10.07.2015 Views

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

Seutukaavan suojelualueiden nykytilan inventointi - Keski-Suomen ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaava<strong>Seutukaavan</strong> <strong>suojelualueiden</strong><strong>nykytilan</strong> <strong>inventointi</strong>Julkaisu B 162ISBN 978-951-594-311-8 ISBN 978-951-594-312-5 (sähköinen versio)ISSN 0788-7043<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liittowww.keskisuomi.fi


1. JohdantoMaakuntakaavan tehtävänä on valtakunnallisten, maakunnallistenja seudullisten alueidenkäyttökysymystenratkaiseminen. Aluevarauksia kaavassa osoitetaan vainsiltä osin kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallistentai maakunnallisten tavoitteiden taikka useammankuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksion tarpeen. Maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavalleasettamat tehtävät edellyttävät seutukaavojenkattavaa uudelleen arviointia ja uudistamista mm.niin, että ne vastaavat maakuntakaavoituksen sisällölleasetettuja vaatimuksia.Tässä raportissa esitellään <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavan 5.vaihekaavaan sisältyneet suojelualuevaraukset, joidennykytila tarkastettiin maastossa maakuntakaavaa varten.Lisäksi raportissa esitellään lyhyesti ne Natura 2000 –verkostoontai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuulumattomatseutukaavakohteet, joiden nykytila ja luonnonsuojelullisetarvot tunnettiin riittävän hyvin ilman maastokäyntiä.Työn ohjausryhmänä toimi maakuntakaavanluonnonsuojeluryhmä (liite 1), joka käytti työn tuloksiahyödyksi valmistellessaan omaa esitystään maakuntakaavassaesitettävästä suojelualueverkostosta.<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavoissa esitetty <strong>suojelualueiden</strong>verkosto perustuu valtakunnallisten tutkimusten lisäksimoniin alueellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Seutukaavoissaon pääsääntöisesti osoitettu valtakunnalliset jamaakunnallisesti arvokkaat suojelukohteet. Lisäksi niissäon osoitettu tärkeimpiä seudullisesti ja eräitä paikallisestimerkittäviä kohteita, joiden huomioon ottaminen onkatsottu tärkeäksi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessaja muussa alueiden käytön suunnittelussa.Ympäristöministeriön vahvistamassa (2.8.1999 ja 4.3.2005)<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavan 5. vaihekaavassa on yhteensä462 luonnon- tai maisemansuojelullisesti merkittävääaluevarausta. Varsinaisia luonnonsuojelualueita (SLmaankäyttöluokka)on 369 kpl ja suojelualueita (S-maankäyttöluokka)on 36 kpl. Näiden lisäksi seutukaavassa on24 kpl maa-ainesten otolta suojeltavaa harjualuetta (S/ha-maankäyttöluokka), 10 kpl arvokasta maisema-aluetta(am-maankäyttöluokka) ja 23 kpl arvokkaita vesi- taivesistöaluetta (av-maankäyttöluokka).<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntakaavatyön käynnistyttyä päätettiinselvittää seutukaavan suojelualuevarausten nykytilaja toteutuneisuus. Inventointityön tärkeimpänä tavoitteenaoli selvittää seutukaavassa maakunnallisesti,seudullisesti ja paikallisesti arvokkaiksi luokiteltujen kohteidennykytila. Tarkoituksena oli tarkistaa kohteiden elinympäristö-ja lajistotietoja kohteiden luonnonsuojelullisenarvon päivittämiseksi. Valtakunnallisten kohteiden,varsinkin Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueidenosalta luontotietojen katsottiin pääsääntöisesti olevanajan tasalla. Toisaalta joidenkin Natura-alueiden ja valtakunnallistensuojeluohjelmakohteiden rajaukset poikkeavatkyseisten kohteiden seutukaavarajauksista - merkittävimmätrajauspoikkeavuudet tarkastettiin maastossamaakuntakaavatyötä varten.


2. MenetelmätTyön esivalmistelut ja maastotöiden ohjelmointi tehtiintalvella 2002-2003. Valmisteluja jatkettiin ensimmäisenmaastokauden jälkeen kevättalvella 2004. Seutukaavaavarten tehtyjen selvitysten ja tutkimusten sekä muidenolemassa olevien tietojen pohjalta kohteista valmisteltiinkuntakohtaiset Excel-tiedostot. Tiedostoissa kohteistaesitetään nimi, sijaintikunta, peruskartan numero,seutukaavan maankäyttöluokka, mahdollinen valtakunnallinensuojeluohjelma, kuvaus, pinta-ala, 5.vaihekaavanmukainen arvo, omistus, toteuttaja, mahdolliset suositukset/ määräykset ja toteutuma. Omistustiedot ovat 5.vaihekaavan mukaisia ja ne on luokiteltu: valtio / yksityinen/ kunta / yhtiö / seurakunta / muu. Kohteiden toteutuneisuusselvitettiin <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskukseltaja Metsähallitukselta saatujen rauhoituspäätös-, ostojamaanvaihtotietojen pohjalta.Kohteet sijoitettiin kartalle, jonka perusteella suunniteltiinpäivittäiset maastoreitit. Maastoa varten kohteistavalmisteltiin paperitiedostot, joihin sisältyivät aikaisemmatkohdetiedot, peruskarttaote ja kartta seutukaavarajauksesta.Maastotyöt tehtiin kahdessa jaksossa 25.6.-11.9.2003 ja17.5.-4.10.2004. Kohteet, joiden nykytila tunnettiin ja joidentietojen katsottiin olevan ajan tasalla, jätettiin tarkastamattamaastossa. Lintuvedet ja muut linnustollisestimerkittävät kohteet tarkastettiin touko-kesäkuussa2004. Kohteet käveltiin läpi tai ympäri sillä tarkkuudella,että kohteesta saatiin hyvä yleiskuva ja mahdolliset kohteenluonnontilassa tapahtuneet muutokset voitiin havaita.Kohteiden tilan lisäksi tarkastelun näkökulmina olivatkohteiden edustavuus sekä luontotyyppien ja eliölajienuhanalaisuus. Merkittävät elinympäristöt ja lajistosekä muut luonto- ja maisema-arvot merkittiin muistiinpanoihin.Tarkkoja lajisto- ja kasvillisuuskartoituksia eitehty, mutta seutukaavassa paikallisesti tai seudullisestiarvokkaiksi luokitellut kohteet tarkastettiin ja inventoitiinkeskimääräistä tarkemmin. Lisäksi kohteilta kirjattiin ylösmahdollisia hoitotarpeita ja otettiin valokuvia, joita säilytetään<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton kuva-arkistossa.Maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmän kokouksessaan21.8.2003 hyväksymä työsuunnitelma on liitteenä 2.Seutukaavassa esitetty suojelukohteiden arvoluokkapohjautuu vaihekaavoja varten tehtyihin selvityksiin jatutkimuksiin. Useimmat selvitykset ovat koskeneet tiettyäelinympäristöä (esim. soita, lehtoja) ja kohteiden arvoaon tarkasteltu ko. elinympäristön näkökulmasta.Vanhoissa selvityksissä ja tutkimuksissa käytetyt menetelmätja perusteet arvoluokituksille ovat pääsääntöisestiyhä päteviä. Vanhat arvoluokat ovat olleet pohjana tässätyössä.Viime vuosikymmenien aikana uhanalaisuuden painoarvoon kasvanut luonnonsuojelussa. Eliöiden uhanalaisuuttaja uhanalaisuusluokkia on arvioitu 1980-luvultaalkaen valtakunnallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti.Myös elinympäristöjen uhanalaisuutta on arvioitu. Uhanalaisuusarvioinninlisäksi uusien elinympäristötyyppien(esim. pienvedet, kallioalueet) selvitykset ja tutkimuksetovat tuoneet uutta tietoa luonnon monimuotoisuudestaja suojelubiologiasta, mikä voi vaikuttaa seutukaavakohteidenvanhoihin arvoluokkiin.Tässä inventoinnissa suojelukohteiden arvoa tarkistettaessakäytettiin kriteereinä mm.• lajiston ja luontotyyppien monipuolisuutta• uhanalaisten tai harvinaisten eliölajien jaluontotyyppien esiintymistä• alueen luonnontilaisuutta taiennallistamiskelpoisuutta• eliömaantieteellistä edustavuutta• alueen sijaintia ja merkitystä osana maakunnallistaekologista verkostoaKohteiden arvoluokitus ei perustu suoraan laskennalliseenpisteytykseen, mutta rehevillä kohteilla luokituksentukena käytettiin liitteessä 3 esitettyä pisteytysmenetelmää.Lajien valtakunnallinen uhanalaisuusluokka perustuuteokseen Rassi ym. (2001) ja maakunnallinen luokkaJyväskylän yliopiston, <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksenja <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton tekemään maakunnan uhanalaisetputkilokasvit -taulukkoon (7.4.2005).Alueellinen uhanalaisuus perustuu metsäkasvillisuusvyöhykkeisiinpohjautuvaan aluejakoon, jossa pääosa<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnasta kuuluu Järvi-Suomeen, luoteisosaPohjanmaahan ja pieni osa Kuhmoisista Lounaismaahan.(ks. www.ymparisto.fi)


3. TuloksetMaastossa tarkastettiin 128 kohdetta, joiden sijainti on esitetty liitteessä 4. Kohteet esitellään kunnittain. Kohteen nimenja sijaintikunnan (1.1.2006 tilanne) alla mainitaan seutukaavan maankäyttöluokka ja numero, seutukaavarajauksen pintaalasekä peruskarttalehden numero. Kuvauksessa on esitetty tärkeimmät tiedot, joihin kohteen suojelullinen arvo perustuu.Osa tiedoista perustuu vanhoihin kirjallisuustietoihin. Kuvauksessa joidenkin kasvien perässä suluissa oleva numeroviittaa lajin runsauteen kohteella (asteikolla 1-5; 1 = niukka, 5 = hyvin runsas). Kuvauksen jälkeen kursiivilla on suositus,jossa otetaan kantaa kohteen luonnonsuojelulliseen nykyarvoon ja esitetään tarvittaessa hoitotoimia ja rajaukseenliittyviä huomioita. Kohteiden karttarajaukset ovat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton toimistolla. Kirjallisuus -kohdassa mainitaan kohdettakoskevat lähteet. Viimeisenä on mainittu päivämäärä tai -määrät milloin kohde on tarkastettu maastossa ja maastotarkastuksentekijät (käytetyt lyhenteet: MS = Martti Salminen, OR = Olli Ristaniemi, RV = Reima Välivaara). Maastopäivissäon saatettu mainita myös <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton aikaisempia käyntejä ko. kohteella.1. Suolikosken lehto,Hankasalmi5. VK: SL 077620, 0,7 ha3223 04Lehto sijaitsee Suolivedellä Suolikoskenlänsirannalla ja jää valtatie 9:ltä Säkinmäellemenevän tien molemmillepuolille. Tien kaakkoispuolella koskenrannalla on yhtenäinen lehtipuualue,jonka laidalla kasvaa isoja koivuja ja lähempänäkoskea valtapuuna on harmaaleppä.Kosken rannalla kasvaa lisäksijoitakin tervaleppiä. Pensaskerroksessaon runsaasti punaherukkaa(4), kohtalaisesti tuomea (3) ja niukastikoiranheittä (1). Lehdossa on jonkinverran laho- ja maapuuta (leppää jakoivua). Punaherukan lisäksi harmaalepikonvaltalajeja ovat hiirenporras(5) ja vadelma (4). Kenttäkerroksessa,joka ei ole kovin edustava, kasvaa lisäksimm. sudenmarjaa, metsämansikkaa,hiirenporrasta (5), tesmaa (2),nurmitädykettä, pikkutalvikkia, ojakellukkaaja korpi-imarretta. Noin 70m päässä rannasta alkaa havupuuvaltainenkangasmaa.Tien luoteispuolella lehtomaisuus onvähäisempää ja lehtomainen rantaalueon hyvin kapea (10 – 50 m). Ranta-alueon pääosin kuusi-koivusekapuustoistaOMT-kangasta. Pensastossaon vähän punaherukkaa.Kohteen kulttuuriarvoa nostavat hyvinsäilyneet myllyrakennus ja uittoränni.Koski rantapuustoineen onmaisemallisesti ehyt ja luonnontilaisenkaltainen.Suositus: Suolikoski on lajistoltaan jakasvillisuudeltaan melko vaatimatonlehtokohde. Koski rantoineen ja puustoovat kuitenkin säilyneet luonnontilaisena.Kohteen arvoa nostaa myllyrakennusja uittoränni. Suolikoski on paikallisestiarvokas lehtokohde.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 a, Eistoja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 4.9.2003 RV2. Ohenloilo, Hankasalmi5. VK: SL 077619, 1 ha3223 02Hankasalmi-Konnevesi –tien varressa,Ohenmäen itäpuolella sijaitsevaOhenloilo on kuusivaltaista kosteaaja tuoretta saniaislehtoa. Lehdon itäreunalla,tien varressa, on kostea painanne.Pääosin lehto on kallionaluslehtoa,jonka vähäiseen pensaskerrokseenkuuluu niukasti lehtokuusamaa(1), näsiää (2) ja pihlajaa. Kenttäkerroson monilajinen ja edustava.Vaateliaaseen lajistoon kuuluvat runsainakasvavat isoalvejuuri (5), kotkansiipi(4) ja velholehti (4). Lisäksi lehdossakasvavat mm. tesma (2), lehtokorte(3), mustakonnanmarja (3), kevätlinnunherne,hiirenporras ja lehtomatara(2). Lehdosta on ilmoitettu myöskaiheorvokki, jota ei kesän 2003 melkolyhyellä maastotarkastuksella löydetty.Lehtoalue on rauhoitettu. Aikaisemminlehto on jatkunut pidemmälleetelään, mutta alue on avohakattu.Lehtoalue sisältyy valtakunnalliseenkallioalueeseen Ohenmäki-Kaiturinvuori.Suositus: Ohenloilo on maakunnallisestiarvokas kuusivaltainen lehto, jokaon osa valtakunnallista kallioaluetta.Rauhoitusalueen rajaus on lehtolajistonkannalta riittävä, eteläosa on avohakattueikä ole nykyisin suojelullisestimerkittävä.Kirjallisuus: Eisto ja Raatikainen 1989, Husa jaKontula 1997Maastokäynnit: 4.9.2003 RV


Niemen kärjessä ja itärannan puolellalehto on ryteikköistä rantalehtoa,jossa kasvaa runsaasti tuomea, leppääja raitaa. Lehmusta kasvaa tienja rannan välissä kaksi pientä runkopuuta.Lisäksi lehmusta kasvaa tienyläpuolella pikkujyrkänteen alla runkopuinaja vesoina. Lehtopensaistalehtokuusama on runsas (4). Lisäksialueella kasvaa näsiää (2) ja punaherukkaa.Kenttäkerroksen vaateliaaseenlajistoon kuuluvat mustakonnanmarja(3), suokeltto (2), koiranvehnä(3), lehtokorte (2) ja kurjenkello(2). Alueelta on vanha tieto maakunnallisestiuhanalaisesta humalasta,jota ei ole enää viime vuosikymmeninälöydetty alueelta. Ilmeisestilaji on hävinnyt.Uuden loma-asunnon länsipuolellakasvillisuus jatkuu vanhalle lomaasunnollesaakka valoisana tuoreenalehtona, jossa kasvaa isoja haapojaja koivuja. Pensaskerroksessa onrunsaasti lehtokuusamaa (4) ja herukkaa(4) sekä jonkin verran metsäruusua(1) ja koiranheittä (1). Edustavaankenttäkerrokseen kuuluvat mm. lehtopähkämö(2), lehto-orvokki (3), koiranvehnä,peurankello, syyläjuuri (2),kivikkoalvejuuri, valkolehdokki ja kevätlinnunherne.Uuden tien yläpuolella kasvaa tiheä,nuori kuusikko, jonka seassa kasvaamm. lehmusta, lehtokuusamaa ja lehto-orvokkia.Tien varrella kasvaa mm.nurmikaunokkia ja pölkkyruohoa (kesällä2003 noin 60 kukkavartta). Nurmikaunokkiakasvaa myös vanhanloma-asunnon läheltä. Niemen itätyvelläon usean hehtaarin laajuinenhieno vanha koivikko, jonka puustossaon paljon lahopuita. Todennäköisestinykyinen niemenkärjen lehtoja tyven koivikko ovat jäänteitä suuremmasta,keskisuomalaisittain hyvinedustavasta lehtoalueesta.Suositus: Salmenniemen kärjen lehtoon pirstoutumisesta huolimatta lajistoltaanja kasvistoltaan maakunnallisestiedustavaa tuoretta lehtoa. Tyven,säilynyt koivikko on valtakunnallisestiarvokas kohde.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 a,Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 27.8.2003 RV7. Harjunmäen-Kaakkomäenkangas, Joutsa5 VK: SL 172622, 18 ha3122 09Puttolassa sijaitseva Harjunmäen-Kaakkomeän harjualue on <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>maakunnan ainoa valtakunnallisestiuhanalaisen kangasvuokon kasvupaikka.Kohde on osa leveää muodostumajaksoa,joka käsittää paikoinkumpujonoksi katkeilevan selänteen,harjukuoppien ja -hautojenerottamia sivukumpuja ja rinnakkaisharjanteita.Lisäksi alueella on erikokoisiaharjudelttoja. Alueella harjoitetaanmetsätaloutta, soranottoa,moottoriurheilua ja jossain määrinretkeilyä. Kangasvuokkoa on esiintynytviime vuosikymmenien aikanalaikuittaisesti usean neliökilometrinalueella. Esiintymät ovat keskittyneetlähelle paikallistietä ja polkujen varsille.Laji on kärsinyt alueen kasvillisuudenja varsinkin pohjakerroksen sulkeutumisesta.Kangasvuokkojen kokonaismäärävaihteli vuosina 2003-2006 alueella 235 yksilöstä 256 yksilöön.Kukkivia yksilöitä oli 23-34.Suositus: Alueelle tulisi laatia käyttö- jahoitosuunnitelma, jolla varmistettaisiinkangasvuokon huomioon ottamineneri maankäyttömuodoissa. Nykyistenesiintymien tuhoutuminen tulisi estääja lajin tulevaisuus tulisi turvata lajinkasvupaikka- ja lisääntymisvaatimukset(puuston riittävä avoimuus jamaanpinnan kevyt rikkominen) huomioonottavilla metsähoitotoimenpiteillä.Nykyisin kangasvuokon kannaltamerkittävin alue sijaitsee selvästi seutukaavavaraukseneteläpuolella. Maakunnallisestiarvokas harjukohde, jollaon lajistonsuojelullisesti myös valtakunnallistamerkitystä.Kirjallisuus: Anon. 1981, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989, Ustinov 1990Laitinen 2006Maastokäynnit: 18.5.2004 RV, MS8. Kärppäkiven lehto,Jyväskylä5. VK: SL 179623, 0,8 ha3212 04Kärppäkivi on Säynätsalon Muuratsalossa,lähteestä alkunsa saavan rinnepuronvarrella sijaitseva saniaisvaltainenlehto. Monilajisessa lehtipuustossaon ainakin 20 pientä runkopuulehmusta.Lehmuksia on myös suojelurajauksenulkopuolella. Pensaskerrokseenkuuluvat näsiä (2), koiranheisi(2), punaherukka ja terttuselja. Vaateliaaseenkenttäkerrokseen kuuluvatkotkansiipi (1), mustakonnanmarja(2), tesma (3) ja kevätlinnunhernesekä aikaisemmissa tiedoissa mainitutlehto- ja kaiheorvokki. Lehdonkallioilla kasvaa mm. haisukurjenpolvea(2) ja kalliokieloa (1). Kallioilta onlisäksi vanhat tiedot pussikämmekästäja isomaksaruohosta.Lehdosta on rauhoitettu 0,15 havuonna 1982. Kesällä 2003 lehdonpuro oli vedetön.Suositus: Lehtolajiston, varsinkin lehmuksensuojelemiseksi pienialaisenlehdon rauhoitusrajausta tulisi laajentaa.Lehto ja rauhoitusalueen ulkopuoleinenosa voivat täyttää luonnonsuojelulaissatarkoitetun jalopuumetsikönkriteerit. Lehtokohteena Kärppäkivi onpaikallisesti arvokas.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Välivaara 1989Maastokäynnit: 11.9.2003 RV


9. Sarvivuoren lehto,Jyväskylä5. VK: SL 179622, 5 ha3212 04Sarvivuoren kallionalus- ja puronvarsilehtosijaitsee Päijänteen länsirannallaSarvivuoren kaakkoislaidalla.Kohteen yläosa on lähdepuronvarrella olevaa kuusikkoa, jossa kasvaaisoalvejuurta (4), lehtokortetta (2),tesmaa (3), mesiangervoa (4), hiirenporrasta,purolitukkaa (2) ja näsiää (2)sekä hyvin runsaasti lehtotähtimöä(5). Alempana puronvarrella kalliorinteenjuurella on kosteampaa lehtipuuvaltaistalehtoa ja lehtokorpea,osaksi myös lehtomaista kangasta.Maa- ja lahopuuta on jonkin verran.Alaosan lajistossa kasvaa mm. kevätlinnunhernettä,suokelttoa (3), mustakonnanmarjaa(1) ja mustaherukkaa(1). Lehdosta on rauhoitettu 2,6ha vuonna 1987.Suojelualueen pohjoispuolella, purovarrenalaosassa, alue muuttuu kuivemmaksija louhikkoisemmaksi. Kasvillisuuson suurimmaksi osaksi lehtomaistakangasta, jossa on lehtolaikkuja.Lajistoon kuuluvat mm. haisukurjenpolvi(1), näsiä ja kevätlinnunherne.Alaosan kalliorinteen alusta onlehtolajiston kannalta melko vaatimaton.Lehtoalue sisältyy valtakunnalliseenkallioalueeseen Sarvivuori-Haapavuori.Suositus: Sarvivuori on puustoltaanmonikerroksellinen ja luonnontilaisenkaltainen lehto. Myös purouomaon säilynyt luonnontilaisena. Lajisto eiole erityisen harvinaista, mutta ottaenhuomioon kohteen kasvillisuus, pintaalaja elinympäristöjen moni-ilmeisyysja näyttävyys kohteella on seudullistamerkitystä. Lisäksi kohteen arvoa nostaasen sijoittuminen valtakunnallisellekallioalueelle. Nykyinen suojelualuekattaa lehdon arvokkaimman osan.Kirjallisuus: Husa ja Kontula 1997Maastokäynnit: 11.9.2003 RV10. Kuolemankuopat,Jyväskylä5 VK: SL 179621, 4,4 ha3212 05Kuolemankuopat on Seppälänkankaallasijaitseva, taajamarakenteenpuristukseen jäänyt, jääkaudenaikainensuppa-alue. Kuolemankuopaton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> reunamuodostumanosa. Reunamuodostumaan liittyyluoteesta matalahko harjuselänne,jonka jatkeena on noin 20 msyvä ja 100-150 m kokoinen harjukuoppa.Harjuselänteen kasvillisuuson puolukka- ja jäkälätyypin kangasta.Supissa on tiheä nuori sekapuustoja kasvillisuus on tuoreempaa kangasta.Alueella on hyvä polkuverkostoja alueen etelälaidalta avautuu näköalakaupungin suuntaan. Ison supanpohjalla on pohjaveden havaintoputki.Suositus: Kuolemankuopat on pieni, hyvinsäilynyt harjualue, jolla on geologisestija maisemallisesti paikallista merkitystä.Lisäksi alueella on merkitystävirkistyskäytön kannalta.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 5.8.2004 RV11. Syväoja, Jyväskylä5 VK: SL 179624, 2,7 ha3212 05Syväoja on Laajavuoren länsipuolellaoleva pienialainen suopainanne, jokarajoittuu luoteispäästään pikkutiehen.Karhuvuoren kallioisen rinteenalapuolelle jäävän suon laiteet ovatmuurain- ja metsäkortekorpea, jonkapuustossa esiintyy jonkin verran pystypökkelöitä.Keskustassa on avonaisianevalaikkuja, jotka ovat keskiravinteistasaranevaa. Keskustassa esiintyymyös rimpisyyttä. Saroista suon valtalajeinaovat jokapaikansara ja tähtisara.Muita lajeja ovat mm. maariankämmekkä,rätvänä, kataja, rahkasara,pyöreälehtikihokki, isokarpalo, järvikorte,luhtavilla, tupasvilla, jouhivihviläja raate. Suo on rauhoitettu luonnonsuojelualueenavuonna 1987.Suositus: Syväoja on pikkunätti nevajakorpikohde, joka on paikallisesti arvokas.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 5.8.2004 RV12. Pitkäruoho, Jyväskylä5 VK: SL 179620, 2,8 ha3212 05Pitkäruoho sijaitsee Jyväsjärven etelärannallaÄijälänsalmen suulla. Niemenrannat ja edusta ovat lintujensuosimaa levähdys- ja pesimäaluetta.Seutukaavarajauksen länsipuolellaon lintuharrastajien ja yleisön suosimalintutorni (Lyyli). Kevätmuutonaikaan alueella nähdään monia vesijalokkilintuja. Niemen rantaliete houkutteleemyös kahlaajia.Alueella kasvaa riukuuntunutta lehtipuustoa,mm. halavaa, tuomea, harmaaleppääja raitaa. Pensaskerrokseenkuuluu mm. punaherukka. Niemessäon laajahko luhtainen niittyalue,jolla kasvaa mm. harajuurta, käenkukkaa,ranta-alpia, helpeä, suoputkea,myrkkykeisoa, kurjenmiekkaa, leveäosmankäämiä,luhtavuohennokkaa,jokapaikansaraa, ojakellukkaa,jouhivihvilää ja luhtalemmikkiä.Rantametsikön linnustoon kuuluvatainakin satakieli ja pikkutikka. Nisäkkäistäalueella liikkuu supikoiria. Pitkäruohoon osa Kuokkalan useasta osaalueestakoostuvaa FINIBA-aluetta,


jonka pikkutikkatiheys on keskisuomalaistahuippuluokkaa.Suositus: Pitkäruoho on arvokas ranta-,niitty- ja metsäalue, jolla on linnustollisestiosana FINIBA-verkostoa myös valtakunnallistamerkitystä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 5.8.2004 RV13. Muurikaisjärvenlaskupuron lehto, Jyväskylänmaalaiskunta5 VK: SL 180625, 1 ha3212 08Leppälahdessa MuurikaisjärvestäOrajärveen laskevan puron varrella,Muurikaisjärven puoleisessa päässä,sijaitsee kivinen ja kostea saniaislehto.Lehdon puustossa on isoja koivuja,haapoja ja tervaleppiä. Lehdossakasvaa myös useita pieniä lehmuksiasekä runsaasti tuomea ryteikköisinäpensaina ja pikkupuina. Puronsuullaseutukaavan aluerajaus levenee itäpuoleisellerannalle, joka on lähinnätuoretta lehtoa ja kasvaa kaunistakoivikkoa. Puronsuu on luhtaistakosteikkoa.Lehdon kenttäkerroksen vaateliaimpaanlajistoon kuuluvat mustakonnanmarja(2), lehtoarho, sudenmarja,sormisara, kevätlinnunherne sekärunsaina esiintyvät lehtopalsami (4)ja maakunnallisesti harvinainen punakoiso(4). Tuomen lisäksi pensaskerrokseenkuuluvat puna- (3) ja mustaherukka(2). Puronsuun luhdalla kasvaviamaakunnallisesti harvinaisia lajejaovat rantayrtti (1) ja jokileinikki (2).Lehdosta aikaisemmin ilmoitettuapurolitukkaa ei löydetty kesällä 2003.Suositus: Muurikaisjärven laskupuronlehto on pieni, mutta kasvillisuudeltaanluonnontilaisena säilynyt, lajistollisestiseudullisesti merkittävä kohde. Alue tulisijättää lajistoa ja luonnontilaa muuttavantoiminnan ulkopuolelle.Kirjallisuus: Sundell ja Saari 1986, Lammi1993Maastokäynnit: 26.6.2003 RV, MS14. Palvahinojan louhikko,Jyväskylän maalaiskunta5 VK: SL 180624, 1 ha3212 08Leppälahdessa Palvajärven laskupuron(Myllypuron) varrella, Jyväskylä-Kuopio –tien pohjoispuolella, sijaitseelouhikkoinen ja lehtomainen puronvarsi.Ennen puronvarren jyrkintäkohtaa ja sitä seuraavaa suurta louhikkoaoleva puron yläosa on perattu.Puron pohjoispuoli on avohakattuja kasvaa lehtipuuvesakkoa. Puronalaosa on säilynyt luonnontilaisena jakasvaa isoa kuusikkoa.Vaatelias lehtolajisto on hyvin niukkaa.Louhikkoalueella kasvaa vähäisestilehtopalsamia (2), lehtoarhoa(1), punakoisoa (1) ja haisukurjenpolvea(1). Purossa kasvaa mm. kurjenmiekkaa.Suositus: Louhikkoisella purolla on lajistollistamerkitystä, mutta luontokohteenasen suojelullinen arvo jää paikalliseksi.Kohde lajistoineen tulee ottaahuomioon metsänhoitotoimenpiteissä.Kirjallisuus: Sundell ja Saari 1986Maastokäynnit: 26.6.2003 RV, MS15. Pienijoki(Kaukkaanlammenlaskupuro), Jyväskylänmaalaiskunta5. VK: SL 180623, 2 ha3212 07Pienijoki on Oravasaaressa sijaitsevapuronvarsilehto, jonka loppupäänyli kulkee valtatie 4 eli nelostie. Tienyläpuolella lehtoa on vain hyvin kapea-alaisestikivikkoisen puron varrella.Lisäksi puro on perattu ojamaiseksi.Puron varrelle on kuitenkin kehittymässähyvä, nuori lehtipuumetsikkö.Lehtokasvillisuus ei ole näyttävääja runsasta, mutta lajistossa on useampiaharvinaisia tai vaateliaita lajeja:punakoiso, haisukurjenpolvi (2), koiranvehnä(3), mustakonnanmarja (1),puna- ja mustaherukka (1) sekä lehtopalsami(3). Lisäksi vanhoissa tiedoissapaikalta mainitaan purolitukka jakoiranheisi.Tien alapuolella lehtomainen puronvarsion alavampaa ja osaksi luhtaista.Alapuolella kasvaa mm. punakoisoa(2, enemmän kuin tien yläpuolella)sekä muutamia yksilöitä maakunnallisestiharvinaista jokileinikkiä.Suositus: Kohde on lehtokasvillisuudeltaanvaatimaton, mutta lajistollisia arvojaomaava kapea-alainen puronvarsilehto.Muutamista hyvistä lajeistahuolimatta arvo jää paikalliseksi. Kohdetulisi ottaa huomioon metsänhoitotöissäja puronvarren nuoren lehtipuuvaltaisenpuuston tulisi antaa kehittyäluonnontilaisena.Kirjallisuus: Sundell ja Saari 1986Maastokäynnit: 22.8.2003 RVEtelässä lehto rajautuu puron yli kulkevaanpikkutiehen. Lehdon itäpuolellaon pelto ja länsipuolella kulkeetien laidassa oleva sähkölinja.


