Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera
Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera
Punkaharjun ja Parikkalan kartta-alueiden kalliopera
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4124 + 4142EXPLANATION TO THE MAPS OF <strong>ja</strong> 4123 + 4114PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4124 + 4142and 4123+ 4114Osmo Nykanen<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong><strong>kalliopera</strong>Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju andParikkala map-sheet areasGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOSGEOLOGICAL SURVEY OF FINLANDESPOO 1983
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND1 : 100 000Kallioperakarttojen selitykset, lehdet 4124 + 4142 <strong>ja</strong> 4123 + 4114Explanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheets 4124 + 4142 and 4123 + 4114Osmo NykanenPUNKAHARJUN JA PARIKKALANKARTTA-ALUEIDEN KALLIOPERASummary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkalamap-sheet areasGeologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of FinlandEspoo 1983
Nykanen, 0 . 1983 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> <strong>kalliopera</strong> .Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala mapsheetareas . Suomen geologinen <strong>kartta</strong> 1 : 100000, Kallioperdkarttojen selitykset,4124+4142 Punkaharju <strong>ja</strong> 4123+4114 Parikkala. 81 pages, 21figures and 20 tables .The bedrock of the areas contained in the map sheets of Punkaharjuand Parikkala belongs to the deeply eroded root portions of the Svecokarelianmountain range, and it is located in the eastern part of the Svecofennianschist belt . The schists are mainly intensely metamorphosed A1 203porphyroblastickinzigitic gneisses (garnet-cordierite-sillimanite gneisses) . The kinzigiticgneiss alternates with a small-grained pelitic mica gneiss . It containsblack schist layers of sapropelic origin, Ca-rich metasediments - diopsideamphiboliteand limestone - as well as tuffaceous intercalations . In theeastern part of the schist area there occurs an elongated leptite-amphiboliteformation, composed of originally acidic and intermediary, in places basicmetavolcanitic lavas and ashes, which grade over to sedimentogeneousquartz-feldspar gneisses . Associated with the garnet kinzigite are smallpyroxene-bearing charnockitic granodiorite intrusions . In the northeasternand eastern parts of the Punkaharju-Parikkala region there occurs anextensive complex of plutonic rocks, which consists partly of synorogenicSvecokarelidic granitoids - gabbros, diorites, quartz diorites and granodioritesas well as oligoclase granites (age class : 1880±20 Ma) and partlyof late-kinematic granitoids - granites and pegmatite granites (age class :around 1800 Ma), The crystallization during the metamorphism took placepartly under PT-conditions of the amphibolite facies and partly under thoseof the granulite facies .The text is in Finnish with figure and table captions and a summaryin English .Key words : areal geology, explanatory text, Precambrian, Punkaharju, Parikkala,Finland .Osmo NykanenGeological Survey of Finland02150 Espoo 15FinlandISBN 951-690-173-5Helsinki 1983 . Valtion painatuskeskus
SISALTO - CONTENTSTutkimusvaiheet 5Morfologia <strong>ja</strong> pal<strong>ja</strong>stumissuhteet 6Kallioperan yleispiirteet 7Pintakivilajit 10Kiillegneissi <strong>ja</strong> kinzigiitit (granaatti-sillimaniitti-kordieriittigneissit) . . 10Blastomyloniitit (silmagneissit) 13Mustaliuskeet <strong>ja</strong> grafiittigneissit 14Diopsidiamfiboliitit 14Pyrokseenigneissit 15Karsi- <strong>ja</strong> kalkkikivet 15Kvartsiitit 16Kvartsi-maasalpagneissit 16Leptiitit, amfiboliitit <strong>ja</strong> sarvivalkegneissit 17Agglomeraattiliuske 30Vulkaaninen konglomeraattiliuske 30Syvakivilajit 33Gabrot, peridotiitit <strong>ja</strong> dioriitit 41Kvartsidioriitit, granodioriitit <strong>ja</strong> oligoklaasigraniitit 47Pyrokseenipitoiset granodioriitit 53Graniitit 53Radiometrisia ianmaarityksia 61Tektoniikka <strong>ja</strong> stratigrafia 66Taloudellisia aiheita 69Kivilajien tiheyksia - Density o f rocks 70Summary : Pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheetareas 72Introduction 72Supracrustal rocks 72Plutonic rocks 74Radiometric age determinations 77Structure and stratigraphy 78Kivilajien tiheyksia - Density o f rocksKir<strong>ja</strong>llisuutta - Literature 811283005810
TUTKIMUSVAIHEET<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueet si<strong>ja</strong>itsevat Kaakkois-Suomessa . Alueiden<strong>kartta</strong>lehdet liittyvat Geologisen tutkimuslaitoksen 1 : 100 000 -mittakaavaiseen <strong>kalliopera</strong>kartoitustyohon<strong>ja</strong> vastaavat maanmittaushallituksen kantakartaston lehtia Punkaharju4124 + 4142 <strong>ja</strong> Parikkala 4123 + 4114 .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen luoteisosa kuuluu Mikkelin laaniin, kaakkoisosa Kymenlaaniin <strong>ja</strong> lisaksi koillisosassa vahainen alue Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan laaniin . Kartta-alueeseensisaltyy Saaren kunnan alue kokonaan seka osia <strong>Punkaharjun</strong>, Uukuniemen, Kerimaen,Kesalahden <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> kunnista seka osa Savonlinnan kaupungin alueesta .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alue si<strong>ja</strong>itsee <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueesta etelaan Kymen laaninkoillisosassa . Siihen kuuluu osia Raut<strong>ja</strong>rven, <strong>Parikkalan</strong> <strong>ja</strong> Ruokolahden kunnanalueista seka osa <strong>Punkaharjun</strong> kunnan aluetta Mikkelin laanista .Kartoitustoita ovat suorittaneet Heikki Lukkarinen v . 1971-73, Mikko Nironenv . 1972, Harri Anttila v . 1975-79, Roger Salminen v . 1978-80 <strong>ja</strong> Markus Ekbergv . 1980 . Osmo Nykanen on kartoittanut aluetta v . 1974-80 . Kenttatyosuhteetselviavat kartakkeesta (kuva 1) .L1i_CNNVN 7478 - - OVNy 75-7611,tlHO7608HOA8-79 1I 9,-Kuva 1 . Eri tutkijoiden kartoittamat alueet <strong>Punkaharjun</strong>(4124 + 4142) <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> (4123 + 4114) kantalehdilla.Fig. 1 . The areas mapped by different persons .HJL = Heikki Lukkarinen, MN = Mikko Nironen,HOA = Harri Anttila, RRS = Roger Salminen, KMEMarkus Ekberg, OVN = Osmo Nykanen .
6Aikaisemmista tutkimuksista mainittakoon, etta <strong>kartta</strong>-alueet sisaltyvat1 : 400 000 -kaavaiseen Suomen geologiseen yleis<strong>kartta</strong>sar<strong>ja</strong>an Savonlinnan kivilaji<strong>kartta</strong>anD 2 (Hackman & Berghall, 1931) .Geologisen tutkimuslaitoksen <strong>kalliopera</strong>osaston massa-analyyttinen laboratorioon suorittanut eraista tutkitulta alueelta otetuista naytteista radiometrisia ianmaarityksia.Kenttakarttoina on kavtetty 1970-luvun ilmakuvakartto<strong>ja</strong>, 1 : 20 000 -mittakaavaisia<strong>ja</strong> 1 : 10 000 -kaavaisia keskeneraisia peruskartto<strong>ja</strong> . Maanmittaushallituksen1 : 50 000 -mittakaavaisista peruskartoista on piirretty 1 : 100 000 -kaavaiset<strong>kartta</strong>poh<strong>ja</strong>t <strong>kalliopera</strong>kartto<strong>ja</strong> varten .Karttojen puhtaaksipiirtamistyon on suorittanut Liisa Siren . Englanninkielisenyhteenvedon on kadntanyt maist . Paul Sjoblom .Kemiallisten analyysien normit on laskenut maist . Juha Karhu Le Maitre'n(1976) mukaan .Kaikille <strong>kartta</strong>tyohon osallistuneille kirjoitta<strong>ja</strong> haluaa lausua parhaat kiitoksensa .MORFOLOGIA JA PALJASTUMISSUHTEET<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueet si<strong>ja</strong>itsevat niin sanottujen Salpausselkienvyohykkeella Jarvi-Suomen kaakkoisreunaosassa . Maaston yleinen juovaisuuson NW-SE-suuntainen <strong>ja</strong> se nakyy pitkulaisina <strong>ja</strong>rvi- <strong>ja</strong> saarijonoina tai maakannaksinaniin kuin esimerkiksi Punkaharju, joka <strong>ja</strong>kaa Puruveden kahteen osaan . Puruvedenaltaan <strong>ja</strong> Simpeleen-Pyha<strong>ja</strong>rven <strong>ja</strong>rvialtaiden valissa muodostaa II Salpausselkayleisesta juovaisuudesta poikkeavan NE-SW-suuntaisen selanteen .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen pohjoisosassa hallitsee N-S-suuntainen Simpeleen <strong>ja</strong>rviallas,joka <strong>ja</strong>kaa alueen kahteen osaan . Mutta siellakin on nahtavissa tuo aikaisemminmainittu NW-SE-suuntainen juovaisuus . Kartta-alueen etelaosassa Laikossa,Ankilassa <strong>ja</strong> Koitsanlahdella erottuu I Salpausselka NE-SW-suuntaisena selanteena.<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>lehdella ovat topografiset korkeuserot melko vahaiset varsinkinII Salpausselan tienoilla, alueella, jossa <strong>kalliopera</strong>ssa vallitsevat happamat<strong>ja</strong> puolihappamat syvakivet seka metamorfiset kiillegneissit <strong>ja</strong> leptiitit . Harjut <strong>ja</strong>kalliokot kohoavat yleensa 10-30 m ymparistoaan ylemmaksi . Huomattavin kohoumaHirvivaara (169 m) <strong>kartta</strong>-alueen keskiosissa nousee runsaat 90 m Puruvedenpinnan (76 mpy) ylapuolelle . Kartta-alueen kaakkoisosassa Saaren Kesusmaalla<strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> Intsilassa niin sanotun <strong>Parikkalan</strong> gabron alueella on kallioinenylankomaa, joka kohoaa 50-60 m Simpele<strong>ja</strong>rven ylapuolelle .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella Simpele<strong>ja</strong>rven W-puoleinen kallioinen seutu - granaattikinzigiittisengneissin alueella - on suhteellisilta korkeuseroiltaan vaihtelevaa. Korkeimmat kalliot kohoavat 70-80 m ymparistonsa ylapuolelle . Karttaalueenetela- <strong>ja</strong> itaosa on etupaassa verrattain laakeapintaista (korkeuserot yleensa
10-30 m) . Simpele<strong>ja</strong>rven E-puolella si<strong>ja</strong>itseva <strong>Parikkalan</strong> Oravaniemen kupolirakenteinengraniitti kohoaa 50 m <strong>ja</strong>rven pinnan ylapuolelle . Graniittivaaran kupumainenrakenne on nahtavissa topografikartoiltakin .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> <strong>kalliopera</strong> on epatasaisesti pal<strong>ja</strong>stunut. Heikosti pal<strong>ja</strong>stunut on <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen pohjoisosa laa<strong>ja</strong>hkolla suo<strong>ja</strong>kangasalueella . Osaksi se on vesipeitteinen . Sen si<strong>ja</strong>an <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueenetelaosat samoin kuin <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen lansiosat ovat hyvin pal<strong>ja</strong>stuneita .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen ita- <strong>ja</strong> etelaosat ovat edellista jonkin verran niukemminpal<strong>ja</strong>stuneita .7KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET<strong>Punkaharjun</strong> (4124+4142) <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> (4123+4114) <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> <strong>kalliopera</strong>on svekofennialaisen liuskevyohykkeen itaosassa, <strong>ja</strong> se kuuluu svekokar<strong>ja</strong>laisenvuorijonon syvaltd kuluneisiin juuriosiin .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen <strong>kalliopera</strong>ssa (kuva 2) on erotettavissa suurehko<strong>ja</strong>liuskevyohykkeiden ra<strong>ja</strong>amia pyoreahkomuotoisia syvakiviryhmittymia . Syvakiviaon enemman kuin puolet alueen kivista . Ne kuuluvat svekokar<strong>ja</strong>laisiin granitoideihin<strong>ja</strong> vastaavat Sederholmin klassisessa <strong>ja</strong>ottelussa keskusmassiivin graniitte<strong>ja</strong> . Nemuodostavat alenevan differentiaatiosar<strong>ja</strong>n kalkki-alkalisar<strong>ja</strong>ssa . Naista emaksisetsyvakivet - peridotiitit, gabrot <strong>ja</strong> dioriitit - seka kvartsi- <strong>ja</strong> granodioriitit <strong>ja</strong>oligoklaasigraniitti kuuluvat synorogeenisiin granitoideihin (1860-1900 Ma) <strong>ja</strong>kalimaasalpapitoiset graniitit myohasorogeenisiin granitoideihin (1800-1830 Ma) .Syvakivista mainittakoon alueen pohjoisosiin Kerimaen lehden puolelta ulottuvalaa<strong>ja</strong>-alainen myohaisorogeeninen Puruveden graniitti . Edellisen kaakkoispuolellaKesalahdella on kahdeksi erilliseksi massiiviksi <strong>ja</strong>kautunut dioriitti . Saarenkunnassa on suurehko massiivi, jonka reunaosiin on sijoittunut suunnittumisrakenteistagranodioriittia <strong>ja</strong> keskiosiin karkeaa Na-rikasta oligoklaasigraniittia . Naita lavistava<strong>ja</strong> breksioiva differentiaatti on pienirakeinen apliittigranodioriitti massiivinpohjois- <strong>ja</strong> itaosissa Kesalahdella <strong>ja</strong> Uukuniemella .Lahella valtakunnan ra<strong>ja</strong>a - ra<strong>ja</strong>n suunnassa - Saaren pita<strong>ja</strong>sta Pyha<strong>ja</strong>rvellesaakka vallitsee gneissimainen voimakkaasti puristunut kvartsidioriitti . Naita synorogeenisiakvartsidioriitte<strong>ja</strong>, granodioriitte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> oligoklaasigraniitte<strong>ja</strong> lavistaa myohaisorogeeninenpegmatiittigraniitti juonina tai pikku intruusioina, osaksi isohko<strong>ja</strong>massiive<strong>ja</strong> muodostaen kuten Saaressa <strong>ja</strong> Parikkalassa .Saaren pegmatiittigraniitin <strong>ja</strong> liuskevyohykkeen SE-puolella lahella Neuvostoliitonra<strong>ja</strong>a on hyvin pal<strong>ja</strong>stunut kolmeksi eri vyohykkeeksi differentioitunut <strong>Parikkalan</strong>gabro-noriitti-peridotiitti . Massiivin S-osassa ultraemaksisessa iddingsiittiytyneessaoliviiniperidotiittisessa vyohykkeessa on vahaista nikkelipitoisuuttakin .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen syvakivet ovat kiteytyneet sarvivalkegabrofasieksessa<strong>ja</strong> muodostavat lahinna trondhjemiittisen syvakiviprovinssin . Kaliumia on sitou-
829` 2029' ~C30` OC68606830625680029' [20'29° .032°100Kuva 2 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> <strong>kalliopera</strong>n yleispiirteet .Fig . 2 . Main features of the pre-Quaternary rocks of the Punkaharju and Parikkala map-sheetareas .
91. Amfiboliittia <strong>ja</strong> sarvivalkegneissia (basalttia <strong>ja</strong> andesiittia) - Amphibolite and hornblendegneiss (basalt and andesite) ; 2 . Diopsidiamfiboliittia - Diopside amphibolite ; 3 . Biotiittiplagioklaasileptiittia(dasiittia <strong>ja</strong> ryodasiittia) -- Biotite-plagioclase leptite (dacite and rhyodacite); 4 . Sarvivalke-kalimaasalpa-plagioklaasileptiittiii (kvartsilatiittia) - Hornblende-potashfeldspar-plagioclase leptite (quartz latite) ; 5 . Kvartsi-maasalpagneissia, paaasiassa sedimenttisyntyista- Quartz-feldspar gneiss, mainly sedimentogenic; 6 . Kiillegneissia, kiilleliusketta <strong>ja</strong>grauvakkamaista liusketta - Mica gneiss, mica schist and graywacke schist ; 7 . Kvartsiittia -Quartzite ; 8 . Kalkkikiveii - Limestone ; 9 . Mustaliusketta - Black schist ; 10 . Konglomeraattia- Conglomerate, 11 . Agglomeraattia - Agglomerate ; 12 . Granaattia - Garnet; 13 . Kordieriittia- Cordierite ; 14 . Sillimaniittia - Sillimanite; 15 . Peridotiittia - Peridotite ; 16 . Gabroa/noriittia - Gabboo/norite; 17 . Dioriittia/montsodioriittia -- Diorite/monzodiorite ; 18 . Kvartsidioriittia/oligoklaasigraniittia- Quartz diorite/oligoclase granite; 19 . Granodioriittia/apliittigranodioriittia- Granodiorite/aplitic granodiorite ; 20 . Porfyyrista granodioriittia - Porphyriticgranodiorite ; 21 . Pyrokseenigranodioriittia - Pyroxene granodiorite ; 22 . Graniittia <strong>ja</strong> pegmatiittigraniittia- Granite and pegmatitic granite ; 23 . Kemiallinen analyysi ; naytteen numero- Chemical analysis ; number of sample .tunut biotiittiin dioriittisessa vaiheessa, joten viimeiseen synkinemaattiseen differentiaattiin,oligoklaasigraniittiin, on kalia riittanyt niukasti .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella edellisesta lounaaseen on syvakivia vain 10 ~,'o kokonaisalasta. Ne ovat pienina linssimaisina intruusioina kaarimaisesti sijoittuneina akselidepressioongranaattikinzigiittisten lutogeniittisten gneissien vvohykkeella . Niitaon koostumukseltaan gabrosta <strong>ja</strong> dioriitista pyrokseenipitoiseen kvartsidioriittiin <strong>ja</strong>granodioriittiin saakka . Viimeisena differentiaattina on hapanta apliittimaista granaattipitoistagraniittia . Nama pyrokseenipitoiset diopsidia <strong>ja</strong> hypersteenia sisaltavatcharnockiittiset syvakivet ovat kiteytyneet granuliittifasieksen PT-olosuhteissa .- <strong>Punkaharjun</strong> Vuoriniemen porfyyrinen granodioriitti <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueenlounaisosassa, granaattikinzigiittiseen gneissiin assosioituneena, liittynee niin ikaangeneettisesti laheisesti charnockiittialueen kiviin . Kupolimainen rakenne on <strong>Parikkalan</strong>Oravaniemen apliittimaisella graniitilla Simpele<strong>ja</strong>rven E-puolella . Sita ymparoivatgraniittia vanhemmat leptiittiset liuskeet, jotka kaatuvat graniittidoomistaulospain .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> suprakrustiset kivilajit kuuluvat niinsanottuihin svekofennialaisiin liuskeisiin . Ne ovat paaasiassa migmatiittisia voimakkaastimetamorfoituneita A1,0 a -porfyroblastisia kinzigiittisia gneisse<strong>ja</strong> (granaattikordieriitti-sillimaniittigneisse<strong>ja</strong>). Metamorfoosiaste kasvaa lansi- <strong>ja</strong> lounaissuuntaan,niin etta granuliittifasieksen granaattikinzigiitit ovat vallalla <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong><strong>Parikkalan</strong> lansiosan liuskeissa seka Simpele<strong>ja</strong>rven W-puolella . Sen si<strong>ja</strong>an <strong>Punkaharjun</strong>lehden keskiosissa on vallalla amfiboliittifasieksen sillimaniitti-kordieriittikinzigiitti.Karkea kinzigiittinen gneissi vuorottelee paikoin pienirakeisen kerroksellisenpeliittisen kiillegneissin kanssa, paikoin se on was mustaliuskemaista, grafiitti- <strong>ja</strong>kiisupitoista . Varsinkin <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen itaosassa kerroksellinen kiillegneissivuorottelee leptiittisten, tuffiittisten <strong>ja</strong> amfiboliittisten kerrosten kanssa .Lansiosassa granaattikinzigiitin vyohykkeella on psammiittisia kvartsi-maasalpagneissikerroksia. - Liuskeet ovat monin paikoin graniitin lavistamia, migmatiittiutuneita<strong>ja</strong> suonigneissirakenteisia .2 128300581D
1 0Syvakivien <strong>ja</strong> kinzigiittisten gneissien valiin <strong>ja</strong>a pitkanomainen vyohyke metavulkaniittisialeptiittisia <strong>ja</strong> amfiboliittisia liuskeita, alkuaan paaasiassa dasiittisiatuhkia <strong>ja</strong> laavo<strong>ja</strong> ; osaksi ne ovat koostumukseltaan andesiittisia <strong>ja</strong> basalttisia . Stratigrafisestileptiitti-amfiboliittimuodostuma <strong>ja</strong>a kinzigiitti-kiillegneissimuodostumanalle . Vulkaaniset leptiitit <strong>ja</strong> amfiboliitit lienevat koinagmaattisia alueen svekokar<strong>ja</strong>laistenSyvakivien kanssa .Alueen vanhinta kerrostumaa edustavat diopsidiamfiboliitit . Niita tavataan pitkulaisinaliuske<strong>ja</strong>ksojen <strong>ja</strong>anteina syvakivimassiiveissa, esimerkiksi Saaren oligoklaasigraniitissatai valittomasti syvakivia ymparoivissa liuskeissa . Diopsidiamfiboliitteihinliittyy vahaisia kalkkikiviesiintymia <strong>ja</strong> kvartsiitte<strong>ja</strong> kuten <strong>Punkaharjun</strong> SusiniemenHiukkajoella seka scheeliittipitoinen karsi Kesalahden Raudansuolla .PINTAKIVILAJIT<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> kivista on suurin osa pintasyntyisialiuskeita . Kuitenkin <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen N-osassa vallitsevat syvakivet, senS-osassa taas liuskeet . <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alue on muodostunut paaasiassa liuskeista .Suurin osa liuskeista on A1203-porfyroblastisia kinzigiitte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> migmatiittisia <strong>ja</strong> peliittisiakiillegneisse<strong>ja</strong> . Niissa on valikerroksina tai pienempina esiintymina kvartsimaasalpagneissia,mustaliusketta, vulkaanissyntyista leptiittia, sarvivalkegneissia,amfiboliittia, diopsidiamfiboliittia, pyrokseenigneissia, kalkkikivea <strong>ja</strong> kvartsiittia .Syvakivien <strong>ja</strong> kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman valissa on pitkanomainen leptiitti-amfiboliittimuodostuma.Kiillegneissit <strong>ja</strong> kinzigiitit (granaatti-sillimaniitti-kordieriittigneissit)<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen liuskeet ovat suurenakaarimaisena poimuna akselidepressiossa Saaren antikliinibatoliittimaisen syvakivimassiivinSW-puolella poimuakselin osoittaessa lounaaseen . Liuskeiden paaosa onA120 :3-porfyroblastista kinzigiittia, joka vuorottelee paremmin sailyneen kiillegneissinkanssa . Kinzigiitti-kiillegneissimuodostuma on merkitty kartoille sinisella varilla. Se on stratigrafisesti leptiittis-amfiboliittisten kivien ylapuolella .Metamorfoosilta parhaiten sailynytta kiillegneissia on alueen itaosassa Saarenkunnassa lahella valtakunnan ra<strong>ja</strong>a . Siina on paikoin selvasti primaarista kerrallisuutta(graded bedding) esimerkiksi Suur-Raut<strong>ja</strong>rven itarannalla Saaren Saarenkylassa(4124 07 D) . Kerroksellisuus on yleensa epaselvempaa kuin pohjoisempanaTohmajiirven kalevaisissa fvlliiteissa tai idempana laatokkalaisissa kiilleliuskeissa. - <strong>Parikkalan</strong> lehdella <strong>Parikkalan</strong> kirkonkylan lahiymparistossa (4123 06) onselvasti klastista grauvakkamaista kiillegneissia leptiittiin assosioituneena . Graniitti
1 1Kuva 3 . Poimuttunut granaattipitoinen suonigneissi .Fig 3 . Folding in veined garnet-mica gneiss .Parikkala, Melkoniemen Salokyla .lavistaa grauvakkamaista gneissia <strong>ja</strong> siina on kapeita kvartsisuonia . Migmatiittiutuminen<strong>ja</strong> suonigneissirakenne onkin naissa Kaakkois-Suomen kiillegneisseissa yleista(kuva 3) .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> kiillegneissit ovat harmaita tai turnmanharmaitapienirakeisia liuskeita . Niiden paamineraalit ovat oligoklaasinen plagioklaasi(An2o- :u), kvartsi <strong>ja</strong> biotiitti (taulukko 1) Mikrorakenne on granoblastinentai blastoklastinen . Yleisia lisdaineksia ovat muskoviitti, kloriitti, titaniitti, apatiitti,grafiitti, turmaliini, zirkoni <strong>ja</strong> Fe-kiisut . Kalimaasalpaa on vaihtelevasti . Hiukansarvivalkettakin on tuffiiteiksi vaihettuvissa kerroksissa varsinkin Saaren Mikkolanniemessa<strong>ja</strong> Saarenkyldssa .Suurin osa sinisella merkitysta liuskealueesta on Al-porfyroblastisia kinzigiittisiagneisse<strong>ja</strong> . Niihin on korkean amfiboliittifasieksen tai jopa granuliittifasieksen metamorfoosissakiteytynyt kyhmymdisina porfyroblasteina kordieriittia, sillimaniittia <strong>ja</strong>granaattia . Metamorfoosiaste kasvaa ldnsilounaaseen . - Itaosassa - Saaressa <strong>ja</strong>Kir<strong>ja</strong>valassa - vallitsee kordieriittipitoinen ruhjeliuskeinen suonigneissi, johon hittyyblastomyloniittisia silmagneissiosueita .
