Luontoselvitys, Silvestris Oy (pdf) - Hanko

Hangon Björkskärluontoselvitys 2010Silvestris luontoselvitys oy11.11.2010

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 2 (41)Sisältö1. Johdanto .................................................................................................................. 32. Tutkimusmenetelmät .............................................................................................. 32.1. Elinympäristö- ja kasvistokartoitus................................................................ 32.2. Linnuston kartoitus......................................................................................... 32.3. Raportissa käytetyt lyhenteet ......................................................................... 43. Alueen yleiskuvaus .................................................................................................. 44. Kuviokuvaukset ja maankäyttösuositukset ............................................................ 55. Norot ja rantavesialueet ........................................................................................305.1. Norot..............................................................................................................305.2. Rantavesialueet .............................................................................................306. Tulokset ................................................................................................................. 336.1. Lajisto ............................................................................................................ 336.2. Uhanalaiset lajit ............................................................................................ 346.3. Metsäympäristön ilmentäjälinnut ................................................................ 356.4. Suomen kansainväliset vastuulintulajit ....................................................... 366.5. Lintudirektiivin lajit ...................................................................................... 376.6. Erityissuojellut ja tiukasti suojellut lajit....................................................... 396.7. Ympäristölakien suojaamat luontotyypit ja elinympäristöt ........................ 396.8. Uhanalaiset luontotyypit............................................................................... 396.9. Ekologiset yhteydet .......................................................................................407. Lähteet ....................................................................................................................41Liitteet:Taulukko 1: KasvitTaulukko 2: LinnutTaulukko 3: PäiväperhosetKartta 1: KuviotKartta 2: Norot ja rantavedetKartta 3: Linnut – uhanalaiset, direktiivilajit ja muut harvalukuiset lajitKartta 4: MetsälajitKartta 5: Kuvioiden arvoluokatKansikuva: Meren silottamia silokallioita kuvion 73 etelärannalla. (EV)Selvityksen laatijan yhteystiedot:Silvestris luontoselvitys oyEsko VuorinenHeikinkatu 410300 Karjaagsm 050 538 0386esko.vuorinen@silvestris.fi

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 3 (41)1. JohdantoLuontoselvityksen kohteena on noin 173 hehtaarin laajuinen alueHangon Tvärminnessä. Alueen rajaus on esitetty kartalla 1.Tarkoituksena on tarjota riittävät tiedot asemakaavoitusta alueenvarten. Selvityksen laativat luontokartoittaja (eat) EskoVuorinen/Silvestris luontoselvitys oy, lintuasiantuntija TuomasSeimola/Luontotieto Keiron Oy ja Johan Ekroos/Luontotieto KeironOy.2. Tutkimusmenetelmät2.1. Elinympäristö- ja kasvistokartoitusAlueelta oli ennalta tiedossa joitakin luontohavaintoja ja erityisiäluonnonarvoja (Keynäs 2010).Elinympäristökartoituksen teki luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen.Elinympäristökartoituksen yhteydessä inventoitiin kattavasti alueenkasvisto. Maastotyö tehtiin heinä-, elo- ja syyskuussa (16.7., 20.7., 5.8.,11.8., 7.9., 8.9. 10.9. ja 11.9.2010) eli yhteensä kahdeksana päivänä.Tällöin tarkastettiin koko kaava-alue kävellen, siten että mikäänmaastonkohta ei jäänyt näkemättä. Poikkeuksena on koillinen nurkka(kuvio 22), joka inventointiin vain yleispiirteisesti. Rantojenvesikasvillisuutta havainnoitiin maalta käsin sekä kahlaamallamatalissa lahdenperukoissa. Kahdessa itäisimmässä lahdessa(Östervikenissä ja lahdessa Klobbarnin ja Land-Björkskärin välissä)vesikasvillisuutta tutkittiin uiden. Maastossa havainnoitiinensisijaisesti kasvillisuutta, jonkin verran myös eläimiä ja sieniä.Havaittuun lajistoon sekä elinympäristöjen rakennepiirteisiinperustuen määriteltiin luontotyypit sekä arvioitiin niiden edustavuuttaja harvinaisuutta. Luonnonarvojen perusteella arvioitiin myösalueiden soveltuvuutta erilaiseen maankäyttöön.Kartoituksessa käytettiin karttaa (1:1500–5000) ja GPS-paikanninta.Käytetty GPS-paikannin on Garmin 60scx, jonka heitto onkorkeintaan +-15 m. Tarkistuspisteissä (kartassa helpostitunnistettavia pisteitä) kokeiltaessa oli heitto kuitenkin tavallisestiselvästi pienempi, korkeintaan viisi metriä. GPS-paikantimenkäyttämä koordinaattijärjestelmä WGS84 muunnettiin MapInfoohjelmaavarten KKJ2-järjestelmään.Alueiden rajat on piirretty kartan, ilmakuvien ja GPS-paikantimellamääriteltyjen pisteiden avulla.2.2. Linnuston kartoitusSelvitysalueen linnusto laskettiin Koskimiehen ja Väisäsen (1988)kuvaamaa kartoitusmenetelmää soveltaen. Björkskärin alueenlinnuston selvittämiseen käytettiin kolme laskentakierrosta.Selvitysalue jaettiin kolmeen osaan, joille kartoituskäynnit suoritettiinensimmäisen kierroksen osalta 19. ja 20.5.. Toinen laskentakierrostehtiin 11.6. ja kolmas 25.6.. Laskijoina olivat lintuasiantuntijatTuomas Seimola ja Johan Ekroos. Kartoituskäyntien ajoituksellapyrittiin varmistamaan lähes kaikkien aluetta mahdollisesti asuttavienlajien löytyminen. Jotkut aikaisin pesivät lajit ovat saattaneet jäädä

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 4 (41)havaitsematta (esim. kanadanhanhi). Edellä kuvatulla tavalla voidaankohtuullisen kattavasti ja luotettavasti kartoittaa selvitysalueenlinnusto, aikaisin pesintänsä aloittavat sekä myöhään saapuvat lajitmukaan lukien. Kartoitustyö suoritettiin kulkemalla selvitysalueellamahdollisimman kattavasti, jottei yksikään selvitysalueen metsäinenmaastonkohta jäisi 50 metriä kauemmaksi laskijasta, lukuunottamatta Hangontien pohjoispuolista osa selvitysalueesta, jossalaskennat ulotettiin noin 300 metrin päähän tiestä eikä luoteisosanmaa-alaa (kuvio 22) kartoitettu.Kartoituksissa laskettiin arvokkaat ja elinympäristöään hyvinilmentävät lajit. Yleisiin lajeihin kiinnitettiin huomiota kirjaamallahavaitut lajit ylös jokaisella käyntikerralla, jotta alueen lintuyhteisöstäsaataisiin hyvä kuva. Yleisiä lajeja ei laskettu tarkasti.Maastohavainnot yhdistettiin lajikartoille, joista tehtiin kullekin lajillereviiritulkinnat. Reviiriksi tulkittiin useassa eri laskennassa samallapaikalla havaittu koiras tai pari, tai yhdeltä laskentakäynniltä selkeäreviiriin tai pesintään viittaava havainto.Arvokkaiksi lajeiksi luokiteltiin EU:n lintudirektiivin I liitteessä (EU-D1) ja uhanalaisuusluokituksessa (UHEX) mainitut lintulajit. Alueeltapyrittiin löytämään kaikki siellä esiintyvät EU-D1 ja UHEX lintulajit janiiden elinpaikat sekä selvittämään reviirien määrä.Erityshuomiota kiinnitettiin myös elinympäristöään hyvin ilmentäviinlajeihin (töyhtötiainen, hömötiainen, peukaloinen, sirittäjä, puukiipijä,mustapääkerttu, satakieli, ja kultarinta) sekä Suomen kansainvälisiinvastuulajeihin (SV).2.3. Raportissa käytetyt lyhenteetML metsälakiLsL luonnonsuojelulakiEU-D1 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä 1 mainittu lajiSV vastuulajiCR äärimmäisen uhanalainenEN erittäin uhanalainenVU vaarantunutNT silmälläpidettävä3. Alueen yleiskuvausAlue sijaitsee Hankoniemen kaakkoisnurkkauksessa Tvärminnenkylän länsiosassa. Maaperä koostuu harjusorasta ja hiekasta,kallioperä happamista kivilajeista (GTK 2010). Kalliopaljastumia onmereen työntyvillä niemillä alueen eteläosassa. Alueen pohjois- jakeskiosissa on vain kaksi melko pienialaista kalliota.Alue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle (1b,Lounainen rannikkomaa).Selvitysalueen laajuus on noin 173 hehtaaria.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 5 (41)4. Kuviokuvaukset ja maankäyttösuosituksetSelvitysalue on tässä kuvattu 76 kuviona (kartta 1). Joka kuviosta onlyhyt kuvaus sekä luonnonarvoihin perustuva arvotus sekämaankäyttösuositus. Aluenumerot viittaavat liitekarttaan 1.Rantavesialueista ja alueen läpäisevistä kahdesta norosta onkuvaukset erikseen luvussa 5.Arvoluokitus:5 Kansallisesti arvokas. Ainutlaatuisen lajin esiintymä tai erittäinuhanalaisen lajin kansallisesti tärkeä esiintymä. Perustetutsuojelualueet. Vaativat yleensä luonnonsuojelualueenperustamista.4 Maakunnallisesti arvokas. Uudellamaalla erityinen taiainutlaatuinen elinympäristö tai uhanalaisen lajin tärkeä,elinvoimainen esiintymä. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatiiusein luonnonsuojelualueen perustamista.3 Paikallisesti erittäin arvokas. Kohde, jossa on erityisiäluonnonarvoja, uhanalaisen tai harvinaisen lajin esiintymä taiedustavan luontotyyppi, joka on erityisen hyvässä luonnontilassa.Luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää usein jotain rajoituksiamaankäyttöön.2 Paikallisesti arvokas. Kohteessa on joitain luonnonarvoja, joidensäilyttäminen saattaa vaatia jonkinlaisia rajoituksiamaankäyttöön.1 Vähäiset luonnonarvot. Tavanomaista luontoa. Kyseessä voi ollamyös kohde, jonka luonnonarvot ovat tuhoutuneet jaarvoluokitusta voidaan nostaa kun arvot ennallistuvatkohtuullisessa ajassa (n. 40–60 v). Ei rajoituksia alueen käyttöön.0 Ei luonnonarvoja. Ympäristö on tuhoutunut.Jos arvoluokitus on 2 tai enemmän, on numeron jäljessä suluissalyhyesti mainittu ne tärkeimmät luonnonarvot, joihin luokitusperustuu.Kuvio 11,8 haNiittyVanha nurmipelto, jota ei ole viime aikoina niitetty. Se on toistaiseksisäilynyt vielä avoimena muutamia kuusentaimia lukuun ottamatta.Niityn heinävaltaisen kasvillisuuden valtalajeina ovat hietakastikka japunanata. Osa niitystä on kausimärkää alaa, jossa kasvaa hinaa,lännenmaarianheinää sekä kapealehtipajua matalana maatapeittävänä kasvustona. Inventointikäynnillä päiväperhosia lenteliniityllä runsaasti. Päiväperhosten suosimia kukkakasveja(huopaohdake, ojakärsämö, hiirenkeltanot) esiintyy sirotellusti. Kasvijaperhoslajimäärä on kuitenkin kaiken kaikkiaan suhteellisenvähäinen.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 6 (41)Arvo: 2 (niityllä on merkitystä paikallisesti luonnonmonimuotoisuudelle; luonnon kannalta olisi kuitenkin arvokkaampihoidettuna eli niitettynä tai laidunnettuna)Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 2 Korpinen kuusikko7,8 haMustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta, jossa paikoin kosteampia,korpimaisia laikkuja. Puusto on kuusivaltaista, iältään noin 50-vuotiasta tai nuorempaa.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 3 Kangasmetsä8,9 haTavanomaista mustikkatyypin mäntykangasta. Puusto noin 40-vuotiasta. Kuvion koillisreunassa, ojan varrella kuusisekoitusta.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 7 (41)Kuvio 4Kuva 1. Kuvio 4. Viljelyksestä jäänyt pelto kasvaa kuivaa niittyä.Kuva: Esko Vuorinen.Umpeenkasvava pelto0,70 ha(kuva 1)Vanhaa peltoa, joka on jäänyt hoidotta ja on kasvamassa umpeen.Maapohja on hietikkoa, reunoilta kuivaa, keskeltä paikoin jopamärkää. Peltoalue on osittain metsitetty männylle. Kohtalaisenmonilajisen kasvillisuudesta mainittavimpina karvaskallioinen,keltamatara, särmäkuisma, hopeahanhikki, isomaksaruoho, pietaryrttija mäkivoikukka. Hietakastikka on runsain laji.Muutama harvinaisempikin laji esiintyy:hietikkosara: harvoina kasvustoina kuivissa reunoissa; laji onHankoniemellä yleinen, mutta muualla harvinainenhiekkaketojen ja dyynien laji; koiruoho: muutamia yksilöitä; vanha rohdoskasvi,viljelyjäänne;unkarinpernaruoho: harvinainen satunnaistulokas satamissa jajoutomailla, harvoin vakinaistunut; kuviolla kasvoi yksi yksilö

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 8 (41)lähellä tien vartta vesijohtolinjan kaivukohdassa; siemen voiolla herännyt kaivutöiden seurauksena tai se voi olla tullutmyös maansiirtokoneiden mukana.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 5 Koivu- leppäviita0,09 haNoin 30-vuotiasta, tiheää, kosteaa koivikkoa ja lepikkoa, jossapohjakasvillisuuden muodostavat hieta- ja viitakastikka.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 6 Sekametsä, turvekangas0,68 haTurvekankaalla kasvaa ylispuuna väljästi hieskoivuja. Alikasvoksenaon nuorta kuusikkoa. Kenttäkerroksessa luhta- ja korpikasveja,runsaasti nuokkuhelmikkää ja hietakastikkaa. Alue lienee ollut jossainvaiheessa laidunnettuna hakamaana.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 7 Kuusimetsä1,0 haTiheä ja varjoinen kuusikko, jonka puusto on eri-ikäistä, nuorta, alle50-vuotiasta. Ojan lähellä kasvaa kuusen ohella koivuvesakkoa.Varpushaukka pesi alueella vuonna 2010.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 8 Sekametsä0,37 haTuoretta, tiheäpuustoista kangasmetsää, jossa ylispuusto koostuuhaavoista, koivuista ja männyistä, alikasvoksena kuusta.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 94,5 haHakkuuaukko/taimikkoTuoreen kangasmetsän-turvekankaan aukkohakkuuala, jolle on jätettymäntyjä harvaan siemenpuuasentoon. Hakkuu on tehty alle 10 vuottasitten. Tavanomaista kastikkavaltaista vesoittunutta hakkuualaa, jossavarsinkin koivuvesakko on hirvieläinten syömää.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 9 (41)Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 10 Korpi0,54 haRuohokorpimuuttumaa ja -turvekangasta, jossa pääpuuna hieskoivu,joukossa tervaleppiä. Alikasvoskuusikko on paikoin tiheä jakenttäkerroksen kasvillisuus varjostuksen takia aukkoinen.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuva 2: Kuvio 11, sarakorven ja saranevan vaihettumisvyöhykettä. Kuva:Esko Vuorinen.Kuvio 11Suo1,6 ha(kuva 2)Ratavallit ovat jakaneet laajemman suoalueen useaan osaan eli kuviot11, 12, 13, 18,19 ja 20 ovat olleet alun perin samaa suoaluetta. Osienvesitalous, luontotyypit ja lajisto poikkeavat toisistaan ja ne on siksikuvattu tässä eri kuvioina.Suoalue kuviolla 11 on miltei luonnontilainen. Reunoilla on puustoisiasuotyyppejä: ruohoista sarakorpea (RhSK), sararämettä (SR) javarpurämettä (IVR). Keskellä on avointa saranevaa (SN).