16. Ilvesjoen lehto,Jyväskylän maalaiskunta5 VK: SL 850627, 11 ha3212 10Ilvesjoen lehto on Toivakan rajan lähellä,Pieni Humalajärveen laskevanmetsäpuron (Ilvesjoki) varrella sijaitsevaasaniaislehtoa. Lehtoalueellaerillisiksi kivikonalaisiksi piilopuroiksijakautunut puro on pienten pelto-ja niittyalueiden ympäröimä. Puronpohjoispuoleinen metsäkaistaleon kuusivaltaista, mutta puron eteläpuolellakasvaa haapavaltaista lehtipuumetsikköä.Lehdossa kasvaamyös muutamia runkopuulehmuksia,joista suurin kasvaa lehtoalueenkaakkoispuolella olevan pellon laidalla.Pensaskerros ei ole kovin peittävä,mutta lehtopensaista alueella tavataannäsiää, tuomea, mustaherukkaaja lehtokuusamaa. Lehdon kenttäkerroson edustava ja siihen kuuluu moniavaateliaita lajeja: lehtopalsami (3),kaiheorvokki (3), mustakonnanmarja(2), mesiangervo, lehtomatara (4), pitkäpääsara,koiranvehnä (3), velholehti(4), lehtokorte (3), kevätlinnunherne,sormisara ja tesma (3) Saniaisista runsaimminkasvaa kotkansiipeä (4). Lehdonmerkittävimmät lajit ovat valtakunnallisestisilmälläpidettävä hajuheinäsekä maakunnallisesti uhanalainenhumala (3), jota kasvaa noin70 m matkalla puron molemmillarannoilla. Paikoin humala muodostaanäyttäviä leppiin, kuusiin ja pajuihinkiipeileviä kasvustoja. Kesällä 2004lehdosta löytyi punakylki- ja laulurastaanpesät. Rauhoitettu lehto kuuluuvaltakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.Lehdon alapuolella Pieni Humalajärvenrannalla on iso ja näyttävä, ilmeisestiosin lähdevaikutteinen puronvarsiluhta,jolla kasvaa myös lehtolajistoa.Luhdan merkittävimpiä lajejaovat jokileinikki, purolitukka, pitkäpääsara,lehtopalsami, kurjenmiekka,mesiangervo, korpikastikka, rentukkaja huopaohdake sekä alueellisestiuhanalainen korpinurmikka, jota kasvaaainakin 25 neliömetrin alalla.Suositus: Ilvesjoen lehto on säilyttänytluonnontilaisuutensa ja suojeluarvonsaja on valtakunnallisesti merkittävälehtokohde. Lehdon alapuoleinen puronvarsion luhta- ja lehtokasvistollisestimerkittävä pienvesikohde.Kirjallisuus: Suominen 1982, Anon. 1982 a,Sundell ja Saari 1986,Lehtojensuojelutyöryhmä 1988, Välivaaraym. 1991, Lammi 1993Maastokäynnit: 22.6.2004 RV17. Touruvuoret, Jyväskylänmaalaiskunta5 VK: SL 180618, 48 ha3212 06Touruvuorten alue sijaitsee Palokantaajaman läheisyydessä. <strong>Seutukaavan</strong>aluevaraukseen, joka pohjautuuKarhuvuoren osayleiskaavaan, kuuluvatTouruvuoret ja Pikku Touruvuori.Alue on ennen kaikkea virkistyskäytönkannalta merkittävä, mutta siihensisältyy myös biologisesti merkittäviäosia. Jyväskylän maalaiskuntateetti alueelle luontoselvityksen kesällä2001.Selvityksen mukaan seutukaavansuojeluvaraus sisältää biologisesti javirkistyskäytön kannalta vähämerkityksisiäosia, mm. laajan istutustaimikonTouruvuoren ja Pikku Touruvuorenvälisellä alueella. Luontoselvityksessämääriteltiin luonnon- ja maisemansuojelullisestiarvokkaimmat alueetmahdollisen suojelualueen rajauksenmäärittämiseksi sekä metsienkäyttö- ja hoitosuunnitelman laatimiseksi.Alueelta ei ole löydetty uhanalaisiakasvilajeja, mutta Touruvuorilla onlaajoja vanhan metsän alueita. Iäkkäimmiltäosin puusto on jopa 140vuotta vanhaa. Alueen biologista arvoaheikentää kuitenkin lahopuunvähyys, mutta metsien korkean iäntakia lahopuuta on kehittymässä alueelle.Suurin osa alueen metsistä onmustikkatyypin tuoretta kangasta.Alueen linnustoon kuuluvat mm. palokärki,teeri, pyy, pohjantikka, helmipöllö,varpushaukka, viirupöllö ja varpuspöllö.Suositus: <strong>Seutukaavan</strong> suojelualuevaraussisältää luonnonsuojelullisesti vähämerkityksisiäosia. Rajausta tulee muuttaakesällä 2001 tehdyn luontoselvityksenpohjalta pienemmäksi. Luonnonmetsienkannalta Touruvuorten alueon maakunnallisesti arvokas.Kirjallisuus: Talvitie 2001Maastokäynnit: 5.8.2004 RV18. Synninlukko, Jämsä5. VK: SL 182621, 1 ha2233 04Synninlukko on pieni kallioperän ruhjeenkohdalle syntynyt rotkolaakso,jossa on komeat pystysuorat, noin 10m korkeat kallioseinämät. Rotkon reunoillakasvaa kalliomännikköä ja rotkonkuusta kasvavalla varjoisella pohjallaon vetisiä suopainanteita, jotkavoivat olla lähdeperäisiä. Osa kuusistaon kaatuneita. Rotkon pohjalla kulkeepolku ja ympäristössä on nähtävissäjonkin verran merkkejä maastonkulumisesta. Laakson keskiosan kalliolouhikossakasvaa melko runsaastivaltakunnallisesti silmälläpidettäväähajuheinää. Kesällä 2003 lohkareillakasvoi useita kukinnottomia tuppaitaja yli 200 kukintovartta. Muistarotkon lajeista mainittakoon runsaanakasvava isoalvejuuri (4), mustakonnanmarja(2), kevätlinnunherne, maariankämmekkäja niukkana esiintyvävelholehti. Rotkolaaksosta on näytteeseenperustuva vanha tieto korpi-


nurmikasta, mutta viime vuosikymmeninälajia ei ole sieltä löydetty.Rotkolaakso on rauhoitettu vuonna1965.Suositus: Pieni, matkailullisesti tunnettukohde, jolla on geomorfologisia ja kasvistollisiaarvoja. Maakunnallisesti arvokas.Kirjallisuus: Anon. 1972, Välivaara ja Saari1985, Kannanoja 2001Maastokäynnit: 11.9.2003 RV19. Mustalammi, Jämsä5 VK: SL 182624, 8 ha2144 06Mustalammi on Musta- ja Haukkavuorenvälissä oleva maisemallisestikomea, erittäin tummavetinen, suorantainenlampi. Mustalammin erottaaYläisestä Vuorijärvestä noin 20-30m levyinen kannas. Kannaksen halkikulkee pieni puro, joka saattaa olla ihmisenkaivama tai ainakin perkaama.Alueella asustaa majava. Lammenreunametsät ovat hyvin luonnontilaiset.Maisemaekologisesti lampeenliittyy eteläpuoleinen Mustavuorenkomea kuusikkorinne, jonka metsienkäsittelyssä tulisi ottaa huomioonmaisemalliset arvot. Kohde sisältyyvaltakunnalliseen Vororotin kallioalueeseen.Suositus: Mustalammi on maakunnallisestiarvokas pienvesi, jonka luonnontilaon hyvä. Ahtaimmalla pienvesirajauksellaalueen pinta-ala on noin 2ha. Lammen ja ympäröivien kalliorinteidenarvoa nostaa niiden sijoittuminenvaltakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle.Kirjallisuus: Lammi 1993, Husa ja Kontula1997Maastokäynnit: 4.6.2004 RV, KSU:n edustajat20. Myllykolun lehto, Jämsä5 VK: SL 182619, 2,4 ha2144 09Myllykolun lehto sijaitsee Arvajanpohjoispuolella, Säkkijärvestä PäijänteenTiirinselän Säkkilahteen laskevanMyllykolu-puron varrella. Kohteeseenkuuluu myös Myllykoluun Hattujärvestälaskevan puron alajuoksu.Kohteen poikki kulkee sähkölinja.Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvastalehdosta on rauhoitettu vuonna1991 0,9 hehtaaria.Puron yläosa on perattu ja lehtokasvillisuuttakasvaa kapealti ruoppauspenkereidenympärillä. Sähkölinjanalapuolella puro on luonnontilainenja kasvillisuus muuttuu hyvin reheväksija lehtolajistoa kasvaa laajemmallaalalla puron varrella. Kohde onsuurimmaksi osaksi kosteaa saniaisvaltaistalehtoa, mutta myös suurruoholehtoaesiintyy laikkuina. Lehtipuuvaltaisessapuustossa kasvaa lehmustaja lehdon alaosassa on jonkinverran maapuita ja lahoja pystypuita.Vanhoissa tiedoissa lehmustenmääräksi ilmoitetaan kymmenkunta,mutta vuosien 1999 ja 2004maastokäynneillä löydettiin vain yksirunkolehmus ja yksi juurivesa. Pensaskerroksessakasvavat mm. lehtokuusama,punaherukka, näsiä ja koiranheisi.Kenttäkerros on monilajinenja vaatelias. Saniaislajistoon kuuluvathiirenporras, metsäalvejuuri, korpialvejuri,metsäimarre, kivikkoalvejuuri,sananjalka ja hyvin runsaana kasvavakotkansiipi (5). Merkittävimpiä muitalajeja ovat mustakonnanmarja (2),tesma (4), lehto-orvokki (3), velholehti(3), lehtokorte (2), lehtoarho (3) ja lehtovirmajuuri.Alaosassa lehto rajoittuueteläpuolelta vanhaan avohakkuuseen.Puronvarren yläosassa olivuonna 1999 majavan kaatamia puitaja pato.Suositus: Myllykolu on kasvillisuudeltaanmerkittävä valtakunnalliseenlehtojensuojeluohjelmaan kuuluvalehtokohde. Rauhoitusaluetta tulisilaajentaa.Kirjallisuus: Nurmela 1979, Anon. 1982 a,Lehtojensuojelutyöryhmä 1988Maastokäynnit: 29.6.1999 RV, MS,4.6.2004 RV, KSU:n edustajat21. Vuorisjärvi – Hietajärvenpuronotko, Jämsä5. VK: SL 182618, 8,5 ha2233 05Kohteeseen kuuluvat Vuorisjärveneteläpään itärannalla oleva kalliojyrkänneja Hietajärvestä Vuorisjärveenlaskevan Salakkapuron varsi. Salakkapuronalaosa on kapealti luonnontilaistasaniaisvaltaista kosteaa ja tuorettalehtoa. Puusto on lehtipuuvaltaista(harmaa- ja tervaleppä). Kohtalaisenrunsaaseen pensaskerrokseenkuuluvat koiranheisi (2), tuomi (4) jalehtokuusama (3) sekä juurivesoistatyöntyvä lehmus (1). Lehmusta on aikaisemminollut runsaasti myös runkopuina.Kenttäkerroksen vaateliaitalajeja ovat isoalvejuuri (4), mustakonnanmarja(3), lehtomatara (3) ja pitkäpääsara.Lisäksi puron varrella, lähelläVuorisjärven rantaa, kasvaa maakunnallisestiuhanalaista korpisorsimoa(3). Puron eteläinen yläosa, tilan 1:93osalta, on menettänyt luonnontilansametsänhakkuun ja puron perkauksentakia.Kalliojyrkänteen näyttävällä veteentyöntyvällä eteläpään seinämälläkasvaa alueellisesti uhanalaista pahtanurmikkaa(3). Muita kalliojyrkänteenlajeja ovat mm. kissankello, karvakiviyrttija kallio-imarre. Jyrkänteenpohjoispää on metsäinen ja jyrkänteenalta hyvin louhikkoinen.Suositus: Salakkaojan pohjoisosa onpaikallisesti merkittävä lehtokohde,mutta muodostaa Vuorisjärven etelä-10


pään kalliojyrkänteen kanssa kasvistollisestija maisemallisesti seudullisestimerkittävän kohteen. Suojeluarvonsamenettänyt puron eteläosa poistetaanrajauksesta.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 aMaastokäynnit: 1.7.2003 RV22. Vatajanjoki, Jämsänkoski5. VK: S 183600, 5 ha2233 06Seutukaavavaraukseen kuuluvatUuttanasta Pirttijärveen laskevassavesireitissä olevat Myllykoski ja <strong>Keski</strong>nenkoski,jotka ovat osa Jämsän koskireittiä.Maantien eteläpuolelle jäävä<strong>Keski</strong>nenkoski on rannoiltaan metsäinen.Kosken itäpuolella olevan pellonja rantaviivan väliin jää noin 50 m leveäkoivuvaltainen kaistale ja rannallakulkee polku. Myllykoski jää kauniistipeltojen ympäröivään kulttuurimaisemaan.Sen länsirannalla kulkeekalastajien käyttämä polku. Koskireittion kertaalleen kunnostettu, muttatavoitteena on tehdä kalataloudellinenlisäkunnostus. Reitillä elää taimenja harjus. Vatajanjoki ei ole yleinenlupakalastuskohde, mutta joellaon huomattava merkitys kalojen lisääntymisalueena.Myllykosken länsirannalla olevan ladonedustalla maantien lähellä kasvaamm. syyläjuurta. Koskien vesi- jarantalinnustoon kuuluivat telkkä, rantasipi,pajusirkku ja taivaanvuohi.Suositus: Myllykoski ja <strong>Keski</strong>nenkoskiovat pienehkö, mutta maakunnallisestimerkittävä virtavesikohde, jolla on kalataloudellisenarvon lisäksi maisemallistamerkitystä.Kirjallisuus: Anon. 1982 b, Kovanen 2004Maastokäynnit: 1.7.2003 RV23. Ryönit, Jämsänkoski5 VK: SL 183619, 15 ha2233 07Jämsänjoen länsirannalla sijaitseeuseita veden uurtamia harjurinteenuomia eli ryönejä. Pohjoisin ryöni(Ryönien lehto) kuuluu lehtojensuojeluohjelmaanja on rauhoitettu. Rauhoittamaton,seutu- ja yleiskaavaankuuluva ryöni on etelästä päin laskienkolmas ryöniuoma.Ryönin alaosa, tiestä länteen, on kuusivaltaistalehtokorpea ja OMT-kangastaja uoma on 8-10 m leveä. Ylempänäuoma muuttuu märemmäksi jaon suureksi osaksi lähteistä mesiangervovaltaistasuurruoholehtoa. Yläosassauoma on noin 6 m leveä jareunarinne 4-6 m korkea. Ryönin eteläisinhaara muuttuu nopeasti kuivemmaksija vaihettuu korven kauttakangasmetsäksi. Haaran kohdallapääuomassa on hieno, laajahko lähdealue.Vähän ylempänä (lännempänä)olevan pikkuhaaran jälkeen ryöninympäristön metsä on avohakattu.Ryönin pohjoispuolella on pelto,joka ei häiritse itse ryönin luonnontilaisuutta.Ryönin rinteet ovat jyrkät ja pääosinkuusivaltaisia. Rinteillä kasvaa mm.kangaskortetta. Ryönin pohjan kasvillisuuson suureksi osaksi lähteistäja kosteaa lehtoa. Puustossa on harmaaleppää,haapaa ja koivua. Saniaisistavaltalajina on hiirenporras (4).Kenttäkerroksen vaateliaita tai harvinaisialajeja ovat kevätlinnunsilmä (4),suokeltto (4), lehtotähtimö (3), mesiangervo(5), lehtokorte (3), sudenmarja,harajuuri, huopaohdake, herttakaksikko,tähtitalvikki, lehtovirmajuuri,isoalvejuuri (3), hentosara, kaislasara(2) sekä alueellisesti uhanalainenpussikämmekkä (1).Suositus: Rauhoitetun pohjoisimmanryönin lisäksi kolmanneksi eteläisin ryönion kasvistollisesti ja geomorfologisestimaakunnallisesti merkittävä kohde,jolla on myös pienvesiarvoja. Kohteenluonnontilaisuus tulee turvata. Suojelualuerajauksessatulisi turvata reunarinteenja rinteen yläpuoleisen metsän säilyminenosana kohdetta.Kirjallisuus: Lammi 1993Maastokäynnit: 23.6.2004 RV, TaistoKeltaniemi24. Vastinginjärvi, Karstula5 VK: SL 226622, 87 ha2333 04, 2244 06Vastinginjärvi on kahteen osaan jakautunutjärvi, jonka itäosa on hyvinmatala ja pitkälle umpeenkasvanut.Länsiosa on syvempi ja pääosinavovetinen. Varsinkin itäosanlinnusto on merkittävä. Alueella pesiimm. nauru- ja pikkulokkeja. Kesällä2004 Haapaniemen Kaakkoistyvensaraikkorannalla pesi muutamankymmenen nauru- ja pikkulokkiparinsekayhdyskunta. Lisäksi alueen lajistoonkuuluvat ainakin tukkasotka,telkkä, taivaanvuohi, tavi, pajusirkku,härkälintu, sinisorsa, ruokokerttunenja kalatiira. Alueella ei ole tehty tarkkaalinnustokartoitusta.Suositus: Järven itäosa on linnustonsuojelunkannalta seudullisesti merkittävä.Suojeluarvot tulisi ottaa huomioonrantojen rakentamisessa, varsinaiselleluonnonsuojelualueelle ei ole tarvetta.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 27.5.2004 RV11


12Kuva 1. Hankasalmen Koukosenlammen laskupuron (kohde 4) varrella oleva kasvistollisesti ja maisemallisesti arvokas suoalue.


Kuva 2. Korpilahden Kulperinkankaan (kohde 50) Korpijoen varrella kasvaa maakunnallisesti uhanlaista siperiasinivalvattia.13


25. Karametsän dyynialue,Karstula5. VK: S/ha 226661, 26 ha2244 03Karametsä on valtatie 13:n varrella sijaitseva,Saarijärvi-Karstulan todennäköiseensaumamuodostumajaksoonkuuluva pienehkö dyynikenttä,joka käsittää useita hyvin kehittyneitä,500-600 m pitkiä ja 15 m korkeitaparabelidyynejä. Alueen itäosassaon saumamuodostumajaksoonkuuluvaa loivapiirteistä selännettäsekä suorantainen harjukuoppalampi.Valtatie on leikattu melko kookkaandyyniharjanteen poikki. Kasvillisuuson pääosin kanerva- ja jäkälätyypinkangasta. Alueella kasvaa mm.kangaskortetta.Suositus: Karametsän dyynialue onmaakunnallisesti harvinainen, geologisestija maisemallisesti arvokas dyynikohde.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR26. Torisaari, Karstula5 VK: SL 226619, 3 ha2331 04Maakunnan rajalla, Karstulan Mustapurollasijaitseva Torisaari on metsäsaareke,jossa on historiallinen rajapyykki.Torisaaren saareke, jossavanhojen tietojen mukaan on useitamerkkikeloja, jää laajojen suoalueidenkeskelle. Kesällä 2005 metsäsaarekkeestalöytyi kaksi pystyssäolevaa merkkikeloa (Elina Lehtinen,suullinen tieto). Torisaaren lähiympäristö,pohjoispuolelle jäävä Kelkkasuo,on ojittamatonta nevaa, muttamuuten alue on ojitettujen ja turvetuotannossaolevien soiden ympäröimää.Torisaaren Karstulan puoleinenosa on rauhoitettu luonnonsuojelualueenavuonna 1977. MetsäsaarekkeenKyyjärven puoleinen osaon rauhoittamatta samoin kuin suurimmaksiosaksi Kyyjärven puolella sijaitsevaKelkkasuo.Suositus: Torisaaren suojeluarvo on lähinnäkulttuurihistoriallinen. Yhdessämetsäsaarekkeeseen liittyvän Kelkkasuonojittamattoman osan kanssakohde muodostaa merkittävämmänluontokohteen, jonka arvoa voidaanpitää paikallista suurempana.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 4.8.2004 RV27. Kansansuo, Karstula5 VK: SL 226621, 116 ha2331 10, 2333 01Karstulan kirkonkylän pohjoispuolella,valtatie 13:n eteläpuolella tiensuuntaisesti sijaitseva Kansansuo onpitkähkö ja kapea. Suo on yhdistymätyypiltäänsekakompleksi, jotenalueella on sekä aapa- että keidassuo-osia.Suon eteläosa on ojitettu jamyös länsi- ja pohjoisreunalla on ojituksia.Suon pohjoisosasta on nostettuaikoinaan turvetta ja alueella onjäänteitä teerien ruokintapaikasta.Suotyypit ovat pääosin karuhkojanevoja ja rämeitä. Rahka- ja lyhytkorsinevojenlisäksi alueella on rimpinevaa.Rämetyypeistä tavataan rahkarämettä,tupasvillarämettä, isovarpurämettä,varsinaista sararämettäja lyhytkorsirämettä. Vieressä sijaitsevavaltatie lisää suon maisemallistamerkitystä. Merkittävä osa suostaon juuri rauhoitettu. Osa suon ojittamattomanalueen eteläosasta sisältyyVerhokankaan Natura 2000 –alueeseen,jonka luontoarvot perustuvatsuoluonnon lisäksi vanhan metsänarvoihin.Suositus: Kansansuo on laajalti ojittamattomanasäilynyt tienvarsisuo, jokaliittyy kiinteästi Verhokankaan Natura2000 –alueeseen. <strong>Seutukaavan</strong> varausaluemuodostaa yhdessä Natura-alueenkanssa suojelullisesti merkittävänluonnontilaisen suo- ja metsäaluekokonaisuuden.Kirjallisuus: Anon. 1975Maastokäynnit: 4.8.2004 RV28. Kankamojärvi, Keuruu5 VK: SL 249630, 22 ha2232 08Riihossa oleva Kankamo on säilynytmelko hyvin avovetisenä, mutta onmatala ja varsinkin etelä- ja pohjoispäistäsara- ja korterantainen. Ruovikkoaon vain niukasti ja järven rannatovat peitteistä pensaikkoa. Järvi kuuluuKeuruun lintuvesien parhaimmistoonja sen merkittävimpiä lajejaovat mustakurkku-uikku, heinätavi,lapasorsa, tukkasotka, jouhisorsa, kurki,laulujoutsen, haapana ja punasotkasekä naurulokki, joka pesii muutamankymmenen parin voimin. Järvelläon linnustollisesti myös muutonaikaistamerkitystä (mm. joutsenien,hanhien, uiveloiden levähdyspaikana)ja se on saukkojen ympärivuotinenruokailukohde.Suositus: Kankamojärvi on linnustollisestimaakunnallisesti arvokas.Kirjallisuus: Sulkava ja Lamminmäki 1993Maastokäynnit: 19.5.2004 RV29. Alimmainen Elämäinen,Keuruu5 VK: SL 249632, 10 ha2232 11Alimmainen Elämäinen, joka sijaitseePohjoisjärvellä Keuruu-Orivesitien varrella, on suurin ja linnustoltaanmonipuolisin joen yhdistämäs-14


tä Elämäisten lampien kokonaisuudesta.Kohteen keskustassa ja länsilaidallaon avovesialueita, pohjoispääon umpeutunut. Rannoilla on lehtipuupensaikkoaja iso ruovikko. Merkittävimpiäkasvilajeja ovat jokileinikkija kurjenmiekka. Alueen linnustoonkuuluvat haapana, sinisorsa, lapasorsa,tukkasotka, telkkä, luhtahuitti, taivaanvuohi,naurulokki, taivaanvuohi,ruokokerttunen, pajusirkku ja laulujoutsen.Muuttoaikoina Elämäisenjärvilläon lintuja runsaasti. Lisäksi järvelläon yhdessä joen kanssa merkitystäkoskikarojen talvehtimisalueenaja saukkoreittinä.Suositus: Alimmainen Elämäinen onluontoarvoiltaan, ennen kaikkea linnustoltaan,seudullisesti merkittäväkohde.Kirjallisuus: Välivaara ym. 1991, Sulkava jaLamminmäki 1993Maastokäynnit: 19.5.2004 RV30. Valkeislampi, Keuruu5 VK: SL 249631, 16 ha2234 02Valkeislampi on Asunnalla Kolojärvenkoillispuolella sijaitseva pieni metsäjärvi,jonka luoteis-, länsi- ja etelärannatovat laajalti soistuneita. Itärantaon kivennäismaata. Lammella onmelko laaja, yhtenäinen avovesialueja laidoilla on pieniä lampareita. Lammeneteläpäässä on isohko ruovikkoalueja pohjoispäässä pieni ruovikko.Ympäröivä metsä on rantamaisemallisestiehyt ja itärannan metsässä onjonkin verran lahopuuta. Rantasuollapesii kurki ja muuhun lajistoon kuuluvattukkasotka, tavi, telkkä, ruokokerttunen,taivaanvuohi, metsäviklo,pensastasku, pajusirkku ja laulujoutsen.Kesällä 2004 lammella uiskentelimyös uivelo.Suositus: Valkeislampi ei ole Keuruunparhaimpien lintuvesien arvoinen,mutta kohteella on linnustollisesti seudullistaarvoa. Luontoarvojen huomioonottamiseksi riittää lammen säilyttäminenrakentamattomana.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 24.5.2004 RV31. Iso-Lavikko, Keuruu5 VK: SL 249629, 8 ha2232 12Iso-Lavikko on Suolahden Mäkikylälläoleva pieni, lähes umpeenkasvanutlintuvesi, jonka linnusto on viimevuosikymmeninä köyhtynyt. Kohteeneteläosa on täysin soistunut jakasvaa lähinnä suursaranevaa. Pohjoispäässäon pieni avovesialue. Kesällä2004 paikalla tavattiin tukkasotka,tavi, liro, taivaanvuohi, pajusirkkuja keltavästäräkki. Kohteen lajistoonkuuluu mahdollisesti myös laulujoutsen.1970-80 luvuilla Iso-Lavikolla onpesinyt huomattava naurulokkiyhdyskunta,mutta viime vuosina lokkejaei ole ollut.Suositus: Kohteen linnustollinen arvoon laskenut viime vuosikymmenien aikana,mutta kohteella on yhä paikallistaarvoa.Kirjallisuus: Sulkava ja Lamminmäki 1993Maastokäynnit: 24.5.2004 RV32. Ylä-Jouhtimäensinivuokkoesiintymä, Keuruu5 VK: SL 249624, 0,3 ha2232 12Seutukaavakohteeseen kuuluu LavikossaYlä-Jouhtimäen talon lounaispuolellametsärinteen yläosassa olevapieni lehtolaikku. Rinteessä olevankostean juotin varrella kasvaa si-nivuokkoa melko tiheänä kasvustonaparin aarin alalla. Seuralaislajeinakasvaa mm. näsiää, lehtokuusamaa,valkolehdokkia, kieloa, punaherukkaa,sudenmarjaa ja todennäköisestipihapiiristä villiintynyttä vaahteraa.Kohteen metsä on avohakattu ja alueellakasvaa runsaasti vadelmaa.Suositus: Kohde on arvokas lehtolaikku,jonka arvoa nostaa esiintymisalueensapohjoisrajoilla kasvava sinivuokko.Paikallisesti arvokas kohde on ollutmetsälaissa tarkoitettu erityisen tärkeäelinympäristö, mutta avohakkuun takiakohteen puusto ei enää täytä lainkriteerejä. Kohde tulisi kuitenkin ottaahuomioon lehtolaikkuna tulevissa metsänkäsittelyissä.Kirjallisuus: Välivaara 1988Maastokäynnit: 15.6.2004 RV33. Savonmäen lehto, Keuruu5 VK: SL 249622, 6 ha2234 01Pohjoisjärvellä Ala-Savonmäen lounaispuoleisessarinteessä on rehevämetsäkohde, jonka puustossa onvanhoja koivuja sekä isoja haapoja jayksi iso lehmus. Metsä on monikerroksellistaja luonnontilaisenkaltaista.Puustossa on jonkin verran lahopuuta,mutta selvä vanhan metsänpiirre puuttuu. Rinteen harmaaleppääkasvavassa kosteassa juotissa jasen ympäristössä kasvaa monia vaateliaitaja harvinaisia lehtolajeja. Alueellaon myös lähteisyyttä. Kohde onvaltakunnallisesti vaarantuneen metsänemänja maakunnallisesti uhanalaisensoikkokaksikon kasvupaikka.Kesällä 2004 soikkokaksikkoa kasvoinoin 10 neliömetrein alalla 17 yksilöä.Muuhun vaateliaaseen lehtokasvistoonkuuluvat lehtokorte (2), punaherukka(2), velholehti (3), kotkansiipi(3), koiranheisi (1), näsiä (2), lehtokuusama(1), syyläjuuri (1), mustakonnan-15


marja (2), tesma (2) ja lehtovirmajuuri.Savonmäki on kostean ja tuoreenlehdon edustava kohde.Suositus: Lehtokohteena Savonmäki onseudullisesti poikkeuksellisen edustava.Suojelullisesti arvokkain osa jää rinteessäolevan kostean juotin ympäristöön.Seutukaavarajaukseen kuului laajempimetsänsuojelualue. Maakuntakaavassarajausta voi supistaa kangasmaanosalta, mutta rajauksen tulisi kattaa arvokkain,kostean juotin ympäristössäoleva lehtoalue.Kirjallisuus: Kallio-Mannila 1984, Välivaara1988Maastokäynnit: 16.6.2004 RV, 9.9.2004 RV,maakuntakaavan ls-ryhmä, Risto Savonmäki34. Limpsingin rotkoalue,Keuruu5 VK: SL 249623, 11 ha2233 03Kohteeseen kuuluu Keuruun RoosinpohjassaKeuruun ja Jämsänkoskenrajalla sijaitseva jyrkkä kalliorinneja sen alapuolella oleva rehevä metsikkö,jossa on kahdesta lähekkäisestälehdosta koostuva kuusivaltainenlehtoalue. Rotkoalueen pohjalla virtaapuro. Lehtoalueen pensaskerroson melko vaatimaton, mutta lajistossatavataan kuitenkin lehtokuusamaa(2), tuomea, punaherukkaa (1) ja näsiää(2). Edustavassa kenttäkerroksessakasvaa mm. velholehteä (3), lehtoorvokkia(2), nuokkuhelmikkää, mustakonnanmarjaa(2), lehtomataraa (2),isoalvejuurta (3), tesmaa (2), kotkansiipeä(2) ja huopaohdaketta. Lehtoalueeltaon löydetty 1990-luvulla alueellisestiuhanalainen pussikämmekkä,jota ei kuitenkaan löydetty kesällä2004. Rotkoalueen eteläpään rinteelläon vielä 1980-luvulla kasvanutmaakunnallisesti uhanalaista sarjatalvikkia.Laji voi vielä kasvaa rinteellä,josta osa on hakattu, mutta lajia eilöydetty vuonna 2004. Komeapuustoisenalueen linnustoon kuuluvatmm. palokärki sekä kesällä 2004 lehtoalueenlaidalla pesinyt alueellisestiuhanalainen pohjantikka. Myös mäyräkuuluu alueen eläimistöön.Alue sisältyy valtakunnalliseen kallioalueeseenHuhkojärvi-Limpsinginjyrkänne ja alue liittyy koillisosastaanHuhkojärven Natura 2000 –alueeseen.Suositus: Limpsingin rotkoalue alue ongeologisesti ja luonnonsuojelullisestimaakunnallisesti arvokas. Alue muodostaayhdessä Natura-alueen kanssamerkittävän aluekokonaisuuden.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Kallio-Mannila1984, Välivaara 1989, Koski ja Lamminmäki1994, Husa ja Kontula 1997Maastokäynnit: 16.6.2004 RV35. Lintusyrjänharju, Keuruu5. VK: S/ha 249661, 41 ha2234 01Lintusyrjänharju on kahteen harjujaksoonliittyvä harjudeltan jäljellä olevaosa. Noin 50 m ympäristöstään kohoavadeltta on soranotolla tuhotunharjumaiseman ympäröimä. Varsinkinpohjoispuolella oleva soranottoon runnellut arvokasta muodostumaa.Soranotto näyttäisi kuitenkinolevan loppumassa ja ottoaluetta onosittain maisemoitu. Jäljellä on vielämaisemallisesti erittäin hieno eteläosaja länsirinne, joka näkyy vanhalleKeuruu-Mänttä –tielle. Deltan laellaon polku ja näköalapaikka, jostaavautuu näkymä pitkälle Keurusselälle.Muodostuman rinteillä on useitamuinaisrantoja ja kasvillisuus on pääasiassapuolukka- ja kanervatyypinkangasta.Suositus: Lintusyrjänharju on soranotostahuolimatta geologisesti ja varsinkinmaisemallisesti seudullisesti merkittäväharjukohde.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1981Maastokäynnit: 2.7.2004 RV, OR36. Kassinharju, Keuruu5. VK: S/ha 249662, 8 ha2234 02Kassinharju on Kaletossa Pohjoisjärvenlänsirannalla sijaitseva pieni, maisemallisestinätti harjuniemi, jonkahiekkarantoja on käytetty uimalana.Harjualue on nykyisin pohjavedenottamonsuoja-aluetta. Niemen itärannalleon rakennettu ja harjulla kulkeetie ja polkuja. Metsä on nuorta männikköä.Suositus: Kassinharju on geologisestija maisemallisesti paikallisesti arvokasharjukohde.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 2.7.2004 RV, OR37. Myllylän alue, Keuruu5. VK: SL 249625, 7 ha2234 02Myllylän alue sijaitsee AsunnallaAsunnanjärvestä laskevan Myllylänjoenvarrella. Arvokkain osa alkaaMyllylänkosken pieneltä nivalta ja jatkuu600-700 m alavirtaan. Yläosassahiekkapohjainen puro virtaa rauhallisestikapeassa ja jyrkkärinteisessäuomassa. Puuston valtalajina onkuusi, mutta puron varressa kasvaamyös mm. haapaa ja harmaaleppää.Pensaskerroksessa kasvaa tuomea jametsäruusua. Puron yläosassa aluerajoittuu männylle istutettuun vanhaanpeltoalueeseen.Myllylän talon kohdalla pudotus purouomassakasvaa ja vesi virtaa vuo-16