1 2Taulukko 1 . Kvartsi-maasalpagneissien (arkoosigneissien) <strong>ja</strong> kiillegneissien mineraalikoostumuksia<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueilla . Maaritykset on tehty pistelaskimella .Table 1 . Mineralogical compositions of the quartz-feldspar gneisses (arkose gneisses) and micagneisses of the Punkaharju and Parikkala-map-sheet areas . Determined by the point countingmethod .Mineraalit-Minerals 2 . 4 . 5 . 6 . 9 .Plagioklaasi - Plagioclase . 58,8 68,9 48,4 68,2 67,3 35,2 42,3 38,9 36,3(An) (20) (30- (30- (30) (25- (20- (20- (25- (20)35) 40) 30) 25) 25) 30)Kalimaasalpa - Potash feldspar 0,5 20,6 0,7 0,3 17,9 21,0 0,5 -Kvartsi - Quartz 27,7 21,2 24,6 24,6 28,1 39,0 21,2 31,7 33,1Diopsidi - Diopside 4,1 2,9 - -Biotiitti - Biotite 12,5 5,1 1,9 5,5 0,6 6,9 14,6 25,1 28,3Muskoviitti Muscovite . . . . 0,3 0,2 0,2 - 0,2Kloriitti - Chlorite 0,8 - 3,0 1,0 0,5 1,2Epidootti - Epidote 0,2 0,3Titaniitti - Titanite 0,1 - - 0,2 0,1Apatiitti - Apatite 0,6 0,2 0,1 0,4 0,1 0,2 0,5 0,7Karbonaatti - Carbonate O,l 0,1 0,1 0,2 -Malmimineraale<strong>ja</strong> - Ore 0,3 0,2 0,2Grafiitti - Graphite . . . .1,9 1,31 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Parikkala, Pekkola . 4124 01 A, x =6830,27, y = 463,30 .2 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Punkaharju, Vuoriniemensalo . 4124 01 A,x = 6831,82, y = 461,70 (79-OVN-77) .3 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss, Punkaharju, Vuoriniemensalo . 4124 01 A,x = 6831,60, y = 461,10 (85-OVN-77) .4 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Parikkala, Pekkola . 4124 01 A, x =6831,60, y = 463,68 (35a-OVN-77) .5 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Punkaharju, Vuoriniemensalo . 4124 01 A,x = 6831,30, y = 460,58 (88-OVN-77) .6 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss . Parikkala, Peruspoh<strong>ja</strong> . 4123 03 B, x =6825,35, y - 460,55 (196-OVN-79) .7 . Kvartsi-maasalpagneissi - Quartz-,feldspar gneiss . Raut<strong>ja</strong>rvi, Innasennurkka . 4123 03 A,x = 6821,46, y - 460,07 (315-OVN-79) .8 . Biotiitti-plagioklaasigneissi - Biotite-plagioclase gneiss . Parikkala, Muttelinmaki . 4123 06B, x - 6827,98, y - 474,59 (29-HOA-79) .9 . Biotiitti-plagioklaasigneissi - Biotite-plagioclase gneiss . Parikkala, Surumaki . 4123 06 B,x = 6828,15, y = 474,75 (274-OVN-80) .Liuskealueen keskiosissa tulee kinzigiittiin kordieriitin lisaksi sillimaniittia . Vihdoinkinzigiittialueen lansiosassa on pitkanomainen pohjoisesta Punkaharjulta Simpele<strong>ja</strong>rvenlansipuolitse etelaan Raut<strong>ja</strong>rvelle ulottuva N-S-suuntainen vyohyke,jossa metamorfoosi on tapahtunut granuliittifasieksen PT-olosuhteissa . Granaattitulee samalla vallitsevaksi porfyroblastiksi kordieriitin <strong>ja</strong> sillimaniitin lisaksi . Tallaisessausein hyvinkin karkeassa lutogeniittisessa (lutum=clay) granaatti-sillimaniitti-kordieriittikinzigiitissaon paikoin myos kalimaasalpaa porfyroblasteinakuten esimerkiksi <strong>Parikkalan</strong> Tarvaslammella, Oronkankaalla <strong>ja</strong> Riukonvuorella(4124 01) . Kvartsia on usein kasautunut linssimaisiksi moykyiksi, paikoin punertavanaruusukvartsina . Myos grafiittia saattaa olla karkeina moykkyina suurten
porfvroblastien valissa . Granaattikinzigiittiseen gneissiin on assosioitunut pieniapyrokseenipitoisia charnokiittisia syvakivi-intruusioita seka arkosiittisia kvartsimaasalpagneisse<strong>ja</strong>.Alueen kinzigiitit <strong>ja</strong> kiillegneissit ovat stratigrafisesti leptiittis-amfiboliittistenkivien ylapuolella . Tam i oikeuttaa rinnastamaan ne Eteka-Suomen svekofennidistenliuskeiden sedimenttisar<strong>ja</strong>an, jonka Heikki V ivrynen (1954) nimitti fennonilaiseksimuodosturnasar<strong>ja</strong>ksi . Geneettiselti alkuperaltaan ne lienevat normaalisedimenttisiasavia, hiekko<strong>ja</strong>, osaksi matalieju<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> merkeleita . Osaksi niihin on sekoittunutjossakin maarin myds vulkaanista ainesta . Nama Kaakkois-Suomen liuskeet kuuluvatvyohykkeeseen, joka uudemman tutkimuksen mukaan on o11ut mukana svekokar<strong>ja</strong>laisessa(Simonen 1980) orogeniassa . Sedimenttien kerrostuminen on tapahtunuteugeosynkliinifasieksen olosuhteissa .1 3Blastomyloniitit (silmagneissit)Voimakkaasti poimuttunutta suonigneissia <strong>ja</strong> migmatiittista, ruhjeliuskeistakinzigiittista gneissia on <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueella <strong>Parikkalan</strong> <strong>ja</strong> Saaren kuntienra<strong>ja</strong>lla Kinnarniemessa, Kir<strong>ja</strong>valassa <strong>ja</strong> Saaren Rantakylassa seka sielta edelleen itaanSaarenkylaan <strong>ja</strong> Tiaisenmaelle ulottuvassa liuskekielekkeessa pegmatiittigraniitin puristuksessa(4124 07 C, 4124 08 A, 4124 08 B) .Nailla tienoin on pitkanomaisina pal<strong>ja</strong>stumajonoina pseudoklastista silmagneissia,voimakkaasti tektonisoitunutta karkearakeista liusketta, joka koostuu paaasiassaisommista kvartsisilmista (0 0,5-1,0 cm) , kun taas valiaines on hienorakeisempaakiilletta, kvartsia, plagioklaasia, kordieriittia, kloriittia <strong>ja</strong> epidoottia . Tallaisessablastomvloniittisessa silmagneississa on breksiana kiillogneissia <strong>ja</strong> amfiboliittia<strong>ja</strong>anteina alkuperaisesta kivilajista .Hackmanin (1933, s . 19) mukaan edellisen tapainen "pseudoklastillinen gneissi"voisi olla alkuperaltaan nun sanottua poh<strong>ja</strong>liusketta tai tallaiset gneissit voitaisiintulkita myloniiteiksi . Myloniittiutuminen - mekaaninen hienorakeiseksi hiertyminenliikunnoissa - lieneekin oikea selitys naiden Saaren silmagneissien synnylle. Myds Vayrysen (1954) mukaan jotkut "poh<strong>ja</strong>liuskeet" <strong>ja</strong> silmagneissit ovatsyntyneet myloniittisesti vahvasti poimuttuneisiin, tektoniittisiin hiertovyohykkeisiin. Suhteellisen vahaiset liuskemassat ovat <strong>ja</strong>uhautuneet syvakivien intrudoitumisenyhteydessa . Kemiallisen aktiivisuuden lisaantyminen puristusta vastaan kohtisuorassasuunnassa on antanut edellytykset mineraalirakeiden (silmien) voimistuneellemuotoenergialle .Myos <strong>Parikkalan</strong> gabron <strong>ja</strong> liuskeiden kontaktissa on paikoin edellisen kaltaistablastomyloniittia esimerkiksi Saaren Pitkapoh<strong>ja</strong>ssa (4124 07 D) .
1 4Mustaliuskeet <strong>ja</strong> grafiittigneissit<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> kinzigiitti-kiillegneissimuodostumassaon monin paikoin kiisu- <strong>ja</strong> grafiittipitoista mustaliusketta tai mustaliuskemaisiavalikerroksia, osaksi karkeina grafiittigneisseina . Niilla on korkeampi metamorfoitumisastekuin pohjoisempana si<strong>ja</strong>itsevilla Tohma<strong>ja</strong>rven mustaliuskeilla . Mustaliuskeita<strong>ja</strong> grafiittigneisse<strong>ja</strong> on vyohykkeissa, joita indikoivat pitkahkot anomaliamaksimitaeromagneettisilla kartoilla . Ne on erotettu ymparoivasta kivilajista paallemerkinnalla.Varsin runsaasti on mustaliuskemaista gneissia vuorokerroksina kiillegneississatuffiittien, leptiittien, amfiboliittien <strong>ja</strong> kvartsi-maasalpagneissien kanssa Saaren pita<strong>ja</strong>nSaarenkylassa, Rantakylassa seka Hiekkapakassa <strong>Parikkalan</strong> gabron N-puolella. Ne ovat usein pinnalta ruosteisia, punertavanruskehtavia, syvalta hiekkamaiseksitohkaksi rapautuneita . Paikoin ne ovat ruhjeliuskeisia <strong>ja</strong> kinzigiittiytyneita .Grafiitin <strong>ja</strong> rautakiisujen lisaksi mustaliuskeet <strong>ja</strong> grafiittigneissit sisaltavat kiilteita,kvartsia, plagioklaasia, kalimaasalpaa, kalsiittia <strong>ja</strong> titaniittia . Niissa on yleisestikordieriittia <strong>ja</strong> sillimaniittia esimerkiksi <strong>Parikkalan</strong> Kinnarniemensalon kinzigiittisessamustaliuskeessa . - Kesalahden Raudansuolla Geologisen tutkimuslaitoksenmalmikairauksissa todettiin mustaliuskekerrosten vuorottelevan karsimaisten diopsidiampfiboliittienkanssa . - Karkeaa maasalpapitoista grafiittigneissia on Parikka-Ian <strong>kartta</strong>-alueella <strong>Parikkalan</strong> Melkoniemensalolla <strong>ja</strong> Peruspoh<strong>ja</strong>ssa granaattikinzigiitin<strong>ja</strong> charnockiittisten syvakivien vyohykkeella . Grafiittia on niissa suurina suomuinalaatikkomaisten (panidioformisten) maasalparakeiden valissa .Min kuin hyvin sailyneet mustaliuskeetkin lienevat nama voimakkaasti metamorfoituneetmustaliuskemaiset gneissit <strong>ja</strong> grafiittigneissitkin olleet alkuaan pelkistavissaolosuhteissa veteen kerrostuneita matalieju<strong>ja</strong> .DiopsidiamfiboliititDiopsidiamboliittikerroksia on sailynyt pitkulaisina liuske<strong>ja</strong>ksoina tai liuske<strong>ja</strong>anteinaSaaren oligoklaasigraniittimassiivin sisalla tai tata ymparoivissa kinzigiittis-peliittisissaliuskeissa <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen ita- <strong>ja</strong> keskiosissa . Kartoilla neon merkitty ruskeilla katkoviivoilla vihrealle poh<strong>ja</strong>lle .Diopsidiamfiboliiteissa nakyy <strong>ja</strong>kautumista tummempiin amfibolirikkaisiin raitoihintai osueisiin seka vaaleampiin diopsidipitoisiin raitoihin tai juoviin . Paikoinvaaleampi aines breksioi tai ymparoi tummempaa muodostaen "pat<strong>ja</strong>maisia" rakenteitakuten esimerkiksi Saaren Yla-Tyr<strong>ja</strong>ssa (4124 10 B) .Diopsidiamfiboliittien selitetaan yleensa olleen alkuaan Ca-rikkaita merkelisedimentte<strong>ja</strong>. Karbonaattijuovat <strong>ja</strong> -kasaumat ovat niissa tavallisia . Niiden kerrostumisenyhteydessa on mahdollisesti tapahtunut vulkaanista toimintaa . - Diopsidiamfiboliititovat ilmeisesti kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman alaosassa <strong>ja</strong> osaksi
leptiittienkin alapuolella . Niiden assosioituminen mustaliuskeisiin <strong>ja</strong> kalkkikiviin onilmeinen . Si<strong>ja</strong>inti liuskemuodostuman poh<strong>ja</strong>kerroksissa lienee syyna siihen, ettadiopsidiamfiboliittia on erillisina reliktimaisina liuske<strong>ja</strong>ksoina syvakivialueilla . Neovat korkeassa lampotilassa sulavina paremmin sailyneet assimiloitumiselta <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ykkinakivilajeina vastustaneet deformoitumista .Diopsidiamfiboliittien paamineraalit ovat diopsidi, sarvivalke <strong>ja</strong> plagioklaasi(An,o-(;o) . Tavallisimpia lisaaineksia ovat kalsiitti, biotiitti, titaniitti, apatiitti, epidootti,rautakiisut, kvartsi, zirkoni <strong>ja</strong> paikoin kalimaasalpa . Kesalahden diopsidiamfiboliittiinliittyy vahaista scheeliittipitoisuuttakin diopsidiraidoissa .1 5Pyrokseenigneissit<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueella - lahella Susiniemen kalkkikivea - on tavattupari pal<strong>ja</strong>stumaa tummanharmaata pienirakeista pyrokseenipitoista gneissia (412406 C) . Paamineraalit ovat oligoklaasinen plagioklaasi (An :,5) , kvartsi, diopsidi,sarvivalke <strong>ja</strong> biotiitti . Plagioklaasirakeet ovat idiomorfisia <strong>ja</strong> hyvin sailyneita . Lisaaineksinaon kalsiittia, apatiittia <strong>ja</strong> titaniittia .<strong>Punkaharjun</strong> Multamaessa (4124 05 A) pienen kalkkikivipal<strong>ja</strong>stuman SWpuolellametavulkaanisesta andesiittigneissista lanteen on pienirakeista pyrokseeniplagioklaasigneissia,jonka paaainekset ovat plagioklaasi (An30-4o) , diopsidi, biotiitti,sarvivalke <strong>ja</strong> kvartsi . Lisaksi siina on jonkin verran kalimaasalpaa <strong>ja</strong> malmimineraale<strong>ja</strong>.<strong>Punkaharjun</strong> Vuoriniemensalossa (4124 01) granaattipitoisen kinzigiitin alueellaon happamassa kvartsi-maasalpagneississa paikoin diopsidirakeita, tosin harvassa .Pyrokseenipitoiset gneissit ovat olleet ilmeisesti alkuaan kalkkipitoisia merkelimaisiahiekko<strong>ja</strong>, joita on kerrostunut kalkkikivien yhteyteen .Karsi- <strong>ja</strong> kalkkikivetKalkkikivea on louhittu <strong>Punkaharjun</strong> Susiniemen Hiukkajoella viime vuosisadalla. Kalkkikiviloydoksen on tutkinut prof . Pentti Eskola vuonna 1915 (Hackman1933, s . 35) . Se si<strong>ja</strong>itsee laa<strong>ja</strong>n liuskealueen reunassa graniitin kontaktissa <strong>ja</strong>on merkitty kartalle oranssin varilla . Kalkkikivi on osaksi pegmatiitin migmatisoimaa<strong>ja</strong> laadultaan epapuhdasta, juovaisen kvartsin <strong>ja</strong> pegmatiittisen maasalvan sekaista. Kalkkikivi on osaksi valkoista tai harmaata, paikoin vihertavaa tai ruskehtavaa,paikoin tiivista, punertavaa . Rontgenografisesti se on kalsiittia . Kalsiitin lisaksikivessa on aksessoreina diopsidia, serpentiinia <strong>ja</strong> vaaleaa kiilletta . Diopsidi <strong>ja</strong> serpentiinimuodostavat vihreita karsiosueita . Sivukivena on paikoin kvartsiittia .Karsimaista diopsidipitoista kivea on maantieleikkauksessa Hiukkajoelta noin1 km Punkaharjulle pain . Osaksi kivi on kerroksellista kvartsi-plagioklaasigneissia,
1 6jossa on kvartsin <strong>ja</strong> plagioklaasin lisaksi diopsidia, magneettikiisua, titaniittia, karbonaattia<strong>ja</strong> amfibolia .<strong>Punkaharjun</strong> Multamaessa (4124 05 A) on pieni pal<strong>ja</strong>stuma epapuhdasta diopsidipitoistakalkkikivea heti metavulkaniittisen andesiittigneissin W-puolella . Samanmetavulkaniitti-leptiittimuodostuman E-puolella Jouhenlammella on leptiitin<strong>ja</strong> kinzigiitin valissa karbonaattipitoinen karsivyohyke .Geologisen tutkimuslaitoksen malmiosaston kairauksissa Kesalahden Raudansuollaon lavistetty puolen metrin vahvuinen kalkkikivikerros karsimaisessa diopsidiamfiboliitissa,jossa on yleisesti karbonaattikyhmy<strong>ja</strong> . Kalkkirikas vyohyke on graniitinlavistaman kiillegneissi-mustaliuskemuodostuman <strong>ja</strong> Saaren granodioriittioligoklaasigraniittimassiivinvalissa . Kalkkirikkaan vyohykkeen SE-reunalla onkvartsiittia .KvartsiititKesalahden Raudansuon (4124 09 A) kvartsiitti on tummapigmenttista <strong>ja</strong> magneettikiisupitoista. Siina on diopsidikarsijuovia . Kvartsiittikerroksen vahvuus onnoin 10 m . Samanlaista kvartsiittia on pohjoisempana Kesalahden Varmon kalkkikivensivukivena Kerimaen <strong>kartta</strong>-alueella (lehti 4213 11) .<strong>Punkaharjun</strong> Susiniemen Hiukkajoen (4124 06 C) kalkkikiven kvartsiittinensivukivi on lasimaista, paikoin juovaista . Kalkkikiven kontaktin lahella siina on paikoinklastista rakennetta . Kvartsiitissa on huomattavan voimakkaaksi kehittynytristirakoilu .Kvartsi-maasalpagneissitKvartsi-maasalpagneisse<strong>ja</strong> on <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> lansiosissagranaattipitoisen lutogeniittisen kinzigiitin alueella pienehkoina esiintyminatai kapeina valikerroksina . Ne lienevat olleet alkuaan paaasiassa veteen kerrostuneitahiekkamaisia sedimentte<strong>ja</strong> .Kvartsi-maasalpagneissit ovat vaaleanharmaita tai harmaita pienirakeisia kivia .Paikoin ne ovat punertavia tai vihertavia, joskus ruskehtavia . Niissa on heikkoa kerroksellisuutta<strong>ja</strong> paikoin ne vuorottelevat hienompirakeisten kerrallisten peliittistenkiillegneissien kanssa . Naiden arkosiittisten keltaisella varilla kartalle merkittyjenkvartsi-maasalpagneissien paaainekset ovat kvartsi <strong>ja</strong> plagioklaasi (An20_40) . Kalimaasalpaaon vaihtelevasti, samoin biotiittia . Mikrorakenne on blastoklastinen .Kvartsi- <strong>ja</strong> maasalparakeet ovat melko pyoristyneita (subrounded) . Aksessoreinaon muskoviittia, kloriittia, epidoottia, apatiittia, kalsiittia <strong>ja</strong> malmimineraale<strong>ja</strong> . Granaattiaon paikoin melko runsaastikin, varsinkin <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen kvartsimaasalpagneisseissa. Pyrokseenipitoista kvartsi-maasalpagneissia on <strong>Punkaharjun</strong>
