<br />

technologies, environmental analysis and environmental<br />

technology, and IT.<br />

The unit of Ecological production of MTT Agrifood<br />

Research Finland in Mikkeli is emphasized on nutrient<br />

economy and production techniques.<br />

The Rantasalmi Institute of Environmental Education<br />

organizes environmental training camps for<br />

companies and organizations.<br />

Environmental protection on a regional level is the<br />

responsibility of the South Savo Regional Environment<br />

Center.<br />

Central Finland<br />

The University of Jyväskylä’s Department of Biological<br />

and Environmental Science offers studies<br />

in, for example, ecology and environmental<br />

management and water resources, and environmental<br />

science. The School of Business and Economics<br />

has, for example, a Master’s Degree Program in Corporate<br />

Environmental Management. There is also a<br />

training and research program dealing with renewable<br />

energysources.<br />

The University’s Environmental Research Center<br />

studies fields such as waterways, air quality and noise<br />

pollution, soil and contaminated regions, and environmental<br />

technology.<br />

Jyväskylä Innovation Oy’s fields of expertise include<br />

the following: information technology; nano- and<br />

microsystems (physics, chemistry and biology);<br />

innovative fiber technology (technology, production<br />

processes and machinery) and future’s energy<br />

technology.<br />

VTT operates as a research and development partner<br />

in the energy and forest cluster. The research focuses<br />

on nuclear energy, energy production, energy and<br />

the environment, forest industry, materials and chemistry.<br />

BENET Bioenergy Network consists of eight expert<br />

organizations from the fields of agriculture<br />

and forestry, biomass handling, energy production<br />

technology, plant design, energy markets, business<br />

development, and training.<br />

FINBIO (Finnish Bioenergy Association) is a nationwide<br />

association that seeks to promote the requirements<br />

for the use of bio energy in Finland.<br />

Environmental protection on a regional level is the<br />

responsibility of the Central Finland Regional Environment<br />

Center.<br />

Ostrobothnia<br />

University of Vaasa’s Faculty of Technology offers<br />

instruction, for example, in the fields of electrical<br />

and energy technology. Fields of research and development<br />

include, for example: diversified production<br />

of electrical energy, electricity distribution and use,<br />

productivity in the energy sector, energy company<br />

logistics, offshore wind power competitiveness, and<br />

technology market studies and strategies.<br />

Merinova Oy, located in Vaasa, is a technology center<br />

that concentrates mainly on energy technology.<br />

The Levon Institute focuses its research in energy<br />

matters into studying and developing renewable<br />

energy, and organizing networks. In the environmental<br />

field, the focus is in environmental questions<br />

facing companies and public organizations.<br />

The Vaasa Energy Institute (VEI) founded by the<br />

University of Vaasa, Vaasa Polytechnic and Svenska<br />

yrkeshögskolan, offers research in the energy sector,<br />

consulting, and continuing training for participants.<br />

26

---

Environmental protection on a regional level is the<br />

responsibility of the Western Finland Regional Environment<br />

Center.<br />

Jämtland<br />

At Mid Sweden University, which has campuses<br />

in Härnosand, Sundsvall, Östersund, and Örnsköldsvik,<br />

students can study, for example, biology,<br />

environmental sciences, environmental technology,<br />

and physical geography. One of the six focus areas of<br />

research is The Forest as a Resource.<br />

The goal of the Jämtland County Energy Agency is to<br />

reduce greenhouse gas emissions by promoting energy<br />

efficiency and the use of renewable energy sources.<br />

Environmental protection on a regional level is the<br />

responsibility of the Jämtland county government.<br />

The County Council of Jämtland is the first County<br />

Council in Europe to be certified according to ISO<br />

14 001 and having an EMAS-registration in year<br />

2004.<br />

Västernorrland<br />

At Mid Sweden University, which has campuses<br />

in Härnosand, Sundsvall, Östersund and Örnsköldsvik,<br />

students can study, for example, biology,<br />

environmental sciences, environmental technology<br />

and natural geography. One of the six focus areas<br />

of research is The Forest as a Resource. Umeå University<br />

in Örnsköldsvik offers a Master’s program of<br />

Sustainable Development.<br />

The goal of the Regional Energy Agency of Västernorrland<br />

is to promote efficient use of energy, reduce<br />

the use of energy, and to promote the use of renewable<br />

energy sources.<br />

One of the focus areas of the Åkroken Science Park<br />

is pulp fiber technology product development The<br />

goal of the Bio Fuel Region is to promote the use of<br />

renewable resources in energy production and use.<br />

The target is to attain self-sufficiency in traffic biofuel<br />

production by 2030 and to act as a role model in<br />

the development, production, and use of pulp-based<br />

traffic biofuels.<br />

Processum Technology Park in Örnsköldsvik operates<br />

within manufacturing, consultancy, research and<br />

development within the pulp, paper, chemical and<br />

energy industries, especially to develop highly refined<br />

products based on renewable raw materials.<br />

Environmental protection on a regional level is the responsibility<br />

of the Västernorrland county government.<br />

Nord-Trøndelag<br />

The Nord-Trøndelag University College is situated<br />

in the towns of Namsos, Steinkjer, Levanger, and<br />

Stjørdal. Environmental studies are offered through<br />

the Natural Resource Use and Management study<br />

programs.<br />

One of the Bioforsk research stations is located in<br />

Stjørdal. Bioforsk - the Norwegian Institute for Agricultural<br />

and Environmental Research - is a national<br />

R&D institute under the Norwegian Ministry<br />

of Agriculture and Food. The Institute´s studies are<br />

linked to food quality and safety, agriculture, rural<br />

development, and environmental protection and natural<br />

resource management.<br />

Environmental protection on a regional level is the<br />

responsibility of the Fylkesmannen (Miljøvernavdelingen)<br />

i Nord-Trøndelag. For more information<br />

about nature and environment, see the Web site of<br />

the Directorate for Nature Management.<br />

South- Trøndelag<br />

The Norwegian University of Science and Technology<br />

(NTNU) in Trondheim offers study opportunities<br />

in, for example, the following international<br />

Master’s programs:<br />

Urban Ecological Planning or Industrial Ecology. The<br />

NTNU employs a total of 1,500 researchers. The focus<br />

areas of environmental and energy research are natural<br />

resources, environment, and material technology.<br />

There are 1,300 researchers working for the SIN-<br />

TEF Research Group in Trondheim and 350 in Oslo.<br />

Areas of research include fields such as energy,<br />

chemistry, and material technology.<br />

Norwegian Institute for Nature Research (NINA) is<br />

Norway’s leading institution for natural science and<br />

ecological research.<br />

Environmental protection on a regional level is the<br />

responsibility of the Fylkesmannen (Miljøvernavdelingen)<br />

i Sør-Trøndelag.<br />

27

---

6.2 MidNordic Strategy<br />

work and Sustainable<br />

development in the Mid<br />

Nordic regional capitals<br />

An aim of the <strong>report</strong> - ”Kestävä kehitys Keskipohjolan<br />

maakuntien pääkaupungeissa. Raportointi ja ympäristön<br />

tilan mittaaminen. Etelä-Savon maakuntaliiton<br />

julkaisu 78:2006” with Extended English summary<br />

” Sustainable development in the Mid Nordic<br />

regional capitals - <strong>report</strong>ing and measuring the state<br />

of the environment” - was to produce preliminary<br />

information for MidNordic Strategy and for the network<br />

of Mid Nordic capital cities (URBNET).<br />

An other aim was to collect information on recent<br />

environmental programs, environmental strategies,<br />

local agenda 21 processes and environmental<br />

monitoring in the main cities of Mid Nordic region.<br />

The cities that are included in the study are<br />

Mikkeli, Jyväskylä, Seinäjoki ja Vaasa from Finland;<br />

Härnösand, Sundsvall and Östersund from Sweden;<br />

and Trondheim and Steinkjer from Norway. In addition,<br />

an aim was to find examples of best practices<br />

in municipal environmental <strong>report</strong>ing. The environmental<br />

performance of cities was compared with<br />

the help of a set of indicators. The whole publication<br />

(Finnish) with extended English and Swedish<br />

summary is available on the web-page: www.esavo.<br />

fi – Julkaisut<br />

Five indicators were used in comparing the Mid<br />

Nordic cities. Indicators were chosen based on the<br />

availability of data and according to the compatibility<br />

with the set of indicators developed earlier in<br />

different international and national projects. Indicators<br />

were: emissions of greenhouse gases, particle<br />

emissions of PM10, household wastes to landfill, nature<br />

protection areas and length of cycling routes.<br />

The greenhouse gas emissions varied between 3,1<br />

and 7,8 tn/CO2 -ekv. in the cities where data was<br />

available. In Trondheim, the emissions were the<br />

lowest. The city uses a lot of electricity produced<br />

with hydro power. Wood is widely used in Finnish<br />

cities as well as in Östersund and Härnösand, but<br />

the use of peat e.g. Mikkeli, increases the emissions.<br />

For example, in Härnösand and Östersund ground<br />

heating and heating pumps are used as one solution<br />

to household heating. District heating is commonly<br />

used in all the Mid Nordic cities.<br />

The air quality is in generally good or very good in<br />

the Mid Nordic cities. However, in Trondheim and<br />

Sundsvall the air quality can be occasionally bad and<br />

the limit of allowed overflows (35 times/year) of 50<br />

µg PM10 particles/m3/day is exceeded. The total<br />

threshold value was exceeded in Trondheim 48 and<br />

in Sundsvall 38 times.<br />

The amount of household wastes to landfill varied<br />

between 17–317 kg/capita, being lowest in Sundsvall.<br />

Also in Östersund, Steinkjer and Trondheim<br />

the waste ending up to the landfills is fairly low,<br />

less than 100kg/capita/yr. In Sweden, as well as in<br />

Norway household wastes are mainly used as energy.<br />

In Trondheim and Steinkjer, however, the material<br />

recycling shares are also significant, 48% and 38%<br />

respectively.<br />

Comparing sustainable development in Mid Nordic cities with five indicators<br />

28

---

The officially founded nature reserves cover 19% of<br />

surface area in Vaasa. In other cities, the number<br />

varies between 0,3-2%. In Vaasa, most of the area is<br />

water. Anyhow, the protected land area compared to<br />

the total surface area is fairly big (1,4%) compared<br />

to the other Mid Nordic cities.<br />

The length of cycling tracks varies between 1,1–3,2<br />

m/inhabitant. Of the Mid Nordic cities, Seinäjoki<br />

has most tracks per capita.<br />

One aim and one part of the ProMidNord project<br />

is to set up a new development strategy for<br />

Mid Nordic area and to build up a network of<br />

Mid Nordic capital cities (URBNET). As result<br />

of the background work of the environmental<br />

strategies in the counties and cities the energy<br />

and environmental groups made during the Mid<br />

Nordic Strategy process regulatory proposals for<br />

the important energy and environmental goals.<br />

The proposals have been taken into account<br />

– Improving the environmental technology and<br />

the use of renewable energy resources is one of<br />

the four priority areas of the new Mid Nordic<br />

Strategy.<br />

One aim of this <strong>report</strong> was also to help in the<br />

work of monitoring the sustainable development<br />

goals and their realisation in the Mid Nordic<br />

area. In promoting the sustainable development,<br />

the regional capitals should lead the way.<br />

This is why it would be feasible to monitor the<br />

development of cities with a few essential indicators.<br />

Measuring the sustainable development in<br />

the regional capitals should be clearly connected<br />

to the goals set in the Mid Nordic strategy and<br />

those of URBNET-network. In case the cities<br />

are not building up any real network, there is<br />

no need for unified <strong>report</strong>ing and monitoring<br />

of environment.<br />

6.3 EcoStart - Environmental<br />

Management System<br />

The results of many projects and interviews among<br />

companies show that a formal EMS (ISO 14001 or<br />

EMAS) does not necessarily represent the optimal<br />

and most cost-effective solution for all companies, in<br />

particular micro and small enterprises. The formal<br />

EMS’s are considered to be too expensive and bureaucratic<br />

for SMEs.(European Commission 2004,<br />

OECD 2000, YTI Research Centre 2004). This is<br />

reflected by the fact that especially in Europe, a large<br />

number of less formal EMSs have been developed.<br />

Among these are e.g. Norwegian “Eco-lighthouse”<br />

(Miljøfyrtårn) scheme with about 750 certified enterprises<br />

in Norway (www.eco-lighthouse.com) and<br />

the Austrian “Eco-profit” (ÖKOPROFIT) model<br />

with about 1500 enterprises-mainly in Austria and<br />

Germany – (www.oekoprofit-graz.at).<br />

Also in Finland, many projects have been realized<br />

with the intention to promote the uptake of EMS<br />

in SMEs. Unfortunately, the number of enterprises<br />

participating into the projects has remained quite<br />

low. Moreover, the methods and practices developed<br />

during these projects have not remained permanent.<br />

So far, there is no national less formal EMS for<br />

SMEs in Finland. However, a less formal EMS called<br />

EcoStart has been developed recently and during<br />

autumn 2006, five Employment and Economic Development<br />

Centres have begun its marketing. The<br />

aim is to get the national status for EcoStart in the<br />

beginning of 2008.<br />

The County of Etelä-Savo has been the “primus<br />

motor” in the developing work of EcoStart. After<br />

the inventory of different projects going on in Finland,<br />

the Jykes Oy (Jyväskylä Regional Development<br />

Company Jykes Ltd) was chosen for a development<br />

partner. A subsided service model developed by<br />

the Ministry of Trade and Industry was chosen for<br />

the basic tool for EcoStart. There are altogether 13<br />

different subsided services, however no previous<br />

special service for managing environmental issues.<br />

EcoStart-Manufacturing is designed for manufacturing<br />

SMEs and. EcoStart-Services is designed for<br />

service enterprises.<br />

An enterprise participating the EcoStart- programme<br />

will receive the expertise of environmental engineering<br />

consultancy with profitable costs. The subsidize<br />

that is paid for the enterprise by the Employment<br />

and Economic Development Centre depends on the<br />

size of the enterprise and can be up to 70-80 %.<br />

Experiences of pilot projects that have already been<br />

carried out prove that there is a great saving potential<br />

especially in energy, water, sewage and waste management<br />

costs with quite small investments.<br />

The basic programme consists of 3-4 half-day workshops<br />

in the enterprise: Manufacturing/Service process,<br />

Supply, purchase and use of energy, Environmental<br />

impacts of products and the Preparation of<br />

29

---

environmental programme (Fig. 1). Summary auditing<br />

<strong>report</strong> made by the consultant will present<br />

and emphasize the most important environmental<br />

aspects and impacts of the enterprise and bring out<br />

the most important elements to be included in the<br />

environmental program. Totally the basic program<br />

includes 6-10 consultancy days. After one year of<br />

action, a follow up day will be arranged to check<br />

the progress of the actions set in the environmental<br />

program. If the enterprise wants to have an environmental<br />

diploma, there will be an auditing day by an<br />

independent consultant.<br />

Figure 4. The model of EcoStart<br />

6.4 Improving the networking<br />

of environmental experts<br />

Based on the recommendations of the Mid Nordic<br />

Committee’s environmental work group, promotion<br />

of the cooperation will focus on the following themes:<br />

promoting the use of renewable energy sources<br />

and improving energy efficiency (in cooperation<br />

with the WP 3), promoting use of traffic biofuels,<br />

promoting the use of university and college level<br />

training in the fields of industrial ecology and clean<br />

technology, environmental upbringing, and promoting<br />

material effectiveness and use of light composite<br />

materials.<br />

Especially with respect to traffic biofuels, this created<br />

a brand new national situation for Finland. The<br />

field of actors was expanded in such a rapid manner<br />

that the ProMidNord project was not considered to<br />

have sufficient resources to fully promote this theme.<br />

The energy work group has, on the other hand, organized<br />

together with others seminars dealing with<br />

traffic biofuels and, for example, a research-oriented<br />

trip to the Örnsköldsvik pilot plant where ethanol is<br />

produced from wood chips.<br />

To increase the educational offering in ecology and<br />

clean technology, there have been initiatives and<br />

discussions with partners such as representatives of<br />

the University of Jyväskylä’s Corporate Environ-<br />

30

---

mental Management programme and Mikkeli University<br />

of Applied Sciences and Mikkeli University<br />

Consortium. However, no concrete progressive steps<br />

have been made.<br />

In promoting energy efficiency, the WP 2 has concentrated<br />

on two concrete sub-projects: defining the<br />

EcoStart environmental system’s energy work shop<br />

content with Motiva Oy, and mapping the energy<br />

savings potential of five swimming pools and the Åre<br />

downhill skiing centre.<br />

At the beginning of the development work of EcoStart,<br />

Motiva Oy was planning on developing energy<br />

efficiency tools (energy surveys and energy audits)<br />

that would be less unwieldy than current tools for<br />

small and medium businesses. This project was code<br />

named WTA (”Walking Through Audit”). During<br />

the project it was, however, decided that this lighter<br />

tool will be included in the basic part of EcoStart<br />

and its additional parts. The development work is<br />

still ongoing.<br />

The energy efficiency achievements of swimming<br />

pools and skiing centres are discussed later in their<br />

own paragraphs.<br />

For material efficiency and material technology, the<br />

co-operation between Mikkeli (Miktech, The Mikkeli<br />

Unit of the Lappeenranta University of Technology<br />

and Mikkeli University of Applied Sciences<br />

YTI Research Institute) and Trondheim’s SINTEF<br />

Research Institute seems promising. The material<br />

technology experts from Mikkeli visited Trondheim<br />

in June of 2006, and Sintef’s Material and Chemistry<br />

unit’s Vice President, Professor Aage Stori, was the<br />

guest lecturer at the project’s final conference organised<br />

in Mikkeli in 2007. During this visit, the professor<br />

also got to see the activities at the Michtech and<br />

University of Lappeenranta’s unit firsthand as well<br />

as the University of Kuopio’s Laboratory of Applied<br />

Environmental Chemistry. This fruitful co-operation<br />

was also noted in the survey of the Mid Nordic<br />

innovation operators conducted for the strategy<br />

work in South Savo.<br />

For the material efficiency research, contacts have<br />

also been made with the German Wuppertal Institute,<br />

UNEP, and the Institute’s joint CSCP centre<br />

(Collaboration Centre on Sustainable Consumption<br />

and Production GmbH), which the experts from<br />

Mikkeli visited in May 2007. Wuppertal Institute’s<br />

President, Professor Peter Hennicke was the other<br />

main speaker at the project’s final conference. Additionally,<br />

cooperative relations were promoted during<br />

the project between Miktech and the University of<br />

Lappeenranta’s Mikkeli unit and the University of<br />

Tokio’s International Research Center for Sustainable<br />

Materials and Institute of Industrial Science, as<br />

Professor Ryiochi Yamamoto visited Mikkeli as the<br />

co-main speaker of the final conference.<br />

In environmental education, the focus was on building<br />

a cooperative network for the Mid Nordic<br />

region’s daycare centres. In September, ten Finnish<br />

experts in the environmental education of children<br />

in daycare from Jyväskylä, Keuruu, Mikkeli, Rantasalmi,<br />

Seinäjoki and Vaasa got to know their colleagues<br />

and practical environmental upbringing work<br />

in Norway’s Steínkjer and Trondheim. Half of the<br />

expenses were covered by WP 4 (Youth). The cooperation<br />

will continue with the approximately 20,000<br />

euros of funding provided by the Mid Nordic Committee.<br />

This will be used to prepare ”Preventing<br />

displacement in the Mid Nordic region through environmental<br />

and nature-oriented education”, a comprehensive<br />

Interreg project. In addition to the Mid<br />

Nordic counties, the project will seek participants<br />

from the Baltic states.<br />

In addition to the Youth Workgroup (WP 4), a<br />

Mid Nordic youth environment camp was held in<br />

August of 2006 with approximately 60 participants at<br />

Rantasalmi. The project manager of the WPZ organised<br />

a starting lecture for participants with regard<br />

to promoting sustainable development in the Mid<br />

Nordic Region, and also took part in the project partition<br />

organized at Linnansaari National Park.<br />

Energy group visited e.g. at the Bio Norr`s pellet fabric<br />

in Härnosand. Photo Timo J. Lehtonen<br />

31

---

7. Ekotehokkuuden parantaminen matkailussa<br />

7.1 Uimahallien ekotehokkuustutkimukset<br />

ProMidNord-hanke on tarjonnut alueen kylpylöille<br />

ja uimahalleille erinomaisen tilaisuuden edistää kestävää<br />

kehitystä ja saada tunnettavuutta ekotehokkaana<br />

ja ympäristövastuullisena yrityksenä.<br />

Jyväskylän vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, Mikkelin<br />

Rantakeidas sekä Seinäjoen ja Vaasan uimahallit ovat<br />

yhdessä Ruotsin Åren kylpyläkeskuksen kanssa olleet<br />

mukana työssä.<br />

Ekotehokas toiminta tuo rahallisia säästöjä, tehostaa<br />

luonnonresurssien käyttöä ja pienentää ympäristöön<br />

kohdistuvaa haitallista kuormitusta. Uimahallitoiminnassa<br />

avainasemassa ovat energian, veden ja kemikaalien<br />

tehokas käyttö.<br />

Jyväskylän AaltoAlvarissa tehtiin energiakatselmus<br />

Kauppa- ja teollisuusministeriön/Motivan mallin<br />

mukaan. Lisäksi kaikissa uimahalleissa on toteutettu<br />

kevennetty energiakatsastus sekä EcoStart-ympäristöjärjestelmä.<br />

Ewa Josko Jyväskylän yliopiston ympäristöjohtamisen<br />

laitoksella on tehnyt pro gradu-tutkielman uimahallin<br />

asiakkaiden ympäristövastuullisuudesta.<br />

Hankkeen tuloksista on laadittu sekä suomen- että<br />

englanninkielinen julkaisu, johon on koottu hyviä<br />

esimerkkejä toteutetuista energiansäästöratkaisuista<br />

myös muualla Euroopassa.<br />

Uimahalli säästää parhaimmillaan yli 10 000 euroa<br />

vuodessa, jos se tehostaa lämmön ja sähkön kulutusta.<br />

Suhteellisen yksinkertaisilla toimilla vuosittainen<br />

energian kulutus pienenee noin 250 megawattituntia,<br />

samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 50<br />

000 kiloa. Saman verran kasvihuonepäästöjä jäisi<br />

syntymättä, jos esimerkiksi noin 15 henkilöautoa<br />

jäisi vuodeksi talliin.<br />

Selvityksen tulokset on koottu Etelä-Savon maakuntaliiton<br />

julkaisuun ” Esimerkkejä hyvistä energiaa ja<br />

ympäristöä säästävistä ratkaisuista Keskipohjolan<br />

ja Euroopan uimahalleissa ja kylpylöissä”. Julkaisu<br />

esittelee lisäksi tuloksia, joita ympäristöystävälliset<br />

energiansäästötoimet ovat tuottaneet uimahalleissa<br />

ja kylpylöissä Saksassa, Itävallassa ja Portugalissa.<br />

Raportti on luettavissa mm. Etelä-Savon maakuntaliiton<br />

sivuilla: www.esavo.fi<br />

Seuraavaan on koottu yhteenveto tämän osahankkeen<br />

tuloksista:<br />

AaltoAlvarissa tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriön<br />

ja Motivan Oy:n mallin mukainen laaja energiakatselmus.<br />

Vaikka kiinteistön lämmönkulutus oli<br />

jo alun perinkin noin 20 prosenttia keskimääräistä<br />

alhaisempi ja sähkön kulutus samalla tasolla kuin tilastoitujen<br />

vertailukiinteistöjen (52 uimahallia), niin<br />

silti toiminnasta löytyi runsaasti tehostamisen varaa.<br />

32

---

Esimerkiksi kun vedenkäsittelylaitteiden otsonoinnin<br />

teho säädettiin kävijämäärien mukaan, pienenee<br />

sähkönkulutus 30 megawattituntia (MWh) vuodessa.<br />

Säästö vastaa 1,5 sähkölämmitteisen omakotitalon<br />

vuosikulutusta. Rahallinen säästö on 1650<br />

€/vuosi.<br />

Vielä suuremmat säästöt Jyväskylässä saatiin, kun vedenkäsittelylaitteiden<br />

toimintaa parannettiin. Noin<br />

10.000 euron investointi tuo joka vuosi lähes 8400<br />

euron säästön sähkölaskuun. Jo toteutetuilla toimenpiteillä<br />

kokonaissäästö on noin 11 000 euroa vuodessa.<br />

Kun loputkin energiankäytön tehostamistoimet<br />

on toteutettu, nousee vuosisäästö 14 000 euroon.<br />

AaltoAlvarissa toteutettuja parannuksia<br />

Toimenpide<br />

Ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin venttiilin ja toimilaitteen<br />

korjaus (200 €)<br />

HYÖTY<br />

Lämmön kulutus pienenee 10 MWh/v<br />

säästö 300 €/v<br />

Vedenkäsittelylaitteiden otsonoinnin tehon säätäminen<br />

kävijämäärien mukaan (500 €)<br />

Vedenkäsittelylaitteiden veden kiertosuhteen<br />

säätäminen kävijämäärien mukaan ja kuristussäätöjen<br />

korvaaminen (10 000 €)<br />

Automaation korjaus ilmanvaihdon lämmön talteenotossa<br />

(400 €)<br />

Sähkön kulutus pienenee 30 MWh/v<br />

säästö 1 650 €/v<br />

Sähkön kulutus pienenee 150 MWh/v<br />

säästö 8 360 €/v<br />

Lämmön kulutus pienenee 30 MWh/v<br />

säästö 850 €/v<br />

Parannusehdotuksia AaltoAlvariin<br />

Toimenpide<br />

Sähkön siirtotariffin vaihto<br />

Sähkölämmitysten ohjausjärjestelmän muuttaminen paremmin<br />

hallittavaksi (400 €)<br />

HYÖTY<br />

Sähkökulut pienenevät 1 300 €/v<br />

Sähkön kulutus pienenee 30 MWh/v<br />

säästö1 650 €/v<br />

Mikkelin Rantakeitaassa energiankäytön tehostamistoimilla<br />

voidaan säästää lämpöä ja sähköä noin<br />

80 MWh ja rahaa noin 4500 euroa vuodessa. Rantakeitaassa<br />

asennetaan muun muassa taajuusmuuttajat<br />

vedenkiertopumppuihin ja ulkovalot otetaan aiempaa<br />

paremmin huomioon valaistuksen ohjauksessa.<br />

Lisäksi tehostetaan niiden pumppujen ohjausta, jotka<br />

ottavat ilmanvaihdon lämmön talteen.<br />

33

---

Toimenpide-ehdotuksia Rantakeitaassa<br />

Toimenpide<br />

Vedenkiertopumppujen varustaminen taajuusmuuttajilla,<br />

joita ohjataan kello-ohjauksella aukioloaikojen mukaan.<br />

Sisävalaistuksen tarpeenmukainen ohjaus mm.<br />

allastiloissa.<br />

Ilmanvaihdon LTO-pumppujen ohjaus käyttötarpeen<br />

mukaan.<br />

HYÖTY<br />

Sähkön kulutus pienenee n. 35-45 MWh/v<br />

säästö n. 2 000-2 500 €/v<br />

Sähkön kulutus pienenee n. 30 MWh/v<br />

säästö 1 700 €/v<br />

Sähkön kulutus pienenee 10 MWh/v<br />

säästö 576 €/v<br />

Vaasan uimahallissa säästöpotentiaali on lähes 10 000 euroa ja Åressa 12.600 euroa vuodessa.<br />

