Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2223 ja 2224EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2223 and 2224PRE-QUATERNARY ROCKSAimo TyrvainenAlavuden ja Kuortaneen kartta-alueidenkallioperaSummary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortanemap-sheet areasGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSGEOLOGICAL SURVEY OF FINLANDESPOO 1984

Tyrvainen, A . 1984 . Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera Summary :Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas . Suomengeologinen kartta 1 :100 000, Kallaoperdkarttoyen selitykset, 2223 Alavus ja 2224Kuortane . 34 pages, 13 figures and 5 tables .The northwestern part of the combined area of the Alavus and Kuortane mapsheets is covered by schists of the Southern Pohjanmaa schist zone, which belongs tothe Svecofennian schist belt . The rest of the area is covered by the plutonic rockcomplex of Central Finland . The schists are mainly mica schists, phyllites,graywackes, mica gneisses and veined gneisses . The schists identified as ''leptite''and "quartz- feldspar schist'' are orthogneisses and do not belong to the schistcomplex . The plutonic rock complex, which contains insignificant amount ofultramafic and mafic constituents, consists mainly of synorogenic quartz diorites .granodiorites, granites and pegmatites . Some of the granites, including all the aplitegranites in the Alavus area are younger and belong to the late-kinematic series .Metamorphism has taken place under conditions of amphibolite facies .The text is in Finnish with figures and table captions and a summary in English .Key words : Areal geology, explanatory text, bedrock, Precambrian, Alavus, Kuortane,Finland .Aimo Tyrvdinen, Geological Survey of Finland, SF-02150 Espoo 15, FinlandISBN 951-690-196- 4Helsinki 1984 . Valtion painatuskeskus

SISALLYSLUETTELO - CONI ENTSTutkimusvaiheet 5Kallioperan yleispiirteet 8Pintasyntyiset kivilajit 8Vulkaaniset kivilajit 8Kiilleliuskeet, kiillegneissit ja suonigneissit 11Kvartsiitti 15Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet 15Syvakivilajit 16Peridotiitit 16Gabrot ja dioriitit 17Kvartsigabrot 17Anortosiittinen dioriitti 18Kvartsi- ja granodioriitit 19Graniitit 25Pegmatiitit 26Tektoniikka)a stratigrafia 28Metamorfoosi 29Taloudelliset aiheet 30Retkeilykohteita 30Summary : Pre-Quaternary rocks of the Alavus and Kuortane map-sheet areas . . . 31General 31Supracrustal rocks 31Leptite and quartz-feldspar schists 32Plutonic rocks 32Tectonics and stratigraphy 34Metamorphism 35Economic prospects 35Kirjallisuutta - Literature 36

Kuva 2 . Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueet . A = pistelaskuanalyysin/kemiallisenanalyysin nro, B = valokuvan nro .Fig . 2 . Areas of the Alavus (2223) and Kuortane (2224) map-sheets . A = point-counter analysis/chemicalanalysis No ., B = fig . No .7

SKALLIOPERAN YLEISPIIRTEETAlavuden ja Kuortaneen kartta- alueella kohtaavat Keski-Suomen syvakivialue sekasuprakrustinen Pohjanmaan liuskealue . Syvakivialue kasittaa luoteiskulmaa lukuunottamatta koko Alavuden kartta-alueen (2223) seka viela noin puolet Kuortaneenkartta-alueesta (2224) . Muu osa kuuluu liuskealueeseen . Myos mainitusla syvakivialueellatavataan liuske-esiintymia ilmeisesti relikteina samasta suprakrustisesta Pohjanmaanliuske-kompleksista . Naista lienee kuitenkin luettava pois Alavuden kartta-alueella(2223) keltaisella merkityt ja merkkien selityksessa pintakivien joukkoon luetut''leptiitti'' ja kvartsimaasalpaliuske . Todennakoisesti ne eivat ole pintakivia vaankuuluvat ortogneisseihin .Vallitsevana kivilajina mainitussa suprakrustisessa ell pintasyntyisessa kompleksissaovat liuskeet, jotka koostumukseltaan vaihtelevat kiilleliuskeesta grauvakkaan . Esiintymisalueensareunaosissa seka erillisissa esiintymisissa syvakivialueen sisalla ne ovatvoimakkaasti migmatiittiutuneet ja muuttuneet kiillegneisseiksi .Vulkaanista alkuperaa olevia kivia, uraliittiporfyriittia, amfiboliittia ja sarvivalkegneissia,on kasiteltavilla alueilla verrattain niukasti .Pintasyntyiset kivet nayttavat olevan alueen vanhimpia kivia, ja niita breksioivatkaikkialla syvakivet . Niiden kerrostumispohjaa ei ole tavattu .Syvakivisarjan emaksisempia jasenia, peridotiittia, gabroa ja dioriittia, on vainvahaisina esiintymina . Ainakin osa naista on ymparistonsa kvartsi- ja granodioriittejavanhempia, mutta kvartsigabrot Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 )a 11) seka myoslahinna kvartsigabron luonteiset esiintymat Alavuden kartta-alueen (2223 07) etelaosassaSapsalammin ymparistonsa liittyvat valittomasti ymparistonsa kvartsidioriittiinsen emaksisempina osueina .Syvakivista vallitsevia ovat kvartsi- ja granodioriitit porfyyrisine muunnoksineen .Ne kaikki ovat tuttuja alueen etela- ja kaakkoispuolella aikaisemmin kartoitetuiltaKurun (Matisto 1961), Keuruun (Marmo 1963) ja Virtain (Marmo 1965) kartta-alueilta. Naita syvakivia nayttaa olevan ainakin kaksi ikaryhmaa, joista vanhemmassa onpaaasiassa kvartsidioriittia seka siihen laheisesti liittyvaa granodioriittia ja porfyyristagranodioriittia ja nuoremmassa paaasiassa granodioriittia . Nuoremman ikaryhmangranodioriittiin liittyy myos osa seudun graniiteista . Kaikki nama, samoin kuin paaosaseudun pegmatiiteista, kuuluvat synorogeeniseen syvakivisarjaan . Nuorempaan, myohaisorogeeniseensarjaan kuuluvat muutamat graniitit seka apliittigraniitit ja apliittijuonet.PINTASYNTYISET KIVILAJITVulkaaniset kivilajitVulkaanista kivilajeja on kasiteltavien karttalehtien alueella verrattain niukasti .Niiden esiintymat ovat enimmakseen hajanaisia ja pienia tai vain pienelta osaltaan

9kartta-alueelle ulottuvia . Huomattavin esiintyma on Kuortaneen kartta-alueen (2224)koilliskulmassa . Koostumukseltaan kivet ovat emaksisia, joskus intermediaarisia .Alavuden lehdella (2223) pienet vihrealla merkityt alueet ja valikerrokset ovatamfiboliittia tai sarvivalkegneissia . Paikoin niissa saattaa tavata merkkeja uraliittiporfyriittisestarakenteesta seka toisaalla taas tuffiittiseen alkuperaan viittaavasta kerroksellisuudesta. Paamineraalit oval sarvivalke ja plagioklaasi (An 30_ 50 ), joiden ohella onvaihtelevia maaria kvartsia ja biotiittia se ka joskus diopsidia . Alavuden lehden (2223)osalehdella 02 B kiillegneissin ymparoima ja kartan ulkopuolelle lanteen jatkuvavihrealla merkitty alue on sarvivalkegneissia . Juovaisuuden perusteella sen vol otaksuaolevan alkuperaltaan tuffia, jossa varsinkin sarvivalkkeen maara vaihtelee kerroksittain .Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 1, analvysi 1 . Aksessoreina esiintyy karbonaattia,titaniittia, opaakkia ja granaattia . Mikroskooppinen rakenne on kataklastinen .Plagioklaasiporfyriitiksi merkitty min ikaan kartan ulkopuolelle jatkuva esiintyma,jokasijaitsee edellisen sarvivalkegneissiesiintyman pohjoispuolella (03 A) onliuskeista amfiboliittia, jossa paikoin esiintyy harvassa porfyyrisia plagioklaasirakeita .Paikoin siina on myos uraliittiporfyriittia . Aitoa plagioklaasiporfyriittia tavataan vastakartta-alueen ulkopuolella taman jakson lansijatkeella .Kuortaneen lehden (2224) koilliskulmassa ainoassa huomattavassa vihrealla merkityssajaksossa (11, 12) lounaista osaa hallitsee uraliittiporfyriitti . Parhaiten sailyneissaosissaan kivi on hyvin heikosti suuntautunutta . Hienorakeisen (0 = 0 .05-0 .3 mm)perusmassan muodostavat sarvivalke ja plagioklaasi, jonka eri suuntiin asettuneet salottekevat rakenteesta ofiittisen . Uraliittirakeiden lapimitta on 1,5-3 mm . Mineraalikoostumuson esitetty taulukossa 1 (analyysi 2) seka kemiallinen koostumus taulukossa2 (analyysi 11) . Uraliittirakeissa tavataan joskus viela diopsidia . Aksessoreina esiintyyopaakkia, biotiittia ja titaniittia . Kohtalaisen hyvin sailyneen uraliittiporfyriitin ohellatavataan samalla alueella voimakkaasti deformoitunutta ja liuskeista kivilajia, jossa onviela nahtavissa huomattavasti venyneita uraliittirakeita . Kivilajin plagioklaasi (An,,)15 ) on voimakkaasti saussuriittiutunutta . Lisaksi kivessa on kvartsia seka muuttumistuloksenaepidoottia ja serisiittia .Jakson koillisosassa kivilaji on vaihtelevaa . Siella esiintyy viela uraliittiporfyriittiamutta sen ohella myos tufflittisia seka sellaisia muunnoksia, joissa on agglomeraattisiarakennepiirteita . Mineraalit ovat plagioklaasia (oligoklaasi- andesiini) ja sarvivalketta .Lisaksi on kvartsia ja biotiittia seka paikoin myos karbonaattia . Sarvivalke esiintyyusein 0,05-0,3 mm pitkien sAbjen muodostamina lyhdemaisina tai sateittaisinakimppuina . Paikoin on myos melkoista kiisupitoisuutta .Jakson koillisin osa on hienorakeista amfiboliittia, jonka parhaiten sailyneissakohdissa tavataan myos plagioklaasiporfyriittisti rakennesta . Saussuriittiutuneidenplagioklaasirakeiden (An40-45 ; 0 = 1,5-3 mm) ohella siina on sarvivalketta, biotiittiaja kvartsia seka muuttumistuloksena kloriittia ja aksessorina opaakkia . Alkuperaltaanedellisen kaltaista on myos viereinen kiilleliuskeen ymparoima esiintyma Rantakankaankohdalla . Samoilla tienoilla kiilleliuskeessa tavattavat valikerrokset, joissa onpaljon amfibolia, ovat tuffiittista alkuperaa . Muut pienet hajanaiset vihrealla merkityt2 408400892a