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 11 (41)Kuvio 15Suositus: Harvapuustoinen kalliomännikkö on metsälain suojaamaerityisen tärkeä elinympäristö. Kohdetta koskevat hoito- jakäyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteetsäilyttävällä tavalla.Kangasmetsä7,4 haLuonnontilaisen kaltaista sekapuustoista kangasmetsää. Kuusten,koivujen ja mäntyjen ohella esiintyy isoja haapoja. Kolopuita onkohtalaisesti. Puusto on enimmäkseen alle 80-vuotiasta. Lahopuuta eiole vielä muodostunut merkittäviä määriä.Arvo: 2 (luonnontilaisen kaltainen sekametsä; silmälläpidettäväluontotyyppi: keski-ikäinen kuusivaltainen tuore kangas (NT))Suositus: Alueen voisi säilyttää osittain tai kokonaan luonnontilassa.Kuvio 16 Varttunut mäntytaimikko3,5 haNoin 30-vuotias, tiheä männyntaimikko, luoteessa kuusentaimikko.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 17 Dyyni0,36 haPuoliavoin sisämaan dyyni, jossa esiintyy Hankoniemelle tyypillistä,vaateliasta lajistoa: hietikkonataa, hietikkosaraa ja sarjakeltanoa.Valoisimmissa kohdissa on avointa hiekkapintaa, varjoisemmissakohdissa dyyniä peittävät poronjäkälät. Luoteispää dyynistä onistutettu männylle ja siellä dyynikasvillisuus on taantunut.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: metsäinen dyyni (VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa. Nuorta puustoa voi poistaa.Kuvio 18 Puronvarsikorpi0,90 haOjitetun puron varressa on varsin hyvin luonnontilaisena säilynyttäruohokorpea (RhK). Puustoa on tiheää ja vetisyyden takiaheikkokasvuista tervalepikkoa ja hieskoivikkoa. Lahopökkelöitä onkohtalaisen paljon. Pensaskerroksen muodostavat suomyrtti,paatsama ja koiranheisi. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm.luhtarölli, hiirenporras, korpikastikka, tähtisara, tupassara, pullosara,suo-ohdake, maariankämmekkä, järvikorte, mesiangervo,pikkurantamatara, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, raate,suoputki, korpi-imarre, rätvänä, kurjenjalka, niittyhumala javiitaorvokki.Korpi on edustavimmillaan ojan länsipuolella, kuvioon 11 rajautuviltaosiltaan. Itäpuoli on kuivahtanutta ja vähemmän edustavaa.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 12 (41)Kuvio 19Arvo: 3 (ML 10 §: rehevä suo; uhanalainen luontotyyppi: ruoho- jaheinäkorpi (EN))Suositus: Säilytetään luonnontilaisena. Metsälakikohdetta koskevathoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjenominaispiirteet säilyttävällä tavalla.Korpi1,2 haKuivahtanut korpialue, jossa nykyään tiheä kuusivaltainen puusto.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 20 Korpi/lehto1,2 haOsittain kuvion 18 kaltaista ruohokorpea, mutta ei yhtä edustavaa.Osittain kuivahtanut. Kuivuneet osat ovat lehtomaista metsää.Tervaleppä ja hieskoivu ovat runsaimmat puulajit.Arvo: 2 (osittain luonnontilaisen kaltainen korpi)Suositus: Säilytetään luonnontilaisena.Kuvio 21 Kuusikko0,41 haLehtomaisen kankaan tiheä kuusikko, puut korkeintaan 60-vuotiaita.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 22 Kangasmetsä22 haLaajaksi kuvioksi rajattu alue sisältää erilaista kangasmetsää jakorpimaisiakin kohtia. Suurimman osan kuviosta muodostavat melkotuoreet hakkuut. Hakkuualojen väliin on jätetty pieniä metsäsäästiöitä.Alue kartoitettiinArvo: 1Suositus: Ei rakentamista.Kuvio 23 Kangasmetsä1,4 haTavanomaista kuusi-mänty kangasmetsää (MT).Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 13 (41)Kuvio 24Kangasräme0,24 haMäntyä ja koivua kasvava vaatimaton kangasräme (KgR).Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 25 Kangasmetsä2,4 haMustikkatyypin kangasmetsää, jossa eteläosassa pääpuulajina onkuusi ja pohjoisosassa mänty. Lajisto on tavanomaista.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 26 Kallio0,29 haNuorta männikköä kasvava kallio, jolla ei esiinny keloja eikä maapuita,ja joka siksi ei ole metsälakikohde.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 27 Hakamainen kangasmetsä1,1 haHarvapuustoinen männikkö, jossa alikasvillisuus on heinävaltaista.Alue on joskus saattanut olla laidunnettua hakamaata. Lajisto onkuitenkin nykyään yksipuolinen. Hietakastikan lisäksi esiintyysananjalkaa.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 28 Lehtoa ja lehtomaista kangasta1,3 haAlue on ollut joskus peltoa, niittyä tai hakamaata. Menneenmaankäytön perua ovat maastossa näkyvät vanhat, matalat sarkaojat.Metsä on kuitenkin saanut kasvaa vuosikymmeniä rauhassa janykyään puusto on jo varsin iäkästä. Ylispuina on isoja koivuja jahaapoja. Kookkaita tervaleppiä esiintyy myös, varsinkin kuvionpohjoisreunassa. Alikasvoksena kasvaa kuusikkoa, joka on paikoinmelko tiheää. Kuvio on lehtomaista kangasta (OMT), jossa laikuittainesiintyy saniaistyypin lehtoa (FT, AthT). Lehto-osien kenttäkerroksenlajisto on samanlaista kuin viereisellä kuviolla 32 (ks. tämä).Harvinaista etelänalvejuurta esiintyy siellä täällä.Monipuolinen metsien ilmentäjälinnusto yhdessä kuvioiden 29, 32 ja33 kanssa. Pyy (EU-D1) asuttaa myös kuvioiden 28, 29, 30 ja 32