Toimenpide-ehdotuksia Vaasan uimahalliin<br />

TOIMENPIDE<br />

Suihkujen virtauksen tarkistaminen tasolle 9-12 l/min tavoitteena<br />

vedensäästö<br />

Sähkön siirtotariffin vaihto<br />

Kuristussäätöjen poisto veden allasvesikierroista ja kiertosuhteen<br />

muuttaminen kävijämäärien mukaan<br />

HYÖTY<br />

Veden kokonaiskulutus pienenee noin 15 %<br />

Sähkökulut pienenevät 4 000 €/v<br />

Sähkön kulutus pienenee<br />

Sadevesiviemäriin menevän veden jätevesimaksun hyvittäminen<br />

Teknisen tilan ilmanvaihdon ohajus tarpeen mukaan<br />

Ilmanvaihdon säätöjen ja aikaohjausten tarkistaminen kaikille koneille<br />

Ilman ja veden välisen lämpötilaeron saaminen 2 – 3 °C:een (haihtuminen<br />

kuluttaa energiaa ja lisää ilmanvaihdon kuivaustarvetta<br />

enemmän kuin lämpötilan nosto muita häviöitä)<br />

Sähkön säästö 1 700 €/v ja<br />

lämmön säästö 3 700 €/v<br />

Sähkön ja lämmön säästö<br />

Energian kulutus pienenee<br />

Toimenpide-ehdotuksia Åren Holiday Club kylpylään<br />

TOIMENPIDE<br />

HYÖTY<br />

Ilmanvirtauksen hidastamiseen kylmällä säällä tarvittavien<br />

komponenttien lisääminen ohjausjärjestelmiin.<br />

Investointitarve n. 40 000 euroa. Lämmitysenergian kulutus<br />

alenee noin 200 MWh vuodessa. Säästö noin 12 000<br />

euroa vuodessa.<br />

Lämpimän veden ohjausjärjestelmän muutokset.<br />

Investointitarve n. 2 000 euroa. Lämmitysenergian kulutus<br />

alenee noin 10 MWh vuodessa. Säästö noin 600 euroa<br />

vuodessa.<br />

34

---

Keskieurooppalaisista kylpylöistä kiinnostavin on<br />

Stadionbad Hannover, jossa on toteutettu varsin<br />

mittava joukko ekotehokkuutta parantavia toimenpiteitä,<br />

kuten oheisesta taulukosta ilmenee:<br />

Toteutettuja ja ehdotettuja toimenpiteitä<br />

TOIMENPIDE<br />

Hehkulamppujen korvaaminen energiansäästölampuilla<br />

Ulkovalaistuksen uusiminen (Nyt 5 kpl 150 W:n lamppuja,<br />

ennen 7 kpl 250 W:n lamppuja).<br />

Jätelajittelua tehostettu henkilöstö- ja kylpyläosastoilla<br />

Altaan valojen tehoa pienennetty<br />

50 vedenalaista lamppua uusittu (teho 250 W/lamppu, ennen<br />

400 W)<br />

Vanhat wc-säiliöt vaihdettu uusiin, vähemmän vettä kuluttaviin<br />

(väh. 3l, enintään 9l/huuhtelu)<br />

HYÖTY<br />

Säästö 270 kWh eli n. 80 €/v. Lamppujen pidempi<br />

käyttöikä.<br />

Säästö 4 400 kWh eli n. 530 €/v<br />

Investointi 7 500 €, n. 95 %:n vähennys jätemäärässä<br />

- säästö 3 000 €/v.<br />

Säästö sähkökulutuksessa 1 650 €/v<br />

Säästö 40 000 kWh/v eli 4 800 €/v<br />

Pienentynyt puhtaan veden kulutus;<br />

Investointi 2 050 € - säästö 200 €/v<br />

Lämmön ohjausjärjestelmän parantaminen, valaistuksen ohjausjärjestelmän<br />

parantaminen pukuhuoneissa<br />

7.2 Åren lumetusjärjestelmän<br />

energiatehokkuuden<br />

parantaminen -<br />

Bräckebäckstjärnarnaprojekti<br />

Taustaa<br />

Åre on yksi Ruotsin suosituimmista lomakeskuksista<br />

varsinkin talvisin, sillä sen monipuoliset laskettelurinteet<br />

sopivat eritasoisille laskettelijoille. Rinteiden<br />

lumitilanne voidaan tarvittaessa varmistaa lumitykeillä,<br />

mikä on ollut erittäin tärkeää viime vuosina.<br />

Jotta keskus pysyisi mukana yhtä kiristyvässä kilpailussa<br />

turisteista, riittävä lumensaanti on välttämätöntä.<br />

Åressa sijaitseva Åreskutan-vuori nousee 1 000 metrin<br />

korkeuteen sen juurella sijaitsevasta kylästä. Åreskutanin<br />

alue kuuluu yhdessä Ruotsin muun vuoristoketjun<br />

kanssa kansallisesti suojeltuun suojelualueeseen,<br />

jossa luonto ja virkistystoiminta ovat etusijalla<br />

muuhun hyötykäyttöön verrattuna. Myös vuoren<br />

juurella oleva järvi on suojeltu samalla periaatteella,<br />

mikä on yksi syistä Bräckebäckstjärnarna-projektin<br />

aloittamiseen. Alueella toimiva Skistar-hiihtoyritys<br />

on ottanut lumitykkien käytössä tarvittavan veden<br />

järvestä jo useita vuosia. Julkisen painostuksen johdosta<br />

kunta asetti viimein rajoituksen sille, millä virtausnopeudella<br />

järvestä voidaan pumpata vettä. Kun<br />

tekolumen tarve lisääntyi, myös energiakustannukset<br />

kasvoivat samassa suhteessa. Säästääkseen energiaa ja<br />

pienentääkseen vaikutuksia järveen ja sen herkkään<br />

kala- ja saukkokantaan Skistar selvitti, voitaisiinko<br />

osa lumitykkien vedestä ottaa pienistä lammista<br />

muodostuvasta Bräckebäckstjärnarna-vesistöstä.<br />

Padon rakentaminen<br />

Bräckebäckstjärnarna-vesistö muodostuu kolmesta<br />

pienestä lammesta, jotka sijaitsevat noin 100 metriä<br />

vuoren laelta tasaisessa maastossa. Koska lumitykit<br />

sijaitsevat alempana rinteissä, lammikoista otettava<br />

vesi voidaan johdattaa lumitykeille pumppaamisen<br />

sijasta yksinkertaisesti painovoimaa hyödyntämällä,<br />

mikä vähentää energiantarvetta. Patoamalla päälampi<br />

(kolmesta lammesta korkeimmalla sijaitseva<br />

35

---

Lumetusta varten padottu lampi. Kuva Sweco Viak Ab<br />

lampi) valumavedet voidaan kerätä lampeen ja varastoida<br />

talveen asti. Pato rakennettiin teräslevyistä<br />

ja kivimurskasta, jota saatiin lampien lähellä tehdyistä<br />

räjäytyksistä. Padon ja maapohjan välinen pinta<br />

tiivistettiin sementillä. Lopputuloksena oli kuusi<br />

metriä korkea ja 100 metriä pitkä patoseinämä, joka<br />

pidättää ja varastoi veden. Padon pituus saatiin rajoitettua<br />

lyhyeksi, koska lammen laskualue on muodoltaan<br />

solamainen.<br />

Päälammen valuma-alue on noin 290 000 m 2 ja vesitilavuus<br />

noin 140 000 m 3 (patoamakorkeus on noin<br />

yhdeksän metriä, sillä lammen pohja on neljä metriä<br />

padon alapohjan alapuolella ja patoseinä nousee<br />

noin viiden metrin korkeudelle lammen alkuperäisestä<br />

korkeudesta). Tällä vesimäärällä voidaan tuottaa<br />

noin puolet yhden kauden aikana tarvittavasta<br />

tekolumesta. Ensimmäinen erä tarvittavasta vesimäärästä<br />

saadaan siis kevään ja kesän aikana lampeen<br />

luonnollisesti kertyvistä valumavesistä. Toinen<br />

vesierä otetaan järvestä (vuoren juurelta). Vettä ei<br />

kuitenkaan pumpata suoraan lumitykeille, vaan se<br />

varastoidaan patolammikkoon. Näin vettä voidaan<br />

ottaa järvestä vain vesitilanteen salliessa.<br />

Lumitykeillä voidaan muodostaa lunta käyttämällä<br />

vettä ja energiaa, kun ympäristön lämpötila on -3<br />

˚C tai alempi. Jos lämpötila on tasainen marras-joulukuussa<br />

ja lumitykkejä voidaan käyttää jatkuvasti,<br />

ensimmäinen vesierä voidaan muuttaa lumeksi noin<br />

14 päivässä (130 000 m 3 vettä virtausnopeudella 400<br />

m 3 /h). Koska veden lämpötila on vuoren huipulla sijaitsevissa<br />

lammissa alhaisempi kuin alhaalla järvessä,<br />

tekolunta päästään levittämään rinteisiin noin viikkoa<br />

tavallista aikaisemmin. Tämän ansiosta turisteja<br />

voidaan ottaa vastaan viikkoa aikaisemmin ja laskettelukautta<br />

voidaan pidentää. Tästä laskettelukauden<br />

pidennyksestä syntyvää tuottoa ei ole laskettu, koska<br />

se on erittäin vaikeaa, mutta asia on ehdottomasti<br />

mainitsemisen arvoinen.<br />

Tulevat projektit<br />

Skistar aikoo jatkaa lampien hyödyntämistä rakentamalla<br />

toisen padon. Toinen pato rakennetaan samalla<br />

tekniikalla kuin ensimmäinen, mutta uudesta<br />

padosta tulee vain noin kaksi metriä korkea ja siinä<br />

käytetään maatäytettä kivimurskan sijasta. Lisäksi<br />

asennetaan putkisto vesijärjestelmässä alimpana sijaitsevasta<br />

lammesta päälampeen. Näillä keinoilla<br />

lammista saadaan 75 000 m 3 lisää vettä lumitykkejä<br />

varten. Koska tarvittava infrastruktuuri (tiet, putkistot<br />

jne.) on jo valmiina, projektin takaisinmaksuaika<br />

lyhenee merkittävästi.<br />

Yhteenveto<br />

• Investoinnit: 488 000 €<br />

• Vuosisäästö energiakuluissa: 18 400 €<br />

• Vuosisäästö pumppujen huoltokuluista:<br />

8 100 €<br />

• Patolampeen varastoitava vesimäärä<br />

(mikä vähentää tarvetta<br />

pumpata vettä lumitykkeihin<br />

suoraan järvestä): 2 x 130 000 m 3<br />

Tuotto<br />

Järjestely on nyt ollut käytössä kahden hiihtokauden<br />

ajan. Tänä aikana on havaittu, että lammesta<br />

ei saada hyötykäyttöön aivan täyttä 140 000 kuutiometriä.<br />

Patolampea täytettäessä vettä pumpattiin<br />

lampeen molemmilla kerroilla noin 130 000 m 3 .<br />

Tällä vesimäärällä energiansäästö oli noin 170 000<br />

SEK (18 440 €).<br />

Koska suurin osa lammen vedestä pystytään johtamaan<br />

lumitykeille pelkän painovoiman avulla,<br />

pumppujen huoltokulut pienenivät. Tästä saatiin<br />

lisäsäästöä noin 75 000 SEK (8 130 €).<br />

7.3 Uimahallin asiakkaiden<br />

ympäristöasenteet<br />

Ewa Josko teki Jyväskylän yliopiston ympäristöjohtamisen<br />

laitokselle pro gradu-tutkielman AaltoAlvarin<br />

uimahallin asiakkaiden ympäristöasenteista. Gradu<br />

on julkaistu englanninkielisenä ” Environmental<br />

Profile of the Swimming Pool Customers, Master´s<br />

Thesis by Ewa Josko from the Jyväskylä University ,<br />

School of Business and Economics, April 2006. Seuraavassa<br />

on esitelty selvityksen keskeiset tulokset:<br />

36

---

Uimahallin asiakkaiden ympäristöprofiili<br />

Pro Gradu työ, Ewa Josko (Jyväskylän yliopiston<br />

taloustieteiden tiedekunta, huhtikuu 2006)<br />

Tutkimuksen tarkoitus oli määrittää Aalto Alvarin<br />

uimahallin asiakkaiden tarkka ympäristöprofiili.<br />

Tutkimus perustuu 279 asiakkaalta kerättyihin tietoihin.<br />

Hankitut tulokset antoivat tietoja, joiden<br />

avulla voitiin tutkia asiakkaiden ympäristötietouden<br />

tasoa, asenteita ja käytösmalleja.<br />

Kyselyn tuloksista selviää, että uimahallin asiakkaiden<br />

yleinen ympäristöön liittyvä tietotaso on varsin<br />

korkea. Lähes 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista<br />

vastasi oikein kaikkiin ympäristötietouskysymyksiin<br />

ja yli 30 prosenttia vastaajista vastasi väärin vain yhteen<br />

kysymykseen. Tämä osoittaa, että yli puolella<br />

vastaajista on erittäin hyvä tietämys ympäristöasioista.<br />

Myös yleinen asenne ympäristöasioita kohtaan oli<br />

hyvällä tasolla. Vaikka suurin vastaajien ryhmä sai<br />

ympäristöasenteiden analyysissa 19 pistettä 24 mahdollisesta<br />

pisteestä, kaikista vastaajista hieman yli 40<br />

prosenttia sai kyseisestä luokasta vähintään 20 pistettä.<br />

Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna asiakkaiden<br />

ympäristöasenteet tuntuvat siis olevan positiivisia ja<br />

varsin voimakkaita.<br />

Tulokset ovat vähemmän positiivisia tarkasteltaessa<br />

käyttäytymismalleja. Ensinnäkään yksikään 279 vastaajasta<br />

ei saanut täysiä pisteitä käyttäytymismalleja<br />

tutkivista kysymyksistä. Paras tulos oli 12 pistettä 14<br />

mahdollisesta pisteestä. Tämän tuloksen saavutti 2,5<br />

prosenttia vastaajista. Suurin ryhmä oli ihmiset, jotka<br />

saivat 7 pistettä. Toisaalta tarkasteltaessa käyttäytymismallipisteiden<br />

yhteenlaskettuja prosenttijakaumia,<br />

huomataan, että lähes 40 prosenttia vastaajista sai<br />

8–12 pistettä tässä luokassa. Yhteenvetona uimahallin<br />

asiakkaiden käyttäytymismalleja voisi kuvailla<br />

keskinkertaisiksi ja positiivisia piirteitä sisältäviksi.<br />

Yleisin tutkituista käyttäytymismalleista oli erilaisten<br />

jätteiden ja kodinkoneiden kierrättäminen.<br />

Tulosten perusteella uimahallin asiakkaita voi kuvata<br />

ekologisesti aktiivisiksi. Ekologisesti aktiivinen ryhmä<br />

koostuu ihmisistä, jotka arvostavat ympäristöasioita<br />

jonkin verran, mutta eivät käytä ympäristöasioita<br />

ainoana valintaperusteena tehdessään päätöksiä<br />

esimerkiksi tavaroiden tai palveluiden hankkimisesta<br />

tai tiettyjen toimien suorittamisesta. Lisäksi tällaiset<br />

ihmiset katsovat tuotteiden tai palveluiden ympäristöystävällisyyden<br />

tuotteiden lisäarvoksi, eli he huomioivat<br />

myös muut valintaperusteet kuin ympäristöystävällisyyden<br />

tuotetta tai palvelua arvioidessaan.<br />

Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset eivät myöskään<br />

suostu hyväksymään heikompia etuja yhdessä korkeampien<br />

kustannusten kanssa. Hinnan tärkeys ilmeni<br />

myös tämän tutkimuksen tuloksista, sillä lähes<br />

40 prosenttia kyselyyn vastanneista kieltäytyi maksamasta<br />

tavallista korkeampaa hintaa pääsylipuista<br />

uimahallin ympäristöystävällisyyden edistämiseksi.<br />

Toisaalta ympäristöasenteiden ja maksuhalukkuuden<br />

keskiarvon laskenta osoitti, että henkilöt, joiden<br />

asenne oli paras mahdollinen, suostuivat maksamaan<br />

pääsylipuista jopa yhden euron tavallista enemmän.<br />

Edellä mainittujen asioiden lisäksi tutkimuksessa<br />

tutkittiin asiakkaiden erityisesti uimahallin ympäristövaikutuksiin<br />

liittyvää tietämystä ja asenteita.<br />

Kyselyn tulosten mukaan noin puolet vastaajista ei<br />

liittänyt uimahallin toimintoihin mitään ympäristöongelmia<br />

tai mainitsi asiayhteyksiä, jotka eivät olleet<br />

tutkimuksen näkökulmasta oikeita. Tässä yhteydessä<br />

on kuitenkin tärkeää mainita, että uimahallin ympäristöasioihin<br />

liittyvä tietämys ja asenteet mitattiin<br />

avoimilla kysymyksillä, joihin monet vastaajat jättivät<br />

vastaamatta. Sitä, että yli kolmasosa vastaajista<br />

pystyi vastaamaan osittain oikein ja 15 prosenttia<br />

osasi liittää uimahallin toimintaan ainakin jonkinlaisia<br />

ympäristövaikutuksia, voidaan pitää optimistisena<br />

tuloksena.<br />

Kysymykseen halukkuudesta osallistua uimahallin<br />

ympäristöystävällisyyden parantamiseen hieman yli<br />

50 prosenttia vastaajista antoi kielteisen vastauksen.<br />

Tässä tapauksessa myös tyhjät vastaukset tulkittiin<br />

kielteisiksi, joten kysymykseen vastaamatta jättäneiden<br />

henkilöiden todellisten asenteiden selvittäminen<br />

on vaikeaa. Myös tässä tapauksessa yhteenlasketun<br />

prosenttiosuuden tarkasteleminen antaa lupaavamman<br />

kuvan, koska siitä selviää, että puolet vastanneista<br />

on valmiita osallistumaan ympäristön hyväksi<br />

toimimiseen ja yli 20 prosenttia tutkimukseen osallistuneista<br />

asiakkaista ilmoitti jo tekevänsä joitakin ympäristöystävällisiä<br />

toimia uimahallilla asioidessaan.<br />

37

---

8. Improving Eco-Efficiency in Tourism<br />

8.1 Eco-efficient Swimming<br />

Pool Preserves<br />

the Environment and<br />

Saves Money<br />

A single public swimming pool can attain savings<br />

of up to 10,000 euros per year by simply improving<br />

the efficiency of its heating and electricity<br />

use. Through rather simple procedures, yearly<br />

energy use can be lowered about 250 megawatthours.<br />

This will also eliminate roughly 50,000 kilos<br />

of greenhouse gas emissions. This reduction in<br />

greenhouse emissions is comparable to the yearly<br />

effect of removing 15 cars from the roads.<br />

These results were among the findings of the Regional<br />

Council of Etelä-Savo’s venture that looked<br />

into opportunities for improving the eco-efficiency<br />

of Jyväskylä’s AaltoAlvari, Mikkeli’s Rantakeidas,<br />

Seinäjoki’s and Vaasa’s public swimming pools,<br />

and the Åre Holiday Club spa in Sweden. Ecoefficiency<br />

refers to the concept of creating more<br />

goods and services by using fewer environmental<br />

resources. Eco-efficiency saves money, improves<br />

the use of natural resources, and reduces the harmful<br />

effects of human activities on the environment.<br />

In swimming pool use, the research concentrated<br />

on studying the efficient use of energy, water, and<br />

chemicals. Additionally, an environmental policy<br />

and program were drafted for all swimming pools<br />

in cooperation with the swimming pools’ management<br />

and staff. This was done with the help of<br />

the EcoStart environmental system.<br />

Jyväskylä Saving 14,000 Euros per Year<br />

A broad energy audit was done at AaltoAlvari using<br />

the model developed by the Ministry of Trade and<br />

Industry and Motiva Oy. Although the property’s<br />

heat use was already around 20 percent below the<br />

average and electricity use similar to other surveyed<br />

properties (52 swimming pools), there were many<br />

areas that could be improved further.<br />

For example, by adjusting the water treatment equipment’s<br />

ozonizing output according to user numbers,<br />

electricity use could be lowered 30 megawatt-hours<br />

(MWh) per year. These savings are similar to the<br />

yearly electricity use of 1.5 electricity-heated residential<br />

houses. The monetary savings are 1,650 euros<br />

per year.<br />

Even larger savings were attained in Jyväskylä when<br />

the efficiency of the water treatment equipment was<br />

improved. An investment of about 10,000 euros<br />

produces yearly savings of nearly 8,400 euros. With<br />

the actions already implemented, the total savings<br />

rise to roughly 11,000 euros per year. Once the rest<br />

of the improvements to electricity efficiency get implemented,<br />

the yearly savings will be around 14,000<br />

euros.<br />

The main pool of AaltoAlvari-spa. Photo: Virpi Heikkinen<br />

38

---

Actions carried out after the energy audit<br />

action<br />

Repairing the valve and regulating unit of the heating radiator<br />

for air conditioning (200 €)<br />

Adjusting the ozone rating of water purification system by<br />

visitor rate (500 €)<br />

Adjusting the water flow by visitor rate and replacing choke<br />

regulation with drives (10 000 €)<br />

Automation and valve control of heat recovery in air conditioning<br />

system repaired (400 €)<br />

BENEFIT<br />

Heat consumption decreases 10 MWh/yr<br />

- savings 300 €/yr<br />

Electricity consumption decreases<br />

30 MWh/yr - savings 1 650 €/v<br />

Electricity consumption decreases 150<br />

MWh/yr - savings 8 360 €/yr<br />

Heat consumption decreases 30 MWh/yr<br />

- savings 850 €/yr<br />

Mikkeli Saving 4,500 Euros per Year<br />

The energy-efficiency improvements to Mikkeli’s<br />

Rantakeidas allow for heating and electricity savings<br />

of approximately 80 MWh. The monetary savings<br />

are around 4,500 euros per year. Some examples of<br />

these improvements include the installation of frequency<br />

converters to the water circulation pumps<br />

and plans to incorporate the effects of outside lighting<br />

better in lighting management. Additionally,<br />

the efficiency of pumps collecting heat from circulated<br />

air will be improved.<br />

Photo: Rantakeidas, Mikkeli<br />

Recommended proceedings found in the energy audit<br />

action<br />

Time-controlled frequency converters to pool water<br />

pumps<br />

Optimization of lightning control, e.g., in the pool area<br />

Controlling the use of heat recovery pumps in the air<br />

conditioning system according to requirement<br />

BENEFIT<br />

Electricity consumption decreases 35-45 MWh/yr<br />

savings 2 000-2 500 €/v<br />

Electricity consumption decreases 30 MWh/yr<br />

savings 1 700 €/v<br />

Heat consumption decreases 10 MWh/yr<br />

savings 576 €/v<br />

The yearly savings potential of Vaasa’s public swimming<br />

pool adds up to nearly 10,000 euros, while Åre’s<br />

facility’s yearly savings potential is 12,600 euros.<br />

The results of the study have been collected into the<br />

Regional Council of Etelä-Savo’s publication “Best<br />

practices in spas - Energy efficient and environmentally<br />

responsible operation modes in Mid Nordic<br />

and European public swimming pools and spas”.<br />

The publication also highlights results that environmentally-friendly<br />

energy-savings operations have<br />

produced at swimming pools and spas in Germany,<br />

Austria, and Portugal.<br />

The whole publication is available online both in<br />

Finnish and English at the Regional Council’s Web<br />

site: www.esavo.fi<br />

39

---

8.2 Environmental Profile<br />

of the Swimming Pool<br />

Customers<br />

Master´s Thesis by Ewa Josko from the Jyväskylä<br />

University , Schoo of Business and Economics,<br />

April 2006<br />

The general purpose of the research was to elaborate<br />

a specific environmental profile of the Aalto Alvari<br />

swimming pool´s customers. The study is based<br />

on information collected from 279 customers. The<br />

obtained results provided information enabling<br />

to examine the level of customers´ environmental<br />

knowledge, attitude and behaviour patterns.<br />

The survey results reveal the level of general environmental<br />

knowledge among swimming pool customers is<br />

quite high level, nearly 40% of survey participants were<br />

able to answer correctly all the environmental knowledge<br />

questions, and over 30% missed only one correct<br />

answer which shows that over half of the respondents<br />

have very good knowledge of environmental issues.<br />

As for the overall level of environmental attitude it is<br />

also quite high. Although the most abundant group<br />

of respondents scored 19 out of 24 possible environmental<br />

attitude analyzing points, looking at the cumulative<br />

percentage, little over 40% of respondents<br />

received 20 points or more in that category. Hence,<br />

from the holistic perspective customers environmental<br />

attitudes seem to be positive and rather strong.<br />

The results are less positive with regard to behaviour<br />

patterns. First of all none of the 279 respondents<br />

received the full amount of points possible for the<br />

behaviour examining questions. The highest achieved<br />

score was 12 points out of 14 possible, and was<br />

achieved by 2,5% of the sample´s population The<br />

most abundant group constituted people who received<br />

7 points. But again, looking at the cumulative<br />

percentage for the behaviour points’ allocation<br />

within the entire sample, one can see that nearly<br />

40% of the respondents fall in on of the groups<br />

that received between 8 and 12 points in this<br />

category. As conclusion overall behaviour patterns<br />

of swimming pool customers could be described as<br />

moderate with positive tendency. The most common<br />

from examined behaviour aspects was the recycling<br />

of different wastes and house equipment.<br />

According the results the swimming pool customers<br />

could be described as ecological active. Ecological<br />

active group is characterized by people who value<br />

environment to some extent, but it is not the only<br />

criteria for them when for example, making decisions<br />

about good or services purchases or performing some<br />

activity. Moreover they consider the environmental<br />

superiority of products or services as an additional<br />

value to the products, meaning that they consider<br />

other criteria than eco-friendliness while evaluating<br />

some product or service. <strong>Final</strong>ly, people belong to<br />

the described group are hardly willing to accept less<br />

benefits of higher costs. The critical function of<br />

price was found also in this research as according to<br />

the survey results almost 40% of the respondents<br />

refused to pay more for the tickets price to promote<br />

swimming pool´s environmental superiority. On the<br />

other hand, the mean calculation between the sum<br />

of environmental attitude and willingness to pay<br />

showed that individuals with the highest <strong>report</strong>ed<br />

level of attitude were willing to pay up to 1 euro<br />

more for the ticket prices.<br />

In addition to the above the research examined<br />

customers knowledge, attitudes particularly with<br />

regard to the environmental impacts of swimming<br />

pool. According to the survey results almost half of<br />

the respondents did not attribute any environmental<br />

issues to the swimming pool´s activities or <strong>report</strong>ed<br />

associations that were not correct with regard from<br />

the research perspective. However, it is important<br />

to mention here that knowledge and attitude towards<br />

swimming pool´s environmental issues was<br />

measured with open form questions, which many<br />

of the respondents left blank. Over one third of the<br />

respondents were able to answer partly correct and<br />

the remaining 15% was able to at least associate the<br />

presence of any kind of environmental impact to<br />

the swimming pool´s activities could be considered<br />

optimistic.<br />

With regard to the <strong>report</strong>ed willingness to participate<br />

in the improvement of swimming pool´s environmental<br />

performance, results show that little over<br />

50% percent of respondents gave negative answer<br />

to that notion. However, also in this case the blank<br />

answers were considered as negative, thus it is hard<br />

to determine the actual attitudes of respondents who<br />

left out this particular question. Also in this example<br />

looking at the cumulative percent gives more promising<br />

picture, as it reveals that the other half of the<br />

respondents is willing to do some pro-environmental<br />

contribution and over 20% of the examined customers<br />

<strong>report</strong>ed on some to already perform some<br />

pro-environmental behavior patterns while being at<br />

the swimming pool.<br />

40

---

8.3 Project Bräckebäckstjärnarna<br />

–Diminishing the energy<br />

used for making artificial<br />

snow in Åre<br />

Background<br />

Åre is one of the most popular holiday resorts in<br />

Sweden, especially during the winter due to a vast<br />

selection of ski-slopes with a diverse degree of difficulty.<br />

By making snow with snow cannons the area<br />

has secured the access of snow which in recent years<br />

has been a question of increasing importance. To be<br />

able to meet the more and more harshening competition<br />

of the tourists, access to a sufficiently amount<br />

of snow is a must.<br />

The mountain in Åre, Åreskutan, reaches from<br />

the village at the mountain-foot and to the top<br />

about1000 m higher up. To protect the nature in<br />

the area Åreskutan is, together with the rest of the<br />

Swedish mountain chain, a part of a national protected<br />

territory where the nature and outdoor life<br />

has priority to exploitation of any kind. A similar<br />

protection embodies the lake beneath the mountain<br />

and this is one of the reasons to why the project<br />

of Bräckebäckstjärnarna started. Since several years<br />

the skiing-company Skistar had been taken water to<br />

the snow cannons from the lake but as the demand<br />

increased the county administrative board put up a<br />

restriction due to maximum flow that could be taken<br />

from the lake. According to the increased demand<br />

in artificial snow the increase in energy-costs were<br />

proportional. To save energy and reduce the impact<br />

on the lake, and its sensitive species of fish and otter,<br />

Skistar started to investigate the possibility to utilise<br />

the small ponds Bräckebäckstjärnarna and take part<br />

of the water to the cannons from them.<br />

Building a dam<br />

Bräckebäckstjärnarna consist of three smaller ponds<br />

that are located at a level of about100 m below the<br />

top of the mountain. The snow cannons, that provide<br />

the slopes with snow, are located at a lower altitude<br />

and by using water from the ponds the water<br />

can be led there through gravity, instead of pumping<br />

as before, and reduce the energy usage. By building<br />

a dam in the main pond (the uppermost of the three<br />

ponds in the water system) the drainage water can be<br />

gathered up and stored until the winter. The damconstruction<br />

was made by steel-sheet-piles and filled<br />

with crushed rock material that was extracted by<br />

blasting nearby the ponds. To fix the dam-body to<br />

the bedrock the contact surface was sealed by contact<br />

grouting. The final result was a 6 m tall and100 m<br />

long wall that encloses the water and enables storage.<br />

Since there was a “pass-like” formation at the outlet<br />

of the pond the length of the dam-construction<br />

could be minimized.<br />

The drainage area to the main pond was calculated to<br />

290 000 m 2 and the volume in the pond to140 000<br />

m 3 (the amplitude of the dam was built to be about 9<br />

m , the ground is approximately 4 m below the original<br />

bottom and the surface is 5 mabove) which is half<br />

the amount needed for artificial snow in one season.<br />

This means that the first volume of water in the pond<br />

is loaded naturally during spring and summer. The<br />

second volume is refilled from the lake (below the<br />

mountain) and instead of pumping the water directly<br />

to the snow cannons, when needed, the pond can<br />

be used to store water and therefore allows pumping<br />

during periods with high-water levels in the lake.<br />

Bräckebäcken is a small creek which runs from the ponds at the top of<br />

the mountain and down, into the lake Åresjön. Photo Sweco Viak Ab<br />

41

---

Profits<br />

After running the establishment for two seasons it<br />

has been obvious that140 000 m 3 was more than<br />

could actually be extracted from the pond. The real<br />

figure of the volume in each fill was130 000 m 3<br />

and this resulted in a profit of about 170 000 SEK<br />

(18 440 €) in savings in energy.<br />

Since most of the water from the pond could be led<br />

by force of gravity to the snow cannons, the maintenance<br />

of the pumps could be reduced. This resulted<br />

in an additional profit of roughly 75 000 SEK<br />

(8 130 €).<br />

The snow cannons are made to make snow from water<br />

and energy when the surrounding temperature is -3 or<br />

colder. If the temperature is steady during the period<br />

November-December and the cannons can be working<br />

continuously, the time for making and put out<br />

enough snow for the first set would be about 14 days<br />

( 130 000 m 3 water and a flow of 400 m 3 /h). Since the<br />

water in the ponds, on top of the mountain, is cooler<br />

than in the lake below; artificial snow can be spread<br />

out on the slopes approximately one week earlier than<br />

before. This means tourists can be received one week<br />

earlier and the season can be extended. The profit from<br />

this extension is difficult to calculate and it has not<br />

been done, but it should definitely be mentioned.<br />

42

---

9. Ekoteollisuuspuistojen perustaminen<br />

Ekoteollisuuspuisto on teollisuusalue, jonka sisällä eri<br />

toimijat yhteistyössä käyttävät materiaaleja ja energiaa<br />

mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Ekoteollisuuspuiston<br />

käsite kuuluu teollisen ekologian alaan,<br />

jossa luonnon ekosysteemien toiminnasta pyritään<br />

ottamaan mallia ihmisen teollisiin järjestelmiin.<br />

Maailmalla on perustettu lukuisia ekoteollisuuspuistoja<br />

1990-luvulta lähtien, varsinkin USA:ssa.<br />

Ympäristöhyötyjä sekä taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä<br />