10.esiintymat Kuortaneen lehden (2224) osalehdilla 07, 11 ja 12 ovat uraliittiporfyriittiatai siita deformoitumalla syntynytta amfiboliittia .Kiilleliuskeen ymparoima pieni vihrea alue Kuortaneen lehden lansiosassa (222401 D) on karsikivea . Vallitsevana mineraalina on sarvivalke, jonka lisaksi esiintyydiopsidia, karbonaattia, paikoin plagioklaasia (An Ho 9o ) ja kvartsia . Aksessoreina onopaakkia, titaniittia, biotiittia ja vesuvianiittia .Karsikiven tapaista kivilajia ovat myos edellisen karsikiviesiintyman luoteispuolellasi)aitsevassa pienessa kvartsiittiesiintymassa (Kuortane 2224 02 A-C) vihrealla merkitytvalikerrokset . Paamineraalina on sarvivalke, jonka lisaksi on granaattia, opaakkia,kvartsia ja biotiittia .Paaasiassa kvartsi- ja granodioriittiin liittyvat amfrboliittisulkeumat molempienkarttalehtien alueilla ovat osaksi vulkaanista alkuperaa . Niissa saattaa tavata merkkejajoko uraliittiporfyriitti- tai tufflittirakenteesta . Osaksi ne kuitenkin lienevat kvartsigranodioriittikompleksiinliittyvia emaksisia varhaiserkaumia (ks . sivu 20)Taulukko 1 . Mineraalikoostumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueiden pintakivista sekakvartsi-maasalpaliuskeista . Maaritykset pistelaskumenetelmalla .Table 1, Mineralogical compositions of supracrustal rocks and quartz-feldspar schists in the map-sheet areasof Alavus (2223) and Kuortane (2224) . Point-counter analyses .3 . 4 . 5 . 6 . 8 . 10 .Kvartsi - Quartz 13 .9 0 .4 21 .8 24 .9 15 .3 48 .3 44 .6 41 .4 26 .0 30 .7Kalimaasalpa - Potash feldspar - 4 .1 3 .6 0 .5 25 .7 10 .2Plagioklaasi - Plagioclase 50 .8 31 .3 22 .5 28 .8 22 .9 23 .2 35 .0 43 .7 41 .8 50 .8(An) (30) (44) (28) (25) (30) (22) (30) (36) (30) (22)Muskoviitti - Muscovite - 14 .0 5 .1 16 .4 0 .4 0 .7Sarvivalke - Hornblende 22 .7 66 .7Biotiitti - Biotite 10 .8 41 .2 35 .6 44 .6 24 .3 18 .6 14 .4 5 .9 7 .6Aksessorit - Accessories 1 .8 1 .6 0 .5 1 .5 0 .8 0 .6 0 .3 0 .5 0 .2 0 .0100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0......1 . Sarviva'lkegneissi - Hornblende gneiss Timanttimaa, Peraseinajoki . 2223 02 B, x = 6940,00 . y =460,51 .2 . Uraluttiporfyriitti - Uralite porphyrite Kotaneva, Lehtimaki . 2224 11 B, x = 6969,75, y = 492,60 .3 . Kiilleliuske - Mica schist .4 . Kiilleliuske - Mica schist .Ruismaki, Kuortane . 2224 02 C, x = 6964,08, y = 467,80 .Tiistenjoki, Lapua . 2224 03 D, x = 6979,4, y = 466,45 . Kiilleliuske - Mica schist . Ruona, Kuortane . 2224 06 A, x = 6970,55, y = 474,95 .6 . Grauvakka - Greywacke. Nurkkaasneva, Kuortane . 2224 02 D, x = 6968,00, y = 466,30 .7 . Kiillegneissi - Mica gneiss Kuivaskyla, Alavus . 2223 06 A, x = 6943,40, y = 473,08 .S . Kiillegneissi - Mica gneiss Hakojarvi, Toysa . 2223 12 A, x = 6943,92, y = 493,30 .9 . Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist . Killinkoski, Virrat . 2223 10 C, x = 6920,02, y495,10 .10 . Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist Vuorimaki, Ahtari . 2223 11 A . x = 6934 .05, y494,50 .

1 1Kiilleliuskeet, kiillegneissitja suonigneissitAlavuden lehden (2223) etela- ja itaosan pienet hajanaiset sinisella rnerkityt alueetovat suurimmaksi osaksi taysin uudelleen kiteytynytta ja migmatiittiutunutta kiillegneissiaja suonigneissia, joissa paikoin on tavattavissa myos paremrnin sailynyttakiilleliusketta . Rapautumissedimenttista alkuperaa osoittavia runsasepidoottisia konkreetioitaon ainakin lehdella 04 C . Primaarista pienimittakaavaista kerrallisuuttatavataan lehdilla 12 A-C Hakojarven etelarannan niemessa . Kerttojen paksuudetovat 2-4 mm .Erilliset liuskejaksot Alavuden kartta-alueen (2223) luoteisosassa ja Kuortaneenkartta-alueen (2224) puolella seka suuren liuskealueen reunaosat ovat nun ikaangneissiytyneet ja migmatiittiutuneet (kuva 3) . Migrnatiittista kiillegneissia tavataanmyos suuren liuskealueen sisaosissa (kuva 4) .Paaosassa Kuortaneen lehden (2224) liuskealuetta seka koilliskulman erillisessaosassa (12) vuorottelevat vaihtelevan vahvuisina kerroksina kiilleliuske ja fylliittihieman karkeampirakeisen ja vkhemmkn kiilletta sisaltavan, lahinna grauvakkamaisenkiven kanssa (kuva 5) . Paikoin on myos heikkoja merkkeja virtakerroksista, joidenmukaan Kuortaneenjarven ymparistossa (2224 03, 05 ja 06) pohjan suunta olisiluoteessa . Tata ei ole kartalle merkitty ja virtakerrokset saattavat myos olla valeraken-Kuva 3 . SuonigneiFig . 3 . Vented gnei» .Rantatovsa, Alavus, 2223 09 B, x = 69,9,1, v 180,9 . valok .-Photo E . Lehto .

1 2Taulukko 2 . KemIallisia koosrumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueiden pntakrvistaseka ''leptiitista'' ja kvattsi-maasalpaliuskeisra . Maaritykset XRF- menetelmalla V . Hoffren_Table 2. Chemical compositions of supracrustal rocks as well as ' leptite'' and quartz-feld.sparscbi1tr in themap-sheet areas of Alavus (2223) and Kuortane (2224) . XRF-analyser determined by V . Hoffren .II . 12 . 1 14 . 15-SiO, 44 .95 55 .45 66 .11 64 .95 78 .60AI,O ; 13 .74 17 .86 15 .64 15 .11 12 .00Fe,O, 13 .96 9 .86 5 .58 6 .16 1 .37MgO 8 .19 4 .27 2 .57 2 .65 1 .15CaO 13 .82 1 .80 1 .45 3 .39 0 .44Na,O 0 .90 2 .52 3 .03 2 .28 2 .64K .O 1 .74 4 .39 3 . , 1 2 .79 4 .34MnO 0 .23 0 .08 0 .05 0 .08 0 .04TiO, 1 .05 0 .83 0 .77 0 .77 0 .15P 105 0 .13 0 .14 0 .13 0 .26 0 .0399 .71 97 .20 99 .05 98 .43 100 .60Q 0 .00 12 .10 27 .05 29 .71 43 .59or 10 .53 26 .85 22 .38 16 .81 25 .47ab 5 .34 22 .07 25 .96 19 .67 22 .18an 28 .99 8 .30 6 .42 15 .42 1 .97ne 1 .33C 6 .24 4 .34 2 .85 2 .22of fo 7 .84fa 5 .69en 11 .01 6 .48 6 .73 2 .84fs - 5 .62 1 .94 3 .11 0 .371(,.69 .83 69 .4514_75 15 .303 .59 2 .760 - 5 1 .191 .87 2 .113 .71-1 .413 .134 .620 .08 0 .090 .35 0 .310 .06 0 .1099 .40 99 .5226 .11 27 .3126 .27 27 .6231 .64 26 .798 .96 10 .260 .62 1 .451 .88 3 .001 .14 0 .92wedi en 9 .70fs 6 .39wo 16 .85mt 4 .99 5 .84 3 .61 3 .58 0 .9911 2 .04 1 .63 1 .48 1 .49 0 .28hmap 0 .32 0 .34 0 .31 0 .63 0 .07ccfern 53 .82 24 .44 13 .85 15 .53 4 .55Qu 19 .83 35 .88 44 .89 47 .78Or 66 .35 44 .00 29 .69 25 .40 27 .92Ab 100 33 .65 36 .17 34 .43 29 .72 24 .31Qu 17 .46 33 .06 36 .41 46 .77Or 25 .47 38 .73 27 .36 20 .60 27 .33Ab 11 .91 31 .84 31 .73 24 .10 23 .80An 100 64 .62 1 L97 7 .85 18 .89 2 .112 .57 1 .950 .67 0 .580 .14 0 .126 .40 6 .5731 .08 33 .4231 .27 33 .8037 .66 32 .7828 .08 29 .6928 .25 30 .0334 .03 29 .139 .64 1 1 .15..... .11 . Uraliittlporfyriirti - Uralite porphyrite Perakyla, Lehtimaki . 2224 12 C, x = 6970,28 . N = i95,4312 . Knlleliuske - Mica schist. Ruona, Kuortane . 2224 05 D, x = 6969,56, y = 47 5,2813 . Kitlleliuske - Mica schist . Salmi, Kuorrane 2224 06 A, x = 6973,10, v = 471,5014 . Kiillegneissi - Mica gneiss Kuivaskyla, Alavus . 2223 06 A, x = 6943,40, y = 473,0715 . Leptnrtl - Leptite Tunantttrnaa, Perasetnalokt . 2223 02 A, x = 6934,65, y = 462,0316 . Kvarrsi-maasalpahuske -- Quartz feldspar schist Killinkoski, Virrat . 2223 10 C, x = 6920,03,495,6517 . Kvartsi-maasalpaliuske - Quartz feldspar schist Vuortmaki, Ahtari 2223 11 C, x = 6932,86, y =495,32

1 3Kuva 4 . Suonigneissia . Laatta 12 cm .Fig . 4 . 1 :i grass. Jag 12 cm .Tampparmkyla, Lapua, 2224 06 B, x = 6979,9, y = 471,6 . Valok .-Photo E . Lehto .Kuva 5 . Grauvakkaa. Laatta 12 cm .Fig . 5 . Graywack- TWx 12 cm .Osala, Kuortane, 2224 06 D . x = 7956,5, v = 479,1 . Valok .-PhotoE . Lehto .

1 4Kuva 6 . Konkreetiovyohvkkeita kiilleliuskee _ Laatta 12 cm .Fig . G . Concretions as zones in mica schist . Tag 12 cm,Lansiranra, Kuortane, 2224 05 B . x = 7968,7, v = 471,6 . Valok .-Photo E . Lehto ..Kuva 7 . Konkiccuoita ja ''kink'' poimutusta kiilldiuskeessa . Laatta 12 cm .Fig . 7,hiss. Mica with concretions cod kink iuldr. Tag 12 cm .Lansiranta . Kuortanr . 2224 05 B, x = 7968,7, y = 471,6 .Valok . -Photo E- Lehtoteita . Runsaasti kalsiumia siskltavia konkreetioita esiintyy yleisesti, ja joskus ne ovatryhmittyneet kerroksellisuuden suuntaisiksi vyohykkeiksi (kuva 6) . Konkreetiot lienevatilmeisia jaannoksia runsaasti kalsiumia sisaltavista valikerroksista . Samojen konkreetioidenyhteydessa tavataan joskus myos virtakerroksellisuudelta nayttavka''kink''- poimurakennetta (kuva 7) . Suuremmista runsaasti kalsiumia siskltavistkvalikerroksista kertoo karsimuodostuma lehdellk 01 D (s . 9) .