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 14 (41)muodostamaa metsäaluetta. Laskennoissa havaittiin pyypoikue.Harvalukuinen idänuunilintu piti kuviolla reviiriä.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto(VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 29 Sekametsä4,5 haPääosin mustikantyypin tuoretta kangasmetsää, joka on saanutkehittyä vuosikymmeniä ilman sanottavia metsänhoitotoimia.Kangasmetsäosien välissä on entisiä niittysarkoja, joilla kasvaakosteapohjaista heinä- ja ruohovaltaista kasvillisuutta, lajeina mm.hiirenporras, viitakastikka, suo-ohdake, suoputki ja viitaorvokki.Kuvion puuston luonnontilaisuutta ilmentävät isojen haapojen jakolopuiden kohtalaisen runsas määrä, puuston ikärakenteenmonipuolisuus sekä latvuston monikerroksisuus. Lahopuuta ontoistaiseksi vielä melko niukasti.Kuviota leikkaa sen itäosassa kiinteistörajaa pitkin kulkevapohjoisluoteis-eteläkaakkoissuuntainen noin 15 metriä leveä avoinlinja, joka kasvaa heinikkoa ja tavanomaisia metsäaukiolajeja.Linnusto ks. kuvio 28.Arvo: 2 (luonnontilaisen kaltainen ikääntynyt metsä; silmälläpidettäväluontotyyppi: keski-ikäinen kuusivaltainen tuore kangas (NT))Suositus: Kuvion voisi ainakin osittain jättää kehittymäänluonnontilaan yhdessä siihen rajautuvien kuvioiden kanssa (28 ja 33).Kuvio 30Kuusivaltainen sekametsä3,1 haVarttunutta, luonnonmetsän kaltaista kangasmetsää. Metsä on saanutkehittyä kauan ilman metsänhoitotoimia, minkä seurauksena puustoon luontaisen eri-ikäistä ja melko tiheää. Latvusto on kerroksinen,ylimpänä isoja haapoja, kuusia ja mäntyjä, alikasvoksena kuusta.Myös isoja hieskoivuja on paikoitellen. Lahopuuta on kehittymässä,vaikka tällä hetkellä sitä on vain kohtalaisesti. Aluskasvillisuus onmustikanvarvikkoa ja seinäsammalikkoa.Kuvion linnusto on arvokas. Vanhanmetsän suosija pikkusieppo(NT/EU-D1) piti kuviolla reviiriä ja puustossa pohjantikan (NT/EU-D1)syönnöksiä. Metsien ilmentäjälajeista kuviolla tavattiin vanhanmetsän suosijat puukiipijä, peukaloinen ja sirittäjä. Lisäksi vanhanmetsän suosija, idänuunilintu, piti kuviolla reviiriä.Arvo: 3 (ikääntyvä metsä, arvokas linnusto; silmälläpidettäväluontotyyppi: keski-ikäinen kuusivaltainen tuore kangas (NT))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 15 (41)Kuvio 31Koivikko0,38 haIlmeisesti entistä niittyä, jossa kasvaa nuorehkoa hieskoivikkoa.Kenttäkerros on heinävaltainen, runsaimpana lajina hietakastikka.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuva 3. Kuvio 32, saniaislehto on entistä maatalousmaata, jossa lepätkasvavat sarkaojissa. Kuva: Esko Vuorinen.Kuvio 32Saniaislehto1,9 ha(kuva 3)Tervaleppävaltainen lehto, entinen niitty. Maastossa näkyy vanhatsarkaojat selkeästi, sillä paksurunkoiset tervalepät kasvavat niissätiheinä riveinä. Osassa aluetta kasvaa myös järeää haapa- jakoivupuustoa. Tervaleppäpökkelöitä esiintyy, mutta lahopuuta ei vieläole kehittynyt kovin runsaasti.Kenttäkerrosta peittävät vallitsevina isot saniaiset iso-, metsä-,kivikko- ja etelänalvejuuri sekä hiirenporras. Saniaisten lomassakasvaa hietakastikkaa, lillukkaa, oravanmarjaa ja nuokkuhelmikkää.Märkää lehtokorpea esiintyy laikuittain. Niiden kasvillisuus koostuuluhta- ja korpilajeista: viitakastikka, korpipolkusara, suo-ohdake,pikkurantamatara, ranta-alpi, suoputki, rätvänä ja viitaorvokki.Linnusto ks. kuvio 28.Arvo: 3 (uhanalainen luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto(VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 16 (41)Kuvio 33Saniaislehto0,89 haKuin edellinen. Tervaleppävaltainen lehto, entinen niitty.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto(VU); ei yhtä edustava kuin kuvio 32)Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 34 Viita1,1 haNuorehkoa, tiheää, kosteapohjaista hieskoivikkoa. Joukossamuutamia tervaleppiä ja isompia koivuja. Kenttäkerroksessarunsaimpina nurmilauha ja viitakastikka.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 35 Lehto2,1 haTervaleppävaltaisessa lehdossa kasvaa sekapuuna myös haapaa,kuusta, tuomea, raitaa ja pihlajaa. Pensaskerroksen lajeja ovatvadelma, paatsama, taikinamarja, pohjanpunaherukka ja koiranheisi.Lehto on suhteellisen luonnontilaista, vaikka lahopuun määrä on vielämelko vähäinen.Lehto on tyypiltään lähinnä suurruoholehtoa (OFiT), vaikka saniaisten(hiirenporras, metsäalvejuuri, etelänalvejuuri, kivikkoalvejuuri,)runsaus viittaakin saniaislehtoon. Muu lajisto on sekoitus korpi- jalehtolajeja: korpipolkusara, oravanmarja, viitaorvokki, nurmilauha,mesiangervo, röyhyvihvilä, terttualpi, rantakukka, käenkaali, punaailakki,nokkonen, kevätpiippo, ranta-alpi, lillukka, koiranputki, kielo,lehtohorsma, ojakellukka, kyläkellukka, tesma, nuokkutalvikki jakalliokielo.Linnusto ks. kuvio 39.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto(VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 36 Avoalue0,42 haAvoin, heinikkoinen alue, jota käytetään värikuula-ammuntaratana.Lajisto tavanomaista.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 17 (41)Kuvio 37Viita2,8 haEntistä vanhaa maatalousaluetta, jossa nykyään kasvaa harvahkoakoivikkoa ja männikköä. Puusto on suhteellisen nuorta. Lahopuuta eiesiinny. Pohjakasvillisuus on yksipuolista. Valtalajeina ovat nurmiröllija nurmilauha. Metsäalvejuurta kasvaa paikoin runsaana.Kuvion 29 yhteydessä mainittu pohjoisluoteeseen suuntautuvaavolinja alkaa kuvion ytimestä. Sillä kasvaa tavanomaistahietakastikkavaltaista heinikkolajistoa.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 38 Pihapiiri0,68 haHoidettu piha-alue, jota ei inventoitu tarkemmin.Arvo: 1Suositus: -Kuvio 39 Hakamainen alue4,2 haHakamaisen väljäpuustoinen alue, entistä niittyä, jolla pääpuulajinakoivut. Länsiosassa valtapuuna mänty. Tiheämpien puuryhmienväleissä on avoimia aukioita. Pihlajia, tuomia, haapoja ja pieniävaahteroita esiintyy sirotellusti. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa,orjanruusua, katajaa ja virpapajua.Heinävaltaisen kenttäkerroksen runsaimmat lajit ovat hietakastikka janurmirölli, muita heinälajeja ovat nurmilauha, tuoksusimake,metsälauha, juolavehnä, lampaannata, punanata ja hoikkanurmikka.Runsaslajisessa ruoholajistossa on metsä- ja korpikasveja, mm.metsäalvejuuri, röyhyvihvilä, terttualpi, puna-ailakki, ranta-alpi,koiranputki, kielo, karhunputki, keräpäävihvilä, lehtomaitikka,kangasmaitikka ja metsätähti.Niittylajeja edustavat taas esim. kissankello, harakankello, peltokorte,siankärsämö, hietikkosara, kalvassara, ketoneilikka, paimenmatara,luhtamatara, keltamatara, piennarmatara, särmäkuisma, mäkikuisma,kannusruoho, niittysuolaheinä, heinätähtimö, pietaryrtti, nurmitädykeja hiirenvirna. Tien varressa esiintyy pienialaisesti myös kuivempaaalaa, jossa hietikkosara on valtalajina.Niittyhyönteisten, kuten päiväperhosten ja sudenkorentojen suosimaaaluetta.Metsien ilmentäjälajeista lehtojen suosijat kultarinta jamustapääkerttu ovat silmiinpistävän runsaita kuvioilla 35, 39 ja 40muodostamalla rehevällä lehtipuuvaltaisella alueella. Lisäksi useitasirittäjiä esiintyy kuvioilla 39 ja 40. Pikkutikka (VU) tavattiin kuvioilla35, 39 ja 40. Lajin vanhoja pesäkoloja löytyi muutamia kuviolta 39.Palokärki (EU-D1) pesi onnistuneesti kuviolla 39 ja 40 rajalla.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 18 (41)Arvo: 2 (runsas lajisto)Suositus: Alueella voisi pyrkiä säilyttämään niittymäisiä laikkuja.Alueen hoito esim. laiduntamalla parantaisi alueen luonnonarvoja.Kuva 4. Kuviolla 40 on runsaasti järeää lahopuuta. Kuva: Esko Vuorinen.Kuvio 40Lehto0,85 ha(kuva 4)Osittain tiheäpuustoinen lehtipuuvaltainen lehto, luoteispääharvempaa, hakamaisempaa. Leimallisia kuviolle ovat isot haavat,myös haapalahopuut, joita on runsaasti maapuina ja pökkelöinä.Tervaleppä, tuomi ja vaahtera muodostavat osittain tiheitäryteikköisiä alikasvoksia. Pensaskerroksessa kasvavat vadelma,taikinamarja, pohjanpunaherukka, mustaherukka, pihlaja jakoiranheisi. Kasvillisuus on lehtomaista, lajeina esim. metsäalvejuuri,ranta-alpi, koiranputki, paimenmatara, metsätähti, nurmitädyke,oravanmarja, nokkonen, kevätpiippo, lillukka, lehtohorsma,ojakellukka, kyläkellukka, tesma, isoalvejuuri ja ahomansikka.Viljelyjäänteenä kasvaa juhannusruusua iso kasvusto kuvionpohjoisreunalla.Vanhan metsän suosija puukiipijä tavattiin kuviolla ja ilmentäjälajistoon runsas (ks. kuvio 39). Palokärki (EU-D1) ja pikkutikka (VU)asuttavat kuviota säännöllisesti.Arvo: 3 (runsas arvokas lahopuusto (haapalahopuu, erityisesti järeäsellainen, toimii elinympäristönä monilajiselle lahottajalajistolle,joukossa paljon uhanalaisia lajeja); ML 10 §: lehtolaikku; uhanalainenluontotyyppi: tuore keskiravinteinen lehto (VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 19 (41)Kuvio 41Kangasmetsää3,3 haMäntyvaltaista kangasmetsää (MT). Puusto on 30–60-vuotiasta.Hiekkakankaan lisäksi kuviolla on pieniä kalliopaljastumia. Lajisto ontavanomaista.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 42 Dyyni0,20 haPuoliavoin sisämaan dyyni, jossa esiintyy Hankoniemelle tyypillistä,vaateliasta lajistoa: hietikkonataa, hietikkosaraa ja sarjakeltanoa.Valoisimmissa kohdissa on avointa hiekkapintaa, varjoisemmissakohdissa dyyniä peittävät poronjäkälät ja sianpuola.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: metsäinen dyyni (VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa. Nuorta puustoa voi poistaa.Kuvio 43 Pihapiiri ja rantametsä0,38 haPihapiiriä, jota ei tutkittu tarkemmin. Koillisosassa pienialaisestinuorta, tiheää lehtipuustoa, samanlaista kuin kuviolla 48 (ks. tämä).Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 44 Haka0,35 haEntistä hakamaata, jonka hakamaaluonne on säilynyt hyvin. Harvapuusto koostuu isoista koivuista ja haavoista, joissa on paljontikankoloja. Alikasvoksena jonkin verran männyn ja kuusen taimiasekä pilarikatajia. Hakamaan ja piha-alueen (45) reunassa kasvaa noinkuusimetrinen tammi, joka lienee istutettu. Haka-alueen kenttäkerroson heinävaltainen, hietakastikka ja metsälauha runsaimpina.Tavallista hakamaalajistoa esiintyy: siankärsämö, ojakärsämö, kielo,sarjakeltano, huopakeltano, heinätähtimö ja nurmitädyke. Hiemanharvinaisempaa lajistoa ovat ketoneilikka ja lehtomaitikka.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: lehtipuuhaka (CR))Suositus: Säilytetään. Isoja lehtipuita suositaan, alikasvosmännyt ja -kuuset poistetaan. Hakamaan lajisto ja luonnonarvot säilyvätparhaiten, jos aluetta hoidetaan, ts. joko laidunnetaan tai niitetäänperinteiseen tapaan.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 20 (41)Kuvio 45Pihapiiri0,24 haHoidettu piha-alue, jota ei inventoitu tarkemmin.Arvo: 1Suositus: -Kuvio 46 Kuusikko0,58 haTuoretta, tiheäpuustoista kangasmetsää (OMT-MT), jossa ylispuustokoostuu haavoista, koivuista ja männyistä, alikasvoksena kuusta.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 47 Kangasmetsä1,4 haNuorehkoa, alle 50-vuotiasta kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuinatervaleppiä. Laikuittain esiintyy korpimaisia kohtia.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 48 Rantametsä0,88 haLuonnontilaista kituliasta tervalepikkoa, jossa sekapuuna kasvaahiukan koivuja ja mäntyjä. Kenttäkerros on heinikkoinen, valtalajeinahietakastikka ja siniheinä. Heinien seassa kasvaa huopaohdaketta japurtojuurta.Arvo: 2 (kuuluu osittain luonnonsuojelualueeseen)Suositus: Säilytetään koskemattomana.Kuvio 49 Balget - rantaniitty7,5 haBalgetin rantaniittyä ei inventoitu tarkemmin.Arvo: 4 (kuuluu Natura 2000 -alueeseen; rauhoitettu suurimmaltaosaltaan luonnonsuojelualueeksi; uhanalainen luontotyyppi:korkeakasvuinen merenrantaniitty (EN))Suositus: Suojelualuetta. Luonnonarvojen säilymisen kannalta alueenhoito laiduntamalla olisi eduksi.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 21 (41)Kuvio 50Kuvio 51Kangasmetsä3,8 haMustikkatyypin kangasmetsää, jossa kasvaa kuusta ja isoja mäntyjä.Kuvion keskikohdalla on 35–45 metriä leveä, pohjois-eteläsuuntainenhakkuuaukko, joka ulottuu pitkänomaisena tieltä rantaniityn rajalleasti.Kuvion eteläreuna kuuluu suojelualueeseen.Merikotka (VU/EU-D1) käyttää Balgetin reunametsää yöpymiseen.Laji havaittiin kuvioilla 50 ja 51.Arvo: 2 (osittain; silmälläpidettävä luontotyyppi: keski-ikäinenkuusivaltainen tuore kangas (NT)), 1 (osittain)Suositus: Suojelualue ja kuviota 51 vastassa oleva reuna jätetäänkehittymään luonnontilaan. Muussa osassa ei rajoituksia alueenkäytölle.Puronvarsikorpi1,1 haOjitetun puron varrella on korpista ja tulvavaikutteista tervalepikkoa.Tervalepät ovat hieman kituliaita. Pohjoispuolella tervalepikonlomaan työntyy mäntyä ja kuusta kasvavia kuivempia maakaistaleita.Tervaleppä on osin heinikkoista, osin lehtomaista. Heinikkoisissakohdissa kasvaa suomyrttiä, hietakastikkaa ja siniheinää. Lehto ontyypiltään suurruoholehtoa (OFiT). Lajistoon kuuluvat mm.ojakärsämö, mesiangervo, rantayrtti, ranta-alpi, oravanmarja,nuokkuhelmikkä, rätvänä, vadelma, keltaängelmä ja viitaorvokki.Kuvion keskellä kasvaa komea ruostehappomarjapensas, joka lieneekasvanut paikalle lintujen mukana tulleesta siemenestä.Korpisissa, märissä kohdissa esiintyy mm. korpikastikkaa, vehkaa,rentukkaa, kurjenmiekkaa, jouhivihvilää, terttualpia ja raatetta.Purossa esiintyy vesikasvina rantapalpakkoa.Merikotka (VU/EU-D1) käyttää Balgetin reunametsää yöpymiseen.Laji havaittiin kuvioilla 50 ja 51.Arvo: 3 (monipuolinen ja luonnontilainen alue; ML 10 §: rehevä korpi,lehto; uhanalaiset luontotyypit: kostea runsasravinteinen lehto (VU) jaruoho- ja heinäkorpi (EN); eteläosa on luonnonsuojelualuetta)Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 527,7 haKangasmetsäKuusivaltaista kangasmetsää, mustikkatyypin tuoretta kangasta.Länsireunassa esiintyy korpisuutta (kuvion 51 tervalepikkoon jarantaniittyyn rajautuvalla osalla). Korpisuuden merkkeinä ovatsiniheinän ja suomyrtin runsaus. Myös ruohokanukkaa kasvaa paikoinkasvustoina.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 22 (41)Kuvio 53Metsän ilmentäjälajistosta kuviolla tavattiin selvitysalueen ainoattöyhtö- ja hömötiainen, sirittäjiä ja vanhan metsän suosija puukiipijä.Huuhkaja (EU-D1) havaittiin päivehtimässä Balgetin reunametsässä.Arvo: 2 (osittain; silmälläpidettävä luontotyyppi: keski-ikäinenkuusivaltainen tuore kangas (NT)), 1 (osittain)Suositus: Lounaisreuna kuuluu luonnonsuojelualueeseen. Länsiosajätetään kehittymään luonnontilaan, muussa osassa ei rajoituksiaalueen käytölle.Kangasmetsä7,9 haMännikköä. Kuivaa ja tuoretta kangasta (VT ja MT). Kasvillisuustavanomaista.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 54 Lehto ja korpi0,56 haKostean juotin eteläpää on tervaleppää kasvavaa suurruoholehtoa(OFiT), joka vaihettuu vähitellen kuvion pohjoispäähän mennessäkorpimaiseksi. Lehdossa mesiangervo on valtalajina. Pohjoispäässätervalepän ohella kasvaa mäntyä ja koivua. Kenttäkerroksessapohjoispäässä runsaita lajeja ovat korpikastikka, suomyrtti jaruohokanukka.Lehto-osassa kuvion eteläpäässä kasvaa kurtturuusua yhtenäpienialaisena pensaikkona. Tämä on toistaiseksi ainoa tämänvieraslajin luonnonesiintymä koko selvitysalueella. Kurtturuusu onluultavasti levinnyt paikalle meriveden mukana kelluneesta kiulukasta.Hankoniemen rannoilla kurtturuusu on levinnyt paikoin hankalaksirikkakasviksi peittäen laajoja alueita rannoilla ja syrjäyttäenalkuperäislajiston.Arvo: 2 (ML 10 §: lehto; uhanalainen luontotyyppi: kostearunsasravinteinen lehto (VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa. Kurtturuusu on hyvä poistaa nyt,kun kasvusto on vielä pieni.Kuvio 55Västertorskaren - kalliomännikkö2,6 haKallioista rannikkomännikköä. Kuvion alueella sijaitsee kesämökkejäja niiden ulkorakennuksia. Luoteisreunalla Balgetin lahteen päin onhiekkapohjainen rantakaistale, joka on rehevän rantakasvillisuudenpeitossa (meri-isorölli, merikaisla, suola-arho, merinätkelmä,syysmaitiainen, rantavehnä, rantaukontatar, järviruoko,matalanurmikka, ketohanhikki, meripoimuhierakka, keltamaksaruoho,isomaksaruoho, tahmavillakko, pietaryrtti, merivirmajuuri ja ketoorvokki).Metsälajisto on tavanomaista.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 23 (41)Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 56 Västertorskaren - kallio- ja hiekkarantaa0,75 haKallioiden välissä on edustavaa hiekkarantaa. Hiekkarannan yläosissakasvaa valtalajeina hietakastikka ja hietikkonata, muita lajeja ovatorjanruusu, punalehtiruusu (yksi pensas), rantavehnä,keltamaksaruoho ja keltamatara. Lähempänä rantaviivaa viihtyvätmerimaltsa, isomaltsa, merisinappi, kurjenmiekka, suolavihvilä,vesitattaren maamuoto sekä meriratamo. Kalliot ovat karuja jamerenpieksemiä, niiden rakosissa kasvaa isomaksaruohoa jakallioimarretta.Arvo: 3 (edustava kasvillisuus; uhanalainen luontotyyppi: Itämerenhiekkaranta (EN))Suositus: Säilytetään ennallaan. Nykyinen käyttö ei ole heikentänythiekkarannan luonnonarvoja eikä käytön jatkuminen liene merkittävähaitta hiekkaranta- ja dyyniluonnolle.Kuva 5. Kuvion 57 harmaa dyyni. Kuva: Esko Vuorinen.Kuvio 57Rantaniitty ja dyyni1,6 haSuurruohoista merenrantaniittyä, jossa kasvillisuus on monipuolista.Itä-kaakkoisosassa, Mellantorskaren kannaksella on kuivempaamerenrantaketoa, joka on luontotyypiltään luettavissa ns. harmaaksi