Vuoriniemensalossa (4124 01 A) . Kvartsi-maasdlpagneissien koostumuksia on taulukossa1 .Alueen kvartsi-maasdlpagneissit ovat kiteytyneet granuliittifasieksen olosuhteissa(granaattia <strong>ja</strong> pyrokseenia kvartsin <strong>ja</strong> plagioklaasin lisaksi) . Granaattikinzigiitinohella niihin liittyy pyrokseenipitoisia charnockiittisia syvakivia .1 7Leptiitit, amfiboliitit <strong>ja</strong> sarvivalkegneissit<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen keski- <strong>ja</strong> etelaosissa (4124 04, 4124 05) seka <strong>Parikkalan</strong><strong>kartta</strong>-alueen pohjoisosissa (4123 06) kinzigiittisen gneissin <strong>ja</strong> syvakivimuo .dostuman valissa on pohjois-etelasuunnassa n . 30 km :n pituinen vyohyke Ieptiittis-amfiboliittisialiuskeita, joiden alkupera navttaa olevan etupaassa vulkaaninen .Ne ovat <strong>kalliopera</strong>kartalla useampana erillisena esiintymana . Leptiitin <strong>kartta</strong>varion keltainen <strong>ja</strong> amfiboliitin vihrea . Ne ovat metamorfoosissa uudelleenkiteytyneetamfiboliittifasieksessa <strong>ja</strong> vastannevat Keski-Ruotsin leptiittimuodostuman svionisiakivilaje<strong>ja</strong>, joiden N . H . Magnusson (Sveriges geologi, 1949) mainitsee olevan vanho<strong>ja</strong>happamia tai intermediaarisia laavo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuhkia, etupaassa dasiitte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> andesiitte<strong>ja</strong>,joihin saattaa sisaltya myos sedimenttisia kvartsi-maasalpagneisse<strong>ja</strong> .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> metavulkaaniset leptiitit, amfiboliitit<strong>ja</strong> sarvivalkegneissit ovat stratigrafisesti kinzigiitti-kiillegneissimuodostumanalla . Paaosa niistd on harmaita dasiittisia <strong>ja</strong> ryodasiittisia leptiitte<strong>ja</strong> (kuva 4) . Turnmanharmaaandesiittinen sarvivalkegneissi (kuva 5) tai punertava kvartsilatiittinenleptiitti ovat toisin paikoin vallitsevina . Valikerroksina on amfiboliittista metabasalttiatai metapikriittia . Niita on enimmakseen muodostuman ylaosassa . Punertaviakalirikkaita "ryoliittisiakin" kerroksia on tavattu leptiittimuodostuman S-paassagranuliittifasieksen vaihettumisalueelta . Mikroskooppitutkimuksissa niissa on todettuolevan mukana ilmeista klastista sedimenttiainesta . Alueen leptiittien <strong>ja</strong> amfiboliittienmagmadifferentiaattinen erilaisturninen on tapahtunut kalkki-alkalisar<strong>ja</strong>ssa:keratofvvripikriitti-basaltti-andesiitti---diasiitti-ryodasiitti- (ryoliitti)Ilklatiitti-kvartsilatiittiPrimaarinen alkumagma lienee ollut granodioriittista, <strong>ja</strong> siihen on ehka paassytsekoittumaan emdksistakin materiaalia . Oligoklaasirikkaat dasiittiset laavat <strong>ja</strong> tuhkatovat purkautuneet ensin <strong>ja</strong> viimeksi emaksiset basalttis-andesiittiset effusiivit .Ultraemdksiset metapikriittiset osueet lienevat syntyneet gravitatiivisesti metabasalt-3 128300581D
20<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> dasiittisten leptiittien paaaineksetovat oligoklaasinen plagioklaasi (An_o-30 ) , kvartsi <strong>ja</strong> biotiitti . Mikrorakenne onpyroklastinen . Yleisina lisaaineksina on sarvivalketta, titaniittia, apatiittia, kloriittia,muskoviittia, karbonaattia <strong>ja</strong> malmimineraale<strong>ja</strong> . Kalimaasalpaa on ryodasiittisissa,ryoliittisissa <strong>ja</strong> kvartsilatiittisissa leptiiteissa .Amfiboliittisten metabasalttien paamineraalit ovat plagioklaasi (An40- 6 o) <strong>ja</strong>sarvivalke . Biotiittia on vaihtelevasti . Osaksi amfiboliitit vaihettuvat vaaleammiksimuunnoksiksi, sarvivalkegneisseiksi, jotka ovat alkuaan andesiittisia plagioklaasirikkaita(An : _4o) vulkaniitte<strong>ja</strong> . Metabasalttien poh<strong>ja</strong>osien ultraemaksiset kerroksetovat paaasiassa amfibolia, joka on usein sadekivirakenteista .<strong>Punkaharjun</strong> Matkon (4124 05) amfiboliitti-leptiitti kompleksi on noin20 km 2 :n laajuinen <strong>ja</strong> se kasittaa asteittaisen differentiaatiosar<strong>ja</strong>n metavulkaanisiakivia emaksisesta happamaan :pikriitti-basaltti-andesiitti-dasiitti-ryodasiittiLkeratofyyriErilaisten kerrosten vuorottelu viittaa siihen, etta purkautuneen magman koostumuson vaihdellut . Happamat <strong>ja</strong> intermediaariset dasiittis-ryodasiittiset purkauksetovat vanhimpia . Ylimmissa osissa on paaasiassa emaksisia andesiittisia <strong>ja</strong> basalttisiametavulkaniittisia patjo<strong>ja</strong> . Matkon Linnavuoren vulkaaninen konglomeraattion stratigrafisesti amfiboliitti-leptiittikompleksin ylaosissa emaksisten kerrosten yhteydessa. Leptiitti-amfiboliittimuodostuman kivissa on monin paikoin todettavissaenemman tai vahemman muuttuneita fragmentaalisia vulkaanisia rakenteita : breksiaa,agglomeraatti-, lapilli-, sferuliitti- <strong>ja</strong> porfyroidirakennetta, konkreetioita, manteleita<strong>ja</strong> kerrosrakennetta . Varsinkin meta-andesiittisessa sarvivalkegneississa vuorottelevattuhkamaiset raitaiset kerrokset laavamaisten pat<strong>ja</strong>maisten kerrosten kanssa. Metabasalttisissa kerroksissa on poh<strong>ja</strong>lla paikoin pikriittisia muunnoksia . -Paikoin nayttaa silty kuin Leptiitti olisi ollut alkuaan rapautumisaineksen sekaistatuffiittimaista sedimenttia . Turmaliinipitoinen pegmatiitti lavistaa monin paikoinleptiittia, johon on kontaktimetamorfoosissa kiteytynyt kordieriittia <strong>ja</strong> sillimaniittia. Min eraalikoostumukset <strong>ja</strong> kemialliset analyysit on esitetty taulukoissa 2, 3 <strong>ja</strong> 6 .<strong>Parikkalan</strong> Sarkisahnen-Savikummunsalon biotiitti-oligoklaasileptiittia (412404 A, B) on 30 km` :n alalla . Sen koostumus vaihtelee dasiitista ryodasiittiin . Seon paikoin kerroksellista <strong>ja</strong> siina on mantelirakenteisia osueita seka breksiamaisiatai linssinmuotoisia fragmentte<strong>ja</strong> . Paikoin leptiitti tai leptiittigneissi on karkeammaksikiteytynytta . Hapanta porfyroidista ryodasiittista leptiittia on <strong>Parikkalan</strong>Rausillassa (taulukot 4 <strong>ja</strong> 7) .<strong>Parikkalan</strong> Jarvenpaassa (4124 04 A, C, 4123 06 D) on noin 5 km 2 :n alueseka toinen edellisen kaakkoispuolella Kaukolasta Tiviaan (4123 06 D, 4123 09B) ulottuva 15 km = :n laajuinen esiintyma sarvivalke-kalimaasalpa-oligoklaasileptiittia. Tallainen kvartsilatiittinen leptiitti on punertavaa <strong>ja</strong> paikoin epaselvasti
2 1...Taulukko 2 . Vulkaanissyntyisten amfiboliittien <strong>ja</strong> sarvivalkegneissien rnineraalikoostumuksiaMatkon amfiboliitti-leptiittikompleksi, <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>lehti . Maaritykset on tehty piste-(ask)mellaTable 2 . Mineralogical compositions of the volganogenic amphibolites and hornblende gncisses .Amphibolite-leptite complex of Matko, Punkaharju map-sheet . Determined by the point countingmethodMineraalit -- Minerals 2 . 4 . 6 . 7 . 10 .Plagioklaasi - Plagioclase 7,3 14,6 15,0 26,5 38,1 50,3 50,2 47,9 69,3 56,1(60) (60) (60) (50) (30- (40) (30- (30) (30-(An)35) 40) 40)Kvartsi - Quartz - 0,7 3,0 4,0 - 3,4 4,5 7,0 14,9 6,6Sarvivalke - Hornblende . 92,1 55,6 68,8 62,6 53,0 42,9 35,1 19,7 13,4 30,8Biotiitti - Biotite 0,4 24,5 - 0,1 2,3 1,3 8,7 21,4 0,4 0,5Muskoviitti - Muscovite - 0,3 -Kloriitti - Chlorite 5,3 0,7 0,1Epidootti - Epidote 0,7 - - 0,3Titaniitti - Titanite 0,2 1,3 0,4 1,3 0,4 0,1 0,2 2,4 1,0 0,3Apatiitti - Apatite . . . 0,2 0,1 0,6 0,2 0,2 0,1 0,6 0,3 1,1Karbonaatti - Carbonate . 2,4 --Malmimineraale<strong>ja</strong> - Ore . 2,1 5,0 4,9 6,0 1,8 1,2 0,6 4,61 . Ultraemaksinen amfibolikivi (pikriitti) - Ultrabasic amphibole rock (picrite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo. 4124 05 C, x = 6843,74, y = 478,41 (49-OVN-79) .2 . Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt), Punkaharju, Linnavuorensuo . 4124 05 C,x = 6843,06, y = 475,74 (379c-OVN-76) .3 . Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C, x =6844,92, y = 477,94 (164OVN-77 ) .4 . Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt) . Punkaharju, Vaahterikko . 4124 05 C, x =6844,56, y = 476,14 (398-OVN-76) .5 . Uraliittiporfyriitti (basaltti) - Uralite-porphyrite (basalt) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C,x = 6844,78, y = 476,84 (359c-OVN-76) .6 . Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) .Saari, Portaistenmaki . 4124 05 D, x = 6847,16, y = 479,10 (165-OVN-77) .7 . Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) .Punkaharju, Multamaki . 4124 05 A, x = 6840,94, y = 472,73 (136d-OVN-78) .8 . Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) .Saari, Matkonvaara . 4124 05 C, x = 6843,73, y = 476,96 (365c-OVN-76) .9 . Sarviviilke-plagioklaasigneissi (leukoandesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (leucoandesite). Punkaharju, Multamaki, 4124 05 A, x = 6840,96, y = 472,58 (137b-OVN-78) .10 . Vulkaanisen konglomeraatin mukula (andesiitti) - Pebble of volcanic conglomerate (andesite). Punkaharju, Linnavuori . 4124 05 C, x = 6842,78, y = 475,49 (387e-OVN-76) .kerroksellista . Siina on sarvivalkerikkaita latiittisia valikerroksia, paikoin uraliittiporfyriittia,joka on kerroksia lavistava, osaksi konformi . - Tiviassa punainen leptiittion paikoin uudelleenkiteytynyt "granodioriittimaiseksi" . Liuskemuodostumassaon nailla tienoin pienia syvakivi-intruusioita . - Paikoin Tivian leptiitissa onmuutaman cm :n pituisia, tummia linssimaisia, heittelemaisia muotoutumia . - Kemiallisistaanalyyseista kay ilmi kvartsilatiittisten kalimaasalpapitoisten leptiittiensuuri alkalioksidien (Na,O+K_O) maara seka suuri Nigglin alk . verrattuna esimerkiksidasiitteihin <strong>ja</strong> ryodasiitteihin (taulukot 5 <strong>ja</strong> 7) .<strong>Parikkalan</strong> Oravaniemessa <strong>ja</strong> Toukiossa (4123 03 D, 4123 06 A, B) on10 km 2 :n alueella dasiittisesta leptiitista andesiittigneissiin vaihtelevaa liusketta ;
2 2Taulukko 3 . Leptiittien mineraalikoostumuksia . Matkon amfiboliitti-leptiittikompleksi, <strong>Punkaharjun</strong><strong>kartta</strong>lehti . Maaritykset on tehty pistelaskimella .Table 3 . Mineralogical compositions of the leptites of the Matko amphibolite-leptite complex,Punkaharju map-sheet area . Determined by the point counting method .Mineraalit - 1Minerals2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 10. 11 . 12 .Plagioklaasi - 39,3 42,0 51,0 57,2 56,7 71,9 72,4 43,3 42,8 37,8 64,4 62,6Plagioclase(An) (20) (20- (25) (20) (25- (25) (20- (20) (20- (20) (20) (30)Kalimaasalpa-25)7,2 0,4 0,230)0,625)1,2 6,325)4,2 16,0 1,9Potash feldsparKvartsi - 20,8 13,1 11,5 12,9 20,4 9,0 13,5 20,0 24,3 17,5 20,5 20,5QuartzDiopsidi - 1,5 1,0Dio psideSarvivalke - 3,1 1,6 4,4 6,1 8,2 4,2 13,5HornblendeBiotiitti - 35,1 30,1 34,2 28,0 14,6 3,6 20,6 27,9 20,4 8,5 0,4BiotiteMuskoviitti - 0,3 0,4 0,6 2,5 1,7 0,8MuscoviteKloriitti - 0,8 0,6 0,5 3,6 0,3 2,6ChloriteEpidootti 0,7 0,6EpidoteTitaniitti 1,1 1,4 0,6 0,4 0,7 2,5 2,8 0,6 0,2 0,3TitaniteApatiitti 0,9 0,5 0,6 0,2 0,4 0,8 0,3 0,5 0,3 0,2 0,6ApatiteKarbonaatti - 0,8 0,2 0,4 2,4 0,7 0,2 0,1CarbonateMalmimineraale<strong>ja</strong>- Ore2,0 0,3 0,1 0,2 0,1 2,9 0,3 1,2Sillimaniitti - 5,8Sillimanite.......1 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 D, x = 6845,09, y =477,30 (403-OVN-76) .2 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C, x = 6844,70, y =477,31 (163-OVN-77) .3 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite)477,73 (352b-OVN-76) .Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C, x =6844,30, y =4 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) Saari, Matkonvaara . 4124 05 C, x = 6843,58, y =476,90 (48-OVN-79) .5 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite), Parikkala, Kensselinvuori . 4124 05 A, x = 6840,23,y = 473,84 (34 .OVN-79 ) .6 . Leptiitti (keratofyyri) - Leptite (keratophyre) Punkaharju, Matkonvaara . 4124 05 C, x =6843,56, y = 475,86 (375-OVN-76 ) .7 . Leptiitti (keratofyyri) - Leptite (keratophyre) . Punkaharju, Matkonmaki . 4124 05 C, x =6843,14, y = 475,93 (47-OVN-79) .8 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) Saari, Portaistenmaki . 4124 05 D, x =6846,50, y = 479,90 (166-OVN-77 ) .9 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Saari, Matkonvaara . 4124 05 C, x = 6843,42,y = 476,74 (364-OVN-76) .10 . Mantelikivileptiitti (ryodasiitti) - Amygdaloidal leptite (rhyodacite) .4124 05 C, x = 6844,30, y = 477,73 (50-OVN-79)Saari, Hilpannurkka11 . Leptiitti (ryodasiitti) -- Leptite (rhyodacite) Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C, x = 6844,82,y = 477,87 (162-OVN-77 ) .12 . Vulkaanisen konglomeraatin mukula (dasiitti) - Pebble of volcanic conglomerate (dacite) .Punkaharju, Linnavuori . 4124 05 C, x = 6843,12, y = 475,42 (386c-OVN-76) .
23Taulukko 4 . Leptiittien, agglomeraattien <strong>ja</strong> tuffiitrien uiineraalikoostumuksia . Parikkala, Siirkisalmenalue (n :ot 1-5) <strong>ja</strong> valikerroksia liuskealueela (n :ot 6-12) <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>lehtiMaaritykset on tehty pistelaskimella .Vable 4, Mineralogical compositions of the leptites, agglomerates and tuf fites of the Sdrkisalintarea, Parikkala (numbers 1-5) and intercalations in the schist area (numbers 6--12) Punkaharjumap-sheet Determined by the point counting method .Mineraalit ----`-Minerals2 . 4 . 6 . 8 . 9 10 . 11 .12 .Plagioklaasi - 49,2 52,1 55,7 48,0 41,9 71,2 44,1 67,6 54,5 59,7 54,4Plagioclase(An) (25) (25-- (20) (20- (20-- (20--- (20- (20) (30- (20-- (25-30) 25) 25) 25) 30) 35) 25) 30)Kalimaasalpa - 1,4 5,5 3,2 8,9 1,5 5,5 1,0Potash feldsparKvartsi -- 24,9 22,9 26,7 22,5 32,3 15,0 1,0 20,7 7,8 14,6 20,3QuartzSarviva1ke -- 5,7 0,5 2,8 35,1 24,) 6,6 6,2HornblendeBiotiitti - 16,9 18,0 13,3 18,4 23,1 2,0 15,6 10,1 9,7 15,4 15,0BiotiteMuskoviitti 0,8 0,7 0,1 0,6 0,4MuscoviteKloriitti - 0,5 0,4ChloriteEpidootti 0,2 0 ;6 0,6EpidoteTitaniitti 0,8 0,3 0,1 0,7 0,1 0,2 3,5 0,3 1,3 1,3 2,5TitaniteApatiitti 0,1 0,2 0,2 0,3 0,5 0,2 0,7 0,1 1,0 0,5 0,6ApatiteKarbonaatti 0,7 0,1 0,6 - 0,4CarbonateMalmimineraa- 0,1 0,2 3,1 0,2 1,6le<strong>ja</strong> - Ore1 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Sarkisalmi . 4124 04 A, x - 6833,30, y =472,70 (32-OVN-79) .2 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Laisennurkka . 4124 04 B, x = 6835,50 .y = 471,34 (479-OVN-79) .3 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Parikkala, Savikummunsalo . 4124 04 B, x -6836,68, y = 473,98 (35-OVN-79) .4. Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) Parikkala, Laisennurkka . 4124 04 A, x -6836,84, y = 472,18 (478a-OVN-79) .5 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhvodacite) . Parikkala, Rausilta . 4124 01 1), x = 6836,28,y = 469,70 (405a-OVN-77 ) .6 . Agglomeraatin heittele (ryodasiitti) -- Bomb of agglomerate (rhyodaciie) . Saari, Honkakyla .4124 07 D, x = 6838,95, y = 488,51 (305a1I-OVN-75) .7 . Agglorneraatin iskos ("andesiitti") - Matrix of agglomerate ("andesite") . Saari, Honkakyla. 4124 0 7, D, x = 6838,95, y = 488,51 (305a11I-OVN-75) .8 . Tuffiitti (ryodasiitti), agglomeraatin sivukivi -- Tuffite (rhvodacite) by the contact of agglomerate. Saari, Honkakyla . 4124 07 D, x =- 6835,95, y = 488,51 (305b-OVN-75) .9 . Kerroksellinen tuffiitti (andesiitti) - Stratified tuffite (andesite) . Saari, Suurmaki, 4124 07D, x = 6836 .56, y = 489,02 (88a-OVN-76 1) .10 . Leptiitti (dasiitti), valikerros diopsidiamfiboliitissa -- Leptite (dacite), intercalation illdiopside amphibolite . Saari . Tiitanvaara . 4124 07 D, x = 6837,38, y= 490,00 (75b-OVN-76) .11 . Leptiitti (dasiitti), valikerros kiillegneississa -- Leptite (dacite), intercalation in mica gneiss .Saari, Saarenkylii . 4124 07 D, x = 6837,0(), y = 487,32 (4b OVN-76 ) .12 . Leptiitti (ryolutti), valikerros liuskealueella -- Leptite (rhvolite), intercalation in schist area .Saari, Saarenkvla . 4124 07 D, x = 6837 .39, y -- 487,70 (26a-OVN-76) .39,8(20)22,122,213,41,80,30,20,10,1
24Taulukko 5 . Kalimaasilpapitoisten leptiittien mineraalikoostumuksia . Parikkala, Jarvenpiian-Tivian alue. <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>lehdet . Maaritykset on tehty pistelaskimella,Table 5 . Mineralogical compositions of the potash feldspar-bearing leptites of the Jarvenpaa-Tivia area, Punkaharju and Parikkala map-sheets, Determined by the point counting method .method .Mineraalit -Minerals3 . 4 . 6 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 .Plagioklaasi - 43,3 51,2 58,4 53,6 53,1 53,7 47,6 54,3 53,9 50,2 46,4 48,8Plagioclase(An) (30) (25) (20- (20- (25- (20) (25) (20) (20- (20) (20- (25--25) 25) 30) 25) 25) 30)Kalimaasalpa - 14,4 17,2 8,9 18,1 19,6 16,7 23,0 15,9 19,4 16,7 23,2 21,6Potash feldsparKvartsi - 2,6 16,0 17,3 9,8 11,1 14,5 15,7 10,4 9,8 13,4 9,3 10,7QuartzSarvivalke - 26,0 4,6 5,1 10,0 9,6 8,5 6,4 13,4 10,9 12,8 16,6 12,5HornblendeBiotiittiBiotite- 1,5 6,9 9,8 4,5 2,5 4,1 4,7 1,9 2,6 3,3 2,3 2,1Kloriitti - 0,3 0,1ChloriteEpidootti - 0,8 1,2 0,6 1,1 0,4 0,6 0,7 0,2 0,1 0,5EpidoteTitaniitti - 6,3 2,3 0,1 2,0 1,2 1,5 1,5 2,5 1,6 1,9 1,5 2,5TitaniteApatiteApatiitti - 1,2 0,4 0,4 0,7 0,5 0,4 0,3 0,5 0,7 0,3 0,4 0,4KarbonaattiCarbonate-- 0,1 0,2 0,6 0,8 0,1 0,4 0,1 0,2 0,2Malmimineraa- 3,8 0,1 0,5 0,2 0,1 0,4 0,5 0,9 0,1 0,6le<strong>ja</strong> - Ore1 . Sarvivalkegneissi (latiitti) - Hornblende gneiss (latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C,x = 6830,96, y = 475,60 (30-OVN-79) .2 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x6830,98, y = 475,36 (212a-OVN-78) .3 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x =6831,39, y = 476,24 (214b-OVN-78) .4 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 A, x =6830,42, y = 474,50 (136-OVN-79) .5 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 A, x =6830,31, y = 474,33 (29-OVN-79) .6 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 A, x =6830,82, y = 474,46 (484-OVN-79) .7 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x =6830,96, y = 475,17 (31-OVN-79) .8 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Jarvenpaa . 4123 06 D, x =6829,72, y = 475,88 (112-HOA-79) .9 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Huhmarinen . 4123 06 D,x = 6829,27, y = 475,87 (104-HOA-79) .10. Leptiitti (kvartsilatiitti)-Leptite ( quartz latite) . Parikkala, Tivia, 4123 06 D, x = 6825,76,y = 478,19 (171-11OA-79) .11 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Tivia . 4123 06 C, x = 6824,97,y = 477,21 (183-HOA-79) .12 . Leptiitti (kvartsilatiitti) - Leptite (quartz latite) . Parikkala, Tivia . 4123 06 D, x = 6825,56,y = 477,44 (186-HOA-79) .