1 5Muutamat kartalla mustaliuskeeksi merkityt tummat fylliittiset kerrokset sisaltavatkiisuja . Ne nakyvat myos aerosahkomagneettisilla kartoilla .Kiillegneissin raekoko on keskimaarin 0,3-1 mm . Tata suurempia ovat muutamatkvartsirakeet . Rakenne on granoblastinen . Paremmin sailyneessa kiilleliuskeessa onraekoko keskimaarin 0,05-0,3 mm . Tata kokoa suuremmat kvartsi- ja plagioklaasirakeet(0 = 0,5-1,5 mm) antavat rakenteelle usein klastisen leiman . Muuten rakenneyleensa on joko granoblastinen tai lepidoblastinen .Kvartsi, plagioklaasi (An 22 3~) ja biotiitti ovat kaikkialla lasna olevat paamineraalit. Kalimaasalpaa esiintyy vaihtelevia maaria, ja usein sita on vain aksessorina . Paikoinon vahan muskoviittia ja sarvivalketta . Granaattia on tavattu Alavuden kartta-alueella(2223, 02, 06) kiillegneississa . Aksessoreina on opaakkia, apatiittia, zirkonia, )oskusepidoottia ja turmaliinia . Plagioklaasissa tavataan serisiittiytymista ja biotiitissa vahankloriittiutumista . Mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1 (analyysit 3-8) jakemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 12-14)KvartsiittiKuortaneen kartta-alueella (2224 02 A-C) on pieni esiintyma kvartsiittia, jossa onkvartsin lisaksi vain aksessoreina opaakkia, hematiittia ja biotiittia . Kivi on paikoinraitainen ja siina on valikerrosten tai sulkeumien kaltaisina osueina karsikivea (s .9) .Kivi lienee ollut alkuaan juonikvartsia, joka on myohemmin ruhjoutunut jagranuloitunut liikunnoissa .Leptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeetLeptiitti ja kvartsimaasalpaliuskeet ovat kartalla merkkien selityksissa sijoitetutpintasyntyisten kivilajien ryhmaan . Myohemmin suoritetut tutkimukset ovat kuitenkinosoittaneet, etta ne todennakoisesti eivat siihen kuulu .Leptiitiksi nimitettya ja aikaisemmin happamaksi vulkaniitiksi oletettua ainesta onkeltaiseksi merkitty alue Alavuden lehden (2223) lansireunassa (02 A-B) . Kivi onsangen hienorakeista (0 = 0,05-0,3 mm), voimakkaasti liuskeista ja liuskeisuudensuunnassa juovaista . Mineraalit ovat kvartsi, plagioklaasi (An 20 _ 30 ), kalimaasalpa,muskoviitti ja biotiitti . Aksessoreina on opaakkia, epidoottia ja titaniittia . Kemiallinenkoostumus on esitetty taulukossa 2 (analyysi 15) .Todennakoisesti puheena oleva kivi on syntynyt ymparoivasta kvartsi- ja granodioriitistapitkalle menneen myloniittiutumisen tuotteena . Tahan viittaa se seikka, ettamuodostumasta kaakkoon (04, 07) jatkuvassa deformaatiovyohykkeessa tavataankaikkia deform aatioasteita muurilaastirakenteisesta kvartsi- ja granodioriitista ja silmagneissistamyloniittivyohykkeiden taydellisesti granuloituneeseen kiveen, joka asultaanja koostumukseltaan on aivan kyseisen ''leptiitin'' kaltaista . Kaikissa tapauksissaon kalimaasalvan maara myohemmassa vaiheessa kasvanut kalimetasomatoosin vaikutuksesta.

16Kuortaneen kartta-alueen (2224) kaakkoisosassa (07 D, 10 B )a 11 A), jossa 1 : 400000-mittakaavaisen kivilajikartan (B 3 Vaasa) mukaan pitaisi esiintya leptiittia, eikartoituksen yhteydessa tullut esille mitaan sen kaltaista taman kivilajin karttaanmerkitylla varsinaisella sijaintialueella . Sen sijaan hiukan sivussa siita, lehdella 11 A,kohdassa x = 6960,55, y = 490,65, on tavattavissa metamorfoituneessa )a ruhjoutuneessakvartsi-granodioriitista (ks . s . 24) valimassana hienorakeista ruskean pigmentinsamentamaa ainesta, joka ilmeisesti on paaasiassa epidoottia . Kivessa saattaa esiintyamyos lahinna epasaannollisten juonien kaltaisia osueita, jotka ovat paaasiassa mainittuahienorakeista ja pigmentin samentamaa massaa . Massa sisaltaa ymparoivastakivesta peraisin olevia murskaantuneita ja teravasarmaisia mineraali- ja kivensiruja .Variltaan tama kivi on vihertavanharmaata, ja mainitut mineraali- ja kivensirut saavatsen nayttamaan porfyyriselta .Alavuden lehdella (2223) kaikki muut keltaiset alat, paitsi taman luvun alussakasitelty, ovat kvartsimaasalpaliusketta . Juonina siina tavataan graniittia ja varsinkinapliittia . Koostumus on samankaltainen kuin edella kasitellyssa leptiitissa mutta rakeetovat suurempia, keskimaarin 0 = 0,3-1 mm .Kvartsimaasalpaliuskeen asu on gneissimainen ja usein kiharainen . Mikroskooppinenrakenne on granoblastinen ja uudelleenkiteytynyt, joskin jaannoksia aikaisemmastakataklastisesta rakenteesta tavataan . Mine raalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1(analyysit 9-10) seka kemiallisia koostumuksia taulukossa 2 (analyysit 16-17) .Aksessoreina esiintyy titaniittia, apatiittia ja opaakkia .Otaksuttavasti kaikki kyseiset liuskemuodostumat ovat kvartsi- tai granodioriitistasyntyneita ortogneisseja . Tahan viittaa muun muassa se, ettei kartoituksen yhteydessaeika myohemmin suoritetuissa tarkistuksissa ole tavattu yhtaan tapausta, jossa kvartsitaigranodioriitti breksioisi kvartsimaasalpaliusketta . Taman kivilajin suurimmassaesiintymassa Alavuden kartta-alueen (2223) itareunassa (10, 11) tavataan reliktinomaisinaosueina voimakkaasti deformoitunutta, mutta viela granodioriitiksi tunnettavaakivilajia . Myos muodostuman laheisyydessa on kvartsi- ja granodioriitti voimakkaastideformoitunutta ja vaihettuminen kivilajista toiseksi nayttaa olevan vahittaista .Vahemman deformoitumisen merkkeja on havaittavissa muodostuman ymparistossaolevissa gabropahkuissa. Ilmeisesti ne ovat olleet liikuntoja vastaan vastustuskykyisempia.SYVAKIVILAJITPeridotiititAlavuden kartta-alueen (2223) ainoat ultraemaksiset, peridotiitiksi merkityt kolmepienta pahkua lehdella 07 ovat oikeastaan horn blendiittia . Ne sisaltavat heikostivihreaa tai varitonta amfibolia, ruskeaa sarvivalketta, serpentiinia ja talkkia . Aksessoreinaon opaakkia, epidoottia ja karbonaattia . Ultraemaksista kivea, lahinna hornblen-

1 7diittia, esiintyy siella taalla gabropahkujen yhteydessa . Niinpa Alavuden lehden(2223) osalehdella 06 A Taikinalammen itapuolelle merkitty esiintyma on Haapalanmukaan (1966, s . 13) suuremmaksi osaksi horn blencluttia .Gabrot ja dioriititMyos gabroihin ja dioriitteihin kuuluvia kivia on kasiteltavilla karttalehdillaverrattain vahan . Koostumukseltaan ja varsinkin tummien mineraalien maaran osaltane useimmiten ovat gabron ja dioriitin rajamailla, vaikka joukossa, kuten edellamainitaan, saattaa olla myos horn blend iittisia osueita . Paaosa niista erottuu teravasti,vallitsevasta kvartsidioriitti- ja granodioriittiymparistostaan, ja kontaktihavainnotosoittavat niiden olevan ymparistoaan vanhempia, kuitenkin liuskeita nuorempia .Poikkeuksena tasty lienevat muutamat pienet, Alavuden kartta-alueen (2223) etelaosassalehdilli 04 ja 07 olevat gabrot, jotka koostumukseltaan kvartsigabroa lahenevinanayttavat liittyvan kvartsidioriittiin . Naiden vaihettuminen kivilajista toiseksi tapahtuuvahittain .Alavuden kartta-alueen (2223 03 D) luoteisosan suurin gabroesiintvma on selvastisuuntautunutta, lahinna metagabroa . Mikroskooppiselta rakenteeltaan kivi on granoblastinen. Sulkeumina snna on runsaasti kiillegneissia, juonina granodioriittia, granilttiaja pegmatiittia . Likimaarin edellisen kaltaisia, suuntautuneita seka runsaastisulkeuma- ja juoniainesta sisaltavia ovat useimmat pienet esiintymat Alavudenkartta-alueen (2223 03, 06) luoteis- ja Kuortaneen kartta-alueen (2224 04) lounaisosassa.Gabroesiintymat muualla Alavuden kartta- alueella (2223) ovat massamaisia taiheikosti suuntautuneita seka paikoin kapeissa vyohykkeissa voimakkaasti hiertyneita jamyloniittiutuneita . Mikroskooppinen rakenne on paremmin sailyneissa osissa hypidiomorfinen,ja joskus plagioklaasisisalot, pituudeltaan 2-4 mm, antavat sille ofiittisenluonteen . Deformoituneemmissa osissa rakenne on enemman tai vahemman kataklastinenEsimerkkina gabron mineraalikoostumuksesta on taulukossa 3 analyysi 18 jakemiallisesta koostumuksesta taulukossa 5 analyysi 33 . Lisaksi tavataan paikoinpyrokseenia . Kvartsia esiintyy vaihtelevia maaria, ja joskus koostumus laheneekvartsigabroa . Toisaalla taas vol tummia mineraaleja olla vahemman ja koostumusdioriittinen . Muuttumistuloksina tavataan kloriittia ja serisiittia . Paikoin on havaittavissasarvivalkkeen muuttumista biotiitiksi ja epidootiksi . Aksessoreina tavataanopaakkia, apatiittia, titaniittia, karbonaattia ja zirkonia .KvartsigabrotKuortaneen kartta- alueen itaosassa (2224 10 ja 11) sijaitsevat kvartsigabrot liittyvatvalittomasti ilman erottavia kontakteja kvartsidioriittiin, josta ne erottuvat vainkoostumukseltaan - niissa on enemman tummia mineraaleja, sarvivalketta jabiotiittia . Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 4 (analyysi 28) .408400892a