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 24 (41)dyyniksi. Siellä kasvavat mm. hietikkosara, hietikkonata, keltamatara,sarjakeltano, suola-arho, merinätkelmä, rantavehnä, keltamaksaruohoja isomaksaruoho. Tähtitalvikkia kasvaa dyynialueen reunoilla,mäntyjen katveessa.Muu osa kuviosta on enimmäkseen suurruohoniittyä, jossakukkakasveja on runsaasti. Lajistoon kuuluvat mm. siankärsämö,rönsyrölli, isomaltsa, hietakastikka, luhtakastikka,valkokarhunköynnös, tupassara, jokapaikansara, nurmihärkki,meriluikka, juolavehnä, ruokonata, punanata, mesiangervo,pikkurantamatara, kurjenmiekka, morsinko, suolavihvilä,rantanätkelmä, ranta-alpi, siniheinä, suoputki, ruokohelpi,rantapiharatamo, matalanurmikka, ketohanhikki, niittyleinikki,meripoimuhierakka, pietaryrtti, keltaängelmä, puna-apila, valkoapila,hentosuolake, merisaunio, merivirmajuuri, nurmitädyke, rantatädyke,hiirenvirna ja pikkuaho-orvokki.Merta vasten on 5-10 metrin järviruokovyöhyke, jonka meren puolellakasvaa meri- ja sinikaislaa. Rannan itäisin osa on avoimena pidettyähiekkarantaa, jossa esiintyy rentohaarikkoa, merisinappia jasammakonvihvilää.Arvo: 3 (monipuolinen ja edustava kasvillisuus, uhanalaisetluontotyypit: korkeakasvuinen merenrantaniitty (EN), Itämerenhiekkaranta (EN), harmaa dyyni (VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa, hiekkaranta pidetään avoimena.Kuvio 58 Mellantorskaren - kalliomännikköä3,2 haKallioista rannikkomännikköä. Kalliota ja tuoretta kangasta (MT).Kuvion alueella sijaitsee kesämökkejä ja niiden ulkorakennuksia.Metsälajisto tavanomaista. Itäisimmän mökin pihapiirissä onviljelyjäänteenä puutarhakasvillisuutta, jota ei inventoitu tarkemmin.Rannat ovat karua kalliota ja kivikkoa. Kallion raoissa kasvaahoikkarantavihvilää ja luotosorsimoa.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 59 Rantaniitty1,7 haKuvion 57 kaltaista suuruohoniittyä, jossa lajistokin on suurin piirteinsamaa. Kahta harvinaisehkoa lajia, liuskamaltsaa jamerenrantavierasta tavattiin kesällä 2010 vain tältä kuviolta, mutta eikuviolta 57.Kuvion länsi- ja itäpäissä on kuivempaa hiekkaketoa ja siihen liittyvääavoimena pidettyä hiekkarantaa.Pohjoisessa metsänreunassa on matalakasvuista niittyä, jolle mäntyon leviämässä. Siellä esiintyy osin hyvää niittylajistoa: tuoksusimake,hina, nurmipiippo, kangasmaitikka, jäkki, huopakeltano,hoikkanurmikka, hopeahanhikki, rätvänä ja isoaho-orvokki.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 25 (41)Kuvion kaakkoisosassa metsänreunaan on kasattu kasa rannastakerättyä ruoko-ruskoleväainesta. Kasassa kasvaa harvinaista meri- jajuolavehnän risteymää (Elymus farctus x repens), jota Suomessa ontavattu vain Hankoniemellä. Risteymää saattaa esiintyä myös rannalla,vaikka sitä ei inventoinnissa havaittu.Arvo: 3 (monipuolinen ja edustava kasvillisuus, uhanalaisetluontotyypit: korkeakasvuinen merenrantaniitty (EN), Itämerenhiekkaranta (EN))Suositus: Säilytetään luonnontilassa, hiekkarannat pidetään avoimena.Kuvio 60 Umpeenkasvava pelto0,59 haViljelyksestä jäänyt pelto, jossa nurmilauha on valtalajina. Muutalajistoa: hiirenvirna, ojakärsämö, nurmirölli, tuoksusimake,niittysuolaheinä, heinätähtimö, ranta-alpi, kirjopillike, paimenmatara,piennarmatara ja särmäkuisma. Ojissa ja reunoissa kasvaa tiheässämm. nuorta koivua.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 61 Lehto0,86 haKuvion muodostaa umpeen kasvavan pellon rehevämpi pää ja senlehtoinen reunusmetsä (OMaT-OFiT). Pääpuulajina tervaleppä, jotakasvaa jo osittain myös peltoalalla. Aluskasvillisuudessa vadelmaa jasuuruoholehdon lajistoa.Kuvion pienellä alalla lehdonsuosijoista kultarinta, mustapääkerttu javanhemman metsän suosijoista sirittäjä.Arvo: 2 (kehittyvä, rehevä lehto)Suositus: Alueen voisi säilyttää luonnontilassa.Kuvio 62 Pihapiiri0,58 haHoidettu piha-alue, jota ei inventoitu tarkemmin.Arvo: 1Suositus: -Kuvio 63 Tuore/lehtomainen kangas1,7 haTuoretta sekametsää, jossa lajisto on tavanomaista. Osittain hoidettuapihapiiriä. Osa männyistä on komeita, vanhoja lakkapäitä, mutta nehukkuvat taajaan nuorempaan puustoon.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 26 (41)Kuvio 64Klobbarn - kallioniemi1,4 haMaisemallisesti hyvin kaunis niemi. Karua kalliota, jossa kasvaamatalia kitumäntyjä. Kallion lajeihin kuuluvat isomaksaruoho,kangasmaitikka, ahosuolaheinä, ketokeltto, jäykkärölli, kallioimarre jakultapiisku sekä niemen kärjessä nyylähaarikko ja ruoholaukka.Kallioselänteen halkaisee niemen keskikohdassa hiekkapohjainennotkelma, jonka lounaispäässä on pieni hiekkaranta. Siellä viihtyvätalueelle tyypilliset hiekkaranta- ja levävallilajit: hietikkonata,merimaltsa, merisinappi, suola-arho, merinätkelmä, rantavehnä jamerisaunio.Arvo: 2 (maisemallinen arvo, uhanalainen luontotyyppi: Itämerenhiekkaranta (EN))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 65 Ruovikoitunut rantaniitty0,64 haTiheä ruovikko, jota halkoo hoidetut, leikatut mökkirannat.Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 66 Lehto1,6 haRannanläheisiltä osiltaan tervaleppävaltaista lehtoa (LT-OFiT), jossaesiintyy etäämpänä rannasta myös isoja mäntyjä. Tiheässäalikasvoksessa on pihlajaa ja tuomea sekä taikinamarja- japohjanpunaherukkapensaita. Kenttäkerrokseen lajistoon kuuluvatmm. hietakastikka, ranta-alpi, kyläkellukka, metsäalvejuuri,ahomansikka, oravanmarja, nuokkuhelmikkä, tesma, rönsyleinikki,lillukka ja puna-ailakki.Alueesta osa on pihapiiriä. Lehdossa polveilee ruohonleikkurillahoidettuja kävelypolkuja.Linnustosta maininnan arvoisia ovat lehdonsuosijat kultarinta jamustapääkerttu sekä vanhemman metsän suosija sirittäjä.Arvo: 2 (uhanalainen luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto(VU))Suositus: Nykyistä käyttöä ja hoitoa jatketaan.Kuvio 67 Kalliosaari0,14 haPieni kalliosaareke, jossa avokallioiden välissä kasvaa muutamiapensasmaisia mänty- ja leppäryhmiä sekä metsälauhavaltaistakallioniittyä.Arvo: 1Suositus: Ei rakentamista.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 27 (41)Kuvio 68Pihapiiri0,73 haHoidettu piha-alue. Alueen länsipäässä metsäreunassa on kasvustoharvinaista lehtokieloa. Se lienee alun perin istutettu.Arvo: 1Suositus: -Kuvio 69 Kuiva mäntymetsä3,2 haHakamaisen harvaa, kuivalle hiekkapohjalle kasvanutta männikköä.Pensaskerroksessa harvassa katajia, orjanruusuja ja pihlajia.Heinävaltaisessa kenttäkerroksessa runsaimpina hietakastikka jametsälauha. Lisäksi mm. variksenmarjaa, hietikkosaraa jakeltamataraa. Kuvioon 68 rajautuvalla vaihettumisvyöhykkeellä onkumpareista dyynimaastoa, jossa hietikkosara valtalajina.Kuvion rannassa on niittyvyö, jonka matalakasvuista kasvillisuutta onpidetty avoimena niittämällä/leikkaamalla ruohonleikkurilla. Rannaneteläisin osa on ollut hoidon ulkopuolella ja on ruovikoitunut.Ruovikko-osa keskellä on suurehko venelaituri.Arvo: 2 (hietikkosaran runsaus)Suositus: Mäntypuuston pitäminen harvana hyödyttää hietikkosaraaja siitä riippuvaisia hyönteislajeja, samoin kuin mahdollinenmaanpinnan rikkoutuminen.Kuvio 70Pihapiiri0,61 haHoidettu piha-alue, jota ei inventoitu tarkemmin.Arvo: 1Suositus: -Kuvio 71 Vanha niitty/sekametsä1,1 haAlue on ollut joskus niittoniittyä, mutta on nykyään metsittynyt.Niityn pientareet erottuvat maastossa hyvin. Haapaa ja pihlajaakasvaa paikoin tiheässä. Näiden välissä on jäljellä niittylaikkuja jakasvistossa esiintyy niittylajeja, kuten siankärsämö, nurmitädyke,ojakärsämö, nurmirölli, karhunputki, tuoksusimake, kataja, jäkki,niittysuolaheinä, rohtotädyke, koiranheinä, nurmilauha,paimenmatara ja särmäkuisma.Tuoreen ja kostean lehdon lajisto on myös runsasta, mm. ranta-alpi,vaahtera, kielo, metsäalvejuuri, kivikkoalvejuuri, oravanmarja,lehtomaitikka, tesma, nuokkutalvikki, käenkaali, sananjalka, punaailakki,metsätähti ja viitaorvokki.Arvo: 2 (monipuolinen lajisto)Suositus: Säilytetään luonnontilassa.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 28 (41)Kuvio 72Rantametsää0,84 haKallioiden välisissä notkoissa on lehtipuuvaltaista sekalehtoa. Kapeatlahdelmat ohjaavat meren tulevan irtolevän ja vesikasvillisuusryönänlehtoon. Sinne on kehittynytkin tämän takia rehevätypensuosijakasvillisuus. Lajeina ovat ranta-alpi, isomaltsa, järviruoko,ketohanhikki, sinikaisla, keltaängelmä, hiirenvirna, koiranputki,merimaltsa, pelto-ohdake, peltopähkämö, pensaikkotatar,konnanvihvilä, rantaukontatar ja nokkonen. Harvinainen liuskamaltsaesiintyy levävalleilla runsaana.Arvo: 2 (runsas lajisto)Suositus: Säilytetään luonnontilassa.Kuvio 73 Kallioalueet9,8 ha(kansikuva)Kalliomännikköä ja kallionpainanteissa tiheämpiä sekametsiköitä.Kalliosoistumia, joissa kasvaa suopursua, hillaa ja juolukkaa. Merenpuolella avointa tuulen piiskaamaa kalliorantaa, jossa kallioallikoita.Merenrantojen kalliolammikot on silmälläpidettävä (NT) luontotyyppi.Kallioallikoiden reunoissa on pienialaisesti suokasvillisuutta(sinikaisla, siniheinä, suoputki, riippasara, luhtavilla, kurjenjalka,rantapalpakko).Arvo: 1Suositus: Luonnonarvojen puolesta ei rajoituksia alueen käytölle.Kuvio 74 Pihapiiri0,97 haHoidettu piha-alue, jota ei inventoitu tarkemmin.Arvo: 1Suositus: -Kuvio 75 Rantalehto0,18 haPieni, kivikkoinen, tervaleppävaltainen lehto, jossa kenttäkerroskoostuu tyypillisistä saaristolehdon lajeista: pensaikkotatar, kielo,puna-ailakki, kyläkellukka, nurmipiippo, mäkikattara, kurjenkello,koiranvehnä, nuokkuhelmikkä, kalliokielo, syyläjuuri ja kevättähtimö.Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja koiranheittä.Arvo: 2 (edustava lajisto, uhanalainen luontotyyppi: tuorekeskiravinteinen lehto (VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 29 (41)Kuva 6. Lintujen pesimäalueena suosima niemi 76. Kuva: Esko Vuorinen.Kuvio 76Kallioinen niemeke0,72 ha(kuva 6)Kallioinen niemi, jossa rantakasvillisuutta ja saaristoniittyjä kaistoinakallioiden ja kivikoiden lomassa. Lajeja: kataja, nuokkuhelmikkä,sinikaisla, siankärsämö, ojakärsämö, tuoksusimake, hietakastikka,keltamatara, ruokohelpi, meripoimuhierakka, keltamaksaruoho,isomaksaruoho, rantatädyke, rönsyrölli, meriputki, peltopillike,kannusruoho, rantakukka, isolaukku, orjanruusu, ahosuolaheinä,ruoholaukka, mäkikuisma, suomensuolasänkiö ja iharuusu. Puustoa(mäntyä ja tervaleppää) on muutamana kituliaana ryhmänä.Niemekkeellä havaittiin saman vuoden valkoposkihanhen (EU-D1)pesä ja mahdollisesti niemellä pesii myös muita vesilintuja (haahka,tukkasotka, isokoskelo ja tukkakoskelo), joita laskennoissa alueellahavaittiin.Arvo: 3 (tärkeä vesilinnuston pesimäalue, monipuolinen kasvillisuus;silmälläpidettävä luontotyyppi: lintukallio (NT))Suositus: Säilytetään rakentamattomana. Linnusto hyötyy puustonpoistosta.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 30 (41)5. Norot ja rantavesialueetVesialueet on esitetty kartalla 2, johon viittaavat myös kohteidentunnukset A-G.5.1.NorotAlueen läpi virtaa kaksi noroa, jotka on molemmat ojitettu. Niistä,itäisempi, Sandbäcken (kartta 2, kohde A) on ruskea- jahumusvetinen. Uoma on koko pituudeltaan ojittamalla suoristettu. Seon enimmäkseen kasviton, mutta paikoitellen kasvaa reheväävesikasvillisuutta, lajeina pullosara, järvikorte, rantayrtti, terttualpi,ojasorsimo, purovita, mesiangervo ja rantapalpakko. Ojanpientareiden kasvillisuuteen kuuluvat mm. pikkurantamatara,luhtamatara, röyhyvihvilä, ranta-alpi, rantakukka, suoputki, virpapaju,luhtavuohennokka, keltaängelmä ja suo-orvokki. Suurin osaojanvarresta on kuitenkin jyrkkäreunaista ja rantakasvillisuudelle ontilaa niukasti jos ollenkaan.Itäisempi Stormossenilta laskeva noro (B) on niin ikään ojitettuja humusvetinen. Sen vesikasvillisuus on vähäistä, ainoana havaittunalajina uposkasvina kasvava rantapalpakko. Noron yläjuoksua kuvion22 alueella ei tutkittu tarkemmin.5.2. RantavesialueetVesialue kuuluu laajaan Natura 2000 -alueeseen FI0100005(Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahdenmerensuojelualue). Suojelu toteutetaan vesilain keinoin.Natura 2000 -alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa,vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Alueellasäädellään HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteellaerityisesti soran ja muiden maa-ainesten ottamista, ruoppauksia jamerenpohjan rakentamista, suurehkojen huvivenesatamienrakentamista sekä jätevesien johtamista ja kalanviljelylaitostenrakentamista. Alueella jo olevia satamia ja väyliä voidaan kuitenkinkäyttää ja kunnostaa vaarantamatta alueen suojelun tarkoitusta.(Ympäristöhallinto 2002)Rannanläheiset vesialueet voi jakaa kolmeen tyyppiin (kartta 2):1) Hiekkapohjiin, joissa kasvaa tiheää ilmaversoiskasvillisuutta(ruokoa, sini- ja merikaislaa); nämä rantajaksot sijaitsevat lahtienpohjissa, joissa vesi on matalaa ja jonne kerääntyy eloperäistäainesta, kuten vesikasvien jäänteitä; luontotyyppi ei oleuhanalainen;2) Hiekkapohjiin, joilla kasvaa uposkasvillisuutta (vitoja, tähkäärviää,merisätkintä, hauraa, näkinpartaisleviä); nämä sijaitsevatlahdissa;3) Kivikko- ja kalliopohjaa, joilla kasvaa rakkolevää (sekä vähemmänmyös muitakin uposkasveja, kuten merisätkintä); nämärantajaksot sijaitsevat tuulelle ja merenkäynnille alttiissarannanosissa; alueella rakkolevää esiintyy varsin paljon;luontotyyppi on Suomenlahdella uhanalainen, vaarantunut (VU).