laampana koskena. Jyrkässä puronvarsirinteessäja penkan päällä kasvaaluonnontilaisena säilynyttä, ikääntynyttäpuustoa, mm. isoja haapoja jakoivuja. Puustossa on lisäksi runsaastikuolleita pystyrunkoja ja maapuita.Kosken alapuolella joki jakautuupariksi uomaksi. Puron länsipuolellakasvaa varttunutta kuusi-mäntykangasta,jota on kuitenkin hoidettutalousmetsänä. Kosken alapuolellaon puusilta. Lisäksi vanhemmasta sillastaovat näkyvissä vanhat kiviarkut.Sillan jälkeen itäpuoleisessa rantarinteessäon suojelullisesti merkittäväsoistuma. Lähteinen soistuma onnoin 60 m pitkä ja 5-10 m leveä. Soistumanvaltalajeina ovat mesiangervoja huopaohdake. Muita lajeja ovatmm. nuokkuhelmikkä, maariankämmekkä,rätvänä, käenkukka, suo-ohdake,leskenlehti, ojakellukka ja suokeltto.Merkittävin laji on maakunnallisestiuhanalainen soikkokaksikko,jota vuonna 1992 kasvoi noin 200 yksilöä.Vuonna 2004 paikalla oli muutamiakukkivia yksilöitä ja parikymmentäruusuketta. Vuonna 1987 paikallakasvanutta pussikämmekkää,joka on alueellisesti uhanalainen, eilöydetty vuonna 2004. Vanhoissa tiedoissapaikalta mainitaan myös valtakunnallisestisilmälläpidettävä punakämmekkä.Kämmekät ovat esiintymisessäänkuitenkin oikukkaita ja voivatyhä kuulua kohteen lajistoon.Puron alaosassa itäpuolella kasvanut,seutukaavarajaukseen kuulunut vanhametsä on hakattu. Itse purouomarantoineen on kuitenkin luonnontilainen.Alaosan itärannalla on pari pientätihkupintaa, joiden kasvisto ei kuitenkaanole erityinen. Myllylän alueeneläimistöön kuuluvat liito-oravaja saukko. Lisäksi vanhoissa tiedoissamainitaan pikkusieppo, joka lieneetavattu vanhan metsän alueella.Myllylänjoella on myös kalataloudellistamerkitystä mm. poikastuotantoalueenaja taimenvetenä. Kohteen lähellejää Myllylän vanha pihapiiri. Taloja kaksi piharakennusta oli vuonna2004 hyvässä kunnossa, yksi piharakennusoli kunnostamatta. Pihapiiriäympäröivät pellot kasvat metsää.Suositus: Myllylän vanhan metsän alueon hakattu, mutta muuten alueenluontoarvot (kasvisto, eläimistö, virtavesi)ovat säilyneet. Kalastollisesti merkittäväMyllylänjoki iäkkäine rantametsineenja lähteisine rantatörmineen onmaakunnallisesti arvokas.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 b, Kallio-Mannila 1984, Välivaara 1988, Lammi1993,Koski ja Lamminmäki 1994Maastokäynnit: 16.6.1992 RV, MS, 2.8.2004 RV38. Kurensuo, Kinnula5 VK: SL 256621, 2,5 ha2334 04Kurensuo on Saarenkylällä Kinnula-Kivijärvi –tien varrella sijaitseva pieni,ojittamaton suokohde. Myös suoneteläpuolella on tie ja itäreunalla kulkeesähkölinja. Suotyyppejä ovat saraneva,sararäme, rahkaneva ja tupasvillaräme.Merkittävin putkilokasvilajion punakämmekkä, joita kasvaa suonpohjoispään itäreunalla. Kesällä 2004paikalla oli 20 kukkivaa yksilöä. Muitakenttäkerroksen lajeja ovat mm. villapääluikka,maariankämmekkä, pullosara,mutasara, isokarpalo, raate, jokapaikansaraja harajuuri.Suositus: Kurensuo on ojittamattomanapikkusuona ja punakämmekän kasvupaikkanapaikallisesti merkittäväkohde. Suo jatkuu vähän matkaa seutukaavarajauksenyli pohjoiseen.Kirjallisuus: Harvisalo ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 29.6.2004 RV39. Mekkojärvi, Kinnula5. VK: SL 256625, 5,8 ha2334 04Mekkojärvi sijaitsee Markokylän länsipuolellaMekkovuoren osin kallioisenpohjoisrinteen alla. Järven pohjoisrannallaon alavaa lehtipuuvaltaistametsää. Pientä järveä kiertää luhtainennevareunus ja järven itäpää onumpeenkasvanutta suota, jonka läpivirtaa Markojärveen laskeva Mekkopuro.Mekkovuoren kalliolta valuvatvedet laskevat etelärannalla ruohojaheinäkorven läpi Mekkojärveen.Itäpään suon yli kulkee sähkölinja jasuo on pensoittunutta luhtanevaa jakorpea.Mekkojärven nevareunuksella kasvaviamaakunnallisesti harvinaisia jauhanalaisia putkilokasveja ovat hoikkavillaja kaarlenvaltikka. Kohteelta onvanha kirjallisuustieto myös alueellisestiuhanalaisesta kämmekästä, suovalkusta.Todennäköisesti laji kasvaaalueella yhä. Rannan luhtasuolla kasvaviaharvinaisia ja vaateliaita sammaliaovat pikkutihkusammal ja lettorahkasammal.Vuonna 1919 Mekkojärveltäon löydetty nykyisin maakunnallisestiuhanalaiset lettokilpisammal, äimäkynsisammalja kairasammal, jotkatodennäköisesti kasvavat siellävieläkin. Lisäksi etelärannan ruohojaheinäkorvessa kasvaa monia vaateliaita,runsas- ja keskiravinteisuuttavaativia sammalia. Järven mutapohjallakasvaa suomenlummetta. Kesällä2004 maastohavainnointia vaikeuttihuono sää ja suhteellisen myöhäinenajankohta. Alueen luonnontilaon säilynyt hyvänä.Suositus: Mekkojärvi on rauhallinen,rakentamattomana säilynyt pikkujärvi,jolla on rantasoineen maakunnallistaluonnonsuojeluarvoa. Tärkeintä olisiturvata rantanevan, ruoho- ja heinäkorvensekä itäpään suoalueen luonnontilansäilyminen.17


Kirjallisuus: Roivainen 1920, Harvisalo jaRaatikainen 1989, Raatikainen ja Saari 1994Maastokäynnit: 15.9.2004 RV40. Vihtapuron varsi, Kinnula5. VK: SL 256624, 1 ha2334 03Vihtaperällä, maakunnan rajan lähellä,Vihtapuron varrella on pieni luhtainenkorpi, jossa kasvaa maakunnallisestiharvinaisia ja uhanalaisia lajeja.Puronvarrella kasvaa pohjanruttojuurtanoin 25 neliömetrin alalla sekäjonkin verran kaarlenvaltikkaa ja äimäsaraa.Itse puro on säilynyt perkaamattomana,mutta puron varteen rajoittuviametsiä on voimakkaasti käsitelty.Puron itäpuolella on vanha avohakkuualueja länsipuolella on uusi avohakkuualue.Puronvarsikorpi on säilyttänytominaispiirteensä, vaikka kesällä2004 paikalta ei löydetty pohjanruttojuurta.Suositus. Pienellä, hakkuiden puristukseenjääneellä korvella on yhä kasvistollistaarvoa. Vihtapuron vartta voidaanpitää lähinnä paikallisesti merkittävänäkohteena.Kirjallisuus: Harvisalo ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 15.9.2004 RV41. Hiidenpuronlehmusesiintymä, Kivijärvi5 VK: SL 265620, 1,4 ha2333 09ta pensasmaisia lehmuksia. Puronvarrenvaltapuina kasvaa riukuuntunuttahaapaa ja koivua. Tuomi jaraita muodostavat kivikkoisen puronpäälle lähes läpipääsemättömänpensaikon. Kenttäkerroksen valtalajejaovat lillukka ja hiirenporras. Alueellisestimerkittävimpiä kenttäkerroksenlajeja ovat lehtomatara ja kaiheorvokki,joista viimeksi mainittua kasvaapuron jyrkimmässä kohdassa puronvälittömässä läheisyydessä. Lehtoon rauhoitettu luonnonsuojelualueena1987.Suositus: Kohteen suojelullinen merkitysperustuu pieneen lehmusesiintymään,joka on yksi <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pohjoisimpia.Lehtokohteena Hiidenpuronmerkitys jää lähinnä paikalliseksi, vaikkalehtolajistossa on pari <strong>Suomen</strong>selänalueelle harvinaista lajia.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 30.6.2004 RV42. Lehmuslammenlehmusesiintymä, Kivijärvi5 VK: SL 265619, 0,5 ha2333 06Lehmuslampi sijaitsee Tiironkyläneteläpuolella Karstulaan menevänmaantien länsipuolella. Noin 200 mpäässä maantiestä oleva lampi on lähespyöreä ja runsaskivinen. Lampion lähinnä lumensulamisvesien varassasäilyvä lampare. Lammen koillisrannallakuusikossa on lehmusesiintymä,jotka on merkitty pienellä taululla.Kesällä 2004 pienten runkopuulehmustenlukumääräksi saatiin 25.Lammen ja lehmuskuvion ympärilläon avohakkuualue, mutta lammenrannalle on jätetty suojapuuvyöhyke,jossa lehmukset kasvavat. Lammeneteläpuolella suojavyöhyke on mitättömänkapea, mikä vähentää erikoisenlammen maisemallista arvoa.Lehmusalue on pahasti kuu-Kivijärven itärannalla, Aittolahdeneteläpuolella, Hiidenjärvestä laskevankatkonaisen puron varrella onpieni lehto. Lehto rajoittuu eteläosastaanmetsäautotiehen. Kivikkoisessapuronvarressa kasvaa ainakin toistakymmentärunkolehmusta ja useisettunut,eikä alueella kasva muutalehtolajistoa.Suositus: Lehmuslammen lehmusesiintymäon yksi maakunnan pohjoisemmista.Esiintymä täyttää todennäköisestiluonnonsuojelulain tarkoittamansuojellun luontotyypin määritelmän(jalopuumetsikkö). Kohteen arvo perustuupieneen lehmusesiintymään japienvesiarvoihin. Lehtokohteena senarvo on paikallinen. Kuusikkoa tulisiharventaa lehmusten valonsaanninturvaamiseksi.Kirjallisuus: Anon. 1972. Lammi 1993Maastokäynnit: 4.8.2004 RV43. Närepuron lehtokorpi,Konnevesi5. VK: SL 275622, 0,4 ha3224 01Varuskunnan Iso-Närelammesta Etelä-Konneveteenlaskevan puron varrellasijaitsee lehtokorpi, joka jää kantatie69:n pohjoispuolelle. Kauempanapurosta kasvillisuus vaihettuu lehtomaiseksikankaaksi. Kohteen pääpuulajinaon varttunut, päätehakkuuiässäoleva kuusi. Pensaskerros onhyvin mitätön, mutta monilajisessakenttäkerroksessa kasvaa monia harvinaisiaja vaateliaita lajeja. Kenttäkerroksenvaltalajeina ovat saniaiset. Hiirenportaanja metsäalvejuuren lisäksipaikalla kasvaa myös isoalvejuurta(2) ja kotkansiipeä (4). Lajistoon kuuluvatlisäksi velholehti (2), lehtokorte(2), kaislasara (3) ja tesma (1) sekämaakunnallisesti uhanalainen korpisorsimo(1), jota kasvaa myös puronala- ja yläosissa.Kohteen ympäristö on suurimmaksiosaksi avohakattu ja hakkuussa ei olejätetty riittävää suojavyöhykettä puronvarrenympärille. Lisäksi pehmeäpohjaistapuronvartta on pahasti sot-18


kettu ajourilla. Kohteen luonnontilaon merkittävästi muuttunut.Suositus: Kohteen suojelullinen arvo onlaskenut hakkuiden ja ajourien takia.Lajiston takia kohteella on vielä paikallistamerkitystä.Kirjallisuus: Välivaara 1989Maastokäynnit: 3.8.2004 RV44. Haapalampi, Konnevesi5. VK: SL 275618, 14 ha3224 01Haapalampi on Varuskunnassa olevanevarantainen metsälampi. Lammenrantametsät ovat maisemallisesti hyvinehyet. Pohjoisrannalla on avohakkuualue,mutta hakkuun ja lammenrannan väliin on jätetty kapea suojavyöhyke,mikä on maisemallisesti riittävä.Kohteen luonnonsuojelullinen arvoperustuu luhtaisen lammenrantanevankasvistoon. Rantanevalta onlöydetty maakunnallisesti uhanalainensuovalkku. Lisäksi lammen rannallakasvavat mm. liereäsara, korpikaislaja pikkumatara. Myös sammallajistoon merkittävä. Rantanevallakasvaa monia keski- ja runsasravinteisuuttavaativia rahkasammalia(mm. Sphagnum subsecundum, Splatyphylum, S. teres ja S. obtusum).Kauempana rannasta lammen länsipäässäkasvaa harvinaista korpialvejuurta.Lammenrantasuon linnustoonkuuluu kurki.Umpeenkasvamassa oleva Haapalampion aikaisemmin ollut Jyväskylänyliopiston ekologian kenttäkurssienopetuskohde.Suositus: Seudullisesti merkittävän Haapalammenja sen rantanevan säilyminenluonnontilassa olisi turvattava. Rajaukseenei sisälly metsämaata.Kirjallisuus: Välivaara 1989Maastokäynnit: 3.8.2004 RV45. Ruuhimäen lehto,Konnevesi5. VK: SL 275621, 0,3 ha3223 05Ruuhimäen lehto on Sirkkamäellä,Ruuhimäen talon itäpuolella, Lipposlammistapohjoiseen laskevanpuron varrella sijaitseva saniaislehto.Puron yläosa on perattu ja lehtolajistoa(mm. punaherukka ja hiirenporras)esiintyy hyvin kapealla alalla ojanlaidoilla kasvavassa harmaalepikössä.Länsilaidalla kulkee kärrytie ja itäpuolellaon avohakkuualue.Alempana ennen peltoa lehto laajeneerinteen myötäisesti puron itäpuolelle.Länsipuolella lehto rajoittuukärrytiehen. Lehdon puusto onlähes kokonaan harmaaleppää, seassakasvaa muutamia haapoja. Itäpuolellalehto rajoittuu varttuneeseenkuusikkorinteeseen. Puron jyrkimmässäkohdassa saniaisista valtalajinaon kotkansiipi (4), mutta myösisoalvejuuri (2) ja hiirenporras (4) kuuluvatlajistoon. Muita vaateliaita lajejaovat tesma (2), mustakonnanmarja(3), suokeltto (3), näsiä (1) ja sinivuokko(2). Sinivuokko, jota kasvaa noinaarin alalla, on alun perin istutettulehtoon 1950-luvun alussa.Suositus: Ruuhimäen lehto on paikallisestiarvokas metsälakikohde, jonkaominaispiirteet tulee säilyttää. Lehto jasen lajiston säilyminen tulee ottaa huomioonkohteen itäpuoleisen kuusikontulevissa hakkuissa. Arvokkain alue alkaaseutukaavarajauksen pohjoisosastaja jatkuu pohjoiseen pellon reunalle.Kirjallisuus: Pynnönen 1956, Anon. 1972,Anon. 1982 a, Välivaara 1989Maastokäynnit: 19.8.2004 RV, PekkaPynnönen46. Mutalammen lehto,Korpilahti5. VK: SL 277623, 2,4 ha3211 05Mutalammen lehto sijaitsee OittilanMutalammesta laskevan puron varrella.Seutukaavarajauksen yläosa (tilan5:8 alue) on avohakattu vuosia sittenja istutettu kuuselle. Lisäksi puronlänsipuolen lehtipuuvesakkoa on raivattuja puro on perattu. Hakatullaalueella, puron länsirannalla sijaitseepieni lähde, jossa kasvaa mm. purolitukkaaja käenkukkaa. Yläosan luonnontilaisuuson kärsinyt huomattavasti,mutta kasvistossa esiintyy vielämm. kotkansiipeä, lehtokortetta jatesmaa. Lisäksi puron rannalla kasvaamuutamia isoja tervaleppiä.Varauksen alaosa (tilan 5:17 alue) onedustavaa kivikkoista ja luonnontilaisenkaltaistatuoretta lehtoa. Myöspurouoma on säilynyt luonnontilaisena.Kulttuurivaikutteisen lehdonpuuston valtalajina on harmaaleppä,jonka seassa kasvaa haapaa ja koivua.Lisäksi lehdon rinteellä kasvaayksi runkopuinen vaahtera ja pieniävaahteran taimia sekä useita lehmuksia.Lehdossa kasvaa myös yksi pienirunkopuu valtakunnallisesti uhanalaiseksiluokiteltua vuorijalavaa. Todennäköisestijalava, jonka rungon läpimittatyveltä on 12-13 cm, on levinnytlehtoon luontaisesti Vaarunvuortenvuorijalava-alueelta. Lehdon lehtolajistoon monilajinen ja vaatelias.Kenttäkerroksen lajeja ovat mm. lehtokorte(5), velholehti (4), mustakonnanmarja(2), vuohenputki (5), metsäimarre(5), kivikkoalvejuuri (3), sudenmarja,kaiheorvokki (3), lehtoarho(1), kotkansiipi (2), purolitukka (1), lehtopähkämö(3), tesma (3), lehto-orvokki(2), lehtomatara (1) ja kurjenkello.Vaateliaaseen ja runsaaseen pensaskerrokseenkuuluvat näsiä (1), lehtokuusama(4), punaherukka, tuomi(5) ja metsäruusu. Puron alaosan itäpuolellalähellä peltoa kasvaa istutus-19


kuusikkoa, jonka varjostus uhkaa lehtolajistoa.Lehdon linnustoon kuuluvat ainakinpunakylkirastas, mustapääkerttu japunavarpunen.Suositus: Lehdon yläosa on menettänytsuojeluarvonsa, mutta alaosa onhyvin edustavaa tuoretta lehtoa, jollaon maakunnallista merkitystä. Alaosassarajausta tulisi laajentaa länsipuolellaylemmäksi Oitinmäen rinteeseen.Kuusen työntyminen itäpuoleltalehtoon tulisi estää.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 25.6.2003 RV, 22.8.2003 RV,9.9.2004 RV, maakuntakaavan ls-työryhmä47. Mäyrämäen lehto,Korpilahti5 VK: SL 277626, 1,7 ha321108Mäyrämäen lehto on RutalahdestaYlä-Sydänmaalle menevän tien varrellasijaitseva puronvarsi- ja rinnelehto.Suurin osa lehdosta on kosteaasaniaislehtoa, jossa valtalajeinaovat kotkansiipi (5) ja hiirenporras(5). Rinteen yläosassa on myös tuorettalehtoa. Luonnontilaisena säilyneessälehtipuuvaltaisessa puustossaon runsaasti tuomea ja harmaaleppää,mutta myös muutamia lehmuksia.Varsin peittävässä pensaskerroksessakasvaa tuomen lisäksinäsiää (2), lehtokuusamaa (3) ja koiranheittä(2). Kenttäkerroksen vaateliaaseenlajistoon kuuluvat lehtokorte,tesma (4), isoalvejuuri (3), lehto-orvokki(2), lehtomatara (2), lehtoarho,lehtopalsami, velholehti, kaiheorvokkija koiranvehnä (2).Lehtoalue jää tien ja sähkölinjan väliin.Lehdon koillispäässä on tie ja lieteallasalue.lehto kuuluu valtakunnalliseenlehtojensuojeluohjelmaan jaNatura 2000 –verkostoon.Suositus: Tien, lieteallasalueen ja sähkölinjanväliin jäävä valtakunnallinen lehtokohde,joka on lehtotyypiltään edustavaja luonnontilaltaan hyvä. <strong>Seutukaavan</strong>aluevarauksen koillisin osa,joka ei ole lehtoa, voidaan jättää rajauksenulkopuolelle.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Lehtojen-suojelutyöryhmä 1988Maastokäynnit: 25.6.2003 RV48. Rouvinmäen lehto,Korpilahti5 VK: SL 277625, 2,5 ha321108Lehto sijaitsee Oittila-Rutalahti –tieneteläpuolella, Rouvinmäen jyrkkienseinämien rajaamassa kanjonissa virtaavanpuron varrella. Kohde sisältyyvaltakunnalliseen kallioalueeseenRouvinmäki-Lehtimäki. Keskeisin osalehdosta (suurin osa tilan 4:80 alueesta)on avohakattu. Hakkuualueen valtalajeinaovat vadelma ja maitohorsma,mutta lehtolajisto on kuitenkinsäilynyt paikalla. Lehtipuusto on valtaamassaalaa kivikossa piilopuronavirtaavan puron varrella, mutta alueelleon nousemassa myös pieniäkuusta. Saniaisista runsaimpana kasvaahiirenporrasta (5), mutta myöskotkansiipeä on kohtalaisesti (3). Muitavaateliaita kenttäkerroksen lajejaovat lehtomatara (3), mustakonnanmarja(2), kaiheorvokki (2), lehtokorte(4), tesma (3), sudenmarja, lehtoorvokki(2), kevätlinnunherne, lehtoarho(1) ja velholehti (5; hyvin runsas,mutta yksilöt ovat pieniä ilmeisestihakkuun aiheuttaman kosteudenvähenemisen takia). Pensaskerroksenlajeja ovat tuomi (3), koiranheisi(2), metsäruusu (1) ja lehtokuusama(1). Aikaisemmin alueella kasvaneitapienen runkopuun koon saavuttaneitalehmuksia ei löydetty. Maastokäynnillähavaittiin vain yksi lehmuksenjuurivesa.Aluerajauksen pohjoisimman osaneli tien lähialueen puusto on säilynytluonnontilaisen kaltaisena. Alueeneteläisin osa eli puron yläosa (tila4:212) on myös luonnontilaisen kaltaistasaniaiskuusikkoa (lähinnä OMTkangasta),jonka lajistossa kasvaamm. hiirenporrasta, korpi-imarretta,metsäimarretta, lehtomataraa, koiranheittäja mesiangervoa.Aluerajauksen itälaidalla kulkee ajoura,jonka yksi haara ulottuu pahastivarsinaiselle lehtoalueelle. Ajourakulkee rajauksen yläosan länsipuolelletilan 4:212 alueella olevalle avohakkuualueelle.Suositus: Lajistoltaan edustava lehtokohde,jonka maakunnallista arvoa onalentanut luontoarvot huomioon ottamatonmetsänhakkuu. Alueen luonnontilaatulisi suunnitelmallisesti ennallistaa.Kohteen arvoa nostaa sen sijoittuminenvaltakunnalliselle kallioalueelle.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Husa ja Kontula1997Maastokäynnit: 25.6.2003 RV49. Tiaisenmyllyn lehto,Korpilahti5 VK: SL 277624, 0,4 ha3211 05Lehto sijaitsee Oittila-Rutalahti –tienpohjoispuolella, Tiaisen talon ohi PäijänteenPajulahteen laskevan puronvarrella. Lehdon yleisilme on säilynytryteikköisenä, lehtipuuta kasvavanakosteana saniaislehtona. Puron molemmillapuolilla jyrkänteen laidoillakasvillisuus muuttuu tuoreeksi lehdoksi.Luonnontilaisuus on säilynytlukuun ottamatta Tiaisen talon lähi-20


ympäristöä, jossa puronvarsi on siistittypuistomaiseksi. Lehdon eteläpäässäsijaitsee hyväkuntoinen myllyrakennussiltoineen ja rappuineen.Lehdon valtapuuna on harmaaleppä.Lehdossa kasvaa myös muutamarunkopuulehmus. Pensaskerrokseenkuuluvat lehtokuusama (3), punaherukka(3), näsiä (3), koiranheisi (2)ja tuomi (4). Kenttäkerroksen vaateliaitalajeja ovat runsaana kasvava lehtopalsami(4), hiirenporras, kivikkoalvejuuri,lehtokorte (4), mustakonnanmarja(3), sudenmarja, lehtoarhoja kevätlinnunherne. Aikaisemmin ilmoitettuakotkansiipeä ei havaittukesällä 2003.Lehdossa kesällä 2003 havaittuja lintulajejaolivat peippo, punakylkirastas(pesä), sirittäjä (varoitteleva) ja lennossanähty varpushaukka.Suositus. Tiaisenmylly on pieni, muttaluontoarvoiltaan säilynyt ja suojelullisestimaakunnallisesti arvokas lehtokohde.Pohjoisosan piha-alue tuleepoistaa rajauksesta. Kohteen lisäarvonaon vanha myllyrakennus.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 a,Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 25.6.2003 RV50. Kulperinkangas,Korpilahti5. VK: SL 277635, 2 ha3211 03Kohde sijaitsee Korpilahden kirkonkylänpohjoispuolella Pirtti- ja Myllyjärvistälaskevan Korpijoen varrellaKulperinkankaalla. Puron eteläpuoleinenrehevä rinne kasvaa järeääkuusikkoa ja rinteellä on tihkupintaisiajuotteja, joilla kasvaa mm. kaislasaraa,suokelttoa ja isoalvejuurta. Kurunpohjalla kiemurtelee puro, jonkavarrella on saniais- ja suurruoholehtoasekä tulvaista luhtaa. Rajauksenlänsipäässä kuru on kapea ja kivisessäpurossa on pieni koskipaikka. Itäpäässäkuru levenee ja puro kiemurteleelehtomaisessa tulvapensaikossa,jonka valtalajeja ovat mesiangervo(5) ja hiirenporras (5). Itäpäästä rinteenalta löytyi selviä merkkejä myöslähteisyydestä.Puron varrella itäosassa kasvaa runsaastimaakunnallisesti uhanalaistasiperiansinivalvattia (4) (kuva 2). Puronvarrella kasvavia muita harvinaisiatai vaateliaita lajeja ovat pitkäpääsara,kaislasara (3), tesma (3), kotkansiipi(4), lehtotähtimö (2), mustaherukka(1), purolitukka (2), suokeltto (4), lehtokorte(2), kevätlinnunsilmä (1), korpisorsimo(2), lehtoarho (2), lehtomatara(1) ja isoalvejuuri (3). Lajeista korpisorsimoon maakunnallisesti uhanalainen.Kurussa kesällä 2004 tavattuja lintujaolivat punatulkku, peippo, töyhtötiainen,lehtokerttu ja punakylkirastas.Kurun pohjoispuoleinen rinne olisuurimmaksi osaksi istutusmännikköä.Etelärinteen päällä oli puiden välistäsiintävä avohakkuualue. Kurunpohjalta itäpäästä oli hakattu vanhaapuustoa ja kurun laidalle oli kaivettuoja, mutta kokonaisuutena kohde onsäilynyt etelärinteineen luonnontilaisenkaltaisena ja on maisemallisestiyhtenäinen.Suositus: Kulperinkankaan puronvarsion luontotyypeiltään ja lajistoltaanmaakunnallisesti arvokas, lähteinenlehtokohde. Puronvarren lisäksi eteläpuoleinenrinne tulisi säilyttää luonnontilaisena.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 1.7.2003 RV, 10.8.2005 RV51. Lahnajärvi, Korpilahti5 VK: SL 277632, 35 ha2233 11Lahnajärvi on Leustun viljelymaisemassaoleva avovetinen, mutta osittainruohottunut lampi. Varsinkin länsirannanlahdet ovat kasvillisuudenvaltaamia ja osin suorantaisia. Lammenlänsirannalla olevan peltoaukeanja vesirajan välissä on pajukkoaym. pensaikkoa kasvava hyvä suojavyöhyke.Länsirannalla on lisäksi kaunistalaidunaluetta. Järven rantaa kiertäävaihtelevan levyinen, epäyhtenäinensaravyöhyke, jossa kasvaa myösjärvikortetta ja leveäosmankäämiä.Järven itäranta on melko yhtenäistämetsäaluetta. Rakentamista on lähinnälammen pohjoisrannalla.Lammen linnusto on hämmästyttävänmonipuolinen. Sorsalajistoon(sukeltajat ja puolisukeltajat) kuuluuuseampia pareja sinisorsia, taveja,telkkiä, haapanoita sekä ainakin joinakinvuosina tavatut heinätavi ja tukkasotka.Järven rannoilla ja rantapelloillapesiviä kahlaajia ovat kuovi, töyhtöhyyppä,rantasipi, taivaanvuohi jamahdollisesti liro. Lokkilinnuista merkittävimpiäovat muutaman kymmenenparin yhdyskuntana pesivät nauru-ja pikkulokki. Lisäksi länsirannallapesii laulujoutsenpari ja rantapelloillatavattiin maastokäynnillä keltavästäräkki.Suositus: Lahnajärvi on seudullisesti arvokaslinnustonsuojelukohde. Erityisestilajiston monipuolisuus ja lokkiyhdyskunnatnostavat lammen arvoa. Lammenlänsiosa on kuitenkin selvästi linnustollisestiarvokkaampi kuin itäosa.Suojeluarvojen turvaamiseksi riittäneelänsiosan jättäminen rakentamisentai muun linnuston pesinnän kannaltahäiritsevän maankäyttömuodonulkopuolelle.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 18.5.2000 RV, MS, 17.5.2004 RV21