1 8Anortosiittinen dioriittiAnortosiittinen dioriitti Kuortaneen kartta-alueen etelaosassa Rantatoysanjarvenkoillispuolella (2224 07 A) liittyy, ilmeisesti samoin kuin edelliset laheisesti ymparoivaankvartsidioriittiin . Sita lavistaa kuitenkin nuorempaan ikaryhmaan kuuluvagranodioriitti . Mineraalikoostumus on esitetty taulukossa 4 (analyysi 29) . Kvartsilienee ainakin osaksi sekundaarista . Sita esiintyy kivessa myos suurempina juonina .Rakenteelle on tyypillista plagioklaasin esiintyminen pyoreahkoina 5-10 mm :nlapimittaisina rakeina, joiden valitiloja muut mineraalit, myos plagioklaasi, tayttavathienompirakeisena massana ...Taulukko 3 . Syvakivien mineraalikoostumuksia Alavuden (2223) kartta-alueelta . Maaritykset pistelaskumenrelmallaTable 3 . Mineralogical compositions of plutonic rocks in the map-sheet area of Alavus (222_3) Pointcounteranalyses .18 . 19 . 20 . 21 . 22 . 23 . 24 . 25 . 26 . 27 .Kvartsi -- Quartz . 24 .2 25 .1 19 .2 23 .8 35 .8 30 .7 26 .0 33 .7 36 .5Kalimaasalpa - Potash feldspar - 2 .3 0 .9 16 .6 13 .5 12 .8 29 .4 43 .5 38 .4 30 .5Plagioklaasi - Plagioclase 51 .1 60 .8 57 .4 46 .7 51 .7 41 .5 32 .5 24 .6 25 .0 28 .1(An) (50) (36) (33) (33) (30) (32) (25) (23) (25) (20)Sarvivalke - Hornblende 40 .1 7 .5 2 .5 3 .5 2 .6Biotiitti - Biotite 5 .2 12 .0 8 .6 14 .2 5 .6 6 .4 6 .6 5- 1 2 .1 4 .4Epidootu - Epidote 1 .2Karbonaaui - Carbonate 1 .3Aksessorit - Accessories 1 .1 0 .7 0 .5 0 .8 1 .9 0 .9 0 .8 0 .8 0 .8 0 .5100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .0. .. .. .18 . Gabro -- Gabbro Holkonkyla, Tovsa . 11 D, x = 6939,40, v = 496,3519 . Kvartsidioriitu - Quartz diorite Lassinneva, Peraseinaloki . 02 A, x = 6930,25, y = 480,3020 . Kvartsidioriirti - Quartz diorite Hanhilamp . Virrat . 07 C, x = 6922,00, v = 485,7021 .22 .23 .24 .Granodionitti - Granodionte . Rantatovsa, Alavus . 09 C, x = 6947,66, v = 482 .50 .Granodiorutn - Granodiorite . Lamminahonpera . Ahtari- 12 C, x = 6944,14, y = 499,36 .Granodionrzu - Granodiorue . Killinkoski, Virrat . 10 A, x = 6923,10, v = 493,55 .Granodonim - Granodionte . Sulkavankvla, Alavus . 0-4 D, x = 6925,15, v = 47 ; .14 .25 . Granutu - Granite . Salonkyla, Alavus . 08 D, x = 6936 .54 . v = 488 .28 .26 . Porfvyrinen graniitti - Porphyritic granite . Edesjarvenkvla, Alavus . 05 D, x = 6935 .14 . v = 477 .15 .27 . Aphntigraniitti - Aphte granite . Ritarinpera, Alavus . 05 C, x = 6930 .75 . y = 479 .22 .

19Taulukko 4 . Syvakivien mineraalikoostumuksia Kuortaneen (2224) kartta-alueelta . Maaritykset pistelaskumenetelmalla.Table 4 . Mineralogical compositions of plutonic rocks in the map-sheet area of Kuortane (2224) .Point-counter analyses .28 . 29 . 30 . 31, 32 .Kvartsi - Quartz 16 .7 13 .1 26 .5 24 .8 27 .6Kalimaasalpa -- Potash feldspar 4 .3 5 .8 1 .6 17 .1Plagioklaasi - Plagioclase 46 .9 78 .4 46 .9 60 .6 46 .1(An) (35) (30) (30) (37) (30)Sarvivalke - Hornblende 15 .4 2 .5 6 .3Bietiitti - Biotite 15 .6 5 .9 13 .8 12 .3 8 .6Aksessorit - Accessories 1 .1 0 .1 0 .7 0 .7 0 .6100 .0 100 .0 100 .0 100 .0 100 .028 . Kvartsigabro -- artz gabbro . Suutala, Toysa . 10 D, x = 6958,00, y = 497,10 .29 . Anortosiittinen dioriitti - Anorthositic diorite . 07 A, x = 6953 .35, v = 483,43 .30 . Kvartsidiorutti - Quartz diorite . Leppalankyla, Kuortane . 08 A, x = 6963 .65, y = 482,80 .31 . Kvartsidioriitti - Quartz diorite . Lantiskvl8, Toysa . 07 C, x = 6953,81, y = 489,47 .32 . Granodionan -- Granodionte . Sarvmeva, Kuortane . 07 B, x = 6958,59, v = 480,84 .Kvartsi- ja granodioriititKvartsidioriitti on molemplen kartta-alueiden yleisin syvakivi .Siihen liittyy laheisestimyos paaosa alueen seka tasarakeisista etta ennen kaikkea porfyyrisista granodioriiteista. Koska vaihettuminen kvartsidioriitista granodioriitikst on vahittainen,naiden erottaminen toisistaan kentalla on hvvin vaikeaa . Siksi Alavuden lehdella(2223) kvartsi- ja granodioriitin rajojen paikkansapitavyys on sangen epavarmaa, jasiksi kirjoittaja myos Kuortaneen lehdella (2224) katsoi aiheelliseksi olla merkitsemattakvartsidioriittia omalla tunnuksellaan . Paikoin esiintyy myos kvartsidioriittia selvastinuorempaa seka tasarakeista etta porfyyrista granodioriittia .

2 0Taulukko 5 . Syvakivien kemiallisia koostumuksia Alavuden (2223) ja Kuortaneen (2224) kartta-alueilta_Maaritvkset XRF-menetclmalla V . HoffrenTable 5 . Chemical compositions of plutonic rocks in the map-sheet areas o) Alaiuu (2223) and Kuoriane(2224) . XRF- analyses determined b) V. Hotfren .33 . Gabro - Gabbro . Holkonkvla, Tiitsa . 2223 11 D, x = 6)39,-40, y = 496,35 .34 . Kvartsidionito -- Quartz diorite . Leppalankyla, Kuortane . 2224 08 A, x = 6963,65 . y = 782,80 .35 . Granodioriitti Gran .a; ante . Rantauivsa, Alavus . 2223 09 C . x = 6947 .66 . y = -182,50 .36 . Granodioriitti - Gram, iris,' ; . Lamminahonpera, Ahtari . 2223 12 C, x - 69+1, 14 . ) = 437 . Granod)oriuu -- Gra 0 : rite . Sulkavankyla, Alavus . 2223 04 C, x - 6925 .15, +77,14 .38 . Granutti - Granite . Salonkyla, Alavus . 2223 08 D . x = 6936, •4 5, v = 488,30 .i a . 15 ~O~SiO, 50 .69 66 .76 66 .23 60 .15 71 .47 79 . 2 'AI,O, 17 .59 15 .41 15 .16 18 .13 I i .35 12 2 0Fc,0, 6 .65 5 .32 5 .07 5 .3 , 2 . 14 2 .53MgO 7 .99 2 .23 1.87 2 .31 0 .82 0 .59Ca0 11 .31 3 .88 3 .39 4 .46 1 .65 1 .1'Na,O 3 .08 3 .60 3 .39 4 .48 3,10 3 .02K,O 0 .92 2 .63 3 .31 3 .7 5_24 4 .81Mn0 0 .11 0 .09 0 .08 0 .09 0_04 0 .04TiO . 0 .67 0 .53 0 .-15 0 .81 0 .31 0 .21P,(), 0_16 0 .13 0 .13 0 .24 0 .10 0 .0499 . 1 100 .61 99 .08 ) ( ), - 9 99 .52 99 .40(~ 0 .00 22 .75 22 .85 6 66 28 .55 36 .08or 5 .51 15 .50 19 .81 22 .3`) 31_16 28 .23ab 26 .41 30 .38 20 .01 38 .10 26 .40 25 .38an 31 .88 18 .16 16 .1', 18 .32 ' .58 5 .49neC 0 .1"5 0 82of fo 8 02fa2 .'8en 1 .75 5 .49 1 .72 5 .16 2 .06 1,46fs 0 .55 3 .55 2 .41 1 .19 1 . 443WOd) en 6 .97 0 .05 0 .62Is 2 .19 0 .03 0 .29WO 9 .99 0 .08 0 .98 0 .01rnt 2 .26 2 .52 2 .5-4 2 .94 1.42 1 .43it 1 .29 1 .00 0 .87 1 .55 0 .59 0 .40hmap 0 .38 0 .31 0 .31 0 .57 0 .24 0 .09ccfem 36 .18 13 .21 11 .98 14 .52 5 .50 4 .82Qu 33 .15 31 .87 9 .92 33 .16 40 .23Or 17 .26 22 .58 27 .62 33 .34 36 .19 31 .48Ab 100 82 .74 44 .27 40 .51 56 .74 30 .66 28 .30Qu 26 .21 26 .00 1 .79 30 .47 37 .91Or 8 .64 17 .86 22 .54 26 .20 33 .26 29 .66Ab 41 .40 35 .00 33 .05 44 .58 28 .18 26 .67An 100 49 .97 20 .92 18 .40 21 .43 8 .09 5 .77

2 1Kuva 8 . Kvartsidioriittia . Laatta 12 cm .Fig. 8. Quartz diorite . Tag 12 cm .Lehtimaki, 2224 11 D, x = 6966,3, y = 498,8 .Valok .-Photo E . Lehto .Tyypillisin kvartsidioriitti on asultaan enimmakseen heikosti suuntautunutta, useinjossain maarin gneissirakenteista (kuva 8) . Vari vaihtelee harmaasta tummanharmaaseen. Mineraalikoostumuksista ovat esimerkkein i taulukon 3 analyysit 19-20 jataulukon 4 analyysit 30-31 seka kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5 analyysi 34 .Aksessoreina esiintyy opaakkia, epidoottia, titaniittia, apatiittia ja zirkonia . Plagioklaasinkeskimkdrainen koostumus on An 33 . Tavallisesti se on voimakkaasti vyohykkeellista. Se on myos jossain maarin omamuotoista kiven rakenteen ollessa muutenblastohypidiomorfinen .Kvartsidioriitille ja myos siihen liittyvalle granodioriitille ovat tunnusomaisiapaikoin runsaslukuisina esiintyvat emaksiset sulkeumat (kuva 9) . Lapimitaltaan neovat muutamasta senttimetrista muutamaan desimetriin ja muodoltaan enimmakseensoikeahkoja tai linssimaisia . Ne ovat hienohkorakeista, suuntautunutta ainesta .Koostumukseltaan ne jossain maarin muistuttavat ympkroivia kvartsi- ja granodioriitteja. Ne sisaltavat kuitenkin enemman tummia mineraaleja, varsinkin sarvivklketta .Otaksuttavasti ne ovat samanlaisia emaksisia varhaiserkaumia, joista A . Matistomainitsee esimerkiksi Valkeakosken kartta-alueen (1976, 20-21) kvartsi- ja granodioriittienyhteydessa .

2 2Kuva 9 . Emaksis . ., sulkeumia kvartsidioriitissa .Fig . 9 . Quartz diorite with basic inclusions .Juurakonpera, Alavus, 2223 08 C, x = 6931,0, y = 489,5 .Valok .-Photo E . Lehro .Kuva 10 . Porfyyrista granodioriittia .Fig . 10 . Porphyritic granodiorite .Suutala, Toysa, 2224 10 D . x = 7957,55, y = 495,25 .Valok .-Photo E . Lehro .