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 31 (41)Lisäksi rannoille ajautuneista vesikasvivalleissa on runsaastimeriajokkaan (Zostera marina) versoja. Lajilla on tapanaHankoniemen eteläpuolella muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjäsyvemmille hiekkapohjille, ja näin lienee Björkskärinkin alueenedustalla.Balget (C)Lahden vesialueesta tutkittiin tarkemmin ainoastaan kaakkoisinnurkka eli kuvion 55 rantavesi. Se on hyvin matalaa ja hitaastisyvenevää, kuten Balgetin lahti muutoinkin. Rantaveteen kertyyrunsaasti eloperäistä ainesta, levää, ruokoa ja erityisesti meriajokkaanlehtiä paksuksi, peittäväksi kerrokseksi.Balgetin matalat rantavedet ovat kahlaajille sopivaaruokailuympäristöä ja lahden keskiosat ovat monien vesilintujensuosimia varsinkin muutonaikaisina levähdysalueina.Arvo: 3 (tärkeä vesilinnuston ruokailualue)Suositus: Säilytetään luonnontilassa, ei ruoppauksia.Lahti Västertorskarnin ja Mellantorskarnin välissä (D)Lahden pohjukassa on ruokovyöhyke ja sen meren puolella kasvaameri- ja sinikaislaa kasvustoina. Lahti tutkittiin kahlaamalla. Lahdenperukka on matalaa hiekkapohjaa. Hiekkapohjalla kasvaa harvanakasvustona merihauraa ja näkinpartaisleviä (Chara spp.). Lahtisyvenee tasaisesti, lahden suussa jyrkemmin eli siinä ei siis ole fladalletyypillistä matalaa kynnystä. (ks. myös kuvio 57)Arvo: 2 (luonnontilainen hiekkapohjainen merenlahti)Suositus: Säilytetään luonnontilassa, ei ruoppauksia.Lahti Mellantorskarnin ja Klobbarnin välissä (E)Lahti on kasvillisuudeltaan ja pohjanmuodoltaan samanlainen matalahiekkalahti kuin edellinen. Hiekkarantojen rantavedessä kasvaapikkuluikkaa. Vesialue tutkittiin kahlaamalla. (ks. myös kuvio 59)Arvo: 2 (luonnontilainen hiekkapohjainen merenlahti)Suositus: Säilytetään luonnontilassa, ei ruoppauksia.Flada Klobbarnin ja Landbjörkskärin välissä (F)Hiekkapohjainen flada 1 . Fladan suu on matala, vain 0,5-1 metriä,keskiosat ovat 2-3 metriä syviä. Uposkasvillisuus on runsasta, lajeinamm. tähkä-ärviä, merivita, hapsivita, merisätkin, merihaura janäkinpartaislevät (Chara spp.). Flada on nykyisellään käytännössäluonnontilainen, vaikka sen rannoilla onkin kesämökkirantoja.Vesialue tutkittiin uimalla ja sukeltamalla.Arvo: 3 (tärkeä vesilinnuston ruokailualue; uhanalainen luontotyyppi:flada (VU))Suositus: Säilytetään luonnontilassa, ei ruoppauksia.1 Flada = maankohoamisen vuoksi merestä kuroutuva merenlahti, jonka suussa on selvä kynnys

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 32 (41)Österviken (G)Österviken yhteydessä mereen kapeiden salmien kautta.Landbjörkskärin ja Sjöbjörkskärin välisessä salmessa on kynnys,mutta itään päin ei ole kynnystä eli kyseessä ei ole flada. Lahdenkeskiosassa veden syvyys on 4-5 metriä.Tutkimusalueeseen rajoittuvilta osin, kuvioiden 69 ja 70 kohdallaranta on 10-30 metriä rannasta matalaa ja hiekkapohjaista jajyrkkenee sitten nopeasti noin kolmeen metriin. Ranta on avoinlukuun ottamatta kuvion 69 alueella olevaa pientä ruovikkoa.Uposkasvillisuutta esiintyy hajanaisina kasvustoina hapsi-, meri- jaahvenvitaa sekä tähkä-ärviää. Rannan tuntumassa esiintyypohjakasvina hapsiluikkaa.Kuvioiden 73 ja 76 kohdalla pohja on kivikkoista ja syvenee nopeasti.Lajeina siellä on mm. merisätkintä ja rakkolevää.Östervikenissä on todettu myös harvinaiset lajit isohaura(Zannichellia major) sekä mutayrtti (Limosella aquatica) (Keynäs2010).Vesialue tutkittiin uimalla ja sukeltamalla.Arvo: 2 (luonnontilainen hiekkapohjainen merenlahti, tärkeävesilinnuston lisääntymis- ja ruokailualue)Suositus: Säilytetään luonnontilassa, ei ruoppauksia. Nykyinen laiturion kohdassa, jossa veden syvyys on riittävä

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 33 (41)6. Tulokset6.1. LajistoKasvitKasvilajiston osalta inventoitiin kattavimmin alueenputkilokasvilajisto. Selvitysalueella tavattiin 287 putkilokasvilajia,mikä on varsin korkea lajimäärä, mutta Hankoniemelle sijaitsevallemonimuotoiselle alueelle kuitenkin melko tavallinen määrä.Lajimäärää kohottaa erilaisten elinympäristöjen määrä – alueellaesiintyy kallioita, dyynejä, kangasmetsää, erilaisia lehtoja, karumpia jarehevämpiä soita, merenrantaa, noroja ja kulttuuriympäristöjä.Alueen lajisto on esitetty taulukossa 1.Jaloista lehtipuista alueella esiintyy luonnonvaraisena vainvaahteroita, nekin lienevät levinneet luontoon pihapiirienistutuspuiden siementäminä.Lajeista huomionarvoisimmat ovat kedoilla ja niityillä kasvavatkeltamatara ja ketoneilikka ja merenrantojen liuskamaltsa.Hankoniemelle tyypillisiä, mutta muualla harvinaisia lajeja ovatkuivien hiekkamaiden hietikkosara ja hietikkonata. Kuviolla 4 esiintyymelko harvinainen koiruoho ja satunnainen unkarinpernaruoho.Alueella ei havaittu rauhoitettuja kasvilajeja.LinnutBjörkskärin selvitysalueen linnusto osoittautui lajistoltaankartoitusten perusteella erittäin monipuoliseksi ja myös hyvinedustavaksi. Laskennoissa havaittiin pesimälajeja kaikkiaan 83.Lisäksi havaittiin seitsemän lajia, jotka pesivät selvitysalueenulkopuolella ja selvitysalue kuuluu olennaisesti lajien elinpiiriin tailajien läsnäolosta alueella tehtiin epäsuoria havaintoja (jätökset,syönnökset, käytetyt pesät jne.). Björkskärin selvitysalueenlajistollinen runsaus johtuu alueen elinympäristöjenmonipuolisuudesta. Selvitysalue rajautuu Svanvikinluonnonsuojelualueeseen ja pohjoisessa laajaan metsäalueeseen, jotkavaikuttavat selvitetyn alueen pesimälinnustoon.Rantojen ja saariston linnusto alueella oli hyvin monipuolinenlajistoltaan. Vesilintuja havaittiin peräti 12 lajia. Osalle lajeista(merihanhi, haahka) laskennat ajoittuivat liian myöhään, jotenpesivien parien määrän arviointi ei ollut mahdollista. Lokkilintujaalueella tavattiin neljä lajia (kalalokki, merilokki, kala- ja lapintiira(EU-D1)), jotka kaikki pesivät rannan tuntumassa olevilla luodoilla.Kahlaajia havaittiin yhteensä seitsemän lajia. Taivaanvuohi jametsäviklo (kartta 3) tavattiin pesivinä suolta (kuvio 11). Muutkahlaajalajit esiintyivät rantojen tuntumassa. Tylli ja pikkutylliasuttivat rantaniittyä (kuvio 59), ja lajit on esitetty kartassa 3.Varpuslinnuista ruokokerttunen ja rytikerttunen asuttivat rantojenruovikoita useiden reviirien voimin.Björkskärin selvitysalueen metsäympäristöt olivat monimuotoisia jaeritoten alueen itäosassa metsät (kuviot 28, 30, 33–36, 39 ja 40) ovathyvin reheviä ja linnustoltaan erityisen runsaita. Yleisistä Etelä-Suomen metsälajeista selvitysalueen metsissä ja pihapiireissä