52. Aukeasuo, Korpilahti5 VK: SL 277630, 9 ha3211 04Aukeasuo on Oittilan ja Putkilahdenvälillä mäkien ympäröimässä painanteessasijaitseva, maisemallisesti kaunis,luonnontilainen suo. Suon keskustaon avonaista lyhytkorsinevaa jalaiteilla on tupasvilla- ja rahkarämettä.Reunoilla on lisäksi avokallioita jakivikoita. Pääosin suo on melko kuivahko,mutta muutamassa paikassaon pieniä allikoita. Kasvisto on tyypillistäkaruhkolle / keskiravinteisellesuolle: mutasara, leväkkö, pyöreälehtikihokki,pitkälehtikihokki, valkopiirtoheinä,rahkasara, raate, jouhisara,tupasvilla, muurain ja suokukka. Suonlounaispäässä on ravinteisempää rämekorpea,jossa kasvaa mm. järvikortetta,maariankämmekkää, raatetta jaharajuurta. Suolla on merkitystä teeriensoidinpaikkana. Maastokäynnillä2004 suolla lenteli pihlajaperhonen jasitruunaperhonen. Suo on rauhoitettuvuonna 1982.Suositus: Aukeasuo on kaunis ojittamattomanasäilynyt suo, jolla on luonnontilaisenasuokohteena seudullistamerkitystä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 21.6.2004 RV53. Pärnäsaari, Korpilahti5 VK: SL 277633, 7,5 ha3211 02Pärnäsaari on Päijänteen Vanhanselänitärannalla sijaitseva jyrkkärinteistenja vaikeakulkuisten lohkareikkojenluonnehtima, maisemallisestikaunis saari. Karujen kallioiden vastapainoksisaaressa on myös reheviämetsiä ja rantoja. Seutukaavarajaukseenkuuluu saaren eteläosa.Kohteen karun jylhät kalliot ovatkuivaa jäkälikkökangasta, joilla kasvaaharva männikkö. Seutukaavarajauksensisällä on komea näköalakallio.Saaren kapeimmalla kohdalla,itärannalla, on pieni lehto ja senpohjoispuolella on rehevää, osin luhtaistaranta-aluetta. Lehdon puustokoostuu nuorista harmaalepistä,joiden seassa kasvaa pihlajaa ja tervaleppää.Ranta-alueen puustossaon lisäksi lahoavaa koivua ja haapaa.Kenttäkerroksessa esiintyy mm.vuohenputkea, mustakonnanmarjaa,kevätlinnunhernettä, sudenmarjaaja metsäkurjenpolvea. Ranta-alueellakasvaa mm. keltasaraa ja kurjenmiekkaa.Saarelta on löydetty myösalueellisesti uhanalainen pussikämmekkäja alue on uhanalaisen eläimistönsuojelunkannalta merkittävä.Suositus: Pärnäsaari on kasvillisuuden,maiseman ja eläimistön suojelun kannaltamaakunnallisesti merkittävä kohde.Minimirajauksena on seutukaavarajaus.Kirjallisuus: Anon. 1991Maastokäynnit: 25.8.2004 RV (ei käyty maissa)54. Livansaaren eteläosa jaElliniemi, Korpilahti5 VK: SL 277640, 12 ha2311 05Elliniemi on Päijänteen Kärkistensalmenetelärannalla sijaitseva pohjoiseentyöntyvä niemi. Livansaaret sijaitsevatElliniemen edustalla ja itäisensaaren eteläosa kuuluu seutukaavarajaukseen.Itäisen Livansaaren eteläosan yleisilmeon metsäinen ja rehevä. Eteläosanlehtipuuvaltaisen lehtoalueenkasvilajisto on monipuolinen ja vaatelias.Lehtolajistoon kuuluvat mm.näsiä, kevätlinnunherne, vuohenputki,punaherukka, lehtokuusama, mustakonnanmarja,valkolehdokki, syyläjuurija runkolehmukset. Lisäksi alueeltaon löydetty kämmeköistä alueellisestiuhanalaista pussikämmekkääja maakunnallisesti uhanalaistasoikkokaksikkoa. Rantapuustossa kasvaatervaleppää. Saaren itäinen niemekehiekkarantoineen on veneilijöidensuosiossa.Elliniemen ylärinteet ovat kuusimetsää,joka rantaa lähestyttäessä muuttuulehtipuuvaltaiseksi. Lähellä rantaakoivua, haapaa, harmaaleppääja pihlajaa kasvavan metsän pensasjakenttäkerroksessa kasvaa mm. näsiää,lehtokuusamaa, valkolehdokkia,kevätlinnunhernettä, sudenmarjaa,kieloa ja metsäkurjenpolvea. Niemion pääosin tuoretta kangasta jalehtomaista kangasta, mutta kasvillisuudestavoidaan erottaa pienialaisialehtolaikkuja.Suositus: Itäinen Livansaari ja Elliniemiovat kasvillisuudeltaan ja rantamaisemaltaanmaakunnallisesti merkittäväkohde. Kohteen rajaus on tarkentunutmaanomistajien ja ympäristökeskuksenvälisissä neuvotteluissa – alueen rajaamisessatulee noudattaa neuvottelujentulosta.Kirjallisuus: Anon. 1991Maastokäynnit: 25.8.2004 RV (Livansaaressaei käyty)55. Kalatonjärven laskupuronlehto, Kuhmoinen5 VK: SL 291623, 0,4 ha2144 01Lehto sijaitsee Pitkäveden länsirannallaKalatonjärvestä laskevan puronvarrella olevassa rinteessä. Lehtoon puustoltaan kuusivaltaista, muttapuronvarren pohjoispuoli on avohakattu.Lehdon puustossa on myösuseita runkopuulehmuksia ja alueelleonkin tehty luonnonsuojelulain22


tarkoittamaa suojeltua luontotyyppiäkoskeva luontotyyppirajauspäätös(Kalattomanmaan lehmusmetsikkö27.10.2003).Lehdon monilajiseen pensaskerrokseenkuuluvat näsiä, lehtokuusama,taikinamarja, mustaherukka ja koiranheisi.Kenttäkerroksen vaateliaimpialajeja ovat mustakonnanmarja, sinivuokko,tesma, lehtomatara, velholehti,kaiheorvokki, isoalvejuuri jasudenmarja sekä maakunnallisestiuhanalainen korpisorsimo, jota kasvaapikkutuppaina puronvarren jyrkimmänkohdan jälkeen. Lehtoalueloppuu alarinteelle tehtyyn mökkitiehen.Suositus: Eteläisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lehtokohteenaKalatonjärven laskupuronarvo jää paikalliseksi, mutta kohde onlajistollisesti merkittävä. Lehdon pienialaisuudentakia suojeluarvojen säilyttämiseksiriittää luonnonsuojelulain mukainenluontotyyppirajaus.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 23.6.2004 RV, TaistoKeltaniemi56. Hakinharju, Kuhmoinen5 VK: SL 291621, 4,6 ha2144 07Seutukaavarajaukseen kuuluu Karklammellasijaitsevan Hakinharjun itärinteenlehto. Harjurinteen puustossaesiintyy tasaisesti kaikkia tavallisiapuulajeja, mutta joukossa kasvaamyös useita runkopuulehmuksia.Alueelle on nousemassa myös nuortavaahteraa. Lehdon eteläisin osa onkuusivaltaista ja lehtolajisto on jo kärsinytkuusien aiheuttamasta varjostuksestaja happamoittavasta vaikutuksesta.Harjulehdoille tyypilliseentapaan melko peittävään pensaskerrokseenkuuluvat näsiä, lehtokuusama,kataja, koiranheisi, tuomi, punaherukkaja taikinamarja, joka varsinkineteläosassa kasvaa runsaana.Kenttäkerroksessa runsaina kasvavialajeja ovat kielo ja sinivuokko. Muitakenttäkerroksen lajeja ovat mm. vuohenputki,kevätlinnunherne, valkolehdokki,lehto-orvokki, mustakonnanmarja,metsäkurjenpolvi, lillukka,ahomansikka, kivikkoalvejuuri, sormisara,tesma, aholeinikki, suokelttoja kalliokielo. Lehdon lintulajistoonkuuluvat mm. lehtokerttu, punavarpunenja punarinta. Hakinharju kuuluuvaltakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan(1,9 ha) ja lehdosta onrauhoitettu 4,1 ha.Suositus: Hakinharju on yksi <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>edustavimpia harjulehtoja. Lehtoalueenseutukaavarajaukseen kuuluvaeteläisin osa, joka jää rauhoitetun alueenulkopuolelle, on kuusettunut. Merkittävänharjulehtokokonaisuuden takiamyös eteläisin osa tulisi kuulua suojelualueeseenja alueelta tulisi poistaakuusta.Kirjallisuus: Anon. 1981, Anon. 1982 a,Välivaara ja Saari 1985, Lehtojensuojelutyöryhmä1988Maastokäynnit: 23.6.2004 RV, TaistoKeltaniemi57. Yläpeltolan Myllypuronlehto, Kuhmoinen5 VK: SL 291623, 0,3 ha2144 01Yläpeltolan Myllypuron lehto on pieni,Harjunsalmen Iso Pihlajajärvenetelärannalla sijaitseva rinnepuronsaniaislehto. Sekapuustoisessa, paikoinjyrkkärinteisessä ja kivikkoisessalehdossa kasvaa lehmusta. Kesällä2004 suuria runkopuulehmuksialöydettiin kaksi. Lisäksi lehdon alaosassakasvaa parikymmentä suurtatervaleppää. Lehdon vaateliaimpiapensaslajeja ovat näsiä, koiranheisija lehtokuusama. Monilajisen kenttäkerroksenrunsain laji on hiirenporras.Vaateliaita lehtolajeja ovat velholehti,mustakonnanmarja, sinivuokko,kotkansiipi, tesma, lehtopähkämö,lehto-orvokki, kevätlinnunherne, lehtovirmajuuri,lehtopalsami, suokelttoja isoalvejuuri sekä vanhoissa tiedoissamainittu purolitukka. Rauhoitetunpuronvarsilehdon suurin harvinaisuuson melko runsaana kasvavahumala, joka on maakunnallisestiuhanalainen.Suositus: Yläpeltolan Myllypuro on rauhoitettu,maakunnallisesti merkittävälehto. Rauhoitusalueen rajaus on hyvinkapea. Lehtolajiston suojelun ja lehdonmahdollisen hoidon kannalta rauhoitusaluetulisi olla isompi.Kirjallisuus: Koskinen 1969, Anon. 1982 a,Välivaara ja Saari 1985Maastokäynnit: 23.6.2004 RV, TaistoKeltaniemi58. Hiukeenniemi, Kuhmoinen5 VK: SL 291629, 16 ha2144 05, 06Hiukeenniemi on Lummenne-järvenSalon- eli Hiukkolansaaressa sijaitsevapitkä ja kapea harjuniemi. Niemenja sen jatkeena olevan saaren muodostamakapeahko selänne on paikoinkumpuileva ja noin 15 m korkea.Niemen etelärannalla on hyvä polku.Niemen tyvi on nuorta männikköä,mutta itse niemen puusto on järeääja selänteellä kasvaa isoja, vahvaoksaisiamäntyjä. Harjuselänteenkeskiosan laella ja pohjoispuoleisellarinteellä on kaksi pienialaista, muttamelko runsaslajista lehtoaluetta. Erityisestipensaskerros on runsas ja valtalajeinakasvavat taikinamarja (4) jalehtokuusama (4). Myös katajaa ja näsiää(3) kasvaa lehtoalueella. Kenttäkerroksenmerkittävimpiä lajeja ovatkielo, vuohenputki, lehto-orvokki (2),metsäorvokki, häränsilmä (1), aho-23


mansikka sekä hyvin runsaina (5) kasvavatlillukka, sinivuokko ja kevätlinnunherne.Vanhoissa tiedoissa lehdostamainitaan myös alueellisestiuhanalainen pussikämmekkä. Lehtolaikkujen,joiden välisellä alueellakinkasvaa lehtolajistoa, puusto on kuusivaltaista.Kesällä 2004 niemen rannoillavaroitteli rantasipi.Suositus: Hiukeenniemi on geologisesti,maisemallisesti ja kasvistollisesti maakunnallisestimerkittävä harjuniemi.Kirjallisuus: Anon. 1981, Anon. 1982 a,Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 28.6.2004 RV59. Hevoshaankorpi,Kuhmoinen5 VK: SL 291626, 13 ha2144 07Hevoshaankorpi on Kuhmoisten kirkonkylänpohjoispuolella, Ryytjärvenpohjoispäässä sijaitseva ojittamatonkeidassuo. Suo on pääosinpuustoinen, mutta suon keskustassaon pienialaisia sara- ja lyhytkorsinevalaikkuja.Korven ja rannan väliinjää kapea kivennäismaakannas, jonkakautta kulkee ajoura ja jonka puustoaon hoidettu talousmetsänä. Itse suoneteläosa on pääosin isovarpurämettäja korpirämettä. Suon laiteilla onlisäksi korpea. Länsilaidalla on muurainkorpea,mutta suon pohjoispäässäja eteläosan itälaidalla on ravinteisempaaruohokorpea, jossa kasvaamm. isoalvejuurta, tervaleppää, järviruokoa,hiirenporrasta, tähtitalvikkia,hentosaraa, rätvänää, villapääluikkaa,herttakaksikkoa ja harajuurta. Ruohokorvenharvinaisin laji on kaislasara.Eteläpäässä on myös metsäkortekorpea.Suon ympärillä olevat kivennäismaa-alueeton suureksi osaksiavohakattu. Linnustoon kuuluvat ainakintaivaanvuohi, peukaloinen japalokärki.Suositus: Hevoshaankorpi on luonnontilaisuutensaja suotyyppiensä kannaltaseudullisesti merkittävä kohde,jolla on myös kasvistollista merkitystä.Rajauksesta voi jättää pois Ryytjärvenrannalle jäävän kivennäismaakannaksen,kunhan kannaksella ei suoritetatoimia, jotka voivat vaikuttaa suonvesitasapainoon.Kirjallisuus: Anon. 1978Maastokäynnit: 28.6.2004 RV60. Sarvaharju ja aarnihauta,Kuhmoinen5 VK: SL 291630, 13 ha2144 07Sarvaharju on katkeilevaan harjujaksoonkuuluva selänne, joka sijaitseeKylämällä hyvin voimakkaan kallioperätopografianluonnehtimassaympäristössä. Lounais-koillissuuntainenhyvin jyrkkärinteinen ja kapealakinenselänne on noin 35 m korkeaja suureksi osaksi lohkareinen.Kohteen kasvillisuus on pääasiassapuolukka- ja kanervatyypin kangasta,mutta selänteen rinteiden kasvillisuuson paikoin rehevää ja lajistoonkuuluvat mm. häränsilmä, kissankäpälä,valkolehdokki, metsävirna,kevätlinnunherne, kielo, keltatalvikki,kultapiisku ja sananjalka. Selänteenpohjoisosan puusto on nuorta,mutta keskeisin osa selänteestä onkomeaa, vanhaa männikköä. Ympärilläon avohakkuita.Suositus: Sarvaharju on geologisesti jamaisemallisesti vähintään seudullisestimerkittävä harjuselänne. Selänteenmerkittävimpien arvojen suojelu onnistuumaa-aineslailla, mutta maisemallisestija kokonaisuuden kannalta olisitoivottavaa, että myös selänteen vanhapuusto säilyisi.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 28.6.2004 RV61. Kelkkasuo, Kyyjärvi5 VK: SL 312619, 23 ha2331 04Kelkkasuo on <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ja Karstulanrajalla sijaitseva ojittamattomanasäilynyt Pohjanmaan aapasoihinkuuluva neva-alue. Kelkkasuo on osalaajemmasta ojitetusta ja turvetuotantokäyttöönotetusta suoalueesta.Suo liittyy kiinteästi maakunnan, Kyyjärvenja Karstulan rajalla olevaan torisaarenhistorialliseen rajapyykkialueeseen.Kelkkasuo on pääosin karunoloistarahkanevaa ja -rämettä. Ojittamattomanalueen koillisosassa kasvillisuuson jonkin verran suursaraisempaa.Suo on todennäköisesti kuivunutympäröivien ojitusten ja turvetuotannontakia ja keskiosassa kasvaaharvakseltaan pientä mäntyä.Kasvilajisto on karuhkoille ja keskiravinteisillenevoille ja rämeille tyypillistä,mm. tupasvillaa, jouhisara, rahkasara,pullosara, maariankämmekkä,isokarpalo, suokukka, mutasara, leväkköja raate.Suositus: Yksinään Kelkkasuon ojittamattomallaosalla on vain paikallistamerkitystä. Yhdessä suohon liittyväntorisaaren rajapyykkisaarekkeen kanssakohde muodostaa luontokohteen,jolla on varsinkin kulttuurihistoriallistaarvoa.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 4.8.2004 RV62. Ähtyrinpuro, Kyyjärvi5 VK: SL 312618, 2 ha2331 11Ähtyrinpuro on Kyyjärven kirkonkylänkaakkoispuolella Patamakankaanja Ähtyrinpuronkankaan välistä KyyjärvenTervaselälle laskeva puro. Osittainjyrkkärinteisessä uomassa mut-24


kittelevan metsäpuron suojelullisestimerkittävä osa sijaitsee Haavistonmäentien pohjoispuolella ennenTuomelan taloa.Purouoman länsipenkka on jyrkkäja 5-7 m korkea. Länsirinteen tyvelläon lähteitä, joista isoimmassa on selväavovesisilmäke. Lähteen luokse tuleepolku ja lähteen läheisyydessä onpenkki. Itse puro on perkaamaton jauoman pohjalla kasvava puusto onluonnontilaisenkaltaista lehtipuuvesakkoa,jossa kasvaa mm. tuomea jaraitaa. Puron itäpuoleinen metsä ontaimikkoa, mutta puronrannan vesakkoon säästetty metsänkäsittelyssä.Pohjoiseen päin mentäessä purouomanpenkka loivenee. Kasvillisuudenmerkittävin tekijä on lähteisyys,jonka vaikutus on nähtävissämelko laajalla alueella. Mainittavinlaji on alueellisesti uhanalainen korpinurmikka,jota kasvaa lähdepinnallanoin 10 neliömetrin alalla. Muita lähteisyydestäja ravinteisuudesta kertovialajeja ovat suokeltto, mesiangervo,ojakellukka, suo-ohdake, korpikaisla,sudenmarja ja tuppisara, harajuurija villapääluikka. Purouoman linnustoonkuuluu pyy.Suositus: Ähtyrinpurolla on perkaamattomanapurona ja lähteikkönä luonnonsuojelullistamerkitystä. Kohde soveltuupieneksi luonnonsuojelualueeksi,mutta kohteen pienvesi- ja kasvistoarvotvoidaan ottaa huomioon ja säilyttäämyös metsäsuunnittelun avulla.Kirjallisuus: Harvisalo ja Raatikainen 1989,Lammi 1993Maastokäynnit: 4.8.2004 RV63. Simunankoski, Laukaa5. VK: SL 410624, 19 ha3212 12Simunankoski on Leivonveden jaKuusveden välissä oleva runsasvetinenkoskialue, jonka läpi virtaa Rautalamminreitin vedet. Simunanniemenlänsityvellä on uimaranta, jonkapohjoispuolella on pieni, vanha, koivuakasvava peltokaistale. Pellon jälkeenon komea kuusikko, joka on varjoisaalehtomaista kangasta. Koskenranta-alue on rehevää ja näyttävääisopuustoista koivu- ja mäntykangasta.Kosken laidalla on pitkospuusaareke.Myös Koskensaari ja Haapaniemenranta-alueet ovat hienoa metsikköä.Simunanniemen keskiosa onpuhtaampaa mäntykangasta.Rantametsä on lehtomaista ja sielläkasvaa monia punaherukkapensaitasekä mm. metsäruusua, mesiangervoa,lillukkaa, hiirenporrasta, katajaaja suuria rantatervaleppiä.Kosken yli Haapaniemeen, missä onyhtiön lomarakennus, kulkee riippusilta.Riipusillalle tulee niemen läpipuomilla suljettu autotie. Rannansuuntaisesti on rakennettu aita, jonkatakana kulkee kalastuspolku. Simunankoskenkalastoon kuuluvat taimenja harjus ja koski on poikastuotantoaluetta.Suositus: Simunankoski on maisemallisestija rantametsiltään hieno ja kalataloudellisestiarvokas koskialuekokonaisuus,jolla on valtakunnallista merkitystä.Alueen rantametsiköt tulisi säilyttäänykyisellään, harkitut rantametsienhoitotoimenpiteet ovat mahdollisia.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 bMaastokäynnit: 26.6.2003 RV, MS64. Muorinmäki, Laukaa5. VK: S/ha 410663, 39 ha3212 09Muorinmäki on maantien varrella olevakapeaselänteinen harjualue, jokakuuluu <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> reunamuodostumavyöhykkeenitäosan todennäköiseensaumamuodostumajaksoon.Loivahkorinteinen ja pyöreälakinenselänne on noin 15 m korkea.Alueen eteläosassa selänteen poikkimenee sulamisvesiuoma. Harjurajauksenkoillisosassa kasvaa varttunut,kaunis mäntymetsä ja alue onsäilynyt hyvin luonnontilaisena. Koillispäässäselänteen päällä on tekopohjavesialue,jossa on muutamiatoiminnassa olevia vesiputkilinjoja.Suurin osa alueesta on puolukka- jakanervakangasta, mutta kasvillisuusoli selvästi muuttunut veden juoksutukseenkäytettyjen vesiputkilinjojenympärillä. Harjulla on vain pieniäjäkälävaltaisia alueita. Aikaisemminmainitusta jäkälänkeruusta ei näkynytkesällä 2003 merkkejä.Alueen lounaisosa, lähes puolet aluerajauksesta,on avohakattu. Geologisetarvot ovat kuitenkin säilyneetmyös lounaisosassa.Suositus: Muorinmäki on maisemallisestihieno ja geologisesti arvokas harjualue.Tekopohjavesialue antaa harjualueelleseudullista lisäarvoa pohja- jatalousveden suojelun kannalta.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 26.6.2003 RV, MS65. Kirves-, Kivi- jaLokkisaaret, Laukaa5 VK: SL 410632, 26 ha3212 11Saaret ovat maisemallisesti merkittäviä,rakentamattomana säilyneitä Lievestuoreenjärveneteläosassa olevialinnuston muutonaikaisia levähdyspaikkojaja pesimäalueita. Lokkisaaretovat karikko- ja kivirantaisia pikkusaariaja luotoja pohjoiseen avautuvanselkäveden äärellä. Kivi- ja varsinkinKirvessaari ovat puustoisia, lähelläLievestuoreen asutusta oleviakivirantaisia saaria. Saaret ovat en-25


nen kaikkea lokkien pesimäpaikkoja.Useiden kalalokkiparien lisäksi alueellaon selkälokkeja. Muuhun linnustoonkuuluvat mm. kalatiira, telkkä japajusirkku. Kirvessaaren pohjoispäänsoistuvalta rannalta on havainto konnanlieosta.Suositus: Maisema- ja luontoarvojentakia saaret tulisi säilyttää rakentamattominaja ainakin arvokkaimmat osatperustaa luonnonsuojelualueiksi.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 18.5.2004 RV, MS66. Lummelammen lähteikköja Lummesuo, Laukaa5 VK: SL 410622, 8,5 ha3212 11Lummelampi sijaitsee Saviolla Lummesuonkeskiosassa. Pienen lammenrannat ovat kasvillisuudeltaanpullosaravaltaista luhtanevaa ja hyllyvällänevarannalla on useita lähteitä,joiden lähdesammalkasvillisuuson edustava. Lähdesammalia kasvaamyös lampeen laskevien suo-ojienreunoilla. Rahkasammalistoon kuuluvatmm. hapra-, letto-, viita-, kuovinjasararahkasammal. Muita lehtisammaliaovat mm. purosuikerosammal,hetehiirensammal, lettohiirensammal,purolähdesammal, kiiiltolehväsammal,lähdelehväsammal, lettolehväsammalja hetesirppisammal.Lummesuon eteläosa on ojitettu,mutta lammen lähiympäristö ja pohjoispuoleinenosa on melko luonnontilaista.Lammen ympärillä olevanluhtanevan pohjoispuolella onsararämettä, jolta on aikoinaan nostettukuiviketurvetta. Rämeen luonnontilaon melko hyvin palautunut.Suon laajempi, keskiravinteista ruopparimpinevaaoleva pohjoisosa ontäysin luonnontilainen. Rimpinevallakasvaa mm. valkopiirtoheinä, pitkälehtikihokki,villapääluikka, ja mutasara.Kesällä 2004 suolla oli kaksi vanhaateerien ruokinta-automaattia.Suositus: Lummelampi ja Lummesuonpohjoisosa ovat suo- ja lähdekasvillisuudeltaanmaakunnallisesti arvokkaita.Lähteillä on lisäksi pienvesiarvoja.Kirjallisuus: Saari 1990, Lammi 1993Maastokäynnit: 19.8.2004 RV67. Selkäsaaret, Laukaa5 VK: SL 410631, 11 ha3223 01Selkäsaaret on Kynsiveden selällä olevauseamman pikkusaaren ryhmä,joka on järven eteläosan vesimaisemassamerkittävä kiintopiste. Saarienympärillä on yksittäisiä kiviä sekäsaraikkoa kasvavia kivisiä matalikkoja.Saaret ovat palaneet toisen maailmansodanjälkeen. Saarten nykyisetmetsät ovat sekapuustoisia ja hyvinluonnontilaisia, sisältäen mm. paljonlahopuuta ja kääpiä. Kosteimmillapaikoilla puusto on riukuuntunut.Toiseksi eteläisimmällä saarella, jonkapuuston valtalajeina ovat mäntyja koivu, on yli 20 pienehkön runkopuunlehmusmetsikkö. Syksyllä 2004paikalta ei lehmuksen lisäksi löydettymuita lehtolajeja.Linnustosta ei ole tehty erillistä selvitystä,eikä linnustosta saatu havaintojakesällä 2004 maastokäynnin myöhäisenajankohdan takia. Saaret karikkoineenovat kuitenkin linnustonsuosimia pesimä- ja suojapaikkoja.Paikallisten ihmisten mukaan linnustoonkuuluu ainakin lokkeja ja kuikka.Lehmusta kasvava saari on rakentamaton,mutta muissa isommissa saarissaon loma-asuntoja yhdestä kolmeenkappaletta.Suositus: Selkäsaaret ovat luonnonmetsiinja linnustoon sekä vesimaisemaanliittyviltä arvoiltaan maakunnallinenkohde. Rakentamattomat alueet soveltuvatrauhoitettaviksi luonnonsuojelulailla,mutta luonto- ja maisema-arvojenturvaamiseksi voi riittää niiden huomioonottaminen rantakaavoituksessa.Lehmusesiintymä täyttänee luonnonsuojelulaissatarkoitetun jalopuumetsikönkriteerit.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 22.9.2004 RV, Eija Syrjälä ym.68. Herjaanlammenpuronotko, Luhanka5 VK: SL 435620, 2 ha3122 02Herjaanlammesta Päijänteeseen laskevanpuron yli on rakennettu mökkitieja Päijänteen rannalle puronsuun molemmille puolille on rakennettuloma-asunnot. Tien alapuolellapuro rantametsineen on säilynytluonnontilaisen kaltaisena. Tien yläpuolellapuron rantaan työntyy itäpuoleltataimikko ja länsipuolen metsäon avohakattu. Puro kulkee syvässäuomassa, paikoin syvässä ja kapeassakalliouomassa. Uomaa on ilmeisestiainakin osittain myös perattu.Tien alapuolta lukuun ottamatta kohteenluonnontila on suuresti heikentynyt,mutta puronvarren lehtolajistoon yhä merkittävä. Puron reunallakasvaa vielä lehmusta isoina runkopuina(2) ja kenttäkerroksen lajistoonkuuluu maakunnallisesti uhanalainenlehtoneidonvaippa (1). Muuhunvaateliaaseen lajistoon kuuluvat mm.lehtokuusama (4), mustakonnanmarja(2), lehto-orvokki (2), näsiä (1), tesma(1), syyläjuuri (1), lehtokorte (2), purtojuurija lehtoarho (1).Herjaanlammen rannalla, puron suunlehtipuisella luhdalla kasvaa rantayrttiä(runsaasti usean aarin alalla)ja maakunnallisesti uhanalaista ne-26


vaimarretta (runsaasti noin 3 aarinalalla).Suositus: Rakentamisen ja metsänhakkuidentakia puronotkon suojelullinenarvo lehtokohteena on merkittävästivähentynyt (paikallisesti arvokas), vaikkakohde on yhä lajistollisesti merkittävä.Puronsuun luhta on suojelullisestiarvokas pienkohde.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989, Lammi 1993Maastokäynnit: 3.7.2003 RV, OR69. Lempäänjärvenpuronvarsi, Luhanka5 VK: SL 435619, 1,4 ha3122 05Rauhoitettu Lempäänjärven puronvarrenalaosa on valoisaa, lehtipuuvaltaistatuoretta lehtoa. LempäänjärvestäPilkanselälle laskeva kivikkoinenpuronvarsilehto on melko kapea-alainenja itäpuolella lehto rajautuujyrkästi kuusikkoon. Lehdossa onjonkin verran lahoja pysty- ja maapuita.Puro on pieni ja kivikkoinen.Lehmuksen lisäksi lehdon vaateliaitalajeja ovat mm. lehto-orvokki, lehtokuusama,kevätlinnunherne, punaviinimarja,mustakonnanmarja, koiranheisi,lehtopähkämö, lehto-orvokkija metsäruusu. Kohteesta on rauhoitettuvuonna 1977 0,7 hehtaaria ja sekuuluu Natura 2000 –verkostoon.Suositus: Kohde ei kuulu lehtolajistoltaanmaakunnan edustavimpien lehtojenjoukkoon, mutta kohdetta voidaankuitenkin pitää luontotyyppinsätakia merkittävänä osana maakunnallistasuojelualueverkostoa. Lehdon kuusettuminen,varsinkin itälaidalla, tulisiestää hoitotoimenpiteillä. Rauhoitusalueeseentulisi liittää puronvarren yläosa.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 3.7.2003 RV, OR70. Leppäjoen alajuoksunlehto, Luhanka5 VK: SL 43619, 1,4 ha3122 05Kohde on Lempäässä Leppäjoen varrella,Päijänteen rantarinteellä sijaitsevapuronvarsilehto. Kivikkoinen puroon pieni ja vähävetinen. Rauhoitettulehto on kapea-alainen, mutta hyvinrehevä. Lehdon laidalla kasvaa kuusiaja kohdetta uhkaa tulevaisuudessakuusettuminen. Kohteesta on rauhoitettuvuonna 1977 0,7 hehtaaria jase kuuluu Natura 2000 –verkostoon.Kohteen puusto on komeaa. Puronvarrella kasvaa suuria tervaleppiä jahaapoja. Vanhoissa tiedoissa suurienrunkopuulehmuksien määräksi mainitaankolme. Lehdossa kasvaa huomattavastimyös tuomea. Myös pensaskerroson edustava ja se koostuunäsiästä, punaherukasta, mustaherukastaja lehtokuusamasta. Kenttäkerroksenvaateliaaseen ja monipuoliseenlajistoon kuuluvat mm. kotkansiipi,lehtopalsami, lehtopähkämö,mustakonnanmarja, lehtovirmajuuri,syyläjuuri ja hiirenporras. Vanhoissatiedoissa mainitaan lisäksi velholehti.Suositus: Lehdon kasvillisuuskerroksetovat edustavia ja lajisto monipuolinen.Pienuudestaan huolimatta kohteellaon maakunnallista merkitystä osanaluonnonsuojelualueverkostoa. Kohteenkuusettuminen tulisi estää hoitotoimenpiteillä.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 3.7.2003 RV, OR71. Syrjäjärven laskupuronlehto, Luhanka5 VK: SL 435625, 3,5 ha3122 06Lehto sijaitsee Lempään Syrjäjärvestälaskevan Röyhynojan varrella. Rentolantalolle menevältä tieltä on rakennettumökkitie Syrjäjärven rannalla.Tie kulkee kohteen puolivälissäpuron yli. Kohteen luonnontilaaon muuttanut myös kohteen keskiosanhakkuut, mökkitien alapuolellaosa puron varresta on avohakattu japuroa on perattu.Avohakkuun ja mökkitien väliin jääluonnontilaisena säilynyt, hyvin kostealuhtainen korpi, jossa kasvaa mm.kotkansiipeä, korpikaislaa, isoalvejuurta,lehtopalsamia ja tervaleppää.Mökkitien kohdalla puronvarsi onlehtomaista kangasta ja lehtoa, jossakasvaa mm. lehmusta, vaahteraa,lehtokuusamaa, velholehteä ja lehtomataraa.Yläosan varrella on myösluhtapaikkoja ja pieni tervaleppäkorpi,joiden lajistoon kuuluvat mm. pitkäpääsara,koiranheisi, näsiä, punakoisoja hiirenporras sekä maakunnallisestiuhanalaisiin lajeihin kuuluvavarstasara. Kesällä 2003 varstasaraakasvoi kymmenkunta isoa kukkivaamätästä. Lisäksi Syrjäjärven luusuastaon vanhojen tietojen mukaanlöydetty maakunnallisesti uhanalaistasuovalkkua.Avohakkuun alapuolelle jää hakkuunreunasta alkava kivinen puronvarsirinne.Rinne on rehevää tuoretta lehtoa,jossa kasvaa valtakunnallisesti silmälläpidettäväähajuheinää. Kesällä2003 hajuheinää kasvoi kivillä ainakinseitsemän 5-15 kukkivan verson tupasta.Rinteen muita vaateliaita lajejaovat vaahtera (taimia), lehtomatara,mustakonnanmarja, tesma, lehto-oirvokkija kaiheorvokki. Lisäksi avohakkuunrajalla kasvoi yksi mätäs varstasaraa.27