2 3Kuva 11 . Ruhjevyohyke, jossa runsaasti kalimaasalpaporfyroblasteja .Fig . 11 . Shear zone containing an abundance of feldspar porphyroblasts .Holkonkyl3 . Toysa, 2223 12 A, x = 6941,09, y = 490,06 .Valok .-Photo V . Suominen .Kvartsidioriittiin laheisesti liittyva granodioriitti on yleensa deformoituneempaa jasuuntautuneempaa kuin kvartsidioriitti . Vari on vaaleahko, hiukan punaiseen vivahtava. Mikroskooppinen rakenne on jossain maarin kataklastinen . Kalimaasalpa tayttaamuiden mineraalien valitiloja tai muodostaa porfyroblasteja, joiden lapimitta yltaa 3cm :iin saakka (kuva 10) . Paikoin tavataan kapeita, liuskeisuuden suunnasta poikkeaviasiirros- ja ruhjevyohykkeita, jotka sisaltavat runsaasti kalimaasalpaporfyroblasteja .Tkllaisesta esimerkkina on kuva 11 Alavuden kartta-alueen koillisosasta (2223 12 A)graniittimassiivin laheisyydessa . Koostumukseltaan tama juonen nakoinen muodostuma(juoni se ei missaan tapauksessa o1e) eroaa ymparistostaan vain suuremmankalimaasalpamaaran puolesta .Mineraalikoostumuksesta ovat esimerkkeina taulukon 3 analyysit 21-23 ja kemiallisestakoostumuksestaan taulukon 5 analyysit 35-37 . Kvartsidioriittiin verrattunagranodioriitissa on olennaista suurempi kalimaasalpamaara seka pienempi tummienmineraalien osuus . Plagioklaasin keskimaarainen koostumus on An 31 , ja sen rakeetovat usein keskeltk voimakkaasti saussuriittiutuneita . Aksessorit ovat samoja kuinkvartsidioriitissakin .Tahan ryhmaan kuuluvat kaikki porfyyriset granodioriitit, lukuun ottamattaKuortaneen kartta- alueen pohjoisreunassa(2224 09) olevaa granodioriittia seka osaaporfyyrigranodioriitista Alavuden kartta-alueen keskiosassa Edesjarvenkylan kohdalla(2223 05 D) sijaitsevan graniitin laheisyydessa .

2 4Kuva 12 . Nuorempaa porfyvrista granodioriittia .Fzg . 12 . Younger porphyrztu grJno-orate .Alaiarvi, 2224 06 D, x = 69 -- . - ,Valok .-Photo E . Lehro .Viimeksi mainituista granodioriiteista edellinen (2224 09, kuva 12) laheneekoostumukseltaan graniittia ja sisaltaa melkoisen runsaasti kalimaasalpaa . Muutmineraalit ovat plagioklaasi (An,,), kvartsi, biotiitti, kloriitti ja muskoviitti . Suoranaisiakontaktihavaintoja ei ole, mutta otaksuttavasti granodioriitti nuorempana erottuuteravasti kvartsidioriitista . Tahan viittaa kivilajien selva koostumusero verrattainlahekkain olevissa paljastumissa . Siirryttaessa pohjoiseen kartan ulkopuolelle koostumusmuuttuu graniittiseksi (Pipping 1979) .Alavuden kartta-alueen keskiosassa (2223 05 D) sijaitsevan graniittipahkun lansipuolellaesiintyy rajoitetulla alalla nuorempaa porfyyrigranodioriittia, joka Iavistaasiihen rajoittuvaa kvartsidioriittia ja toisaalla ilmeisesti vahittain vaihtuu porfyyrigraniitiksi. Porfyyrigraniitti puolestaan lavistaa toisaalla ymparistonsa kvartsi- ja granodioriittia,joita se sisaltaa myos sulkeumina . Ulkonaoltaan tama porfyyrigranodioriittieroaa hyvin vahan vanhemmasta, kvartsidioriittiin liittyvasta tyypista, minka vuoksiniiden erottaminen kentalla on hyvin vaikeaa . Kuitenkin se nayttaa olevan jossainmiarin vihemman deformoitunutta samalla, kun sen mikroskooppinen rakenne ongranoblastinen ilman kataklastisia piirteita . Plagioklaasin koostumus on An io jatummana mineraalina on yksinornaan biotiittia .Nuorempaa tasarakeista granodioriittia tavataan pienina hajanaisina esiintyminasiella tlalla . Naiden granodioriittien nahdddn lavistavan ainakin kvartsidioriittia sekasiihen liittyvaa granodioriittia . Yleensa kivi on heikosti suuntautunutta, ja rakeet ovat

2 5vahan pienempia kuin edellisissa granodioriiteissa (0 = 1-3 mm) . Mikroskooppinenrakenne on granoblastinen . Mineraalikoostumuksesta esimerkkina ovat taulukon 3analyysi • 2 4 ja taulukon 4 analyysi 32 seka kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5analyysi 37 . Plagioklaasin anortiittipitoisuus on keskimaarin vahan pienempi (An zs )kuin edellisissa granodioriiteissa ja tumrnana mineraalina on yksinomaan biotiittia .Aksessoreina esiintyy muskoviittia, apatiittia ja zirkonia .Kvartsi- ja granodioriittien yhteydessa lienee viela syyta mainita niista ilmeisestimetamorfoosin kautta syntynyt, lahinna kai unakiitiksi luokiteltava kivi, jota ei oleerikseen kartoille merkitty . Sita on ainakin yhdessa paikassa Kuortaneen kartta-alueella(2224 10 A) kohdassa x = 6960,55, Y = 490,65 . Sell mineraalit oval albiitti,kalimaasalpa, kvartsi, epidootti ja kloriitti seka aksessorina opaakki . Maasylvyt javarsinkin epidootti ovat ruskean pigmentin varittamiy . Mikroskooppinen rakenne onvoimakkaasti kataklastinen . Murskaantuneessa kivessa on valimassana hienorakeista,ruskean pigmentin samentamaa massaa, joka ilrneisesti paaasiassa on epidoottia . Tamatyytemassa saattaa esiintyy myos yhtenaisempina, lahinna juonimaisina muodostumina(ks . myos sivu 15) .GraniititTasarakeiset ja porfyyrigraniitit Alavuden kartta-alueella (2223) seka vahaisetesiintymat Kuortaneen kartta-alueen (2224) itaosassa erottuvat teravasti kvartsi- jagranodioriittisesta ymparistostaan nuorempina . Joissakin tapauksissa, kuten sivulla 23on inainittu, saattaa niihin liitrya nuorernpaa granodioriittia . Usein muiden graniittienyhteydessa esiintyva apliittigraniitti nayttaa lyvistavan naita ja on siren kaikkeinnuorin .Suurin graniittipahkuista joka sijaitsee Alavuden kartta-alueen keskiosasta koilliseen,(2223 08) on suureksi osaksi porfyyrista, mutta osittain se voidaan katsoa tasa- jakarkeahkorakeiseksi graniitiksi . Sulkeumina siiny on ympariston kvartsidioriittia jagranodioriittia . Tama graniitti on paaasiassa massamaista ja vyriltaan punertavaa .Porfyyrisessa kivessa kalimaasalpa muodostaa 2-4 cm :n lapimittaisia hajarakeita .Tasarakeisemmissa osissa ne ovat vahan pienempia (1-2 cm) . Mineraalikoostumuksestaon esimerkkina taulukon 3 analyysi 25 ja kemiallisesta koostumuksesta taulukon 5analyysi • 3 8 . Plagioklaasin keskimyar linen koostumus on An ,, . Aksessoreina tavataanapatiittia, titaniittia, karbonaattia, fluorisalpya ja zirkonia . Ilmeisesti tama graniittimassiivi• o n ainoa huomattavampi muodostuma, joka yhdessa apliittigraniittien kanssakuuluu nuorempaan ell myohaisorogeeniseen eruptiivisarjaan .Edesjarvenkylan kohdalla Alavuden kartta-alueen keskiosassa massiivi on paaasiassaporfyyrigraniittia . Graniittialueen pohjois- ja itareunalla raja ymparoivaan kvartsidioriittiinon selva . Lansi- ja lounaissivulla sen sijaan graniittiin liittyy mahdollisestimuuta kvartsi- ja granodioriittiymparistoa nuorernpaa granodioriittia, joksi graniittivaihettuu vyhittain . Myos graniitin sisalla koostumus paikoin lahenee granodioriittia .

2 6Etelassa saman graniittialueen piiriin kuuluva hienorakeinen apliittigraniitti lavistaaporfyyrigraniittia . Itse porfyyrigraniitti on suuntautunutta . Vari on enimmakseenvaaleanharmaa . Kalimaasalpa esiintyy 0,5-1,5 cm :n lapimittaisina rakeina hienorakeisessaperusmassassa . Rakenne on enimmakseen granoblastinen, mutta myos muurilaastirakennettaesiintyy . Mineraalikoostumus on esitetty taulukon 3 analyysissa 26 .Aksessoreina esiintyy epidoottia, titaniittia, apatiittia ja zirkonia .Samanlaista porfyyrigraniittia tavataan Alavuden kartta-alueella edellisesta esiintymastakaakkoon (2223 05 C) myos toisessa graniittimuodostumassa, jossa apliittigraniittilavistaa sita .Porfyyrigraniittia on Alavuden kartta-alueen (2223) etelareunassa (01 C, 04 A)paaosaltaan kartan ulkopuolelle sijoittuvan muodostuman jatkeena . Tama kivi onmelko voimakkaasti deformoitunutta, ja muurilaastirakennetta esiintyy runsaasti .Plagioklaasi (An 22_21) on voimakkaasti saussuriittiutunutta .Pienet graniittipahkut Alavuden kartta-alueen (2223) ita- la etelaosassa, sekavahaiset ja harvat esiintymat Kuortaneen kartta-alueen (2224) kaakkoisosassa (07, 10,11) ovat jossain maarin suuntautunutta keski- ja tasarakeista (0 = 2-6 mm)graniittia . Kalimaasalvalla on joskus kuitenkin taipumus esiintya ymparistoaan vahansuurempina hajarakeina, jolloin kivi lahenee porfyyrista tyyppia . Plagioklaasin keskimaarainenkoostumus on An 24 . Tummana mineraalina esiintyy biotiittia, senmuuttumistuloksena kloriittia ja vain harvoin sarvivalketta . Muurilaastirakenne onsangen yleista .Apliittigraniitiksi kartalle merkitty kivi lavistaa kaikkia edella mainittuja graniittejaesiintyessaan niiden kanssa yhdessa . Se lavistaa myos pegmatiitteja . Karttaan merkittyjenesiintymien lisaksi apliittista graniittia tavataan kaikkialla vaihtelevan suuruisinajuonina .Kivi on massamaista tai heikosti suuntautunutta ja hienohkorakeista (0 = 0,5-2mm) . Vari on yleensa vaaleanpunertava . Mikroskooppinen rakenne on enimmakseengranoblastinen . Kvartsi, kalimaasalpa )a plagioklaasi ovat paamineraalit . Biotiittia,kloriittia ja muskoviittia esiintyy vaihtelevia maaria . Mineraalikoostumuksesta onesimerkkina taulukon 3 analyysi 27 . Aksessoreina eslintyy epidoottia, apatiittia jazirkonia .PegmatiititSuurimmissa kartoille merkityissa pegmatiittiesiintymissa (Kuortane 2224 02 )a 03)on pohjana hienohkorakeinen (0 = 0,5-2 mm) muskoviittigraniitti, jossa raesuuruudeltaanvaihteleva pegmatiittiaines esiintyy pahkuina tai saannottomina juonimaisinaosueina . Kivi on paaasiassa kauttaaltaan massamaista, ja lehden 02 pegmatiittimassiiviinmerkityt liuskeisuudet ovat sulkeumina esiintyvissa, usein haamumaisissakiillegneisseissa . Seka graniitin etta pegmatiitin paamineraalit ovat kalimaasalpa,albiittinen plagioklaasi, kvartsi ja muskoviitti . Lisaksi on vaihtelevia maaria biotiittia ja