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 34 (41)havaittiin runsaina mm. pajulintu, peippo, punarinta, harmaasieppo,kirjosieppo, lehtokerttu, hippiäinen, rautiainen, mustarastas,laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, viherpeippo,vihervarpunen, pikkukäpylintu, talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen,metsäkirvinen, käpytikka ja sepelkyyhky. Harvalukuisempiametsälajeja alueella edustivat punatulkku, hernekerttu, urpiainen,närhi, kulorastas ja lehtokurppa. Harvalukuisista metsälajeistapyrstötiainen (kaksi reviiriä) ja vanhempaa metsää suosivaidänuunilintu (neljä reviiriä) on esitetty kartalla 4. Petolinnuistavarpushaukka ja nuolihaukka pesivät alueella.Kulttuuriympäristöjen ja avoimen ympäristön lajisto oli Björkskärinselvitysalueella niukka. Laskennoissa alueella havaittiin pesivänäräystäspääskyjä, haarapääskyjä, västäräkkejä, pensaskerttuja,punavarpusia, keltasirkkuja, kaksi paria tiklejä sekä harakka- javarisparit.Harvalukuisista kulttuuriympäristön lajeista uuttukyyhky on esitettykartassa 3. Björkskärin selvitysalueelta löytyi muutamia lajillepesimiseen soveltuvia luonnonkoloja. Lisäksi alueelta on useiltavuosilta havaintoja lehtopöllöstä. Laskennoissa löydettiin lajin pönttö,mutta pesinnän onnistumisesta vuonna 2010 ei ole tietoa.Björkskärin selvitysalueen linnusto on kokonaisuudessaan esitettytaulukossa 2. Arvokkaat lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit jametsäympäristön ilmentäjälajit on esitelty omissa luvuissaan sekäkartoilla 3 ja 4.Perhoset6.2. Uhanalaiset lajitPerhosista tehtiin havaintoja kasvillisuus- ja elinympäristöselvityksenyhteydessä. Yhteensä havaittiin 14 päiväperhoslajia (taulukko 3).Havaituista lajeista useimmat ovat Lounais-Suomessa yleisiä. Hiemanharvinaisempia lajeja edustavat ovat orvokkihopeatäplä jatummapapurikko. Hietaheinäperhonen on melko harvinainen laji,joka viihtyy erityisesti avomeren läheisillä kallioalueilla ja voi ollasellaisilla paikoilla melko runsas, näin oli myös Björkskärin alueella.Muut lajit viihtyivät viljelyksestä jääneillä pelloilla (1, 4), hakamaisillaalueilla (44, 39), avosuon liepeillä (11) sekä merenrantaniityillä (49, 57,59).KasvitSelvitysalueelta havaittiin kolme uhanalaisluokiteltua kasvilajia –keltamatara, ketoneilikka ja liuskamaltsa.Keltamatara on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) ja ketoneilikka jaliuskamaltsa ovat luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT) (Rassi ym. 2001).Keltamatara (Galium verum) on toistaiseksi suhteellisen yleinenperinnemaisemien ja vanhan asutuksen seuralaislaji. Sen uhkana ongeneettinen saastuminen eli risteytyminen uustulokas paimenmatarankanssa. Kedolla esiintyneet keltamatarat vaikuttivat vielä puhtaalta,mutta lähistöllä kasvaa myös paimenmataraa. Keltamatara ontuomittu häviämään alueen tienvarsien läheisyydestä. Sen sijaanmeren rannan läheisillä esiintymillä se on vielä melko suojattu.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 35 (41)Björkskärin alueella keltamataraa esiintyy monin paikoin asutuksenlähellä, viljelyksestä jääneillä pelloilla sekä meren rannanhiekkakedoilla (mm. kuvioilla 4, 44, 39, 49, 57, 59 ja 69).Ketoneilikka (Dianthus deltoides) on samoin vielä suhteellisenyleinen laji, mutta sen kanta on pienentynyt perinnemaisemienhäviämisen myötä. Björksärin alueella ketoneilikka esiintyy kuvioilla39 ja 44.Liuskamaltsa (Atriplex hastata) on merenrantojen harvinainen laji,jota esiintyy Hankoniemellä rantojen levävalleilla. Lajia esiintyymuutamin paikoin Suomenlahden rannikolla sekä toisaalta Perämerenpohjukassa. Björkskärissä lajia esiintyy kuvioilla 49, 59 ja 72.LinnutUhanalaisista pesimälintulajeista alueella havaittiin pikkutikka (VU),tiltaltti (VU) ja merikotka (VU/EU-D1). Silmälläpidettäviä (NT) lajejahavaittiin yhteensä seitsemän. Vaarantuneet ja silmälläpidettävät lajiton esitetty kartalla 3. Vaarantunut merikotka (VU/EU-D1) jasilmälläpidettävät teeri (NT/EU-D1), metso (NT/EU-D1), kehrääjä(NT/EU-D1), pohjantikka (NT/EU-D1) ja pikkusieppo (NT/EU-D1) onesitetty luvussa 6.3.Pikkutikka (VU) havaittiin tutkitulla alueella kuvioiden 39, 40 ja 35alueilla, josta löytyi myös vanhoja pesäkoloja. Laji asuttaa aluettasäännöllisesti. Pikkutikka kaivertaa pesäkolonsa lähinnä lahoaviinpökkelöihin ja puihin. Laji myös etsii ruokansa lähinnä lahopuista,joten metsien osittainen luonnontilaisuus on lajin esiintymisellevälttämätöntä.Tiltalttia (VU) tavattiin laskennoissa kolmelta reviiriltä. Tiltaltti onkohtuullisen vaatelias laji pesimäympäristönsä suhteen ja se suosiivanhempia kuusivaltaisia rinnemetsiä. Tiltaltti on aikaisemminSuomessa taantunut ja yhtenä taantumisen syynä onkin pidettymetsäluonnon muutoksia ja vanhempien metsien vähenemistä.Viimeaikoina laji on runsastunut.Käki (NT) tavattiin selvitysalueelta yhdeltä reviiriltä. Koiraat liikkuvatlaajalla alueella, joten reviirit pitävät sisällään koko selvitysalueen.Käen on arvioitu taantuneen Etelä-Suomessa. Syyt eivät ole täysintiedossa, mutta vähenemisen on arveltu liittyvän lajin tärkeimmänisäntälajin, leppälinnun, vähenemiseen.Kivitasku (NT) ainoa reviiri selvitysalueella sijaitsi Västertorskareninluodoilla. Kivitaskuun on lähinnä vähentynyt rajustikulttuuriympäristössä. Tehomaatalous ei juurikaan suosi maisemanpienipiirteisyyttä, kivikasoja, romahtaneita latoja jne., joita Kivitaskutarvitsee pesimäpaikoikseen. Kivitasku on Suomessa avointenkallioisten alueiden tyyppilintuja ja pesii yleisenä niin saaristostaTunturi-Lappiin kuin myös teollisuus- ja asutusalueilla.6.3. Metsäympäristön ilmentäjälinnut(kartta 4)Metsäympäristöjä on vaikea arvottaa lintutiheyden, pelkän lajimääräntai harvalukuisten lajien esiintymisen perusteella. Suuremmatmetsäalueet sisältävät monipuolisempia pienympäristöjä ja siten

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 36 (41)monipuolisempaa lajistoa. Tähän tarkasteluun on valittu 8 lajia, joistajokaisella lajilla on hieman erilaiset vaatimukset elinympäristönsäsuhteen. Mitä useampi näistä tarkastelluista metsälajeista esiintyysamalla metsäalueella, sitä monipuolisempana kyseistä metsäaluettavoidaan lintujen elinympäristönä pitää. Kyseisten lajien avulla voidaanarvioida alueen metsäympäristön hoitoastetta ja osittaistaluonnontilaa sekä monimuotoisuutta.Peukaloinen on vanhan kuusi- tai sekametsän suosija. Peukaloinentavattiin kolmelta reviiriltä, jotka sijaitsivat kuvioilla 30, 33 ja 34).Puukiipijä tarvitsee esiintyäkseen vanhaa havu- ja sekametsää, jostalöytyy sopivia pesimäkoloja lahoista ja kuolleista puista. Puukiipijätavattiin selvitysalueelta kolmelta reviiriltä kuvioilta 30, 40 ja 52.Hömötiainen on monentyyppisen metsän asukki, joka tarvitseelahopuuta pesäkolon kaiverrukseen. Hömötiainen tavattiin alueeltavain yhdeltä reviiriltä kuvion 52 alueella.Töyhtötiainen on mäntyvaltaisen metsän suosija, joka tarvitseelahopuuta pesäkolon kaiverrukseen. Töyhtötiainen havaittiinBjörkskärin selvitysalueelta kuvion 52 ympäristössä.Sirittäjä suosii valoisia vanhempia ja reheviä lehtipuuvaltaisiasekametsiä, mutta laji esiintyy myös havupuuvaltaisemmissa metsissä.Sirittäjä osoittautui laskennoissa kohtuullisen runsaaksi ja lajinreviireitä havaittiin alueelta 16. Lajia tavattiin kuvioilta 28, 30, 32, 35,36, 39 (2 reviiriä), 47, 50, 51, 52, 53, 60, 61, 63 ja 66.Mustapääkerttu on rehevän ja runsaan aluskasvillisuudenpeittämän lehdon suosija. Björkskärin selvitysalueen itäosissamustapääkerttu oli runsas. Mustapääkerttu tavattiin peräti 10reviiriltä, lähes jokaiselta lajille sopivalta kuviolta. Mustapääkerttutavattiin kuvioilta 23, 25, 32, 35, 37, 39 (kaksi reviiriä), 40, 61 ja 66.Kultarinta on aito lehtolaji, joka arvostaa varttuneempia reheviälehtoja. Kultarinta havaittiin yhteensä yhdeltätoista reviiriltä (kuviot32, 34, 35, 39 (kolme reviiriä), 40, 53, 61, 66 ja 70. Laji oli erityisenrunsas kuvioiden 39 ja 40 ympäristössä. Kultarinnan runsaus alueellaon merkillepantavaa ja lajin tiheys on erityisen korkea.Satakieli asuttaa mieluiten tiheitä ja runsaan aluskasvillisuudenpeittämiä lehtoja, rehevien lehtojen reunoja ja ikääntynyttä pajukkoa.Satakieltä ei laskennoissa tavattu.Metsäympäristön ilmentäjälajeja tavattiin erityisesti kuvioilla 30, 39,40, 52 ja 61. Metsäympäristön ilmentäjälajit on esitetty kartalla 4.6.4. Suomen kansainväliset vastuulintulajit(kartta 3)Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lintulajien säilyttämisestä.Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta ontehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioonmaankäytön suunnittelussa.Vastuulajit ovat pääsääntöisesti lajeja, joiden Euroopankokonaispopulaatiosta esiintyy Suomessa yli 15 prosenttia.Vastuulajien luettelon ja valintakriteerit on laatinut

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 37 (41)ympäristöministeriön uhanalaisten lajien toinen seurantatyöryhmä(Rassi 2000).Suomen vastuulajeja Björkskärin selvitysalueelta löytyi laskennoissaviisitoista. Alueella havaituista vastuulajeista metso, teeri, huuhkaja,pohjantikka ja kalatiira ovat EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja ja neesitellään luvussa 6.3..Muista havaituista lajeista suurin osa oli vesilintuja, näistä telkkä(kolme paria) ja tavi (kolme paria) ovat runsaslukuisia Suomessa.Haapana (yksi pari), tukkasotka (kolme paria), tukkakoskelo (kaksiparia), isokoskelo (viisi paria) ja haahka (ei arv.) ovat kaikki Suomessarunsaita, joskin taantuneita pesimälajeja. Rantasipi on Suomessarunsas, joskin taantunut laji. Laji havaittiin peräti neljän parin voiminBjörkskärin selvitysalueen rannoilta. Varpuslinnuista suomenvastuulajeihin kuuluvat kuivien kangasmetsien suosija isokäpylintu(kolme reviiriä) ja leppälintu.Suurin osa alueella tavatuista vastuulajeista on riippuvaisia alueenvesistöstä ja rannoista. Björkskärin alueen rannat ovat suhteellisenrauhallisia ja häiriöttömiä, mikä osaltaan vaikuttaa vesilintujenrunsauteen alueella. Alueen itäosassa Östervikenin keskellä sijaitsevasaari ja kuvion 76 jatkeena oleva niemi ovat alueen vesilinnuillemerkittäviä pesimäpaikkoja ja ne tulisi ottaa huomioon alueensuunnittelussa. Suomen vastuulajit (paitsi haahka ja isokoskelo) onesitetty kartassa 3.6.5. Lintudirektiivin lajitEU:n lintudirektiivin liitteessä I huomioituja lajeja tavattiin yhteensä13. Havaitut lajit on esitetty kartassa 3.Metso (NT/EU-D1). Selvitysalueelta löytyi merkkejä siitä, että alueenmetsät kuuluvat metson elinpiirin, sillä lajin tuoreita jätöksiä löytyikuviolta 14. Metson kannat ovat taantuneet varsinkin Etelä-Suomessa.Tärkein syy tähän on yhtenäisen metsämaiseman pirstoutuminen.Metson elinpiiri on laaja ja se vaatii monipuolista metsäluontoaselvitäkseen. Loppukevät ja kesä ovat metson löytämisen kannaltahankalaa aikaa, sillä laji on tällöin sangen piilotteleva. HangossaSantalankorven alueella lajilla on pysyvä kanta.Teeri (NT/EU-D1) havaittiin selvitysalueen pohjoisosissa kerran.Laskennat eivät ulottuneet aikaisempaan kevääseen, jolloin lajinrunsaudesta alueella olisi saanut paremman kuvan. Teeri viihtyyparhaiten metsäisillä suomailla, avoimilla metsäalueilla, peltojenreunoilla ja hakkuualueilla. Teeri on hieman taantunut Etelä-Suomessa. Hangossa Santalankorven alueella lajilla on pysyvä kanta.Pyy (EU-D1) havaittiin selvitysalueelta yhdeltä reviiriltä kuviolta 30,jossa myös havaittiin poikue. Selvitysalueella voi olla muitakinpyyreviirejä, sillä laskenta-ajankohta ei ollut lajin havaitsemiselleoptimaalinen. Pyy suosii kuusivaltaisia runsaan aluskasvillisuudenpeittämiä reheviä metsiä, mutta lajia tavataan myös muun tyyppisissäkangasmetsissä. Pyy on Suomessa runsas pesimälintu.Valkoposkihanhi (EU-D1) on asettunut viimeisen parinkymmenenvuoden aikana Suomeen pesimälinnuksi. Laji kanta on kasvanutnopeasti ja laji pesiikin jo kohtuullisen runsaana myös Hangon