pyritään saavuttamaan koko alueen mittakaavassa.<br />

Tämä voi edellyttää, että yksittäisen yrityksen osalta<br />

esim. jätehuollon kehittämistyö suunnataan jätteen<br />

määrän vähentämisen sijaan sen käyttökelpoisuuden<br />

parantamiseen toisen yrityksen raaka-aineena.<br />

Ekoteollisuuspuisto-hanke käynnistettiin lähettämällä<br />

kaikkiin Etelä-Savon kuntiin tiedustelu kunnan<br />

halukkuudesta osallistua Suomen ensimmäisen ekoteollisuuspuiston<br />

perustamiseen. Saatujen vastausten<br />

perusteella Rantasalmen asemanseudun teollisuusalue<br />

valittiin pääkohteeksi. Perusteluina valinnalle olivat<br />

teollisuusalueella jo toimivien yritysten pitkä kokemus<br />

yhteistyöstä, kunnan sitoutuminen hankkeeseen<br />

sekä ympäristöasioiden vahva painotus kunnan yleisessä<br />

kehittämisstrategiassa. Mikkelin Pursialan teollisuusalueella<br />

päätettiin haastattelututkimuksen avulla<br />

selvittää alueen yritysten kiinnostus ekoteollisuuspuiston<br />

perustamiseen. Kun selkeää kiinnostusta ilmeni,<br />

päätettiin työtä jatkaa kartoittamalla yritysten yhteistyömahdollisuudet<br />

materiaalien ja energian käytössä.<br />

Pursialan ekoteollisuuspuistosta laadittiin erillinen<br />

hankesuunnitelma, jonka toteutukseen maakuntaliiton<br />

hallitus marraskuussa 2006 myönsi rahoitusta.<br />

Järjestetyn tarjouskilpailun perusteella ekoteollisuuspuistohankkeen<br />

vetäjäksi valittiin mikkeliläinen<br />

insinööritoimisto Rejlers Oy. Seuraava kuvaus<br />

Rantasalmen ja Mikkelin kohteissa tehdystä työstä<br />

perustuu Rejlers Oy:n laatimaan loppuraporttiin.<br />

edustajille. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole lähtenyt<br />

liikkeelle uusia hankkeita.<br />

Ohjausryhmä<br />

Ekoteollisuuspuisto-hankkeelle perustettiin ohjausryhmä.<br />

Ohjausryhmällä oli ensimmäinen tapaaminen<br />

Rantasalmella 17.5.2005. Ohjausryhmään kuuluivat<br />

Matti Mäkelä Rantasalmi Oy:stä, Timo Holmberg<br />

Rejlers Oy:stä, Hannele Hynninen Mikkelin<br />

kaupungin elinkeinopalvelusta, Jouni Korhonen<br />

Tampereen yliopistosta, Sakari Mouhu Rantasalmen<br />

kunnasta, Pekka Sillanpää Etelä-Savon TE-keskuksesta,<br />

Jukka Silvennoinen Kiinteistö Oy Rantasalmen<br />

Silvasta, Seppo Silvennoinen Sil-Kas Oy:stä ja Timo<br />

J. Lehtonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Ohjausryhmä<br />

kokoontui noin puolen vuoden välein. Ohjausryhmä<br />

teki opintomatkan Tanskaan Kalundborgin<br />

ekoteollisuuspuistoon (The Kalundborg Centre<br />

for Industrial Symbiosis) 5. – 6.9.2005.<br />

9.1 Rantasalmen<br />

ekoteollisuuspuisto<br />

Rantasalmen kunta sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Savonlinnan<br />

talousalueella. Lähimpiin kaupunkeihin<br />

Varkauteen ja Savonlinnaan on Rantasalmen kirkonkylästä<br />

44 km ja Mikkeliin 80 km. Rantasalmen Asemanseudun<br />

teollisuusalue sijaitsee kuuden kilometrin<br />

päässä Rantasalmen keskustasta rautatieaseman<br />

läheisyydessä. Teollisuusalueen kiinteistöt omistaa<br />

Kiinteistö Oy Rantasalmen Silva. Alueella on useita<br />

teollisuushalleja, puutavarakuivaamo ja hakelämpökeskus,<br />

jota hallinnoi Suur-Savon Sähkö Oy.<br />

Ekoteollisuuspuistokonseptia sovellettiin myös Ruotsissa,<br />

Jämtlannissa, Östersundin kunnan Ödenskogin<br />

teollisuusalueella. Raportti Ödenskogin alueella<br />

tehdystä työstä perustuu Sweco Viakin raportiin. Lisäksi<br />

ekoteollisuuspuistokonseptia on laajasti esitelty<br />

mm. Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken, Seinäjoen,<br />

Härmänmaan ja Vaasan seudun elinkeinoyhtiöiden<br />

43

---

Rantasalmen ekoteollisuuspuisto-hanke aloitettiin<br />

yleisötilaisuudella, joka pidettiin Rantasalmen Linnansaaren<br />

luontokeskus Oskarissa 17.5.2005. Keskusteluja<br />

koulutustilaisuuteen oli kutsuttu kaikki asemanseudun<br />

teollisuusalueella sijaitsevien yritysten edustajat<br />

ja muita Rantasalmella toimivien yritysten edustajia,<br />

jotka tekevät yhteistyötä aseman seudun yritysten<br />

kanssa. Tilaisuudessa puhuivat projektipäällikkö Timo<br />

J. Lehtonen Etelä-Savon maakuntaliitosta, Rantasalmen<br />

kunnanjohtaja Esko Hinkkanen ja tutkija<br />

Jouni Korhonen Tampereen yliopistolta, joka kertoi<br />

ekoteollisuuspuistohankkeista Suomessa ja maailmalla.<br />

Hankkeessa tehtävistä toimenpiteistä ja aikataulusta<br />

kertoi Rejlers Oy:stä Timo Holmberg.<br />

Ekoteollisuuspuistoon kuuluvia yrityksiä on seitsemän.<br />

Lisäksi perustamisasiakirjan on allekirjoittanut<br />

Rantasalmen kunta ja Kiinteistö Oy Rantasalmen<br />

Silva.<br />

Rantasalmi Oy on teollisuusalueen suurin yritys.<br />

Noin sadan työntekijän Rantasalmi Oy on perustettu<br />

vuonna 1946 ja se on Suomen neljänneksi suurin<br />

hirsirakennusten valmistaja.<br />

Sil-Kas Oy on vuonna 1993 perustettu puunjalostuslaitos.<br />

Tuotteita ovat mm. mäntyvalmisteiset ikkunanaihiot<br />

sekä ontelolaatat.<br />

Puusepänliike Korpihonka on vuonna 1998 perustettu<br />

puualan yritys. Tuotteita ovat ikkunat, ovet ja saunakomponentit<br />

mm. Rantasalmi Oy:n tarpeisiin.<br />

Puusepänliike Raitaranta on valmistanut paikallisille<br />

asukkaille erikoispuusepän tuotteita vuodesta 1995.<br />

Kuljetusliike Myllys Ky on vuonna 1959 perustettu<br />

perheyritys. Toimenkuvaan kuuluvat kuljetusalan palvelut<br />

ja alueella olevan puutavarakuivaamon hoito.<br />

JK-Terämet Ky on vuonna 2003 perustettu mm. alueen<br />

terähuoltoa harjoittava metallialan yritys.<br />

Toiminimi Seija Partinen on alueella toimiva ruokala.<br />

9.1.1 Suunnitteluryhmä<br />

Ekoteollisuuspuistolle perustettiin suunnitteluryhmä,<br />

joka piti ensimmäisen suunnittelukokouksen<br />

17.11.2005. Suunnitteluryhmä hahmotteli<br />

Ekoteollisuuspuiston hallintomallia, aloitti Ekoteollisuuspuiston<br />

ympäristöpolitiikan ja ympäristöohjelman<br />

laatimisen, laati Ekoteollisuuspuistolle<br />

tiedotussuunnitelman. Kokoukseen osallistui Seppo<br />

Silvennoinen Sil-Kas Oy:stä, Kalevi Immonen Kiinteistö<br />

Oy Rantasalmen Silvasta, Timo Lehtonen ja<br />

Laura Saikku Etelä-Savon maakuntaliitosta, Sakari<br />

Mouhu Rantasalmen kunnasta sekä Timo Holmberg<br />

ja Riina Palosaari Rejlers Oy:stä.<br />

Tammikuussa 2006 pidettiin toinen suunnittelukokous,<br />

jossa käsiteltiin alueen ympäristöhoitosuunnitelmaa,<br />

Ekoteollisuuspuiston graafista aineistoa ja www-sivuja,<br />

jotka on avattu Rantasalmen kunnan sivujen yhteyteen<br />

sekä valmisteltiin Ekoteollisuuspuiston hallintomallia.<br />

Suunnittelukokoukseen osallistuivat Sakari<br />

Mouhu Rantasalmen kunnasta, Laura Saikku ja Timo<br />

J. Lehtonen Etelä-Savon maakuntaliitosta sekä Timo<br />

Holmberg ja Riina Palosaari Rejlers Oy:stä.<br />

9.1.2 Ekoteollisuuspuistotoimikunta<br />

Hirsitalot ovat Rantasalmi Oy:n päätuotteet.<br />

Kuva Timo J. Lehtonen<br />

Rantasalmen Ekoteollisuuspuistolle perustettiin<br />

Ekoteollisuuspuistotoimikunta Kiinteistö Oy Rantasalmen<br />

Silvan alaisuuteen. Ekoteollisuuspuistotoimikunta<br />

valmistelee toimenpide-ehdotuksia Kiinteistö<br />

Oy Rantasalmen Silvalle tai muille päättäville<br />

elimille sekä toimii tiedottajana ja yhteydenpitovälineenä<br />

yritysten välillä.<br />

44

---

Ekoteollisuuspuistotoimikunta kokoontui ensimmäisen<br />

kerran 9.2.2006. Ekoteollisuuspuistotoimikuntaan<br />

kuuluu Kiinteistö Oy Rantasalmen Silvan<br />

edustaja, Rantasalmen kunnan edustaja, yritysten<br />

edustajina edustajat Rantasalmi Oy:stä, Sil-Kas<br />

Oy:stä ja Kuljetusliike Myllys Ky:stä sekä ekoteollisuuspuistohankkeen<br />

ajan, kevääseen 2007 saakka<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton edustaja ja Rejlers Oy:n<br />

edustaja. Ekoteollisuuspuistotoimikunta kokoontui<br />

yhteensä 5 kertaa.<br />

9.2.2006, Käsitellyt aiheet: Ekoteollisuuspuiston ympäristöpolitiikan<br />

ja perustamisasiakirjan vahvistaminen,<br />

tiedotussuunnitelma, logo.<br />

10.5.2006, Käsitellyt aiheet: Ekoteollisuuspuiston<br />

ympäristöohjelman valmistelu, koulutussuunnitelma,<br />

MIPS-laskennan vaihto LCA-analyysiin.<br />

17.8.2006, Käsitellyt aiheet: EkoRex-tuotteen LCA:n<br />

esittely, Ekoteollisuuspuiston ympäristöohjelman vahvistaminen,<br />

koulutussuunnitelman vahvistaminen.<br />

15.11.2006, Käsitellyt aiheet: Ekoteollisuuspuiston<br />

jatkohankkeen suunnittelu, koulutustilaisuuden<br />

suunnittelu, uuden hankevaiheen vetäjän palkkaamisesta<br />

keskustelu.<br />

12.4.2007, Käsitellyt aiheet: Uuden hankkeen uuden<br />

vetäjän Johanna Pullin esittäytyminen, toimenpideohjelman<br />

suunnittelu.<br />

9.1.3 Perustamistilaisuus<br />

Rantasalmella pidettiin 14. – 15.3.2006 Ekoteollisuuspuistoseminaari.<br />

Seminaarin yhteydessä allekirjoitettiin<br />

Rantasalmen Ekoteollisuuspuiston perustamisasiakirja<br />

ja yhteinen ympäristöpolitiikka<br />

9.1.4 Yritysten ympäristökatselmukset<br />

Rantasalmen aseman seudun yrityksiin tehtiin Eco-<br />

Start-ympäristöhallintajärjestelmän mukaiset ympäristökatselmukset.<br />

Katselmusten pohjalta yrityksille<br />

laadittiin yrityskohtaiset ympäristöpolitiikat ja -ohjelmat,<br />

jotka pohjautuvat Ekoteollisuuspuiston vastaaviin.<br />

Kahdelle toiminnaltaan pienimmälle yritykselle<br />

(Psl Raitaranta ja Tmi Seija Partinen) ei tehty oma<br />

ympäristöpolitiikkaa ja –ohjelmaa. Heidän osalta katsottiin,<br />

että osallistuminen Ekoteollisuuspuiston yhteiseen<br />

ympäristöpolitiikkaan ja -ohjelmaan on riittävä.<br />

Rantasalmi Oy:n katselmuksen tuloksia<br />

Rantasalmi Oy:n keskeiset ympäristönäkökohdat on<br />

jaoteltu viiden otsikon alle:<br />

• Päästöt ilmaan<br />

• Päästöt maaperään ja vesistöön<br />

• Kemikalisoituminen / kemikaalien käyttö<br />

• Luonnonvarojen käyttö<br />

• Melu<br />

Energia-asioita on käsitelty tarkemmin erillisessä luvussa<br />

3.4.1: energiakatselmuksen tuloksia.<br />

Päästöt ilmaan<br />

Rantasalmi Oy ostaa käyttämänsä energian energiayhtiöltä,<br />

joka käyttää puupohjaisia polttoaineita,<br />

joten energian hankinta ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.<br />

Yritys myös toimittaa laitoksellaan syntyvää<br />

puujätettä energiakäyttöön.<br />

Rantasalmi Oy:n tuotantoprosesseista ei aiheudu<br />

haitallisia päästöjä ilmaan. Materiaalien ja tuotteiden<br />

kuljetuksista aiheutuu päästöjä ilmaan. Liikenne<br />

aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, joista merkittävin<br />

on hiilidioksidi. Liikenteen polttoaineiden<br />

palamisprosessissa syntyy myös monia luonnolle ja<br />

terveydelle haitallisia yhdisteitä, mm. typen oksidit,<br />

rikkidioksidi, häkä, hiilivedyt ja hiukkaset. Osa yrityksen<br />

tuotteiden kuljetuksista hoidetaan rautatiekuljetuksina.<br />

Ekorex-tuotteiden positiivisiksi ympäristövaikutuksiksi<br />

voidaan laskea niiden hyvä lämmöneristävyys,<br />

joka vähentää valmiin Ekorex-rakennuksen lämmitykseen<br />

kuluvan energian aiheuttamia päästöjä.<br />

Ekoteollisuuspuiston perustamisasiakirjan allekirjoittaneet<br />

yritysten ja kunnan edustajat yhteiskuvassa.<br />

Kuva: Timo J. Lehtonen<br />

Kehitettävää:<br />

- Sähkön kulutuksessa: konekannan uusiminen<br />

sähköä vähemmän kuluttaviin<br />

- Ekosähkön käyttömahdollisuuden selvittäminen<br />

- Kuljetuksissa: ulkoisen trukkipalvelun lisääminen<br />

45

---

Päästöt maaperään ja vesistöön<br />

Tuotannosta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään<br />

tai vesistöön. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan<br />

kunnalliseen jätevesiviemäriin. Tehdasalueen maaperä<br />

ja lähialueiden juomavesikaivoja on tutkittu<br />

mahdollisesti aikaisemmin tapahtuneiden kyllästysainevahinkojen<br />

varalta. Tutkimuksissa ei ole havaittu<br />

maaperän pilaantumista.<br />

Kemikalisoituminen /kemikaalien käyttö<br />

Merkittävin negatiivinen ympäristönäkökohta on<br />

tuotannossa käytettävät puunsuoja- ja liima-aineet,<br />

joista voi aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle.<br />

Rantasalmi Oy:ssä on puumateriaalin kyllästämistä<br />

vähennetty. Kyllästetty materiaali hankitaan<br />

valmiiksi käsiteltynä. Kyllästetyn materiaaliin<br />

käyttöä on myös jatkuvasti pyritty vähentämään.<br />

Sormijatkoksissa käytetään haitallista liimaa, jonka<br />

käyttömäärät ovat kuitenkin pienet.<br />

Kehitettävää:<br />

- Kyllästetyn puun keräysjärjestelmä (Demolite)<br />

Luonnonvarojen käyttö<br />

Materiaalien hankinnassa on pyritty käyttämään uusiutuvia<br />

ja kierrätettäviä materiaaleja kuten puu, pellava,<br />

paperi ja pahvi. Käytettävästä puumateriaalista<br />

on 95 % kotimaista alkuperää. Mineraalivillaeristettä<br />

on pyritty korvaamaan pellavaeristeellä kaikissa<br />

mahdollisissa käyttökohteissa. Muovipakkausten tilalle<br />

on otettu käyttöön paperi- ja pahvipakkaukset.<br />

Yrityksen jätehuollosta löytyy kehitettävää. Yrityksessä<br />

syntyy kaatopaikkajätettä vuosittain noin 14<br />

tonnia. Puumateriaalin hävikki/ hukkapuun määrä<br />

vaikuttaa suurelta.<br />

Kehitettävää:<br />

- Syntyville sivutuotteille (lähinnä polttoon menevälle<br />

”hyvälle” puumateriaalille) tulisi miettiä hyötykäyttöä<br />

- Pakkausmateriaaleista vaatimukset myös alihankkijoille/tavarantoimittajille;<br />