Suositus: Kohde on tienrakentamisestaja hakkuista huolimatta kasvistoltaanja kasvillisuudeltaan monipuolinen jamaakunnallisesti arvokas. Kohteellaon myös pienvesiarvoja. Ympäristöämuuttavilta toimilta säilyneet osat tulisisäilyttää luonnontilaisina. Kohde sopiiyhä luonnonsuojelualueeksi.Kirjallisuus: Peitsenheimo-Arnio ja Raatikainen1989, Lammi 1993Maastokäynnit: 3.7.2003 RV, OR, 14.8.2003 RV72. Aukeasuo, Luhanka5 VK: SL 435628, 28 ha3122 06Aukeasuo on Lempäässä maakunnanrajan läheisyydessä sijaitseva vähä- jakeskiravinteinen Sisä-<strong>Suomen</strong> keidassuo,joka on säilynyt lähes ojittamattomana.Ainoastaan suon länsijapohjoisosassa on muutamia vanhojaojia. Suon keskusta on avonevaa(suursara- ja lyhytkorsinevaa). Laitaosatovat suurimmaksi osaksi rahkarämettä,vähäisesti myös ravinteisempaakorpea. Kivennäismaan jaturvemaan raja on itäreunalla selvä.Suolla on pieniä allikoita, jotka ovatpienentyneet parin viimeisen vuosikymmenenaikana. Suolla on muutamaromahtanut lato.Kasvilajistoon kuuluvat mm. muurain,tupasvilla, pullosara, variksenmarja,mutasara, suokukka, mänty,tupasluikka ja rahkasara. Kesällä 2003suon laidalla lauloi metsäkirvinen jarantametsikössä varoitteli hiirihaukka.Avosuolla lenteli kesällä 2003 yksinäinenkapustarinta, jonka mahdollistapesintää ei voitu varmistaa. Kesällä2004 suolla oli kaksi kapustarintaa,joiden innokas varoittelu ja muukäyttäytyminen viittasivat selvästipesintään (varoitteleva pari).Suositus: Suokasvillisuudeltaan ja –kasvistoltaanAukeasuo on lähinnä paikallisestimerkittävä, mutta ojittamattomanasäilyneenä suokokonaisuutenakohde on seudullisesti harvinainen(seudun ainut huomattava ojittamatonsuo). Lisäksi kohteella on linnustollisestiseudullista arvoa.Kirjallisuus: Anon. 1978, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 3.7.2003 RV, OR, 17.6.2004 RV73. Ahvenheinäsen kosteikko,Luhanka5 VK: SL 435627, 5 ha3122 02Judinsalon saarella sijaitsevan Ahven-Heinäsen lammen laskupuron yläjuoksunvarrella on ravinteinen korpi.Korven tervaleppää kasvava yläosaon paikoin vaikeakulkuista luhtaa.Paikoin puron rantavyöhykkeessäon havaittavissa lähdevaikutusta.Eteläosassa puronvarren ympäristömuuttuu kuivemmaksi ja kasvillisuusmuuttuu lopulta lehdoksi, jossa kasvaamm. lehmusta, velholehteä, mustakonnanmarjaa,kotkansiipeä, näsiääja lehtokuusamaa. Korven merkittävimpiälajeja ovat maakunnallisestiuhanalaiset varstasara ja nevaimarre.Nevaimarretta kasvaa usean aarinalalla ja varstasaralla on muutamiapikkukasvustoa. Muita korvessakasvavia lajeja ovat mm. koiranheisi,korpiorvokki, myrkkykeiso, paatsama,maariankämmekkä, hiirenporrasja kurjenjalka. Eteläosan lehdossakasvaa mm. lehto-orvokkia, kevätlinnunhernettä,mustakonnanmarjaa,kurjenkelloa ja valkolehdokkia.Viime vuosien aikana korven länsilaidalleon kaivettu oja, joka kuivattaakohdetta. Lammesta purkautuvavesi on kuitenkin vielä riittänyt säilyttämäänkohteen vesitalouden suhteellisenluonnontilaisena.Suositus: Lajistollisesti ja ravinteisenakorpena Ahvenheinäsen kosteikko onmaakunnallisesti merkittävä. Kokonaisuutenapuronvarsi on suojelullisesti arvokaspienvesi. Aluetta kuivattava ojatulisi tukkia ja alueelle tulisi perustaa ainakinravinteisen korven luonnontilaisuudenturvaava suojelualue.Kirjallisuus: Peitsenheimo-Aarnio jaRaatikainen 1989, Lammi 1993Maastokäynnit: 17.6.2004 RV74. Särki-Heinäsen rannat,Luhanka5 VK: SL 435626, 2,8 ha3122 02Judinsalossa sijaitsevan Särki-Heinäsenrantoja kiertää luhtainen ruovikkovyö.Varsinkin lammen itäpäässäja pohjoisrannalla on tiheä ja voimakaskasvuinenruovikko. Lammen rantaluhdassa,varsinkin etelärannalla,kasvavat runsaina maakunnallisestiuhanalaiset varstasara ja nevaimarre.Lisäksi lammen rannalla kasvaa mm.keltasaraa, juurtosaraa ja kurjenmiekkaa.Varstasaramättäitä kasvaa myöslammesta Jutilanjärveen laskevassapurossa.Suositus: Särki-Heinänen on kasvistoltaanmaakunnallisesti merkittävä kohde.Rantojen säilyminen luonnontilaisenatulisi turvata.Kirjallisuus: Peitsenheimo-Aarnio jaRaatikainen 1989Maastokäynnit: 17.6.2004 RV28


75. Pajulampi, Luhanka5 VK: SL 435632, 4,5 ha3122 06Pajulampi on Luhangan kirkonkylänpohjoispuolella, Tammijärvi-Sysmätienvarrella oleva pieni, umpeenkasvamassa oleva lampi. Avovettäon enää niukasti kahdessa erillisessälampareessa. Linnusto on viime vuosikymmeninäselvästi köyhtynyt. Paikallaei enää pesi naurulokkiyhdyskuntaaja sorsalinnusto on vähentynyt.Kesällä 2004 lammella tavattiintelkkä, metsäviklo, ruokokerttunen japajusirkku.Lampeen pohjoisesta laskevan kivikkoisenpuron varrella on paikallisestimerkittävä saniaislehto, jonka kenttäkerroksessakasvaa monia vaateliaitalajeja ja jonka puusto on koivujahaapavaltaista. Lisäksi puustossaon laho- ja maapuita. Kohde täyttäämetsälakivaatimukset. Puronvarrenarvoa lisäävät lähteet.Suositus: Pajulammen linnustollinenarvo on vähentynyt ja kohde on luokiteltavissapaikallisesti merkittäväksi.Pohjoispuolen puronvarsilehto tuleeottaa huomioon lakikohteena metsänkäsittelyssä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 21.6.2004 RV76. Tammijärventienvarsilehto, Luhanka5 VK: SL 435630, 0,5 ha3211 04Putkilahti-Tammijärvi –tien varrella sijaitsevapieni rinnelehto, joka on avohakattu.Hakkuissa alueelta on kaadettuuseita runkolehmuksia. Hakkuualueellaon vielä pystyssä kaksirunkolehmusta. Paikalle on nousemassaistutuskuusikko. Aluetta on raivattuilmeisesti vuonna 1999, jolloinmyös lehmuksien juurivesat on kaadettu.Lehdon ulkopuolella, 2000-luvulla avohakatulla alueella, kasvaakaksi runkolehmusta.Lehdon runsas pensaskerros on kärsinythakkuista, mutta paikalla kasvaayhä näsiää (2), lehtokuusamaa (3), koiranheittä(1) sekä puna- ja mustaherukkaa(1). Myös tuomi ja metsäruusukuuluvat pensaskerroksen lajistoon.Tuoreen ja kuivan lehdon piirteitäomaavan lehtolaikun kenttäkerroson monilajinen ja vaatelias: lehtopähkämö(3), lehtokorte (1), kivikkoalvejuuri(2), syyläjuuri (1), lehto-orvokki(2), lehtoarho (1), kurjenkello (1), lillukkaja mustakonnanmarja (2). Rinteenalla oleva lehdon alaosa on kosteaa jailmeisesti lähdevaikutteista. Vanhoissatiedoissa lehdosta mainitaan velholehti,jota ei löydetty 2000-luvunmaastokäynneillä.Suositus: Avohakkuun takia lehdonpuustokerros, lehmuksia myöten, ontuhottu ja pensaskerros on kärsinythuomattavasti. Kuusikoitumisen kauttalehtolaikku on tuhoutumassa. Tulevissametsänhoitotoimissa lehtolaikkutulisi kuitenkin ottaa huomioon ja lehmusvesojaei tulisi raivata. Kohde on lajistollisestipaikallisesti merkittävä.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989Maastokäynnit: 30.6.2000 RV, MS, 21.6.2004 RV77. Kumussuo, Luhanka5 VK: SL 435629, 8 ha3122 06Kumussuo on Tammijärvellä kangasmaidenvälissä oleva kapea korpijuotti,jonka läpi virtaa pienehkö puro.Korpijuotti oli aikaisemmin hyvinluonnontilainen ja alue muodosti yhtenäisenja edustavan korpikokonaisuuden.Nykyisin puronvarsikorpi onkärsinyt osittain puron per kauksestaja avohakkuista, minkä takia alue onpirstoutunut, mutta alueella on yhämerkittäviä luontoarvoja.Puronvarren eteläisin osa on hakattu,mutta purouoma on luonnontilaisenkaltainenja sen luhtaisessa rantapensaikossakasvaa mm. mesiangervoa,hiirenporrasta, tuomea, punaherukkaa,vehkaa, korpikaislaa ja tesmaa.Paras, luonnontilaisena säilynytluhtainen korpialue jää Kumussuonkeskiosaan. Alueen puusto on koivuvaltaistaja laho- ja maapuita on jonkinverran. Kenttäkerroksessa kasvaavaltalajeina mesiangervo ja korpikaisla,joiden seuralaislajeihin kuuluvatmm. harajuuri, jokapaikansara, nurmilauha,korpikastikka, rentukka, terttualpi,peltokorte, metsäkorte, vehkaja rönsyleinikki. Pohjakerroksessa kasvaarahkasammalien lisäksi palmusammaltaja lehväsammalia. Luonnontilaisenasäilyneen osan pohjoisosaon avonaisempaa korpea, jossakasvaa mm. rätvänää ja maakunnallisestiharvinaista hetekaalia.Noin 350 m päässä Kumuslammestapuron yli on rakennettu metsäautotie.Tien eteläpuolella olevan avohakkuunkohdalla puroa on perattu,mutta lajistossa on mm. pitkäpääsara.Tien pohjoispuolella puro on perkaamatonja korpi on säilynyt luonnontilaisenkaltaisena.Tien ja lammen välisenkorven lajistoon kuuluvat mm.hentosara, maariankämmekkä, pitkäpääsarasekä harvinaisen runsaana janäyttävän kokoisena kasvava korpialvejuuri.Kumuslammen rannat ovat puustoisiaja rantamaisemallisesti ehyitä. Kumuslampion kaunis pienvesi, jonkapohjoispään rantasuolla kasvaa mm.harvinaista äimäsaraa.Suositus: Kumussuon kokonaisuus onkärsinyt hakkuista ja puron perkaamisesta,mutta alueen luonnontilaiset tailuonnontilaisenkaltaiset osat ovat var-29


sinkin korpiluonnon takia suojelun arvoisia.Arvokkaimpia osia ovat puronvarsisuonkeskiosa ja puronvarren yläosaKumuslampineen.Kirjallisuus: Anon. 1978Maastokäynnit: 30.6.2000 RV, MS, 17.6.2004RV78. Kankaisvuoren vaahterat,Luhanka5 VK: SL 435633, 1,3 ha3122 03Luhangan kirkonkylän eteläpuolella,ns. maisematien (tie 612) varrella sijaitsevanKankaisvuoren kaakkoisjuurellaon vaahteraa kasvava lehto, jokaon voimakkaasti kuusettunut. Lähellätilarajaa tiukassa nuoressa kuusikossakasvaa ainakin yhdeksän runkopuuvaahteraa,joista muutamatovat varsin paksurunkoisia ja vanhoja.Isoimpia puuyksilöitä on pidetty<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> suurimpina luonnonvaraisinavaahteroina. Lisäksi alueellakasvaa runsaasti hentoja vaahterantaimia. Lähiympäristö on kuusta kasvavaatalousmetsää ja vaahteroidenlähellä on ajoura.Alue on lehtoa, vaikka kuusettumisentakia lehtolajisto on vähentynytja pensas- ja kenttäkerros ovat vaatimattomia.Kesällä 2004 pensaskerroksessakasvoi vielä mm. lehtokuusamaa,herukkaa ja näsiää. Kenttäkerroksenvaateliaimpia lajeja olivatkurjenkello, purtojuuri, lehto-orvokkija kaiheorvokki. Ainakin 1980-luvullaalueella on kasvanut lisäksi mm.mustakonnanmarjaa, lehtopähkämöä,tesmaa ja lehtokortetta.Vaahteroiden länsipuolella Kankaisvuorenrinteen juurella kasvaa myöslehmusta. Kahdessa, ilmeisesti juurivesoistasyntyneessä ryppäässä kasvaayli kymmenen runkopuuta. Kohdesijoittuu valtakunnallisen Kankaisvuoren-Sikovuorenkallioalueenrajalle.Suositus: Lehtona kohde on kärsinytvoimakkaasta kuusettumisesta ja onvain paikallisesti arvokas. Jalopuumetsikkönäkohde on yhä arvokas ja voi lukeutualuonnonsuojelulaissa tarkoitettuihinjalopuumetsiköihin. Alue on talousmetsää,mutta kohdetta pystyisikehittämään maakunnallisesti harvinaisenavaahterametsikkönä. Metsänhoidossatulisi vanhojen runkopuidenlisäksi ottaa huomioon poikkeuksellisenrunsas vaahterataimikko.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Peitsenheimo-Aarnio ja Raatikainen 1989, Husa ja Kontula1997Maastokäynnit: 25.8.2004 RV79. Raatelampi, Multia5. VK: SL 495622, 10 ha2234 06Kohteeseen kuuluvat Kollinperällä sijaitsevaRaatelampi ja sen ympärilläoleva lähes ojittamaton suoalue.Luhtarantaisen lammen ympärillä onneva-alue, joka on osaksi ravinteistasara – ja rimpinevaa. Suon laiteet ovatisovarpurämettä ja tupasvillarämettä.Itälaidalla on riukumaista koivua kasvavaaturvekangasta. Lammen eteläpuolellamutkittelee epämääräinenpiilopuro, jonka länsireunalla on koivuvaltainenmetsikkö. Suon kaakkoisnurkkauksessaon pieni, vanha ojitettualue.Lammen koillislaidan suursaranevallakasvaa valtakunnallisesti silmälläpidettävääpunakämmekkää,jonka lukumääräksi laskettiin kesällä2003 vähintään 31 kukkivaa yksilöä.Myös edellisvuotisia kukkavanojanäkyi suolla. Paikalla kasvaa myösharvinaista äimäsaraa, jota oli kesällä2003 melko niukasti. Muita suonlajeja ovat mm. raate, tähtisara, juurtosara,tupassara, tupasluikka, maariankämmekkä,pitkälehtikihokki ja villapääluikka,jota kasvaa lammen eteläpuolellamelko runsaasti.Linnustoon kuuluvat kurki, kulorastas,sirittäjä, lehtokerttu, taivaanvuohija niittykirvinen.Suositus: Raatelampi on turvetuotantoalueidenja ojitettujen suoalueidenkeskellä oleva maisemallisesti viehättäväsuo, joka on kasvistollisesti arvokas.Kohteella on myös pienvesi- ja linnustoarvoa.Kohteen luonnontilassa ei ole tapahtunutmuutoksia ja kohde on seutukunnallisestiarvokas.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS80. Hallinmäen puronotko,Multia5. VK: SL 495627, 2 ha2243 01Multian kirkonkylän eteläpuolellaHallinmäen rinteessä sijaitsee vähävetinenpurojuotti, jonka ympärilläkasvaa rehevää MT- / OMT-kangasta.Rinteen puusto on tasaikäistä jajäreäpuustoista kuusikkoa, jonka seassakasvaa vain muutamia koivuja.Purojuotti lähiympäristöineen näkyymaastossa lähinnä saniaisten, pääasiassaisoalvejuuren (4) runsautena. Isoalvejuurtalukuun ottamatta vaateliaslehtolajisto on hyvin vähäistä.Rinteen alaosassa kohteen yli on rakennettumetsätie. Tien alapuolellapuro jatkuu ojana ja maasto on lähinnäsaniaiskorpea. Tien penkalla ja alapuolellakasvaa jonkin verran kotkansiipeä(2), jonka pääkasvusto on ilmeisestijäänyt tien alle.Vuoden2004 syksyllä tarkistettiinJouko Pihlaisen opastuksella Musta-30


lahteen lännestä laskevan puron varsi,joka sijaitsee etelämpänä Hallinmäenrinteellä kuin seutukaavan aluevaraus.Järeässä kuusikkorinteessä onpuronvarsilehto, jossa kasvaa mm.kotkansiipeä (4), lehtomataraa (3),lehtokuusamaa (2), näsiää (2), mustakonnanmarjaa(3) ja lehtokortetta (3).Tämä puronvarsi on selvästi lehtokasvillisuudeltaanseutukaavaan merkittyäkohdetta parempi.Suositus: Seutukaavassa olevan purojuotinsuojelullista arvoa voidaan pitäävain paikallisena. Laajemmin Hallinmäenrinne on sinänsä näyttävää,järeäpuustoista metsikköä, mutta selvästitalousmetsää. Seutukaavakohdeja varsinkin kesällä 2004 tarkastettupuronvarsilehto tulisi ottaa huomioonmetsähoitotoimissa paikallisesti arvokkainakohteina.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS, 4.10.2004RV, Jouko Pihlainen81. Tamppikoski, Multia,Keuruu5. VK: S 495600, 5 ha2232 12Tamppikoski on Multian ja Keuruunrajalla sijaitseva Keuruun reitin edustavakoskijakso, joka on kalataloudellisestikunnostettu ja jolle on laadittukalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma.Koskireitillä elää taimen.Vuolas koski on rannoiltaan hieno,pääosin kallio- ja kivirantainen. Koskenitäpuoleiset rannat ovat luonnontilaistametsikköä. Länsirannallakulkee kalastuspolku ja keskivaiheillaon kalamaja, mutta koski ei ole yleisenluvanmyynnin piirissä. Koskenlänsirannan eteläpäässä sijaitsee talosekä muuta rakentamista ja tie kulkeelähellä kosken rantaa. Kosken yläosanrannoilla näkyy kiviä, jotka ilmeisestiovat väylän vanhasta perkauksesta.Kosken rannoilla kasvaa mm. kurjenmiekkaaja pesii rantasipi.Suositus: Tamppikosken luonnontilassatai maisemassa ei ole tapahtunut haitallisiamuutoksia. Kohde on kalataloudellisestimaakunnallisesti merkittävävirtavesi. Lounaisosan rakennettu aluevoidaan poistaa rajauksesta.Kirjallisuus: Anon. 1982 b, Kovanen 2004Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS82. Kurenkoski, Multia5. VK: S 495601, 3,5 ha2241 10Kurenkoski on Vähä Multiajärven länsipäästälähtevässä Multianjoessa vapaanavirtaava pieni koski, josta saadaansaaliiksi taimenta ja harjusta.Maisemallisesti vaikuttavan koskenyli kulkee hiekkatie ja kosken rannoillaon mm. matkailuun liittyvää rakentamista.Multianjoki koskineen on kunnostettuja se on yleisenä virkistyskalastuskohteena.Tien yläpuoleinen osa rannalla kulkevinepolkuineen on viehättävää, virkistyskäyttöönsopivaa aluetta. Tienalapuolella koski virtaa aluksi louhikossa,mutta jatkuu hitaasti virtaavanasuvantona, jonka rannat ovatpajukkoisia. Kosken rannalla kasvaamm. ruusuruohoa ja lehtosinilatvaa.Suositus: Kurenkoski on pikkunätti virtavesi,jolla on kalataloudellisesti ja virkistyskäytöllisestiseudullista merkitystä.Kaavakohteena Kurenkoski tukee kunnantavoite 2 –ohjelman mukaista erikoistumisvalintaa.Kirjallisuus: Anon. 1982 b, Kovanen 2004Maastokäynnit: 2.7.2003 RV, MS83. Koppelojärvi, Multia5 VK: SL 495618, 16 ha2241 08Koppelojärvi on Multian luoteisosanerämaisella alueella oleva umpeenkasvanutjärvi, joka nykyisin on vetistärimpinevaa ja suursaranevaa. Eteläpäänkeskellä on pieni, sarakasvustojenkirjoma avovesilampare. Pohjoisjaitälaidalla kasvaa järviruokoa. Eteläosastaneva rajoittuu kauniiseen harjuselänteeseen,jolla kasvaa nuortamännikköä. Nevan koillislaita on keskiravinteistarimpinevaa ja korpea, jollakasvaa mm. harvinaista äimäsaraaja runsaasti hanhenpajua.Koppelojärvi on linnuston rauhallinenpesimäalue. Kesällä 2004 suonlajistoon kuuluivat kaksi liroparia,valkoviklo, taivaanvuohi, joutsenpari,telkkäpoikue, tavi, niittykirvinen jakurkipari. Parhaimpana vuonna järvelläon ollut viisi liroparia. Saraikossaviihtyvät myös sammakko ja viitasammakko.Suositus: Koppelojärvi on suokasvistoltaanja –linnustoltaan vähintään seudullisestiarvokas kohde. Suon luonnonsuojelullistaarvoa lisää sijoittuminenNaturaan ja soidensuojeluohjelmaankuuluvien Maaherran- ja Vesilahdensoidenvälimaastoon.Kirjallisuus: Sulkava ja Sulkava 1992Maastokäynnit: 15.6.2004 RV84. Vesilahdensuo, Multia,Keuruu5 VK: SL 495617 / 249617, 80 / 84 ha2241 08, 11Hirvikylällä Multian ja Keuruun rajallasijaitseva Vesilahdensuo on kolmattakilometriä pitkä, kapeahko Pohjanmaanaapasuo. Suurin osa suosta onavonevaa, jonka suotyyppejä ovat lyhytkorsi-,rimpi- ja saraneva. Reuna-31


ämeistä osa on ojitettu. Kasvillisuuson niukka- ja keskiravinteista, ja alueellaon ainakin yksi punakämmekkäesiintymä.Vesilahdensuo on linnustoltaan seudunarvokkain suo. Suon tyyppilajistoaovat kurki, kuovi, taivaanvuohi,liro, töyhtöhyyppä, valkoviklo, keltavästäräkkija niittykirvinen. Lisäksi linnustoonkuuluvat mm. pohjoiset lajitpikkukuovi ja kapustarinta sekä ainakinmuuttoaikoina metsähanhi, mustaviklo,suokukko ja jänkäkurppa. Parhaimpinavuosina pikkukuoveja onollut kuusi paria.Suon maisemallinen arvo on merkittäväalueen läpi kulkevalta tieltäavautuvan näkymän vuoksi. Myösmarjasuona ja virkistyskohteena suoon melko hyvä. Vesilahdensuo kuuluuvaltakunnalliseen soidensuojeluohjelmaanja Natura 2000 –verkostoon.Seutukaavarajaukseen kuuluvaluoteisosa, joka on voimakkaasti ojitettuarämettä ja talousmetsänä hoidettuamännikkökangasta, ei sisällysuojeluohjelmaan eikä Naturaan.Suositus: Vesilahdensuo on valtakunnallisestiarvokas suokohde, mutta varsinkinsuon länsi- ja luoteislaidan ojituksellaon haitallinen vaikutus suon vesitasapainoon,mikä ajan kuluessa heikentääsuon luonnontilaa. Seutukaavarajaukseenkuulunut luoteisosa, jokaon menettänyt luontoarvonsa ojituksentakia, voidaan jättää suojelualuerajauksestapois. Laitaosien ennallistaminenturvaisi kuitenkin pitkällä tähtäykselläsuon luontoarvojen säilymisen.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1975, Sulkavaja Sulkava 1992Maastokäynnit: 15.6.2004 RV85. Könkköjoki, Petäjävesi5. VK: S 592600, 9 ha2234 08Jämsän reitin yläosassa sijaitsevaKönkköjoki on Huhtiasta Karikkoselänpohjoisosaan laskeva pienimuotoinenvirtavesi. Joen varrelle jää pieniäpeltokaistaleita, mutta pääosinjoen rannat ovat metsäisiä. Varsinkinalajuoksun rannat ovat reheviäja lehtipuuvaltaisia, jopa lehtomaisia,kasvaen harmaaleppää, punaherukkaa,sudenmarjaa ja saniaisia. Yläosanpuusto on kuusivaltaisempaa. Maisemallisestiviehättävä jokiuoma, jonkaleveys on 4-5 m, on luonnontilassa.Joessa vuorottelevat vuolasvirtaisetpikkukosket ja suvantopaikat. Talvellajoella asustaa koskikaroja.Joen taimenpoikastuotanto on ollutpoikkeuksellisen hyvää tasoa ja jokion ollut pitkään yliopiston kalataloudellisenatutkimuskohteena. Joki onyleinen virkistyskalastuskohde, jonkasaalislajina on järvitaimen. Viime vuosinajokeen on istutettu myös harjusta.Joen merkittävään vesiperhoslajistoonkuuluu yksi valtakunnallisestiuhanalainen laji ja neljä silmälläpidettäväälajia.Suositus: Könkköjoki on kalataloudellisestimaakunnallisesti merkittävä virtavesija sillä on merkitystä virkistyskalastuskohteena.Kirjallisuus: Anon. 1982 b, Kovanen 2004,<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus 2005Maastokäynnit: 2.8.2004 RV86. Karhunahdas, Petäjävesi5. VK: SL 592617, 11 ha2243 04Multian puolelta ojitetuilta soilta vetensäsaava Sahinpuro ahtautuu Petäjävedenpuolelle ahtaaseen, jylhienkallioseinämien rajaamaan rotkolaaksoon,Karhunahtaaseen. Mannerjäänsulamisvedet ovat virranneet pohjoissuuntaistarotkoa pitkin puhdistaensen irtonaisesta materiaalista. Perimätiedonmukaan paikka on saanutnimensä muinaisten erämiesten karhunpyynnistä.Paikalla on ollut myösmylly. Nykyisin pienehkön rotkolaaksonpurossa on rauhallisia suvantojasekä niiden välisiä koskipaikkoja. Kalliometsätovat osaksi kuusivaltaisia.Suurimman, itäpuoleisen, kallioseinämänpäälle on rakennettu retkeilijöitävarten laavukatos ja puusee. Alueellaon opastettu noin 600 m pitkä polkureitti.Rotkolaaksosta puro jatkaa matkaansaluonnontilaisena.Suositus: Karhunahdas on geologisestimaakunnallisesti arvokas rotkolaakso,jolla on lisäksi pienvesiarvoja. Seudullisestimerkittävällä, luonnonkauniillaretkikohteella on myös kulttuurihistoriallistaarvoa.Kirjallisuus: Anon. 1972, Lammi 1993,Kananoja 2001Maastokäynnit: 27.8.2004 RV87. Ala-Peninginjärvi,Pihtipudas5 VK: SL 601633, 45 ha3321 04, 07Peninkissä Elämäjärven koillispuolellasijaitseva Ala-Peninginjärvi on pitkälleumpeenkasvanut erämainenlinnustonsuojelukohde, jonka kauttavirtaa Peninginjoki. Kesällä alue onitäosaltaan märkää luhtanevaa ja avovettäon lähinnä vain länsiosan keskustassa.Keväällä alueella on kuitenkinrunsaasti rantametsiin työntyviätulvavesiä, jotka tekevät alueesta erikoisen.Järvellä on laajat sara- ja kortevyöhykkeet.Alue on vaikeasti havainnoitavissa,eikä alueella ole tehtytarkkoja linnustolaskentoja. Alueenlajistoon kuuluvat mm. laulujoutsen,valkoviklo, liro, metsäviklo, sinisorsa,32


telkkä, tavi, pajusirkku, ruokokerttunen,kalatiira, tukkasotka, jouhisorsaja kurki. Keväällä 2004 järvellä lentelilisäksi pesimättömiä nauru- ja pikkulokkejasekä suohaukkamainen isopetolintu.Suositus: Ala-Peninginjärvi on vähintäänseudullisesti arvokas linnustonsuojelukohde.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 27.5.2004 RV88. Hinkuanvuori, Pihtipudas5 VK: SL 601632, 7 ha3312 11Alueeseen kuuluvat maakunnan itärajallasijaitsevat Hinkuanvuoren lounainenkalliorinne sekä Hinkuanvuorenja Ilajanmäen välinen suopainanne.Korkeimman rannan yläpuolelleulottuneissa kallioissa on amfiboliittiaja kvartsimaasälpää. Kallioillakasvaa monia harvinaisia ja alueellisestiuhanalaisia, keski-runsasravinteistakasvupaikkaa vaativiasammalia, mm. loukkuhohtosammal(Herzogiella striatella), kalkkikiertosammal(Tortella tortuosa) ja käyrälehtisammal(Sphagnum contortum).Kalliorinteen alapuolella on ravinteinenkorpi, joka muuttuu avonevaksiennen maakunnan rajaa. Suo on jonkinverran kuivunut <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>maakunnan ulkopuolella tehdyn ojituksentakia, mutta muuten suo onpysynyt luonnontilaisenkaltaisena.Suon lajistossa on vaateliaita kasvilajeja,mm. punakämmekkä, äimäsara,villapääluikka, juurtosara ja hentosara.Suolla pesii kurki ja kalliorinteilläpesivät huuhkaja ja korppi.Suositus: Ravinteiset kallioalueet ja suomuodostavat yhdessä maakunnallisestimerkittävän kokonaisuuden.Kirjallisuus: Raatikainen ja Saari 1994Maastokäynnit: 29.6.2004 RV89. Kaakkoneva, Pihtipudas5 VK: SL 291624, 25 ha3312 11Kaakkoneva on Kukaskylällä Kinturijärvenlänsirannalla sijaitseva, suureksiosaksi ojittamaton, maisemallisestihieno aapasuo. Maantie 6570:n koillispuolellavain suon pohjoisin osa onojitettu. Suo on suurimmaksi osaksiavonaista nevaa (sara- ja tupasvillanevaa)ja laiteilla on kapealti rämettä(rahkarämettä ja tupasvillarämettä)ja hyvin kapealti korpea. Suolla kasvaamm. jonkin verran maariankämmekkääja valtakunnallisesti silmälläpidettävääpunakämmekkää sekäkämmekkäristeytymää. Suon linnustoonkuuluvat kuovi, liro, niittykirvinenja keltavästäräkki. Suolla on teerienruokinta-automaatteja.Suositus: Kaakkoneva on maakunnallinensoidensuojelukohde.Kirjallisuus: Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 29.6.2004 RV90. Kaurasaari eli Kairo,Pihtipudas5 VK: SL 291638, 0,9 ha2334 11, 3312 02Kaurasaari on Koliman luoteisosassaoleva matala aarnimetsän peittämäasumaton saari. Saaressa on pidettyaikoinaan lampaita ja 1940-luvullakaniineja, mutta niiden vaikutusta eienää huomaa kasvillisuudessa. Puustossaon suuria kilpikaarnamäntyjä japökkelöitymässä olevia hieskoivuja.Osa puista on kaatunut ja tarjoaa elinympäristönkääville ja hyönteisille.Suositus: Kaurasaari on kokonsa ja todetunlajistonsa puolesta vain paikallisestiarvokas vanhan metsän kohde,mutta saari liittyy läheisesti KolimanNatura-alueeseen ja omaa osana Kolimansuojelukokonaisuutta ylikunnallisenmerkityksen.Kirjallisuus: Raatikainen ja Raatikainen 1988Maastokäynnit: 29.6.2004 RV91. Syväjärven lehto,Pihtipudas5 VK: SL 291637, 1,2 ha3312 05Syväjärven lehto on Ilosjoen Syväjärveenlaskevan puron varrella sijaitsevakuusivaltainen puronvarsilehto.Lehdon alaosan puustossa kasvaamyös harmaaleppää. Saniaislehdonvaltalajeina ovat hiirenporras ja kotkansiipi(3) sekä metsäimarre (5). Muitamerkittäviä kenttäkerroksen lajejaovat mustakonnanmarja (1), suokeltto(2), lehtomatara (2) ja lehtokorte(4). Vanhoissa tiedoissa alueelta mainitaanmyös harajuuri, pikkuvita japurolitukka. Vaatimaton pensaskerroskoostuu lähinnä tuomesta ja pihlajasta.Lehdon länsilaidalla on kosteikko,joka ilmeisesti on lähdeperäinen.Lehto on rauhoitettu luonnonsuojelualueenavuonna 1992 (Huuhkaivuorenlehto).Suositus: Syväjärven lehto on paikallisestimerkittävä lehtokohde. Nykyisensuojelualueen rajaus kattaa lehdon arvokkaimmanosan.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Raatikainen jaRaatikainen 1988Maastokäynnit: 29.6.2004 RV33


34Kuva 3. Äänekosken Liimattalassa sijaitseva Pyhäkankaan lähteikkö (kohde 127).