25Taulukko 6 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>lehden amfiboliittien <strong>ja</strong> leptiittien kemiallisia analyyse<strong>ja</strong> . Matkonalue .Table 6. Chemical analyses of the amphibolites and leptites of the Matko area of the Punkaharjumap-sheet .1 . 2 . 3 . 4 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 . 13 .SiO2 48,17 50,34 45,47 57,91 58,12 63,45 64,25 64,47 66,89 69,86 70,51 69,65 63,77Ti0 2 1,24 0,73 1,77 0,91 0,90 1,02 0,82 0,83 0,73 0,58 0,19 0,44 1,06A1203 9,48 8,74 15,96 16,11 15,25 15,75 16,11 15,23 15,91 12,89 16,33 15 07 14,28Fe2O3 11,80 11,25 2,28 1,09 7,04 1,19 4,94 5,84 1,45 1,75 0,24 3,99 7,76FeO 11,02 6,24 - 4,64 - - 3,51 1,26 -MnO 0,47 0,24 0,31 0,12 0,11 0,05 0,05 0,06 0,05 0,07 0,03 0,06 0,08MgO 14,20 13,09 7,04 4,39 4,40 2,01 1,94 2,01 1,80 1,17 0,98 1,44 2,63CaO 9,55 10,09 12,41 7,47 6,89 3,19 2,35 2,97 3,84 2,25 3,04 1,61 2,44Na 2 0 0,43 0,62 0,83 3,67 3,08 4,82 4,13 4,42 7,32 3,97 4,58 2,76 2,86K20 0,58 0,95 0,32 0,62 0,73 2,59 2,84 1,55 0,46 2,06 1,34 2,99 2,49P20 5 0,23 0,18 0,31 0,16 0,23 0,24 0,22 0,19 0,31 0,11 0,06 0,09 0,25CO - 0,35 0,00 - 0,02 - - - 0,39 0,33 - -1426+ - 1,08 0,68 0,51 - 0,55 0,54H20- - 0,08 0,09 - 0,06 0,10 0,07 -F - 0,08 0,04 - 0,09 0,10 0,03 -S 0,69 0,00 - 0,00 0,49 0,0096,14 96,23 100,00 99,50 96,75 99,63 97,65 97,57 98,75 99,85 99,53 98,56 97,63Normit- Weight normsQ 2,87 4,70 0,85 10,10 16,51 13,80 21,51 23,12 14,20 31,79 30,99 36,17 27,81or 3,42 5,61 1,89 3,66 4,31 15,30 16,78 9,16 2,71 12,17 7,92 17,67 14,71ab 3,64 5,25 7,02 31,05 26,06 40,79 34,95 37,40 61,94 33,59 38,75 23,35 24,20an 22,22 18,25 38,88 25,65 25,63 13,69 10,22 13,49 9,19 7,98 12,60 7,40 10,47C - - - - - - 2,50 1,34 1,20 2,73 4,58 3,04fofa - - -en 28,39 23,57 13,60 8,67 8,95 4,92 4,83 5,01 1,66 2,91 2,44 3,59 6,55fs 8,30 6,99 12,42 7,34 3,13 5,85 1,18 1,94 4,17 1,86 1,40 2,96di en 6,98 9,02 3,93 2,27 2,01 0,08 2,82fs 2,04 2,67 3,59 1,93 0,70 0,10 -wo 9,88 12,79 7,70 4,33 2,94 0,18 3,27 - -mt 4,67 4,79 3,30 1,58 3,81 1,72 3,35 3,77 0,17 2,54 0,35 2,68 4,83ii 2,35 1,39 3,36 1,73 1,70 1,94 1,55 1,58 1,39 1,10 0,36 0,83 2,01hm - - 0,60 - - -ap 0,55 0,43 0,73 0,38 0,55 0,57 0,52 0,45 0,73 0,26 0,14 0,21 0,59z - - -cc - - 0,80 0,04 - 0,89 0,75 - -fern 63,16 61,63 49,45 28,22 23,81 15,41 11,44 12,74 10,65 11,87 5,90 8,72 16,94Qu 28,86 30,18 8,77 22,54 35,22 19,73 29,37 33,18 18,01 40,99 39,90 46,86 41,68Or 34,51 36,09 19,35 8,17 9,20 21,90 22,91 13,14 3,45 15,69 10,20 22,89 22,05Ab 100 36,63 33,73 71,88 69,29 55,58 58,37 47,71 53,67 78,54 43,31 49,90 30,25 36,27Qu 8,91 13,88 1,76 14,34 22,77 16,50 25,78 27,80 16,13 37,17 34,33 42,76 36,03Or 10,66 16,60 3,89 5,20 5,95 18,31 20,10 11,01 3,09 14,23 8,77 20,88 19,06Ab 11,32 15,51 14,44 44,06 35,94 48,80 41,87 44,97 70,34 39,27 42,93 27,61 31,35An 100 69,11 54,00 79,91 36,40 35,34 16,38 12,25 16,22 10,44 9,33 13,96 8,75 13,564 128300581D
26Nigglin luvut - Niggli numbersst 102,4 111,2 100,1 169,7 182,9 236,3 262,6 259,2 270,8 329,0 337,5 331,9 252,9al 11,9 11,4 20,7 27,8 28,3 34,6 38,8 36,1 38,0 35,8 46,1 43,6 33,4fm 64,7 62,2 47,8 37,1 37,6 29,1 27,2 29,9 15,4 28,6 13,0 25,5 38,9c 21,8 23,7 29,3 23,5 23,2 12,7 10,3 12,8 16,7 11,3 15,6 8,4 10,4alk 1,6 2,7 2,2 11,6 10,9 23,6 23,7 21,2 29,9 24,3 25,3 22,5 17,3k 0,47 0,50 0,20 0,10 0,14 0,26 0,31 0,19 0,04 0,25 0,16 0,42 0,36mg 0,70 0,69 0,48 0,52 0,55 0,38 0,43 0,40 0,70 0,29 0,54 0,41 0,40c/fm 0,34 0,38 0,61 0,63 0,62 0,44 0,38 0,43 1,08 0,40 1,20 0,33 0,271 . Ultraemaksinen kivi (pikriitti) - Ultrabasic rock (picrite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 D,x = 6845,57, y = 479,68 (418-OVN-76) . XRF-anal . Vaino Hoffren .2 . Ultraemaksinen kivi (pikriitti) - Ultrabasic rock (picrite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C,x = 6843,74, y = 478,41 (49-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .3 . Amfiboliitti (basaltti) - Amphibolite (basalt) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C, x =6844,92, y = 477,94 (164-OVN-77 ) . Anal. Pentti O<strong>ja</strong>npera .4 . Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) . Saari,Portaistenmaki . 4124 05 D, x = 6847,16, y = 479,40 (165-OVN-79) . Anal. Pentti O<strong>ja</strong>npera .5 . Sarvivalke-plagioklaasigneissi (andesiitti) - Hornblende-plagioclase gneiss (andesite) . Punkaharju,Multamaki . 4124 05 A, x = 6840,94, y = 472,73 (136d-OVN-78) . XRF-anal . VainoHoffren .6 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C, x = 6844,60, y =477,31 (163-OVN-77) . Anal. Pentti O<strong>ja</strong>npere .7 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Kensselinvuori . 4124 05 A, x = 6840,23,y = 473,84 (34-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .8 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Saari, Matkonvaara . 4124 05 C, x = 6843,58, y =476,90 (48-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .9 . Leptiitti (keratofyyri) - Leptite (keratophyre) . Punkaharju, Matkonmaki . 4124 05 C, x =6843,14, y = 475,93 (47-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .10 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Saari, Portaistenmaki . 4124 05 D, x =6846,50, y = 479,90 (166-OVN-77) . Anal . Pentti O<strong>ja</strong>npera .11 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 C, x = 6844,82,y = 477,87 (162-OVN-77) . Anal . Pentti O<strong>ja</strong>npera .12 . Mantelikivileptiitti (ryodasiitti) - Amygdaloidal leptite (rhyodacite) . Saari, Hilpannurkka .4124 05 C, x = 6844,30, y = 477,73 (50-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .13 . Leptiitti (lapilli/dasiitti) - Leptite (lapilli/dacite) . Saari, Kir<strong>ja</strong>valansalo . 4124 05 D, x =6845,09, y = 477,30 (403-OVN-76) . XRF-anal . Vaino Hoffren .Naytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa 2 . - The sampling sites are indicated in Fig . 2 .
27Taulukko 7 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>lehden leptiittien kemiallisia analyyse<strong>ja</strong> . Parikkala, Sarkisalmi-Jarvenpaa .Table 7 . Chemical analyses of the leptites of the Sarkisalmi-Jarvenpaa area, Parikkala, of thePunkaharju map-sheet .I . 2 . 4 . 5 . 6 . 7 .Si0 2Ti0A1 263Fe203MnOMgOCaONa 0K26P2O 555,331,4416,169,280,122,714,785,521,910,4066,250,3915,622,930,061,642,565,882,720,1566,710,3815,672,690,051,412,285,932,520,1664,960,6316,364,730,062,502,673,452,720,1767,500,4815,374,080,082,493,305,391,410,1169,570,5314,873,670,071,141,924,432,080,1569,980,4913,414,610,072,051,903,001,930,1597,66 98,19 97,80 98,26 100,21 98,43 97,58Normit - Weight normsQ 2,96 14,62 16,14 24,80 20,15 30,02 37,60or 11,29 16,07 14,89 16,07 8,33 12,29 11,41ab 46,71 49,76 50,18 29,13 45,61 37,49 25,38an 13,68 8,19 8,70 12,14 13,58 8,55 8,45C - - 3,29 - 2,20 3,29fo - - -fa - - - -en 4,76 2,94 3,00 6,23 5,55 2,84 5,11fs 2,16 0,43 0,44 1,58 1,14 0,96 1,84di en 1,99 1,15 0,51 0,65 -fs 0,90 0,17 0,08 0,13wo 3,10 1,47 0,66 - 0,87mt 5,92 2,18 1,99 3,10 2,83 2,55 2,99it 2,74 0,74 0,72 1,20 0,91 1,00 0,93hm - - - - - -ap 0,95 0,35 0,38 0,40 0,26 0,36 0,35z - - - -cc - -fern 22,52 9,43 7,77 12,51 12,34 7,71 11,22Qu 4,86 18,17 19,87 35,39 27,19 37,61 50,54Or 18,51 19,98 18,33 22,94 11,24 15,40 15,33Ab 100 76,62 61,84 61,79 41,66 61,55 46,98 34,12Qu 3,97 16,49 17,95 30,16 22,98 33,98 45,39Or 15,12 18,13 16,56 19,55 9,50 13,91 13,76Ab 62,58 56,13 55,81 35,51 52,02 42,43 30,64An 100 18,32 9,24 9,67 14,76 15,49 9,67 10,19Nigglin luvut - Niggli numbers271,8 287,4 260,7 264,1 330,9 338,6Si 171,3al 29,5 37,8 39,8 38,7 35,4 41,8 38,2fm 34,4 20,5 18,0 29,4 26,8 21,6 31,9c 15,8 11,2 10,5 11,5 13,8 9,8 9,9alk 20,3 30,5 31,7 20,4 24,0 26,8 20,0k 0,19 0,23 0,22 0,34 0,15 0,24 0,30Mg 0,36 0,49 0,51 0,51 0,54 0,38 0,46c/fm 0,46 0,55 0,59 0,39 0,52 0,45 0,31
2 8I. Kalimaasalpapitoinen sarvivalke-plagioklaasigneissi - Potash feldspar-hearing hornblendeplagioclasegneiss Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04 C, x = 6830,96, v = 475,60 (30-OVN-79) .XRF-anal . Viini Hoffren .2 . Kali maasalpapi toinen leptiitti - Potash feldspar-bearing leptite . Parikkala, Jarvenpaa . 4124 04A . x = 6830,31, = 474,33 (29-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .3 Kalimaasalpapitoinen leptiitti - Potash feldspar-bearing leptite . Parikkala, Jarvenpaa, 4124 04C, x = 6830,96, y = 475,17 (31-OVN-79), XRF-anal . Vaino Hoffren .4 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Sarkisalmi . 4124 04 A, x = 6834,48, y =474,65 (302-HOA-76) . XRF-anal . V . Hoffren .5 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) . Parikkala, Sarkisalmi . 4124 04 A, x = 6833,30, y =472,70 (32-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hotfrcn .6 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite) . Parikkala, Savikummunsalo . 4124 04 B, x =6836,68, y = 473,98 (35-OVN-79 ) . XRF-anal. Vaino Iloffren .7 . Leptiitti ( ryodasiitti) - Leptite (rhvoda(ite) . Parikkala, Rausilta . 4124 01 D, x = 6836,27,v = 469,70 (33-OVN-79) . XRF-anal. Vainii Hoffren .Nevtteiden ottopaikat on esitetty kovassa 2 . -- l he sampling sites are indicated in Fig . 2,paikoin siinii on arnfiboliittia valikerroksina . Muodostuman E-osassa Tu liniemessaon vallalla metabasalttis-andesiittinen gneissi, joka vaihettuu grauvakkamaiseksiliuskeeksi stratigrafisesti ylospain . Oravaniemen--Joukion leptiitissa on voimakkaastimetamorfoituneita sedimenttisia kiillegneissi- <strong>ja</strong> mustaliuskevalikerroksia . Neovat graniitin Iavistamia . Punaiset "ryoliittiset" osueet muodostuman S-osassa ovatmahdollisesti saaneet lavistavalta graniitilta lisaa kalia, osaksi ne voivat olla alkuaanrapautumisessa syntyneen maasalpaaineksen sekaisia seossedimentte<strong>ja</strong> . Oravaniemen-Joukionmeta-andesiittisleptiittinen gneissi on vaippamaisesti kupolirakenteisengraniitin ymparilla .<strong>Punkaharjun</strong> ka-tta-alueen koillisosassa Uukuniemella <strong>ja</strong>nolamminmetsassa hetidioriittiesiintyman molemmin puolin on plagioklaasi- <strong>ja</strong> uraliittiporfyriittia N-Ssuuntaisenavyohykkeena . Plagioklaasi- <strong>ja</strong> uraliittiha<strong>ja</strong>rakeita sisaltava metabasalttinenkivi on osaksi gabromaista, paikoin siina on pat<strong>ja</strong>maista kerrosrakennetta,breksioituneita osueita seka ellipsoidimaisia pallo<strong>ja</strong>, jotka ovat mahdollisesti vanho<strong>ja</strong>tulivuoren heitteieita . Siina on myos vaaleampia intermediaarisia valikerroksia,metavulkaniittista gneissia <strong>ja</strong> kiillegneissia . Graniitti, kvartsidioriitti <strong>ja</strong> dioriittilavistavat monin paikoin plagioklaasi-uraliittiporfyriittia, joka on osaksi voimakkaastimuuttunutta <strong>ja</strong> graniittiutunutta . Dioriitin komagmaattisuus uraliitti-plagioklaasiporfyriittiinon ilmeinen, <strong>ja</strong>lkimmainen was vaihettuu sedimenttiseksi liuskeeksi.Sorokulmassa <strong>ja</strong> Yla-Tyr<strong>ja</strong>ssa Saaren pita<strong>ja</strong>ssa (4123 07 D) lahella valtakunnanra<strong>ja</strong>a on peliittisessa kiillegneississa vuorokerroksina tuffiittista sarvivalkegneissia(kuva 5) <strong>ja</strong> amfiboliittia, happamien dasiittis-ryoliittisten leptiittien kanssa . Namasisaltavat vulkaanisen tuhkan lisaksi rapautumissedimenttista ainesta . Osa niistasaattaa olla laavaa . Ernaksisessa diopsidiamfiboliitissa Yla-Tyr<strong>ja</strong>ssa on edellisentapainenryodasiittinen kerros konformina pat<strong>ja</strong>na . - Saaren Honkakylassa on vahainenkerros hapanta agglomeraattlliusketta (taulukko 4, kuva 6) .
29Kuva 6 . Agglomeraattiliuske . Laatta 12 cm .Fig . 6 . Agglomerate schist . Tag 12 cm .Saari, Honkakyla .Saaren pita<strong>ja</strong>ssa Saarenkylan Hiisvaaran Heikinsuolla kirkonkylan E-puolella(4124 07 D) on n . N40W-suuntaisessa pal<strong>ja</strong>stuma<strong>ja</strong>ksossa kerroksellisessa ultraemaksisessakivessa n . 100 m : n matkalla kolme pienta magnetiittipesaketta . Emakivion mahdollisesti alkuaan ollut pikriittimaista laavaa . Esiintyman luoteispaassaon magnetiittimalmi kompakteina muutaman cm :n vahvuisina kartiomaisina tektonisenb-akselin, SW-suuntaan venyneina potkoina . Potkojen valissa on kiilletta, kloriittia<strong>ja</strong> emakivea . Osaksi magnetiitti on pirotteena emakivessa, osaksi massamaisenamalmina . - Keskimmainen malmio on edellisentapaista, potkomaista malmia,osaksi massamaista . Kolmas pesake - SE-paassa - sisaltaa magnetiittia kiisunsekaisessa(Fek+Cuk) karsimaisessa kivessa, jossa on suuria diopsidikiteita . - Ultraemaksinenemakivi on suonirakenteisen kiillegneissin <strong>ja</strong> synkinemaattisen kvartsidioriitinvalissa .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella Simpeleen taa<strong>ja</strong>masta S (4123 02 C) vanhan voimalanE-puolella on pal<strong>ja</strong>stunut maasalpaporfyyria, jossa hyvin pienirakeisessa perusmassaon punertavaa plagioklaasia (Anl,,- :s(,) ha<strong>ja</strong>rakeina (2--4 mm 0) . Perus-
30massassa on plagioklaasia, kvartsia, kalimaasalpaa, biotiittia <strong>ja</strong> apatiittia . Samanlaistaporfyyria - alkuaan kerros- tai juonikivea - on Simpeleen seuduilla muuallakinvahaisina <strong>ja</strong>anteina granaattikinzigiitissa . Leptiittien <strong>ja</strong> amfiboliittien mineraalikoostumukset<strong>ja</strong> kemialliset analyysit on esitetty diagrammeina taulukkojen1-5 mukaan (kuvat 7 <strong>ja</strong> 8) .AgglomeraattiliuskeSaaren Honkakylassa migmatiittisen kiillegneissin alueella on 4 m :n vahvuinenkerros monomiktista agglomeraattiliusketta violetinharmaassa pienirakeisessa, happamassa,kerroksellisessa metavulkaniitissa . Agglomeraatin heitteleet ovat n . 5 cm :npituisia tektonisen b-akselin suuntaan venyneita, litistyneita, "sahanterapaisia",osaksi murtuneita pommifragmentte<strong>ja</strong> . Pommien kivilaji on ryodasiittia (kuva 6,taulukko 4), niin kuin myos sits ymparoivan happaman kerroksellisen tuffiitin . Iskostaon vahan <strong>ja</strong> se on koostumukseltaan sarvivalkepitoista gneissia . AgglomeraatinE-puolella, sen <strong>ja</strong> ryodasiittisen liuskeen valissa, on puolen metrin vahvuinenkerros sarvivalkegneissia . Agglomeraattiliuske <strong>ja</strong> tuffiitti vaihettuvat grauvakkamaiseksiliuskeeksi, jossa on harvassa linssimaisia mukuloita .Vulkaaninen konglomeraattiliuske<strong>Punkaharjun</strong> Matkonmaen Linnavuorella (4124 05 C) on polymiktista konglomeraattiliusketta(kuva 9) noin 1 km :n matkalla leptiitti-amfiboliittimuodostumankeskiosissa . Liuskeisuuden kulku on NE <strong>ja</strong> kaade 40 °NW . Konglomeraattia on paikoinesilla n . 100 m :n leveydelta . Todellinen kerrosvahvuus lienee huomattavastipienempi . Se on stratigrafisesti sijoittunut Matkon leptiitti-amfiboliittikompleksinylaosaan kinzigiitti-kiillegneissimuodostumaa vasten . Mukuloista on n . 70 % leptiittia<strong>ja</strong> 30 % amfiboliittia (taulukot 2 <strong>ja</strong> 3) . Suurimmat mukulat ovat 5-30 cm :n pituisia, ellipsoideiksi venyneita . Iskosta on niukalti . Esiintyman SEreunallaleptiittia vasten mukulat ovat pienempia, sirpalemaisia (1-10 cm :n pituisia), osaksi voimakkaasti liuskeutuneita . Iskosta on pienimukulaisessa muunnoksessarunsaasti .