mahdollisuuksien mukaan<br />

vähennetään muovipakkauksia<br />

- Paperi- ja pahvijätteet polton sijasta kierrätykseen<br />

- Kaatopaikkajätteen lajittelun tarkastaminen ja kehittäminen<br />

- Kaikkien materiaalien sisäinen kierrätys/uusiokäyttö<br />

Melu<br />

Tuotantotilojen puruimureista syntyy vähäistä meluhaittaa,<br />

josta on tullut meluvalituksia. Myös tavaraliikenne<br />

voi aiheuttaa melua. Liikenteen melusta<br />

ei ole tullut valituksia.<br />

Kehitettävää:<br />

- Puruimureiden kotelointi ja sijoittelun tarkastus<br />

Toimenpidesuositukset<br />

Materiaalien käytössä ja jätehuollossa on kehitettävää,<br />

vaikka monia hyviä toimia on jo tehty. Tuotannossa<br />

syntyy kuivattua, höylättyä hukkapuuta,<br />

joka tällä hetkellä menee polttoon. Hävikin/hukan<br />

määrää ei ole dokumentoitu. Sivutuotteille tulisi kehittää<br />

hyötykäyttöä joko yrityksen sisällä tai muissa<br />

yrityksissä.<br />

Osa käytettävistä liimoista on resorsinoliliimaa,<br />

jonka kovete sisältää formaldehydiä. Kovetetta käytetään<br />

vuosittain vain noin 120 kg. Liimojen ja<br />

muiden kemikaalien tuotekehitystä tulee seurata ja<br />

vaihtaa haitalliset tuotteet haitattomimpiin aina kun<br />

mahdollista.<br />

Puunkyllästystä ja kyllästetyn puun käyttöä on vähennetty.<br />

Mineraalivillaeristeen sijaista on pyritty<br />

käyttämään pellavaeristettä. Uusien haitattomampien<br />

vaihtoehtojen ja toimintatapojen kehittämistä<br />

tuleekin jatkaa.<br />

Sähkön hankinnassa tulee kiinnittää huomiota<br />

sähköntuotannon alkuperään ja suosia ekosähköä.<br />

Puruimurit aiheuttavat huminaa, josta on tullut<br />

meluvalituksia. Imureiden uusi sijoittelu ja mahdollisuudet<br />

kotelointiin tulee selvittää.<br />

Lisäselvitystarpeet<br />

- Lamellihirren korvaaminen kuivatulla hirrellä (vaikuttaa<br />

liiman käytön vähentämiseen > mahdollisten<br />

sisäilman formaldehydipäästöjen vähenemiseen)<br />

- Demoliten kyllästetyn puun kierrätysjärjestelmään<br />

liittyminen<br />

- Jätepuunmäärän dokumentointi > jätepuun määrän<br />

vähentäminen<br />

Sil-Kas Oy:n katselmuksen tuloksia<br />

Yrityksen liikeidea perustuu puutavaran jatkojalostamiseen<br />

korkealaatuisiksi aihioiksi esim. ovi- ja<br />

ikkunateollisuuden tarpeisiin. Jatkojalostus tehdään<br />

poistamalla raaka-aineessa olevat virheet ja sormijatkamalla<br />

tuote mahdollisimman korkealaatuiseksi.<br />

Tällöin esim. ikkunapuitteista tulee erityisen pitkäikäisiä.<br />

Tuotannossa on käytössä myös puutavaran<br />

optimointijärjestelmä, jonka tavoitteena on lopputuotesaannon<br />

mahdollisimman korkea määrä.<br />

Positiiviset ympäristönäkökohdat<br />

Sil-Kas Oy:n tuotteet ja tuotanto on ”puhdasta”.<br />

Tuotteita ei pintakäsitellä, tuotannossa ei käytetä<br />

46

---

haitallisia kemikaaleja, eikä tuotannosta aiheudu<br />

haitallisia päästöjä.<br />

Käytettävät materiaali on uusiutuvaa, uudelleen käytettävissä<br />

ja kotimaista. Materiaalia käytetään tehokkaasti,<br />

tuleva materiaali tulee käyttövalmiina (sahaus<br />

ja kuivaus) ja raakkimateriaalia sormijatketaan (huonojen<br />

kohtien poisto + jatkaminen). Toisen laadun<br />

puutavaraa, jota ei itse käytetä, menee myös läheiseen<br />

puusepänliikkeeseen.<br />

Negatiiviset ympäristönäkökohdat<br />

Tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä vajaa käytössä.<br />

Yhteistyötä muiden alueen yritysten kanssa tulisikin<br />

kehittää laitteiden käytön tehostamiseksi. Kokeiluja<br />

muiden yritysten jätepuun hyödyntämisestä sormijatkamalla<br />

on ollut.<br />

Tällä hetkellä syntyvä puupuru menee energiaksi<br />

toiselle paikkakunnalla. Puupurun hyödyntämismahdollisuuksia<br />

Rantasalmen alueella tulee selvittää.<br />

Laitoksella puupurut menevät siiloon, joka ei<br />

toimi ja puupurua on ulkona irrallaan. Mahdollisuudet<br />

johtaa puupurut suoraan purukonttiin tulisi<br />

selvittää.<br />

Kuljetusliike Myllyksen katselmuksen tuloksia<br />

Keskeisimmät ympäristönäkökohdat Kuljetusliike<br />

Myllyksen kohdalla ovat päästöt ilmaan ja maaperään.<br />

Päästöjä ilmaan voidaan parhaiten vähentää<br />

polttoaineen kulutusta pienentämällä ja käytettävän<br />

polttoaineen laadun valinnalla. Keinoina polttoaineen<br />

kulutuksen pienentämiseen ovat taloudellinen<br />

ajotapa, kuljetuskaluston oikea valinta ajotehtävien<br />

kesken ja ajoneuvojen kunnosta huolehtiminen. Lisäksi<br />

tulevaisuudessa tulisi harkita biodieselin käyttöä,<br />

kun siihen on teknisesti mahdollisuus. Henkilöstön<br />

koulutusta tulisi mahdollisuuksien mukaan<br />

lisätä, esimerkiksi ajotapa- ja ympäristökoulutus<br />

(kuorma-autokuljetuksen päästöt sekä päästöjen<br />

ympäristövaikutukset). Myös kaluston uusiminen<br />

vähentäisi osaltaan päästöjä.<br />

Päästöjä maaperään syntyy ajoneuvojen pesusta.<br />

Ajoneuvojen pesuun tulisi saada asianmukainen<br />

pesupaikka. Öljy- ja kaasualan keskusliitolla on olemassa<br />

lista hyväksytyistä pesuaineista (huoltamoiden<br />

pesulat). Riskin maaperäpäästöistä aiheuttavat myös<br />

käytettävät öljyt ja voiteluaineet. Siksi jätehuoltoa,<br />

varsinkin ongelmajätteiden varastointia tulisi kehittää.<br />

Kemikaaliturvallisuuteen, lähinnä kemikaalien<br />

oikeaan käyttöön ja säilytykseen tulisi myös kiinnittää<br />

huomiota.<br />

Kuljetukset aiheuttavat melua ja mahdollisesti raskas<br />

tavaraliikenne myös tärinää. Huoltohallilla liikutaan<br />

kaikkina vuorokauden aikoina niin autoilla<br />

kuin trukeillakin. Meluhaittaa voidaan rajoittaa liikenteen<br />

aikataulujen suunnittelulla, ajoneuvojen ja<br />

esim. niiden renkaiden kunnossapidolla ja kaluston<br />

uusimisella.<br />

JK-Terämet Ky:n katselmuksen tuloksia<br />

Yrityksessä ei suoranaisesti ole eroteltu ympäristöasioiden<br />

hoitoa muusta toiminnasta. Yrityksen<br />

aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäisiä.<br />

Materiaalien käyttö on kustannus- ja ympäristötehokasta.<br />

Haitallisia päästöjä (metallipöly) syntyy<br />

vähän. Jätteiden lajittelusta ja hyödyntämisestä sekä<br />

ongelmajätehuollosta on huolehdittu.<br />

Terien huoltopalvelu vähentää uusien terien valmistusta<br />

ja näin ollen säästää raaka-aineita ja energiaa.<br />

Nykyinen kohdepoisto ei ole riittävä, jos toiminta<br />

laajenee. Tulevaisuudessa ilmastoinnin uusimisen<br />

yhteydessä tulisi selvittää myös poistoilman suodatusmahdollisuudet.<br />

Muita toimenpidesuosituksia on liittyminen<br />

ekoteollisuuspuiston mahdollisesti järjestämään<br />

jätehuoltoon ja ongelmajätteiden keräykseen.<br />

Uusia materiaaleja valittaessa ja laitteita hankittaessa<br />

tulee huomioida niiden ympäristövaikutukset.<br />

Puusepänliike Korpihongan katselmuksen<br />

tuloksia<br />

Yrityksessä ei suoranaisesti ole eroteltu ympäristöasioiden<br />

hoitoa muusta toiminnasta. Yrityksen aiheuttamat<br />

ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Materiaalien<br />

käyttö on kustannus- ja ympäristötehokasta,<br />

eikä haitallisia päästöjä tai jätteitä synny.<br />

Yritykset keskeisimmät ympäristövaikutukset ovat<br />

positiivisia. Yrityksen toiminnassa ei havaittu välittömästi<br />

korjausta vaativia puutteita.<br />

Puuraaka-aine tulee toiselta samalla teollisuusalueella<br />

toimivalta yritykseltä, joka hankkii puutavaran<br />

kotimaasta. Käytettävä puuliima on vesiohenteista.<br />

Syntyvää, tällä hetkellä yksityiskäyttöön menevää<br />

puujätettä (puru ja polttopuu) voitaisiin mahdollisesti<br />

hyödyntää teollisuusalueen kiinteistöjen lämmitykseen.<br />

Suurempikokoisille jätepuukappaleille<br />

tulisi yrittää kehittää muuta hyötykäyttöä kuin<br />

poltto. Yksi mahdollisuus olisi pientuotteet; esim.<br />

puiston yrityslahjat.<br />

47

---

Mahdollisia ekoteollisuuspuistoon liittymisestä syntyviä<br />

hyötyjä:<br />

• Puiston yhteisen jätehuollon myötä jätteiden lajittelu<br />

selkenee ja jätehuolto helpottuu (puiston<br />

jätepisteessä eri jätejakeille omat astiat).<br />

• Puiston yhteinen ongelmajätehuolto varmistaa<br />

ongelmajätteiden asianmukaisen käsittelyn.<br />

• Yrityksen käyttämä puumateriaali tulee jo toiselta<br />

alueen yritykseltä, mutta puiston sisältä voisi<br />

löytyä lisää sopivaa hyödyntämiskelpoista materiaalia.<br />

Yritys voisi olla mukana kehittämässä<br />

tuotteita muilla syntyvästä ”jätepuusta”.<br />

9.1.5 Yritysten energiakatselmukset<br />

Kahdelle suurimmalle yritykselle (Rantasalmi Oy ja<br />

Sil-Kas Oy) tehtiin Motivan mallin mukaiset energiakatselmukset.<br />

Neljälle samassa teollisuushallissa<br />

toimivalle yritykselle (Psl Raitaranta, Psl Korpihonka,<br />

Kuljetusliike Myllys Ky ja JK-Terämet Ky) tehtiin<br />

kevennetty EcoStart energiaosion ja Motivan Walk-<br />

Through-Audit-mallin mukaisen katselmuksen yhdistelmä.<br />

Tmi Partisen tilat katselmoitiin Rantasalmi<br />

Oy:n katselmuksen yhteydessä.<br />

Rantasalmi Oy:n energiakatselmuksen tuloksia<br />

Ohessa on esitetty lyhyt yhteenveto energiakatselmuksen<br />

tuloksista.<br />

Säästöpotentiaali, energianhinnat ja kustannukset on<br />

koko raportissa esitetty arvonlisäverottomina (alv 0%).<br />

Lämpöenergia<br />

Kiinteistön eri rakennusten yhteenlaskettu lämpöenergian<br />

normitettu kulutus oli v.2005 1 546 MWh<br />

ja ominaiskulutus oli noin 34,4 kWh / r-m³, a. Vastaavista<br />

muista kohteista ei ollut saatavilla ominaiskulutuslukuja.<br />

Vertailua on tehty kuitenkin kohteen<br />

eri rakennusten kesken kappaleessa 2.3.1.<br />

Kannattavia lämpöenergian säästötoimenpiteitä ei<br />

katselmuksessa löytynyt. Jos rakennus T2-3 puretaan,<br />

niin sivutuotepolttoaineita jää myytäväksi nykyistä<br />

enemmän, arviolta noin 900 – 1 100 i-m³/a.<br />

Jos sivutuotteita syntyy tuotannossa entiseen tapaan,<br />

olisi energiakäyttöön menevän sivutuotteelle haettava<br />

mahdollisimman hyvä hinta. Poltettavan sivutuotteen<br />

myyminen olisi luotettavinta perustaa ajoneuvokuormien<br />

punnitukseen tilavuusmittauksen sijasta.<br />

Sähköenergia<br />

Kiinteistön sähköenergian kulutus vuonna 2005 oli<br />

1 128 MWh/a. Tästä saadaan laskettua rakennustilavuuteen<br />

verratuksi ominaiskulutukseksi 25 kWh /<br />

r-m³, (laskettu 45 000 r-m³ rakennustilavuudella.<br />

Teollisuuskohteissa sähkön rakennustilavuuteen verrattu<br />

ominaiskulutus ei ole kovin kuvaava. Paremmin<br />

vertailtavissa oleva arvo olisi jokin tuotannon määrän<br />

indikaattori. Tällaisena voi käyttää esimerkiksi<br />

valmista seinä- tai asuinneliötä. Koska kohteessa ei<br />

ole sähkön alamittauksia ja kohteessa valmistetaan<br />

erityyppisiä hirsitaloja ja sisäsaunoja tuotettuun seinä-<br />

tai asuinneliöön vertailu voidaan tehdä ainoastaan<br />

tuotannon kokonaistasolla.<br />

Vastaavista kohteista ei ollut saatavilla ominaiskulutuslukuja.<br />

Kannattavia sähköenergian säästökohteita ei katselmuksessa<br />

löytynyt. Kulutus kannattaa pyrkiä pitämään<br />

nykyisellä saavutetulla tasolla ja tulevaisuuden<br />

laitehankinnoissa sekä rakennuttamisprojekteissa<br />

tulee energiatehokkuus pitää yhtenä suunnittelun ja<br />

valinnan lähtökohtana.<br />

Sähkön hankinnassa voitaisiin harkita tulevien hankintakausien<br />

hinnan suojaamista, eli kiinnittämistä<br />

osissa. Tällöin yksi epäonnistunut kiinnitys ei löisi<br />

lukkoon koko tulevan hankintakauden hintaa.<br />

Sähköä ei hankita ns. vihreällä tuotteella, jossa energia<br />

olisi tuotettu kokonaisuudessaan uusiutuvilla<br />

energianlähteillä. Vihreän tuotteen lisä Suur-Savon<br />

Sähkö Oy:n tuotteissa sähköenergian hinnassa olisi<br />

ainoastaan noin 1,7 €/MWh, mikä tarkoittaisi vuositasolla<br />

noin 1 870 € lisähintaa laskuun ( 2,6 %).<br />

Tarkan hinnan vihreästä sähköstä saa kysyttyä SSS<br />

Oy:ltä.<br />

Vihreällä tuotteella hankitulla sähköllä voitaisiin luoda<br />

myönteistä yrityskuvaa ja olla linjassa Rantasalmen<br />

Ekoteollisuuspuisto – ajatusmaailman kanssa.<br />

Kun meneillään olevat tuotantomuutokset on saatu<br />

toteutettua ja niiden vaikutukset liittymän huipputehoon<br />

nähdään, voidaan verkkoyhtiön kanssa<br />

keskustella huipputehomaksun ”nollaamisesta”, jos<br />

toteutuneet huipputehot jäävät alle nykyisen maksuperusteen.<br />

Huipputehomaksun määräävinä talvikuukausina<br />

tulisi satunnaisesti käytettyjen suuritehoisten sähkölaitteiden<br />

käytön aikana pyrkiä ohjaamaan vastaava<br />

kuorma muuta sähkötehoa pois päältä. Vastaavasti<br />

satunnaisia laitteita ei tulisi käyttää liittymän tehon<br />

ollessa korkeimmillaan.<br />

48

---

Valaistuksen ohjausten ja ryhmittelyjen suunnitteluun<br />

kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuuden<br />

hankkeissa. Erityisesti valaistuksen mukautuminen<br />

eri tuotantotilanteisiin tulisi suunnitella hyvin, jotta<br />

valot olisi mahdollista sammuttaa niistä tiloista, joissa<br />

ei työskennellä.<br />

Uusia kompressoreja hankittaessa energiatehokkain<br />

ratkaisu olisi hankkia taajuusmuuttajaohjattu malli.<br />

Tällaisissa kompressoreissa energiatehokkuus eli<br />

ominaiskulutus säilyy likimain samana koko säätöalueella<br />

0…100%. Taajuusmuuttajalla ohjattuja<br />

kompressoreja on saatavana 7 kW kokoluokasta<br />

lähtien ja niiden hankintahinta on noin 30 % perinteistä<br />

käy/keventää/pysähtyy konetta kalliimpi.<br />

Kuivainta hankittaessa tulee tiedostaa kuivaimen<br />

tyhjäkäyntiteho. Useissa jäähdytyskuivaimissa energiankulutus<br />

on likimain sama vaikka virtaama vaihtelisi<br />

0…100%.<br />

Ainoana varsinaisena toimenpide-ehdotuksena on<br />

asentaa paineilmasulut ainakin niille koneille, joiden<br />

käyttöajat ovat selvästi muita koneita lyhyemmät.<br />

Tällöin niiden venttiileiden, sylintereiden yms.<br />

paineilmavuodot eivät ole ”päällä”, kun konetta ei<br />

käytetä. Esimerkkinä tällaisista koneista on sisäsaunaosaston<br />

vinosalvoskone.<br />

Purunpoisto on usein suurin tämän tyyppisen puutuoteteollisuuden<br />

sähkönkuluttaja. Sen energiankulutukseen<br />

pystytään helpoimmin vaikuttamaan ohjaamalla<br />

purunpoistopuhaltimia niiden palvelemien<br />

laitteiden käynnin mukaan.<br />

Suunnitteluvaiheessa pystytään kuitenkin vaikuttamaan<br />

myös laitteiden käynnin aikaiseen energiankulutukseen<br />

mm. seuraavilla keinoilla:<br />

• Hankkimalla laitekohtaiset sulkupellit, jos puhallin<br />

palvelee useampaa laitetta tai laitteen haaraa (<br />

purunpoistopuhaltimien energiankulutus kasvaa<br />

ilmamäärän kasvaessa ). Toimenpiteestä on erityisesti<br />

hyötyä, jos kanavapaine pidetään vakiona<br />

varustamalla puhallin taajuusmuuttajalla.<br />

• Käyttämällä purunpoistojärjestelmiin tarkoitettuja<br />

kanavia, jolloin liian jyrkistä mutkista tai<br />

kierresaumakanavista ei muodostu paineen alenemaa,<br />

vuotoja tai tarpeetonta ylimääräistä meluhaittaa.<br />

• Mitoittamalla kanavat ja niiden ilmamäärät oikein.<br />

• Suunnittelemalla imupää hyvin ja tarpeen mukaan<br />

käyttämällä puhtaaksi puhalluksia, ettei imuilmamäärää<br />

tarvitsisi tämän vuoksi kasvattaa.<br />

T4 halli. Kuva: Rejlers Oy<br />

• Käyttämällä hyvän hyötysuhteen omaavia puhaltimia<br />

ja moottoreita.<br />

• Lukitsemalla purunpoistopuhaltimien toiminta<br />

koneiden toimintaan tai sijoittamalla niiden<br />

ohjauskytkimet koneiden läheisyyteen ohjausten<br />

helpottamiseksi.<br />

Rakennuksen T4-5 tiiveys on epätyydyttävä ja sen<br />

energiankulutus on tilavuutta kohden suurin. Yläpohjan<br />

eristekerroksen alapinnan tulisi olla tiivis.<br />

Tiiveyden toteuttaminen olisi rakenteen kannalta<br />

helpointa tehdä kiinnittämällä yläpohjan alapintaan<br />

tiivistysmateriaali (muovi, tiivistyspaperi tms.) ja levyttämällä<br />

alapinta. Äänenvaimennuksen kannalta<br />

tulisi alapinnassa olla nykyisenkaltainen pinnoite.<br />

Tiiveyden eli vuotoilmanvaihdon vähentyessä arvosta<br />

0,5 vaihtoa / tunti arvoon 0,25 1/h vähenee<br />

lämmönkulutus noin 47 MWh ( 1 175 e/a). Syntyvä<br />

säästö on noin 0,85 euroa/kattoneliö. Katon<br />

tiivistäminen levyttämällä ja pinnoittamalla uudelleen<br />

akustolevyllä ei ole kannattava toimenpide. Jos<br />

sisäkattoon tehdään jatkossa rakennustöitä, voidaan<br />

tiiveyttä parantaa näiden töiden yhteydessä kannattavammin.<br />

Vesi<br />

Kiinteistön veden ominaiskulutus oli vuonna 2005<br />

11 dm³ / r-m 3 . Vedenkulutus on pieni. Katselmuksessa<br />

ei löytynyt taloudellisia säästökeinoja vedenkulutuksen<br />

pienentämiseksi.<br />

Sil-Kas Oy:n energiakatselmuksen tuloksia<br />

Lämpö<br />

Kuivaamoiden pattereissa kiersi katselmuskäynnin<br />

aikana noin +60°C vesi. Ulkolämpötila oli +1°C.<br />

Vesikierrolla pidetään minimilämpöä kuivaamoissa<br />

ja estetään tämän lj-kiertoveden jäätyminen.<br />

49

---

Ehdotuksena on, että kuivaamoiden ovet pidetään<br />

tiiviisti suljettuina lämmityskauden ajan ja menoveden<br />

lämpötila säädetään ulkolämpötilan mukaan<br />

nykyistä selvästi alemman tasoiseksi. Kesäajaksi<br />

lämmönsiirtimen kl-vesipuoli suljetaan ja pumppu<br />

pysäytetään. Korkeahkon peruskuorman perusteella<br />

arvioidaan lämpöä säästyvän noin 10 % vuosikulutuksesta.<br />

Pumppu on seis noin 3 000 tuntia vuodessa.<br />

Laitteiden toimiessa normaalisti on kyseessä<br />

käyttötoimenpide.<br />

Kuivaamoiden lämmityksen säätö ja pumpun pysäytys<br />

Säästöt Määrä Kustannus CO2<br />

-sähköenergia 2 MWh 82 e/a 1,4 t/a<br />

-lämpöenergia 22 MWh 615 e/a - - -<br />

Säästöt yhteensä<br />

697 e/a<br />

Investointi<br />

0 euroa<br />

Takaisinmaksuaika<br />

0 vuotta<br />

Sähkö<br />

Verkkoyhtiöllä on tarjolla kolme kohteelle järkevästi sopivaa siirtotariffia, joiden vuosikustannukset on laskettu<br />

seuraavassa tariffitarkastelutaulukossa.<br />

AIKASIIRTOTARIFFIT TEHOTARIFFI 1)<br />

KAUSISÄHKÖ<br />

talviarkipäivä/muuaika,<br />

€/a<br />

YÖSÄHKÖ<br />

päivä/yö, €/a<br />

talvipäivä/muuaika, €/a<br />

perusmaksu , €/a 2 524 ( 3 x 200 A ) 2 524 ( 3 x 200 A ) 884<br />

pätötehomaksu, €/a 0 0 5 869 ( 135 kW )<br />

4 412 ( 103 kW )<br />

loistehomaksu, €/a 0 0 270<br />

energiamaksu 1<br />

päivä tai talvipäivä<br />

energiamaksu 2<br />

yö tai muuaika<br />

1 891 3 603 647<br />

1 341 410 1 033<br />

YHTEENSÄ 5 756 ( 3 x 200 A ) 6 538 ( 3 x 200 A ) 8 703 ( 137kW tehomaksulla<br />

)<br />

1) Nykyinen<br />

7 246 ( 103kW tehomaksulla<br />

)<br />

Siirtotariffin muuttaminen aikasiirtotariffiksi edellyttäisi<br />

pääsulakekoon muuttamista 3 x 200 ampeeriseksi,<br />

mikä on suurin sallittu sulakekoko aikatuotteille.<br />

Tätä suuremmilla pääsulakkeilla olevat kohteet<br />

ovat automaattisesti pj-tehotariffin piirissä.<br />

Vuoden 2005 aikana mitattu suurin tunnin tehohuippu<br />

on ollut 103 kW. Pätötehohuipun kanssa<br />

samaan aikaan esiintyvän loistehon huippuarvo on<br />

maksimissaan noin 50 kVAria. Tästä saadaan laskettua<br />

noin 0,9 tehokerroin jonka perusteella tunnin<br />

keskim. virraksi saadaan 160 A. Tällä perusteella<br />

pääsulakkeet voitaisiin muuttaa 3 x 200 ampeerisiksi,<br />

jos kulutus jatkossakin pysyy vuoden 2005<br />

tasolla.<br />

Jos laitekanta kasvaa ja tehohuiput nousevat yli<br />

3 x 200 A sulakkeiden siirtokyvyn voidaan pääsulakekokoa<br />

suurentaa ja tariffi muuttaa takaisin tehotuotteeksi.<br />

Ennen sulakekoon muutosta loistehon kompensoinnin<br />

rikkoontunut porras tulisi kuitenkin vaihtaa.<br />

Toimenpide-ehdotuksena on vaihtaa nykyinen siirtotariffi<br />

3 x 200 A kausisähkönsiirto tuotteeseen.<br />

Siirtotariffimuutos 3 x 200 A kausisähköön<br />

Säästöt Bruttokulutus Kustannus CO 2<br />

- sähköenergia 0 MWh/a 2 947 €/a 0 t<br />

Investointi 75 €<br />

Takaisinmaksuaika<br />

0,03 a<br />

50

---

Jos sulake/tariffimuutosta ei haluta tehdä voitaisiin<br />

sähköyhtiön kanssa kuitenkin neuvotella tehomaksun<br />

määräävän huipputehon tarkistamisesta nykyisen<br />

kulutuksen tasolle. Tällöin säästö olisi vuotta<br />

2005 vastaavalla kulutuksella 1 500 €/a luokkaa.<br />

Sähköä ei hankita ns. vihreällä tuotteella, jossa energia<br />

olisi tuotettu kokonaisuudessaan uusiutuvilla<br />

energianlähteillä. Vihreän tuotteen lisä Suur-Savon<br />

Sähkö Oy:n tuotteissa sähköenergian hinnassa olisi<br />

ainoastaan noin 1,7 €/MWh, mikä tarkoittaisi vuositasolla<br />

noin 442 € lisähintaa laskuun.<br />

Vihreällä tuotteella hankitulla sähköllä voitaisiin luoda<br />

myönteistä yrityskuvaa ja olla linjassa Rantasalmen<br />

Ekoteollisuuspuisto – ajatusmaailman kanssa.<br />

Tuotantohallin valaistusvoimakkuudet ovat läpeensä<br />

samat. Hallin toisessa päädyssä ja keskialueella tarve<br />

on kuitenkin lähinnä varastoinnin ja liikkumisen<br />

valaistusvoimakkuuksille. Nyt lamppuja on palanut<br />

melko paljon ja pitkästä käyttöiästä johtuen lamppujen<br />

valonanto on hiipunut, joten ylimääräisten<br />

lamppujen poisto ei ole ajankohtainen.<br />

Toimenpide-ehdotuksena on kokeilla mahdollisen<br />

tulevaisuudessa tehtävän lamppujen ryhmävaihdon<br />

yhteydessä voitaisiinko hallin varastopäädystä ja<br />

keskialueelta jättää osasta valaisimista toinen putki<br />

asentamatta. Todennäköisesti tällöinkin saavutettaisiin<br />

alueiden toiminnalle riittävät valaistusvoimakkuudet,<br />

kun lamppujen heijastimet samassa yhteydessä<br />

pestäisiin.<br />

Saavutettavissa oleva vuosisäästö olisi noin 10 MWh/a<br />

luokkaa.<br />

Mahdollisten sähköisten lisälämmittimien tarvetta<br />

tulee harkita ja pyrkiä saamaan tarvittava lämpö<br />

kaukolämpöliittymästä.<br />

Nykyinen 30 kW kompressori käy noin puolet ajasta<br />

kevennyksellä. Voidelluilla ruuvikompressoreilla kevennysteho<br />

on luokkaa 20…30 % nimellistehosta.<br />

Kohteen kompressorin kevennysteho onkin karkeasti<br />

noin 7,5 kW.<br />

Tästä saadaan laskettua 3 000h tunnin vuotuiselle<br />

käytölle 7,5 kW kevennysteholla energiankulutukseksi<br />

22,5 MWh/a.<br />

Jos kompressori olisi taajuusmuuttajakäyttöinen,<br />

mukautuisi sen pyörimisnopeus kulutukseen, eikä<br />

tarpeetonta kevennyskäyntiä olisi. Lisäksi käy/keventää<br />

säädön paineenvaihtelusta päästäisiin eroon<br />

ja verkoston keskimääräistä painetta voitaisiin alentaa<br />

noin 0,5 bar.<br />

Toimenpide-ehdotuksena on tulevaisuuden kompressorin<br />

uusimisen yhteydessä hankkia kompressoriksi<br />

taajuusmuuttajaohjattu kone. Taajuusmuuttajalla<br />

ohjatulla koneella saavutettaisiin vastaavan tuoton<br />

omaavaan käy/keventää säädettyyn verrattuna<br />

vuositasolla noin 25 MWh/a säästöt.<br />

Taajuusmuuttajaohjatun koneen hankintahinta on<br />

tässä kokoluokassa vain noin 10…15 % perinteistä<br />

kalliimpi. Takaisinmaksuaika olisi noin 1-2 vuotta.<br />

Purunpoistoimureiden sähköenergiankulutus kasvaa<br />

ilmamäärän kasvun myötä ts. turhaan auki olevat<br />

imupisteet lisäävät purunpoiston energiankulutusta.<br />

Toimenpide-ehdotuksena onkin varustaa purukanavistot<br />

tarpeenmukaisilla sulkupelleillä, jotta käyttämättömät<br />

imupisteet saadaan suljettua.<br />

Toimenpiteen säästöpotentiaali on luokkaa 3…6<br />

MWh/a.<br />

Kuljetusliike Myllys ky:n, JK-Terämet Ky:n,<br />

Puusepänliike Korpihongan ja puusepänliike<br />

Raitarannan energiakatselmuksen tuloksia<br />

Lämpö<br />

Hallin lämmityksen tehokkuutta voitaisiin parantaa<br />

asentamalla linjasäätöventtiilit ja magneettiventtiilit<br />

kaikille lämmityspuhaltimille. Investoinnilla olisi<br />

merkitystä lähinnä lämpötilojen tasaisuuteen. Lämmityspuhaltimen<br />

säännöllinen puhdistus parantaa<br />

sen lämmönluovutusta ja on tarpeellinen toimenpide<br />

vähintään vuosittain. Kaukolämmön jäähtyminen<br />

on riittävää nykylaitteillakin.<br />

Lämmönjakohuone tulisi rakentaa valmiiksi (seinät,<br />

tiiveys, ilmanvaihto ja valaistus).<br />

Rakennuksen seinien, ikkunoiden, katon ja lattian<br />

lämmöneristyskyky ja tiiveys ovat epätyydyttävät<br />

verrattuna nykyvaatimuksiin. Rakenteiden korjaaminen<br />

lähemmäs nykytasoa nostaisi hallin pääomakustannuksia<br />

merkittävästi ja vähentäisi energiankulutusta.<br />

Energian käytön vähenemisellä ei voi kattaa<br />

tällaisia investointikustannuksia. Sisäpintojen levytys<br />

ja edelleen levytyksen maalaus vaaleaksi parantaisi<br />

sekä tiiveyttä vähentäen vuotoilman energiankulutusta<br />

ja parantaisi valotehokkuutta. Toisaalta riskinä<br />

on sen jälkeen tarve tehdä koneellinen ilmanvaihto,<br />

jolloin taas lisääntyneet pääomakulut merkitsisivät<br />

vuokrankorotustarvetta.<br />

51

---

Sähkö<br />

Sähköstä maksetaan koko liittymän osalta kalliimman<br />

luokan I-sähköveroluokan mukaan ( 0,743 snt/<br />

kWh alv. 0%). Hallin toimijoista kaikki kuljetusyritystä<br />

lukuun ottamatta ovat toiminnaltaan teollisuuden<br />

sähköveroluokan (luokka II 0,453 snt/kWh alv.<br />

0%) piiriin kuuluvia. Koska kuljetusyrittäjän sähkö<br />

alamitataan on muun hallissa käytetyn sähkön osalta<br />

mahdollista päästä veroluokkaan II.<br />

Sähkö hankitaan nykyisellään Yritys 10 –tuotteena,<br />

jonka energiasta osa tuotetaan ydinvoimalla tai<br />

fossiilisilla polttoaineilla. Toimenpide-ehdotuksena<br />

kiinteistöyhtiölle onkin selvittää veroluokkamuutoksen<br />

vaatimat toimenpiteet Suur-Savon sähkö Oy:<br />

n kanssa. Samalla sähkön hankintatuote vaihdetaan<br />

esim. Vihreä 10-tuotteeksi. Vihreä 10:n sähkö tuotetaan<br />

pelkästään uusiutuvalla energialla eli puulla,<br />

tuulivoimalla ja tietyt kriteerit täyttävällä vesivoimalla.<br />

Veroluokkamuutoksella saavutettavalla säästöllä<br />

voidaan maksaa Vihreän tuotteen noin 0,17<br />

snt/kWh korkeampi energian hinta.<br />

Eri yritysten tilojen sähkönkuluttajien syöttämät keskukset<br />

tulisi tarkistaa ja muualta/muualle menevät syötöt<br />

siirrettäisiin oikean kuluttajan mittauksen perään.<br />

Sähkönkulutuksesta ei löydy kannattavaa tehostamispotentiaalia.<br />

Yleisvalaistusta ei pidetä päällä, jos<br />

ikkunoista tuleva luonnonvalo riittää. Kun valoja ei<br />

pidetä päällä tarpeettomasti, sähköisiä lisälämmittimiä<br />

käytetään vain tarpeen mukaan ja paineilmavuodot<br />

korjataan havaittaessa, niin ollaan sähköenergiankulutuksessa<br />

lähellä järkevää minimiä.<br />

9.1.6 Ekoteollisuuspuiston ympäristöpolitiikka<br />

Rantasalmen Ekoteollisuuspuiston ympäristöpolitiikka<br />

allekirjoitettiin 14.3.2006.<br />

52

---

9.1.7 Ekoteollisuuspuiston<br />

ympäristöohjelma<br />

Ekoteollisuuspuistolle on tehty neljä päämäärää sisältävä<br />

ympäristöohjelma vuosille 2006 – 2008. Päämäärät<br />

ovat Materiaalien käytön tehokkuuden lisääminen,<br />

Energian käytön tehostaminen, Teollisuus- ja lähialueen<br />

ympäristönsuojelun kehittäminen sekä Teollisuusalueen<br />

viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen.<br />

9.1.8 Ympäristökoulutus ja muut<br />

tilaisuudet<br />

Puutoimialan keskustelutilaisuus<br />

Kiinteistöyhtiö Rantasalmen Silva järjesti Puutoimialan<br />

kokoontumisen Rantasalmella 28.9.2005.<br />

Tilaisuudessa puhui PuuSuomi-toimintaohjelman<br />

ohjelmapäällikkö Pekka Salonen aiheesta ”Puualan<br />

tilanne tänään ja tulevaisuuden kehittämistarpeet<br />

sekä välineet”. Timo Holmberg puhui aiheesta<br />

”Tavoite Ekoteollisuuspuistolle vuoteen 2015”. Tilaisuuden<br />

lopuksi keskusteltiin aiheesta ”Silvan ja<br />

Ekoteollisuuspuiston toimenpiteet yritysten näkökulmasta<br />

– odotukset ja käytännöntoimenpiteet”.<br />

Ekoteollisuuspuistoseminaari<br />

Rantasalmella pidettiin 14. – 15.3.2006 Ekoteollisuuspuistoseminaari.<br />

Seminaarin yhteydessä allekirjoitettiin<br />

Rantasalmen Ekoteollisuuspuiston<br />

perustamisasiakirja ja yhteinen ympäristöpolitiikka.<br />

Seminaarin pääpuhujana oli Erling Pedersen Kalundborgista<br />

Seminaarissa julkaistiin myös Ekoteollisuuspuistot -<br />

taustaraportti. Seminaariin osallistui 46 henkilöä.<br />

Kaksipäiväisessä seminaarissa, joka oli samalla Suomen<br />

Teollisen Ekologian Foorumin kevään 2006<br />

seminaari: Ekoteollisuuspuistot ja teolliset symbioosit<br />

– Teollinen ekologia käytännössä, oli seuraavat<br />

esitykset:<br />

14.3.2006<br />

Tilaisuuden avaus, Rantasalmen kunnanjohtaja Esko Hinkkanen<br />

Teollisen Ekologian Foorumin puheenvuoro, puheenjohtaja<br />

Jouni Korhonen, Tampereen Yliopiston Kauppakorkeakoulu<br />

Industrial symbiosis and its evolution in Kalundborg, Denmark,<br />

Erling Pedersen<br />

Ekoteollisuuspuistot -taustaraportin esittely, projektisihteeri<br />

Laura Saikku, Etelä- Savon maakuntaliitto<br />

Rantasalmen ekoteollisuuspuiston esittely, toimistopäällikkö<br />

Timo Holmberg, Rejlers Oy<br />

Yrityksen odotukset ja puiston hallinnointi, tj. Pertti Karhinen<br />

Rantasalmi Oy<br />

Ekoteollisuuspuiston ympäristöpolitiikan julkistaminen ja<br />

perustamisasiakirjan allekirjoitus<br />

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkeli-puisto, Mikkelin<br />

kaupungin elinkeinoasiamies Hannele Hynninen<br />

Rantasalmi Oy:n toimitusjohtaja Pertti Karhinen allekirjoittaa<br />

perustamisasiakirjan. Taustalla elinkeinoasiamies Sakari<br />

Mouhu.<br />

EcoStart - yritysten kevennetty ympäristöjärjestelmä, projektipäällikkö<br />

Timo J. Lehtonen, Etelä-Savon maakuntaliitto<br />

EcoStart käytännössä: Mikkelin Betoni Oy, yrityksen puolesta<br />

ympäristösuunnittelija Riina Palosaari, Rejlers Oy<br />

53

---

15.3.2006<br />

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto, filosofian lisensiaatti<br />

Eeva Punta, Linnunmaa Oy<br />

Bioenergian käyttö ekoteollisuuspuistoissa, MMT Juha-Pekka<br />

Snäkin, Oulun Ammattikorkeakoulu<br />

Industrial Ecology in Practice: Substituting Aluminum Raw<br />

Materials, DI Olli Salmi, Teknillinen korkeakoulu<br />

Ekologisesti kestävämpien tuotteiden edistäminen informaation<br />

ja yhteistyön avulla: Mittatikku ja tuotepaneeli,<br />

MMT Ari Nissinen, Suomen Ympäristökeskus<br />

Ecological concepts applied to industrial ecology, Dr. Audrey<br />

Mayer, University of Tampere School of Economics and Business<br />

Administration Research Centre Synergos<br />

Loppupuheenvuoro, Teollisen ekologian Foorumin puheenjohtaja<br />

Jouni Korhonen<br />

Puuntyöstömessut – opintomatka<br />

Rantasalmen ekoteollisuuspuisto järjesti 27-28.10.<br />

2006 yhdessä RaJuPuSu - yhtymän kanssa opintomatkan<br />

Lahden puuntyöstömessuille. Matka oli tarkoitettu<br />

alueen yrittäjille ja yritysten henkilöstölle.<br />

Osallistujia oli yhteensä 13.<br />

Matkalla tehtiin yritysvierailut Salpaterä Oy:öön ja<br />

Tekma Oy:öön sekä vierailtiin Lahden Puuntyöstömessuilla.<br />

Matkalla järjestettiin myös ideointipalaveri miten<br />

ekoteollisuuspuistoa tulisi kehittää ja millaisia toimenpiteitä<br />

valita hankkeen uudelle jaksolle.<br />

Ympäristökoulutus<br />

Rantasalmen ekoteollisuuspuiston alueen yritysten<br />

työntekijöille pidettiin 3.11.2006 ympäristökoulutus.<br />

Koulutukseen osallistui työntekijöitä kaikista<br />

alueen yrityksistä yhteensä 55 työntekijää. Koulutus<br />

kesti noin kaksi tuntia ja sen aiheina olivat ekoteollisuuspuisto<br />

käsitteenä, esiteltiin erilaisia ekoteollisuuspuistoja<br />

maalimalta ja yleisiä tavoitteita ja<br />

hyötyjä. Tämän lisäksi esiteltiin Rantasalmen ekoteollisuuspuiston<br />

yhteinen ympäristöpolitiikka ja<br />

päämääriä ja tavoitteita.<br />

Tiedotus ja markkinointi<br />

Rantasalmen Ekoteollisuuspuistolle tehtiin seuraava<br />

tiedotussuunnitelma syksyllä 2005.<br />

Merkittävä osa tiedotussuunnitelmaan kirjatuista<br />

toimenpiteistä ovat toteutuneet. Ekoteollisuuspuistosta<br />

on laadittu sekä suomen- että englanninkieliset<br />

esitteet ja posterit, lisäksi on tehty uusi kartta alueesta,<br />

kuvattu DVD ja suunniteltu oma logo. Alueelle<br />

ollaan rakentamasta infotaulua. Esittelytalon rakentamisen<br />

osalta on tehty päätös, ettei sitä toteuteta<br />

ainakaan toistaiseksi.<br />

9.1.9 Esimerkkituotteen elinkaariarviointi<br />

Rantasalmi Oy:n EkoRex-seinärakenteelle tehtiin<br />

eri elinkaarivaiheiden ympäristövaikutusten arviointi.<br />

Elinkaari jaettiin viiteen osaan: materiaalit,<br />

valmistus Rantasalmella, kuljetus, käyttö ja käytöstä<br />

poisto.<br />

54

---

Rantasalmi Oy:n EkoRex on hirsi-rakenne, joka<br />

koostuu ulkohirrestä, Ekovilla-puukuitueristeestä,<br />

ilmansulkupaperista ja sisähirsipaneelista. Elinkaariarviossa<br />

verrattiin EkoRexiä kahteen muuhun seinärakenteeseen,<br />

kevytsoralämpöharkko-rakenteeseen<br />

ja puurakenteiseen tiiliverhoiltuun seinään.<br />

Ekorex-rakenteessa käytettyjen materiaalien aiheuttamat<br />

ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin<br />

vertailurakenteilla, erityisesti verrattaessa kevytsoraharkkorakenteeseen.<br />

Merkittävin tekijä tähän on<br />

Ekorex-rakenteen keveys: paino on vain noin neljäsosa<br />

vertailurakenteiden neliöpainosta.<br />

Kun verrataan seinärakenteiden koko elinkaaren aikaisia<br />

ympäristövaikutuksia, erot rakenteiden välillä<br />

eivät ole kovin merkittäviä, joskin Ekorex-rakenteen<br />

ympäristövaikutukset olivat hieman alhaisemmat<br />

kuin vertailurakenteilla. Syynä siihen, että erot<br />

koko elinkaaren aikaisissa ympäristövaikutuksissa<br />

ovat pienehköt, on se että käyttövaiheen aikaisen<br />

lämmitysenergian kulutuksen osuus seinärakenteiden<br />

elinkaaren aikaisesta ympäristökuormituksesta<br />

on hyvin merkittävä, esim. Ekorexin osalta yli 92<br />

%. Käyttövaiheen suhteellinen osuus aiheutuvista<br />

ympäristövaikutuksista myös kasvaisi edelleen, jos<br />

tarkasteluaikana käytettäisiin 50 vuotta pidempää<br />

käyttöaikaa. Tosin myös esim. lämmitysmuodolla<br />

on merkittävä vaikutus ympäristövaikutuksiin /<br />

haittapisteisiin. Jos lämmitysenergia tuotettaisiin<br />

pelkästään esim. hakkeella tai muulla puupohjaisella<br />

polttoaineella, jossa ei synny fossiilisia hiilidioksidipäästöjä,<br />

käyttövaiheen vaikutukset olisivat<br />

merkittävästi pienemmät. Tosin niiden osuus olisi<br />

tällöinkin edelleen hyvin suuri.<br />

Jos tarkastellaan rakenteiden koko elinkaaren aikaisia<br />

ympäristövaikutuksia, rakenteiden lämmönläpäisykertoimen<br />

pienentäminen on merkittävin keino<br />

vähentää aiheutuvia ympäristövaikutuksia.<br />

Rakennusmateriaalien aiheuttamat vaikutukset ovat<br />

huomattavasti vähäisemmät. Johtuen selvistä eroista<br />

eri seinärakennevaihtoehtojen välillä, rakenteissa<br />

käytettävien materiaalien vaihtamisella ”vähemmän<br />

kuormittaviin” voi kuitenkin vaikuttaa kohtuullisen<br />

merkittävästi rakenteen elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin.<br />