Kuva 4. Valtakunnallisesti silmälläpidettävä punakämmekkä on ravinteisten soiden kasvi, joka on kärsinyt soiden ojittamisesta.35


92. Likolampi, Pihtipudas5 VK: SL601639, 2 ha2343 07Likolampi on Muurasjärven keskustassasijaitseva pieni, laajasti suorantainenlampiallas, joka lienee syntynytnoin 9500 vuotta sitten harjukompleksissaolleen jäälohkareensulaessa. Suppa-allas alkoi noin 600vuotta sitten itsenäistyä erilliseksilammeksi Muinais-Päijänteen laskuuomanpuhjettua Heinolassa olleeseenharjuun ja vedenpinnan alkaessalaskea. Lampea on aikoinaan käytettymm. kuitukasvien liotukseen.Nykyisin lampi on nopeasti umpeenkasvavaja nevaksi muuttuva alue.Lammen luhtainen nevareunus onmerkittävä putkilokasvien ja sammalienkasvupaikka. Luhtareunuksellakasvaa mm. liereäsaraa ja melkorunsaasti alueellisesti uhanalaista nevaimarretta.Rantasuon reunaosassaon kasvanut myös kaarlenvaltikkaa,mutta viime vuosilta lajista ei olehavaintoja. Rantasoistuman sammallajejaovat mm. keski- ja runsasravinteistakasvuympäristöä vaativat purosuikerosammal,hetekuirisammal,kampasammal, lettoväkäsammal, kirjorahkasammal,keräpäärahkasammalja lettorahkasammal. Vuosikymmeniäsitten Likolammelta on löydettymyös maakunnallisesti uhanalaisetlettokilpisammal ja kiiltosirppisammal,jotka luultavasti kasvavatsiellä vieläkin. Lisäksi rantasoistumanlaidalla olevissa vanhoissa lehtipuissakasvaa harvinaisia sammalia.Suositus: Likolampi rantasoineen onkasvistollisesti maakunnallisesti arvokassuojelukohde, jonka luonnontila onsäilynyt hyvin.Kirjallisuus: Raatikainen ja Raatikainen 1988,Raatikainen ja Saari 1994Maastokäynnit: 15.9.2004 RV93. Latvasen saaret,Pylkönmäki5 VK: SL 633601, 3 ha2241 12Latvasen saariin kuuluvat järven eteläpäässäolevat kaksi tiheäpuustoistapikkusaarta. Kissasaari on havupuuvaltainenja varsinkin saaren keskustassaolevalla kumpareella kasvaakuusta. Koivua Kissasaaressa kasvaalähinnä vain rannalla. Kangassaarion mäntyvaltainen, mutta puustossaon huomattavasti enemmän koivuakuin Kissasaaressa. Saarten puustossaon jonkin verran myös lahopuitaja keloja. Saaret ovat olleet Metsähallituksenluonnonhoitometsiä.Saarten tuntumassa uiskenteli kesällä2004 kuikka.Suositus: Maisemallisesti kauniita pikkusaaria,joilla on myös luonnonmetsäarvoja,mutta arvot ovat lähinnä paikallisia.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 15.6.2004 RV94. Kallenpalokangas,Pylkönmäki5 VK: SL 633618, 2,7 ha2241 12Kallenpalokangas on Kukossa sijaitsevapieni Metsähallituksen aarnialueenaollut vanhan metsän kohde. Aluerajautuu etelästä ja lännestä metsäautotiehenja alueen kautta kulkee polku.Itäreunalla on vanha, sammaloitunutlaskuoja. Alueella kasvaa valtaviavanhoja mäntyjä ja seassa on vanhojakääpäisiä haapoja. Koivu puuttuupuustosta lähes kokonaan. Puustossaon runsaasti lahopuita sekä katkenneitarunkoja ja maapuita. Kesällä2004 metsikössä pesi käpytikka.Suositus: Pieni, mutta puustoltaan hyvinainutlaatuinen luonnonmetsäkohde,jolla on ainakin vanhan metsän askelkivenäseudullista merkitystä.Kirjallisuus: Anon. 1972Maastokäynnit: 15.6.2004 RV95. Pyhänkangas, Saarijärvi5. VK: S/ha 729662, 47 ha3222 05Hirvaanmäellä lähellä Äänekosken rajaasijaitseva Pyhänkangas on harjualue,joka käsittää osan laajaa deltaaluettasekä tähän liittyvät kapealakisetja jyrkkärinteiset harjuselänteet.Lisäksi alueella on syviä harjuhautojaja -kuoppia. Alueen eteläosassaon matkailunähtävyytenäkin tunnettukarsikkopetäjikkö, jossa vanhojentietojen mukaan on 33 vainajienkuolinajoilla ja nimikirjaimilla merkittyämäntyä. Kasvillisuus on pääosinkanerva- ja puolukkatyypin kangasta.Kasvistoon kuuluvat mm. sianpuolukka,kangaskorte ja mäntykukka.Alue rajoittuu itäosastaan laajoihinsoranottoalueisiin, mutta seutukaavaankuuluva aluevaraus, itä-länsisuuntaisenselänteen eteläpuoleinenosa, on säilyttänyt hyvin luonnontilaisuutensa.Suositus: Pyhänkangas on geologisestimaakunnallisesti merkittävä harjualue,jolla on myös maisemallista arvoa.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR96. Syrjäharju, Saarijärvi5. VK: S/ha 729665, 72 ha3222 02Syrjäharju on pääosin luode-kaakko –suuntainen harjujakso, jonka pohjoisosakäsittää paikoin 20 m korkeita, lukuistenharjukuoppien erottamia rinnakkaisselänteitäsekä harjukumpuja.36


Aluevarauksen eteläosa on lampienja kapeiden soiden reunustamaajyrkkärinteistä ja pääasiassa kapealakistaselännettä. Myös eteläselänne,joka on 20-25 m korkea, on paikoinharjukuoppien rinnakkaisselänteiksijakama. Kaakkoisosastaan selännelaajenee tasalakiseksi. Muodostumaon lähes kauttaaltaan hyvin lohkareinen.Pohjoisosan kasvillisuus on pääosinkanervatyyppiä, eteläosan pääosinpuolukkatyypin kangasta. Lisäksipohjoisosassa on paikoin jäkälätyypinkangasta. Alueen puusto on pääasiassanuorta mäntytaimikkoa, muttaeteläpään harjanne on valoisaavarttunutta mäntymetsää.Suositus: Syrjäharju on keskisuomalaisittainsangen laaja soranotolta säästynyt,yhtenäinen harjujakso, joka ongeologisesti merkittävä ja maisemallisestijokseenkin merkittävä maakunnallinenkohde.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR97. Pirunvuori-Pyhämäenlänsirinne, Saarijärvi5. VK: S/ha 729664, 74 ha2244 10Seutukaavakohde on osaksi suo- javiljelysmaisemaan liittyvä harjualue,johon kuuluu Pirunvuoren kumpareinen,laelta lohkareinen harjuselännesekä Pyhämäen kookkaan drumliininkylkeen deltamaiseksi terassiksilevittäytynyt selänne. Alueen eteläosankorkeimmat kohdat kohoavatnoin 40 m ympäristöstä. Muodostumanrinteillä on useita lohkareikkoja,joista osa liittynee muinaisrantoihin.Kasvillisuus on pääosin kanervajapuolukkatyypin kangasta. Alueellakasvaa kangaskortetta.Alueen keskeisimmälle osalle on syntynytlaajahko soranottoalue. Myöspohjoispäässä alueen läpi kulkevantien varrella on pieni soramonttu.Alueen eteläosa on avohakattu japohjoisosa kasvaa taimikkoa.Suositus: Pirunvuori-Pyhämäen länsirinneon ollut geologisesti ja maisemallisestimerkittävä maakunnallinen harjukohde.Aluekokonaisuuden arvoaon alentanut keskeisellä alueella sallittusoranotto. Pirunvuoren osa-alueellasekä Pyhämäen rinteellä on yhä maisemallistaja geologista merkitystä.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR98. Lanneveden Kirkkoharju,Saarijärvi5. VK: S/ha 729663, 30 ha2243 12Lanneveden Kirkkoharju on kulttuurijavesimaisemaan kiinteästi liittyvä,kapeahkolakinen, 10-15 m korkea harjuselänne,joka laajenee alueen kaakkoisosassanoin 30 m korkeaksi harjudeltaksi.Deltan paikoin jyrkillä rinteilläon useita heikohkosti kehittyneitämuinaisrantoja. Harjuselänteenlaella on maantie. Kasvillisuus on alueenkaakkoisosassa pääosin kanervatyypinkangasta. Luoteisosassa onnäkyvissä kulttuurivaikutteista niittyjakangaskasvillisuutta. Alueella onpyyntikuoppia ja alueen poikki virtaaSummanen-järveen laskeva Lannejoki.Kaakkoisosan eteläreunalla on pienehkösoranottoalue.Suositus: Lanneveden Kirkkoharju onmaisemallisesti ja geologisesti maakunnallisestimerkittävä harjukohde.Eteläosassa oleva soranotto ei ole merkittävästivaikuttanut alueen arvoihin.Soranotto tulisi lopettaa ja ottojäljettulisi maisemoida.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 2.7.2004 RV, OR99. Summakoski, Saarijärvi5 VK: S 729601, 6,6 ha2243 12, 2244 10Summakoski on Summasjärvestä laskevaSaarijärven reitin alaosan kaksiosainenkoskialue. Itähaara on lähestäysin luonnontilainen väylä, joka onsäästynyt perkauksilta, koska uittoavarten sen viereen on kaivettu erillinenlänsihaara. Viljellyssä kulttuuriympäristössäsijaitseva koskialue onmaisemallisesti edustava. Kivikkoisillarannoilla kasvaa mm. rantakukkaa,ranta-alpia, rentukkaa, helpeä japaatsamaa. Koskialueen yli on vedettykaapelilinja.Molemmat koskihaarat on kalataloudellisestikunnostettu. Itähaara onmaakunnassa poikkeuksellinen kokoluokkansaedustaja. Kosken kalataloudellinenmerkitys perustuu ennenkaikkea poikastuotantoon. Kalastuslupiakoskelle myydään vain omistajille.Suositus: Summakoski on kalataloudellisestija maisemallisesti maakunnallisestimerkittävä virtavesikohde.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 b,Kovanen 2004Maastokäynnit: 6.8.2004 RV100. Jokelansuo, Saarijärvi5. VK: SL 729619, 2 ha2244 05Jokelansuo on Kolkanlahdella metsäkoulunlänsipuolella oleva pieni tienvarsisuo.Suon lounaislaidalla on avovesilampare,josta on kaivettu oja. Ojaon kuitenkin jo umpeutunut. Suo onmelko kuivaa rimpinevaa, jolla kasvaa37


unsaasti valkopiirtoheinää ja muutamienaarien alalla alueellisesti uhanalaistaruskopiirtoheinää. Lisäksi vaateliaaseenlajistoon kuuluvat villapääluikkaja alueellisesti uhanalainen rimpivihvilä,joka kasvaa suolla niukkana.Metsäkoulun luota suolta on kerättypuna- ja kaitakämmekkänäytteetHelsingin luonnontieteelliseen museoon1940- ja 1950-luvuilla. Tarkkakasvupaikka on tuntematon, muttalajit ovat saattaneet kasvaa Jokelansuolla.Suositus: Jokelansuo on pienialainenkeskiravinteinen rimpineva, jolla onsuokasvistollisesti seudullista merkitystä.Suo soveltuisi hyvin metsäopistonluontokoulutukseen.Kirjallisuus: Välivaara 1987Maastokäynnit: 9.8.2001 RV, VS, 6.8.2004 RV101. Haikanniemi, Saarijärvi5. VK: SL 729625, 5,5 ha2244 07Haikanniemi on Summassaarenkaakkoisosan pitkä ja kapea Summanen-järveentyöntyvä harjuniemi,joka kuuluu saumamuodostumavyöhykkeenrinnakkaisjaksoon. Pääasiassajyrkkärinteinen ja kapealakinen selänneon paikoin noin 30 m korkea.Rinteillä on muinaisrantojen terasseja.Alue jatkuu luoteeseen, missä selänteeseenliittyy sivulaajentumia.Niemen tyvellä on hotelli- ja lomakyläalueja selänteen luoteisosassa onlaajahko soranottoalue, joka on osaksimaisemoitu.Niemen tyvi on tiheää tukkipuumännikköä.Särkkämäiseksi niemenkärjeksikapenevalla selänteellä kasvaakomeita mäntyjä. Selännettä pitkinniemenkärkeen kulkee polku. Polunvarrella niemen kapeimmalla kohdallakasvaa erikoisia pönkkäjuurisiamäntyjä. Niemen ranta on pikkukivistäja niemen kärjessä kasvaa mm.lehtovirmajuurta.Niemi on rauhoitettu luonnonsuojelualueena.Suositus: Haikanniemi on geologisestija maisemallisesti maakunnallisestimerkittävä harjukohde, jolla on lisäksivirkistyskäyttöarvoja.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1981Maastokäynnit: 6.8.2004 RV102. Lannejoki, Saarijärvi5. VK: SL 729629, 14 ha2243 12Lannejoki on Lannevedellä sijaitseva,Lannevedestä Summanen-järveenlaskeva kapea joki, joka on kertaalleenkunnostettu uiton jäljiltä. Kunnostustaon tarkoitus parantaa uudellakalataloudellisella kunnostuksella.Joki on yleinen virkistyskalastuskohde,jonka saalislajeina ovat taimenja harjus.Joki sijaitsee keskellä maatalousaluetta,mutta on melko erämainen jakokonaan luonnontilainen. Rantavedessäkasvaa mm. kurjenmiekkaa,rantaminttua, lummetta ja viiltosaraa.Varsinkin joen länsirannan metsäon paikoin rehevää ja lajistoon kuuluvatmm. punaherukka, hiirenporras,tuomi, mesiangervo, harmaaleppäja ahomansikka. Yläosassa joki kulkeeLanneveden Kirkkoharjun läpi.Alajuoksulla, tien eteläpuolella onmyllyrakennus, joka on kunnostettumatkailukäyttöön. Myllykosken rannallaon Kain Tapperin veistämä TarmoMannin muistomerkki.Suositus: Lannejoki on kalataloudellisestimaakunnallisesti arvokas virtavesi,jolla on myös luonnonsuojelullisia jakulttuurihistoriallisia arvoja.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 bMaastokäynnit: 6.8.2004 RV103. Palsanpuron lehto,Saarijärvi5. VK: SL 729618, 0,5 ha2243 12Palsanpuron lehto sijaitsee RantakylällläPalsanlammesta Lanneveteenlaskevan puron varrella lähellä 6304-tietä. Puron alajuoksun länsirannallaolevan lehdon luonnontila on muuttunutavohakkuun ja lehtoon kaivetunojan takia. Kohteen yli kulkeemyös sähkölinja.Lehto on ollut hyvin edustava suurruoholehto,jonka kenttäkerroksenvaltalajina on yhä edelleen mesiangervo.Kosteapohjaisen lehdon puustossakasvoi harmaaleppää ja koivua.Lehdon harvinaiseen lajistoon kuuluiainakin 1980-luvulla soikkokaksikko.Puron varrella kasvaa yhä edelleenkinmm. kotkansiipeä ja alueellisestiuhanlaista korpisorsimoa.Suositus: Lehdon luonnontila on muuttunuthakkuiden ja ojituksen takia,mikä todennäköisesti merkittävästi heikentääkohteen ominaispiirteitä. Kohteellaon paikallista merkitystä harvinaisenlajiston takia.Kirjallisuus: Välivaara 1987Maastokäynnit: 6.9.2004 RV104. Kalliosaaret, Saarijärvi5. VK: SL 729624, 0,3 ha2243 12Kalliosaariin kuuluu kaksi Lannevedenpohjoispuoliskolla, Hirvisaarenlähellä olevaa pikkusaarta. Saaretovat kallioisia ja maisemallisesti kauniitaja ne näkyvät Lanneveden itä- jalänsirannoilla kulkeville teille.38


Suositus: Kalliosaarilla on paikallistamerkitystä vesi- ja tienvarsimaisemassa.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 6.9.2004 RV (ei käyty maissa)105. Hankakorpi, Saarijärvi5. VK: SL 729621, 2,5 ha2243 11, 12Lanneveden länsipuolella sijaitsevaHankakorpi on ennen ojittamista olluttyypillinen ja edustava sisäsuomalainenkeidassuo, jonka suotyypitolivat erilaisia korpi- ja rämetyyppejä.Keskustassa on ollut pieniä nevalaikkuja.Nykyisin keskeiset osat suostaovat rämemuuttumaa. Suosta onsäilynyt ojittamiselta vain pieni osaeteläpäästä, missä on jäljellä näytesuon komeasta ja rehevästä korpiluonnosta.Näyttävää ruoho- ja heinäkorpeaon aikaisemmin ollut myössuon pohjoispäässä. Ojittamatta säilyneeneteläpään puusto on pääosinkoivua ja kenttäkerroksen valtalajejaovat korpikastikka, pullosara ja juurtosara.Suositus: <strong>Seutukaavan</strong> varausalue onpieni osa laajempaa Hankakorven keidassuokokonaisuutta,joka on suurimmaksiosaksi ojitettu ja jonka luonnontilaon muuttunut. Ojittamattomalla,osin rauhoitetulla, seutukaavakohteellaon vielä paikallista arvoa ravinteisenäkorpena.Kirjallisuus: Anon. 1978Maastokäynnit: 1.7.2004 RV106. Pengerlehdonsinivuokkoesiintymä,Saarijärvi5. VK: SL 729617, 0,8 ha224312Lanneveden länsirannalla sijaitseelehtomainen laikku, jolla kasvaa sinivuokkoa(4) luontaisen levinneisyytensäpohjoisrajoilla. Kohde on valoisaamänty- ja haapavaltaista rantametsää,jonka ympärillä on tehty2000-luvulla kasvatushakkuu. Kohteenpuustossa on lisäksi harmaaleppää,mutta ei kuusta juuri ollenkaan.Näyttävän sinivuokkoesiintymän lisäksivarsinaisia lehtolajeja on vähän.Kenttäkerroksen lajeja ovat mm. metsäkurjenpolvi,metsäalvejuuri, metsäorvokki,ahomansikka, oravanmarja,ojakellukka, käenkaali, karhunputki,nuokkuhelmikkä, aitovirna, metsävirna,rohtotädyke ja kevätlinnunherne(3). Pohjakerroksessa kasvaa mm.metsänliekosammalta. Kohde onrauhoitettu vuonna 1981.Pensaskerroksessa on vähän punaherukkaa,mutta aikaisemmin runsaaksimainittua näsiää ei löydetty syksyllä2004. Vanhoissa tiedoissa sinivuokkoesiintymänyhteydessä puhutaanmyös puronvarsilehdossa kasvavastakotkansiivestä. Paikalla ei kasvanutkotkansiipeä kesällä 2004, eikä kohteellaole puroa. Vanhoissa tiedoissaon voitu sekoittaa kahden eri kohteentiedot.Suositus: Kohteen arvo perustuu sinivuokonpohjoiseen esiintymään. Lehtokohteenalaikku on melko vaatimaton.Kirjallisuus: Anon. 1972, Välivaara 1987Maastokäynnit: 6.9.2004 RV107. Jylhänvuori, Sumiainen5 VK: SL 770622, 13 ha3222 10Jylhänvuori on maisemallisesti näyttäväkallioniemi Keiteleen Kertonselänetelärannalla. Vuori kohoaa 56 mKeiteleen pinnasta ja näkyy pohjoiseenlänsilaidaltaan hyvin jyrkkänä,osittain kalliopintaisena selänteenä.Länsirinteen jyrkänne on parhaimmillaan30 m korkea ja osittain porrasmainen.Jyrkänteen tyvellä rannassaon runsaasti louhikkoa. Kallionharvamännikköiseltä laelta ja ylärinteeltäavautuu erinomaisen kaunisja edustava järvimaisema. Laella onpolku ja nuotiopaikka.Alue on kasvillisuudeltaan pääosinkarua, mutta biologisesti edustavaa.Länsijyrkänteellä on vanhaa kalliomännikköäja jäkälä-sammalpeitteistäkalliorinnettä. Paljaimmat pystypinnatovat jäkäläpeitteisiä. Länsirinteelläon myös kallioniittyä ja-ketoa, jolla kasvaa runsaana esiintyvienkarvakiviyrtin ja kalliokohokinlisäksi mm. ahomansikkaa, sarjakeltanoa,metsälauhaa, aho-orvokkia,lampaannataa ja rohtotädykettä.Laen lyhytkasvuinen kalliomännikkövaihettuu itärinteen kuivahkon kankaankautta tuoreeksi mäntyvaltaiseksimetsäksi. Puustossa on muutamiakolopuita ja kenttäkerroksen lajeihinkuuluvat mm. yövilkka ja keltatalvikki.Alueen harvinaisin laji on kallioseinämilläja -pengermillä kasvavapahtanurmikka.Lisäksi alueella on pakanuuden aikaisenamuistomerkkinä luola (karttaanmerkitty Pirunpesä) sekä ainakin viisivainajien muistoksi kaiverrettua karsikkopetäjää1800-luvulta.Suositus: Jylhänvuori on maisemallisestija geologisesti valtakunnallisesti arvokaskallioalue. Lisäksi alueella on kasvillisuus-ja kasvistoarvoja sekä kulttuuri-39


historiallista merkitystä. Keskeiset osattulisi rauhoittaa suojelualueena.Kirjallisuus: Anon. 1972, Vilkuna 1978, Husa jaKontula 1997, Kananoja 2001Maastokäynnit: 18.5.2004 RV108. Humalalammen lehto,Sumiainen5 VK: SL 770619, 0,5 ha3221 12Humalalammen lehto sijaitsee Sumiaistenkirkonkylän eteläpuolella, HumalalammestaAla-Keiteleen Kannaslahteenlaskevan kivikkoisen puronvarrella. Suolahti-Sumiainen –tiejakaa lehdon kahteen osaan. Kuusivaltaiseenmustikkatypin metsään rajautuvalehtoalue sijaitsee varsin kapeallaalalla puron reunamilla. Lehtoon kuusivaltaista kosteaa saniaislehtoa.Saniaisista runsaimpia ovat hiirenporrasja isoalvejuuri.Puustoltaan ja pensaskerrokseltaanvaatimaton lehto on yksi harvoistaluonnonvaraisen humalan kasvupaikoista<strong>Keski</strong>-Suomessa. Humalaa kasvaasekä tien ylä- että alapuolella, yhteensä20-25 m matkalla puron varrella.Lehdon kenttäkerroksessa humalanseurassa kasvaa useita vaateliaitalehtokasveja. Merkittävimpiä ovatheinäkasveihin kuuluvat valtakunnallisestisilmälläpidettävä hajuheinä jamaakunnallisesti uhanalainen korpisorsimo.Hajuheinä on lehdossa runsas.Kesällä 2004 puronvarrella kasvoituhatkunta hajuheinän kukintovartta.Korpisorsimo kasvaa runsaanatien pohjoispuolella. Muita vaateliaitalajeja ovat mustakonnanmarja, lehtopalsami,lehtomatara, kaiheorvokki,velholehti, kotkansiipi ja tesma.Keskeisin osa lehdosta on rauhoitettu.Suositus: Humalalammen lehto onmaakunnallisesti arvokas lehtokohde,jolla on myös pienvesiarvoja. Suojelualueenrajaus puron varrella on hyvinkapea, mutta todennäköisesti riittävälehtoarvojen säilymiseksi. Suojelualuerajaukseensaisi kuitenkin varsinkin tieneteläpuolella kuulua pidempi osa puronvarresta.Puron yläosassa hajuheinääkasvaa runsaasti rajauksen ulkopuolella.Myös alaosassa hajuheinää javarsinkin korpisorsimoa jää rajauksenulkopuolelle.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Suominen 1982,Välivaara 1986, Lammi 1993Maastokäynnit: 3.8.2004 RV109. Vuorilammenlaskupuron lehto, Sumiainen5 VK: SL 770620, 0,6 ha3221 09Vuorilammen laskupuron lehto sijaitseelammesta Ala-Keiteleen Vintilänlahteen,jyrkässä itärinteessä laskevanpuron varressa. Puro haarautuulehdossa useaksi maanalaiseksipikkupuroksi. Lehdon läpi on rakennettu1980-luvulla tie, joka on tuhonnutlehdon yläosan. Arvokas lehtoaluejää nykyisin tien itäpuolelle jatien länsipuolella kasvaa vain yksittäisiälehtolajeja (mm. lehtokuusamaa).Tien varrella lehdon laidalla on pienikalliojyrkänne. Lehdon pohjoispuolellaon avohakkuualue, joka osittainulottuu lehtoalueelle saakka. Puronalaosassa, pellon reunalla, avohakkuuulottuu puron yli.Lehto on tuoretta ja kosteaa lehtipuuvaltaistapuronvarsilehtoa. Lehtipuuvaltaisuudenlisäksi pensaskerroksenja vaateliaan lajiston runsaustekee kohteesta hyvin poikkeuksellisenpohjoiseksi keskisuomalaiseksilehtokohteeksi. Puustossa on isojakoivuja ja harmaaleppiä sekä haapaa,raitaa ja vähän lehmusta. Myös muutamiaisoja kuusia kasvaa seassa. Pensaskerroksessa,joka paikoin on läpipääsemätön,kasvaa hyvin runsaastilehtokuusamaa (5) ja koiranheittä (4).Muita pensaita ovat näsiä (3), mustaherukka(1), punaherukka (1) ja paatsama.Myös kenttäkerros on vaateliasja monilajinen. Suojelullisesti arvokkaimpialajeja ovat hajuheinä (valtakunnallisestiuhanalainen) ja korpisorsimo(maakunnallisesti uhanalainen).Molempia kasvaa lehdossamelko niukasti. Hajuheinää kasvaatiestä noin 10 m päässä, puron päälläolevilla pikkukivillä parin neliömetrinalalla. Vuonna 2004 paikalla kasvoi20 kukintovartta. Muita vaateliaitalajeja ovat mustakonnanmarja (3),kaiheorvokki (3), kotkansiipi (3), lehtokorte(2), tesma (3), isoalvejuuri (1), kevätlinnuherne,koiranvehnä (3), lehtoorvokki(3), velholehti (2) ja lehtomatara(2). Lehdossa tavuttaja lintulajejaovat mm. pyy ja lehtokurppa.Lehto sisältyy valtakunnalliseen kallioalueeseenMustikkamäki-Ruohosuonmäki.Suositus: Vuorilammen laskupuron lehtoon luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksiennen tien rakentamista. Vaikkajo alun perin pienialainen lehto on kärsinyttien rakentamisesta, lehto on runsaanvaateliaan lajistonsa ja lehtotyyppinsätakia maakunnallisesti arvokaskohde. Tulevaisuudessa lehdon kuusettuminentulisi estää. Lehdon arvoa nostaasen sijoittuminen valtakunnallisellekallioalueelle.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Husa ja Kontula 1997Maastokäynnit: 19.5.1999 RV, MS, 3.8.2004 RV110. Liikalanlampi, Toivakka5 VK: SL 850627, 11 ha3212 10Kauniin harjun Kierikkajärvestä eristämäLiikalanlampi on pahoin umpeenkasvanutlinnustonsuojelukohde.Harjulla kulkee polku, joka jatkuulähialueella kiertävänä riistapolkuna.40


Järven umpeutuneen pohjoispäänyli on rakennettu pitkospuut länsirannallaolevalle lintutornille. Järvellä onyhtenäinen, melko pieni, ruopatultanäyttävä avovesialue. Järvellä kasvaapaljon osmankäämiä ja vähän kurjenmiekkaa.Järvellä pesii usean kymmenenparin naurulokkiyhdyskunta. Pesiväänlajistoon kuuluvat lisäksi ainakinkurki, laulujoutsen, sinisorsa, tukkasotka,telkkä, ruokokerttunen ja ilmeisestihaapana. Kesän 2004 maastokäynnillälänsirannan osmankäämikasvustossaistuskeli kymmenien varistenahdistelema huuhkaja.Suositus: Liikalanlampi on seudullisestimerkittävä linnustonsuojelukohde,joka vaatisi kunnostustoimia avovesipinta-alanlisäämiseksi ja linnustoarvojensäilymiseksi.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 18.5.2004 RV, MS111. Maunosensuo, Toivakka5 VK: SL 850625, 10 ha3212 10Maunosensuo on Toivakan kirkonkylänpohjoispuolella, Maunosen lounaisrannallasijaitseva pieni suo, jokaon lähes kokonaan pientä mäntyäkasvavaa rahka- ja tupasvillarämettä.Eteläpäässä kasvaa myös hieskoivuaja kasvillisuus on osin korpimaisempaa.Suon eteläpäässä on muutamiavanhoja umpeutuvia ojia ja pikkulampare,josta laskee oja järveen.Suon ja rannan välissä on hieno rantaharju,jolla kulkee polku ja kasvaaisoja mäntyjä. Harjun pohjoisosassaon kaksi lomarakennusta, jotka katkaisevatpolkuyhteyden pohjoisestaharjulle. Harjun eteläpäässä on yksiloma-asunto ja pieni maanottopaikka,jonka läpi virtaa suolta laskeva oja.Suon kasvisto on rämeille tyypillistä:mm. tupasvilla, pyöreälehtikihokki,juolukka, muurain ja vaivero.Suositus: Suo on lähinnä paikallisestimerkittävä, mutta yhdessä hienonrantaharjun kanssa kohteella on seudullistamerkitystä, vaikka viimeaikainenrantarakentaminen on vähentänytkohteen maisemallista arvoa ja virkistyskäyttöarvoa.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 25.6.2002 RV, MS, 22.6.2004 RV112. Nallinneva, Toivakka5 VK: SL 850630, 31 ha3212 10Nallinneva on osa Huikossa Leppänen-järvenlounaispuolella sijaitsevastasuokokonaisuudesta, jota onvoimakkaasti ojitettu. Suojelurajaukseenkuuluvan Nallinnevan osanpohjois- ja eteläpuolella tehty ojitussekä suon reunalle kaivetut yksittäisetojat ovat vaikuttaneet suon vesitasapainoon.Suon luonnontilaisuus onsäilyttänyt kuitenkin vielä suhteellisenhyvänä. Suon keskiosat ovat pääosinavonaista saranevaa ja lyhytkorsinevaa.Jonkin verran on myös isovarpurämettä.Suon yli kulkee vanhapitkospuupolku. Kasvisto on tyypillistäkaruhkoille ja keskiravinteisille soille:pullosara, pyöreälehtikihokki, valkopiirtoheinä,raate, pitkälehtikihokki,siniheinä, luhtavilla, tupasvilla, rahkasara,leväkkö, isokarpalo, mutasara,maariankämmekkä, tähtisara, tupasluikka,villapääluikka ja järviruoko.Suon linnustoon kuuluvat mm. kurki,liro sekä metsä- ja niittykirvinen.Suositus: Nallinnevan ojittamaton,luonnontilaisenkaltaisena säilynyt osaon seudullisesti merkittävä suoluontokohde.Suojeluarvon parantaminenvaatisi vesitasapainon ennallistamista.Tämä merkitsisi vähintään reunaojientukkimista.Kirjallisuus: Anon. 1978, Eisto ja Raatikainen1989Maastokäynnit: 22.6.2004 RV113. Nisulan puronvarsilehto,Toivakka5 VK: SL 850618, 2,9 ha3211 09Nisulan eli Korhonmetsän puronvarsilehtoon lehtipuuvaltainen, muttaaluskasvustona on nousemassa runsaastikuusta, joka jo osaksi varjostaaarvokasta lehtolajistoa. Kivikkoinenlehto on suurimmaksi osaksi saniaislehtoa.Kauempana purosta suurtensaniaisten määrä vähenee ja kasvillisuuson tuoretta lehtoa. Lehdon alaosassa,Päijänteen rannan ja lehdonvälissä kulkevan mökkitien laidallakasvaa viitisentoista runkopuulehmusta.Lehdon yläosassa kasvaa isojahaapoja ja koivuja. Puronvarsialueenympärillä olevaa metsää on käsiteltyvoimakkaasti.Lehdon kenttäkerros on monilajinenja vaatelias. Saniaisista valtalajeinaovat kotkansiipi (5) ja hiirenporras.Muita ruohovartisia ovat mm. mustakonnanmarja(3), lehtomatara (3), kaiheorvokki(4), lehtopalsami (3), lehtoarho(3), tesma (3), suokeltto (4), lehtokorte(3), koiranvehnä (3), kevätlinnunherne(2) ja maakunnallisesti uhanalainenkorpisorsimo (2). Lehdon laitaosankivillä kasvaa vähän haisukurjenpolvea.Vanhoissa tiedoissa lehdostamainitaan lisäksi lehtopähkämö,jota ei löydetty kesällä 2004. Melkovaatimattomassa pensaskerroksessakasvaa lähinnä tuomea.Kesällä 2004 lehdossa lauloivat peukaloinensekä lehto- ja mustapääkerttu.Lisäksi löytyi punakylkirastaanmunapesä. Mökkitien alapuolella ontonttialue ja puroa on perattu. Lehtoon rauhoitettu vuonna 1975 (2,1 ha).41