07A~__AA A l l IA AIIA AAA A AAA'AAAAA A A A AAP, Basoltti Andes iitti Leuko-Kerato=' Dosiltti Ryodasntt,tande=fyyr,sutt,,60LeptiittiSo r vi yolk egneissiKuva 7 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>lehtien vulkaanissyntyisten leptiittien <strong>ja</strong> amfiboliittien mineraalikoostumuksia taulukkojen2-5 mukaan .Fig . 7. Mineralogical compositions of the volcanogeneous leptites and amphibolites of the Punkahariu and Parikkala map-sheet areas, accordingto Tables 2-5 .1 . Kvartsi - Quartz; 2 . Kalimaasalpa - Potash feldspar; 3 . Plagioklaasi - Plagioclase; 4 . Biotiitti (muskoviitti, kloriitti) - Biotite (muscovite,chlorite) ; 5 . Sarvivalke - Hornblende ; 6 . Pyrokseeni - Pyroxene; 7 . Aksessoriset mineraalit (titaniitti, apatiitti, malmimin . ym .) -Accessories (titanite, apatite, ore, etc .) .w
3 2A60-o=al• = f rno=cx = alk0I bosoitti ondesiitti ISi 100 oikriitti latiitti 200dosiittikvartsilatiittikeratofyyriryodasiittibas pikrand [at and164 418 49 165 30 136pikrdos dos kvlatryod ryoddas dos 302 32 29 Kv(at 35 33163 403 48 34 47 31 16650 162dos dos kerryod ryod ryodKuva 8 . Kemiallisista analyyseista lasketut Nlgglin-luvut <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong>leptiiteista <strong>ja</strong> amfiboliiteista . Naytteiden numerot oval samat kuin taulukoissa 6 <strong>ja</strong> 7 .Fig . 8 . Niggli-numbers calculated from chemical analyses of the leptites and amphibolites of thePunkaharju and Parikkala map sheet areas . The numbers of the samples correspond to those intables 6 and 7 .
3 3Kuva 9 . Vulkaaninen konglomeraattiliuske .Fig . 9 . Volcanic conglomerate schist .Punkaharju, Matko .SYVAKIVILAJIT<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen (4124+4142) syvakivet kuuluvat samaan laajempaansyvakivialueeseen kuin pohjoisempana Kiteen-Kerimaen alueella olevat, jotkaovat paaasiassa svekokar<strong>ja</strong>laisia grano- <strong>ja</strong> kvartsidioriitte<strong>ja</strong> seka graniitte<strong>ja</strong>, joidenkiteytyminen on tapahtunut sarvivalkegabrofasieksessa . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>alueelletultaessa nousee magmaattinen fasies jonkin verran . Differentiaatio on tapahtunutsar<strong>ja</strong>ssa : peridotiitti - noriittimainen gabro - dioriitti - kvartsidioriitti- oligoklaasigraniitti . Alueen koillisosassa Uukuniemen kvartsidioriitti hittyylahinna Kiteen Narsakkalan kvartsidioriittiin, sen gneissimaiseksi puristuneena<strong>ja</strong>tkeena . Alueen pohjoisosassa vallitsee laa<strong>ja</strong> Kerimaen <strong>kartta</strong>-alueelle ulottuva Puruvedenmyohaisorogeeninen graniitti . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueella on syvakivia y1ipuolet pinta-alasta .5 128300581D
3 4Etelampana <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella ei syvakivid ole kuin n . 10 % pinta-alasta .Ne ovat sijoittuneet pitkanomaiselle N-S •s uuntaiselle hiukan kaarevalle vyohykkeellegranaattikinzigiitin alueelle pikku intruusioina . Ne ovat pyrokseenipitoisiacharnockiittisar<strong>ja</strong>n kivia -- paaasiassa diopsidi- <strong>ja</strong> hypersteenipitoisia grano- <strong>ja</strong>kvartsidioriitte<strong>ja</strong>, osaksi myos gabro<strong>ja</strong>, dioriitte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> graniitte<strong>ja</strong> . Kiteytyminen ontapahtunut granuliittifasieksessa . Syvakivien erilaistuminen on esitetty diagrammeissa(kuvat 10, 11 <strong>ja</strong> 16) taulukkojen 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18<strong>ja</strong> 19 mukaan .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> huomattavirnmat syvakiviesiintymat :.Pinta-ala kmaGabro-noriitti-peridotiitti . Parikkala (4124 07) 40Dioriitti . Saari, Suurmaki (4124 07 D) 2Dioriitti, Kesalahti-Uukuniemi (4124 12) 30Kvartsidioriitti . Uukuniemi (4142 03) 40Kvartsidioriitti . Saari, Saarenkyla (4124 07 D) 2Oligoklaasigraniitti-granodioriitti--apliittigranodioriittiSaari-Uukuniemi . 4124 08 4124 11150Oligoklaasigraniitti . Matikaisennurkka 4124 05 C 8Granodioriitti . Savikumpu-Rautalahti 4124 04 C 20Porfvyrinen granodioriitti . Vuoriniemi . 4124 01 B 7Graniitti . Puruvesi . 4124 03, 06, 09, 12 300Pegmatiittigraniitti . Saari-Uukuniemi-Parikkala . 4124 08 60Charnockiittiset syvakivet . Raut<strong>ja</strong>rvi . 4123 01, 02, 03 12Doomimainen graniitti . Oravaniemi . 4123 06 10Apliittimainen graniitti . Simpele . 4123 02 C 2Hornblendiittipat<strong>ja</strong>t . Parikkala . 4123 06 D<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> syvakivien kronologiaraavasti (kts . taulukko 20) :gabrot, dioriititSynorogeenisiakvartsidioriititgranodioriititon kaavioitu seu-Ika Ma1880-1900Myohaisorogeenisiagraniitit 1800-1830pegmatiittigraniitti
11I1IIIIIIlI/B 2/13 3/B 4/B 5/B 7/B 8/B 2/8 3/B 4/8,111 I IIIIII ,,1 1 1 1 1 1 1 1A1-_II II1 I I ~I J I II I I : •90 ~A 1 1 I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 100 I IIan tA) 1 1 I I I I60I1B0I1 Il 1 "°51 1 10 0n a t 01 0 1 1II I 51b°AnI AnIIO 0- I1 1 1 1 1 J III00070000 ~ 11 ~ I I I• o A A AEF∎• ∎s'G 2 50 60Pendotuttl-NorPittl-Sarvlvalkegabro-Gabrodloriilti-Diorlitli-Moniodioriltt,KvartsldloriittiGabro, PorikkalaDiortittl, KesalahtiSaori-Uukunlemi~"II I II I I 111 1I30 c~a n11 1040IAn 1I I -40 ,An IIA lI I01304C000 I I IA I :1 :1I I I I401 A, II3035I0-35 An l l000 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1000 1 1 1 I L • • 1III II 1° ° 2530 A, I I I 11 T5300 0 1 1 - ~ A- 1 II ' 1 I I2530 A,"OO I 1A A j I-AI I I I 11 1 10 , IA501 1AA :AI ~OI1 A.A 1 IA-AAALI 5AoI~-A A-1-- IA A- I I 1 ~4 1 20,IAno , nI I59∎ A - • AL• A ~~- -~I IIIm~AS1 1 1IAA A - - I I I I n2oI:A A A A I Izo1I:A~A0A=AI I I20 A° II I IA A A A A AI I I I I I 1 1201 1201(AI I I I I~ ~~_~ I I I I-AA A- ~ I 1 II IIIS ~_IAABO-AR70OllgoklaasigraniittiSaariApt tigranodionitti Granodioruttilyose m I ittigraniitti )Kesalahli-Porikkala,Uukuniemi SavikumpuOr onllttiPunkaharju,PuruvesiKuva 10 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen syvakivilajien mineraalikoostumus taulukkojen 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 18 mukaan .Fig . 10. Mineralogical composition of the plutonic rocks of the Punkahar~u area according to Tables 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 18 .1 = Kvartsi - Quartz ; 2 = Kalimaasalpa - Potash feldspar ; 3 = Plagioklaasi - Plagioclase ; 4 = Biotiitti - Biotite ; 5 = Sarvivalke -Hornblende ; 6 = Augiitti (diopsidi) - Augite (diopside) ; 7 = Hypersteeni - Hypersthene ; 8 = Oliviini (iddingsiitti) - Olivine (iddingsite); 9 = Aksessorit (titaniitti, apatiitti, malmimin ., ym .) - Accessories (titanite, apatite, ore, etc .) .AO20, 20 20 20 , AnISOIO46∎~ 7J1 9
3 6Kuva 11 . Kemiallisista analyyseista lasketut Nigglin-lusut <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> Pa ikkalan kastta<strong>alueiden</strong>syvakivilajeista- Naytteiden nurnerot vastaavat taulukoiden 10, 1? <strong>ja</strong> 19 numeroita .Fig. 11 . Niggli-numbers calculated /roar cbrrnical analyses of the platonic rocks of the Punkaharjuand Parikkata map -sheer areas . The numbers of the samples correspond to those in tables10, 17 and 19 .
3 7Taulukko 8 . Peridotiittien, o ittien <strong>ja</strong> pyrokseenigabrojen mineraalikoostumuksia . <strong>Parikkalan</strong>gabron S-osa (n :ot 1--3) <strong>ja</strong> keskiosa (mot 4-10) . Maaritykset on tehty pistelaskimella .Table ?, Mineralogical compositions o/ the peridotites, no"ices and pvroxene gabbros_ Thesoutbcrn part (numbers 1--3) and the central part (numbers 4-10) of the Parikkala gabbro .Determined hi, the point ccurnung method .?1ineraalit - Mineral,, 2, 4 . 10 .Plagioklaasi - Plagioclase . i 6,8 19,6 57,6 65,( ) 67,9 46,9 33,9 42,2 56,0(An)(to" (60) (60--- (60) (60-- ( 50- (40-- (60- (60-- (60--70) 70) 60) 501 70) 70) 70)Oliviini - Olivine . . . 13,7 6,4 12,8 6,0 - 0,5 - 0,2Iddings(itti -- Id Gngsite . 28,9 28,4 28,5 0,1Hypersteeni -- I-lyperstbene 19,8 20 .1 7,0 6,4 0,8 4 .1Augiitti (diallagi) --Augite (diallage) 4,2 37,3 30,5 2,9 -- 14,6 9,4 2,3Sarvivalke -- Hornblende . 19,4 2 .5 2,3 33,5 38,5 39,8 29,0Basaittinen sarvivalke --Basaltic hornblende . . 8,3 8,4 1,9Aktinoliitti -- Actinolite 0,6 1,7 2,6 0,5 0.2Biotiitti -- Biotite 1,4 0 .4 3,5 1,7 0,2 0,6 2,3Kloriitti - Chlorite -- - - 1,2Titaniitti - Titanite -- 0,4 0,2 0 .2Apatiitti - Apatite 2,9 3,7 2,1 1,9 1,2 0,7 0,5Malmimineraale<strong>ja</strong> -- Ore 5,3 10,0 3,5 4,9 8,4 3,9 8,1 5,0 6,0 4 .3Karbon?atti -- Carbonate 5 .9 1,0 0,6 - 0,2 0,1 0,31 . Oliviiniperidotiitti - Olrnrne peridotate Parikkala, lntsila, 4124 07 A, x = 6830,64, )'483,04 (231-MIN-76) .2 . Oliviiniperidotiitti --- Olvine peridotrte . Parikkala, lntsila . 4124 07 A, x = 6830 .92, v =483,10 (2s1 O VJ"?- , 63 . Oliviiniperidouitti -- Oltvrne perrdotite . Parikkala, lntsila . 4124 07 A, x = 6830,64, y =48 01 (171b OVN-76) .4 Olrviini-P7rokseeni--sarvivatkegabro -- Oiurne--prroxene-hornblende gabf r(; . Parikkala,5 .Saarilarnni 4124 07 A, x - 6832 50 _ 482,5`) (218-OVN-76 ) .Noriitti - - Norite . Parikkal t, K,tatiolampi . 412 .1 07 \ ~x = 6833,09, ~- 483 .91 (' 193-OVN-76) .6 . Noriitti - Nortte Parikkala, l,usila . 4124 ("'7 A, x -= 6831,86, v = 482,97 (251-OVN-76) .7 . Sarvivalke-hypersteenigahro - 1-#ornblende--hvperstbene gabbro . Saari, Kirnunotko . 4124 07B, x = 6835,07, y -- 484,85 (407-OVN-75) .8 . Ural ii tti-pyrokseenigabro - Uralite-pvro .x•e ne gabbro . Saari, Kesnsmaa . 4124 07 A, x -6834,95, y = 484,25 (35h-OVN-76) .9 . Uraliitti-pyrokseenigabro - Uralite-pvroxene gabbro Saari, Salokyla . 4124 07 A, x -_6834,10, v = 483,25 (155a-OVN-76) .10 . Uraliitti-pyrokseen igabro -- Uralite-pyroxene gabbro . Saari . Salokvla . 4124 07 A,6833,58, y = 483,07 (205-OV"st-76)-
38. 'Caulukko 9 . Sarvivalkegabrojen <strong>ja</strong> dioriittien mineraalikoostumuksia <strong>Parikkalan</strong> gabron N-osa(nrot 1-7), <strong>ja</strong> reunamuunnoksia <strong>ja</strong> vaaleita osueita (nrot 8-12) . Maaritykset on tehty pistelaskimella.Table 9 . Mineralogical compositions of the hornblende gabbros and diorites . The northern part(Nos. 1-7), marginal varieties and leucocratic portions (numbers 8-12) of the Parikkalagabbro . Determined by the point counting method .1 . 2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 .Plagioklaasi - 38,3 41,8 46,9 51,9 56,2 62,1 25,6 48,2 62,1 62,7 73,5 86,4Plagioclase(An) (45- (50- (40- (60) (45- (40- (40) (30- (30- (30- (60- (35-50) 60) 50) 55) 50) 35) 40) 40) 70) 40)Kalimaasalpa- - - - 0,5Potash feldsparKvartsi - 0,2 7,9 - 12,0QuartzAugiitti - 1,1 0,7AugiteSarvivalke - 55,7 47,6 46,6 38,2 25,4 31,4 46,5 22,3 23,2 11,9 10,8 6,9HornblendeBiotiitti - 2,0 0,8 2,7 1,3 13,2 1,4 16,6 12,4 8,9 3,3 4,0BiotiteKioriitti - 2,0 1,3 0,7ChloriteEpidootti - - 0,2 0,1 - 0,4 0,2 1,3 1,9EpidoteTitaniitti - 0,3 3,3 17,6 1,9 0,3 1,1TitaniteApatiitti - 1,0 4,5 1,3 1,9 2,7 1,1 1,8 0,9 0,9 0,4 0,2 2,2ApatiteMalmimineraale<strong>ja</strong>- Ore3,0 5,0 2,3 5,6 2,4 0,5 5,1 0,5 1,1 1,0 6,6 -Karbonaatti - 1,0 0,2CarbonateGranaatti - - 3,0Garnet1 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,72, y485,97 (120-OVN-76) .2 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Varisvaara . 4124 07 B, x = 6835,10, y =484,04 (400-OVN-75 ) .3 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,37, y =485,00 (138-OVN-76)4 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,28, y485,72 (134b-OVN-76) .5 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B, x = 6835,06, y =483,17 (390-OVN-75) .6 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B, x = 6836,20, y -484,94 (418-OVN-75) .7 . Gabrofyyrijuoni - Gabbrophyre dike . Saari, Kesusmaa . 4124 07 A, x = 6834,26, y484,62 (18-OVN-76) .8 . Dioriitti - Diorite . Saari, Pitkapoh<strong>ja</strong> . 4124 07 D, x = 6835,34, y = 486,60 (128-OVN-76) .9 . Dioriitti - Diorite. Saari, Kesusmaa . 4124 07 A, x = 6834,76, y = 482,72 (146-OVN-76 ) .10 . Kvartsidioriitti - Quartz diorite . Parikkala, Rasvaniemi . 4124 07 C, x = 6831,42, y =486,28 (39-HOA-76) .11 . Anortosiittinen gabro - Anortositic gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 A, x = 6834,35,y = 484,10 (38-OVN-76) .12. Gabron leukofyyri - Leucophyre of gabbro . Saari, Kellarinmaki . 4124 07 D, x = 6835,75,y = 485,30 (122b-OVN-76) .