Sen sijaan esim. materiaalien kuljetusten ja<br />

huollon/kunnossapidon osuudet seinärakenteiden<br />

elinkaaren aikaisista kokonaisympäristövaikutuksista<br />

ovat vähäisiä, eikä niissä tehtävillä päästöjä vähentävillä<br />

toimenpiteillä ole käytännössä vaikutusta<br />

koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin.<br />

Jos esim. puurunkoisen, tiiliverhoillun seinärakenteen<br />

lämmönläpäisykerroin olisi 0,25:n sijasta n.<br />

0,24 tai kevytsoraharkkorakenteen lämmönläpäisykerroin<br />

n. 0,22, niiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset<br />

vähenisivät suunnilleen samalle tasolle<br />

kuin Ekorex-rakenteella.<br />

Vaikutusarvioinnin perusteella merkittävimpiä elinkaaren<br />

aikaisia ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset<br />

ilmastonmuutokseen ja seuraavaksi merkittävimpiä<br />

ovat vaikutukset happamoitumiseen. Fossiilisten<br />

hiilidioksidipäästöjen osuus Ekorexin aiheuttamista<br />

kaikista elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista<br />

on lähes puolet. Muita merkittävimpiä päästöjä ovat<br />

typen oksidit ja rikkidioksidi.<br />

9.1.10 Hankkeen jatko<br />

Hankkeen jatkon turvaamiseksi haettiin Etelä-Savon<br />

maakuntaliitolta rahoitusta, jolla voidaan mm.<br />

palkata hankkeelle kokopäivätoiminen projektipäällikkö.<br />

Maakuntahallitus hyväksyi 18.12.2006<br />

pidetyssä kokouksessa 99.800 euron suuruisen jatkohankkeen.<br />

Avustusten osuus on 70 % hankkeen<br />

kustannuksista. EU:n osarahoitus on 55 % hankkeen<br />

julkisesta rahoituksesta.<br />

Hankkeen 2. vaihe kestää vuoden 2007 loppuun<br />

saakka. Hankkeen 2. vaiheen aikana on suunniteltu<br />

toteutettavaksi seuraavia toimenpiteitä.<br />

Ekoteollisuuspuiston toimintaympäristön<br />

kehittäminen<br />

Tietoverkko<br />

• Suunnitellaan ja perustetaan alueelle yhteinen tietoverkko,<br />

jonka avulla kaikki sidosryhmät saavat<br />

tarvitsemansa informaation. Järjestelmästä löytyvät<br />

kaikki tärkeimmät dokumentit, muistiot,<br />

ohjeistukset sekä mahdollisesti materiaalipörssin<br />

käyttöön tarvittava informaatio.<br />

• Laaditaan Ekoteollisuuspuiston alueelle yhteisen<br />

kameravalvontajärjestelmän esi- ja toteutussuunnitelma<br />

Aluepalvelukeskuksen tarveselvitys<br />

• Laaditaan aluepalvelukeskuksen tarveselvitys.<br />

Keskuksessa voisi olla yritysten toimistotiloja,<br />

esittelytiloja ja yhteisiä tiloja, kuten kahvila/ruokala,<br />

kokoustiloja ym.<br />

55

---

Kehittäminen ja markkinointi<br />

Hankkeen tärkeimpiä tavoitteita on kehittää aluetta,<br />

parantaa sen vetovoimaisuutta ja edesauttaa yritysten<br />

kasvua ja kannattavuutta.<br />

• Markkinointisuunnitelma,<br />

• Markkinointimateriaalia<br />

• Tehdään alueen markkinointia uusille yrityksille<br />

ja sidosryhmille<br />

• Tehostetaan alueen yritysten markkinointia<br />

• Koostetaan puistolle omat kotisivut<br />

• Järjestetään alueelle ja yrityksiin rakennettujen<br />

ympäristöjärjestelmien auditoinnit<br />

• Osallistutaan yhteen seminaariin ja järjestetään<br />

yksi tutustumismatka ekoteollisuuspuistoon Euroopassa.<br />

Samoissa yhteyksissä järjestetään sisäinen<br />

kehittämistilaisuus<br />

Koulutus<br />

Ekokilpailukykyä lisäävän koulutuksen suunnittelu ja<br />

koulutusohjelman käynnistäminen yhteistyössä Rantasalmen<br />

ympäristökasvatusinstituutin ja muiden alan<br />

koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.<br />

• Koulutustarvekartoitus<br />

• Koulutussuunnitelman laadinta<br />

• Koulutusohjelman toteutus sisältäen ympäristökoulutusta<br />

ja sisäisen tietoverkon käyttöönottokoulutusta<br />

Yhteistyön lisääminen alueen yritysten kesken<br />

Alueen kasvun kannalta tärkeäksi asiaksi on määritelty<br />

yritysten välisen yhteistoiminnan lisääminen<br />

ja alihankintatöiden lisääminen alueen sisällä. Yhteistyö<br />

voi olla esim. toiselta syntyvän sivutuotteen<br />

hyödyntäminen tai alihankintana tehtävä palvelu.<br />

Yhteistyön lisääminen on parasta toteuttaa ideoinnin,<br />

kokeilujen ja pilot-projektien kautta.<br />

Soveltuvin osin yhteistoimintaa ja verkottumista laajennetaan<br />

aseman alueelta myös kunnan ja seudun<br />

muihin yrityksiin.<br />

• Selvitetään puutteet tuottajaketjussa<br />

• Kartoitetaan potentiaaliset yhteistyöyritykset seudulta<br />

• Laaditaan suunnitelma ja toteutetaan Aseman<br />

seudulla myöhemmin valittavan alihankinta työn<br />

5 päivän mittainen koeajojakso<br />

• Laaditaan suunnitelma terähuoltopalveluiden<br />

keskittämiseksi yhdelle yritykselle<br />

• Selvitetään mahdollisuudet perustaa alueen yritysten<br />

kesken työntekijäpankki<br />

Materiaalin käytön tehostaminen ja kaatopaikkajätteen<br />

vähentäminen<br />

• Nykyisellään raaka-aineiden käyttö ei ole tehokasta<br />

ja hukkaa syntyy paljon. Hankkeessa perustetaan<br />

materiaalipörssi ja laaditaan suunnitelma<br />

tiedotuksen järjestämisestä, hinnoittelusta ja<br />

suunnitellaan käyttöön soveltuva alue.<br />

• Laaditaan alueelle jätehuoltosuunnitelma, perustetaan<br />

uudet tarvittavat keräyspisteet, järjestetään<br />

tiedotus / koulutus ja kustannusjako yritysten<br />

kesken.<br />

• Suunnitellaan ja rakennetaan alueelle yhteinen<br />

ongelmajätevarasto.<br />

Kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen ja<br />

koulutuksen ja kokemuksen siirto<br />

• Selvitetään mahdollisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita<br />

jo toimivista ekoteollisuuspuistoista<br />

tai olemassa olevista liikeyhteyksistä ja<br />

käynnistetään syvällisempi yhteistyö tuotannon,<br />

toiminnan, tai tuotteen kehittämiseksi entistä<br />

ekokilpailukykyisemmäksi.<br />

9.2 Mikkelin Pursialan<br />

teollisuusalue<br />

Yrityshaastattelut<br />

Mikkelin Pursialan teollisuusalueen yrityksille pidettiin<br />

17.1.2006 tiedotus- ja keskustelutilaisuus<br />

ekoteollisuuspuiston perustamisesta Pursialan alueelle.<br />

Tilaisuuden tuloksena päätettiin toteuttaa<br />

yrityshaastattelut. Tammi-maaliskuun 2006 aikana<br />

haastateltiin 15 Pursialassa sijaitsevan yrityksen<br />

edustajaa.<br />

Mikkelin Pursialan Ekoteollisuuspuiston<br />

perustamishanke<br />

Pursialan alueen yritykset kutsuttiin toiseen infotilaisuuteen<br />

13.6.2006. Tilaisuudessa oli mukana viisi<br />

yritystä, joka olivat kiinnostuneita viemään hanketta<br />

eteenpäin. Tilaisuudessa sovittiin, että hanketta<br />

viedään eteenpäin tekemällä hankesuunnitelma ja<br />

budjetti sekä pyytämällä yrityksiä ilmoittamaan niiden<br />

pohjalta halukkuutensa lähteä mukaan hankkeeseen.<br />

Kolmas tilaisuus, jossa valmisteltiin hankesuunnitelmaa,<br />

pidettiin 15.8.2006. Kokouksessa päätettiin<br />

56

---

Työ tehtiin Ödenskogissa arvioimalla alueen ympäristötyötä.<br />

Arvioinnin tekivät Sweco Viak Ab ja<br />

Ödenskogin sidosryhmä yhteistyössä. Arvioinnilla<br />

oli kaksi tarkoitusta: kokemusten ja opittujen asioiden<br />

välittäminen toisille ekoteollisuuspuistoille EU:<br />

n alueella ja koko Ödenskogin projektin ja sidosryhmän<br />

työn arvioiminen. Arvioinneista saadut tiedot<br />

välitetään myös Ödenskogin jäsenyysyrityksille, ja<br />

niitä käytetään sen arvioimisessa, kuinka työtä voidaan<br />

jatkaa sen jälkeen, kun EU:n rahoittama projekti<br />

on päättynyt.<br />

Arvioinnissa käytettiin menetelmänä pieniin ryhmiin<br />

jaettuja työpajoja, joihin osallistui alueen ympäristökoordinaattoreita,<br />

VETA-malliin sitoutuneiden<br />

yritysten edustajia ja sidosryhmän hallitus.<br />

Pursialan teollisuusalue sijaitsee noin kilometrin päässä<br />

Mikkelin keskustasta.<br />

valita kolme pääteemaa, joiden pohjalta tehtiin tarkempi<br />

hankesuunnitelma. Pääteemat olivat ”Yritysten<br />

välisen yhteistoiminnan lisääminen”, ” Ympäristövastuullisen<br />

yritystoiminnan kehittäminen” ja<br />

”Ekologisesti tuotettu energia ja energiatehokkuus”.<br />

Hankehakemuksen on tehnyt ja hanketta hallinnoi<br />

Mikkelin Seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Etelä-<br />

Savon maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan<br />

13.11.2006 kustannusarvioltaan 87 500 €:n hankkeen,<br />

josta yritysten osuus on 12 000 €. Avustusten<br />

osuus on 70 % hankkeen kustannuksista. EU:n osarahoitus<br />

on 65 % hankkeen julkisesta rahoituksesta.<br />

Hanke käynnistettiin vuoden 2007 alussa ja kestää<br />

vuoden loppuun.<br />

9.3 Ekoteollisuuspuistokonseptin<br />

käyttö Ödenskogin alueen<br />

VETA-projektin arvionnissa<br />

Östersundissa sijaitsevan Ödenskogin teollisuusalueen<br />

VETA-projektin tulosten arvioiminen ekoteollisuuspuistokonseptin<br />

avulla.<br />

Seuraavassa on lueteltu joitakin keskustelun aiheena<br />

olleita Ödenskogin ympäristötyöhön liittyviä seikkoja.<br />

Sidosryhmän toimittamat ehdotusluettelot konkreettisista<br />

asioista, joita ympäristön hyväksi voidaan<br />

tehdä, ovat olleet erittäin hyviä.<br />

Kaikkein suosituimpia järjestettyjä tapahtumia ovat<br />

olleet alueen ympäristökoordinaattoreiden väliset<br />

kokoukset ja aamiaistapaamiset (avoimet kokoukset,<br />

joissa on käsitelty erilaisia ympäristöasioita).<br />

On ollut hyvä, että yhdistävänä ja neutraalina ympäristötyön<br />

osana on toiminut sidosryhmä sen sijaan,<br />

että tehtävässä olisi toiminut esimerkiksi jonkin alueella<br />

toimivan yrityksen ympäristökoordinaattori.<br />

EU:n taloudellinen apu hallitsee projektia joskus<br />

liian paljon. Sen avulla voidaan saada aikaan monia<br />

hyviä asioita, mutta se voi myös estää asioiden hoitamisen<br />

oikeiden prioriteettien mukaisesti.<br />

Alueen ympäristökoordinaattoreiden verkosto-organisaatio<br />

on äärimmäisen tärkeä kokemusten vaihtamisen<br />

kannalta.<br />

Ödenskogin suuri tulevaisuuden haaste on saada<br />

luotua yhdistävä ja neutraali tilanne, jossa toiminta<br />

onnistuu itsenäisesti ilman ulkoista rahoitusta.<br />

57

---

10. Eco-Industrial Parks<br />

An eco-industrial park is an industrial area, where<br />

different actors use materials and energy efficiently<br />

in cooperation. The concept of an eco-industrial<br />

park is a sector of industrial ecology, which draws<br />

analogies from natural ecosystems to human industrial<br />

systems. It concentrates on energy cascading and<br />

closing the loop of materials.<br />

Finnish eco-industrial parks that have been studied<br />

have evolved basically of their own accord. The Finnish<br />

cases usually consist of forest industry businesses<br />

which use their wood-derived wastes for energy, selling<br />

electricity to the community, utilising residual<br />

heat from electricity generation for industrial process<br />

steam and district heat for residential areas.<br />

Eco-industrial park project was started by sendind<br />

a marketing letter to all the municipalities in Etelä-<br />

Savo Region in order to get approvals to establish<br />

the first planned eco-industrial park in Finland. The<br />

Rantasalmi station industry area was choosen for pilot<br />

area because of the already existing cooperation<br />

between the companies and the strong commitment<br />

of Rantasalmi Munipality Board. The environmental<br />

issues are also highly prioritised in the developing<br />

strategy of the municipality. In Mikkeli at the<br />

Pursiala industrial area fifteen companies were interviewed<br />

between January to March 2006 in order<br />

to get known their interest to strenghten their cooperation<br />

in form of an eco-industrial park. Because<br />

of the great interest among companies a detailed<br />

inventory of co-operation possibilities in the use of<br />

raw and waste materials and energy was made. In<br />

autumn 2006 a project plan application was submitted<br />

for the Regional Council. The application,<br />

with a budget worth of 87500 euros, was accepted<br />

in November.<br />

Based on invitation of tenders environmental engineering<br />

company Rejlers Oy from Mikkeli was<br />

chosen for consultant. The description of the work<br />

done at Rantasalmi and Pursiala is based on the final<br />

<strong>report</strong> of Rejlers Oy. The concept of eco-industrial<br />

park was used also in Sweden at the Ödenskog industrial<br />

area in Östersund. The description of work<br />

done in Ödenskog is based on the <strong>report</strong> of Sweco<br />

Viak Ab.<br />

The results of the Rantasalmi and Pursiala ecoindustrial<br />

park projects have been spread into the<br />

regional developing organisations in Jyväskylä,<br />

Jämsä, Seinäjoki, Härmanmaa, Äänekoski and Vaasa<br />

region. So far there have not started any new ecoindustrial<br />

park projects.<br />

Managing Group of the Project<br />

Managing Group of EIP-project was established.<br />

First Managing Group meeting was held in Rantasalmi<br />

on 17 th May, 2005. Members of the Managing<br />

Group are Matti Mäkelä from Rantasalmi Oy, Timo<br />

Holmberg from Rejlers Oy, Hannele Hynninen from<br />

Business Services of Mikkeli City, Jouni Korhonen<br />

from University of Tampere, Sakari Mouhu from the<br />

municipality of Rantasalmi, Pekka Sillanpää, from<br />

TE-keskus of South Savo, Jukka Silvennoinen from<br />

real estate company Silva, Seppo Silvennoinen from<br />

Sil-kas Oy and Timo J. Lehtonen from The Regional<br />

Council of South Savo. The Managing Group met<br />

twice a year.<br />

The Managing Group made an excursion to The Kalundborg<br />

Centre for Industrial Symbiosis on 5 th and<br />

6 th September 2005.<br />

Eco-industrial parks – background <strong>report</strong><br />

The Regional Council of South Savo published a<br />

<strong>report</strong> “Eco-industrial parks – A background <strong>report</strong><br />