Suositus: Nisulan puronvarsilehto onvarsinkin kenttäkerrokseltaan maakunnallisestimerkittävä lehtokohde. Lehtokasvistoauhkaa runsaana aluspuunanouseva kuusi, jota tulisi poistaa. Seutukaavarajauksestavoidaan poistaamökkitien alapuoleinen osa. Tien yläpuolellaarvokkain alue jää rauhoitusalueelle,mutta suojelualuerajauksenlaajentaminen leveämmäksi olisi suotavaa.Kirjallisuus: Anon. 1982 a, Eisto ja Raatikainen1989Maastokäynnit: 22.6.2004 RV114. Syrjänkangas, Uurainen5 VK: SL 892660, 59 ha2243 07, 08Laajempaan harjujaksoon kuuluvaSyrjänkangas käsittää vesimaisemaanliittyvän harjualueen. Alueeseen kuuluuharjukumpuja, osin tasaantunutharjulaajentuma, harjukuoppalampia,hiekkarantoja ja pienehköjä dyynejä.Kasvillisuus on pääosin kanervatyypinkangasta. Hietasaaren upeahiekkarantainen kannas on uimarantanaja alueella on karavaanareidenleirintäalue. Alue on säästynyt soranotolta,mutta Huutoniemen kärjessäja Iso-Valkoisen alueella on lomaasuntoja.Suositus: Syrjänkangas on geologisestija maisemallisesti merkittävä maakunnallinenkohde, jolla on lisäksi merkitystävirkistyskäytön kannalta.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 25.5.2004 RV115. Kuolionsaari, Uurainen5 VK: SL 892620, 1 ha2243 08Kuolionsaari on Kyynämöisen luoteisosassaoleva kaksiosainen saari.Eteläinen, isompi saari on kumpumainenja tiheäpuustoinen. Saartenvälissä on matala, saraikkoinen kannas.Pohjoinen saari on kapea ja kasvaaharvakseltaan mäntyä. Pohjoisessasaaressa on latomainen rakennus.Saaria on ennen käytetty hautausmaanaja saaret on rauhoitettu vuonna1971 vanhoina hautapaikkoina.Suositus: Saarilla on kulttuurihistoriallistaarvoa, mutta ei erityisiä luontoarvoja.Saaret ovat maisemallisesti paikallisestimerkittäviä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 27.8.2004 RV116. Vilmalankalliot, Uurainen5 VK: SL 3221 05, 3 ha3221 05Rauhoitettu Vilmalankalliot sijaitseeHirvaskankaalta Uuraisille menevänmaantien eteläpuolella olevalla Purunmäenharjualueella. Alue on suurimmaksiosaksi nuorta metsää kasvavaakalliorinnettä, jolla on avokalliolaikkuja.Lisäksi alueella on louhikkoa,poronjäkäläkangasta ja vähäisiärinnesoistumia. Alueen korkeimmallakohdalla kaakkoiskulmassa kasvaapienellä alalla iäkästä männikköä.Suositus: Vilmalankallioiden luonnonsuojelullinenarvo on lähinnä alueenpienialaisessa vanhan metsän osassa.Paikallisesti kohteella on myös tienvarsimaisemallistamerkitystä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 6.9.2004 RV117. Kiminkinieminlehmuslehdot, Viitasaari5. VK: SL 931627, 2,5 ha3311 08Pitkälahden rannalla oleva luonnonsuojelualueon rehevähköä, lehtipuuvaltaistarantametsikköä. Puustossaon koivun, harmaalepän, raidan jatervalepän lisäksi noin 10 pienehköärunkopuulehmusta. Lehmuskuviotaahdistaa luoteesta työntyvä kuusitaimikko.Kenttäkerroksessa vallitsevatruohot ja varpuja on vähän. Runsaimpialajeja ovat metsäkastikka, lillukka,nuokkuhelmikkä ja huopaohdake. Lisäksikenttäkerroksessa kasvavat mm.kielo, metsäimarre, metsäorvokki, hiirenporras,metsäkurjenpolvi, metsämansikka,sudenmarja ja käenkaali.Kiminkiniemen länsirannalla olevakaksiosainen luonnonsuojelualuejää mäntykankaan ja rannan väliin.Suojelulaikut ovat puustoltaan lähespuhdasta lehmusmetsikköä. Yhteensärunkopuulehmuksia, joista osa onpienen tukkipuun kokoisia, on satakunta.Koivuja puustossa on vainmuutamia. Pensaskerros puuttuu,joskin alueella kasvaa jonkin verranpientä pihlajaa. Kasvillisuus on luokiteltavissaainakin osaksi kuivaksi lehdoksi,mutta kenttäkerroksessa onpaikoin runsaasti mustikkaa. Muitarunsaita kenttäkerroksen lajeja ovatkevätlinnunherne, kielo, oravanmarja,metsäkastikka ja sananjalka. Kevätlinnunhernettäkasvaa myös lehmuskuvionulkopuolella. Alue oli vielä kesällä2003 hyvin valoisa, mutta aluskasvillisuudessaon nousemassa pieniäkuusia.Lehtokohteet on rauhoitettu vuonna1989 ja ne kuuluvat valtakunnalliseenlehtojensuojeluohjelmaan. Vanhoissatiedoissa alueelta mainitaan velholehtija maakunnallisesti uhanalainenrantanätkelmä, joita ei löydettykesällä 2003.42


Suositus: Lehtokasvillisuudeltaan Kiminkiniemenlehdoteivät ole erityisenedustavia. Lehmusta kohteilla kasvaakuitenkin huomattavan runsaastija pohjoisina lehmusmetsiköinä neovat merkittävä osa maakunnallistaluonnonsuojeluverkostoa. Uhkaamassaoleva kuusettuminen tulisi estää hoitotoimilla.Kirjallisuus: Lehtojensuojelutyöryhmä 1988,Raatikainen ym. 1989, Välivaara ym. 1991Maastokäynnit: 26.8.2003 RV118. Saunamäen lehto,Viitasaari5. VK: SL 931629, 0,5 ha3311 07Kohde sijaitsee Hämälänkylän Saunamäenitärinteellä, jyrkän töyrään allaolevan lähteen ympäristössä. Noinparinkymmenen aarin kokoisen kohteenmuodostavat lähdesilmä ja siitäalkunsa saava, osin tihkupintainennorojuotti lähiympäristöineen. Kohteenympärillä on kasvatushakkuillakäsitelty kuusivaltainen talousmetsä.Kohteen valtalaji on hiirenporras (5) japuustossa kasvaa muutamia harmaaleppiäja pihlajia. Hiirenportaan lisäksikenttäkerroksen merkittävimpiä lajejaovat tesma (3), sudenmarja, lehtokorte,metsäimarre ja metsäorvokki.Pensaskerroksessa kasvaa vähänlehtokuusamaa (2).Kohde on säilynyt hyvin luonnontilaisena.Lähteessä näkyi vanha laudankappale,mutta lähdesilmääkin voi pitääluonnontilaisena tai luonnontilaisenkaltaisena.Lähde on todennäköisestieläinten juomapaikka. Kohde onotettu hyvin huomioon metsän kasvatushakkuissa.Suositus: Saunamäen lehto on pieni,paikallisesti merkittävä luontokohde,joka täyttää myös metsälain kriteerit.Kohteen suojelussa riittää metsälaki jakohteen huomioon ottaminen tulevissametsänhoitotoimenpiteissä.Kirjallisuus: Raatikainen ym. 1989Maastokäynnit: 26.8.2003 RV119. Jurvanjoen saniaislehto,Viitasaari5. VK: SL 931630, 0,4 ha3311 08Kohde sijaitsee Keiteleen Paalilahteenlaskevan Jurvanjoen alaosassa.Kohteen luonnontilainen osa jää puronsuulla olevien rakennusten välittömäänläheisyyteen. Ylempänä puronlänsipuoli on avohakattu puroonsaakka. Itäpuoli on metsäistä, muttalajistoltaan huonompaa kuin länsipuoli.Lehtolajistoltaan ja kasvillisuudeltaanparas osa on jäänyt hakkuidenalle. Luonnontilaisilla osilla lehtolajistoakasvaa melko kapealla kaistaleellapuron varrella. Paras osa on kosteaasaniais- ja suurruoholehtoa, muttakasvillisuus on metsähoitotoimenpiteidentakia huomattavasti muuttunut.Valtalajeina ovat kotkansiipi (5)ja mesiangervo (4), joiden seassa kasvaamm. vadelmaa. Pensaskerroksenmerkittäviä lajeja ovat näsiä (2) ja koiranheisi(2). Lehmusta kasvoi yhdessäkohtaa kolmen runkopuun ryppäänä.Muista lajeista mainittavimpia olivatsudenmarja, hiirenporras, metsäorvokki,tuomi, nuokkuhelmikkä, kieloja syyläjuuri.Suositus: Lehdon suojeluarvo on kärsinytpuroon saakka ulottuvasta avohakkuusta.Jäljellä olevan lajiston japienen luonnontilaisen osan kannaltakohde on vain paikallisesti merkittävä.Kirjallisuus: Raatikainen ym. 1989Maastokäynnit: 26.8.2003 RV120. Mäntykangas, Viitasaari5. VK: S/ha 931660, 40 ha3311 11Mäntykangas on Mäntylän kylämaisemaankeskeisesti liittyvä harjualue,joka käsittää tasalakisen ja varsinjyrkkärinteisen keskiselänteen,joka on lähes 40 metriä korkea. <strong>Keski</strong>selänteenrinteisiin liittyy muinaisrantaterasseja.Ylin ranta on maastossanäkyvissä, mutta ei erotu selvästi.Kasvillisuus on pääosin kanervatyypin,paikoin puolukka- ja jäkälätyypinkangasta. Alue rajoittuu osaksi paikallistiehenja kaakkoisosasta soranottoalueeseen.Pohjoispää on harvennettusiemenpuuasentoon ja itäreunallaon taimikkoalue. Eteläpäätä lukuunottamatta harjukokonaisuus on säilynythyvin luonnontilaisena.Suositus: Mäntykangas on maisemallisestija geologisesti seudullisesti merkittäväharjuselänne.Kirjallisuus: Anon. 1981Maastokäynnit: 1.7.2004 RV, OR121. Säynäisvuori, Viitasaari5. VK: SL 931621, 21 ha3311 08Permoskylällä Iso-Säynäisen itärannallasijaitsevan Säynäisvuoren 60-metrinen, heikosti porrasmainen pystyjyrkänneerottuu massiivisena kilometrienpäähän. Jyrkänteen päältäavautuu monipuolinen ja tasapainoinenpelto-, metsä- ja järvimaisemaViitasaaren keskustaan saakka. Säynäisvuorion osa hyvin laajaa ja valtakunnallisestiarvokasta Saunamäen-Säynäisvuoren kallioaluekokonaisuutta,jonka biologiset ja geomorfologisetarvot ovat hyvin merkittäviä.Jyrkänteen päällä on kalliomännikköäja laikuittaisia poronjäkäläkasvustoja.Kalliokasvillisuus jatkuu jyrkän-43


teen pohjoispuolella rinteen yläosassa.Kalliokasvillisuuden merkittävinlaji on <strong>Keski</strong>-Suomessa lähinnä korkeidengraniittikallioiden lakiosissakasvava pikkutervakko, josta ensimmäisettiedot vuorelta ovat jo 1800-luvulta. Lajin runsaus vaihtelee vuosittainhuomattavasti. Vuonna 1988laji oli Säynäisvuorella runsas, muttakesällä 2004 kukkineita ruusukkeitalöytyi lakikalliolta vain noin 20 kappaletta.Suositus: Säynäisvuori on geomorfologisesti,biologisesti ja maisemallisestimaakunnallisesti merkittävä kohde,jolla on osana laajempaa kalliokokonaisuuttamyös valtakunnallista merkitystä.Kirjallisuus: Brotherus 1872, Anon. 1972,Husa ja Kontula 1997, Kananoja 2001Maastokäynnit: 3.9.2004 RV122. Jalamasaaren lehmusjatervaleppämetsiköt,Viitasaari5. VK: SL 931628, 1,8 ha3311 07Keiteleellä Ilmolahden Jalamasaarenpohjoisosassa on 1,3 ha:n suuruinen,luonnontilaltaan hyvä lehmusmetsikkö.Lehmusta kasvaa kuusten, pihlajienja raitojen joukossa. Saaren eteläpäässä,Närhikaarteen perällä, onmyös hyvin luonnontilaisena säilynyttervaleppäkorpi. Luhtainen korpi onalaltaan 0,5 ha. Sekä lehmusmetsikköettä tervaleppäkorpi on rauhoitettuluonnonsuojelulain nojalla vuonna1991.Suositus: Tervaleppäkorpi on <strong>Keski</strong>-Suomessa harvinainen luontotyyppija lehmusmetsiköllä on arvoa pohjoisenalehmusesiintymänä. Tervaleppäkorvetja jalopuumetsiköt ovat luonnonsuojelulaissatarkoitettuja suojeltujaluontotyyppejä. Lajistoltaan ja kooltaanJalamasaaren metsikköjen merkitysjää kuitenkin lähinnä paikalliseksi,eikä jo rauhoitettujen pienkohteidenmerkitseminen yleispiirteiseen kaavaantuo lisäarvoa.Kirjallisuus: Raatikainen ym. 1989Maastokäynti: 3.9.2004123. Mäkikaipion lehto,Äänekoski5. VK: SL 992625, 0,5 ha3221 05Hoikkapohjassa Mäkikaipion lammestalaskevan puron varrella sijaitsevalehto on Ääneseudun korkeudellaharvinaisen edustava saniais- jasuurruoholehto. Suojelullista arvoa lisäälähteisyys.Lehdon alaosa, Hoikkapohja-Valkola-tien yläpuolella, on mesiangervovaltaistasuurruoholehtoa ja hiirenporrasvaltaistasaniaislehtoa. Alaosanlähteisellä puronvarrella kasvaa alueellisestiuhanalaista korpinurmikkaareilun 10 neliömetrin alalla. Muuhunvaateliaaseen kenttäkerroksen lajistoonkuuluvat suokeltto (3), lehtokorte(4), isoalvejuuri (4) ja purolitukka(1). Pensas- ja puukerroksessa kasvatkuusen ja koivun lisäksi mm. tuomea,harmaaleppää, raitaa, näsiää (2)ja punaherukkaa (2).Alaosassa ennen Telkkäpuron haaraaolevan vuolaammin virtaavan pienenpudotuksen kivillä kasvaa valtakunnallisestisilmälläpidettävää hajuheinäänoin 10 neliömetrin alalla. Kesällä2003 kasvustossa oli noin 130hyväkuntoista kukintovartta. Purojenyhtymäkohdan välissä on lähdeperäinenkosteikko, jolla kasvaa mm.maakunnallisesti harvinaista kaislasaraa20 neliömetrin alalla. Sarakasvustossaoli vain vähän kukkivia versoja.Kaislasaraa kasvaa myös purojen välissäylempänä olevan lähteen ympärillekaivetun kaivannon reunalla.Kaivannossa näkyi lähdesilmä. Lisäksiraiskatun lähteen ympäristössäkasvoi mm. tesmaa (1) ja lehtotähtimöä(1).Kaivannon yläpuolella purouomajatkuu luonnontilaisena ja kulkee jyrkähkörinteisenuoman pohjalla. Puronvarrella ja uoman rinteillä kasvaajykevää tukkipuukuusikkoa. Kaivannonyläpuolella hajuheinää kasvaaharvakseltaan laajalla alalla (kesällä2003 laskettiin yli 100 kukintovartta).Puron yläosassa, kärrytien alapuolella,on noin 1,5 aarin hajuheinäkasvusto,jossa kesällä 2003 kasvoi noin 200kukintovartta. Yläosan muita merkittäviälajeja ovat isoalvejuuri, kotkansiipi(2), mustakonnamarja (2), sormisara,lehtomatara (1) ja näsiä.Suositus: Mäkikaipion lehto on kasvistoltaanja kasvillisuudeltaan maakunnallisestiarvokas lehtokohde. Kohteellaon myös pienvesiarvoja. Suojelullisestiarvokkain osa jää Hoikkapohja-Valkola-tien ja ennen Mäkikaipion lampeakulkevan kärrytien väliin. Kohteen arvoaon laskenut purojen haarakohdassaolevan lähteen kaivaminen. Muutenkohde on säilynyt luonnontilaisena taisen kaltaisena. Koska kohteen luontoarvojensuojeleminen metsälailla tuleeolemaan metsän päätehakkuuvaiheessavaikeaa, kohteesta tulisi perustaaluonnonsuojelualue.Kirjallisuus: Välivaara 1986, Lammi 1993Maastokäynnit: 4.9.2003 RV124. Isoneva, Äänekoski5. VK: SL 992624, 39 ha3221 03Hietamalla Haukilammen pohjoisrannallasijaitsevan Isonevan keskeisinosa on luonnontilaista sisäsuomalaistakeidassuota. Suon pohjois-, koil-44


lis- ja länsiosat on ojitettu ja länsiosaon turvetuotantoalueena.Suurimmilta osin suo on rämettä, lähinnärahka-, isovarpu- ja tupasvillarämettä.Laitaosien ojitukset ja turvetuotantoovat kuivattaneet suon nevaosia,jotka ovat osin rämettymässä.Varsinkin lammenläheinen eteläosaon vielä melko hienoa saranevaa,jossa kasvaa mm. järviruokoa, valkopiirtoheinää,rätvänää, villapääluikkaaja tähtisaraa.Seutukaavarajaukseen kuuluvallelammenrannan kivennäismaasaarekkeelleon rakennettu loma-asunto.Isoneva on rauhoitettu 1996.Suositus: Isosuo on ojituksilla ja turvetuotannollaosaksi pilattu suoalue.Rauhoitusalueen rajaus on <strong>nykytilan</strong>nehuomioon ottaen hyvä. Seutukaavarajaukseenkuuluneet pohjoisosa ja lammenrannankivennäismaasaareke voidaanjättää rajauksesta pois ojitusten jarakentamisen takia. Isoneva on seudullisestiarvokas suo, joka täydentää maakunnallistasoiden suojeluverkostoa.Kirjallisuus: Anon. 1978Maastokäynnit: 4.9.2003 RV125. Niiniveden Pohjoislahti,Äänekoski5 VK: SL 992623, 19 ha3221 06Lähellä Äänekosken keskustaa, nelostienluoteispuolella oleva NiinivedenPohjoislahti on kasvanut eteläosastaanumpeen, mutta pohjoisosassaon vielä yhtenäinen matala avovesialue.Eteläosassa kasvaa jonkin verranruovikkoa ja kivisalmen eteläpuolelleon avattu pieni veneväylä. Lahdenkeskiosan yli kulkee voimalinja. Rannatovat pajukkoisia. Linnustossa ontavattu heinätavi, punasotka, nokikana,laulujoutsen, härkälintu, silkkiuikku,ruskosuohaukka, harmaahaikara,naurulokki, telkkä, tavi, taivaanvuohi,tukkasotka, sinisorsa, kalalokki, haapana,kalatiira, jouhisorsa, ruokokerttunenja pajusirkku. Paikalla on ollut satojenyksilöiden naurulokkiyhdyskunta,mutta kesällä 2004 naurulokit pesivätläheisellä Hujakolla. Sorsalinnustooli kesällä 2004 monilajinen ja runsas.Suositus: Kohde on maakunnallisestimerkittävä linnustonsuojelukohde.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 25.5.2004 RV126. Lekosaaren eteläosa,Äänekoski5. VK: S 992602, 4 ha3222 05Lekosaari sijaitsee Keiteleen Lintulahdenlänsirannalla ja on osa nelostienvarren rantamaisemaa. Saari kuuluupitkittäisharjujaksoon, joka osittainjää vedenpinnan alaiseksi. Saarenmetsä on säilynyt hyvin luonnontilaisenaja on iältään vanhaa. Saarenpohjoispään itärannalla on loma-asutusta,myös eteläpään kapealla kannaksellaon rakennus.Suositus: Lekosaaren arvo perustuumaantiemaisemaan ja vanhaan metsään.Saaren pienuus ja rakentaminenalentavat suojeluarvoa, jokaluonnonmetsän osalta jää lähinnäpaikalliseksi. Arvoa nostaa merkittävämaisematekijä.Kirjallisuus:Maastokäynnit: 30.6.2004 RV127. Pyhäkankaan lähteikkö,Äänekoski5. VK: SL 992621, 1,7 ha3222 05Pyhäkankaan lähteikkö sijaitsee LiimattalassaIsojoen varrella lähelläSaarijärven rajaa. Isojoki lähdealueineenjää Pyhänkankaan kautta kulkevankaakko-luodesuuntaisen harjujaksonlaidalle. Lähdealue, joka alkaajoen länsirannalla olevan jyrkkärinteisenja usean metrin korkuisenharjupenkan alta, levittäytyy pikkunoroinaja tihkupintana laajalle alallepuronvarsinotkoon muodostaennäyttävän lähdekorven (kuva 3). Joenitäpuolella ei ole havaittavissa lähteisyyttä,mutta varsinkin alueen pohjoisosassaoleva itärannan reheväkorpi on osa suojelullisesti arvokastalähde- ja lehtokorpikokonaisuutta.Joen varrella ja siellä täällä notkonpohjalla kasvaa kuusta, haapaa, raitaa,harmaaleppää ja tuomea. Lähdepinnatovat puuttomia. Puusto onränsistynyttä ja osa puista on kaatunutmaapuiksi. Kenttäkerroksen kasvillisuuson hyvin rehevää. Merkittävimpiälajeja ovat, kaislasara ja äimäsarasekä alueellisesti uhanalainenkorpinurmikka. Korpinurmikka onharvinaisen runsas ja sitä kasvaa useanaarin alalla. Äimäsaraa kasvaa ainakinyhdessä kohtaa noin aarin alalla(2) ja kaislasaraa (2) löytyy yhteensä15-20 neliömetrin alalta. Lähdepinnoillakasvaa hyvin runsaasti lehtotähtimöä(5) ja suokelttoa (4). Muitavaateliaita tai runsaina kasvavia lajejaovat hiirenporras, mesiangervo,hentosara, rätvänä ja tesma (3). Harjupenkanrinteellä kasvaa runsaastilehto- (3) ja kangaskortetta. Pensaskerrokseenkuuluvat kataja ja mustaherukka(1). Pohjakerroksen vaateliaaseenlajistoon kuuluu ainakin heterahkasammal.Kesällä 2004 puronvarsinotkossa tavattujalintulajeja olivat korppi, rauti-45


ainen ja lehtokurppa. Kaakkoisosassalähteikkö- ja korpialue loppuu joen ylikulkevaan sähkölinjaan.Suositus: Puronotko on näyttävä, kasvillisuudeltaanmaakunnallisesti arvokaslähteikköalue.Kirjallisuus: Välivaara 1986Maastokäynnit: 30.6.2004 RV128. Naarakoski, Äänekoski5 VK: S 992600, 10 ha3221 06Koskiensuojelulailla suojeltu Naarakoskion Naarajärvestä Kuhnamoonlaskeva Saarijärven reitin alin koskialue.Maisemallisesti edustavan koskenyli kulkee rautatie. Länsirannallaon yksi talo ja rautatiesillan ali kulkeepikkutie. Itäpuolella on luonnontilainenmetsäranta, joskin koskialueenniskalla on yksi mökki. Rantojen kasvillisuuson paikoin lehtomaisen rehevääja puustossa kasvaa isoja haapoja,koivuja ja mäntyjä. Kivisessä rantavedessäkasvaa mm. rantakukkaa.Kahdesta erillisestä koskialueestakoostuvassa koskessa tehtiin kalataloudellinenkunnostus vuonna 2003.Naarakoski on virkistyskalastuskohde,jonka tärkeimpänä saalilajina on järvitaimen.Kosken kalataloutta rasittaayläpuolinen Hietamakosken voimalaitos,jonka juoksutus vaikuttaakosken vesimääriin.Suositus: Naarakoski on kalataloudellisestija maisemallisesti maakunnallisestimerkittävä virtavesikohde.Lisäksi seutukaavan 5. vaihekaavassaon seuraavat 21 suojelukohdetta,jotka eivät kuulu Natura 2000 –verkostoon.Näitä kohteita ei tarkastettumaastossa, koska kohteiden nykytilaja suojelulliset arvot tunnetaan riittävänhyvin. Kohteista 15 on jo rauhoitettuluonnonsuojelulailla.Kärkkäiskylän eläimistönsuojelualue, Hankasalmi /Konnevesi5. VK: SL 077623 / SL 275624, 74 ha /254 haLuonnonsuojelulailla lievin rauhoitussäännöksinrauhoitettu selkärankaiseläimistönsuojelualue.Suositus: Nykyisillä rauhoitusmääräyksilläeläimistönsuojelualue on luonnonsuojelullisestivain paikallisesti merkittävä.Alueen sisällä on kasviston- ja kasvillisuudensuojelunkannalta merkittäviäalueita. Alueen rauhoitusmääräyksiä jarajausta tulisi muuttaa.Sallaajärven aarnialue,Jyväskylä5. VK: SL 179615, 25 haAlueella on iäkkäitä MT- ja OMT-kuusikoitaja sekametsiä sekä aarnimaisiakitukuusikoita. Lisäksi alueella on reheväkasvuisiapurolaaksoja ja korpinotkelmiasekä uhanalaisia kasvilajejaja luontopolku. Alue on rauhoitettu.Suositus: Maakunnallisesti arvokasmetsäkohde, jolla on myös retkeily- javirkistyskäyttöarvoja.Kaupungin keskellä oleva lähes luonnontilainenkasvistoltaan ja linnustoltaanarvokas joen uurtama lehtoalue.Alueella on luontopolku ja alueon rauhoitettu.Suositus: Maakunnallisesti merkittävälehtokohde, joka on myös merkittävävirkistyskohde.Aarnisulka, Jyväskylänmaalaiskunta5. VK: SL 180627, 7,4 haRauhoitettu, edustava vanhan metsänkohde, jossa on lehtomaista kuusivaltaistametsää.Suositus: Maakunnallisesti merkittävävanhan metsän kohde.Leppälahdenluonnonhoitometsä,Jyväskylän maalaiskunta5. VK: SL 180628, 25 haOsaksi karuhkoa mäntyvaltaista,osaksi lehtomaista rantametsää sekälouhikkoinen Pieni Ketvenensaari.Suositus: Ranta- ja luonnonmetsänävähintään seudullista merkitystä.Vuoritsalon lehmusesiintymä,Jyväskylän maalaiskunta5. VK: SL180629, 2,6 haPäijänteen saaressa oleva lehto, jossaon komea lehmusesiintymä. Rauhoitettu4 ha.Suositus: Seudullisesti merkittävä lehtokohdeja jalopuumetsikkö.Kirjallisuus: Anon. 1972, Anon. 1982 b,Kovanen 2004Maastokäynnit: 6.8.2004 RVTourujoen laakso, Jyväskylä5. VK: SL 179616, 4,1 haVororotti, Jämsä5. VK: SL 182622, 3,8 haKomea kuivalla maalla oleva rotkovajoamaja seinämä luolineen. Rauhoitettu.46


Suositus: Geologisesti ja geomorfologisestimaakunnallisesti arvokas kohde.Virmanpyhän kalliot, Jämsä5. VK: SL 182623, 5,6 haEsihistorialliselta rautakaudelta peräisinoleva uhri- tai hautapaikka, jonkametsät ovat iäkkäitä ja puustossa onkilpikaarnaisia mäntyjä.Suositus: Seudullisesti merkittävä luonnonmetsänkohde, jolla on myös kulttuurihistoriallisiaarvoja.Kaalisuo, Keuruu5. VK: SL 249618, 0,5 haOjitetun Kaalisuon reunalla oleva pieniojittamaton lettorämekaistale, jollakasvaa maakunnallisesti uhanalaisialajeja. Rauhoitettu.Suositus: Maakunnallisesti arvokas lettokohde.Kiviniemi, Jänissaari,Kivisaari, Keuruu5. VK: SL 249626, 18 haKeuruun keskustan läheisyydessä sijaitseva,maisemansuojelullisesti arvokasmetsäinen ranta-alue, joka onrauhoitettu.Suositus: Maiseman- ja rantojensuojelullisestiseudullisesti arvokas metsäkohde.Ketveleen harjukangas,Keuruu5. VK: SL 249634, 4,5 haMaisemallisesti komea harjukannas,jolla kasvaa vanhaa männikköä ja jollasijaitsee Herpmannin poikain muistomerkki.Alueen laidalla on lintutorni.Rauhoitettu.Suositus: Maisemallisesti ja geologisestiseudullisesti arvokas kohde, jolla on lisäksikulttuurihistoriallista arvoa.Humalalammen lehto,Leivonmäki5. VK: SL 415620, 0,8 haJyrkässä rinteessä koskena virtaavanpuron varrella oleva lehto, jonka puujakenttäkerroksessa on monia vaateliaitalajeja, mm. runsaasti humalaa.Rauhoitettu.Suositus: Maakunnallisesti arvokas lehtokohde.Hauhanlammen laskupuronlehto, Luhanka5. VK: SL 435623, 1,9 haLehtipuuvaltainen, kostea puronvarsilehto,jossa kasvaa valtakunnallisestiuhanalaista vuorijalavaa ja jonkakenttäkerros on monilajinen ja vaatelias.Suositus: Maakunnallisesti arvokas lehtokohde.Muuramenjoki, Muurame5. VK: S 500600, 11 haMuuratjärvestä Päijänteeseen taajamanläpi laskeva mm. kalastollisestiarvokas virtavesi.Suositus: Maakunnallisesti arvokas virtavesi.Solikkosaari ja Tähtiniemi,Petäjävesi5. VK: SL 592618, 5,2 haKirkonkylällä vanhan kirkon läheisyydessäsijaitseva kohde, johon sisältyykapeassa vesistössä oleva komeamäntyinensaari sekä iäkästä mäntyäja rehevää haavikkoa kasvavia rantametsiä.Rauhoitettu.Suositus: Maiseman ja rantojensuojelullisestiseudullisesti arvokas kohde,joka liittyy arvokkaaseen vanhan kirkonalueeseen.Louhuranta, Pihtipudas5. VK: SL 601631, 8 haMaisemallisesti edustava ja kasvistollisestiarvokas ranta-alue, joka on rauhoitettu.Suositus: Kasviston- ja rantojensuojelullisestiseudullisesti arvokas kohde.Pieni Silmäsuo, Pihtipudas5. VK: SL 601642, 30 haLaidoiltaan ojitettu, lettoinen suo,jolla kasvaa monia maakunnallisestiuhanalaisia kasveja.Suositus: Maakunnallisesti arvokas suokohde,jolla on lettosuona myös valtakunnallistamerkitystä. Laitaosien vanhaojitus haittaa suon vesitasapainonluonnontilaisuutta. Ennallistamistarve.Riuttasaari, Sumiainen5. VK: SL 770623, 3,4 haKaruhko, maisemallisesti merkittäväsaari, joka on edustava näyte Keiteleentyypillisestä rantaluonnosta.Rauhoitettu.Suositus: Seudullisesti arvokas Keiteleenrantaluontokohde.47


Peiponlahden lehto,Sumiainen5. VK: SL 770624, 1 haKeiteleen rannalla sijaitseva rinnelehto,jonka kasvillisuus on tuorettaOMat-lehtoa. Kenttä- ja pensaskerroksessaon monia vaateliaita lajeja.Rauhoitettu.Suositus: Maakunnallisesti arvokas lehtokohde.Huopanankoski, Viitasaari5. VK: SL 931615, 4 haVuosjärven ja Muuruejärven välilläoleva merkittävä ja kuuluisa taimenkoski,jonka rannalta on löydettymaakunnallisesti uhanalaista rantanätkelmää.Rauhoitettu koskiensuojelulailla.Suositus: Valtakunnallisesti arvokas koskialue,jolla on myös kulttuurihistoriallisiaarvoja.Sirkkakangas, Äänekoski5. VK: SL 992618, 15 haLuontotyypeiltään monimuotoinenalue, jossa kasvaa useita harvinaisia jauhanalaisia kasveja. Rauhoitettu.Suositus: Maakunnallisesti arvokasluontotyyppikokonaisuus.48