. . . . . . . . . 4,5939Taulukko 10 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>lehden gabrojen <strong>ja</strong> dioriittien kemiallisia analyysej3 .Table 10 . Chemical analyses of the gabbros and diorites of the Punkaharju map-sheet area .1 . 2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 8 .Si02 . . . . . . . . . . 41,28 45,27 46,47 54,12 48,21 50,92 57,05 56,28TiO . . . . . . . . . . 0,45 2,43 2,19 1,03 0,89 1,84 1,99 2,16A1Z83 . 19,87 17,65 19,82 14,14 16,89 16,22 13,64Fe 03 . . . . . . . . . . 5,15 1,75 2,20 2,90 0,96 2,44 1,85 3,48Fe ZO 9,46 11,27 9,76 7,23 9,34 6,57 5,22 5,13MnO . . . . . . . . . . 0,20 0,16 0,17 0,22 0,29 0,21 0,13 0,10MgO . . . . . . . . . . 23,52 4,40 5,64 2,00 9,62 5,85 4,54 4,03CaO . . . . . . . . . . 7,51 9,44 9,25 4,82 10,28 8,60 5,19 6,68Na~O . . . . . . . . . . 0,57 3,18 3,49 5,34 1,83 2,89 3,69 3,40K20 . . . . . . . . . . 0,12 0,37 0,74 0,83 1,32 1,00 2,63 2,50P205 . . . . . . . . . . 0,06 0,94 0,45 0,38 0,24 0,92 0,80 1,10CO 0,40 0,00 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00H 26+ 6,42 0,67 1,41 0,75 1,97 1,41 1,34 0,81H 20- . . . . . . . . 0,33 0,00 0,01 0,05 0,05 0,07 0,08 0,09S 0,44 - 0,13 0,04 - - - -F - 0,08 0,04 -Normit- Weight norms100,50 99,75 99,65 99,57 99,14 99,61 100,73 99,40Q - - - 3,28 - 3,76 7,73 10,73or 0,71 2,18 4,37 4,90 7,80 5,90 15,54 14,77ab 4,82 26,91 27,46 45,18 15,48 24,45 31,22 28,77an 9,61 38,85 30,31 21,43 26,47 30,16 19,92 14,57C - - - 2,28 - - - -Ne - - 1,12 - -fo 25,82 6,14 7,96 8,24fa . . . 6,19 9,60 8,01 - 5,85 - - -en 14,09 1,87 - 4,98 6,64 12,87 11,15 6,72fs 3,06 2,65 - 9,59 4,28 6,55 4,94 2,13di en 7,66 0,32 2,68 - 5,56 1,69 0,16 3,31fs 1,66 0,45 2,44 3,58 0,86 0,07 1,05wo 10,32 0,77 5,25 - 9,59 2,71 0,25 4,75mt 7,46 2,53 3,19 4,20 1,39 3,54 2,68 5,04ii 0,85 4,61 4,16 1,95 1,69 3,49 3,78 4,10hm - - - - - - - -ap 0,14 2,22 1,06 0,90 0,57 2,18 1,89 2,60z - - - - - - - -cc 0,91 - 0,02 - - - - -fern 78,17 31,19 34,78 21,63 47,38 33,89 24,92 29,71Qu - - 6,14 - 11,02 14,19 19,78Or 12,81 7,51 13,73 9,19 33,50 17,31 28,51 27,21Ab 100 87,18 92,48 86,26 84,66 66,50 71,65 57,29 53,00Qu - - - 4,38 - 5,85 10,39 15,59Or 4,68 3,21 7,03 6,55 15,67 9,19 20,88 21,45Ab 31,85 39,60 44,19 60,41 31,12 38,03 41,95 41,79An 100 63,46 57,18 48,77 28,65 53,20 46,91 26,77 21,16Nigglin luvut - Niggli numberss1 70,8 106,3 109,1 158,6 106,9 131,1 172,8 170,1al 4,6 27,5 24,5 34,4 18,5 25,6 29,0 24,3fm 80,5 40,9 43,1 33,6 51,3 41,8 38,3 39,3c 13,8 23,8 23,3 15,2 24,4 23,7 16,8 21,6alk 1,1 7,8 9,1 16,8 5,8 8,9 15,9 14,8k 0,12 0,08 0,12 0,09 0,32 0,19 0,32 0,33mg 0,75 0,38 0,46 0,26 0,62 0,54 0,54 0,47c/fm 0,17 0,58 0,54 0,45 0,48 0,57 0,44 0,55
40..1 . Oliviiniperidotiitti - Olivine peridotite . Parikkala, Intsila . 4124 07 A, x = 6830,92, y =483,10 (25-OVN-76) Anal . Liisa Karppinen .2 . Oliviini-pyrokseeni-sarvivalkegabro - Olivine-pyroxene-hornblende gabbro . Parikkala,Saarilampi . 4124 07 A, x = 6832,50, y = 482,50 (218-OVN-76) . Anal . Liisa Karppinen3 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,37, y =485,00 (138-OVN-76) . Anal . Liisa Karppinen .4 . Gabron leukofyyri - Leukophyre of gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 D, x = 6835,75,y = 485,30 (122b-OVN-76) . Anal . Liisa Karppinen .5 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Uukuniemi, Pal<strong>ja</strong>saari . 4124 12 D,y = 498,64 (150a-HL-71) . Anal . Risto Saikkonen .x = 6856,86,6 . Gabrodioriitti - Gabbro-diorite Kesalahti, Morkosuo . 4124 09 D, x = 6858,22, y -489,84 (3-OVN-74 ) . Anal . Risto Saikkonen .7 . Montsoniittinen dioriitti - Monzonitic diorite . Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B,x = 6857,60, y = 490,54 (82-OVN-74) . Anal . Risto Saikkonen .8 . Montsoniittinen dioriitti - Monzonitic diorite . Kesiilahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B,x = 6857,91, y = 490,74 (215-OVN-75) . Anal . Mervi Wiik .Naytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa 2 . - The sampling sites are indicated in Fig . 2 .Taulukko 11 . Dioriittien <strong>ja</strong> montsodioriittien mineraalikoostumuksia . Kesalahden dioriitin lantinenosa (nrot 1-6) <strong>ja</strong> itainen osa (7-12) . Maaritykset tehty pistelaskimella .Table 11 . Mineralogical compositions of the diorites and monzodiorites . The western part(numbers 1-6) and eastern part (Nos . 7-12) of the diorite massif of Kesalahti . Determinedby the point counting method .Mineraalit - 1 .Minerals2 . 3 . 4 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 .Plagioklaasi - 41,9 49,5 50,6 51,3 39,2 40,1 43,2 48,8 46,3 56,6 56,4 52,7Plagioclase(An) (30) (30) (30- (30- (30- (30- (30- (30- (40) (40) (35) (30-40) 40) 35) 35) 40) 40) 35)Kalimaasalpa - 1,6 - 7,2 5,4 - -Potash feldspar4,0 6,4 5,6 5,3 Kvartsi -Quartz9,3 12,6 8,2 0,5 7,2 8,6 9,0 19,9Diopsidi - 1,5DiopsideSarvivalke - 24,3 18,9 17,3 14,9 16,9 15,6 37,6 40,7 29,5 20,3 14,2 13,1HornblendeBiotiitti - 15,6 16,0 19,4 22,4 13,9 14,9 2,6 7,3 13,5 10,3 16,0 9,3BiotiteMuskoviitti 0,8 0,7MuscoviteKloriitti - 0,6 0,1 0,2 0,1 3,5 0,9 1,4 0,9 1,3 1,8ChloriteEpidootti 1,3 0,1 0,1 0,7 0,2 1,4EpidoteTitaniitti - 5,7 2,6 2,6 3,7 8,7 7,4 2,4 0,1 1,0 0,6 0,1 0,4TitaniteApatiitti 2,2 1,8 2,3 1,9 2,7 1,8 0,3 0,1 0,6 1,2 0,5 0,5ApatiteKarbonaatti - 0,1 0,4 0,2 0,3 0,4CarbonateMalmimineraa- 3,2 2,9 2,1 0,2 2,0 2,0 0,3 0,7 1,5 2,1 0,9le<strong>ja</strong> - Ore
41.....1 . Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Morkosuo . 4124 09 D, x = 6858,02, y =488,44 (1-OVN-74) .2 . Dioriitti - Diorite Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,51, y 490,46(92-OVN-74 ) .3 . Dioriitti - Diorite Kesalahti, Ahvenvaara . 4124 12 B, x = 6858,04, y = 491,66 (17-MN-72) .4 . Dioriitti - Diorite . Kesalahti, Ahvenvaara. 4124 12 B, x = 6857,84, y = 491,02 (21-MN-72) .5 . Montsodioriitti - Monzodiorite . Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,88,y = 490,73 (69b-OVN-74 ) .6 . Montsodioriitti - Monzodiorite . Kesalahti, Kivikummunmaki . 4124 12 B, x = 6857,91,y = 490,74 (215-OVN-75) .7 . Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,78, y =496,12 (23b-HL-72) .8 . Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,00, y =496,14 (l lb-HL72) .9 . Gabrodioriitti - Gabbro-diorite . Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,82, y =495,74 (14b-HL-72) .10 . Dioriitti - Diorite . Uukuniemi, Janolammin metsa . 4124 12 C, x = 6850,30, y = 497,97(199-OVN-78)11 . Dioriitti - Diorite . Kesalahti, Pollalanniemi . 4124 12 D, x = 6858,78, y = 496,12 (23a-HL-72)12 . Kvartsidioriitti - Quartz diorite Uukuniemi, Pirttisaari . 4124 12 D, x = 6855,60, y =499,10 (156b-HL-71) .Gabrot, peridotiitit <strong>ja</strong> dioriititGabrot <strong>ja</strong> dioriitit on merkitty kartalle ruskealla varilla . Eri muunnokset onerotettu paallemerkinnoilla toisistaan, kuten esimerkiksi peridotiitit vinoristikkomerkinnalla.<strong>Parikkalan</strong> gabro . <strong>Parikkalan</strong> gabrossa - valtakunnan ra<strong>ja</strong>lla (4124 07, 412309) - on kolme vyohyketta : pohjoisosassa Saaren Kesusmaalla on kapea vyohykesarvivalkegabroa, keskiosissa on laa<strong>ja</strong> pyrokseenigabro-noriitti-uraliitti-gabrovyohyke<strong>ja</strong> massiivin etelaosassa Intsilassa ultraemaksinen iddingsiittiytynyt oliviiniperidotiitti. Gabron (kuva 12) <strong>kalliopera</strong> on hyvinpal<strong>ja</strong>stunutta ylankomaata, jossavoirnakas rakoilu (kuva 13) <strong>ja</strong> murrostektoniikka nakyy yhdensuuntaisina tai leikkaavinarotkoina <strong>ja</strong> laaksoina, kuten ilmakuvistakin voidaan havaita . Gabrossa onvahaisina vaihettumina tai juonina anortosiitti-, dioriitti-, gabrofyyri-, leukofyyri-,granofyyri-, plagiapliitti- <strong>ja</strong> gabropegmatoidiosueita . Siella taalla gabrossa, varsinkin<strong>Parikkalan</strong> Rasvaniemessa, on lavistavia graniittipegmatiittijuonia .<strong>Parikkalan</strong> gabrosta on tehty pro gradu -tutkielma : Enkovaara 1945 "Parikka-Ian Joensuun alueen geologiaa" . <strong>Parikkalan</strong> gabroa koskee aiheeltaan myds progradutyo : Huhma 1979 "<strong>Parikkalan</strong> <strong>ja</strong> Mantsalan gabrointruusioiden kemismin6 128300581D
42Kuva 12 . Gabro . 9/10 luonnollisesta koosta .Fig. 12 . Gabbro. 9/10 natural size .Parikkala, Viitaniemi . Valok . Helena Halme . Photo .vertailu" . <strong>Parikkalan</strong> gabron nikkelin esiintymista kuvataan Aulis Haklin tutkimuksissa(1970, 1971) .Aikaisemmista tutkimuksista mainittakoon viela, etta vuonna 1937 suoritti Geologisentoimikunnan malmintutkimusryhma alueella <strong>kalliopera</strong>n kartoitusta <strong>ja</strong> prospektausta. Tohtori Martti Sakselan johdolla loydettiin Kuuselan talon lahelta sorakuopasta,Mustamaesta nikkelipitoinen nayte . Paikalla suoritettiin kairauksia, muttapitoisuudet olivat heikohko<strong>ja</strong> . Ni vaihteli valilla 0,25-0,52 (Enkovaara 1945) .<strong>Parikkalan</strong> gabro kasittaa n . 40 km - :n laajuisen massiivin (kuva 14) . Pohjoisosansarvivalkegabro on tummaa karkearakeista kivea, joka vaihtelee keskirakeisiinmuunnoksiin . Kivilaji on useir_ suunnittunutta tai juovaista, paikoin jopa kerrosmaista. Suunnittuneisuus - n . N60-70W - on yleinen ominaisuus kautta kokomassiivin, <strong>ja</strong> se on melkein kohtisuorasti liuske<strong>ja</strong>ksojen yleista liuskeisuuden kulkuaseka massiivin pituussuuntaa vastaan . Massiivin reunaosien gabrolla on kontaktiamyotaileva gneissimainen dioriittinen muunnos . Reunamuunnos on osaksi ymparoivanliuskeen sekaista, osaksi suonirakenteista tai breksioitunutta . Paikoin se onsilmagneissirakenteista tai hienommaksi myloniitiksi <strong>ja</strong>uhautunutta kuten esimerkiksiSaaren Pitkapoh<strong>ja</strong>ssa . - Sarvivalkegabrossa nakyy paikoin vaaleampaa plagio-
43Kuva 13 . Rakoilua peridotiitissa .Fig . 13 . Jointing of peridotite .Parikkala, Taplavaara .klaasirikasta ainesta . Tallainen plagioklaasirikas leukofyyrinen dioriittimainen ainesmuodostaa juonimaisia, juovaisia tai breksioivia rakenteita gabroon . - Sarvivalkegabronpaaainekset ovat sarvivalke <strong>ja</strong> plagioklaasi (An,-,o) . Lisaaineksina on biotiittia,apatiittia, titaniittia <strong>ja</strong> malmimineraale<strong>ja</strong> . Vari-indeksi on 40-50 . - Dioriittistenmuunnosten plagioklaasi on andesiinia (Anso-_40) . Viitaniemessa <strong>ja</strong> Tyr<strong>ja</strong>ssaon grano-kvartsidioriittisiakin reunamuunnoksia .Keskirakeinen, paikoin karkea pyrokseenigabro on vallitseva gabromuunnos <strong>Parikkalan</strong>massiivissa . Se sijoittuu laa<strong>ja</strong>na vyohykkeena sarvivalkegabron <strong>ja</strong> peridotiitinvaliin . Paikoin gabro on augiitti (diallagi) gabroa, joka vaihtelee tummanvihreistamuunnoksista ruskehtaviin, ruosteisiin hypersteenipitoisiin noriitteihin . Osaksigabro on sarvivalke- tai paremminkin uraliittipitoista . Uraliittigabrossa on suurtenpoikiloblastisten uraliittirakeiden sisalla pyrokseenin muuttuneita <strong>ja</strong>anteitauudelleenkiteytyneessa sarvivalkkeessa . Gabro on vaihtelevasti oliviinipitoista . Lisaaineksinaon biotiittia, titaniittia, apatiittia, magnetiittia <strong>ja</strong> kiisumineraale<strong>ja</strong> . Siinaon monin paikoin myos punaista granaattia seka kordieriittia isoina kyhmyina liuskesulkeumienlahella . Pyrokseenigabrossa onkin runsaasti liuske<strong>ja</strong>anteita . Niidenkulku noudattaa gabron yleista suunnittumisrakennetta .
44Kuva 14 . <strong>Parikkalan</strong> gabron geologinen <strong>kartta</strong> .Fig. 14 . Geological map of the Parikkala gabbro area,1 . Oliviini-augiittiperidotiittia, paikoin gabroa - Olivine-augite peridotite, partly gabbro ; 2 . Noriittia<strong>ja</strong> hypersteenigabroa, paikoin oliviinipitoista - Norite and hvpersthene gabbro, locallyolivine-bearing ; 3 . Uraliittiutunutta diallagigabroa - Uralitized diallage gabbro ; 4 . Sarvivalkegabroa- Hornblende gabbro; 5. Dioriittia - Diorite; 6 . Gabroporfyriittia - Gabbro porphyrite;7 . Gabron gabrofyyria (Gbf ), leukofyyria (Lf) <strong>ja</strong> granofyyria (Grf) - Gahbrophyric(Gbf), leucophyric (Lf) and granophyric (Grf) portions in gabbro ; 8 . Gabron gneissimaisiareunamuunnoksia <strong>ja</strong> myloniittia - Gneissose marginal varieties and mylonite in gabbro ; 9 . Breksiaa<strong>ja</strong> liuskesulkeumia - Breccia and schist inclusions ; 10. Kordieriittia - Cordierite; 11 . Granaattia- Garnet; 12 . Granodioriittia <strong>ja</strong> gneissigraniittia - Granodiorite and gneissose granite ;13 . Pegmatiittigraniittia - Pegmatite granite ; 14 . Leptiittia, paaasiassa vulkanogeenista -- Leptite,mainly volcanogenic ; 15 . Migmatiittista kiillegneissia, jossa metavulkaniittisia valikerroksia- Migmatitic mica gneiss with metavolcanic intercalations .
4 5Liuskesulkeumien lahella gabro on usein plagioklaasirikasta, anortosiittimaista .Lacroix'n teorian mukaan gabromagman reagoidessa Al-rikkaan liuskeen kanssa syntyyemaksista plagioklaasia . Parikkalassa noriitin plagioklaasi onkin verrattain Carikasta(Anoo) . Fe <strong>ja</strong> Mg sitoutuvat talloin rombiseen pyrokseeniin (hypersteeniin),Ca <strong>ja</strong> Al lihes yksinomaan plagioklaasiin (labradoriittiin) . <strong>Parikkalan</strong> gabronsulkeumat lienevat osaksi alkuaan peliittista sedimenttia, mutta ne ovat ilmeisesti•suureksi osaksi vulkaanisperaisia kivilaje<strong>ja</strong> . Varsinkin Pitkapoh<strong>ja</strong>ssa, gabron E-osassa, jossa gabro vaihtelee dioriittisen kiven kanssa, siina on monin paikoin breksiamaisiasulkeumia, jotka ovat osaksi pyoristyneet "palloiksi" . Breksian tai "konglomeraattimaisen"liuskeen pallot ovat erilaisia pintasyntyisia kivia kuten plagioklaasiporfyriittia,uraliittiporfyriittia, amfiboliittia, tiivista metadasiittia, kerroksellista intermediaaristaliusketta, punertavaa felsiittia seka tiivista vihertavaa pyrokseenihornfelsia. Breksioiva syvakiviaines on paikoin hyvin biotiittirikasta mangeriittimaistadioriittia .Intsilassa, massiivin etelaosassa, vallitsee tummanvihrea ultraemaksinen oliviiniperidotiitti. Sen paamineraalit ovat rako<strong>ja</strong> pitkin iddingsiittiytynyt oliviini seka augiitti. Plagioklaasia (An(io) on vaihdellen 5-20 % tai ei ollenkaan . Iddingsiittiytyminen(serpentiiniytyminen) on melko voimakasta - 20-30 % kokonaistilavuudesta. Serpentiinikivimuunnoksiakin on tavattu, esimerkiksi Mustamaessa "Sakselanmontussa" Ni-pitoisena kivena . Oliviinirakeiden ymparilla on monin paikoinkelyfiittinen saumamineraali . Se on Enkovaaran mukaan paaasiassa aktinoliittistaamfibolia . Augiitti (diallagi) esiintyy eri muunnoksina tavallisesta vihertavanharmaastaaugiitista harmaanvioletilta vivahtaviin basalttisiin modifikaatioihin asti .Sarvivalke on seka vihreana sarvivalkkeena etta ruskeana basalttisena sarvivalkkeena,jolla on pieni sammumiskulma . Lisaaineksina on magnetiittia <strong>ja</strong> kiisumineraale<strong>ja</strong> .- Magneettikiisun ohella on hiukan Ni-pitoista pentlandiittiakin . Enkovaaran mukaan"magneettikiisu <strong>ja</strong> nain ollen pentlandiittikin seuraavat suomumaisen lohkeilunrakosuuntia" . "Malmiaines on siis jo differentiaation alkuvaiheessa eronnutmagman muusta osasta <strong>ja</strong> on alhaisen kiteytymispisteensa takia voinut myohemmintunkeutua jo <strong>ja</strong>hmettyneeseen massiiviin" . Huhman mukaan (1979) "<strong>Parikkalan</strong>magma oli ilmeisesti rikin suhteen kyllainen jo kiteytymisen alkuvaiheessa, jolloinsulfidisten Ni-Cu-malmien erottuminen kavi mahdolliseksi" .<strong>Parikkalan</strong> gabromassiivin <strong>ja</strong>kautuminen kolmeksi vydhykkeeksi viittaa gravitatiiviseendifferentiaatioon . "Kerrokset" ovat mydhemmissa liikunnoissa kuitenkinnousseet lakes pystyasentoisiksi . Liuskemateriaalista assimiloitunut aines - niinsedimenttinen kuin effusiivinen - lienee omalta osaltaan vaikuttanut gabron koostumuksenkehitykseen . Gabron mineraloginen <strong>ja</strong> kemiallinen koostumus on esitettytaulukoissa 8, 9 <strong>ja</strong> 10 .<strong>Parikkalan</strong> gabron koillispuolella Saaren Suurmaessd Yla-Tyr<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong>rvesta Ianteenon N-S-suuntainen muutaman kilometrin pituinen <strong>ja</strong> kilometrin levyinen dioriittilinssiliuskevydhykkeessa . Kivilaji on paaasiassa keskirakeista tai karkeaa,gneissirakenteista . Dioriittinen koostumus on vallitsevana . Vaihtelua on tosin sarvi-
4 6valkegabrosta granodioriittiin . Osaksi kivi on juovaista <strong>ja</strong> apliitin lavistamaa . hareunallase on voimakkaasti puristunutta <strong>ja</strong> liuskeensekaista .Kesalahden dioriitti . Karkeaa tai keskirakeista, paikoin porfyriittista dioriittiaon <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen N-osassa Kesalahden Kivikummunmaella, Pollalanniemessa<strong>ja</strong> Pyha<strong>ja</strong>rven saarissa seka Uukuniemella (4124 09, 4124 12) . Massiiviulottuu pohjoiseen Kerimaen <strong>kartta</strong>-alueen puolelle . Dioriitista on aiemminesitetty kemiallinen analvysi (Kerimaki-Kitee, 4123+4231 . Kallioperakartan selitykset1 : 100 000, sivu 24 . Taulukko 5 . anal . 3) .Dioriitti on tummanharmaata, paikoin punertavaa <strong>ja</strong> gneissirakenteista . Siina onjuovaisia, jopa raitaisiakin muunnoksia . Myohemmin tunkeutunut graniitti <strong>ja</strong>kaadioriitin kahteen erilliseen massiiviin . Lantisessa dioriittiesiintymassa (Morkosuo-Kivikummunmaki) vaihtelee kivilaji gabrodioriitista dioriittiin . Rakenne on paikoinporfyriittista . Siina on tavattu vahaisia gabro- <strong>ja</strong> anortosiittivaihettumiakin . Dioriitin<strong>ja</strong> gabrodioriitin paaainekset ovat andesiininen plagioklaasi (An : _4(',) , sarvivalke<strong>ja</strong> biotiitti, jota on varsin runsaasti, n . 20 % . Lisaaineksina on kvartsia, titaniittia,apatiittia <strong>ja</strong> malmimineraale<strong>ja</strong> . Vari-indeksi on 40-50 . Dioriitin S-osassa Kivikummunmaessasita lavistavat karkeat graniittijuonet . Niilla tienoin on vallitsevanahybridinen "montsoniittinen" muunnos (kuva 15), jossa plagioklaasi (-kvartsisarvivalke-)porfyriittisessa kivessa on suuria kalimaasalpaha<strong>ja</strong>rakeita . Dioriittiinliittyy kohtalaisen runsas apatiittipitoisuus (2-3 til .%) . Lantisen dioriittimassiivinmagma on mahdollisesti assimiloinut kalkkikivea (huom . kalkkikivien laheinensi<strong>ja</strong>inti) . Dioriitin mineraloginen koostumus <strong>ja</strong> kemia on esitetty taulukoissa 10<strong>ja</strong> 11Itainen dioriittimassiivi (Pollalanniemi-Pyha<strong>ja</strong>rven saaret-Uukuniemi) ondifferentioitunut voimakkaasti . Esiintymalla on gabroidinen itareuna . Muutoin vaihtelutapahtuu gabrodioriitista dioriittiin, osaksi kvartsidioriittiin saakka . EsiintymanS-osassa Uukuniemella dioriitti muodostaa seoskivia metavulkaniittisten amfiboliittien<strong>ja</strong> sarvivalkegneissien kanssa samalla kun nuoremmat syvakivet - kvartsidioriitit<strong>ja</strong> graniitit - niita monin paikoin lavistavat <strong>ja</strong> migmatisoivat .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella on karkeaa hornblendiittia muutaman kymmenen mettinvahvuisina patjoina liuskealueella <strong>Parikkalan</strong> Tiviassa (4123 06 D) . Yksi pat<strong>ja</strong>on kiillegneississa <strong>ja</strong> kaksi pat<strong>ja</strong>a leptiitissa .