for the eco-industrial park project at Rantasalmi,<br />

South-Savo, Finland” The <strong>report</strong> was made by Laura<br />

Saikku from University of Tampere. Report contains<br />

a summary about Industrial Ecology and examples<br />

about Eco-Industrial Parks all over the world. The<br />

whole <strong>report</strong> can be found at the web-page: www.<br />

esavo.fi –Julkaisut.<br />

10.1. Eco-Industrial Park of<br />

Rantasalmi<br />

Rantasalmi is located in the province of East Finland,<br />

Savonlinna economic region. Distance to<br />

nearest cities Savonlinna and Varkaus is 44 km, and<br />

to Mikkeli 80 km.<br />

58

---

The focus of the Rantasalmi eco-industrial park<br />

is the Rantasalmi station area, 6 km away from<br />

municipal center nearby the railway station. Real Estate<br />

Rantasalmen Silva Oy manages and maintains<br />

the land and premises. In Rantasalmi station area<br />

there are several industrial halls, timber drying plant<br />

and wood chip heating plant managed by Suur-Savon<br />

Sähkö Oy.<br />

10.1.1 The establishment of<br />

Rantasalmi Eco-Industrial Park<br />

The first public conference was organized in the<br />

Lakeland Centre Oskari in Rantasalmi on 17th<br />

May 2005. To the conference it was invited representatives<br />

from all companies which are operating in<br />

Rantasalmi Industrial area and some other companies<br />

from Rantasalmi region.<br />

There are seven companies taking part in the Rantasalmi<br />

Eco-Industrial Park. Also municipality of<br />

Rantasalmi and Real Estate Rantasalmen Silva Oy<br />

have signed the founding document.<br />

59

---

Rantasalmi Oy with its hundred employees is the<br />

largest company in the region. Rantasalmi Oy was<br />

founded in 1946 and it is the fourth biggest log house<br />

manufacturer in Finland. Around 60% of its turnover<br />

comes from export. The company has a strong<br />

network at Rantasalmi as well as with companies situated<br />

elsewhere.<br />

Sil-Kas Oy is a wood processing company founded<br />

in 1993. It manufactures e.g. window frames from pine.<br />

Around 60% of its turnover comes from export.<br />

Korpihonka is wood product company founded in<br />

1998. The company manufactures windows, doors<br />

and sauna components for Rantasalmi Oy’s needs.<br />

Raitaranta, a carpentry company has made fine carpentry<br />

for local residents since 1995.<br />

Myllys Ky is a family firm founded in 1959. It provides<br />

transport and forklift truck services and maintains<br />

the wood drier of the area.<br />

JK-Terämet Ky founded 2003 is a company that<br />

provides blade maintenance in the region.<br />

T:mi Seija Partinen is a local canteen restaurant.<br />

10.1.2 The Eco-Industrial Park<br />

Committee<br />

The Eco-Industrial Park Committee was established<br />

for Rantasalmi Eco-Industrial Park in surveillance<br />

of Real Estate Rantasalmen Silva Oy. The Committee<br />

will make action proposals to the Silva Oy or<br />

to the companies. The Committee is responsible to<br />

disseminate the results of the wore and it acts as a<br />

connection channel between the companies.<br />

The first meeting of the Eco-Industrial Park Committee<br />

was held on 9th of February 2006. In the<br />

Committee there are representatives from Real<br />

Estate Rantasalmen Silva Oy, municipality of Rantasalmi<br />

and three representatives from the companies<br />

(Rantasalmi Oy, Sil-Kas Oy and Kuljetusliike<br />

Myllys Ky) and also representatives from the Regional<br />

Council of South Savo and Rejlers Oy till the end<br />

of the EIP-project Spring 2007.<br />

The Eco-Industrial Park Committee was organized<br />

in the first meeting on 9th February 2006. The Eco-<br />

Industrial Park’s founding document and the environmental<br />

policy were verified in the meeting.<br />

The Eco-Industrial Park Committee met six times.<br />

- on 9 th of April 2006 topics were verifying the Eco-<br />

Industrial Park’s founding document and the environmental<br />

policy, the publicity plan of the Park<br />

and the Park’s logo<br />

- on 10 th of May 2006 topics were preparing the<br />

environmental programme for the Park, preparing<br />

training programme and replacing MIPS-calculations<br />

with Life Cycle Analysis of EkoRex wall<br />

structure<br />

- on 17 th of August 2006 topics were presenting the<br />

results of the Life Cycle Analysis of EkoRex wall<br />

structure, certifying the environmental programme<br />

and the training programme for the Park,<br />

- on 20 th of September 2006 topics were presenting<br />

the table of tracking indicators of the EIP<br />

and the waste management plan for the industry<br />

area, purchasing the surveillance system, deciding<br />

to prepare a follow-up project and creating a vision<br />

for the Park,<br />

- on 15 th of November 2006 topics were planning<br />

the follow-up project and the training programme<br />

and discussing of hiring a project manager for the<br />

follow-up project,<br />

- on 12 th of April 2007 topics were presenting the<br />

new project manager Johanna Pulli and planning<br />

an action plan.<br />

10.1.3 Founding ceremony<br />

The Eco-Industrial Park seminar was organized in<br />

the Lakeland Centre Rantasalmi on 14 th – 15 th of<br />

March. 2006. The Park’s founding document and<br />

the environmental policy (chapter 3.5) were signed<br />

in the seminar.<br />

10.1.4 Environmental audits of<br />

the companies<br />

The environmental audits were done by EcoStart<br />

–environmental management system to the companies<br />

located in the Park. On the basis of these<br />

audits an own environmental policy and program<br />

was prepared for the companies. These policies and<br />

programs are based on the environmental policy and<br />

program of the Eco-Industrial Park.<br />

An own environmental policy or program was not<br />

made for the two smallest companies (Raitaranta<br />

and Tmi Partinen). It will be sufficient enough that<br />

these two companies just follow the environmental<br />

policy and program of the EIP Rantasalmi.<br />

60

---

Results of the environmental audit in<br />

Rantasalmi Oy<br />

The main environmental aspects of Rantasalmi Oy<br />

are the following:<br />

• Emissions to air<br />

• Emissions to soil and water system<br />

• Use of chemicals<br />

• Use of natural resources<br />

• Noise<br />

Energy issues are dealt with in chapter XX<br />

Emissions to air<br />

Rantasalmi Oy buys all its energy from an energy<br />

company that uses wood-based fuel. Therefor energy<br />

use causes only minor greenhouse gas emissions.<br />

Rantasalmi Oy also delivers wood fuel for the energy<br />

company.<br />

There are no harmful emissions to air from the production<br />

process of Rantasalmi Oy. Raw material and<br />

product transportation cause some greenhouse gas<br />

emissions to air, mainly in form of carbon dioxide.<br />

Combustion process of the road transportation vehicles<br />

generates harmful compounds to nature and<br />

health such as nitrogen oxides, sulphur dioxide, carbon<br />

monoxide, hydrocarbons and particles. Part of<br />

the product transportation is done by railway.<br />

Areas to be developed:<br />

• Consumption of electricity<br />

• Replacing equipment with less consuming ones<br />

• Determining a possibility to use eco-electricity<br />

• Transportation<br />

• Increasing an external forklift service<br />

Emissions to soil and water system<br />

There are no harmful emissions to soil or water system<br />

from the production process. Waste water from<br />

social premises disposed to municipal sewer.<br />

The ground of the industrial area and nearby fresh<br />

water wells have been inspected in case of an earlier<br />

wood preservative emission. No contamination of<br />

soil has been found.<br />

Use of chemicals<br />

Most significant negative environmental aspect<br />

is the use of wood protective liquid and adhesive<br />

which can cause harmful emission to environment<br />

and health. Preservation of wood material during<br />

production has been decreased and raw materials<br />

have been acquired already preserved. Company has<br />

also constantly tried to decrease the use of impregnated<br />

wood. Environmentally hazardous adhesive are<br />

used in finger joints, although the volume of use is<br />

small.<br />

Area to be developed:<br />

• Collection system of impregnated wood (Demolite)<br />

Use of natural resources<br />

The aim in procurement of materials is to use renewable<br />

and recyclable materials such as wood, linen<br />

paper and board. Degree of domestic origin in used<br />

wood material is 95 %. Rock wool insulation has<br />

been replaced with linen insulation where ever it’s<br />

possible. Paper and board have replaced plastic as<br />

packing material.<br />

Around 14 tons of landfill waste is generated in Rantasalmi<br />

Oy annually. The amount of wood material<br />

loss and waste seems to be large.<br />

Areas to be developed:<br />

• Utilization of by-products (good quality wood<br />

waste) in stead of energy use<br />

• Standard for packing material for subcontractors<br />

and suppliers (less plastic packing)<br />

• Recycling paper and board waste in stead of energy<br />

use<br />

• Checking and developing the sorting of wastes<br />

• Internal recycling and reuse of all material<br />

Noise<br />

Sawdust vacuum extractors cause some noise and<br />

complaints have been made because of that. Transport<br />

traffic causes also noise but no complaints have<br />

been made yet.<br />

Area to be developed:<br />

• Encapsulation and placing of sawdust vacuum<br />

extractors<br />

Recommended proceedings<br />

There are some issues in material use and waste management<br />

that need developing. Production generates<br />

dry and shaven wood waste which at the moment<br />

goes to energy use. The volume of waste has not been<br />

documented. Some sort of utilizations should be<br />

considered for the waste wood inside the company<br />

or in other companies in the area.<br />

Part of the adhesive in use is resorcinol resin adhesive,<br />

which contains formaldehyde based hardener.<br />

The amount of hardener used annually is some<br />

61

---

120 kg. Product development of adhesives and other<br />

chemicals should be monitored and replace harmful<br />

products with less harmful if possible.<br />

Most significant negative environmental aspect<br />

is the use of wood protective liquid and adhesive<br />

which can cause harmful emission to environment<br />

and health.<br />

Preservation of wood material and use of impregnated<br />

of wood has been decrease. Linen insulation<br />

has replaced rock wool insulation when possible.<br />

Making new less harmful choices and developing<br />

operation model should be continued.<br />

The origin of electricity should be taken into account<br />

when purchasing energy and green electricity<br />

should be favoured. Sawdust vacuum extractors are<br />

causing some noise and they should be placed differently<br />

and encapsulated.<br />

Need for further clarification<br />

Replacing lamella beams with dried beams (logs),<br />

which affect the use and volume of adhesive. This<br />

would also decrease possible formaldehyde emissions<br />

to indoor air.<br />

• Joining the Demolite – recycling system for impregnated<br />

wood<br />

• Documentation of the volume of waste wood and<br />

possibility to decrease the volume<br />

Results of the environmental audit in Sil-Kas Oy<br />

The business concept of the company is based on<br />

further processing of timber to high quality halffinished<br />

products for door and window industry.<br />

The further processing is made by removing flaws<br />

from the raw material and finger jointing the product<br />

using as high quality as possible. Thereby e.g.<br />

window frames are extremely durable. In production<br />

there is also an optimization system whereby the goal<br />

is to have as high end product yield as possible.<br />

Positive environmental aspects<br />

Products and production of Sil-Kas Oy are environmental<br />

friendly. No surface treatment is used in<br />

products, no harmful chemicals are used and there<br />

are no harmful emissions from production.<br />

Raw materials in use are renewable, recyclable and<br />

domestic. Utilization of material is efficient and raw<br />

material purchased is ready for use (sawed and dried).<br />

Reject material is finger jointed after removing flaws.<br />

Second grade timber that company cannot use itself<br />

goes also to a carpentry company nearby.<br />

Negative environmental aspects<br />

Production capacity is underutilized at the moment.<br />

Co-operation with other companies in the area should<br />

be developed to intensify the utilization of production<br />

machines. There have been some experiments of<br />

finger jointing other companies’ waste wood.<br />

At the moment saw dust generated in production<br />

goes to energy use at some other locality. Possibilities<br />

to utilize the saw dust locally should be studied. Saw<br />

dust is conveyed to a silo which leaks and there for<br />

there is saw dust loose in the courtyard. Possibility<br />

to convey saw dust to a special container should be<br />

considered.<br />

Results of the environmental audit in Myllys Ky<br />

The main environmental aspects of Myllys Ky are<br />

emissions to air and soil. Emissions to air can be<br />

decreased by minimizing fuel consumption and by<br />

the choice of used fuel quality. Means to decrease<br />

fuel consumption are economical driving style, right<br />

choice transport equipment between different tasks<br />

and keeping vehicles in good condition. The use of<br />

bio diesel should also be considered in the future.<br />

Training of personnel should be increased if possible,<br />

e.g. economical driving, emissions and environmental<br />

impacts of transportation. Replacing old<br />

transportation equipment with new ones would also<br />

decrease emissions.<br />

Washing of vehicles generates emissions to soil. A<br />

proper washing pit should be made. Central Association<br />

of Gas and Oil in Finland has a list of approved<br />

washing agents for service station washing plants.<br />

Oils and lubricants in use create also an emission<br />

risk to soil. Therefore waste management, especially<br />

storing of hazardous waste, should be developed.<br />

Special attention should be paid to chemical safety,<br />

primarily right use and storing of chemicals.<br />

Transportation causes noise and heavy transport traffic<br />

can cause ground vibration. Vehicles and forklift<br />

are moved at the service hall around the clock. Noise<br />

could be minimized by planning the schedules of<br />

traffic better. Keeping vehicles and specially tires in<br />

good condition and replacing old vehicles with new<br />

ones could also decrease noise.<br />

Results of the environmental audit in<br />

JK-Terämet Ky<br />

Management of environmental issues is not separated<br />

from other task in the company. Company’s<br />

environmental impacts are slight. Material use is<br />

62

---

economical and environmentally efficient. There are<br />

only minor harmful metallic dust emissions to air.<br />

Sorting and recycling of wastes and hazardous wastes<br />

are taken care of.<br />

Tool service reduces a need for new blades, bits or<br />

cutters and therefore some natural resources and<br />

energy are saved.<br />

Current local exhaust ventilation is not adequate if<br />

operation expands. When renovating the ventilation<br />

system the possibility to filter exhaust air should be<br />

studied.<br />

Other recommended actions are joining the collective<br />

waste management and hazardous waste collection<br />

possibly arranged by the Eco-Industrial Park.<br />

When choosing new materials and equipment the<br />

environmental impacts should also be taken into<br />

account.<br />

Results of the environmental audit in<br />

Carpentry Company Korpihonka<br />

Management of environmental issues is not separated<br />

from other task in the company. Company’s<br />

environmental impacts are small. Material use is<br />

economically and environmentally efficient. There<br />

are no harmful emissions and no hazardous wastes<br />

are generated.<br />

The main environmental aspects of Carpentry Company<br />

Korpihonka are positive. There were no proposed<br />

corrections found during the audit. Domestic<br />

raw material comes from a company in the same industrial<br />

area and the adhesive used is water-diluted.<br />

Wood waste which goes to private use at the moment<br />

could possibly be utilized for energy use at the<br />

industrial area. Some other utilization way could be<br />

developed for large-size part of the waste wood. For<br />

example one possibility could be small-size company<br />

gifts for the Park.<br />

Possible gains from joining the Eco-Industrial Park<br />

could be e.g.:<br />

• With collective waste management sorting of<br />

wastes will be more clear and waste management<br />

becomes easier (own container for different waste<br />

components),<br />

• Adequate management of hazardous waste would<br />

been ensured with collective hazardous waste management<br />

in the Park,<br />

• Some more suitable raw material could be found<br />

inside the Park and company could take part in<br />

developing new products of the waste wood generated<br />

by other companies in the area.<br />

10.1.5 Energy audits in the Companies<br />

For the two biggest companies (Rantasalmi Oy<br />

and Sil-Kas Oy) in the area was carried out Motiva<br />

model energy audits. For the four companies (Psl<br />

Raitaranta, Psl Korpihonka, Kuljetusliike Myllys Ky<br />

ja JK-Terämet Ky) which are operating in the same<br />

building was carried out simpler Walk-Through-<br />

Energy Audit.<br />

Results of the energy audit of Rantasalmi Oy<br />

The main results of the energy audits were:<br />

Heating energy<br />

The heating energy consumption of the different<br />

buildings in the real estate in the year 2005 was<br />

1 546 MWh and for the building cubic meter 34,4<br />

kWh / r-m³, a.<br />

It was not found profitable heating energy sawing<br />

possibilities. The energy efficiency of the building<br />

T2-3 is very poor and if it will be demolished, the<br />

heating energy amount will reduce and 900 – 1 100<br />

i-m³/a of wood waste will be sawed. This could be<br />

sold for energy use elsewhere<br />

Electricity<br />

The electricity consumption of the real estate in the<br />

year 2005 was 1 128 MWh/a. Based on that the specific<br />

consumption per building cubic meter is 25<br />

kWh / b-m³, (when the volume is 45 000 m³ ).<br />

In the industrial buildings the specific consumption<br />

per building cubic meter is not very good indicator<br />

to investigate energy consumption. The better indicator<br />

would be the electricity consumption per end<br />

product, for example produced wall square meter<br />

or living square meter. Because Rantasalmi Oy produces<br />

different types of log houses and saunas this<br />

types of indicator is quite difficult to define. Further<br />

more the comparable values of the similar type of the<br />

companies were not available.<br />

It was not found profitable electricity sawing possibilities.<br />

From the hourly electricity consumption<br />

values it was seen that the consumption by nights<br />

when there is no production, the energy consumption<br />

was extremely low. From that it can be said that<br />

there is no electricity loses by nights and the base<br />

63

---

load is low. So it is better to try to keep the electricity<br />

consumption as low level as it is nowadays and the<br />

energy efficiency have to be one factor when buying<br />

new machines and building new buildings.<br />

When buying electricity in the future it would be<br />

better to divide the contract for couple of parts. In<br />

that way the risk will be divided and possibility that<br />

the whole amount of bought electricity for one year<br />

would be too expensive.<br />

• By dimensioning ducts in the right way.<br />

• By using fans and motors which have a good energy<br />

efficiency.<br />

• By locking fan use with machine use or by making<br />

turn of the fan as easy as possible by locating<br />

switches best possible places.<br />

The insulation of the building T4-5 is poor and<br />

energy consumption per cubic meter is high. The<br />

insulation and sealing of the roof should be better.<br />

Nowadays the green energy (electricity produced by<br />

renewable energy sources) is not bought. The extra<br />

price for green energy is nowadays only 1,7 €/MWh,<br />

which means 1 870 € (2,6 %) extra cost per year.<br />

Using the green electricity would be recommended<br />

in the Eco Industrial Park.<br />

If some modernizations will be made in the production<br />

the possible change in the electricity peak level<br />

should be checked and input for price discussed with<br />

energy supplier.<br />

In the winter time when peak electricity consumption<br />

price is high if some high power devices are in use,<br />

should some other devices be turned of if possible.<br />

In the future when new buildings or renovations will<br />

be made the controlling and arrangement of the lighting<br />

croups should be taken in the consideration.<br />

Especially the lights should be able to turn of when<br />

there are no employees in some specific area.<br />

When buying new compressors the most energy efficient<br />

model is the type with frequency converter.<br />

These are available over 7 kW model size but those<br />

are approx. 30 % more expensive than conventional<br />

models.<br />

One action that should be made is to install locks for<br />

compressed air pipelines for the machines which are<br />

not in all the time in use.<br />

Vacuum extractors for the timber dust are most often<br />

the highest energy electricity consumers. The easiest<br />

way is to turn off the extractor when machine tools<br />

are not in use.<br />

Some other ways to reduce energy consumption of<br />

vacuum extractors are as follows:<br />

• By installing locking mechanisms for vacuum ducts.<br />

• By using special ducts which are meant for vacuum<br />

ducts for timber dust. These ducts don’t<br />

have too abrupt curves or leakages.<br />

Picture of the hall T4<br />

When improving sealing and insulation of the roof<br />

the escape of war air will reduce from 0,5 times per<br />

hour to 0,25 times per hour and heating energy<br />

consumption will reduce 47 MWh ( 1 175 €/a) per<br />

year.<br />

Water<br />

The specific consumption of the water of the real<br />

estate in the year 2005 was 11 dm³ / building-m 3 ,a.<br />

This is very low value. In the review it was not found<br />

a way to reduce water consumption.<br />

Results of the energy audit of Sil-Kas Oy<br />

Heating<br />

When auditing the heating water temperature in<br />

the radiators of the timber dry-house was +60°C<br />

although the outside temperature was +1°C. Because<br />

the dry house is not in the use the only purpose to<br />

heat is that the heating water will not freeze.<br />

We suggest that the doors will be well closed during<br />

winter time and temperature of the circulating heating<br />

water will be reduced as low as to 20 °C. During<br />

summer time the heating water circulating pumps<br />

should be closed. By these actions heating energy<br />

consumption will reduce approx. 10 % in the year,<br />

22 MWh, worth of over 600 €/yr. The circulating<br />

pump could be off for 3 000 hours per year.<br />

64

---

Electricity<br />

By the review it seemed that it should be profitable<br />

to change the electricity transfer tariff.<br />

To be able to change the transfer tariffs to time based<br />

tariffs it is needed to change of main fuses to 3 x<br />

200 amperes, which is the biggest ones allowed time<br />

based tariffs.<br />

In the year 2005 the biggest measured one hour peak<br />

has been 103 kW, which means 160 amperes.<br />

In the audit a broken compensation battery was<br />

found and needs to be changed.<br />

We recommend that the transfer tariff will be changed<br />

to 3 x 200 A seasonal tariff.<br />

Change of the electricity transfer tariff 3 x 200 A seasonal tariff<br />

Savings<br />

Gross consumption<br />

Expenses Saving of CO 2<br />

- electric power 0 MWh/a 2 947 €/a 0 t<br />

Investment costs 75 €<br />

Pay back time<br />

0,03 a<br />

Nowadays the green energy (the electricity produced<br />

by renewable energy sources) is not bought.<br />

The extra price for green energy is nowadays only<br />

1,7 €/MWh, which means 442 € extra cost per<br />

year.<br />

Using the green electricity would be recommended<br />

in the Eco Industrial Park.<br />

Nowadays there is the same amount of lamps in the<br />

whole hall although part of the hall is only in storage<br />

use. In the future it would be recommended<br />

that in the storage area part of the lamps could be<br />

uninstalled. By this energy saving could be about<br />

10 MWh/a.<br />

There are some electrical extra heaters in use although<br />

the building is connected to the central heating.<br />

These should not be used.<br />

Nowadays the air compressor works part of the time<br />

when it is not needed. When buying new compressors<br />

the most energy efficient model is the type with<br />

frequency converter. In this size the compressors<br />

with frequency converter is only 10…15 % more<br />

expensive. This type of compressor would save electricity<br />

25 MWh/a. The bay pack time would be one<br />

to two years.<br />

Vacuum extractors for the timber dust are most often<br />

the highest energy electricity consumers. The easiest<br />

way is to turn off the extractor when machine tools<br />

are not in use. Locking mechanisms for vacuum<br />

ducts should also be installed. By these actions the<br />

energy saving could be 3…6 MWh/a.<br />

Results of the energy audit in the Transport<br />

company Myllys Ky, JK-Terämet Ky, Carpentry<br />

company Korpihonka and Carpentry Company<br />

Raitaranta<br />

All the companies mentioned above are situated in<br />

the same building.<br />

Heating<br />

The heating efficiency of the hall could be improved<br />

by mounting control valves for all heat exchanger<br />

fans. This could improve the heat balance in the hall.<br />

The regular cleaning of the heat exchanger improves<br />

efficiency. This should be done every year before<br />

winter.<br />

The heat distribution room erection should be finished.<br />

The insulation of the building is not sufficient compared<br />

to nowadays standards (walls, roof, floor, windows).<br />

Unfortunately modernization of the building<br />

is not profitable if the investment should be paid<br />

back by the energy savings.<br />

Electricity<br />

For the electricity is paid higher first class electricity<br />

tax tariff. (0,743 snt/kWh alv. 0 %). All the companies<br />

despite of Myllys belongs to the electricity<br />

tax tariff II 0,453 snt/kWh alv. 0 %). The tax tariff<br />

change is recommended.<br />

Green electricity is not in use, but green electricity<br />

is recommended.<br />

65

---

10.1.6 Environmental policy of the Rantasalmi Eco-Industrial Park<br />

Environmental policy of the Rantasalmi Eco-Industrial Park<br />

was signed on 14th of March 2006. Photo Timo J. Lehtonen<br />

66

---

10.1.7 The environmental programme<br />

for the eco-industrial park<br />

It has been done an environmental programme for<br />

the eco-industrial park with four objectives for years<br />

2006 - 2008. The objectives are the increasing of material<br />

usage efficiency, increasing the energy efficiency,<br />

developing the environmental protection in the<br />

industrial area and elsewhere in near area and increasing<br />

the attractiveness and safety of industrial area.<br />

10.1.8 Environmental training and<br />

events<br />

The wood industry seminar<br />

The real estate company Silva organized the wood<br />

industry seminar in Rantasalmi on 28 th September,<br />

2005. The lecturers in the seminar were:<br />

- Pekka Salonen , Program Manager of PuuSuomi<br />

-program: “ Review of the situation in wood business<br />

and development in the future”<br />

- Timo Holmberg, Office Manager, Rejlers Oy:<br />

“Goals for Eco Industrial Park to year 2015”<br />

The topic of general conversation was “Companies<br />

expectations about the Eco Industrial Park”.<br />

The Eco-Industrial Park seminar<br />

The Eco-Industrial Park seminar was organized in the<br />

Lakeland Centre Rantasalmi on 14 th – 15 th March,<br />

2006. The environmental policy and the Park’s founding<br />

document were signed in the seminar.<br />

The <strong>report</strong> “Eco-industrial parks – A <strong>report</strong> for the<br />