2 7Kuva 13 . Pegmatutu jossa muskoviittia viuhkamaisina yhteenkasvettumina kvartsin kanssa . Laatta 12 cm .Fig . 13 . Pegmata-e with fanshaped quartz -rnuscovue aggregates . Tag 12 cm .Mustasalo, Kuortane, 2224 06 B, x = 7978,1, y = 473 .5 .Valok .-Photo E . Lehto .kloriittia seka aksessoreina opaakkia ja apatiittia . Muskoviitti esiintyy usein lyhdemaisinatai viuhkamaisina yhteenkasvettumina kvartsin kanssa (kuva 13) .Samankaltaisia ovat myos pienehkot pegmatiittipahkut lehdilla (Kuortane 2224)02, 03, 05 ja 06 .Peraseinajoen - Alavuden pegmatiitteja on tutkinut Ilmari Haapala (1966), jatassa kasiteltavien karttalehtien alueilla hanen tutkimusalueensa kasittai (Alavus 2223)lehdet 03 ja 06, osia lehdista 02 ja 05 seka (Kuortane 2224) 01 ja 04 . Samaanalueeseen sisaltyy myos Kaarlo (Kalle) Neuvosen (1960) laatima esitys Kaatialanpegmatiitista (Kuortane 2224 04 A) .Haapalan mukaan pegmatiitin yleisin esiintymismuoto ovat juonet joskin sitaesiintyy myos linsseina ja fakoliitteina . Tassa kasiteltaville kartoille on juonistamerkitty (= "leikkaavia pegmatiittijuonia'') vain suurimmat (leveys yli 5 m), kuntaas sangen runsaslukuisia pienempia juonia edustavat luiromaiset juonimerkinnat .Samanlaisia juonia on myos muualla kartta-alueella, varsinkin lehdilla (Alavus 2223)04, 07 ja 08 .Edelleen Haapalan mukaan pegmatiitit oval graniittipegmatiitteja, joiden paamineraaleinaoval mikrokliini, plagioklaasi (albiitista andesiiniin), kvartsi ja kiilteet .Usein esiintyy myos mustaa turmaliinia . Aksessoreina esiintyy apatiittia ja granaattia .Paikoin esiintyy beryllia ja kolumbiittia, muutamin paikoin Li- mineraaleja ja

2 8kassiteriittia seka viela joissakin tapauksissa harvinaisten maametallien fosfaatteja .Monissa pegmatiittijuonissa on havaittavissa vyohykkeellisyytta, joka ilmenee mineraalikoostumuksenja raesuuruuden vaihteluna .Kasiteltavan alueen pegmatiittien katsotaan (Saksela 1935, Haapala 1966) ainakinsuurimmaksi osaksi liittyvan geneettisesti seudun kvartsi- ja granodioriittikompleksiin .TEKTONIIKKA JA STRATIGRAFIA.Vesistojen ja jokiuomien kulusta on molemmilla karttalehdilla todettavissa kaksisuuntaa . Ne lienevat kaikkein myohaisimpien lohkoliikuntojen aiheuttamia ruhjesuuntia,vaikka myos varhaisemmilla tektonisilla toiminnoilla saattaa olla valillinenvaikutus niiden syntyyn . Toinen naista suunnista on keskimaarin 330°, josta poikkeamiamolempiin suuntiin on 10-15', seka toinen keskimaarin 40' . Jalkimmainensuunta on epaselvasti esiintyva, vaikka esimerkiksi Alavuden kartta-alueella (2223 10)sita edustaa vesistoreitti Ita-Peranteesta alas Killinkoskelle, josta ruhje jatkuu Virtain(2214) kartta-alueella Toisvedelle (Marmo 1965) seka toisaalla koilliseen Ahtarin(2241) kartta-alueelle . Kuortaneen kartta-alueella (2224 05, 06) Kuortaneenjarvenmuoto ilmentanee hyvin molempia suuntia .Edella mainitun Virtain kartta-alueen poikki kulkeva voimakas siirros- ja ruhjevyohyke,joka noudattaa Toisveden lantisen rantaviivan suuntaa (Marmo 1965, s . 52),hajaantuu tavallaan kahteen haaraan Toisveden pohjoispaan kohdalla (07 A) Alavudenlehden (2223) alueelle tullessaan . Yksi haara suuntautuu enemman lanteen(suunta n . 305°) jatkuen lehden lansireunassa esiintyvan "leptiitin" kohdalle (02 B) .Leimaa-antavia taman vyohykkeen kivilajeille ovat kapeat, hienorakeiset myloniittiraidatja yleensa voimakkaasti kataklastinen rakenne .Toinen haara suuntautuu kohti pohjoisluodetta (suunta n . 340°) Sapsalammin,Pyylammin ja Edesjarven kautta Kuivasjarvelle ja siita edelleen Kuotesjarvelle sekaSaarijarvelle (2224 04 B) ja haipyy vahitellen liuskealueen keskelle . Tama vyohyke eikoko matkallaan ole mitenkaan terava ja selvapiirteinen, eika siina nay merkkejavoimakkaista liikunnoista, siirroksista ja ruhjeista . Olennaista sille kuitenkin on, ettaliuskeisuuden kulku sen lansipuolella on paaasiassa kaakkoisluoteinen, kun taasitapuolella vallitsevana on lounais-koillinen suunta .Riippumatta edella mainituista liuskeisuuden suunnan alueellisista eroista ovatvenyma- ja poimuakselisuunnat molempien karttalehtien alueilla valtaosaltaan kohtikaakkoa ja itaa ja kaade vaihtelee 20-80 :n valilla Tama suunta lienee katsottavamyos tektoniseksi b- akselin suunnaksi . Poikkeuksiakin mainitusta suunnasta onvarsinkin Kuortaneen kartta-alueen (2224) luoteis- ja pohjoisosassa, jossa esiintyylantisia suuntia . Sakselan (1935) tektonisen kartan mukaan poimuakselien kulminaatiovyohykekulkee Kuortaneen kartta-alueen (2224) luoteisosan y1i (02, 06) lounaasta

29koilliseen ja taman vyohykkeen luoteispuolella suunnat kaatuvat kohti lantta jaluodetta .Kartta-alueen suprakrustisissa kivissa ovat kaikki primakrirakenteet yleensk havinneet. Tosin Kuortaneen kartta-alueen (2224) liuskealueilla on paikoin havaittavissakerroksellisuuden suuntaista tai seta loivasti leikkaavaa liuskeisuutta, mutta varmojahavaintoja kerrostumissuunnasta ei ole . Eraiden epavarmojen virtakerroshavaintojenperusteella Kuortaneenjarven ympkristossa pohjan suunta olisi luoteessa . Myoskakn eiole todisteita Kuortaneen kartta-alueen (2224) koillisosassa olevan, alueen ainoanmerkittkvan vulkaanisen jakson suhteesta muuhun liuskemuodostumaan . El tiedetk,onko se liuskemuodostumaa vanhempaa, kuten vulkaanisten muodostumien onkatsottu Pohjanmaan liuskejaksossa olevan (Saksela 1935 Nykknen 1960)Alavuden kartta-alueen (2223) Iknsireunassa alueelle pistavan leptiitin on aikaisemminkatsottu (Saksela 1935) kuuluvan vulkaanisiin muodostumien . Sen mukaan,mitk asiasta on tkssk esitetty (sivu 14), se samoin kuin saman lehden itaosassa samallakeltaisella merkitty kvartsi-maasklp iliuske eivat kuulu suprakrustisten kivien joukkoon.Kaikki alueen syvkkivet ovat nuorempia kuin suprakrustiset kivet, joita syvakivetkaikkialla lavistavat . Syvakivista vanhimpia ovat vahaiset emaksiset ja vielk vahaisemmatultraemkksiset esiintymat, joita happamemmat syvakivet lavistavat . Poikkeuksentasta tekevat Kuortaneen kartta-alueella (2224 10 ja 11) kvartsigabrot, jotka liittyvatvalittomasti ymparoivkan kvartsidioriittiin ja vaihettuvat vahitellen kvartsidioriitiksi .Samoin tekevat muutamat pienet koostumukseltaan kvartsigabroa lahenevat kivetAlavuden kartta-alueen lehden (2223 07) etelkosassa .Ikajkrjestyksessa emaksisia syvkkivia nuorempia ovat kvartsi- ja granodioriitit .Granodioriiteista osa liittyy valittomasti kvartsidioriittiin samanikaisenk, kun taas osakuuluu ainakin hiukan nuorempaan ikaryhmkan, johon vielk kuuluu osa alueengraniiteista . Kaikki mainitut kivet, samoin kuin myos pkaosa alueen pegmatiiteista,kuuluvat synorogeenisiin kivilajeihin niiden konkordantin esiintymisen perusteella .Nuorempaan, myohaisorogeeniseen ryhmaan kuuluvat ainakin apliittigraniitit jaapliittijuonet ja mahdollisesti graniittimassiivi Alavuden kartta-alueen keskiosastakoilliseen (2223 03 D) seka sen ohella muutamat muut vkhaisemmkt graniittipahkutAlavuden kartta-alueen koillisosassa .METAMORFOOSIMolempien kartta-alueiden kaikki suprakrustiset kivet ovat metamorfoituneetamfiboliittifasieksessa . Tata osoittaa mineraalikoostumus, jossa keskeisena on oligoklaasinentai andesiininen plagioklaasi ja sen seurassa esiintyvink biotiitti, muskoviitti,sarvivalke, kalimaasklpa ja paikoin granaatti - mahdollisesti almandiini . Esiintyvien

3 0mineraalien ja vallitsevien mineraaliseurueiden perusteella ei ole todettavissa mitaanmerkittavia metamorfoosiasteen vaihteluja tai muuttumissuuntia .Paaosa alueen syvakivista on ollut mukana liikunnoissa, ja sen tuloksena onsuuntautuneisuus ja kataklastinen rakenne sangen yleista . Liikuntojen aiheuttamandeformaation tuloksena ovat syvakivista syntyneet myos kirjoittajan nakemyksenmukaan Alavuden kartta-alueen (2223) "leptiitti'' seka kvartsi-maasalpaliuskeet .Ilmeisesti metasomatoosilla on ollut merkittava vaikutus . Se on aiheuttanut sekundaaristakalin lisaysta - nahtavasti aina sita enemman, mita enemman kivi on ensinliikunnoissa ruhjoutunut .Toisen laatuista syvakiven metamorfoitumista edustaa Kuortaneen kartta- alueella(2224 11 A) tapahtunut unakiitin muodostus (s . 16)TALOUDELLISET AIHEETKuortaneen kartta-alueella (2224) kiilleliuskeessa olevien mustaliuskevalikerrostenyhteydessa tavataan paikoin kiisurikastumia, joita on myos saman alueen koilliskulmassasijaitsevassa vulkaanisessa jaksossa . Niita on myos tutkittu malminets intatarkoituksessa,mutta mitaan merkittavia esiintymia ei ole tavattu .Pegmatiiteista tavataan paikoin eraiden metallien pitoisuuksia . Naista tarkeinlienee tina, joka myos on antanut aiheen tarkempiin tutkimuksiin . Vanhastaan onpegmatiittia louhittu keramiikkateollisuuden tarpeisiin muutamasta louhoksesta, jotkakuitenkin nyttemmin ovat lopettaneet toimintansa .RETKEILYKOHTEITALehti 2223 - AlavusViarajarvi, Toysa (11 D, x = 6940,32, y = 496,13) . Gabron ja kvartsidioriitin raja .Gabrosulkeumia kvartsidioriitissa .Iso Haapajarvi (11 C, x = 6932,87, y = 495,31) . Ortogneissia ("Kvartsi- maasalpaliusketta").Holkonkyla (12 A, x = 6941,09, y = 490,09) . Runsaasti kalimaasalpaporfyroblastelasisaltavia ruhjevyohykkeita porfyyrisessa granodioriitissa .Avaranpera (02 A, x = 6934,92, y = 466,97) . Myloniitti ("Leptiitti") .Lehti 2224 - KuortaneKatkanjoki (07 A, x = 6953,35, y = 483,43) . Anortosiittinen dioriitti .Lansiranta (05 B, x = 9668,69, y = 471,60 . Konkretiovyohykkeita ja laahuspoimutustakiilleliuskeessa .