4 7Kuva 15 . Montsodioriitti . Laatta 12 cm .Fig. 15 . Monzodiorite . Tag 12 cm .Kesalahti, Kivikummunmaki .Kvartsidioriitit, granodioriitit <strong>ja</strong> oligoklaasigraniititKvartsidioriitit, granodioriitit <strong>ja</strong> oligoklaasigraniitit on merkitty vaaleanruskeallavarilla <strong>kalliopera</strong>kartoille .Harmaata tai tummanharmaata karkearakeista gneissimaista kvartsidioriittia on<strong>Punkaharjun</strong> lehden koillisosassa Uukuniemen (4142 03) Suitsansaarella, Kokonlahdella,Vartsissa seka kirkonkylan tienoilla . Se kuuluu samaan pitkanomaiseen,valtakunnan ra<strong>ja</strong>n suuntaiseen massiiviin, joka ulottuu <strong>kartta</strong>-alueen N-puolelle KiteenNarsakkalaan saakka . Siina on gabro- <strong>ja</strong> dioriittivaihettumia seka runsaasti liuske<strong>ja</strong>anteita. Paikoin se vaihettuu karkeaksi, vaaleaksi oligoklaasigraniitiksi . Kvartsidioriitinpaaainekset ovat plagioklaasi (An20-ao) , kvartsi <strong>ja</strong> biotiitti (taulukko 12) .Sarvivalketta on vaihtelevasti . Yleisina lisaaineksina on titaniittia, apatiittia, kloriittia<strong>ja</strong> epidoottia . Punertavissa kalimaasalpapitoisissa gneiss igraniittimaisissa muunnoksissa(Kokonlahti) nakyy ldvistavan graniitin kalimetasomaattinen vaikutuskvartsidioriittiseen emakiveen . Erikoisen puristunutta, lahes myloniittista kvartsi-
4 8Taulukko 12 . Saaren <strong>ja</strong> Uukuniemen kvartsidioriittien mineraalikoosturnuksia . Maaritykset ontehry pistelaskimella .Table 12, Mineralogical compos ions of the quartz diorites of Saari and Uukuniemi . Determinedby the point counting method .Mineraalit- Minerals 2 . 4 . 6 . 8 . 9 . 10 .Plagioklaasi - Plagioclase . 48,0 53,5 52,2 55,2 60,6 53,1 53,2 54,2 52,2 64,4(An) (25- (35) (30- (25- (25- (75-- (25-- (25- (30) (20--30) 40) 30) 30) 30) 30) 30) 25)Kalimaasalpa -Potash feldspar 1,6 0,2 2,6 0,4 -- 0,4 0,2 2,6 7,7 -Kvartsi - Quartz 20,9 16,1 15,5 16,3 11,6 20,8 22,6 20,5 18,9 16,1Sarvivalke - Hornblende . 1,1 0,1 8,7 4,1 10,4 0,2 3,1 3,5 2,8 0,3Biotiitti - Biotite 20,6 27,2 13,3 21,2 14,5 21,2 17,6 14,0 11,3 12,5Kloriitti - Chlorite . . . . 0,2 0,5 0,4 0,1 0,1 0,3 -- 0,8 0,1Epidootti - Epidote 3,5 0,2 3,6 0,6 0,7 0,9 2,3 3,5 5,6Titaniitti - Titanite 3,4 0,3 3,1 1,7 2 .2 3,0 1,3 2,5 2 .4 0 .7Apatiitti - Apatite 0,6 1,0 0,6 0,5 0,3 0,5 0,3 0,4 0,3 0,3Malmimineraale<strong>ja</strong> - Ore . 0,1 0,9 0,3 0,5 0,1 -1 . Uukuniemi, Jiinolamminmetsa . 4124 12 C . x = 6850,96, y = 499,65 (256-OVNI-78 )2 . Uukunierni, Suitsansaari . 4142 03 B, x 6859,28, y -= 502,76 (68-HL-72),3 . Uukunierni, Kirkonkyla . 4142 03 A, x = 6854,66, y = 501,24 (368-HOA-75 ) .4 . Uukuniemi, Kokonlahti, 4142 03 A, x = 6852,03, y = 501,43 (280-OVN-78) .5 . Saari, Honkakyla . 4124 07 D, x = 6939,40, y = 488,47 (1-OVN-78) .6 . Saari, Saarenkyla . 4124 07 D, x = 6838,91, y = 487,15 (237-OVN-75) .7 . Uukuniemi, Kuljukko . 4142 03 B, x = 6855,05, y = 501,65 (347-HOA-75) .8 . Uukuniemi, Kokonlahti, 4124 11 D, x = 6849,68, y = 498,68 (286-HOA-75) .9 . Saari, Saarenkyla . 4124 07 D, x = 6838,32, y = 486,93 (270-OVN-75 ) .10 . Uukuniemi, Viklansaari . 4142 03 B, x 6859,74, y = 504,80 (32a-H .L--721 .dioriittia, on Vartsissa lahella Pyhajiirven rantaa Uukunielnen N-osassa (tulukko12)Vahainen mutta hyvin pal<strong>ja</strong>stunut kvartsidioriittiesiintyma on Saaren kunnanSaarenkylassa <strong>ja</strong> Honkakylassa magnetiittimalmion W-puolella . Kvartsidioriitti ontunkeutunut peliittiseen kiillegneissiin, jossa on vaihtelevasti sarvivalkegneiss .ivalikerroksia. Osaksi se on pienina konformeina intruusioina huskeessa (taubukot 12,17) .Saaren oligoklaasigraniitti . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen keski- <strong>ja</strong> itaosissa --- Saarenpitajdn Tarnalassa <strong>ja</strong> Honkasennurkassa - on Iaa<strong>ja</strong>-alainen oligoklaasigraniittimassiivi. Sita ymparoivat Saaren, Matkon <strong>ja</strong> Raudansuon liuskeet seka rnyohemmintunkeutunut pegmatiittigraniitti, joka monin paikoin lavistaa juonina oligoklaasigraniittia. Massiivin keskiosissa pligoklaasigraniitti on karkeaa, vaalean harmaata<strong>ja</strong> hyvin sailynytta . Siina on plagioklaasia (An20-25) 50--60 %, kvartsia 30 %,kalimaasalpaa vain 1-5 % <strong>ja</strong> tummia mineraale<strong>ja</strong> (biotiittia, muskoviittia, kloriittia,apatiittia <strong>ja</strong> titaniittia) 10-15 % . Oligoklaasigraniitista on tehty kemiallisiaanalyyse<strong>ja</strong> . Nigglin parametrit osoittavat sen kuuluvan kalkki-alkalisar<strong>ja</strong>ssa Nigglinplagioklaasigraniittis-oligoklaasiittiseen magmatyyppiin, osaksi lakes trondhjemiittiseenmagmatyyppiin (taulukot 13 <strong>ja</strong> 17) .
Kalimaasalpapitoisempaa granodioriittia on oligoklaasigraniittimassiivin reunavyohykkeilla-- itareunalla, Saaren Rdmppeella <strong>ja</strong> Uukuniemen Niukkalassa sekalansireunalla Kesalahden Ra<strong>ja</strong>vaarassa . Paikoin siina on dioriittisia vaihettumia .Massiivin N-osassa Uukuniemen Kummussa <strong>ja</strong> Kesalahden Raudansuon tienoilla(4124 09, 11, -12) on apliittirnaista granodioriittia . Kivilaji vaihtelee pienirakeisestakeskirakeiseen . Se on "sokeri"-rakenteista <strong>ja</strong> muodostaa breksiaa karkeammangranodioriitin tai oligoklaasigraniitin kanssa, jossa se on paikoin juonina . Koostumusvaihtelee kalimaasiilpapitoisista muunnoksista hyvinkin kalikoyhaan granodioriittiinsaakka . Plagioklaasia (An,o_, ;) on 40--60 %, kalimaasalpaa on vaihdellen1--20 % ; kvartsia on 30 %, tummia mineraale<strong>ja</strong> 10-15 % . Muskoviittia on suhteellisenrunsaasti, mutta biotiitti on kiilteista vallitsevampi (taulukot 14, 17) .Edellisenlaista aphittimaista granodioriittia on viela idempana valtakunnan ra<strong>ja</strong>nlahella, N30E-suuntaiseen rakoon tunkeutuneen pegmatiittigraniitin E-puolella . -Karkean oligoklaasigraniitin <strong>ja</strong> pienirakeisen apliittimaisen granodioriitin geneettinenvhteenkuuluvuus on ilmeinen .Pienehko erillinen oligoklaasigraniittiesiintyma on <strong>Parikkalan</strong> MatikaisennurkastaKinnarniemeen ulottuoa pahku . Sen koostumus on samanlainen kuin edella kuvatunSaaren massiivin oligoklaasigraniitin (taulukot 15 <strong>ja</strong> 17) . Kivi on harmaata<strong>ja</strong> purrertavaa kuten Kinnarniemen Vaaranmaen kivilouhoksen oligoklaasigraniitti .Paksuniemen tunnelissa se on pegmatiittigraniitin lavistamaa <strong>ja</strong> breksioimaa .<strong>Parikkalan</strong> granodioriitti . <strong>Parikkalan</strong> Rautalahdessa <strong>ja</strong> Savikummussa (4124 04)on karkeaa punaharmaata tai harmaata pilsteista granodioriittia . Se on selvasti kalirikkaampaakuin Saaren oligoklaasigraniitti . <strong>Parikkalan</strong> granodioriitissa on plagioklaasian . 40 %, kalimaasalpaa 20 %o, kvartsia 30 % <strong>ja</strong> lisaaineksia - biotiittia,sarvivalketta, titaniitta <strong>ja</strong> apatiittia - n . 10 % . <strong>Parikkalan</strong> granodioriitti samoinkuin Uukuniemen---Saaren aphittimainen granodioriitti ovat magmatyypiltaan 1ahellaNigglin yosemiittigraniittista magmatyyppia (taulukot 15 <strong>ja</strong> 17) .Yurtkabarjuti porfyyrinen granodioriitti . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen SW-osassaP-unkaharjun Vuoriniemessd on kiilamainen syvakivimuodostuma karkeaa, porfyyristagranodioriittia, joka on sijoittunut granaatti-kordieriitti-sillimaniittigneissialueelle<strong>ja</strong> liittynee geneettisesti laheisesti etelampana si<strong>ja</strong>itseviin <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>alueencharnockiittisiin kiviin . •- Porfyyrisen granodioriitin paaainekset ovat plagioklaasi(An,,,_ :j„) 50---55 %u, kalimaasalpa 5-10 %, kvartsi 20--25 % <strong>ja</strong> biotiitti15 ~o (taulukot 15 <strong>ja</strong> 17) . Sarvivalketta on vaihtelevasti, paikoin pyrokseeniakin. Lisaaineksina on titaniittia <strong>ja</strong> apatiittia . Kalimaasalpa <strong>ja</strong> plagioklaasi muodostavat1--5 crn :n pituisia porfyroblaste<strong>ja</strong> . Ne ovat osaksi granuloituneita <strong>ja</strong> liuskeisuudensuuntaan asettuneita . Kivi onkin rakenteeltaan gneissimainen . Vuoriniemenporfyyrinen granodioriitti vaihettuu N-osassaan liuskeensekaiseksi kataklastiseksigranaattipitoiseksi granodioriitiksi, jota lavistavat karkea graniitti seka vaaleapienirakeinen apliittigraniitti . Liuske<strong>ja</strong>anteet porfyyrisessa granodioriitissa ovat kiillegneissia,porfyriittia seka amfiboliittista gneissia .49
50Taulukko 13 . Saaren oligoklaasigraniitin mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella.Table 13 . Mineralogical compos ions of the oligoclase granite of Saari . Determined by the pointcounting method .Mineraalit- I .Minerals2 . 3 . 4 . 5 . 6 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 .PlagioklaasiPlagioclase- 53,9 55,6 56,1 50,7 55,4 55,7 55,1 58,1 54,7 57,9 59,7 54,4(An) (20- (25) (25) (25) (20- (25- (20- (20) (20) (25- (25- (20)25) 30) 30) 25) 30) 30)Kalimaasalpa - 2,4 0,3 0,9 3,1 0,2 1,5 0,3 10,6 0,1 2,9 0,9 2,2Potash feldsparKvartsiuartz- 26,4 28,7 28,3 31,7 31,2 31,1 34,7 21,5 35,5 30,9 31,7 36,8Sarvivalke - 0,3 0,7HornblendeBiotiitti -Biotite14,8 14,3 12,9 12,9 12,3 10,7 9,2 8,4 7,6 7,3 6,2 4,5Muskoviitti - 0,4 0,1 0,3 0,5 0,2 0,1 0,1 0,5 0,5 1,0MuscoviteKloriitti -Chlorite0,6 0,2 0,4 0,4 0,3 I,1 0,1 0,4 1,7EpidoottiEpidote- 0,4 0,2 0,1 0,2 0,1TitaniittiTitanite- 1,5 0,2 0,3 0,8 0,2 0,3 0,3 0,4 0,1 0,1Apatiitti - 0,1 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,1 0,3 - 0,1ApatiteKarbonaatti 0,1 0,1 0,3CarbonateMalmimineraa- - 0,1 - 0,2le<strong>ja</strong> - Ore1 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Romppee . 4124 11 A, x = 6844,03, y491,79 (2-OVN-78) .2 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Hatamaki, 4124 08 D, x = 6849,40, y485,40 (68-OVN-75) .3 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite, Saari . Honkasennurkka, 4124 08 A, x = 6843,90,y = 481,54 (18-OVN-75 ) .4 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Mikkolanniemi . 4124 08 C, x = 6842,36,y = 489,55 (16-HOA-75) .5 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Honkasennurkka . 4124 08 A, x 6842,62,y = 480,47 (4-OVN-75) .6 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Akanvaara . 4124 08 B, x = 6847,27, y =482,61 (186-OVN-75) .7 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Honkasennurkka . 4124 08 A, x = 6842,73,y = 480,56 (248-OVN-75) .8 . Granodioriitti, reunamuunnos - Granodiorite, marginal modification . Kesalahti, Ra<strong>ja</strong>vaara .4124 09 A, x = 6850,00, y = 481,55 (6-OVN-78) .9 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite. Saari, Tarnala . 4124 08 D, x = 6846,94, y488,21 (72-OVN-75) .10 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Uukuniemi . Ukko-Juhonsalo . 4124 08 D, x6848,28, y = 489,60 (131-OVN-75 ) .11 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Tarnala . 4124 08 D, x = 6847,48, y487,96 (100-OVN-75) .12 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite. Saari, Tarnala . 4124 08 D, x = 6847,08, y488,29 (3-OVN-78) .
51Taulukko 14 . Apliittigranodioriittien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella .Table 14 . Mineralogical compositions of the aplite granodiorite . Determined by the point countingmethod .Mineraalit - 1 .Minerals2 . 3 . 4 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 .Plagioklaasi - 59,2 56,0 55,7 52,8 54,9 46,2 45,8 47,4 38,3 57,3 51,7Plagioclase(An) (20- (20- 2 (25) (25) (20) (20) (20) (20) (20) (20-25)(20)Kalimaasalpa - 0,8 8,0 0,2 8,0 4,7 15,4 18,7 15,0 23,6 1,6 16,3Potash feldsparKvartsi - 22,7 20,6 30,0 27,9 30,4 28,8 26,5 29,3 30,4 33,5 25,4QuartzBiotiitti 15,6 14,5 11,7 10,7 7,9 7,8 5,8 7,4 5,5 6,7 6,0BiotiteMuskoviitti 0,6 1,5 0,3 1,6 1,8 3,2 0,9 2,2 0,7 0,2MuscoviteKloriitti - 0,1 0,2 0,1 0,1ChloriteTitaniitti - 0,5 0,5 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2TitaniteApatiitti - 0,3 0,3 0,4 0,1 0,1ApatiteKarbonaatti - - 0,1CarbonateMalmimineraa- 0,2 0,1 0,2 0,1le<strong>ja</strong> - Ore1 . Uukuniemi, Kumpu . 4124 12 A, x = 6850,44, y = 491,22 (56-OVN-78) .2 . Uukuniemi, Peta<strong>ja</strong>saari . 4124 12 A, x = 6852,86, y = 494,32 (53-HL-72) .3 . Uukuniemi, Kumpu . 4124 12 A, x = 6850,28, y = 491,32 (58-OVN-74) .4 . Kesalahti, Auvisenaho . 4124 09 C, x = 6852,50, y = 486,06 (19-OVN-74) .5 . Saari, Tophuuvinsalo . 4124 08 D, x = 6849,94, y = 486,85 (118-OVN-75) .6 . Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x = 6851,56, y = 486,48 (7-OVN-78) .7 . Uukuniemi, Latvalamminmaki . 4124 09 C, x = 6850,99, y = 487,77 (39-OVN-74) .8 . Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x = 6851,56, y = 486,48 (27-OVN-74) .9 . Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x = 6851,68, y = 486,00 (18-OVN-74) .10 . Kesalahti, Yoahonkangas . 4124 09 C, x = 6853,36, y = 488,52 (38-OVN-74) .11 . Uukuniemi, Kumpu . 4124 12 A, x = 6850,47, y = 491,12 (54-OVN-74) .
52Taulukko 15 . <strong>Parikkalan</strong> <strong>ja</strong> <strong>Punkaharjun</strong> Vuoriniemen granodioriittien <strong>ja</strong> oligoklaasigraniittienmineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella .Table 15 . Mineralogical compositions of the granodiorite and oligoclase granite of Parikkala andVuoriniemi, Punkaharju . Determined by the point counting method .Mineraalit - 1 .Minerals2 . 3 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 .Plagioklaasi - 39,3Plagioclase41,9 40,4 40,7 45,7 57,1 56,3 53,9 55,1 54,4 47,6 55,4(An) (20) (20) (20) (20) (20) (20) (20- (25- (20- (20- (25) (25)25) 30) 25) 25)Kalimaasalpa- 19,6 17,4 15,4 24,0 15,6 2,0 0,6 2,7 2,3 1,0Potash feldspar8,6 4,3Kvartsi - 30,8 31,1 35,0 26,4 30,4 30,4 33,2 21,1 20,9 27,1 28,2 28,3QuartzSarvivalke - - 0,4 7,1 2,8HornblendeBiotiittiBiotite- 9,8 9,3 9,1 8,0 7,9 9,3 8,4 14,8 17,2 16,4 14,8 11,5MuskoviittiMuscovite- 0,3 0,7 1,0 0,2 0,1Kloriitti -Chlorite0,1 0,3 0,2 0,2EpidoottiEpidote0,1 0,1TitaniittiTitanite0,3 0,3 0,2 0,1 0,2 0,8 0,3ApatiittiApatite0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,7 0,5 0,6 0,5FluoriittiFluorite0,1 - 0,1 -Malmimineraa- - 0,2le<strong>ja</strong> - Ore1 . Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Rautalahti, 4124 04 C, x = 6834,64, y = 478,73(267-OVN-78) .2 . Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Rautalahti . 4124 07 B, x = 6835,21, y = 480,05(303 a-OVN-76) .3 . Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Rautalahti . 4124 04 C, x = 6834,76, y = 479,18(244-HOA-76) .4 . Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Savikumpu . 4124 04 C, x = 6833,52, y = 477,86(238b-OVN-78) .5 . Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Savikumpu . 4124 04 C, x = 6833,42, y = 478,38(240-OVN-78) .6 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Pariikkala, Kinnarniemi, 4124 04 D, x = 6838,40,y = 478,67 (247-OVN-78) .7 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite. Parikkala, Matikaisennurkka . 4124 05 C, x6841,83, y = 479,01 (5-OVN-78) .8 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B,x = 6835,68, y = 460,22 (202-OVN-77) .9 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B,x = 6835,76, y = 460,90 (166-OVN-79) .10 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B,x = 6836,63, y = 461,46 (260-OVN-77) .11 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B,x = 6836,52, y = 460,62 (255-OVN-77) .12 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B,x = 6836,06, y = 461,17 (258-OVN-77) .
53Pyrokseenipitoiset granodioriitit<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen lansiosassa (4123 01, 02, 03) lutogeniittisen granaattikinzigiitinvvohvkkeessa on lahes N-S-sunntainen kaarimainen <strong>ja</strong>kso pyrokseenipitoisiacharnockiittisia granodioriitte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kvartsidioriitte<strong>ja</strong> (enderbiitte<strong>ja</strong>) pieninasv_ nkinemaattisina intruusioina . Ne ovat karkeita, harmaan ruskeita tai ruskehtavia,paikoin punertavia, osaksi stivvalta rapautuneita <strong>ja</strong> pinnalta ruosteisia syvakivia,joissa on pyoreahko<strong>ja</strong> tai pitkulaisia emaksisia varhaiserkaumia, paikoin kiillegneissisulkeumia. Liuskeeseen on pyrokseenigranodioriitilla terava intrusiivikontakti. Pyrokseenigranodioriitti on osaksi differentioitunut, kuten Raut<strong>ja</strong>rven Some_rniemenpyrokseenigranodioriitti, jonka koillisreuna on gabroidinen . Pienia gabro- <strong>ja</strong>dioriitti-intruusioita on tally charnockiittivyohykkeella siella taalla . Nama <strong>Parikkalan</strong><strong>kartta</strong>-alueen syvakivet muodostavat kuivamagmatyyppisen differentiaatiosar<strong>ja</strong>n(kuva 16) . Kiteytyminen on tapahtunut granuliittifasieksessa . Happamimmat muunnoksetovat plagioklaasirikkaita apliittimaisia graniitte<strong>ja</strong> . Niitakin on pienina intruusioinagranaattikinzigiittialueella (ks . kappaletta graniitit) . Ne ovat paikoin rakenteeltaanporfyyrisia .Pyrokseenigranodioriittien <strong>ja</strong> -kvartsidioriittien paamineraalit ovat plagioklaasi(An_o_ : o) 50-70 %, kalimaasalpa 5-10 %, kvartsi 10-15 % . Sarvivalke onpaikoin "ruskeata" <strong>ja</strong> biotiitti "raikeanpunaruskeaa", niin kuin charnockiiteissausein on laita (Parras 1954) . Lisaaineksina on titaniittia, apatiittia <strong>ja</strong> malmimineraale<strong>ja</strong>seka toisinaan kordieriittia <strong>ja</strong> granaattia (taulukot 16 <strong>ja</strong> 17) .Graniitit.<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>lehden N-osassa (4124 02, 06, 09, 12) Puruveden saaristoalueellaon punaista tai punaharmaata karkeaa graniittia (punainen vari kartalla). Tama kuuluu laajempaan yhtenaiseen graniittimassiiviin, joka ulottuu pohjoiseenKerimaen <strong>kartta</strong>-alueen puolelle . <strong>Punkaharjun</strong> tienoilla (4124 02, 03, 06)graniittiplutonin SW-osissa vallitsee monin paikoin pegmatiittigraniittityyppinenhyvin karkea kivi, joka vaihettuu osaksi pieni- tai keskirakeiseksi valkeaksi apliittigraniitiksi. <strong>Punkaharjun</strong> graniitin paaainekset ovat plagioklaasi (Anio-2o) 30-35 %, kalimaasalpa 30-35 %, kvartsi 30-35 % . Tummia aineksia (biotiittia,muskoviittia, kloriittia) on 2--3 % . Paikoin siina on granaattia <strong>ja</strong> liuskesulkeumia(taulukot 18 <strong>ja</strong> 19) .<strong>Punkaharjun</strong> Pahatsossa <strong>ja</strong> Vaarassa (4124 09) vallitsee edellista hiukan plagioklaasirikkaampigraniittimuunnos (kuva 17), jonka paaainekset ovat plagioklaasi(An, .-_20) 35 % . kalimaasalpa 25--30 `1/b <strong>ja</strong> kvartsi 30-35 °%o . Kiilteita on 5 %
I541007/16 8/16 2/16 9/16 1/16 316 4/16 5/16 616 1016 11 16X19080xxI I I I I I I Ix x x x x x X . •2X xX xI I I I I I I I I I I~x x xx1 1 I I I I I I I I I I I`I I I . • . •37050-60I I I I I I I I X x60501 1 I30 1 1 1 1 I l I 1 1 1 I l 1 lxxxxAn 11 I 1 1 1 1 1 I l I I x X x X1 25x x2530 i I 1 1 1 1 1 1 1 1xX x xI I I I I20251 I I I I I I I Xx XxAnI I I IIXx x45AA4030IIII I IIII OI20251 I I I I I IAnI I I I I II i I i I I i I i I i I201I 1 II I I I111520 ,L60El20AI I I I I I I I 1 l l l lHI20I-~~1 l l I I I 1 I 1 l I I700A.~I~~± 1 1 1 110~ I I I I∎ A 1 1 )∎∎∎ ∎S1 0 260 70GbKvartsi-<strong>ja</strong> granodioriittiGraniitti(Enderbiitti )Kuva 16 . <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen syvakivilajien mineraalikoostumus taulukon 16 mukaan .Fig . 16 . Mineralogical composition of the plutonic rocks of the Parikkala map-sheet areaaccording to Table 16 .1 = Kvartsi - Quartz ; 2 = Kalimaasalpa - Potash feldspar; 3 = Plagioklaasi - Plagioclase ;4 = Biotiitti - Biotite ; 5 = Sarvivalke - Hornblende ; 6 = Diopsidi - Diopside ; 7 =Hypersteeni - Hypersthene ; 8 = Aksessorit (titaniitti, apatiitti ym .) - Accessories (titanite,apatite, etc .) .