eco-industrial park project at Rantasalmi, South-Savo,<br />

Finland” was published in the seminar.<br />

The EIP seminar was also seminar of Finnish society<br />

for Industrial Ecology: Eco-Industrial Park and<br />

Industrial Symbiosis – Industrial Ecology in Practice.<br />

The main lecturer was Erling Pedersen from Kalundborg,<br />

Denmark. There where 46 participants in the<br />

seminar.<br />

The woodworking exhibition<br />

Educational trip to woodworking exhibition was<br />

arranged on 27 th – 28 th November 2006. Excursion<br />

included also a visit to a tool machining company<br />

and a visit to the Jartek Group. Also ideas for the<br />

follow-up projects goals were created. There were 13<br />

participants in the trip.<br />

Laura Saikku presented her work for the background <strong>report</strong><br />

of eco-industrial parks. Photo Timo J. Lehtonen<br />

Environmental training<br />

The first environmental training session for all the<br />

employees of Eco-Industrial Park member companies<br />

was held in Rantasalmi Oy on 24 th November 2006.<br />

There were participants from all of the companies of<br />

the area, altogether 55 workers. For example the following<br />

issues were handled in the training: definition<br />

of EIP, its benefits and weaknesses and the establishment<br />

documents, policy and objectives of the park.<br />

10.1.9 Information and marketing<br />

It was made an information plan for the Rantasalmi<br />

EIP in autumn year 2005. Most of the proceedings<br />

in the plan have come true. E.g. eco-industrial park<br />

leaflets and posters both in Finnish and English has<br />

been produced, an information map of the are, a<br />

logo, DVD etc. An info board of the area is in preparation.<br />

10.1.10 Life cycle assessment of<br />

example product<br />

It was made a life cycle assessment of an EkoRex wall<br />

structure. The phases of the wall structure life cycle<br />

were specified as follows:<br />

• The production of the materials/components<br />

• The manufacturing in the Rantasalmi industrial<br />

area<br />

• The transportation of the materials to construction<br />

place<br />

• The usage<br />

• The removal from use<br />

67

---

The EkoRex is a log structure which consists of outer<br />

wall log, wood fibre insulation material, air-proof<br />

paper and interior log panel. In the LCA the EkoRex<br />

structure was compared to two other wall structures:<br />

A wood frame structure with brick and block<br />

of lightweight aggregate concrete (a light clay brick<br />

with PU-insulation) structure.<br />

When comparing the environmental impacts of used<br />

materials of different wall structures, EcoRex-structure<br />

was clearly the best one. The most important<br />

factor for that was the lightness of EkoRex structure.<br />

The weight of EkoRex is only about ¼ of the weight<br />

of the compared wall structures.<br />

When comparing the whole environmental impacts<br />

of the wall structures it was found that there is not<br />

very big difference between the different structures.<br />

The reason for that is that the environmental impacts<br />

of the use phase are very significant, about 90 % of<br />

the all impacts during the life cycle. The coefficient<br />

of thermal transmittance of EkoRex is a slight lower<br />

than the other structures and for that reason, EkoRex<br />

was slightly better than the other ones.<br />

10.1.11 Continuation of project<br />

The follow-up application was prepared during the autumn.<br />

The application was accepted in December by<br />

the Regional Council of Etelä-Savo - the project worth<br />

of 99.800 € will start at the beginning of 2007.<br />

The aims of the follow-up project are :<br />

• improving of the operational environment of the<br />

EIP<br />

• developing and marketing the area<br />

• intensifying the co-operation of the companies in<br />

the park<br />

• making the material use more efficient and reducing<br />

the amount of landfill waste<br />

• starting international co-operation and also transferring<br />

experiences and education.<br />

10.1.12 Concluding remarks<br />

Rantasalmi eco-industrial park project carries out<br />

improvements in the area. Rantasalmi eco-industrial<br />

park also leads the way in planning of eco-industrial<br />

parks in Finland. It serves as an example of creating<br />

new business opportunities for small and mediumsized<br />

enterprises through cooperation. It also brings<br />

in a new political measure to develop rural areas like<br />

Rantasalmi in an ecologically, socially and economically<br />

sustainable manner.<br />

10.2 Pursiala eco-industrial<br />

park in Mikkeli<br />

The first information and discussion meeting of the<br />

inventory project was held on 17 th January 2006<br />

to establish an eco-industrial park in Pursiala area.<br />

Result of the meeting was that the company interviews<br />

were decided to be done. Fifteen companies<br />

operating in Pursiala area were interviewed between<br />

January to March 2006.<br />

The companies were invited to the second meeting<br />

of EIP Pursiala on 13 th June 2006. Five companies<br />

participated the meeting and they were interested in<br />

taking part of the project. It was agreed that Rejlers<br />

Oy would make the project plan and the budget of<br />

the project whereupon the companies were asked to<br />

express their willingness to participate in the project.<br />

The third meeting was arranged on 15 th August 2006.<br />

In the meeting the project plan was prepared. Three<br />

main themes were selected and the specified plan was<br />

based on those themes. The main themes are:<br />

• increasing the co-operation between the companies<br />

• developing the pro-environmental entrepreneurship<br />

• ecologically produced energy and energy efficiency<br />

The project plan has been made and it will be administrated<br />

by the Business Development Centre of<br />

Mikkeli (Miset Oy). The Regional Council of South<br />

Savo accepted the project in it’s meeting on 13 th of<br />

November 2006. A total budget of the project is<br />

87 500 € and a share of the companies is 12 000 €.<br />

A share of the allowances of the project’s costs are 70<br />

%. A share of EU financing is 65 % of the project’s<br />

public financing.<br />

The companies participating the project are Etelä-<br />

Savon Energia Oy, G-levy & Puu Oy, Mikkelin Betoni<br />

Oy, Mikkeli City Estate Administration, Mikkeli<br />

City Water Plant, Mikkelipuisto ry, Kenkävero,<br />

Misawa Homes of Finland Ltd, Mölnlycke Health<br />

Care Oy, Lifa Air Ltd, Puutimpurit Oy, Suur-Savon<br />

leipomo and SWM-Wood Oy.<br />

68

---

10.3 Using the eco-industrial<br />

park concept in<br />

evaluation of the results<br />

of VETA-project in<br />

Ödenskog industrial area<br />

Östersund<br />

The work in Odenskog was concluded by an evaluation<br />

of the environmental work in the area. The evaluation<br />

was made of Sweco Viak Ab together with the<br />

interest group in Odenskog and had two purposes;<br />

partly to forward experiences and learnings to other<br />

eco-industrial parks within the EU but also to evaluate<br />

whole project in Odenskog and the work of the interest<br />

group. The information achieved from the evaluations<br />

will also be forwarded to the membership companies<br />

in Odenskog and assist the decision of how to continue<br />

the work after the EU financed project is over.<br />

The method used for the evaluation was workshops<br />

in small groups and the participants were some of<br />

the environmental coordinators in the area, representatives<br />

for companies that have committed to<br />

the VETA-model and the board of directors for the<br />

interest group.<br />

Down below are some of the aspects of the environmental<br />

work in Odenskog that were discussed.<br />

The inspiration lists with concrete ideas of things<br />

to do for the environment, supplied by the interest<br />

group, have been very good.<br />

The most appreciated events kept, have been the<br />

meetings between environmental coordinators in<br />

the area together with the breakfast meetings (open<br />

meetings where different environmental issues have<br />

been discussed).<br />

It has been good to have the interest group as a uniting<br />

and neutral part for the environmental work<br />

instead of, for example, one of the environmental<br />

coordinators from any of the businesses in the area.<br />

Getting financing from EU sometimes controls too<br />

much. It gives the chance to do a lot of good things<br />

but it can also prevent from doing the right priorities.<br />

A network organisation for the environmental coordinators<br />

in the area is very important for exchange<br />

of experience.<br />

The big challenge for Odenskog in the future is to<br />

get a uniting, neutral part that survives on its own<br />

and doesn´t depend on external financing.<br />

69

---

11. EcoStudies<br />

EcoStudies-osiosta on vastannut Helsingin yliopiston<br />

Ruralia-Instituutin Mikkelin yksikkö, joka on<br />

ainoa yliopistollista luomualan opetusta antava yliopistoyksikkö<br />

Suomessa. Yksikkö aloitti luomualan<br />

perusopetuksen EcoStudies – ohjelmalla vuonna<br />

2001. EcoStudies- hanke pyrkii laajentamaan luonnonmukaisen<br />

maa- ja elintarviketalouden opintoja<br />

kandidaatti- ja/tai maisteriohjelmaksi. Helsingin yliopiston<br />

Ruralia-Instituutin Mikkelin yksikkö sisältyy<br />

osana Mikkelin yliopistokeskuksen toimintaan.<br />

Hankeosiota johtivat tutkimusjohtajat Jyrki Aakkula<br />

1.8.2004-31.12.2005 ja Jouni Kujala 1.12006-<br />

31.7.2007 ja sen käytännön suunnittelusta vastasi<br />

erikoissuunnittelija Jukka Rajala. EcoStudies-kursseja<br />

suunnittelivat opintosuunnittelijat Anu Heikkilä, Aija<br />

Taskinen ja Ritva Mynttinen sekä erikoissuunnittelija<br />

Marjo Särkkä-Tirkkonen. Ammattikorkeakouluselvitystä<br />

laati opintosuunnittelija Ritva Mynttinen.<br />

Suomesta puuttui jatko-opiskelijoille suunnattu luomualan<br />

kurssitarjonta. Siksi on tarpeen kehittää tärkeistä<br />

ajankohtaisista aiheista nousevaa jatkokoulutustarjontaa,<br />

jossa hyödynnetään Helsingin yliopiston<br />

ja Mikkelin yliopistokeskuksen ja Keskipohjolan<br />

alueen vahvuuksia.<br />

Opiskelijavaihtoa Keskipohjolan eri osien välillä on<br />

tarpeen kehittää, jotta voidaan hyödyntää olemassa<br />

olevaa osaamista tehokkaammin ja tiivistää näiden<br />

alueiden välistä yhteistyötä.<br />

11.1 Tavoitteet<br />

Hankkeen tavoitteena oli<br />

1) Suunnitella ja rakentaa toimintamuotoja, jotka<br />

tukevat<br />

a) luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden<br />

tai siihen läheisesti liittyvien alojen jatko-opiskelua<br />

sekä suunnitella ja järjestää 1-3<br />

jatko-opintokurssia, mahdollisesti yksi kussakin<br />

Pohjoismaassa Keskipohjolan alueella kyseisen<br />

alueen tutkimus- ja opetustoiminnan<br />

vahvuuksia hyödyntäen<br />

sekä<br />

b) Keski-Pohjolan alueen korkeakoulujen opiskelijavaihtoa<br />

luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden<br />

alalla tai siihen läheisesti liit-<br />

tyvillä aloilla. Tavoitteena oli luoda Ruotsin<br />

ja Norjan korkeakouluopiskelijoille mahdollisuus<br />

osallistua vähintään yhteen (5-10 op.)<br />

yliopiston luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden<br />

opintojaksoon Suomessa.<br />

2) Rakentaa edellä mainittujen tavoitteiden suunnittelussa<br />

ja toteuttamisessa tarpeellinen verkosto<br />

Pohjoismaissa, erityisesti Keskipohjolan alueella<br />

(mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimusasemat,<br />

paikalliset, luonnonmukaisen maaja<br />

elintarviketalouden alalla toimivat yritykset).<br />

Hankesuunnitelmassa oli mainittu, että kohdassa<br />

1) mainitut toimintamuodot (jatko-opintokurssit ja<br />

opiskelijavaihto) voivat saada uusia muotoja, mikäli<br />

syntyneen verkoston kanssa käydyissä neuvotteluissa<br />

ilmenee, että tavoitteisiin päästään tarkoituksenmukaisemmin<br />

joillakin muilla tavoilla.<br />

11.2 Kohderyhmä<br />

Hankkeen kohderyhmän muodostivat luonnonmukaisen<br />

maa- ja elintarviketalouden tai siihen<br />

läheisesti liittyvien alojen jatko-opiskelijat tai jatkoopiskelijoiksi<br />

pyrkivät ja muut luomututkimuksen<br />

parissa työskentelevät akateemiset Keskipohjolassa<br />

ja Pohjoismaissa.<br />

Hankkeen toisen kohderyhmän muodostivat potentiaaliset<br />

opiskelijavaihtoon mukaan tulevat opiskelijat<br />

erityisesti Keskipohjolan alueelta.<br />

11.3 Tulokset<br />

11.3.1 Kurssit ja tutkijakoulu<br />

Neuvotteluja täydennyskoulutuskurssien järjestämisestä<br />

käytiin agroekologian professori Juha Heleniuksen,<br />

ekologisen kasvintuotannon vt. professori<br />

Helena Kahiluodon, ekologisen kasvintuotannon<br />

professori Kari Saikkosen sekä kotieläinten hyvinvoinnin<br />

professorin Anna Valrosin kanssa ja vt. professori<br />

Satu Raussin kanssa.<br />

Suunnittelukokouksiin on osallistunut lisäksi myös<br />

opintosuunnittelijat Ritva Mynttinen, Anu Heikkilä<br />

70

---

sekä Aija Taskinen sekä osin tutkimusjohtaja Jouni<br />

Kujala.<br />

Hankkeessa päädyttiin suunnittelemaan jatkokoulutuskursseja<br />

seuraavilta aihealueilta:<br />

1. Agroekologia luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden<br />

perustana<br />

2. Luonnonmukainen kasvintuotanto<br />

3. Kotieläinten hyvinvointi<br />

Kullekin aihealueelle muodostettiin suunnitteluryhmät,<br />

jotka jatkoivat kurssien yksityiskohtaisempaa<br />

suunnittelua kokoontuen useisiin kokouksiin.<br />

Hankkeessa suunniteltiin neljä kurssia. Kursseista<br />

toteutettiin kolme kurssia. Toteutetut jatko-opintokurssit<br />

olivat ensimmäiset Suomessa järjestetyt luomualan<br />

jatko-opintokurssit ja ensimmäiset ko aihepiiristä<br />

pohjoismaissa järjestetyt jatko-opintokurssit.<br />

Agroekologia<br />

Agroekologian alalta toteutettiin jatko-opintokurssi<br />

Sustainable Nutrient Economy in Agro-Food Systems-<br />

An Industrial Ecology Approach 5-9.3.2007. Kurssin<br />

laajuus oli 5 opintopistettä.<br />

Kurssia koskeva rahoitushakemus jätettiin Nordforskille<br />

huhtikuussa 2006. Heinäkuussa hakemukseen<br />

saatiin kielteinen päätös. Kurssi päätettiin kuitenkin<br />

järjestää omin varoin pohjoismaisena yhteistyönä.<br />

Uusi rahoitushakemus kurssilaisten kustannusten<br />

kattamiseksi jätettiin Nordforskille syyskuun haussa.<br />

Siihenkin saatiin kielteinen päätös. Kurssi oli<br />

suunniteltu järjestäväksi jo lokakuussa 2006, mutta<br />

kurssia ei kuitenkaan voitu toteuttaa opiskelijoiden<br />

vähäisyyden takia (10 kpl). Kurssi päätettiin siirtää<br />

maaliskuulle 2007.<br />

Kurssin vastuuopettajana toimi prof. Juha Helenius<br />

Helsingin yliopiston Soveltavan biologian laitokselta.<br />

Kurssin yhteistyökumppaneita olivat mm pohjoismaisen<br />

NOVA Agroasis-verkoston yliopistot:<br />

Ruotsin maatalousyliopiston SwOFF-tutkijakoulu<br />

(SwOFF, the Swedish Research School in Organic<br />

Farming and Food Systems, Swedish University of<br />

Agricultural Sciences ja Tanskan maatalousyliopisto<br />

SOAR-tutkijakoulun (SOAR, the Research School<br />

for Organic Agriculture and Food Systems, the Royal<br />

Veterinary- and Agricultural University (KVL) sekä<br />

Tampereen yliopiston Kauppakorkeakoulun tutkimus-<br />

ja koulutuskeskus Sygergoksen tutkimusjohtaja<br />

tri Jouni Korhonen.<br />

Agroekologian kurssilaiset tilavierailulla. Kuva: Jukka Rajala<br />

Kurssit opettajat tulivat näistä yhteistyöyliopistoista<br />

ja kotimaasta.<br />

Kurssi pidettiin 5-9.3.2007, jolloin kurssille osallistui<br />

15 opiskelijaa, jotka olivat erittäin tyytyväisiä<br />

kurssin sisältöön, opetukseen ja järjestelyihin.<br />

Markkinoinnissa keskeinen väline oli kurssille laadittu<br />

internetsivusto http://www.ecostudies.fi/doctoral_sustainable.htm<br />

.<br />

Kurssin on hyväksynyt NOVA Agroasis-ryhmän<br />

laitokset osaksi ryhmän jatko-opintokursseja sekä<br />

Tampereen yliopisto Teollisen ekologian opiskelijoiden<br />

jatkokoulutuskurssiksi.<br />

Kasvintuotanto<br />

Hankkeessa suunniteltiin luonnonmukaisen kasvintuotannon<br />

syventävä kurssi LUOMU12 Current<br />

Questions in Organic Plant Production, 8 op. Kurssi<br />

suunniteltiin järjestäväksi joka toinen syyslukukausi<br />

luonnonmukaisen kasvintuotannon syventävien<br />

opintojen kurssina, jota markkinoidaan myös jatkoopiskelijoille.<br />

Kurssin vastuuopettajaksi nimettiin<br />

prof. Kari Saikkonen MTT:ltä. Kurssia markkinoitiin<br />

alkuvaiheessa perusaine-opiskelijoille. Vuonna<br />

2006 kurssia ei kuitenkaan voitu toteuttaa liian<br />

vähäisen osanottajamäärän takia. Lisäksi Helsingin<br />

yliopiston ja MTT:n yhteistyösopimus prof. Kari<br />

Saikkosen työpanoksen käyttämisestä yliopisto-opetukseen<br />

päättyi elokuun lopussa ja uusi sopimus saatiin<br />

vasta keväällä 2007. Seuraavan kerran ko kurssi<br />

on opetustarjonnassa syyslukukaudella 2008 http://<br />

www.ecostudies.fi/english_studies.htm<br />

Kotieläinten hyvinvointi<br />

Kotieläinten hyvinvointiin liittyvät jatko-opintokurssit<br />

katsottiin tärkeiksi painopistealoiksi, koska<br />

71

---

aihe on melko uusi ja sen merkitys on kasvava sekä<br />

siltä puuttui jatkokoulutus kokonaan.<br />

Jatko-opintokurssi Assessing Animal Welfare suunniteltiin<br />

ja toteutettiin 15-21.5.2006 yhdessä kotieläinten<br />

hyvinvoinnin tutkijakoulun kanssa. Kurssin<br />

laajuus oli 5 opintopistettä. Kurssia markkinoitiin<br />

pääosin sähköisesti eri sähköpostilistoja hyväksikäyttäen<br />

mahdollisille kohderyhmille. Markkinoinnissa<br />

keskeinen väline oli kurssille laadittu internetsivusto<br />

http://www.ecostudies.fi/doctoral_assessing.htm .<br />

Kurssille osallistui 33 kurssilaista. Kurssin ulkomaiset<br />

opettajat tulivat Kanadasta, Tanskasta ja Itävallasta.<br />

Kurssin johtajana toimi vt prof. Satu Raussi. Opiskelijat<br />

pitivät kurssia erittäin antoisana, hyödyllisenä ja<br />

opettajia asiantuntevina. Kurssin etukäteislukemista<br />

toivottiin saatavan aikaisemmin luettavaksi.<br />

Jatko-opintokurssi Animal Ethics suunniteltiin ja<br />

toteutettiin 4-8.6.2007 yhdessä kotieläinten hyvinvoinnin<br />

tutkijakoulun kanssa. Kurssin laajuus oli 5<br />

opintopistettä. Kurssia markkinoitiin pääosin sähköisesti<br />

eri sähköpostilistoja hyväksikäyttäen mahdollisille<br />

kohderyhmille. Markkinoinnissa keskeinen väline<br />

oli kurssille laadittu internetsivusto http://www.<br />

ecostudies.fi/animal_ethics.htm . Kurssille osallistui<br />

20 opiskelijaa. Kurssin ulkomaiset opettajat tulivat<br />

Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta. Kurssin johtajana<br />

toimi prof. Anna Valros. Opiskelijat pitivät kurssia<br />

erittäin antoisana ja opettajia asiantuntevina.<br />

Tutkijakoulu<br />

Alun perin hankkeessa suunniteltu tutkijakoulun<br />

toimintaa ei erillisenä pystytty toteuttamaan. Tarkoituksenmukaista<br />

oli, että toimittiin hankkeen puolivälissä<br />

(1.1.2006) käynnistyneen Kotieläinten hyvinvoinnin<br />

tutkijakoulun kanssa yhteistyössä, jonka<br />

kanssa järjestettiin em. kaksi jatko-opintokurssia:<br />

Assessing Animal Welfare ja Animal Ethics.<br />

11.3.2 Muu toiminta<br />

ProMidNord-hankkeen jatko-opintokursseille laadittiin<br />

ennen kurssien markkinointia omat internet-sivut<br />

osoitteessa http://www./ecostudies.fi/doctoral_studies.htm<br />

. Sivustolle laadittiin jokaiselle<br />

kurssille ja tilaisuudelle erillinen osio.<br />

Mikkelissä järjestetyn Keski-Pohjola-viikon yhteydessä<br />

järjestettiin Vesiensuojelu seminaari 16.11.2006<br />

Mikkelissä. Seminaaria markkinoitiin maakunnan<br />

tiedotusvälineissä lehti-ilmoituksin, painetulla esitteellä<br />

ja sähköisesti jakamalla seminaarin internet-sivun<br />

linkkiä sähköpostilistoilla http://www.ecostudies.<br />

fi/Vesiensuojeluseminaari.htm . Tilaisuuteen osallistui<br />

8 osanottajaa. Keski-Pohjola-viikon näyttelyyn<br />

valmistettiin posteri EcoStudies – koulutuksesta.<br />

Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan yhteistyöverkoston<br />

keskeisten potentiaalisiin toimijoiden kanssa käytiin<br />

yhteistyöneuvotteluja.<br />

Luomualan jatkokoulutustilanteeseen perehtymistä<br />

tehtiin koko hankkeen keston ajan. Keskeisten agro-ekologian<br />

opetuksen kanssa tekemisissä olevien<br />

pohjoismaisten tahojen kanssa käytiin yhteistyöneuvotteluja.<br />

EcoStudies-kokonaisuudesta osallistuttiin<br />

mm. pohjoismaiseen agroekologian NOVA-Agroasis-ryhmän<br />

toimintaan ja kokouksiin http://www.<br />

agroasis.org/. Kokousten aiheena oli pohjoismainen<br />

yhteistyö agroekologian ja luomukasvintuotannon<br />

yliopisto-opetuksen alalla. Yhteistyöneuvottelut<br />

koskivat kandidaattiopetusta, maisteriopetusta ja<br />

jatkokoulutuskursseja sekä verkko-opetusta. Kokouksissa<br />

keskusteltiin eri toimijoiden järjestämästä<br />

opetuksesta sekä kurssisuunnitelmista sekä yhteistyön<br />

kehittämisestä. Tämän yhteistoimintaverkon<br />

kautta saatiin järjestetyksi ilman rahoitusta jäänyt<br />

jatko-opintokurssi Sustainable Nutrient Management<br />

in Agro-Food Systems –An Industrial Ecology<br />

Approach kahden pohjoismaisen tutkijakoulun<br />

tullessa mukaan kurssin rahoittajiksi. Tutkijakoulujen<br />

kautta saatiin kursseille myös useita ulkomaisia<br />

jatko-opiskelijoita.<br />

Ruotsin maatalousyliopiston Kestävän maatalouden<br />

laitokselle (The Centre for Sustainable Agriculture<br />

– CUL) tehtiin laitosvierailu 27-30.11.2006. Matkalla<br />

tutustuttiin laitoksen toimintaan ja käytiin yhteystyöneuvotteluja.<br />

Laitos on potentiaalisesti merkittävä<br />

yhteistyökumppani. Laitoksella toimii mm<br />

tutkijakoulu SwOFF, the Swedish Research School<br />

in Organic Farming and Food Systems, Swedish<br />

University of Agricultural Sciences http://www.cul.<br />

slu.se/english/education/swoff/index.html . Tutkijakoulu<br />

osallistui Sustainable Nutrient Management<br />

in Agro-Food Systems- kurssin suunnitteluun ja järjestämiskustannuksiin.<br />

Keski-Ruotsin yliopistoon Mittuniversitet, Östersundiin<br />

suuntautuneelle laitosvierailulle 14-<br />

16.2.2007 osallistuivat erikoissuunnittelija Jukka<br />

Rajala ja tutkimusjohtaja Jouni Kujala www.miun.<br />

se. Matkalla tutustuttiin Keski-Ruotsin yliopiston<br />

toimintaan yleisesti sekä sen kestävän kehityksen<br />

hankkeisiin ja erityisesti Tekniikan, fysiikan ja<br />

matematiikan laitoksen toimintaan. Laitoksella on<br />

72

---

ohjelmassa mm maisteriohjelmat ruotsinkielinen<br />

Ecotechnology and Sustainable Development-koulutusohjelma<br />

ja englanninkielinen The International<br />

Ecotechnology Programme-koulutusohjelma. Matkalla<br />

neuvoteltiin yhteistyömahdollisuuksista laitoksen<br />

johdon ja työntekijöiden kanssa. Neuvotteluissa<br />

sovittiin, että Ruralia-Instituutin järjestämät kurssit<br />

ovat Mittuniversitetin käytettävissä kielitaidon sallimissa<br />

puitteissa. Englanninkielisenä järjestetään<br />

useita kursseja. Ruralia-Instituutin opiskelijat voivat<br />

puolestaan osallistua Mittuniversitetin yksittäisille<br />

kursseille.<br />

Matkalla tutustuttiin lisäksi Jegrelius –tutkimuslaitokseen,<br />

Jegrelius Research Centre http://www.jegrelius.se/<br />

, jossa on erityisesti paneuduttu boresurssien<br />

kestävään käyttöön, ympäristölle ja ihmisten terveydelle<br />

haitallisten kemikaalien vaihtoehtojen etsimiseen<br />

ja kestävän kehityksen edistämiseen ympäristöalan<br />

teollisuudessa ja liike-elämässä. Jämtlannin<br />

maakuntaliiton maaseudun kehittämislaitoksella<br />

tutustuttiin maaseudun kehittämiseen kestävän kehityksen<br />

näkökulmasta koulutuksessa ja elinkeinoelämässä.<br />

Lisäksi tutustuttiin Jämtlannin maakuntaliiton<br />

kestävän kehityksen aluekehitysohjelmaan<br />

ja maaseudun kehittämiseen kestävän kehityksen<br />

näkökulmasta koulutuksessa ja elinkeinoelämässä<br />

vierailemalla JiLU:ssa ja tutkimus-, koulutus- sekä<br />

yrityskohteissa http://www.jilu.se/ .<br />

Yhteistyömahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen<br />

suuntaan kartoitettiin hankkeen aikana. Eri ammattikorkeakouluista<br />

selvitettiin eri suuntautumisvaihtoehdot,<br />

joissa voisi olla potentiaalista kiinnostusta<br />

yhteystyöhön EcoStudies –opintojen kanssa. Kertynyttä<br />

tietoutta voidaan hyödyntää myös kurssien<br />

kohdistetussa markkinoinnissa.<br />

Tiedonkeruuta luomualalta tehtiin sekä kirjallisuuteen<br />

perehtymällä että osallistumalla alan tieteellisiin<br />

kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin kotimaassa ja<br />

ulkomailla.<br />

Uusimpaan tutkimustietoon perehtymistä ja yhteyksien<br />

luomista potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin<br />

suoritettiin osallistumalla saksalaisille luomututkimuspäiville<br />

osallistuttiin Kasselin yliopistossa<br />

1-4.3.2005 http://www.wissenschaftstagung.de .<br />

Erikoissuunnittelija Jukka Rajala.<br />

Eurooppalaisen luomututkimuksen tieteelliseen kongressiin,<br />

EU-Organic Congress, osallistuttiin Odensessa<br />

29.5-1.6.2006 Tanskassa. Erikoissuunnittelija<br />

Jukka Rajala.<br />

Saksalaisille luomututkimuspäiville www.wissenschaftstagung.de<br />

ja samanaikaisina järjestetyille<br />

Kestävyyden parantamiseen tähtäävän EU-Luomuruokatutkimushankkeen<br />

tutkimusseminaariin Improving<br />

Sustainability in Organic and Low Input Food<br />

Production Systems 3rd International Congress of the<br />

European Integrated Project Quality Low Input Food<br />

(QLIF) osallistuttiin Hohenheimissa 20-23.3.2007<br />

www.qlif.org/congress2007 . Kongressimatkalle<br />

osallistuivat erikoissuunnittelija Jukka Rajala ja osin<br />

erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen<br />

Core Organic-hankkeen ”Quality analysis of critical<br />

control points within the whole food chain and their<br />

impact on food quality, safety and health (QACCP)”<br />

kokoukseen Osallistuttiin 25.-26.6.2007 Saksassa<br />

Witzenhausenissa. Osanottajat olivat erikoissuunnittelija<br />

Marjo Särkkä-Tirkkonen ja kehittämispäällikkö<br />

Hanna-Maija Väisänen. Matkan tarkoitus oli<br />

vahvistaa yhteistyöverkostoja luomututkimuksen<br />

johtavien ja innovatiivisten asiantuntijaorganisaatioiden<br />

kanssa. Näin karttuvaa tietoutta voidaan hyödyntää<br />

suoraan yksikön järjestämässä EcoStudies<br />

-opintokokonaisuudessa sisältöjen kehittämisessä<br />

sekä potentiaalisten opettajakontaktien luomisessa.<br />

Matkoilla perehdyttiin uusimpaan luomututkimukseen<br />

Euroopassa, kerättiin tietoutta ja luotiin suhteita<br />

asiantuntijoihin. Samalla tutustuttiin luomualan opetukseen<br />

ja tutkimukseen paikallisissa yliopistoissa.<br />

Kotimaassa osallistuttiin useisiin tieteellisiin kongresseihin,<br />

tutkimuspäiville ja seminaareihin uusimman<br />

tiedon saamiseksi kurssin järjestäjien käyttöön.<br />

11.3.3 Jatkotoimenpiteitä<br />

Hankkeen päättymisen jälkeen lähiajan toimenpiteitä<br />

hankkeen aihepiirissä tulevat olemaan:<br />

• Ecostudies-opintokokonaisuuden toteuttaminen<br />

suunnitelmien mukaan.<br />

• Kurssien yksityiskohtaisempaa suunnittelua valituilta<br />

aihealueilta jatketaan. Kurssien markkinointi<br />

potentiaalisille kurssilaisille toteutetaan.<br />

• Yhteistoimintaverkostoa kehitetään edelleen ja<br />

yhteistyötä syvennetään kurssien suunnittelussa,<br />

toteutuksessa ja markkinoinnissa.<br />

• AgroAsis-NOVA-verkoston toimintaan osallistuminen.<br />

• Yhteistyömuodoista tullaan käymään tarkempia<br />

neuvotteluja eri toimijoiden kanssa Suomessa ja<br />

Keskipohjolassa sekä muiden keskeisten pohjoismaisten<br />

toimijoiden kanssa.<br />

• Haetaan rahoitusta toiminnan jatkamiselle ja<br />

edelleen kehittämiselle.<br />

73

---

12. Ecostudies<br />

The EcoStudies partition of the project has been the<br />

responsibility of the University of Helsinki’s Ruralia<br />

Institute’s Mikkeli Unit. This is the only study unit<br />

providing university-level ecological instruction in<br />

Finland. The unit began basic ecological training<br />

with the EcoStudies program in 2001. The EcoStudies<br />

project aims at broadening ecological foodstuff<br />

studies into a bachelor’s and/or master’s level program.<br />

The University of Helsinki’s Ruralia Institute’s<br />

Mikkeli Unit is included as part of the Mikkeli University<br />

Consortium.<br />

The project was led by research leaders Jyrki Aakkula<br />

1 August 2004 – 31 December 2005 and Jouni<br />

Kujala 1 December 2006 – 31 July 2007, and its<br />

practical planning was carried out by special designer<br />

Jukka Rajala. EcoStudies courses were designed by<br />

planning officers Anu Heikkilä, Aija Taskinen and<br />

Ritva Mynttinen as well as Marjo Särkkä-Tirkkonen,<br />

Senior Planning Officer. The polytechnic brief was<br />

drafted by Ritva Mynttinen, Planning Officer.<br />

Finland did not have any postgraduate courses available<br />

in the field of organic and ecological studies.<br />

Because of this, it is necessary to develop postgraduate<br />

courses that deal with important current issues<br />

and build upon the strengths of the University of<br />

Helsinki, Mikkeli University Consortium and the<br />

Mid Nordic Region.<br />

Student exchange programs between different parts<br />

of the Mid Nordic region should be improved in<br />

order to more fully harness existing know-how and<br />

improve cooperation between the regions.<br />

12.1 Goals<br />

The goals of the project were:<br />

1) to plan and build activity forms that support<br />

a) advanced studies in ecological agriculture<br />

and foodstuff industries or fields closely<br />

connected to the same, and to organise 1 to<br />

3 advanced courses—possibly one per each<br />

Nordic country in the Mid Nordic region—<br />

in a manner that will utlise the research and<br />

teaching strengths of the region<br />

and<br />

b) to support student exchange between the<br />

Mid Nordic region’s universities in the fields<br />

of agriculture and foodstuff or in fields closely<br />

connected to the same. The goal was to<br />

create an opportunity for Swedish and Norwegian<br />

university students to participate in<br />

at least one (5 to 10 credit units) university<br />

class concentrating on ecological agriculture<br />

and foodstuffs in Finland.<br />

2) To build the necessary network in the Nordic<br />

countries for designing and implementing the<br />

above-mentioned goals, especially in the Mid<br />

Nordic region (such as universities, polytechnics,<br />

research stations and local businesses active in the<br />

field of ecological and organic agriculture and<br />

foodstuff production).<br />

It was mentioned in the project plan that the activities<br />

cited in part 1) (advanced studies and student<br />

exchange) can take new forms if it emerges in negotiations<br />

with the new network that there are more<br />

practical ways of meeting the goals.<br />

12.2 Target Group<br />

The project’s target group was advanced students of<br />

ecological agriculture of foodstuffs or other closely<br />

related fields or people applying to become advanced<br />

students as well as other academic professionals working<br />

in ecological research in the Mid Nordic region<br />

and the Nordic countries.<br />

The other target group of the project was formed by<br />

potential exchange students from the Mid Nordic<br />

region in particular.<br />

12.3 Results<br />

12.3.1 Cources and Graduate School<br />

Negotiations on organising advanced training courses<br />

were held with Agroecology Professor Juha Helenius;<br />

Helena Kahiluoto, Acting Professor in Ecological<br />

Plant Production; Professor Kari Saikkonen from<br />

74

---

Ecological Plant Production; Anna Valros, Domestic<br />

Animal Welfare Professor; and Satu Raussi, Acting<br />

Professor.<br />

The planning meetings were also attended by planning<br />

officers Ritva Mynttinen, Anu Heikkilä and<br />

Aija Taskinen and in part by Jouni Kujala, Research<br />

Leader.<br />

The project concluded that postgraduate courses<br />

would be designed for the following fields:<br />

1. Agroecology as the basis of ecological agriculture<br />

and foodstuff industry<br />

2. Ecological plant production<br />

3. Domestic animal welfare<br />

Planning groups were organised for each subject<br />

area, with the groups assigning more specific course<br />

planning tasks into several separate meetings.<br />

Four courses were designed during the project.<br />

Three of these were implemented. These advanced<br />

study courses were the first postgraduate study courses<br />

dealing with ecological farming issues organised<br />

in Finland, as well as the first such courses in the<br />

Nordic countries.<br />

The instructor in charge of the course was Professor<br />

Juha Helenius from the University of Helsinki’s<br />

Department of Applied Biology. Partners for the<br />

course included, among others, universities from<br />

the Nordic NOVA Agroasis Network: SwOFF, the<br />

Swedish Research School in Organic Farming and<br />

Food Systems; the Swedish University of Agricultural<br />

Sciences; Denmark’s SOAR (Research School for<br />

Organic Agriculture and Food Systems); the Royal<br />

Veterinary- and Agricultural University (KVL); and<br />

Synergos, the Research and Education Centre at the<br />

University of Tampere’s Business School / Dr Jouni<br />

Korhonen, Research Leader.<br />

The course instructors were from these cooperating<br />

and other domestic universities.<br />

The course was organised 5-9 March 2007, with 15<br />

students attending. The students were very satisfied<br />

with the course content, instruction, and arrangements.<br />

A central tool for marketing the course was<br />

the course Internet site at http://www.ecostudies.<br />

fi/doctoral sustainable.htm.<br />

The NOVA Agroasis group’s institutes have accepted<br />

the course as part of their postgraduate curricula and<br />

as the University of Tampere’s Industrial Ecology<br />

students’ postgraduate course.<br />

Agroecology<br />

The field of agroecology’s advanced studies course<br />

Sustainable Nutrient Economy in Agro-Food Systems-<br />

An Industrial Ecology Approach was organised from<br />

5-9.3.2007. The course was worth 5 credit units to<br />

students.<br />

The funding application for the course was left at<br />

Nordforskill in April of 2006. This application was<br />

rejected in July. However, the course was still organised<br />

without external funding as a Nordic cooperation<br />

project. A new funding application for covering the<br />

costs of the course attendants was left at Nordforskill<br />

in the beginning of September. This application was<br />

also rejected. The course was planned for October<br />

2006, but due to lack of students (total: 10), it was<br />

not possible to organise it. A decision was made to<br />

reschedule the course for March 2007.<br />

Agroecology students visiting a farm. Photo: Jukka Rajala<br />

Plant Production<br />

An advanced plant production course LUOMU12<br />

Current Questions in Organic Plant Production 8 op (8<br />

credits) was planned during the project. This course<br />

was scheduled for organisation every other autumn<br />

semester as an advanced plant production course,<br />

also marketed to postgraduate students. Professor<br />

Kari Saikkonen from MTT Agrifood Research Finland<br />

was named as the instructor responsible for the<br />

course. Early on, the course was marketed to basic<br />

studies students. However, in 2006 the course was<br />

not offered due to the low number of participants.<br />

Additionally, the cooperative agreement between the<br />

University of Helsinki and MTT Agrifood Research<br />

Finland regarding Professor Kari Saikkonen’s partici-<br />

75

---

pation in university teaching ended at the beginning<br />

of August, and a new contract was not signed until<br />

spring 2007. The next time the course will be included<br />

in the curriculum will be the autumn of 2008:<br />

http://www.ecostudies.fi/english studies.htm<br />

Domestic animal welfare<br />

Postgraduate courses dealing with domestic animal<br />

welfare were considered to be important areas to focus<br />

on, as the subject is a rather recent one, its significance<br />

is growing, and there were no postgraduate<br />

courses dealing with it.<br />

The postgraduate course Assessing Animal Welfare<br />

was planned and implemented 15 – 21 May 2006<br />

in cooperation with the domestic animal welfare graduate<br />

school. It is worth 5 credit units. It was marketed<br />

to possible target groups mainly through email<br />

lists. A central tool for marketing the course was the<br />

course Internet site at http://www.ecostudies.fi/doctoral<br />

assessing.htm. The course obtained 33 participants.<br />

Foreign instructors for the course were from<br />

Canada, Denmark and Austria. The instructor in<br />

charge of the course was acting Professor Satu Raussi.<br />

According to student comments, the course was<br />

highly informative and useful, and the instructors<br />

were considered quite competent. Students expressed<br />

the desire to be able to familiarise themselves<br />

with the course readings beforehand.<br />

The postgraduate course Animal Ethics was planned<br />

and implemented 4-8 June 2006 in cooperation<br />

with the domestic animal welfare graduate school.<br />

It is worth 5 credit units. It was marketed to possible<br />

target groups mainly through the use of email lists. A<br />

central tool for marketing the course was the course<br />

Internet site at http://www.ecostudies.fi/animal<br />

ethics.htm. The course obtained 20 participating<br />

students. Foreign instructors for course were from<br />

Denmark, Sweden, and Norway. The instructor in<br />

charge of the course was Professor Anna Valros. According<br />

to student comments, the course was quite<br />

informative, and the instructors competent.<br />

Graduate School<br />

Setting up a graduate school according to the original<br />

project plan was not something that could be<br />

implemented separately. The more appropriate plan<br />

was to start working in cooperation with the Domestic<br />

Animal Graduate School at about the mid-point<br />

of the project (1 January 2006), in organising the<br />

two postgraduate classes mentioned above: Assessing<br />

Animal Welfare and Animal Ethics.<br />

12.3.2 Other activities<br />

Before beginning to market the courses, the Pro-<br />

MidNord project’s postgraduate courses had their<br />

Internet sites created at http://www./ecostudies.fi/<br />

doctoral studies.htm. The site contained a separate<br />

page for each course and occasion.<br />

During the ”Mid Nordic Week” organised in Mikkeli,<br />

a Seminar on Water Protection was held in Mikkeli<br />

on 16 November 2006. The seminar was marketed<br />

to the county’s media by means of newspaper ads<br />

and a printed brochure, and electronically by using<br />

a mailing list for sending out the seminar’s web site<br />

link http://www.ecostudies.fi/Vesiensuojeluseminaari.htm.<br />

The event featured 8 participants. A poster<br />

with information on EcoStudies training was created<br />

for the Mid Nordic Week exhibition.<br />

Cooperative negotiations were held with the potential<br />

central operators of the Mid-Sweden and Mid-<br />

Norway cooperative network.<br />

One of the constantly ongoing activities of the<br />

project was gathering information about the postgraduate<br />

course offerings in the sector. Cooperation<br />

negotiations were held with the central Nordic<br />

operators in the field of agroecology. The EcoStudies<br />

project had people participating in the Nordic<br />

agroecology NOVA Agroasis group’s activities and<br />

meetings (http://www.agroasis.org/). These meetings<br />

dealt with Nordic cooperation with respect to<br />

university training in the fields of agroecology and<br />

organic plant production. The collaboration negotiations<br />

dealt with bachelor’s, master’s and postgraduate<br />

courses as well as online instruction. Tuition<br />

organisation by various actors as well as course plans<br />

and improving cooperation were among the themes<br />

discussed during the meetings. This collaboration<br />

network managed to arramge the postgraduate<br />

course Sustainable Nutrient Management in Agro-<br />

Food Systems – An Industrial Ecology Approach, which<br />

was left without funding until two Nordic graduate<br />

schools agreed to provide it. Through the graduate<br />

schools, several postgraduate students from other<br />

countries also attended the course.<br />

An official visit to the Centre for Sustainable Agriculture<br />

(CUL) of Sweden’s University of Agricultural<br />

Sciences was organised 27-30 November 2006. The<br />

visit provided insight into the Centre’s work as well as<br />

a setting for collaboration negotiations. This Centre<br />

is a potentially significant collaboration partner. The<br />

Centre is home to the Graduate School SwOFF, the<br />

76

---

Swedish Research School in Organic Farming and<br />

Food Systems, Swedish University of Agricultural<br />

Sciences http://www.cul.slu.se/english/education/<br />

swoff/index.html. The Research School took part<br />

in the planning process of the Sustainable Nutrient<br />

Management in Agro-Food Systems course, as well<br />

as participating in the expenses.<br />

A visit to Central Sweden’s university, Mittuniversitet,<br />

in Östersund on 14-16 February 2007 was made<br />

with special designer Jukka Rajala and research<br />

leader Jouni Kujala in attendance (www.miun.se).<br />

The trip provided a good opportunity to gain familiarity<br />

with the Central Swedish university’s activities<br />

on a general level as well as its sustainable development<br />

projects and, in particular, the activities of the<br />

technical, physics and mathematics departments.<br />

The university programmes include a Swedish-language<br />

Master’s Programme in ”Ecotechnology and<br />

Sustainable Development” as well as ”The International<br />

Ecotechnology Programme”, an English language<br />

programme. During the visit, collaboration<br />

opportunities were negotiated with the university<br />

management and employees. It was agreed in the<br />

negotiations that the courses offered by the Ruralia<br />

Institute would be available to Mittuniversitet, with<br />

obvious limitations being set by language offerings.<br />

However, there are several English language courses<br />

offered as well. Likewise, students from the Ruralia<br />

Institute can take part in individual courses at the<br />

Central Swedish university.<br />

The visit also served as an introduction to the<br />

Jegrelius Research Centre http://www.jegrelius.se/,<br />

which deals with the sustainable use of bioresources,<br />

finding substitutes for chemicals harmful to the<br />

environment or people, and promoting sustainable<br />

development among businesses and industry in the<br />

environmental field. Furthermore, the visitors were<br />

able to hear about rural development from the<br />

perspective of sustainable development in education<br />

and business life at a institute for rural development<br />

run by the collaboration association of Jämtland’s<br />

counties. They saw the Jämtland counties’ regional<br />

development programme and heard about rural development<br />

from the point of view of sustainable development<br />

in education and business life by visiting<br />

the JiLU Institute, as well as research, education, and<br />

business sites (http://www.jilu.se/).<br />

The visit also served as a way of seeking collaboration<br />

opportunities for polytechnics. This included<br />

finding out about programmes in which there could<br />

be potential interest in cooperating with the EcoStudies<br />

programme. The information gathered can also<br />

be used when marketing future courses.<br />

Information regarding organic farming was collected<br />

by studying the literature of the fields and taking part<br />

in scientific congresses and training events both in<br />

Finland and other countries.<br />

Attending the Conference on Organic Agriculture<br />

at the University of Kassel 1-4 March 2005 (http://<br />

www.wissenschaftstagung.de) served as an opportunity<br />

to learn about the latest research as well as<br />

make important contacts with potential collaboration<br />

partners. The conference was attended by Jukka<br />

Rajala, Senior Planning Officer.<br />

The EU-Organic Congress was also attended in<br />

Odense, Denmark, 29 May – 1 June 2006 by Jukka<br />

Rajala, Senior Planning Officer.<br />

The German Scientific Conference on Organic<br />

Agriculture (www.wissenschaftstagung.de) and the<br />

Improving Sustainability in Organic and Low Input<br />

Food Production Systems 3rd International Congress<br />

of the European Integrated Project Quality Low Input<br />

Food (QLIF) also had participants from the project<br />

in Hohenheim 20-23 March 2007 www.qlif.org/<br />

congress2007, with Jukka Rajala, Senior Planning<br />

Officer and Marjo Särkkä-Tirkkonen, Senior Planning<br />

Officer in attendance.<br />

Marjo Särkkä-Tirkkonen, Senior Planning Officer,<br />

and Hanna-Maija Väisänen, Head of Development,<br />

attended the ”Quality analysis of critical control<br />

points within the whole food chain and their impact<br />

on food quality, safety and health (QACCP)”<br />

meeting in Witzenhausen, Germany. 25.-26.6.2007.<br />

The purpose of this participation was to strengthen<br />

the collaboration networks between the leading, innovative<br />

expert organisations in the field of organic<br />

research. The information gathered can be used directly<br />

in developing the EcoStudies programme and<br />

in creating potential instructor contacts.<br />

The trips served as ways to find out about the latest<br />

organic research in Europe, gather knowledge<br />

and establish contacts with other experts. They also<br />

provided an opportunity to find out about the<br />

instruction and research in the organic sector at local<br />

universities.<br />

In Finland, the project sent participants to several<br />

scientific congresses, research events and seminars<br />

in order to gather the latest information for course<br />

organisers.<br />

77

---

12.3.3 Next steps<br />

Following the end of the project, the next steps regarding<br />

the project will be:<br />

• The Ecostudies study programme will be implemented<br />

according to plans.<br />

• In-depth planning of the courses from selected<br />

subject fields will continue. The courses will be<br />

marketed to potential participants.<br />

• The collaboration network will be further developed,<br />

and cooperation will be improved in course<br />

planning, implementation, and marketing.<br />

• Participation in the AgroAsis-NOVA network.<br />

• Further negotiations regarding collaboration<br />

forms with various partners in Finland, the Mid<br />

Nordic region and other important Nordic parties.<br />

• Funding to continue and to develop the project<br />

will be prepared.<br />

The participants of Animal Ethic-course. Photo: Jukka Rajala<br />

78

---

13. Tiedotustoiminta<br />

Hankkeen tuloksia on esitelty keskimäärin kerran<br />

puolessa vuodessa ilmestyneessä ProMidNord-uutiskirjeessä,<br />

jota on jaettu laajasti eri yhteistyötahoille<br />

kaikissa kolmessa maassa.<br />

Keskeisenä tiedonvälityskanavana ovat toimineet<br />

hankkeen omat nettisivut: www.promidnord.net .<br />

Lisäksi Rantasalmen ekoteollisuuspuistolla on omat<br />

nettisivut. www.ekoteollisuuspuisto.fi. EcoStudiesosiosta<br />

vastannut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti<br />

on omilla sivuillaan tiedottanut aktiivisesti<br />

hankkeen puitteissa järjestetyistä jatko-opintokursseista<br />

ja tutkijakoulusta.<br />

13.1 Julkaisut ja esitteet<br />

Hanke on tuottanut seuraavat julkaisut ja esitteet:<br />

EcoStart – pk-yrityksen ympäristöopas. Etelä-Savon<br />

maakuntaliiton ja TE-keskuksen yhteisjulkaisu.<br />

2006.<br />

Ekoteollisuuspuistot. Taustaraportti Rantasalmen<br />

ekoteollisuuspuistohankkeelle. Etelä-Savon maakuntaliiton<br />

julkaisu 70:2006.<br />

Eco-industrial Parks. A background <strong>report</strong> for the<br />

eco-industrial park project at Rantasalmi Etelä-Savo.<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 71:2006.<br />

Kestävä kehitys Keskipohjolan maakuntien pääkaupungeissa.<br />

Raportointi ja ympäristön tilan mittaaminen.<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 78:2006.<br />