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 38 (41)saaristossa. Lajin käytetty pesä löydettiin kuviolta 76 ja useitapoikueita lepäili Östervikenin rannoilla viimeisellä laskentakerralla.Merikotka (VU/EU-D1) havaittiin kaikissa laskennoissa Svanvikinsuojelualuetta reunustavasta metsästä. Laji käyttää aluettayöpymiseen ja saalistukseen. Havaittu vanha lintu pesii selvitysalueenulkopuolella, mutta käyttää säännöllisesti metsäaluetta kuvioilla 49–52.Huuhkaja (EU-D1)Selvitysalueella tavattiin huuhkaja sopivassa pesimäympäristössä(kuvio 52). Lajin pesää ei laskennoissa löytynyt, mutta pesintäyritysalueella on ollut mahdollinen. Todennäköisesti laji pesii selvitysalueenulkopuolella ja käyttää Balgetin reunametsiä saalistaessaan. Huuhkajaon Suomen suurin pöllö, joka vaatii rauhallisen pesimäympäristönpesinnän alkuvaiheessa. Huuhkaja on Suomessa ollut aikaisemminvainottu lintu ja esiintynyt harvalukuisena takamaiden lintuna. 1960-luvulta lähtien Suomen huuhkajakanta on kasvanut reilusti.Huuhkajan on arveltu hyötyneen metsätalouden lisäämästä avoimestasaalistusmaastosta ja sitä kautta parantuneesta ravinnonsaannista.Nykyään huuhkaja voi asettua pesimään kohtuullisen lähelleihmisasutusta, mutta laji on edelleen herkkä hylkäämään pesänsähäiriöstä munapesävaiheessa.Kurki (EU-D1). Selvitysalueella tavattiin yksi kurkipari useaankertaan Svanvikin suojelualueella, joka on lajille sopiva ja rauhallinenpesimäympäristö. Kurjen tapaa Suomessa varmimmin erityyppisiltäsoilta. Laji viihtyy myös lintujärvillä ja nykyään myös merenlahtienruovikkoisilla lahdilla. Kurjen voi myös tavata pienikokoisilta soilta,kunhan ne ovat rauhallisia.Kalatiira (EU-D1) ja Lapintiira (EU-D1)Kala- ja lapintiira ovat Suomessa sangen runsaslukuisia pesimälintuja.Björkskärin selvitysalueella lajeja tavattiin yksittäisiä parejarauhallisimmilla rannoilla sekä isompi pesimäyhdyskuntaTärngrundetilla.Kehrääjä (NT/EU-D1) havaittiin Björkskärin alueelta soidintavanakuvion 14 ympäristössä. Kehrääjä on mäntykankaiden tyyppilajeja jaHankoniemellä onkin sangen vahva kehrääjäkanta.Palokärki (EU-D1) pesi onnistuneesti selvitysalueella kuviolla 39.Palokärki on vanhan metsän suosija. Isokokoisena tikkana lajitarvitsee järeitä puita pesimäkolollensa. Laji taantui 1950–1970välisenä aikana Suomessa voimakkaasti lähinnä metsätaloudenjohdosta. Viime aikoina laji on kuitenkin runsastunut.Pohjantikkaa (NT/EU-D1) ei laskennoissa tavattu, mutta lajinläsnäolosta löytyi tuoreita jälkiä pesimäympäristöksi soveltuvaltakuviolta 30. Pohjantikka on Etelä-Suomessa harvinainen pesimälintu.Laji viihtyy parhaiten vanhemmissa kuusikoissa, joissa on runsaastipystyyn kuolleita puita tai lahopuita.Pikkusieppo (NT/EU-D1) havaittiin reviirillä lajille tyypillisessäpesimäympäristössä kuviolta 30. Pikkusieppo on vaatelias vanhanmetsän suosija. Lajia tavataan useimmin aarnialueilla, vanhoissakosteissa kuusikoissa ja sekametsissä, joissa on paljon pystyynkuolleiden puiden pökkelöitä pesimäpaikoiksi. Pikkusieppo esiintyy

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 39 (41)myös rantalehdoissa ja muun tyyppisissä vanhoissa metsissä, joissa onriittävästi pesäpaikoiksi kelpaavia pökkelöitä ja kantoja.6.6. Erityissuojellut ja tiukasti suojellut lajitSelvitysalueelta ei havaittu luonnonsuojelulain § 47:n mukaisiaerityissuojeltavia lajeja.EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemista lajeista(luonnonsuojelulaki § 49) alueella esiintyy viitasammakkoa jamahdollisesti lepakkolajeja.Viitasammakoiden lisääntymispaikkana toimii kuviolla 12 sijaitsevatallikot.Lepakoille sopivaa biotooppia on alueella laajalti. Lepakot suosivaterityisesti väljiä metsiä ja metsänreunoja, joissa aluskasvillisuus onrehevää. Tällaisia ovat lehdot, korvet ja hakamaat. Parhaiten lepakoillesoveltuvia ovat kuviot 5, 6, 18, 27, 28, 33, 35, 39, 37, 44, 48, 49:nmetsänreuna, 51, 61, 69, 71, 74 ja 75. Muut osa-alueet ovat lepakoilleliian avoimia tai saalistusalueina heikkoja (kangasmetsät). Lepakotkuuluvat samaan suojelustatuksen ryhmään kuin liito-orava (LsL §49/luontodirektiivin liite IV(a)).Merkkejä liito-oravasta ei alueelta etsinnöistä huolimatta havaittu.Laji on ilmeisesti hävinnyt koko Hankoniemeltä.6.7. Ympäristölakien suojaamat luontotyypit ja elinympäristötMetsälain (§ 10) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovatkuviot 11 (vähäpuustoinen suo), 12 (rehevä korpi), 14 (vähäpuustoinenkallio), 18 (rehevä korpi), 40 (lehtolaikku), 51 (lehto ja rehevä korpi),ja 54 (lehto).Alueella ei esiinny vesilakikohteita (vesilaki § 17a) eikäluonnonsuojelulain § 29 mukaisia suojeltuja luontotyyppejä.6.8. Uhanalaiset luontotyypitAlueella esiintyy seuraavia uhanalaisia tai silmälläpidettäviäluontotyyppejä (Raunio ym. 2008):- lehtipuuhaka (CR) kuviolla 44- ruohokorpi (EN) kuviolla 12- ruoho- ja heinäkorpi (EN) kuvioilla 18, 51- korkeakasvuinen merenrantaniitty (EN) kuvioilla 49, 57, 59- Itämeren hiekkaranta (EN) kuvioilla 56, 57, 59, 64- sarakorpi (VU) kuvioilla 11, 12- sararäme (VU) kuviolla 11- saraneva (VU) kuviolla 11- metsäinen dyyni (VU) kuvioilla 17, 42- kostea runsasravinteinen lehto (VU) kuvioilla 28, 32, 33, 35,40, 51, 54, 66, 75- harmaa dyyni (VU) kuviolla 57

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 40 (41)6.9. Ekologiset yhteydet- flada (VU) vesialueella F- isovarpuräme (NT) kuviolla 11- keski-ikäinen kuusivaltainen tuore kangas (NT) kuvioilla 15, 29,30, 50, 52- lintukallio (NT) kuviolla 76- merenrantojen kalliolammikot (NT) kuviolla 73.Alue on osa laajaa metsämannerta, jossa isomman eläimistönliikkuminen on esteetöntä. Eläinten kulku ei kanavoidu ja tämänvuoksi maastossa ei ole havaittavissa eläinten kulkureittejä. Alue eisijaitse keskeisesti metsäalueella, vaan sen reunaosassa.Osaa eläimistöstä haittaa nykyisellään metsän pirstoutuminenhakkuiden myötä. Alueen rakentaminen ei merkitse oleellisiamuutoksia ekologisiin yhteyksiin.

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 41 (41)7. LähteetGTK – Geologian tutkimuskeskus 2010: Geotieto(http://geomaps2.gtk.fi/geo/) [luettu 29.10.2010]Hämet-Ahti, L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P. (toim.) 1998:Retkeilykasvio, 4 p. - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo,Helsinki. 656 s.Keynäs, Kalevi 2010 [suulliset ja sähköpostitse annetut tiedonannotBjörkskärin alueen luonnonarvoista kesällä 2010].Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomenlajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & SuomenYmpäristökeskus, Helsinki.Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomenluontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. –Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. 572 s.Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannanhavainnointiohjeet. 2., uusittu painos. – Helsingin yliopistoneläinmuseo, Helsinki.Ympäristöhallinto 2002: Tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeentiedoista. [www.ymparisto.fi > Uusimaa > Luonnonsuojelu > Natura2000 -alueet > Hangon Natura-alueet > Tammisaaren ja Hangonsaariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue; luettu 10.11.2010]

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTaulukko 1. KasvitTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiAcer platanoides vaahtera lönnAchillea millefolium siankärsämö röllekaAchillea ptarmica ojakärsämö nysörtAgrostis canina luhtarölli brunvenAgrostis capillaris nurmirölli rödvenAgrostis gigantea var. glaucescens meri-isorölli storvenAgrostis stolonifera rönsyrölli krypvenAgrostis vinealis jäykkärölli bergvenAllium schoenoprasum ruoholaukka gräslökAlnus glutinosa tervaleppä klibbalAndromeda polifolia suokukka blomris, roslingAngelica archangelica ssp. litoralis meriputki strandkvanneAngelica sylvestris karhunputki strätta, skogspipaAnthoxanthum odoratum tuoksusimake vårbroddAnthriscus sylvestris koiranputki hundkäxArctostaphylos uva-ursi sianpuolukka mjölonArtemisia absinthium mali eli koiruoho malörtArtemisia campestris ketomaruna fältmalörtArtemisia vulgaris pujo gråboAster tripolium meriasteri strandasterAthyrium filix-femina hiirenporras majbräkenAtriplex hastata liuskamaltsa flikmållaAtriplex littoralis merimaltsa strandmållaAtriplex prostrata isomaltsa spjutmållaBerberis vulgaris ruostehappomarja berberisBetula pendula rauduskoivu vårtbjörkBetula pubescens hieskoivu glasbjörkBolboschoenus maritimus merikaisla havssävBromus hordeaceus mäkikattara luddlostaBunias orientalis ukonpalko ryssgubbeCakile maritima ssp. baltica merisinappi strandsenap, marviolCalamagrostis canescens viitakastikka grenrörCalamagrostis epigejos hietakastikka bergrörCalamagrostis purpurea korpikastikka brunrörCalamagrostis stricta luhtakastikka madrörCalla palustris vehka missneCalluna vulgaris kanerva ljungCaltha palustris rentukka kalvleka, kabblekaCalystegia sepium ssp. sepium valkokarhunköynnös snårvindaCampanula patula harakankello ängsklockaCampanula persicifolia kurjenkello stor blåklockaCampanula rotundifolia kissankello liten blåklockaCarex arenaria hietikkosara sandstarrCarex brunnescens var. vitilis korpipolkusara kärrnickstarrCarex dioica äimäsara nålstarr

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiCarex echinata tähtisara stjärnstarrCarex lasiocarpa jouhisara trådstarrCarex magellanica ssp. irrigua riippasara sumpstarrCarex nigra ssp. juncella tupassara styltstarrCarex nigra ssp. nigra jokapaikansara hundstarrCarex ovalis jänönsara harstarrCarex pallescens kalvassara blekstarrCarex panicea hirssisara hirsstarrCarex pilulifera virnasara pillerstarrCarex rostrata pullosara flaskstarrCarex vaginata tuppisara slidstarrCentaurium littorale isorantasappi kustarunCerastium fontanum nurmihärkki hönsarvChelidonium majus keltamo skelörtChenopodium album jauhosavikka svinmållaCirsium arvense pelto-ohdake åkertistelCirsium helenioides huopaohdake brudborste, borsttistelCirsium palustre suo-ohdake kärrtistelConvallaria majalis kielo liljekonvaljConyza canadensis kanadankoiransilmä kanadabinkaCornus suecica ruohokanukka hönsbärCrepis tectorum ketokeltto klofibblaCuscuta europaea ssp. halophyta merenrantavieras strandsnärjaDactylis glomerata koiranheinä hundäxingDactylorhiza maculata maariankämmekkä Jungfru Marie nycklarDanthonia decumbens hina knägräsDeschampsia cespitosa nurmilauha tuvtåtelDeschampsia flexuosa metsälauha kruståtelDescurainia sophia litutilli stillfröDianthus deltoides ketoneilikka backnejlikaDrosera rotundifolia pyöreälehtikihokki rundsileshårDryopteris carthusiana metsäalvejuuri skogsbräkenDryopteris dilatata etelänalvejuuri lundbräkenDryopteris expansa isoalvejuuri nordbräkenDryopteris filix-mas kivikkoalvejuuri träjonEleocharis acicularis hapsiluikka nålsävEleocharis parvula pikkuluikka dvärgsävEleocharis uniglumis meriluikka agnsävElymus caninus koiranvehnä lundelmElymus farctus x repensElymus repens juolavehnä kvickrotEmpetrum nigrum variksenmarja kråkbär, kråkrisEpilobium angustifolium maitohorsma mjölkörtEpilobium montanum lehtohorsma bergdunörtEquisetum arvense peltokorte åkerfräkenEquisetum fluviatile järvikorte sjöfräkenEquisetum sylvaticum metsäkorte skogsfräken

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiErigeron acer karvaskallioinen gråbinkaEriophorum angustifolium luhtavilla ängsullEriophorum vaginatum tupasvilla tuvullEuphrasia stricta ketosilmäruoho ögontröstFallopia convolvulus kiertotatar åkerbindaFallopia dumetorum pensaikkotatar lövbindaFestuca elatior ruokonata rörsvingelFestuca ovina lampaannata fårsvingelFestuca polesica hietikkonata sandsvingelFestuca rubra punanata rödsvingelFilipendula ulmaria mesiangervo älggräsFragaria vesca ahomansikka smultronGaleopsis bifida peltopillike toppdånGaleopsis speciosa kirjopillike hampdånGalium album paimenmatara stormåraGalium palustre ssp. elongata isorantamatara stor vattenmåraGalium palustre ssp. palustre pikkurantamatara vattenmåraGalium uliginosum luhtamatara sumpmåraGalium verum keltamatara gulmåraGalium x pomeranicum piennarmatara mårakorsningGeum rivale ojakellukka humleblomsterGeum urbanum kyläkellukka nejlikrotGlaux maritima merirannikki strandkrypaGlyceria fluitans ojasorsimo mannagräsGnaphalium uliginosum savijäkkärä sumpnoppaHieracium (Vulgata) ahokeltano hagfibblaHieracium umbellatum sarjakeltano flockfibblaHierochloë odorata ssp. baltica lännenmaarianheinä strandmyskgräsHonckenya peploides suola-arho saltarvHuperzia selago ketunlieko lopplummerHypericum maculatum särmäkuisma fyrkantig johannesörtHypericum perforatum mäkikuisma äkta johannesörtIris pseudacorus kurjenmiekka svärdsliljaIsatis tinctoria morsinko vejdeJuncus alpinoarticulatus ssp. nodulosus hoikkarantavihvilä myrtågJuncus bufonius ssp. bufonius konnanvihvilä vägtågJuncus bufonius ssp. ranarius sammakonvihvilä grodtågJuncus conglomeratus keräpäävihvilä knapptågJuncus effusus röyhyvihvilä veketågJuncus filiformis jouhivihvilä trådtågJuncus gerardii suolavihvilä salttågJuniperus communis kataja enLathyrus japonicus ssp. maritimus merinätkelmä strandvialLathyrus palustris rantanätkelmä kärrvialLathyrus pratensis niittynätkelmä gulvialLedum palustre suopursu getpors, skvattramLeontodon autumnalis syysmaitiainen höstfibbla