3 1SummaryPRE- QUATERNARY ROCKS OF THE ALAVUSAND KUORTANE MAP-SHEET AREASGeneralAmong the oldest rocks occurring in the region comprising the areas contained inthe map sheets of Alavus (2223) and Kuortane (2224), dealt with in this paper, arethose of the Southern Pohjanmaa schist zone, which belongs to the Svecokarelianorogenic belt . They cover roughly one-half of the area of the Kuortane map sheet(2224) as well as parts of the area of the Alavus map sheet (2223) below it . The rest ofthe area of both map sheets belongs to the plutonic rock complex of Central Finland,and all the plutonic rocks there are younger than the schist formation .The leptite and quartz feldspar schist marked in yellow on the map sheet of Alavus(2223), although situated in the category of supracrustal rocks in the key to the mapsymbols, are evidently in reality orthogneisses .Supracrustal rocksAmong the supracrustal rocks, the volcanites account for a rather small proportion .The small areas and interlayers marked in green on the map sheet of Alavus (2223) areamphibolite and hornblende gneiss . In places, they show signs of a uralite porphyriticstructure and in other places, again, stratification suggesting a tuffitic origin . At thewestern edge of the map sheet, there extends into the area from the west aplagioclase porphyry formation, in which genuine plagioclase porphyry occurs,however, only outside the area ; and in the bounds of the area contained in the map,the formation is made up mainly of fine-grained, schistose amphibolite .In the only notable formation marked in green on the map sheet of Kuortane(2224), situated in its northeast corner, there occurs a moderately well preserveduralite porphyry as well as amphibolite, in which signs can still be observed of a uraliteporphyritic - but also plagioclase porphyritic, tuffitic and agglomeratic - structure .In the other small occurrences marked in green in the eastern part of the Kuortanemap sheet (2224), signs are met with of a uralite and plagioclase porphyritic as well astuffitic structure .Examples of the mineral composition of the volcanic rocks are given in Table 1,Nos . 1-2, and of the chemical composition in Table 2, No . 1 .The supracrustal rocks belonging to the Ostrobothnian schist zone are mostlyweathering sediments by origin . In the marginal parts of the region and in separateoccurrences surrounded by plutonic rocks as well as inside the schist zone, too, they

3 2have undergone strong migmatization and metamorphism into mica gneiss and veinedgneiss (Figs . 3 and 4) . In better preserved parts inside the schits zone, mica schist andphyllite alternate as layers of varying thickness with a graywackelike material of aslightly coarser grain (Fig . 5) . Carbonate-bearing concretions evidently originatingfrom calsium-rich intercalations are met with, grouped in some cases as horizonsrunning parallel to the bedding (Fig . 6) . Occurring in association with the sameconcretions is also a drag-fold structure resembling cross-bedding (Fig . 7) . Apyrite-bearing black schist occurs, too, as intercalations . Examples of the mineralcomposition are presented in Table 1, Nos . 3--8, and Table 2, Nos . 12 14 .A small guartzite formation located in the southwestern part of the area of theKuortane map sheet (2224) was most probably crushed and granulated from quartzveins in movements .Leptite and quartz-feldspar schistsThe leptite and the quartz- feldspar schists are thought to belong to theorthogneisses and to have derived, from quartz diorite and granodiorite .The rock designated as leptite and previously assumed to be acid volcanite occursin the area marked yellow at the western edge of the map sheet of Alavus (2223) . Therock is fine-grained (0 = 0 .05--0 .3 mm), conspicuously schistose and banded in thedirection of the schistosity . The mineral constituents are quartz, plagioclase (An20-30), potash feldspar, muscovite and biotite . The chemical composition ispresented in Table 2, No . 15 .All the rest of the areas marked yellow on sheet 2223 are quartz-feldspar schist .These rocks are like the foregoing, except that the grain size is larger, on the average0 .3-1 mm . The appearance is gneissose and curly . The microscopic structure isgranoblastic and recrystallized . Remnants of the earlier cataclastic structure are metwith . Mineral compositions are presented in Table 1, Nos . 9-10, and chemicalcompositions in Table 2, Nos . 16--17 .Plutonic rocksThe only ultrabasic plutonic rocks in the region studied, three small bodies in thesouthern part of the Alavus map sheet (2223), are composed of colorless or slightlygreen amphibole, brown hornblende, serpentine and talc .The gabbro occurrences, which are likewise small, consist of hornblende gabbros,the composition of which in some cases has become dioritic . For the most part, theystand out sharply from their quartz-granodioritic surroundings by reason of their older

3 3. ...age . Exceptions to this are the quartz gabbros located in the eastern part of the area ofthe Kuortane map sheet (2224) as well as the few comparable small gabbros in theproximity of the southern margin of the Alavus map-sheet area (2223), which arejoined directly, without any separating contacts, to the surrounding quartz diorite .Table 3, No . 18, presents an example of the mineral composition of the gabbro, andTable 5, No . 33, one of its chemical composition . The mineral composition of thequartz gabbro and of the gabbro anorthosite is presented in Table 4, Nos . 28 and 29 .Quartz diorite is the most prevalent plutonic rock in both map-sheet areas .Directly associated with it is also the main part of the local granodiorite, and thetransition from the one type of rock to the other is gradual . The most typical quartzdiorite is mostly weakly oriented and in many instances exhibits to some extent agneissic structure (Fig 8) Examples of the mineral composition are given in Table 3,Nos . 19-20, and Table 4, Nos . 30-31, and of the chemical composition in Table 5,No . 34 .Characteristic of the quartz diorite and also the closely associated granodiorite arethe basic inclusions occurring abundantly in places (Fig . 9) and resembling incomposition the surrounding quartz-granodiorite, though they contain more darkminerals . Evidently, they are basic early segregations derived from the same magma asthat from which the main rock crystallized .The granodiorite, which is closely associated with quartz diorite, is generally moredeformed than the latter . The microscopic structure is somewhat cataclastic . Potashfeldspar, which is apparently in part secondary, fills the interstices of other mineralsor, then, occurs as porphyritic grains (Fig . 10) . Examples of the mineral compositionare given in Table 3 . Nos . 21-23, and of the chemical composition in Table 5, Nos35-37 . There occur in places in the granodiorite narrow fault and crush zonesdeviating from the trend of the foliation, which contain an abundance of potashfeldspar porphyroblasts (Fig . 11) .Even-grained granodiorite cutting across the foregoing rocks is met with here andthere as scattered occurrences . On the whole, it is slightly finer-grained than theserocks . Examples of the mineral composition are presented in Table 3, No . 24, andTable 4, No . 32, and of the chemical composition in Table 5, No . 37 .A younger porphyritic granodiorite is represented by a rock (Fig . 12) located at thenorthern margin of the area contained in the Kuortane map sheet (2224) Incomposition, it approaches granite .The even-grained and porphyritic granites of the area contained in the Alavus mapsheet (2223) and the small occurrences met with in the area of the Kuortane mapsheet (2224) differ, sharply for the most part, from their quartz- granodioriticsurroundings by their younger age . To be sure, they are of several different ages, andin certain cases they occur in association with younger granodiorite . As for theirappearance, the granites are more or less oriented, and many of these rocks, togetherwith quartz diorites and granodiorites, belong to an older, or synorogenic, eruptiveseries . Slightly to the northeast from the center of the eastern part of the Alavus

3 4map-sheet area (2223), there occurs a massif that is possibly the only notable graniteformation belonging to the younger, or late orogenic, intrusive rocks . In appearance,it is mainly massive, porphyritic or somewhat coarse- and even-grained . Thelast-mentioned includes, as the youngest of all, aplite granites as well . They aremainly composed of massive and fine-grained material (0 = 0 .5-2 mm) . Examplesof the mineral composition of the granites are given in Table 3, Nos . 25-27, and ofthe chemical composition in Table 5, No-38 .In the largest pegmatite occurrences in the western and northwestern parts of thearea of the Kuortane map sheet (2224), there lies a rather fine-grained muscovitegranite, in which the pegmatite material takes the form of knobs or irregular dikelikeparcels . The principal minerals of both the granite and the pegmatite are potashfeldspar, albitic plagioclase, quartz and muscovite . In addition, there are present invarying amounts biotite and chlorite as well as opague and apatite as accessories . Themuscovite occurs frequently as sheaflike or fanshaped accretions together with quartz(Fig . 13) .Smaller, mainly dikelike pegmatites located in the southwestern part of theKuortane map-sheet area (2224) and in the area of the Alavus map sheet (2223) havebeen dealt with in detail in a study made by I . Haapala (1966) . According to thisresearcher, the pegmatites are granite pegmatites, the main minerals of which aremicrocline, plagioclase (from albite to andesine), quartz and micas . Tourmaline also ispresent in many places . Accessories are apatite and garnet . In some places, there occurberyl and columbite, and, further, numerous minerals characteristic of complexpegmatite are to be met with here and there . The pegmatites of the area studied areregarded (Saksela 1935, Haapala 1966) as being connected genetically, at least for themost part, with the local quartz-granodiorite complex .Tectonics and stratigraphyAs regards the course of the waterways and river beds in both map- sheet areas,two directions can be perceived that represent the fault and fracture trends of thelatest block movements . The one is 330' + 15' and the other an average of 40' . Thelineation and fold-axis trends resulting from earlier tectonic activity and representingthe tectonic b-axis run predominantly in both map- sheet areas toward the southeast,the dip being 20-80* . An exception is the part of the Kuortane map-sheet area(2224) located in the north-northwest, which is separated from the rest of the area bythe culmination zone of the fold axes running approximately southwest-northeast ; andthe trends on its northwest side dip toward the west and northwest .The primary structures have generally disappeared from the supracrustal rocks, andno sure observations indicating the direction of stratification have been made .