Hållbar utveckling i mittnordregionernas huvudstäder<br />

- rapportering och mätning av miljöns tillstånd.<br />

Omfattande sammandrag på <strong>svenska</strong>.<br />

Sustainable development in the Mid Nordic regional<br />

capitals - <strong>report</strong>ing and measuring the state of the<br />

environment. Extended English summary.<br />

Esimerkkejä hyvistä energiaa ja ympäristöä säästävistä<br />

ratkaisuista Keskipohjolan ja Euroopan uimahalleissa<br />

ja kylpylöissä.Etelä-Savon maakuntaliiton<br />

julkaisu 82:2006.<br />

Best practises in spas - Energy-efficient and environmentally<br />

responsible operation modes in Mid Nordic<br />

and European public swimming pools and spas.<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 83:2006.<br />

79

---

Rantasalmen ekoteollisuuspuisto-esite<br />

Rantasalmi eco-industrial park – esite<br />

Ympäristö- ja energia-alan know-how Keskipohjolassa-esite<br />

Environmental and Energy Know-How in the Mid-<br />

Nordic Region – esite<br />

Miljø- og energiexpertise I Midt-Norden – esite<br />

Miljö- och energi know-how i Mittnorden – esite<br />

Lisäksi on tuotettu Rantasalmen ekoteollisuuspuistosta<br />

juliste sekä englanninkielinen tieteellinen posteri.<br />

Samoin on tuotettu neljä A 1-kokoista suomenkielistä<br />

ja kolme A 0-kokoista englanninkielistä hankkeen tuloksia<br />

esittelevää esittelytaulua.<br />

13.2 Artikkelit ja uutiset<br />

Hankkeen tuloksia on esitelty noin 40 artikkelissa<br />

ja uutisessa:<br />

2005<br />

EcoStudies-osiota koskeva artikkeli Ekoyliopistolehdessä.<br />

Haastattelu alueradioon ja –televisioon uimahallien<br />

ekotehokkuudesta, Jyväskylä(21.9.)<br />

Uutinen AaltoAlvarin ekotehokkuus-selvityksestä<br />

(Keskisuomalainen 22.9.)<br />

2006<br />

EcoStartista uutisoitiin seuraavasti: Savon Sanomat<br />

(19.9.), Maaseudun Tulevaisuus (20.9.), talentum.<br />

com (18.9.), Tekniikka&Talous (27.9.)<br />

Rantasalmen ekoteollisuuspuistoa koskevat uutiset<br />

seuraavissa tiedotusvälineissä:<br />

Maaliskuu:<br />

Itä-Savo, Warkauden lehti, Savon Sanomat, Rantasalmen<br />

lehti, SopuSavo, Turun Sanomat (nettiuutinen),<br />

TV 1 aamu-uutiset, Jousi 20.3.2006, Kuntalehti<br />

7.3. 2006 (nettiuutinen),<br />

Toukokuu:<br />

Rantasalmen lehti, Itä-Savo, SopuSavo, Itä-Savo;<br />

Etelä-Savon radio,<br />

Muu uutisointi:<br />

Woodworking 4/2006, Ympäristö 1/2006, Kauppalehti<br />

(14.9.)<br />

Pursialan ekoteollisuuspuistosta uutisoitiin heinä-,<br />

elo- ja marraskuussa Länsi-Savossa ja alueradiossa<br />

(heinäkuu ja elokuu).<br />

Haastattelu alueradioon uimahallien ekotehokkuudesta,<br />

Mikkkeli (21.11.)<br />

Uutinen Keskipohjola-näyttelystä (Länsi-Savo 22.11)<br />

Artikkeli Ympäristö ja Terveys 1/2006: Saikku, L.<br />

& Lehtonen T. J. 2006. Ekoteollisuuspuistolla teollisuusalueen<br />

materiaali- ja energiavirrat hallintaan<br />

– esimerkkialue Rantasalmelle.<br />

Artikkeli Ympäristö ja Terveys 6/2006: Lehtonen T.<br />

J. 2006. EcoStartilla yrityksille säästöjä ja ympäristöimagoa.<br />

Artikkeli Ympäristö ja Terveys 6/2006: Saikku, L.<br />

2006. Teollinen ekologia käytännössä. Etelä-savon<br />

ekoteollisuuspuistot etenevät.<br />

Koko sivun artikkelit EcoStartista ja ekoteollisuuspuistosta<br />

Etelä-Savon ympäristökeskuksen Kuhankeittäjä-<br />

tiedotuslehdessä<br />

80

---

Artikkeli: Saikku, Laura: Rantasalmi Eco-industrial<br />

Park: Planning an “Ecological” Eco-Industrial Park in<br />

Finland in the ISIE (International Society for Industrial<br />

Ecology) News, Volume 6, Issue 4 (joulukuu)<br />

2007<br />

Artikkeli ja haastattelu EcoStartista, Taloustaito<br />

1/2007<br />

Uutiset Pursialan ekoteollisuuspuistosta Länsi-Savo<br />

26.1, Mikkelin Kaupunkilehti 4.3. ja Rantasalmen<br />

ekoteollisuuspuistosta, Länsi-Savo 29.1.<br />

Uutinen uimahallien ekotehokkuus-raportista::<br />

Keskisuomalainen 2.3., Länsi-Savo 3.3.<br />

Laaja haastattelu ekoteollisuuspuistosta, Vapaus 1.3.<br />

Uutinen hankkeen loppuseminaarista; prof Hennicken<br />

esitelmä (Länsi-Savo 11.5.)<br />

Lisäksi sekä EcoStartista että ekoteollisuuspuistoista<br />

on valmisteltu artikkelit tieteellisiin aikakauslehtiin.<br />

13.3 Seminaarit, opintomatkat<br />

ja tapaamiset<br />

Hankkeen aikana on pidetty 35 esitelmää seminaareissa<br />

ja konferensseissa reilulle 900 kuulijalle. Oheiseen<br />

luetteloon on koottu merkittävimmät tilaisuudet,<br />

joihon hankkeen projektipäällikkö/ projektisihteeri<br />

ja eri yhteistyötahot ovat osallistuneet.<br />

2004<br />

23.-24.11. Bioenergia-konferenssi, Jyväskylä<br />

(Timo Lehtonen)<br />

8.12. 2004 Ecoreg-seminaari, Helsinki (Timo<br />

Lehtonen)<br />

2005<br />

8. – 11.3. EcoProfit- konferenssi, Graz, Itävalta<br />

(Timo Lehtonen)<br />

18.3. Ekotehokkuus markkinoinnissa, Helsinki<br />

(Timo Lehtonen)<br />

13.4-14.4. ProMidNord- konferenssi, Seinäjoki<br />

(Timo Lehtonen, Timo Heikkilä,<br />

Hannu Vesa, Pertti Räsänen)<br />

19.4 Teollisen ekologian sosiaaliset ulottuvuudet,<br />

Tampere (Timo Lehtonen)<br />

4.4. EcoStart –esitelmä Etelä-Savon kauppakamarin<br />

teollisuusvaliokunnassa,<br />

Pieksämäki, Timo Lehtonen,8 h)<br />

6-8.6. 11th Annual International Sustainable<br />

Research-konferenssi, Helsinki (Timo<br />

Lehtonen, Laura Saikku)<br />

25.8. Ekotehokkuus-seminaari, Helsinki<br />

(Timo Lehtonen, Laura Saikku))<br />

5-6.9 Opintomatka Kalundborgin Industrial<br />

Symbiosis – teollisuusalueelle<br />

Tanskaan (9 h)<br />

07.09. Opastettu luontoretki Mikkelin luonnonsuojelualueille<br />

valtakunnallisten<br />

ympäristöhallinnon kesäpäivien edustajille,<br />

Timo Lehtonen, 70 h<br />

28.9. Ekoteollisuuspuisto work shop, Rantasalmi,<br />

15 h<br />

10.-11.10. The Future of Northern Dimension<br />

– konferenssi, Lappeenranta (Timo<br />

Lehtonen)<br />

22-23.11. Bioenergia-konferenssi, Helsinki<br />

(Timo Lehtonen)<br />

08.12. EcoStart- esitelmä ympäristöalan yrityksille,<br />

Mikkeli, Timo Lehtonen,16 h<br />

2006<br />

9.1. EcoStart–esitelmä Hämeen TE-keskuksessa,<br />

Lahti, Timo Lehtonen, 5 h<br />

EcoStart-esitelmä Pirkanmaan TEkeskuksessa,<br />

Timo Lehtonen, 20h<br />

17.1. Pursialan ekoteollisuuspuiston info<br />

yrityksille ja yhteistyökumppaneille,<br />

Mikkeli, 18 h<br />

81

---

9.2. EcoStart-esitelmä Etelä-Pohjanmaa<br />

TE-keskuksessa, Seinäjoki, Timo Lehtonen,<br />

8 h<br />

21.2. Pursialan ekoteollisuuspuisto-esitelmä<br />

ESE OY:ssä, Mikkeli, Timo Lehtonen,<br />

7 h<br />

24.2. EcoStartin ja ympäristöosaajien tietokannan<br />

esittely Etelä-Savon ympäristökeskuksessa,<br />

Timo Lehtonen, 13 h<br />

3.03 Corridor – hankkeen käynnistysseminaari<br />

Pietarissa, esitelmä Suomen ympäristöalan<br />

hanke-ehdotuksista , Timo<br />

Lehtonen, 25 h<br />

14.-15.3. Ekoteollisuuspuisto-seminaari, Rantasalmi<br />

, esitelmät Timo J. Lehtonen ja<br />

Laura Saikku ,46 h<br />

23.03. EcoStartin ja ympäristöosaajien tietokannan<br />

esittely Pooli-yritysverkostolle,<br />

Mikkeli, Timo Lehtonen, 7 h<br />

31.3. Esitelmä Ekotehokkuus matkailussa<br />

-seminaarissa, Åre, Martti Veuro, 25 h<br />

6-8.4. Esitelmä “EcoStart - A Finnish environmental<br />

management system for<br />

SMEs “.12th International Sustainable<br />

Development Research Conference,<br />

Hong Kong, , Timo Lehtonen,<br />

20 h<br />

11.04. EcoStart-esitelmä Jyväskylän yliopiston<br />

tutkimusseminaarissa, Timo Lehtonen,<br />

12 h<br />

07.-08.06. ProMidNord –energiatyöryhmän<br />

opintomatka Ruotsiin, Västernorrlantiin,13<br />

h<br />

13.06. Pursialan ekoteollisuuspuiston info<br />

alueen yrityksille, 14 h<br />

20.-21.06. Etelä-Savon materiaalitekniikan asiantuntijoiden<br />

vierailu SINTEF-tutkimuslaitokseen<br />

Trondheimiin ( 4 h + 7<br />

norjalaista)<br />

7.7. Ekokilpailukyky-esitelmä maakunnallisen<br />

innovaatioverkoston kokouksessa,<br />

Mikkeli, Timo Lehtonen, 10 h<br />

12 6.- 11.8. Posteri-esitys “Rantasalmi eco-industrial<br />

park. Planning an “ecological”ecoindustrial<br />

park in Finland”. Gordon<br />

research conference on industrial ecology,<br />

Oxford, Laura Saikku, 60 h<br />

8.8. Esitelmä Keskipohjolan ympäristökilpailukyvyn<br />

edistämisestä, Rantasalmi,<br />

ECHO- pohjoismainen nuorten ympäristöleiri,<br />

Timo Lehtonen, 52 h<br />

21.09. Ekotehokkuus uimahalleissa –hankkeen<br />

aloitusseminaari, Jyväskylä 11h<br />

26.9. Ekokilpailukyky -ja ekoteollisuuspuisto-esitelmä<br />

Seinäjoen seudun elinkeinoyhtiöille<br />

, Timo Lehtonen, 9 h<br />

26.9. Ekokilpailukyky- ja ekoteollisuuspuisto-esitelmä<br />

Vaasan seudun elinkeinoyhtiöille<br />

, Timo Lehtonen, 5 h<br />

27.9. EcoStart-esitys Hotelli Mesikämmenen<br />

ja Ähtärin kaupungin edustajille,<br />

Timo Lehtonen, 4 h<br />

9.9. Millenium-seminaari, Mikkeli<br />

10.10. Energiaseminaari ja Keskipohjolanäyttelyn<br />

avajaiset, Jyväskylä<br />

11.10. Ekokilpailukyky- ja ekoteollisuuspuisto-esitelmä<br />

Jämsän seudun elinkeinoyhtiölle<br />

, Timo Lehtonen, 3 h<br />

12.10. Ekokilpailukyky- ja ekoteollisuuspuisto-esitelmä<br />

Jyväskylän seudun edustajille,<br />

Timo Lehtonen, 4 h<br />

12.10. Ekokilpailukyky- ja ekoteollisuuspuisto-esitelmä<br />

Äänekosken seudun<br />

elinkeinöyhtiölle, Timo Lehtonen, 2 h<br />

15.11. Keskipohjola-näyttelyn avajaiset,<br />

Mikkeli, 38 h<br />

16.11. Vesiensuojeluseminaari, Mikkeli, 9 h<br />

21.11. Esitelmä “ Etelä-Savon ympäristökilpailukyvyn<br />

vahvistaminen, seminaarissa<br />

Ekotehokkuus ja ympäristövastuullisuus<br />

yritystoiminnassa - Enemmän<br />

vähemmästä ympäristöä säästäen!<br />

Mikkeli, Timo Lehtonen, 32 h<br />

24.11. Ympäristökoulutustilaisuus Rantasalmen<br />

ekoteollisuuspuiston yritysten<br />

henkilöstölle, Rantasalmi, Laura Saikku,<br />

60 h<br />

30.11. Esitelmä “EcoStart - a Finnish Environmental<br />

Management System for<br />

SMEs EURADA, Agorada 2006-<br />

Conference, Bryssel , Timo Lehtonen,<br />

150 h<br />

01.12. Esitelmä “Ekotehokkuuden ja ympäristökilpailukyvyn<br />

edistäminen”<br />

Seinäjoen matkailun ekotehokkuusseminaarissa,<br />

Timo Lehtonen, 23 h<br />

2007<br />

30.1. Bioenergia-konferenssi, Jyväskylä<br />

(Timo Lehtonen)<br />

6.-7.2. Corridor-ympäristötyöryhmän work<br />

shop, Pietari, Timo Lehtonen, 37 h<br />

29.-30.3. Esitelmä WP 2:n tuloksista Keskipohjola-komitean<br />

kevätkokouksessa,<br />

Punkaharju, Timo Lehtonen, 30 h<br />

82

---

03.-04.05. Suomalaisten materiaalitehokkuusasiantuntijoiden<br />

opintomatka Wuppertaliin<br />

Saksaan, 5 h<br />

10.5. Esitelmä “Improving Eco-Competitiveness<br />

in MidNordic Region”. 8 th<br />

Finnish Conference of Environmental<br />

Sciences, Mikkeli, Session Competitiveness<br />

from eco-efficiency, Timo Lehtonen,<br />

noin 70 h<br />

25.5. Corridor-ympäristötyöryhmän work<br />

shop, Kotka, 8 h<br />

30.5.-1.6. ProMidNord-strategiatyön päätösseminaari<br />

ja SÖT-projektin seminaari,<br />

Sundsvall, Timo Lehtonen, Mikko<br />

Vesa, Timo Heikkilä, Tanja Klen, Esa<br />

Tuupanen<br />

10.-12.6. 13th Annual International Sustainable<br />

Development Research<br />

Conference,Västerås, Ruotsi, Timo<br />

Lehtonen, Sanna Poutamo, Anni Panula-Ontto-Suuronen,<br />

Johanna Pulli<br />

Seminaarin ”Ekotehokkuus ja ympäristövastuullisuus<br />

yritystoiminnassa - Enemmän vähemmästä ympäristöä<br />

säästäen!” esitelmät ovat luettavissa hankkeen internet-sivuilta:<br />

http://www.promidnord.net/projektpromidnord/<br />

promidnord/suomeksi/toiminta/ekokilpailukyky.4.<br />

18ea16851076df63622800012907.html<br />

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Mikkelissä<br />

10.-11.5.2007 osana kansainvälistä konferenssia The<br />

8 th Finnish Conference of Environmental Sciences<br />

on May 10 -11, 2007. Pääesitelmöijinä olivat prof<br />

Peter Hennicke Wuppertal-instituutista Saksasta,<br />

prof. Ryoichi Yamamoto Tokion yliopistosta ja prof<br />

Aage Stori Norjan Sintefistä. Esitelmiin voi tutustua<br />

hankkeen internet-sivuilla:<br />

http://www.promidnord.net/projektpromidnord/<br />

promidnord/english/activities/ecocompetitiveness.<br />

4.18ea16851076df63622800012698.html<br />

Lisäksi eri yhteistyötahojen kanssa järjestettiin noin<br />

155 tapaamista, joihin osallistui yli 700 henkilöä.<br />

83

---

14. Dissemination<br />

The results of the project has been regularly presented<br />

at the ProMidNord Newsletter, which has<br />

been widely spread out in all three countries<br />

The main information channel has been the web-page<br />

of the project: www.promidnord.net . Rantasalmi ecoindustrial<br />

park has own web-page: www.ekoteollisuuspuisto.fi.<br />

The PhD-cources planned and organized by<br />

the Ruralia Institute of Helsinki University has regularly<br />

marketed the courses on its own web-pages.<br />

14.1 Publications and<br />

brochures<br />

During the project has been publishes following <strong>report</strong>s:<br />

EcoStart – pk-yrityksen ympäristöopas. Etelä-Savon<br />

maakuntaliiton ja TE-keskuksen yhteisjulkaisu.<br />

2006.<br />

Ekoteollisuuspuistot. Taustaraportti Rantasalmen<br />

ekoteollisuuspuistohankkeelle. Etelä-Savon maakuntaliiton<br />

julkaisu 70:2006.<br />

Eco-industrial Parks. A background <strong>report</strong> for the<br />

eco-industrial park project at Rantasalmi Etelä-Savo.<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 71:2006.<br />

Kestävä kehitys Keskipohjolan maakuntien pääkaupungeissa.<br />

Raportointi ja ympäristön tilan mittaaminen.<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 78:2006.<br />

Hållbar utveckling i mittnordregionernas huvudstäder<br />

- rapportering och mätning av miljöns tillstånd.<br />

Omfattande sammandrag på <strong>svenska</strong>.<br />

Sustainable development in the Mid Nordic regional<br />

capitals - <strong>report</strong>ing and measuring the state of the<br />

environment. Extended English summary.<br />

Esimerkkejä hyvistä energiaa ja ympäristöä säästävistä<br />

ratkaisuista Keskipohjolan ja Euroopan uimahalleissa<br />

ja kylpylöissä. Etelä-Savon maakuntaliiton<br />

julkaisu 82:2006<br />

Best practises in spas). Energy-efficient and environmentally<br />

responsible operation modes in Mid Nordic<br />

and European public swimming pools and spas.<br />

Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 83:2006.<br />

Rantasalmi eco-industrial park –leaflet in Finnish<br />

and English<br />

Environmental and Energy Know-How in the Mid-<br />

Nordic Region – leaflet in Finnish, English, Swedish<br />

and Norwegian<br />

Additionally Finnish and an English poster of Rantasalmi<br />

eco-industrial park and a scientific poster<br />

have been produced. Also four A 1-size Finnish posters<br />

and three A 0-size posters presenting the achievements<br />

of WP 2 –project have been produced.<br />

14.2 News, articles<br />

There has been over 40 news of the achievements<br />

of the project in national, regional and local TVs,<br />

radios, newspapers and magazines:<br />

2005<br />

An article of the project has published in Eco university<br />

magazine published by Helsinki University,<br />

Ruralia Institute.<br />

Interview by regional radio of the Eco-efficiencyproject<br />

in swimming halls, Jyväskylä(21.9.)<br />

News of eco-efficiency-project in AaltoAlvari- spa<br />

(Keskisuomalainen 22.9.)<br />

2006<br />

There has been news of Rantasalmi eco-industrial<br />

park in following medias: newspapers in March- Itä-<br />

Savo, Warkauden lehti, Savon Sanomat, Rantasalmen<br />

lehti, SopuSavo, Turun Sanomat (net news);<br />

newspapers in May - Rantasalmen lehti, Itä-Savo,<br />

SopuSavo, Itä-Savo; regional radio in March and<br />

May; magazines - Woodworking 4/2006, Ympäristö<br />

1/2006, Kuntalehti 7.3. 2006 (net news), Jousi<br />

20.3.2006.<br />

National TV 1 morning news 1.3.- interwiew of<br />

Rantasalmi Mayor and Director of Rantasalmi Oy<br />

News of Pursiala eco-industrial park in newspaper<br />

Länsi-Savo and regional radio in June<br />

An article in Magazine Ympäristö ja Terveys 1/2006:<br />

Saikku, L. & Lehtonen T. J. 2006. Ekoteollisuuspuistolla<br />

teollisuusalueen materiaali- ja energiavirrat<br />

hallintaan – esimerkkialue Rantasalmelle.<br />

An article in Magazine Ympäristö ja Terveys 6/2006:<br />

Lehtonen T. J. 2006. EcoStartilla yrityksille säästöjä<br />

ja ympäristöimagoa.<br />

84

---

An article in Magazine Ympäristö ja Terveys 6/2006:<br />

Saikku, L. 2006. Teollinen ekologia käytännössä.<br />

Etelä-savon ekoteollisuuspuistot etenevät.<br />

News of EcoStart in Savon Sanomat (19.9.), Maaseudun<br />

Tulevaisuus (20.9.), talentum.com (18.9.),<br />

Tekniikka&Talous (27.9.)<br />

News of Eco-industrial park: Länsi-Savo (16.8.)<br />

A radio interwiew of Pursiala eco-industrial park<br />

(16.8.)<br />

News of Rantasalmi eco-industrial park in Kauppalehti<br />

(14.9.)<br />

A radio interwiew of eco-efficiency in tourism,<br />

Mikkkeli (21.11.)<br />

News of Eco-industrial park: Länsi-Savo (22.11.)<br />

News of MidNordic Days exhibition: Länsi-Savo<br />

(22.11)<br />

Whole page articles of EcoStart and Eco-industrial<br />

park in the Kuhankeittäjä-newsletter of Regional<br />

Environmental Centre of Etelä-Savo (December)<br />

Brief article by Laura Saikku: Rantasalmi Eco-industrial<br />

Park: Planning an “Ecological” Eco-Industrial Park in<br />

Finland in the ISIE (International Society for Industrial<br />

Ecology) News, Volume 6, Issue 4 (December)<br />

2007<br />

Article + interview of EcoStart, Magazine Taloustaito<br />

1/2007<br />

News of Pursiala eco-industrial park in Länsi-Savo<br />

26.1.2007 and Mikkelin Kaupunkilehti 4.3.2007<br />

and of Rantasalmi eco-industrial park, Länsi-Savo<br />

29.1. 2007<br />

News of eco-efficiency in swimming pools: Keskisuomalainen<br />

2.3. and Länsi-Savo 3.3.<br />

Interview by newspaper Vapaus - Pursiala ecoindustrial<br />

park 1.3.2007<br />

14.3 Conferences, seminars,<br />

presentations, study trips<br />

During the project, the project manager and project<br />

assistant have had 35 presentations for over 900<br />

persons in national and international seminars and<br />

conferences. Following the most important events<br />

are listed:<br />

2004<br />

23.-24.11. Bio Energy Conference, Jyväskylä,<br />

8.12. 2004 Ecoreg-Seminar, Helsinki<br />

2005<br />

8. – 11.3. EcoProfit Conference, Graz, Austria<br />

18.3. Eco-Efficiency in Marketing, Helsinki<br />

13.4-14.4. ProMidNord- Conference, Seinäjoki<br />

19.4 Societal dimensions of Industrial Ecology,<br />

Tampere<br />

4.4. EcoStart presentation in the meeting of<br />

the Industrial Committee of the Etelä-<br />

Savo Chambre of Commerce (8 p)<br />

6-8.6. 11th Annual International Sustainable<br />

Research Conference, Helsinki<br />

25.8. A common seminar of three eco-efficiency<br />

projects, Helsinki<br />

5-6.9 A study trip to Kalundborg<br />

(Denmark) Industrial Symbiosis area<br />

(9 person)<br />

07.09. Guided presentation of Mikkeli<br />

nature heritage for representatives of<br />

Regional Environment Centres (70 p)<br />

28.9. Eco Industrial Park work shop in<br />

Rantasalmi (15 participants )<br />

10.-11.10. The Future of Northern Dimension<br />

- conference in Lappeenranta<br />

22-23.11. Bio Energy Conference, Helsinki<br />

08.12. EcoStart presentation at the meeting<br />

of environmental enterprises in<br />

Mikkeli (16 persons)<br />

2006<br />

9.1. EcoStart presentation in Häme Employment<br />

and Economic Development<br />

Center (5 participants), Lahti<br />

EcoStart presentation in Pirkanmaa<br />

Employment and Economic Development<br />

Center( 20 participants),<br />

Tampere<br />

1.1. Pursiala eco-industrial park info (18<br />

participants), Mikkeli<br />

9.2. EcoStart presentation in Etelä-Pohjanmaa<br />

Employment and Economic<br />

Development Center (8 participants),<br />

Seinäjoki<br />

21.2. Eco-industrial park presentation in<br />

ESE OY, Mikkeli (7 p)<br />

24.2. EcoStart and Environmental Know<br />

How database presentation in Regional<br />

Environment Centre, Mikkeli (13 p)<br />

86

---

3.04 Corridor - kick off seminar in<br />

StPetersburg - presentation Timo J.<br />

Lehtonen :Environmental action plan<br />

of Finnish partners (25 p)<br />

14.-15.3. Eco-industrial park seminar in Rantasalmi,<br />

presentation Timo J. Lehtonen<br />

and Laura Saikku (46 p)<br />

23.03. EcoStart & database presentation in<br />

the meeting of Pooli-company network<br />

(7 p)<br />

31.3. Eco-efficiency in tourism-seminar in<br />

Åre (25 p)<br />

6-8.4. 12th International Sustainable Development<br />

Research Conference, Hong<br />

Kong 6-8.4.2006, Presentation in<br />

Session Environmental management:<br />

EcoStart - A Finnish environmental<br />

management system for SMEs (20p)<br />

11.04. EcoStart-presentation in research seminar<br />

in Jyväskylä University (12 p)<br />

07.-08.06. ProMidNord energy steering group<br />

meeting and excursion in Västernorrland<br />

(13 p)<br />

13.06. Pursiala eco-industrial park info for<br />

companies (14 p)<br />

20.-21.06. Study visit of Etelä-Savo material<br />

technology experts to SINTEF in<br />

Trondheim ( 4 Finnish participants, 7<br />

Norwegian hosts)<br />

7.8. Eco-competitiveness presentation at<br />

regional innovation meeting (12p)<br />

6.- 11.8. Poster presentation by Laura Saikku<br />

Rantasalmi eco-industrial park.<br />

planning an “ecological”eco-industrial<br />

park in Finland. Gordon research<br />

conference on industrial ecology,<br />

Oxford (60p)<br />

8.9. Timo J. LehtonenEco-competitiveness<br />

presentation at ECHO-environmental<br />

camp in Rantasalmi (52p)<br />

21.09. Starting seminar of Eco-efficiency<br />

project in spas - Jyväskylä (11 participants)<br />

Interwiew in local TV and<br />

radio<br />

26.9. Eco-competitiveness and eco-industrial<br />

park presentation in Seinäjoki (9p)<br />

26.9. Eco-competitiveness and eco-industrial<br />

park presentation in Vaasa (5p)<br />

27.9. EcoStart presentation in Ähtäri Hotel<br />

Mesikämmen (4p)<br />

9.10. Millenium-seminar in Mikkeli<br />

10.11. Energy awareness seminar and Mid-<br />

Nordic Days exhibition opening in<br />

Jyväskylä<br />

11.10. Eco-competitiveness and eco-industrial<br />

park presentation in Jämsä (3p)<br />

12.10. Eco-competitiveness and eco-industrial<br />

park presentation in Jyväskylä (4p)<br />

12.10. Eco-competitiveness and eco-industrial<br />

park presentation in Äänekoski (2p)<br />

15.11. Opening ceremony of MidNordic<br />

Days exhibition in Mikkeli (38 p)<br />

16.11. A seminar of water pollution control<br />

in Mikkeli (9 p)<br />

21.11. Presentation , Timo J. Lehtonen<br />

Eco-efficiency and environmental responsibility<br />

in enterprises – seminar in<br />

Mikkeli (32 p),<br />

24.11. Laura Saikku: Environmental training<br />

session for all the employees of Eco-<br />

Industrial Park member companies,<br />

Rantasalmi (60p)<br />

30.11. Timo J. Lehtonen: presentation :<br />

EcoStart - a Finnish Environmental<br />

Management System for SMEs EU-<br />

RADA, Agorada 2006-Conference,<br />

Bryssel 30.11.2006, (150 participants)<br />

01.12. Timo J. Lehtonen, Presentation<br />

Improving eco-efficiency and ecocompetitiveness<br />

in Sustainable development<br />

in tourism seminar in<br />

Seinäjoki (23 p)<br />

2007<br />

30.1. Bio Energy Conference, Jyväskylä,<br />

6.-7.2. Corridor Environmental Working<br />

seminar in St Petersburg (37 p)<br />

29.-30.3. Timo J. Lehtonen: Presentation of<br />

achievement of WP 2 at the MidNordic<br />

Committee´s spring meeting (30 p)<br />

03.-04.05. Study visit of Finnish material efficiency<br />

experts (5 p) to Wuppertal-<br />

Institute and CSCP, the Collaboration<br />

Centre on Sustainable Consumption<br />

and Production GmbH, Germany<br />

87

---

10.5. Timo J. Lehtonen: Presentation<br />

Improving Eco-Competitiveness in<br />

MidNordic Region. 8 th Finnish Conference<br />

of Environmental Sciences on<br />

May 10 -11, 2007 Mikkeli, Finland<br />

/Session Competitiveness from eco-efficiency<br />

/appr. 70 p)<br />

25.5. Corridor Environmental Working<br />

seminar in Kotka (8 p)<br />

30.5.-1.6. <strong>Final</strong> seminar of ProMidNord-strategy<br />

work and SÖT-project<br />

10.-12.6. 13th Annual International Sustainable<br />

Development Research Conference,<br />

Västerås, Sweden<br />

Additionally together with different co-operation<br />

partners appr. 155 events for over 700 participants<br />

were arranged.<br />

The presentations of the final seminar on the website:<br />

http://www.promidnord.net/projektpromidnord/promidnord/english/activities/ecocompetitive<br />

ness.4.18ea16851076df63622800012698.html<br />

88