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiLeymus arenarius rantavehnä strandrågLinaria vulgaris kannusruoho gulsporre, sporreblommaLinnaea borealis vanamo linneaLuzula multiflora nurmipiippo ängsfryleLuzula pilosa kevätpiippo vårfryleLycopodium annotinum riidenlieko revlummerLycopus europaeus rantayrtti strandkloLysimachia thyrsiflora terttualpi topplösaLysimachia vulgaris ranta-alpi strandlysingLythrum salicaria rantakukka fackelblomsterMaianthemum bifolium oravanmarja ekorrbärMelampyrum nemorosum lehtomaitikka svenska flagganMelampyrum pratense kangasmaitikka ängskovallMelampyrum sylvaticum metsämaitikka skogskovallMelica nutans nuokkuhelmikkä slokgräs, bergslokMenyanthes trifoliata raate vattenklöverMilium effusum tesma hässlebroddMolinia caerulea siniheinä blåtåtelMoneses uniflora tähtitalvikki ögonpyrolaMyosotis ramosissima mäkilemmikki backförgätmigejMyosotis scorpioides var. praecox meriluhtalemmikki praktförgätmigejMyrica gale suomyrtti porsMyriophyllum spicatum tähkä-ärviä axslingaNardus stricta jäkki staggNymphaea alba lumme vit näckrosOdontites litoralis ssp. fennicus suomensuolasänkiö finsk rödtoppaOrthilia secunda nuokkutalvikki björkpyrolaOxalis acetosella käenkaali harsyraPersicaria amphibia vesitatar vattenpilörtPersicaria lapathifolia ssp. lapathifolia rantaukontatar strandpilörtPersicaria lapathifolia ssp. pallida peltoukontatar pilörtPersicaria minor mietotatar rosenpilörtPeucedanum palustre suoputki kärrsiljaPhalaris arundinacea ruokohelpi rörflenPhegopteris connectilis korpi-imarre hultbräkenPhragmites australis järviruoko vassPicea abies kuusi granPilosella (Cauligera) hiirenkeltano kvastfibblaPilosella officinarum huopakeltano gråfibblaPimpinella saxifraga pukinjuuri bockrotPinus sylvestris mänty tallPlantago major ssp. intermedia rantapiharatamo strandgrobladPlantago major ssp. major kyläpiharatamo grobladPlantago maritima meriratamo gulkämparPoa angustifolia hoikkanurmikka smalgröePoa compressa litteänurmikka berggröePoa nemoralis lehtonurmikka lundgröe

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiPoa pratensis niittynurmikka ängsgröePoa subcaerulea matalanurmikka smågröePolygonatum odoratum kalliokielo getramsPolygonum aviculare pihatatar trampgräs, trampörtPolypodium vulgare kallioimarre stensötaPopulus tremula haapa aspPotamogeton alpinus purovita rostnatePotamogeton berchtoldii pikkuvita gropnatePotamogeton filiformis merivita trådnatePotamogeton pectinatus hapsivita borstnatePotamogeton perfoliatus ahvenvita ålnatePotentilla anserina ketohanhikki gåsörtPotentilla argentea hopeahanhikki femfingerörtPotentilla erecta rätvänä blodrotPotentilla palustris kurjenjalka kråkklöverPrunella vulgaris niittyhumala brunörtPrunus padus tuomi häggPteridium aquilinum sananjalka örnbräkenPuccinellia distans ssp. borealis luotosorsimo saltgräsPyrola minor pikkutalvikki klotpyrolaQuercus robur tammi ekRanunculus acris niittyleinikki smörblommaRanunculus peltatus ssp. baudotii merisätkin vitstjälksmöjaRanunculus repens rönsyleinikki revsmörblommaRhamnus frangula paatsama brakvedRhinanthus serotinus ssp. vernalis isolaukku höskallraRhynchosphora alba valkopiirtoheinä vitagRibes alpinum taikinamarja degbärRibes nigrum mustaherukka svart vinbär, tistronRibes spicatum pohjanpunaherukka skogsvinbärRibes uva-crispa karviainen krusbärRorippa palustris rantanenätti sumpkrasse, sumpfräneRosa dumalis ssp. dumalis orjanruusu nyponrosRosa glauca punalehtiruusu daggrosRosa mollis iharuusu hartsrosRosa pimpinellifolia juhannusruusu pimpinellrosRosa rugosa kurtturuusu vresrosRubus chamaemorus hilla, lakka hjortronRubus idaeus vadelma hallonRubus idaeus x saxatilisRubus saxatilis lillukka stenhallon, stenbärRumex acetosa niittysuolaheinä ängssyraRumex acetosella ahosuolaheinä bergsyraRumex crispus ssp. littoreusmeripoimuhierakkaRumex longifolius hevonhierakka gårdskräppaSagina nodosa nyylähaarikko knutnarvSagina procumbens rentohaarikko krypnarv

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiSalix aurita virpapaju bindvideSalix caprea raita sälgSalix phylicifolia kiiltopaju grönvideSalix rosmarinifolia kapealehtipaju rosmarinvideSambucus racemosa terttuselja druvfläderSchoenoplectus tabernaemontani sinikaisla blåsävScrophularia nodosa syyläjuuri flenörtScutellaria galericulata luhtavuohennokka getnos, frossörtSedum acre keltamaksaruoho gul fetknoppSedum telephium ssp. maximum isomaksaruoho käringkål, kärleksörtSenecio viscosus tahmavillakko klibbkorsörtSilene dioica puna-ailakki rödblära, skogslystSisymbrium altissimum unkarinpernaruoho hamnsenapSolidago virgaurea kultapiisku gullrisSonchus arvensis var. maritimus merivalvatti klappermolkeSorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönnSparganium emersum rantapalpakko vanlig igelknoppSpergula arvensis peltohatikka åkerspärgelStachys palustris peltopähkämö knölsyskaStellaria graminea heinätähtimö grässtjärnblommaStellaria holostea kevättähtimö buskstjärnblommaStellaria media pihatähtimö natagräsSuccisa pratensis purtojuuri ängsväddTanacetum vulgare pietaryrtti renfanaTaraxacum sp., sektio Erythrosperma mäkivoikukka sandmaskrosTaraxacum sp., sektio Ruderalia rikkavoikukat ogräsmaskrosorThalictrum flavum keltaängelmä ängsrutaTrientalis europaea metsätähti skogstjärnaTrifolium pratense puna-apila rödklöverTrifolium repens valkoapila vitklöverTriglochin maritima merisuolake havssältingTriglochin palustre hentosuolake kärrsältingTripleurospermum inodorum peltosaunio baldersbråTripleurospermum maritimum merisaunio kustbaldersbråTypha latifolia leveäosmankäämi bredkaveldunUrtica dioica nokkonen brännässlaUrticularia intermedia rimpivesiherne dybläddra, dyblåsörtVaccinium myrtillus mustikka blåbärVaccinium oxycoccos isokarpalo tranbärVaccinium uliginosum juolukka odonVaccinium vitis-idaea puolukka lingonValeriana sambucifolia ssp. salina merivirmajuuri strandvänderotVeronica chamaedrys nurmitädyke teveronikaVeronica longifolia rantatädyke strandveronikaVeronica officinalis rohtotädyke ärenprisViburnum opulus koiranheisi olvonVicia cracca hiirenvirna kråkvicker

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiViola arvensis pelto-orvokki åkerviolViola canina ssp. canina pikkuaho-orvokki ängsviolViola canina ssp. montana isoaho-orvokki norrlandsviolViola palustris suo-orvokki kärrviolViola tricolor keto-orvokki styvmorsviolViola x ruprechtiana viitaorvokki violhybridZannichellia palustris var. repens merihaura hårsärv

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTaulukko 2. LinnutEU-D1 = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä 1 mainittu lajiSV = vastuulajiNT = silmälläpidettävä lajiVU = vaarantunut lajiUhanalaisuusEU-D1Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiTetrao urogallus Metso tjäder NT/EU-D1 X ETetrao tetrix Teeri orre NT/EU-D1 X 1Tetrastes bonasia Pyy järpe EU-D1 1Podiceps cristatus Silkkiuikku skäggdopping 3Anser anser Merihanhi grågås EBranta leucopsis Valkoposkihanhi vitkindad gås EU-D1 1 - 4Cygnus olor Kyhmyjoutsen knölsvan 1Bucephala clangula Telkkä knipa X 3Mergus mergus Isokoskelo storskrake X 5Mergus serrator Tukkakoskelo småskrake X 2Anas penelope Haapana bläsand X 1Anas platyrhynchos Sinisorsa gräsand ei arv.Anas crecca Tavi kricka X 3Somateria mollissima Haahka ejder X ei arv.Aythya fuligula Tukkasotka vigg X 3Halietus albicilla Merikotka havsörn VU/EU-D1 EAccipiter nisus Varpushaukka sparvhök 1Falco subbuteo Nuolihaukka lärkfalk 1Charadrius hiaticula Tylli större strandpipare 1Charadrius dubius Pikkutylli mindre strandpipare 1Scolopax rusticola Lehtokurppa morkulla 2Gallinago gallinago Taivaanvuohi enkelbeckasin 1Actitis hypoleuca Rantasipi drillsnäppa X 4Tringa ochropus Metsäviklo skogssnäppa 1Haematopus ostralegus Meriharakka strandskata 2Grus grus Kurki trana EU-D1 1Larus canus Kalalokki fiskmås 6Larus marinus Merilokki havstrut 1Sterna hirundo Kalatiira fisktärna EU-D1 X 4Sterna paradisaea Lapintiira silvertärna EU-D1 11Columba oenas Uuttukyyhky skogsduva 1Columba palumbus Sepelkyyhky ringduva ei arv.Cuculus canorus Käki gök NT 1Caprimulgus europaeus Kehrääjä nattskärra NT/EU-D1 1Strix aluco Lehtopöllö kattuggla EBubo bubo Huuhkaja berguv EU-D1 X EPicoides tridactylata Pohjantikka tretåig hackspett NT/EU-D1 X ESVReviirit

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LUhanalaisuusEU-D1Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiDendrocopos major Käpytikka större hackspett 2Dendrocopos minor Pikkutikka mindre hackspett VU 1Dryocopus martius Palokärki spillkråka EU-D1 1Corvus corax Korppi korp ECorvus cornix Varis kråka 1Pica pica Harakka skata 1Garrulus glandarius Närhi nötskrika 1Parus major Talitiainen talgoxe ei arv.Parus caeruleus Sinitiainen blåmes ei arv.Parus cristatus Töyhtötiainen tofsmes 1Parus montanus Hömötiainen talltita 1Parus ater Kuusitiainen svartmes ei arv.Aegithalos caudatus Pyrstötiainen strjärtmes 2Hirundo rustica Haarapääsky ladusvala ei arv.Delichdon urbica Räystäspääsky hussvala ei arv.Acrocephalus scirpaceus Rytikerttunen rörsångare 6Acrocephalus schoenobanus Ruokokerttunen sävsångare ei arv.Hippolais icterina Kultarinta härmsångare 11Phylloscopus trochilus Pajulintu lövsångare ei arv.Phylloscopus collybita Tiltaltti gransångare VU 3Phylloscopus trochiloides Idänuunilintu lundsångare 4Phylloscopus sibilatrix Sirittäjä grönsångare 16Sylvia atricapilla Mustapääkerttu svarthätta 10Sylvia borin Lehtokerttu trädgårdssångare ei arv.Sylvia communis Pensaskerttu törnsångare ei arv.Sylvia curruca Hernekerttu ärtsångare ei arv.Regulus regulus Hippiäinen kungsfågel ei arv.Certhia familiaris Puukiipijä trädkrypare 3Troglodytes troglodytes Peukaloinen gärdsmyg 3Turdus merula Mustarastas koltrast ei arv.Turdus pilaris Räkättirastas björktrast ei arv.Turdus iliacus Punakylkirastas rödvingetrast ei arv.Turdus philomelos Laulurastas taltrast ei arv.Turdus viscivorus Kulorastas duppeltrast 1Prunella modularis Rautiainen järnsparv ei arv.Erithacus rubecula Punarinta rödhake ei arv.Phoenicurus phoenicurus Leppälintu rödstjärt X 1Oenanthe oenanthe Kivitasku stanskvätta NT 1Muscicapa striata Harmaasieppo grå flugsnappare ei arv.Ficedula hypoleuca Kirjosieppo svartvit flugsnappare ei arv.Ficedula parva Pikkusieppo mindre flugsnappare NT/EU-D1 1Motacilla alba Västäräkki sädesärla ei arv.Anthus trivialis Metsäkirvinen trädpiplärka ei arv.Fringilla coelebs Peippo bofink ei arv.Carduelis carduelis Tikli steglits 2SVReviirit

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LUhanalaisuusEU-D1Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiCarduelis chloris Viherpeippo grönfink ei arv.Carduelis spinus Vihervarpunen grönsiska ei arv.Carduelis flammea Urpiainen gråsiska 1Carpodachus erythrinus Punavarpunen rosenfink ei arv.Loxia pytyopsittacus Isokäpylintu större korsnäbb X 3Loxia curvirostra Pikkukäpylintu mindre korsnäbb ei arv.Pyrrhula pyrrhula Punatulkku domherre 1Emberiza citrinella Keltasirkku gulsparv ei arv.SVReviirit

Silvestris luontoselvitys oy Hangon Björkskär – luontoselvitys 2010 LIITETAULUKOT LTaulukko 3. PerhosetTieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimiThymelicus lineola lauhahiipijä liten tåtelsmygareOchlodes sylvanus piippopaksupää ängssmygarePieris napi lanttuperhonen rapsfjärilGonepteryx rhamni sitruunaperhonen citronfjärilLycaena virgaureae loistokultasiipi vitfläckig guldvingePlebejus argus kangassinisiipi ljungblåvingePlebejus idas ketosinisiipi hedblåvingeArgynnis aglaja orvokkihopeatäplä ängspärlemorfjärilBrenthis ino angervohopeatäplä älggräspärlemorfjärilBoloria selene niittyhopeatäplä brunfläckig pärlemorfjärilNymphalis urticae nokkosperhonen nässelfjärilPararge maera tummapapurikko vitgräsfjärilAphantopus hyperantus tesmaperhonen luktgräsfjärilHipparchia semele hietaheinäperhonen sandgräsfjäril

Luontoselvitys, Silvestris Oy (pdf) - Hanko

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?