3 5All the plutonic rocks are younger than the surpacrustal ones . The oldest plutonicrocks are the sparse ultrabasic as well as likewise few basic occurrences . Next in order ofage are the quartz diorites and granodiorites as well as some quartz gabbros associatedwith them . The granodiorite is directly connected in part with the quartz diorite,being of the same age, whereas at least another part belongs to a slightly younger agecategory, to which some of the granites located in the area also belong . All the rocksmentioned as well as the main portion the local pegmatites belong to the synorogenicformations .To the younger, late orogenic group belong the aplite granites, at least, andpossibly also some of the granites met with in the eastern part of the Alavus map-sheetarea (2223) .MetamorphismIn both of the areas contained in the map sheets, all the supracrustal rocksmetamorphosed in the amphibolite facies . On the basis of the minerals present andthe prevailing mineral assemblages, no significant variations of the degree ofmetamorphism can be observed .To a predominant extent, the plutonic rocks of the region have been affected bygeologic movements, producing oriented and more or less cataclastic structures . In theview of the present researcher, the "leptite'' and the quartz-feldspar schists derivedfrom plutonic rocks in the area of the Alavus map sheet (2223) are likewise products ofdeformation caused by movements .Economic prospectsMinor pyrite mineralizations are met with in black schist interlayers of mica schistin the Kuortane map-sheet area (2224) as well as in the volcanite formation in thenortheastern part of the same area .Contents of certain metals are met with in places in the pegmatites . The mostimportant of these is probably tin, which has also given a reason for closerinvestigations . Pegmatite has long been Jigged from a few places to provide rawmaterial for the ceramics industry ; but the pits have by now, however, ceased to beworked .

36KIRJALLISUUTTA-LITERATUREHaapala, Ilmari, 1964a . Harvinaisia mineraaleja Etela-Pohjanmaan pegmatiiteissa . Summary : Rare mineralsin the pegmatites of South Pohjanmaa . Geologi 16, (1), 6 s .1964b . Peraseinajoen, Alavuden ja Etela-Kuortaneen pegmatiiteissa . Kasikirjoitus . Helsingin yliopistongeologian laitos .1966 . On the granitic pegmatites in the Peraseinajoki -- Alavus area, South Pohjanmaa, Finland . Bull .Comm . Geol . Finlande 224 . 98 s .Holmberg, H . J . 1857 . Mineralogische Wegweiser durch Finnland . Biddrag till Finlands naturkannedom,Etnografi och Statistik . Forsta Haftet, 3-76 .Laitakari, Aarne, 1914 . Kuortaneen pegmatiti . Kasikirjoitus . Helsingin yliopiston geologian ja mineralogianlaitos .1942 . Kivilajikartan selitys . Lehti B 3, Vaasa . Suomen geologinen yleiskartta . 1 :400 000 . 66 s .Marmo, Vladi, 1963 . Kallioperakartan selitys . Summary : Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet2232 . Keuruu . Suomen geologinen kartta 1 :100 000 . 54 s .-, 1965 . Kallioperakartan selitys . Summary : Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet 2214 . Virrat .Suomen geologmen kartta 1 :100 000 . 61 s .Matisto, Arvo, 1961 . Kallioperakartan selitys . Summary : Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet2213 . Kuru . Suomen geologinen kartta 1 :100 000 . 40 s .-, 1976 . Kallioperakartan selitykset . Valkeakosken kartta-alueen kalliopera . Summary : Precambrian rocksof the Valkeakoski map-sheet area . Lehti - Sheet 2132 . Valkeakoski . Suomen geologinen kartta1 :100 000 . 34 s .Neuvonen, K . J ., 1960 . The pegmatite of Kaatiala . Inc . Geol . Gongress, XXI Session, Norden 1960 .Nonmetallic mineral deposits, Finland, 50-51 .Nieminen, K ., 1954 . The pegmatite quarries of Kaatiala . Geotekn . julkaisuja 55, 89-90 .Nykanen, Osmo, 1960 . Kallioperakartan selitys . Summary : Explanation to the map of rocks . Lehti - Sheet1242 Korsnas . Suomen geologmen kartta 1 :100 000 . 34 s .Pehrman, G ., 1950 . Lollingit von Kuortane (W-Finland) . Acta Acad . Aboensis, Math . Phys . 17, 2, 1-8 .Pipping, Fredrik, 1979 . Kallioperakartta - Pre- Quaternary rocks . Suomen geologinen yleiskartta .1 :100 000 . Lehti - Sheet 2313 Alajarvi .Saksela, Martti, 1934 . Kivilajikartta B 3 . Vaasa . Suomen geologinen yleiskartta 1 :400 000 .1935 . Uber die geologischen Bau Sudostrobothnies . Bull . Comm . Geol . Finlande 110, 1-35 .Tyrvainen, A . 1970 . Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks . Suomen geologinen kartta, 1 :100 000 . Lehti- Sheet 2223 Alavus .1971 . Kallioperakartta - Pre-Quaternary rocks . Suomen geologmen kartta, 1 :100 000 . Lehu - Sheet2224 Kuortane .Volborth, A ., 1952 . Alavuden N-osan ja Kuortaneen S-osan geologiaa (karttaselostus) . Kaatialan jaVilppulan pegmatiitit . Radioaktiivisuus . (Lausunto ja tyoselosrus v . 1951 suoritetuista tutkimuksista) .Julkaisematon raportti . Suomen Mineraali Oy .

Julkaistut kallioperakartat (1 : 100 000) ja selitykset (* )Published maps of pre-Quaternary rocks (1 : 100 000) and explanations (*)...................................*0034+0043 Signilskar . 1978 .Lagskar 1978 .*1012 Maarianhamina . 1979 .1013 K6kar 1981 .1014 Foglo . 19801021 Geta . 1978*1023 Kumlinge 1978 .1031 Ut6 . 1983 .*1033 N6t6 . 1954 .1034 Nagu . 1973 .*1242 Korsnas . 1960 .1343 Vexala . 19812011 Hanko . 1970 .2012 Perni6 1955 .2013 Jussaro . 1973 .*2021 Salo, 19552022 Marttila . 1957 .*2023 Suomusjarvi . 1955 .*2024 Somero 1955 .*2032 Siuntio . 1960 .2034 Helsinki 1967 .*2042 Karkkila . 1953*2043 Kerava . 1969*2044 Riihintaki . 1956*2111 Loimaa 1953 .*2112 Huittinen 1976 .*2113 Forssa . 1954 .*2114 Toijala . 1973 .*2121 Vammala . 1967 .2122 Ikaalinen . 1952 .*2123 Tampere . 1961 .*2124 Viljakkala-Teisko 1953 .*2131 Hameenlinna 1949 .*2132 Valkeakoski . 1970 .*2133 Karkola 1961 .*2134 Lammi . 1964 .*2141 Kangasala . 1964 .2143 Padasjoki . 1971 .2144 Kaipola . 1973 .*2213 Kuru 1960 .*2214 Virrat . 19652222 Seinajoki . 19612223 Alavus . 19702224 Kuortane . 1971 .2231 Mantra 1976 .2232 Keuruu 1963 .2241 Ahtari . 19702313 Alajarvi . 19792321 Pietarsaari 1981 .2322 Kokkola 1980 .2323 Kaustinen 1971 .*2324 Kannus . 1961 .2332 Perho . 1976*2334 Kinnula 1962 .*2341 Lestijarvi 1964 .*2342 Sievi . 1962*2343 Reisjarvi . 1963 .*2344 Nivala . 1962*2413 Kalajoki . 1955 .*2431 Ylivieska . 1955 .*2432 Pyhajoki 1957 .*2433 Haapavesi . 1958 .*`2434 Vihanti . 1958 .*2441 Raahe . 1959 .*2443 Paavola 1959 .1 .9 .1984.................2541 Kemi . 1971 .2542+2524 Karunki . 19722543 Simo . 1975 .2544 Runkaus . 1971 .2714 Kihlanki 1981 .*2723 Muonio . 1980 .*3012 Pellinki . 1965 .`3021 Porvoo 1964 .*3022 Lapinjarvi . 1962 .3023+3014 Kotka . 1970 .3024 Karhula . 19653041 Haapasaari . 1972 .3042 Hamina . 1973 .3044 Vaalimaa . 1979 .*3111 Lahti . 1964*3112 Heinola . 1970 .3113 Kouvola . 1963 .3114 Vuohijarvi . 1969*3121 Sysma . 1977 .3122 Joutsa . 1982 .*3123 Mantyharju . 1978 .3131 Luumaki . 1975 .*3132 Savitaipale. 19653133 Ylamaa . 1979 .*3134 Lappeenranta . 1964 .*3142 Mikkeli . 1980 .*3144 Sulkava . 1966 .3231 Haukivuori . 19843232 Pieksamaki . 1971 .3233 Rantasalmi . 1973 .3234 Varkaus . 1980 .*3311 Viitasaari . 1966`3312 Pihtipudas . 1969 .*3314 Pielavesi . 1977 .*3323 Kiuruvesi . 1977 .3334 Nilsia . 1980 .3422 Oulujoki . 1983 .3433 Sotkamo . 1981 .3531 Jonku . 19773541 Rytinki . 19793543 Loukusa . 1980 .3642 Pelkosenniemi . 19793643 Kursu . 1967 .3644 Vuotostunturi . 1983 .*3713 Sodankyla . 1979 .*3714 Sattanen . 1980 .4112+4111 Imatra . 1966*4123 Parikkala . 1982 .*4124+4142 Punkaharju . 1980*4213 Kerimaki . 1975 .*4222 Outokumpu . 1971*4224 Kontiolahti . 1971 .*4231 Kitee . 1973 .*4232+4234 Tohmajarvi . 1967 .*4241 Kiihtelvsvaara . 1971 .4242 Eno . 1983 .4243 Oskajarvi . 19754244 Ilomantsi . 1973 .*4311 Sivakkavaara . 1971*4411 Ontojoki . 1976*4412 Hiisijarvi . 1973 .*4413 Kuhmo . 1978 .4524+4542 Kuusamo . 1973 .4621+4623 Salla . 1967 .Julkaisuja myy / Publications may be purchased at :Maanmittaushallituksen karttapaino, Karttakeskus PasilaKayntiosoite : Pasilan virastokeskus, Opastinsilta 12 BPostiosoitc : PL 85, 00521 Helsinki 52tai/orMaanmittaushallituksen kartanmyynti,Etelaesplanadi 4, SF-00130 Helsinki 13

867~',>v r 1841 8,3 21 ° 2843 3821 3823:-2 33-2Lima3939413932 3934.4912 49143931 3933"911 491338220 3812 38444822384381}482 13832 387248123831 387348113742 374424722 472436' .®r®3632 3634-461266®~~®~®2543 3521® 3561 7513 - 45 21_ . ®'24 4®~®®®®~~~253®®®®®~®®® ®® ®®~∎®®61 °6tPam Mal'~_ ®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®®.®®®®®®®®®®®®®®®®®®®=®®®®®®®®®®nommom0ON~~®®®®®®~®®®®®® A~®,2022 2024 2062 2044 3022 3024 ~~®~~ 2023 ~Imm 30 4 17®®mom old2Karttalehtijako 1 : 100 000Map division 1 : 100 000ISBN 951-690-196-4

Alavuden ja Kuortaneen kartta-alueiden kalliopera - Geologian ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?