4. Tulosten tarkasteluPääasiassa seutukaavan suojelualuevaraukset olivat säilyneetluonnontilaisina tai luonnontilaisenkaltaisina eikäsuojeluarvot olleet laskeneet. Muutamat kohteet olivatmenettäneet suojeluarvonsa tai arvot olivat laskeneetmm. hakkuiden, ojitusten tai soranoton takia.Arvoluokan määrittäminen ei aina ollut ongelmatonta,mutta inventoinnin perusteella seuraavia 35 kohdettavoidaan pitää luonnon- ja maisemansuojelullisesti vainpaikallisesti arvokkaina kohteina:• Suolikosken lehto, Hankasalmi (kohde nro 1)• Kärkkäiskylän eläimistönsuojelualue, Hankasalmi /Konnevesi• Kärppäkiven lehto, Jyväskylä (8)• Kuolemankuopat, Jyväskylä (10)• Syväoja, Jyväskylä (11)• Palvahinojan louhikko, Jyväskylän mlk (14)• Pienjoki (Kaukkaanlammen laskupuro),Jyväskylän mlk (15)• Iso-Lavikko, Keuruu (31)• Ylä-Jouhtimäen sinivuokkoesiintymä, Keuruu (32)• Kassinharju, Keuruu (36)• Kurensuo, Kinnula (38)• Vihtapuron varsi, Kinnula (40)• Hiidenpuron lehmusesiintymä, Kivijärvi (41)• Lehmuslammen lehmusesiintymä, Kivijärvi (42)• Närepuron lehtokorpi, Konnevesi (43)• Ruuhimäen lehto, Konnevesi (45)• Kalatonjärven laskupuron lehto, Kuhmoinen (55)• Ähtyrinpuro, Kyyjärvi (62)• Herjaanlammen puronotko, Luhanka (68)• Pajulampi, Luhanka (75)• Tammijärven tienvarsilehto, Luhanka (76)• Kankaisvuoren vaahterat, Luhanka (78)• Hallinmäen puronotko, Multia (80)• Syväjärven lehto, Pihtipudas (91)• Latvasen saaret, Pylkönmäki (93)• Pirunvuori-Pyhämäen länsirinne, Saarijärvi (97)• Palsanpuron lehto, Saarijärvi (103)• Kalliosaaret, Saarijärvi (104)• Hankakorpi, Saarijärvi (105)• Pengerlehdon sinivuokkoesiintymä, Saarijärvi (106)• Kuolionsaari, Uurainen (115)• Vilmalankalliot, Uurainen (116)• Saunamäen lehto, Viitasaari (118)• Jurvansalon saniaislehto, Viitasaari (119)• Jalamasaaren lehmus- ja tervaleppämetsiköt,Viitasaari (122)Lehtokohteista Luhangan Herjaalammen puronvarsi jaTammijärven tienvarsilehto sekä Jyväskylän Kärppäkivenlehdot ovat lajistoltaan maakunnallisten kohteiden luokkaa.Herjaalammen puronvarsi ja varsinkin Tammijärvenlehto saivat liitteen 3 pisteytyksessä myös edustavuudestamelko hyvät pisteet, mutta kohteiden luonnontilassatapahtuneet huomattavat muutokset laskevat kohteetpaikalliselle tasolle. Pienimpien lehmusesiintymienarvo katsottiin vain paikalliseksi merkittäväksi, jos kohteenkokonaisarvo esim. lehtona oli vähäinen. KivijärvenLehmuslammen lehmusesiintymä saattaa täyttää jopaluonnonsuojelulaissa jalopuumetsikölle asetetut kriteerit,mutta esiintymän pinta-ala ja runkoluku jäävät kuitenkinvähäiseksi ja kohteen muut lehtoarvot ovat olemattomia.Suurin osa edellä mainituista kohteista on jo alun perinollut luontoarvoiltaan paikallisesti merkittäviä. Yhdeksälläkohteella arvoa on alentanut ihmistoiminta, muttamyös luontainen elinympäristön muutos on alentanutsuojeluarvoja. Esimerkiksi Luhangan Pajulammen jaKeuruun Iso-Lavikon linnustoarvo on vähentynyt liiallisenumpeenkasvun takia. Ainoastaan Saarijärven Palsanpurollaluontoarvot voivat olla menetetty kokonaan. Ainakinsuurruoholehtona alueen ominaispiirteet ovat jomuuttuneet merkittävästi. Palsanpurollakin kasvaa yhäsuojelullisesti merkittäviä kasvilajeja.Maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojenvaaliminen edellyttää, että vähintään seudullisestimerkittävät luonnonarvot tunnistetaan ja alueidenkäyttö suunnitellaan siten, että arvojen säilyminenvoidaan turvata. Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksienperusteella edellä mainitut 35 kohdetta eivätkuulu maakuntakaavassa esitettävään suojelualueverkostoon.Maakuntakaavassa esitettävien aluevaraustenkohdalla joudutaan luontoarvojen lisäksi pohtimaan alueenkoon ja toteutustilanteen merkitystä. Sinänsä pintaalaltaanpienikin kohde voi merkittävien luontoarvojensatakia kuulua maakuntakaavaan. Toisaalta jo rauhoitetunkohteen, jonka luontoarvot eivät ole valtakunnallisiatai selvästi maakunnallista suojeluverkostoa täydentäviä,merkitseminen maakuntakaavaan ei välttämättä tuoluonnonsuojelun suunnittelun tai toteuttamisen kannaltalisäarvoa. Kaavaan merkitsemisellä on kuitenkin useininformatiivista arvoa. Mainituilla 35 kohteella on yhä paikallistaarvoa ja ne tulisi ottaa huomioon alempitasoisessakaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa.49


Muilla tässä työssä tarkastelluilla kohteilla on vähintäänseudullista merkitystä. <strong>Keski</strong>suomalaisittain arvokkaidenluontotyyppien lisäksi monet kohteet ovat merkittäviäharvinaisen ja uhanalaisen lajiston kannalta. Merkittävimpiäkasvilajeja ovat valtakunnallisesti uhanalaiset vuorijalava,kangasvuokko ja metsänemä sekä valtakunnallisestisilmälläpidettävät hajuheinä, ruskopiirtoheinä ja punakämmekkä(kuva 4). Merkittävään eläinlajistoon kuuluvatmm. liito-orava, saukko, pikkutikka, pohjantikka jalokkiyhdyskunnat. Suurin osa kohteista on maakunnallisestiarvokkaita. Joillakin kohteilla, esimerkiksi Laukaan Simunankoskellaja Viitasaaren Huopanankoskella, on selvävaltakunnallinen arvo, kun taas joidenkin kohteidenarvoa voidaan pitää seudullisena. Seudullinen kohde onluontotyypeiltään ja/tai lajistoltaan ko. seudulla harvinainen,mikä nostaa kohteen arvoa osana maakunnallistasuojeluverkostokokonaisuutta. Esimerkiksi LuhanganAukeasuo olisi <strong>Suomen</strong>selän alueella vain paikallisestimerkittävä suokohde, mutta kaakkoisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>vähäsoisella alueella se on luonnontilaisuutensa jaharvinaisen pesimälajiston kannalta seudullisesti merkittäväluontokohde.Koska kohteiden luontoarvot ovat pääsääntöisesti erityisenhuomattavia tai herkästi vaarantuvia, useimmistakohteista tulisi muodostaa luonnonsuojelualueita. Joidenkinkohteiden, esimerkiksi virtavesien ja harjujen kohdallariittänee kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain taimaa-aineslain mukainen luontoarvojen turvaaminen.Vaikka monet lehtokohteet ovat pieniä, suojeluarvojensäilymisen kannalta riittävä pinta-ala jää kuitenkin hyvinharvoin niin pieneksi, että kohde soveltuisi suoraanmetsälailla suojeltavaksi. Myös metsälain erityisen tärkeitäelinympäristöjä koskevat puustovaatimukset eivätaina täyty. Elinympäristöjen on metsälain mukaan oltavaluonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Luonnontilaisuuttaarvioitaessa puuston luonnontilaisuus näyttääsaavan liian suuren painoarvon, mikä usein estää arvokohteensuojelun metsälailla.5. YhteenvetoMaakuntakaavassa käsitellään valtakunnallisia, maakunnallisiaja seudullisia alueidenkäyttökysymyksiä. Maankäyttö-ja rakennuslain maakuntakaavalle asettamat tehtävätedellyttävät seutukaavojen kattavaa uudelleen arviointiaja uudistamista mm. niin, että ne vastaavat maakuntakaavoituksensisällölle asetettuja vaatimuksia. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>maakuntakaavatyötä varten selvitettiin seutukaavansuojelualuevarausten nykytila ja toteutuneisuus.Kohteet, joiden nykytila tunnettiin ja joiden tietojen katsottiinolevan ajan tasalla, jätettiin tarkastamatta maastossa.Maastotyöt tehtiin kesinä 2003 ja 2004. Kohteetkäveltiin läpi tai ympäri sillä tarkkuudella, että kohteestasaatiin hyvä yleiskuva ja mahdolliset kohteen tilassatapahtuneet muutokset voitiin havaita. Kohteiden arvoatarkistettaessa käytettiin kriteereinä mm. lajiston ja luontotyyppienmonipuolisuutta, uhanalaisten tai harvinaistenlajien ja luontotyyppien esiintymistä, alueen luonnontilaisuuttatai ennallistamiskelpoisuutta, eliömaantieteellistäedustavuutta sekä alueen sijaintia ja merkitystäosana maakunnallista ekologista verkostoa.Maastossa tarkastettiin 128 seutukaavakohdetta. Lisäksitässä raportissa esitellään 21 kohdetta, joiden nykytilaja suojelulliset arvot tunnettiin riittävän hyvin ilmanmaastotarkastusta. Kohteista vähintään 44 on rauhoitettuluonnonsuojelulailla osittain tai kokonaan.Pääosa suojelualuevarauksista on säilynyt luonnontilaisinatai luonnontilaisenkaltaisina. Suurin osa kohteista onmaakunnallisesti arvokkaita. Muutamilla kohteilla on valtakunnallistatai seudullista arvoa. Näitä 114 kohdetta voidaanpitää elinympäristöiltään tai lajistoltaan maakunnallisensuojelualueverkoston kannalta merkittävinä.Selvityksen perusteella 35 kohdetta voidaan pitää vainpaikallisesti arvokkaina. Suurin osa näistä kohteista on joalun perin ollut luonto- ja maisema-arvoiltaan vain paikallisestimerkittäviä. Yhdeksällä kohteella arvoa oli alentanutihmistoiminta, kuten hakkuut, ojitukset ja soranotto.Myös luontainen elinympäristöjen muutos, esim. lintuvesienumpeenkasvu, oli alentanut joidenkin kohteidensuojeluarvoa.50


6. KirjallisuusAnon. 1972: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> luonnonsuojelusuunnitelma. Alue<strong>inventointi</strong>. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto. Julkaisu 19,sarja B:1-104.Anon. 1975: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> soidensuojelusuunnitelma. Osa 1. Pohjoisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> suot. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>seutukaavaliitto. Julkaisu 37, sarja B:1-94 + liitteet.Anon. 1978: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> soidensuojelusuunnitelma. Osa 2. Eteläisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> suot ja pohjoisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>täydennyskohteet. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto. Julkaisu 51, sarja B1-66 + 7 liitettä ja numeroimattomia sivuja.Anon. 1981: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> harjuluonto. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto. Julkaisu 63, sarja B:1-73 + liitteet.Anon. 1982 a: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lehtoalueselvitys. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto. Julkaisu 66, sarja B:1-102.Anon. 1982 b: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> virtaavien vesien perusselvitys ja kunnostusohjelma. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto.Julkaisu 64, sarja B:1-128 + 12 liitettä.Anon. 1991: Päijänteen luonto-, maisema- ja luonnon virkistyskäyttöselvitys. Osa-alueet I ja II. – Luontotutkimus EnviroOy.Brotherus, V. 1872: Anteckningar till norra Tavastlands flora. – Nor. Sälllsk. Fauna Flora Fennica Förhandl. 13:185-207.Eisto, A.-K. ja Raatikainen, T. 1989: Hankasalmen ja Toivakan uhanalaiset putkilokasvit. – Jyväskylän yliopiston biologianlaitoksen tiedonantoja 58:1-56.Harvisalo, S. ja Raatikainen, T. 1989: Kinnulan, Kivijärven ja Kyyjärven uhanalaiset putkilokasvit. – Jyväskylän yliopistonbiologian laitoksen tiedonantoja 54:1-52.Husa, J. ja Kontula, T. 1997: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> läänissä. –<strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen moniste 71:1-187.Kallio-Mannila, K. 1984: Keuruun kunnan ympäristöhoitosuunnitelma. – Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopistonbiologian laitos, 138 s. + 3 liitettä.Kananoja, T. 2001: Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita <strong>Keski</strong>-Suomessa. - Ympäristöministeriö. <strong>Suomen</strong> ympäristö511:1-124.<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus 2005: Uhanalaisten eliölajien esiintymistiedot.Koski, P. ja Lamminmäki, J. 1994: Keuruun luonto- ja kasviselvitys. – Keuruun kaupunki ympäristönsuojelutoimi.Moniste, 30 s. + liitekartat.Koskinen, A. 1969: Kuhmoisten pitäjän putkilokasvistosta. – Acta Soc. Fauna Flora Fennica 79:1-44.Kovanen, J. 2004: Kirjallinen tiedonanto eräistä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> virtavesistä. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton arkisto.Laitinen, P. 2006: Kangasvuokkojen esiintyminen Harjumäen-Kaakkomäen kankaalla Joutsassa. – Raportti pro gradu –työhön liittyvästä kangasvuokkotutkimuksesta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton arkisto.51


Lammi, A. 1993: <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pienvesien suojeluohjelma. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> vesi- ja ympäristöpiiri, 226 s. + 36 liitettä.Lehtojensuojelutyöryhmä 1988: Lehtojensuojelutyöryhmän mietintö. – Komiteamietintö 1988:16, 279 s.Ympäristöministeriö.Nurmela, P.-L. 1979: Jämsän ympäristönhoitotutkimus. – Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen tiedonantoja 16:1-81+ liite.Peitsenheimo-Aarnio, S. ja Raatikainen, T. 1989:Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan uhanalaiset putkilokasvit ja niidensuojelu. – Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen tiedonantoja 57:1-140.Pynnönen, A. 1956: Sinivuokkoa (Hepatica triloba Gil) istutettu Konnevedelle (PH). – Luonnon Tutkija 60:94.Raatikainen, M., Ihanainen, E. ja Raatikainen, T. 1989: Viitasaaren uhanalaiset putkilokasvit ja niiden suojelu. – Jyväskylänyliopiston biologian laitoksen tiedonantoja 55:1-129.Raatikainen, T. ja Raatikainen, M. 1988: Pihtiputaan uhanalaiset kasvit ja niiden suojelu. – Jyväskylän yliopistonbiologian laitoksen tiedonantoja 50:1-98.Raatikainen, M. ja Saari, V. 1994: Viitasaaren seutukunnan lehtisammalet. – Jyväskylän yliopiston biologian laitoksentiedonantoja 67:1-49.Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2001: <strong>Suomen</strong> lajien uhanalaisuus 2000. – Ympäristöministeriöja <strong>Suomen</strong> ympäristökeskus, Helsinki.Saari, V. 1990: Kirjallinen tiedonanto Laukaan Lummesuon kasvistosta. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton arkisto.Sulkava, P. ja Sulkava, R. 1992: Multian arvokkaat luontokohteet. – Multian kunta.Sulkava, R. ja Lamminmäki, J. 1993: Keuruun lintujärvet. – Keuruun kaupunki ympäristönsuojelutoimi ja KeurusseudunLuonnonystävät ry. Moniste.Suominen, J. 1982: <strong>Suomen</strong> luonnonvarainen humala (Humulus lupulus L.). – Alkon keskuslaboratorio. Seloste 8174, 46s. + 2 liitettä.Sundell, P. ja Saari, V. 1986: Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan uhanalaiset kasvit. – Jyväskylän yliopiston biologianlaitoksen tiedonantoja 47:1-74.Talvitie, T. 2001: Touruvuorten luontoselvitys. – Jyväskylän maalaiskunta ympäristönsuojelutoimisto.Ustinov, A. 1990: Kangasvuokon Pulsatilla vernalis (L) Miller) populaatiodynamiikka ja suojelu. – Pro gradu –tutkielma,Jyväskylän yliopisto, biologian laitos. 54 s.Vilkuna, J. 1978: Vainajan karsikko. – teoksessa Jokipii, H. (toim.): Sumiaisten kirja, s. 245-248. Jyväskylä.Välivaara, R. 1986: Konginkankaan, Sumiaisten, Suolahden ja Äänekosken uhanalaiset kasvit. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>seutukaavaliitto. Julkaisu 82, sarja B:1-45.Välivaara, R. 1987: Kannonkosken, Karstulan, Pylkönmäen ja Saarijärven uhanalaiset kasvit. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>seutukaavaliitto. Julkaisu 88, sarja B:1-88.52


Välivaara, R. 1988: Keuruun, Petäjäveden ja Uuraisten uhanalaiset kasvit. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto. Julkaisu 90,sarja B:1-71.Välivaara, R. 1989: Konneveden, Multian ja Säynätsalon uhanalaiset kasvit. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto. Julkaisu 99,sarja B:1-61.Välivaara, R. ja Saari, V. 1985: Jämsän, Jämsänkosken ja Kuhmoisten uhanalaiset kasvit. – <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> seutukaavaliitto.Julkaisu 74, sarja B:1-55.Välivaara, R., Raatikainen, T., Saari, V., Halinen, P., Salminen, M. ja Raatikainen, M. 1991: Uhanalaiset kasvit <strong>Keski</strong>-Suomessa.– <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitto. Julkaisu A2: 1-324.53


Liite 1.KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVALUONNONSUOJELURYHMÄkokoonpano:Tomi HakkariAuvo Hamarus, varapjRaimo Itkonen /Panu Kuokkanen 2006-Maria NikkarinenJuhani PaavolaHilkka WeijoSirpa Peitsenheimo-AarnioJouko PekkanenPauli RintalaVeli Saari, pjHeikki SihvonenRisto SulkavaSeija Tiitinen-SalmelaReima VälivaaraHanna Kunttu, siht.Olli Ristaniemi<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Lintutieteellinen Yhdistys ry<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ympäristökeskus (varajäsen Johanna Viljanen)Metsähallitus, Länsi-<strong>Suomen</strong> luontopalvelutGeologian tutkimuskeskus (varajäsen Jari Hyvärinen)<strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piiri ryMTK <strong>Keski</strong>-Suomi (varajäsen Jouko Palmroth)Hankasalmen kunta, ympäristönsuojeluMetsäalan Asiantuntijat ry (varajäsen Juhani Malinen;toimi varsinaisena jäsenenä 2005-)<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Metsänomistajien Liitto ry (varajäsen Jouko Salonen)Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitosJyväskylän kaupungin ympäristövirasto<strong>Suomen</strong>selän Lintutieteellinen Yhdistys ry (varajäsen Pertti Sulkava)Metsäkeskus, <strong>Keski</strong>-Suomi<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitto<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitto<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liitto54


Liite 2.SEUTUKAAVAN LUONNONSUOJELUALUEVERKOSTON NYKYTILAN INVENTOINTITYÖSUUNNITELMATyön tarkoitusTyön tarkoituksena on selvittää seutukaavan suojelualuevarauksien (ei koske muinaismuistoalueita) nykytila ja toteutuneisuus.Samalla tarkistetaan kohteiden lajistotietoja ja rajauksia sekä saadaan tietoa verkoston edustavuudesta. Työntuloksia käytetään hyväksi maakuntakaavan suojelualueverkostoesityksen laatimisessa.Esivalmistelut (10.2002-04.2004)Seutukaavaa varten tehtyjen selvitysten ja muiden olemassa olevien tietojen pohjalta kohteista valmistellaan kuntakohtaisettiedostot. Kohteiden toteutuneisuus (lsl:n mukainen rauhoitus / hankittu valtiolle suojelutarkoitukseen / yleiskaavaratkaisu)selvitetään. Verkoston edustavuutta tarkastellaan alustavasti mm. jakamalla kohteet pääelinympäristöittäin.Maastotyöt suunnitellaan ja valmistellaan maastossa tarvittavat kartat ja asiapaperit.Maastotyöt (05.2003-09.2004)Natura-verkostoon kuuluvat kohteet tarkastetaan maastossa vain poikkeustapauksessa (esim. Natura-rajaus ja seutukaavarajauspoikkeavat selvästi toisistaan). Myös lähivuosina maastossa tarkastetut kohteet jätetään tarkastamatta, jos tietojenkatsotaan olevan ajan tasalla ja riittäviä maakuntakaavan kannalta. Muut kohteet tarkastetaan maastossa.Kohde kävellään läpi sillä tarkkuudella, että kohteesta saadaan hyvä yleiskuva ja mahdolliset kohteen tilassa tapahtuneetmuutokset voidaan havaita. Merkittävät elinympäristöt ja lajisto sekä muut luonto- ja maisema-arvot merkitään muistiinpanoihin.Tarkkaa lajisto- ja kasvillisuus<strong>inventointi</strong>a ei tehdä. Mahdollisia hoitotarpeita kirjataan ylös.<strong>Seutukaavan</strong> P-arvoluokkaan (paikallisesti arvokas) kuuluvat kohteet tarkastetaan ja inventoidaan tarkemmin. Jos kohdetiputetaan pois maakuntakaavasta tai kohteen arvoa nostetaan, tulee ratkaisu pystyä perustelemaan.Kohteista otetaan valokuvia.Raportointi (10.2003-12.2004)Maastotiedot tallennetaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton maastotiedostoon. Työstä kootaan maakuntakaavaa varten lyhyt raportti,johon liitetään kohdekohtaiset maastotiedot.ResurssitTyö tehdään liiton sisäisillä voimavaroilla. Esivalmistelut, maastotyöt ja raportoinnin hoitaa pääosin Reima Välivaara. Toteutuksenselvittämiseen osallistuu Marja-Leena Kinnunen. Tarvittaessa toteutuksen selvittämiseen käytetään ulkopuolistaapua.55


Liite 3.REHEVIEN KOHTEIDEN ARVOLUOKITUKSEN TUKENA KÄYTETTY PISTEYTYSMENETELMÄ(SELITE LOPUSSA)Mäyrämäenlehto, KorMutalammenlehto,KorKulperinkangas,KorPalvahinojanlouhikko,JklmlkHallinmäenpuronotko,MulKaukkaanlampi,JklmkLajisto: 4- 5- 3,5 1,0 0,5 2,5haisukurjenpolvi + +isoalvejuuri + + +jokileinikki +kaislasara +kaiheorvokki + +koiranheisi + +koiranvehnä + +korpisorsimo* +kotkansiipi + + + +kurjenkello +lehmus + +lehtoarho + + + +lehtokorte + + +lehtokuusama + +lehtomatara + + +lehto-orvokki + +lehtopalsami + + +lehtopähkämö +lehtotähtimö +linnunsilmä +metsäruusu +mustaherukka + +mustakonnanmarja + +näsiä + +punaherukka + +punakoiso + +purolitukka + + +siperiansinivalvatti* +suokeltto +tesma + + +vaahtera +velholehti + +vuorijalava*** +Uhanalaisuus: 0 1 + 0 0 0V uhanalaiset*** 1V silmälläpidettävät**M uhanalaiset* +Luonnontilaisuus: 7+ 7,0 7,0 7,0 6+ 5,0puusto 2,5 2 2 2- 2- 1,5muu kasvillisuus 3- 2,5 2,5 3- 2,5 2,5muut rak.piirteet 2 2,5 2,5 2,5 2 156Edustavuus 38,0 41,0 38,0 7,5 8,0 18,5lajien runsausindeksi 34 37 34 5 6 16elinympäristöt 4 4 4 2,5 2 2,5


Vuorisjärvi-Salakkaoja,JkosHerjaanlammen purolehto,LuhTiaisenmyllynlehto,KorRouvinmäenlehto,KorMuurikaisjärvenlehto, lehto, JklSarvivuorenJkl:n mlkLajisto: 2,0 3,0 2,5 3+ 2,5 2,5haisukurjenpolvi +isoalvejuuri + +jokileinikki +kaislasarakaiheorvokki +koiranheisi + + +koiranvehnäkorpisorsimo* +kotkansiipi + +kurjenkellolehmus + + + + +lehtoarho + + + +lehtokorte + + + +lehtokuusama + + + +lehtomatara + +lehtoneidonvaippa* +lehto-orvokki + +lehtopalsami + +lehtopähkämölehtotähtimö +linnunsilmämetsäruusu +mustaherukka + +mustakonnanmarja + + + + + +nevaimarre* +näsiä + + +pahtanurmikka* +punaherukka + +punakoiso +purolitukka + +rantayrtti + +suokeltto +syyläjuuri +tesma + + +vaahteravelholehti +Uhanalaisuus: 0,5 0,5 0 0 0 0V uhanalaiset***V silmälläpidettävät**M uhanalaiset* 0,5 0,5Luonnontilaisuus: 8- 4+ 7+ 4,5 7,5 7+puusto 2,5 0,5 3- 0,5 2,5 2,5muu kasvillisuus 3- 2+ 3- 2 3- 2,5muut rak.piirteet 2,5 1,5 2- 2 2- 2+Edustavuus 26,0 27,0 27,5 32,0 25,5 28,0lajien runsausindeksi 22 25 24 29 22 24elinympäristöt 4 2 3,5 3 3,5 457


Kärppäkivenlehto,JklSynninlukko,JämNisulanlehto, ToiSuolikoskenlehto,HanSavonmäenlehto, KeuSyväjärvenlehto, PihLajisto: 3+ 1+ 3,5 1- 3+ 1,5haisukurjenpolvi + +hajuheinä** +isoalvejuuri +kaislasarakaiheorvokki + +kalliokielo +koiranheisi + + +koiranvehnä +korpisorsimo* +korpinurmikka* +kotkansiipi + + + +kurjenkellolehmus + + +lehtoarho +lehtokorte + + +lehtokuusama +lehtomatara + +lehtoneidonvaippalehto-orvokki +lehtopalsami +lehtopähkämö +metsänemä*** +metsäruusumustaherukkamustakonnanmarja + + + + +näsiä + +pahtanurmikkapunaherukka + + +punakoisopurolitukka +pussikämmekkä* +soikkokaksikko* +suokeltto + +syyläjuuri + +tesma + + + +velholehti + +Uhanalaisuus: + 1- + 0 1+ 0V uhanalaiset*** 1V silmälläpidettävät** 0,5M uhanalaiset* + + + +Luonnontilaisuus: 6,5 8,0 7- 6+ 8- 6+puusto 2 3- 2+ 2+ 2,5 2muu kasvillisuus 2,5 2,5 2,5 2 2,5 2muut rak.piirteet 2 3- 2 2 3- 2+58Edustavuus 24,0 16,0 43,0 10,5 27,0 15,5lajien runsausindeksi 21 12 40 7 23 13elinympäristöt 3 4 3 3,5 4 2,5


Vuorilamminlaskupuro,SumMäki-Kaipionlehto,ÄänSalmenniemi, JouLimpsinginrotkoalue,KeuPyhäkankaanlähteikkö,ÄänRyönit,JkoskiLajisto: 4,5 3,5 3,5 3+ 2+ 2,0hajuheinä** + +herttakaksikko +heterahkasammal +isoalvejuuri + + + +kaislasara + + +kaiheorvokki +kevätlinnunsilmä +koiranheisi + +koiranvehnä + +korpisorsimo* +korpinurmikka* + +kotkansiipi + + +kurjenkello +lehmus + +lehtokorte + + + + +lehtokuusama + + +lehtomatara + + +lehtoneidonvaippalehto-orvokki + + +lehtopähkämö +lehtotähtimö + + +metsäruusu +mustaherukka + +mustakonnanmarja + + + +näsiä + + + +pahtanurmikkapunaherukka + + + +purolitukka +pussikämmekkä* + +sarjatalvikki* +suokeltto + + + +syyläjuuri +tesma + + + +velholehti + +äimäsara +pohjantikka* +Uhanalaisuus: 1- 1- 0 1- + +V uhanalaiset***V silmälläpidettävät** 0,5 0,5M uhanalaiset* + + 1- + +Luonnontilaisuus: 6- 6,5 5,0 8- 8- 7,5puusto 2 2+ 2- 2,5 2,5 2+kasvillisuus 2+ 2+ 2- 2,5 3- 3-muut rak.piirteet 1,5 2 1,5 3- 2,5 2,5Edustavuus 44,5 35,0 36,0 27,5 29,5 26,5lajien runsausindeksi 41 31 33 23 25 22elinympäristö 3,5 4 3 4,5 4,5 4,559


Syrjäjärvenlaskupuro,LuhRuuhimäenlehto, KonNärepuronlehtokorpi,KonTammijärventienvarsilehto,LuhLajisto: 4,5 2- 2- 4-hajuheinä** +herttakaksikkoisoalvejuuri + + +kaislasara +kaiheorvokki +kevätlinnunsilmäkoiranheisi + +koiranvehnäkorpisorsimo* +kotkansiipi + + +kurjenkello +lehmus + +lehtoarho +lehtokorte + +lehtokuusama + +lehtomatara +lehtoneidonvaippalehto-orvokki + +lehtopalsami +lehtopähkämö +lehtotähtimömetsäruusu +mustaherukka +mustakonnanmarja + + +näsiä + + +pahtanurmikkapunaherukka +punakoiso +sinivuokko +suokeltto +suovalkku* +syyläjuuri +tesma + + +vaahtera +varstasara* +velholehti + + +Uhanalaisuus: 1 0 + 0V uhanalaiset***V silmälläpidettävät** 0,5M uhanalaiset* 0,5 +Luonnontilaisuus: 5,5 7- 5+ 3,5puusto 2- 2+ 1,5 +kasvillisuus 2+ 2,5 2+ 1,5muut rak.piirteet 1,5 2 1,5 2-60Edustavuus 39,0 19,5 17,5 25,0lajien runsausindeksi 36 17 15 22elinympäristö 3 2,5 2,5 3


Liite 3:n selite:LajistopisteetJokainen uhanalainen, harvinainen tai vaatelias laji antaa kohteelle 0,25 pistettä (+).UhanalaisuuspisteetJokainen kohteella esiintyvä valtakunnallisesti (V) uhanalainen laji antaa 1 pistettä, valtakunnallisesti silmälläpidettävälaji 0,5 pistettä ja alueellisesti tai maakunnallisesti (M) uhanalainen laji 0,25 pistettä.LuonnontilaisuuspisteetKohteen luonnontilaisuutta arvioidaan puuston, muun kasvillisuuden ja muiden rakennepiirteiden kautta. Jokainen kolmestaosatekijästä voi saada pisteitä 0 - 3. Puuston luonnontilaisuutta nostavat ikä, monilajisuus, monikerroksellisuus jalahopuun esiintyminen. Luonnontilaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös alkuperäis- ja tulokaslajien esiintymiseen.Rakennepiirteissä huomiota kiinnitetään mm. ojitukseen, purojen perkaamiseen ja rakentamiseen.EdustavuuspisteetKohteen edustavuuspisteisiin vaikuttavat lajiston monipuolisuus ja runsaus (lajien runsausindeksi) sekä luontotyyppienmonipuolisuus ja harvinaisuus (elinympäristöt). Lajien runsausindeksi määräytyy kohteen uhanalaisten, harvinaisten javaateliaiden lajien runsaudesta, jota arvioidaan runsausasteikolla 1 (niukka) – 5 (hyvin runsas). Elinympäristöpisteet voivatvaihdella 0 – 5.Lajisto-, uhanalaisuus-, luonnontilaisuus- ja edustavuuspisteitä ei ole tarkoitettu laskettavaksi yhteen. Pisteitä on käytettykohteiden keskinäisessä vertailussa sekä apuna arvioitaessa kohteiden arvoluokkia.61


62JÄMSÄNKOSKIVESANKALEPPÄVESI315661687074102104106111115127JYVÄSKYLÄJÄMSÄVAAJAKOSKIKEURUULAUKAAMUURAMESAARIJÄRVISUOLAHTIHALLIJOUTSAKORPILAHTIVIITASAARIKARSTULALIEVESTUORETAMMIJÄRVIKUHMOINENPIHTIPUDASTIKKAKOSKIMULTIAKINNULAKYYJÄRVIPETÄJÄVESIHAAPAMÄKIUURAINENVIHTAVUORIKONNEVESIKIVIJÄRVITOIVAKKAKUUSAAKUOHUKANNONKOSKINIEMISJÄRVISUMIAINENLEIVONMÄKIKONGINKANGASÄÄNEKOSKIKAIPOLALUHANKAJYVÄSKYLÄN MLKHANKASALMENASEMAKOSKENPÄÄPYLKÖNMÄKIRUNTTIMÄKIHANKASALMI267642413211811984527249697114958743573645191729812412025891122883448558177712130601255986293436979631071105352196612888395437992122757123121073206710182123847156624833789481126181150808469269100117116105931465113431655108451221390123494010310957 MaastokohdeKohdenumero25KESKI-SUOMEN LIITTOPohjakartta:© <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maanmittaustoimisto, lupa 005/KESU/07© Affecto Finland Oy, lupa L7028/0710 0 105kmLiite 4.MAASTOKOHTEET

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!