55Taulukko 16 . <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen paaasiassa pyrokseenipitoisten charnockiittisten syvakivienmineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehty pistelaskimella .Table 16 . Mineralogical compositions of the mainly pyroxene-bearing charnockitic plutonic rocksof the Parikkala map-sheet area . Determined by the point counting method .Mineraalit -Minerals4 . 5 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10. 11 .Plagioklaasi - 58,1 71,9 56,1 54,4 57,2 64,6 56,3 72,8 60,9 36,4 38,7Plagioclase(An) (20- (25) (20) (20- (20) (20) (50- (30) (25- (15- (20)25) 25) 60) 30) 20)Kalimaasalpa - 0,7 4,6 8,9 9,7 6,9 2,1 0,2 0,1 0,1 23,2 20,3Potash feldsparKvartsi - 10,2 1,4 13,4 16,8 19,3 17,9 6,4 19,8 33,7 35,4QuartzHypersteeni - 3,7 7,9 5,4HyperstheneDiopsidi - 3,8 - 6,4 4,6 2,8 4,0 9,3DiopsideSarvivalke - 12,8 0,2 0,7 0,4 0,2 0,2 15,3 6,8 0,1HornblendeBiotiitti - 13,8 16,9 13,5 11,4 11,4 9,9 15,8 4,5 12,6 2,4 3,0BiotiteKloriitti - 1,8 1,7 1,2 1,7 1,8ChloriteTitaniitti 0,1 0,2 0,4 0,2 - 0,1 0,3 0,1TitaniteApatiitti 0,4 0,6 0,6 0,7 0,5 0,9 1,2 0,4 0,3ApatiteMalmimineraa- 0,1 0,5 0,3 0,4 1,1 0,7 0,8le<strong>ja</strong> - OreGranaatti - - 2,6Garnet1 . Pyrokseeni-sarvivalkegranodioriitti - Pyroxene-hornblende granodiorite . Parikkala, Pitkasaari,4123 03 C, x = 6824,38, y = 469,94 (75-RRS-79) .2 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, Someriniemi . 4123 03 A, x =6821,22, y = 464,32 (365-OVN-79) .3 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, Myllymaki . 4123 03 B, x =6828,75, y = 463,74 (57b-OVN-79) .4 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, Jalaslampi . 4123 03 B, x =6823,86, y = 463,28 (59-OVN-79) .5 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite. Parikkala, Melkoniemi . 4123 03 B, x =6828,90, y = 464,65 (78-OVN-79) .6 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite. Parikkala, Jalaslampi . 4123 03 B, x =6828,58, y = 463,67 (58a-OVN-79) .7 . Pyrokseeni-sarvivalkegabro - Pyroxene-hornblende gabbro. Parikkala, Someroniemi . 412303 A, x = 6822,17, y = 464,83 (353a-OVN-79) .8 . Pyrokseeni-sarvivalke-kvartsidioriitti - Pyroxene-hornblende-quartz diorite . Raut<strong>ja</strong>rvi,Ankilansalo. 4123 01 D, x = 6808,88, y = 465,73 (272-KME-80) .9 . Pyrokseeni-biotiitti-kvartsidioriitti - Pyroxene-biotite-quartz diorite . Raut<strong>ja</strong>rvi, Simpele .4123 02 B, x = 6816,02, y = 462,35 (201-OVN-80 ) .10. Apliittigraniitti - Aplite granite. Raut<strong>ja</strong>rvi, Parikkala, Kapkaupunki, vesitorni . 4123 02 C,x = 6813,88, y = 466,34 (3-OVN-80) .11 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Parikkala, Oravaniemi . 4123 06 A, x = 6824,60, y =471,74 (224-OVN-80) .
56Taulukko 17 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>lehtien kvartsidioriittien, oligoklaasigraniittien <strong>ja</strong>granodioriittien kemiallisia analyyse<strong>ja</strong> .Table 17 . Chemical analyses of the quartz diorites, oligoclase granites and granodiorites of thePunkaharju and Parikkala map-sheet areas .2 . 3 . 4 . 6 . 7 . 8 . 9 . 10 . 11 .Si0 2 62,08 70,64 72,60 69,44 71,97 70,50 71,39 70,87 65,92 65,61 59,56TiO 2 0,75 0,32 0,25 0,32 0,36 0,36 0,30 0,27 0,62 0,52 0,90A1203 16,46 15,69 15,13 15,37 15,44 15,80 14,80 14,30 15,50 14,95 16,27Fe 2O3 5,82 0,26 2,28 3,05 2,61 2,50 2,12 2,79 4,54 4,23 7,37FeO - 2,16 - - - - - -- - -MnO 0,10 0,03 0,04 0,05 0,03 0,03 0,00 0,04 0,08 0,08 0,07MgO 3,43 1,06 1,02 1,14 0,89 0,80 0,67 0,45 1,91 2,04 3,38CaO 4,47 3,20 2,17 3,11 2,00 2,04 1,37 0,46 2,78 2,68 4,58Na 0 3,86 4,30 4,17 3,74 5,18 4,93 3,83 4,11 4,15 4,75 4,09K26 1,37 1,45 1,21 1,38 1,05 2,21 2,82 3,32 2,24 2,51 1,75P20 5 0,22 0,07 0,07 0,09 0,12 0,11 0,10 0,09 0,28 0,29 0,29CO - 0,00 - - - - - -H 26+ - 0,54 -H 20- - 0,0498,56 99,76 98,93 97,68 99,65 99,29 98,01 97,69 98,02 97,66 98,26Normit- Weight normsQ 18,63 30,34 37,09 33,38 31,94 27,60 34,22 32,21 24,08 19,44 13,01or 8,09 8,57 7,15 8,15 6,20 13,06 16,66 19,62 13,23 14,83 10,34ab 32,66 36,38 .35,28 31,64 43,83 41,71 32,40 34,78 35,11 40,19 34,61an 20,74 15,42 10,31 14,84 9,14 9,40 6,14 1,69 11,96 11,40 20,82C 1,02 1,39 3,18 2,28 2,43 1,85 3,19 3,32 1,86 0,24 0,01fo - - - - -fa - - - - -en 8,54 2,64 2,54 2,84 2,22 1,99 1,67 1,12 4,76 5,08 8,42fs 3,70 3,28 1,42 2,00 1,32 1,11 0,98 1,42 2,43 2,13 4,45di en - - - - -fs - -wo - - - - -mt 2,84 0,38 1,17 1,52 1,43 1,45 1,19 1,65 2,45 2,42 3,72it 1,42 0,60 0,47 0,60 0,68 0,68 0,57 0,51 1,18 0,99 1,71htn - - - -- -ap 0,52 0,16 0,16 0,21 0,28 0,26 0,23 0,21 0,66 0,68 0,69Z - - - -cc -fern 17,03 7,07 5,77 7,18 5,94 5,50 4,64 4,92 11,48 11,31 18,99Qu 31,37 40,30 46,64 45,61 38,96 33,50 41,08 37,19 33,25 26,10 22,44Or 13,63 11,38 8,99 11,14 7,57 15,85 20,00 22,65 18,27 19,92 17,84Ab 100 54,99 48,32 44,36 43,24 53,46 50,64 38,91 40,15 48,47 53,97 59,71Qu 23,25 33,45 41,29 37,92 35,05 30,07 38,26 36,47 28,54 22,64 16,51Or 10,10 9,44 7,96 9,26 6,80 14,23 18,63 22,22 15,68 17,27 13,12Ab 40,76 40,10 39,27 35,95 48,10 45,45 36,23 39,38 41,60 46,81 43,92An 25,88 16,99 11,47 16,86 10,03 10,24 6,87 1,92 14,17 13,27 26,43Nigglin luvut - Niggli numbersSi 216,5 331,0 375,6 331,8 355,5 339,1 390,2 374,1 275,8 271,5 193,1al 33,8 43,3 46,1 43,3 44,9 44,8 47,7 44,6 38,2 36,5 31,1fm 33,4 16,8 17,0 19,3 16,4 14,9 14,2 14,8 26,5 26,0 34,5
57c 16,7 16,0 12,0 15,9 10,6 10,5 8,0 8,3 12,5 11,9 15,9alk 16,1 23,9 24,9 21,5 28,1 29,8 30,1 32,3 22,8 25,6 18,5k 0,19 0,18 0,16 0,19 0,12 0,23 0,33 0,35 0,26 0,26 0,31mg 0,53 0,44 0,46 0,42 0,40 0,38 0,38 0,25 0,45 0,48 0,47c/fm 0,50 0,95 0,71 0,83 0,65 0,71 0,56 0,56 0,47 0,46 0,461, Kvartsidioriitti - uartz diorite . Saari, Honkakyla . 4124 07 D, x = 6939,40, y = 488,47(1-OVN-78) XRF-anal . Vaino Hoffren .2 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Honkasennurkka . 4124 08 A, x = 6842,73,y = 480,56 (248-OVN-75) . Anal . Mervi Wiik .3 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Tarnala . 4124 08 D, x = 6847,08, y =488,29 . (3-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren .4 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Saari, Romppee . 4124 11 A, x = 6844,03, y --491,79 . (2-OVN-78) . XRF-anal, Vaino Hoffren .5 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite . Parikkala, Matikaisennurkka . 4124 05 C, x =6841,83, y = 479,01 (5-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren .6 . Granodioriitti - Granodiorite . Kesalahti, Ra<strong>ja</strong>vaara . 4124 09 A, x = 6850,00, y = 481,55 .(6-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren .7 . Apliittigranodioriitti - Aplite granodiorite . Kesalahti, Raudankumpu . 4124 09 C, x =6852,71, y = 487,47 (7-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren .8 . Granodioriitti - Granodiorite . Parikkala, Savikumpu . 4124 04 C, x = 6833,52, y = 477,86 .(238b-OVN-78) . XRF-anal . Vaino Hoffren .9 . Porfyyrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Punkaharju, Vuoriniemi . 4124 01 B,x = 6835,76, y = 460,90 (166-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .10 . Pyrokseenigranodioriitti - Pyroxene granodiorite . Parikkala, <strong>ja</strong>laslampi . 4123 03 B, x =6828,86, y = 463,28 (59-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .11 . Dioriitti (charnoekiittialueelta) - Diorite (of the charnockite area) . Raut<strong>ja</strong>rvi, Ankilansalo .4123 02 C, x = 6810,20, y = 467,30 (78a-OVN-80) . XRF-anal . Vaino Hoffren .Naytteiden ottopaikat on esitetty kuvassa 2 . -- The sampling sites are indicated in Fig . 2 .Taulukko 18 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueen graniittien mineraalikoostumuksia . Maaritykset on tehtypistelaskimella .Table 18 . Mineralogical compositions of the granites of the Punkaharju map-sheet area . Determinedby the point counting method .Mineraalit -Minerals3 . 4 . 6 . 8 . 9 . 10 . 11 . 12 .Plagioklaasi - 34,3 31,6 29,1 31,0 29,8 35,1 34,7 25,0 31,5 25,8 29,1 26,1Plagioclase(An) (15) (20) (10) (15- 5 (15) (15) (15) (15) (20) (20) (20- (10-25) 15)Kalimaasalpa- 24,9 29,0 30,6 31,0 34,6 31,1 32,2 39,2 30,7 36,4 34,7 31,5Potash feldsparKvartsi - 36,0 34,5 33,2 33,9 32,5 30,9 30,7 34,0 36,0 30,3 32,4 37,2QuartzBiotiitti 4,5 4,2 2,4 3,4 1,9 2,8 2,1 0,8 4,1 3,2 0,1BiotiteMuskoviitti - 0,1 0,5 0,7 0,6 0,1 0,5 3,2 0,6 3,6MuscoviteKloriitti - 0,2 0,6 0,3 0,2 1,1ChloriteGranaatti 0,2 4,7 0,5 1,7GarnetSillimaniitti - 0,4SillimaniteMalmimineraa- - 0,1le<strong>ja</strong> - Ore
581 . Graniitti - Granite . Punkaharju, Pahatso . 4124 09 B, x = 6857,92, y = 481,36 (4-OVN-78) .2 . Graniitti - Granite . Punkaharju, Vaara . 4124 09 B, x = 6859,65, y = 481,78 (149-OVN-78) .3 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Punkaharju, Punkasalmi . 4124 03 C, x = 6850,13, y467,86 (77-HOA-78) .4 . Apliittigraniitti - Aplite granite .465,52 (124-RRS-78) .Punkaharju, Muuraissaari . 4124 03 D, x =6856,30, y =5 . Graniitti - Granite . Kerimaki, Haapaniemi . 4124 03 B, x = 6859,05, y = 462,74 (13-RRS-78) .6 . Graniitti - Granite . Punkaharju, Enanniemi . 4124 06 A, x = 6853,15, y = 470,98 (125-HOA-78) .7 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Punkaharju, Putikko . 4124 02 D, x = 6847,62, y -467,74 (244-HOA-78 ) .8 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Punkaharju, Susiniemi . 4124 06 D, x = 6856,22, y =477,51 (102-RRS-78 ) .9 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Punkaharju, Putikko . 4124 02 D, x = 6846,85, y =468,24 (387-HOA-77) .10 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Uukuniemi, Iivanasaari . 4124 12 D, x = 6857,70, y =449,90 (151-HL-71) .11 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Uukuniemi . jurosaari . 4124 12 B, x = 6852,98, y =496,10 . (59b-HL-72) .12 . Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite . Saari, Selanne . 4124 08 C, x = 6842,98, y =486,02 (183-OVN-75) .Taulukko 19 . <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>lehtien graniittien kemiallisia analyyse<strong>ja</strong> .Table 19. Chemical analyses of the granites of the Punkaharju and Simpele map-sheet areas .2 . 3 . 4 .Si0 2Ti02A1 203Fe20.,FeOMnOMgOCaONa 0K 26P205COH26+H 2O-. . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . ... . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . .. . . .. . . . . .. . . . . .. . .. . .. . . .. . .. . .. . .. . .. . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75,690,1013,220,84-0,000,300,793,394,200,04-73,180,1513,661,600,030,381,163,153,990,04-75,460,0414,280,510,400,010,220,733,584,400,150,000,480,0476,210,2511,992,160,000,551,093,632,600,00-98,56 97,32 100,30 98,49-Normit - Weight normsQ37,71 36,65 36,21 41,49or 24,81 23,58 26,00 15,36ab 28,68 26,65 30,29 30,71an 3,66 5,49 2,64 5,40C 1,75 2,14 2,66 1,22fo - - - -fa - - - -en 0,75 0,95 0,55 1,37fs 0,35 0,00 0,27 1,11
59di enfswo - - -mt 0,50 - 0,74 1,20it 0,19 1,88 0,07 0,47hm - 0,65 -ap 0,09 0,09 0,35z - - -cc - - - -fern 1,89 17,58 1,98 4,15Qu 41,34 42,18 39,14 47,37Or 27,21 27,14 28,11 17,54Ab 100 31,45 30,68 32,75 35,07Qu 39,75 39,67 38,05 44,62Or 26,16 25,52 27,33 16,52Ab 30,23 28,85 31,84 33,03An 100 3,85 5,94 2,77 5,81Nigglin luvut - Niggli numberssr 492,0 438,5 457,0 480,7al 50,7 48,3 50,9 44,6fm 7,0 10,7 6,4 15,4c 5,5 7,4 4,7 7,3alk 36,8 33,6 38,0 32,7k 0,42 0,45 0,45 0,32mg 0,41 0,32 0,31 0,31c/fm 0,78 0,69 0,74 0,481 . Graniitti - Granite . Punkaharju, Vaaranmaki . 4124 09 B, x = 6859,64, y = 481,84 (52-OVN-79) . XRF-anal . Vaino Hoffren .2 . Graniitti - Granite . Punkaharju, Pahatso . 4124 09 B, x = 6857,92, y = 481,36 (4-OVN-78) .XRF-anal . Vaino Hoffren .3 . Pegmatiittigraniitti - Pegmatitic granite . Saari, Selanne . 4124 08 C, x = 6842,98, y = 486,02(183-OVN-75) . Anal . Mervi Wiik .4 . Apliittigraniitti - Aplite granite . Parikkala, Oravaniemi . 4123 06 A, x = 6824,60, y =471,74 (224OVN-80) . XRF-anal . Vaino Hoffren .Leikkaussuhteiden perusteella Puruveden graniitti on nuorempi kuin granodioriitit,kvartsidioriitit <strong>ja</strong> oligoklaasigraniitti, mutta vahintaan yhta vanha tai vanhempikuin idempana si<strong>ja</strong>itseva Kiteen pegmatiittigraniitti . Geologisen tutkimuslaitoksen<strong>kalliopera</strong>osaston massa-analyyttisen laboratorion ianmaaritys graniittinaytteestaseparoidusta monatsiitista Syr<strong>ja</strong>salmelta Kerimaen <strong>kartta</strong>lehden alueelta antoi myohaisorogeenisensvekokar<strong>ja</strong>laisen ian, -1800 Ma (s . 00) .Hyvin karkeaa pegmatiittigraniittia on isohkoina pahkuina Saaren Akonpoh<strong>ja</strong>n,Saarenkylan, Kesusmaan <strong>ja</strong> Kir<strong>ja</strong>valan tienoilla . Se on punaista, paikoin harmaatakinkivea, jolle on luonteenomaista huomattava raekoon vaihtelu <strong>ja</strong> epasaannollisyys .Saaren pegmatiittigraniitin paaainekset ovat kalimaasalpa, kvartsi <strong>ja</strong> plagioklaasi(Anio-,,,) . Lisaaineksina on biotiittia, muskoviittia <strong>ja</strong> kloriittia, paikoin turmaliinia,kordieriittia <strong>ja</strong> granaattia . Pegmatiittigraniitti vaihtuu paikoin pienirakeiseksiapliittigraniitiksi .Pegmatiittigraniittia on edelleen kiilamaisena intruusiona Uukuniemen Niukkalassa(4124 11) . Se on ilmeisesti tunkeutunut N30E-suuntaiseen rakoon liuskeen
6 0Kuva 17 . Graniitti. 7/10 luonnollisesta koosta .Fig . 17. Granite . 7/10 natural size .Punkaharju, Vaara . Valok . Helena Halme . Photo .<strong>ja</strong> apliittigranodioriitin valiin . - My6s <strong>Parikkalan</strong> Sarkisalmen aseman tienoilla onpegmatiittigraniittia . Siina on paikoin liuskesulkeumina ruosteista mustaliusketta .Alueen gabroissa, dioriiteissa, grano-kvartsidioriiteissa <strong>ja</strong> oligoklaasigraniiteissaseka liuskeissa on runsaasti lavistavia pegmatiittijuonia . Saaren Saarenkylassa Raikkalantienvarrella on kiillegneissia lavistavassa pegmatiittijuonessa muutama beryllirae. <strong>Parikkalan</strong> gabroa lavistavia pegmatiittijuonia - niin sanottua Rasvaniemenpegmatiittia - on louhittu maasalvan <strong>ja</strong> kvartsin saamiseksi . Naissa pegmatiiteissaon tavattu useamman cm :n lapimittaisia pseudoheksagonisia gigantoliittikiteita sekaiso<strong>ja</strong> biotiittimdykky<strong>ja</strong> .<strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella (4123) charnockiittivydhykkeella Melkoniemen SalokylastaRaut<strong>ja</strong>rven Ankilaan asti on sieM taalla pienia graniittiesiintymia, jotka ovatpaaasiassa apliittimaista graniittia . Niissa on runsaasti liuske<strong>ja</strong>anteita seka yleisestigranaattia <strong>ja</strong> kordieriittia . Ne ovat keskirakeisia tai karkeita, paikoin porfyyrisia,usein gneissimaisia tai juovaisia, "kakoliittimaisia", toisin sanoen eraanlaisia vaaleitagranuliitte<strong>ja</strong> . Ra<strong>ja</strong> graniitin <strong>ja</strong> kinzigiitin valilla ei ole aina terava . - Apliittimais-
to punertavaa keskirakeista graniittia on Simpeleen teollisuustaa<strong>ja</strong>man tienoilla(4123 02 C) pienena intruusiona lutogeniittisessa granaattikinzigiitissa . Se on paikoingranaattipitoista . Siina on plagioklaasia (Anl .;-20) 35 %, <strong>ja</strong> se on vallitsevakalimaasalvan (25 %) suhteen . Kvartsia on 35 % <strong>ja</strong> tummia aineksia n . 5 % (taulukko16) .Edellisenlaista apliittimaista graniittia on <strong>Parikkalan</strong> Oravaniemessa (412302 A, B) . Silly on kupolimainen rakenne : keskella on graniitti, jota ymparoi leptiittinenliuske . Graniitti on punertavaa, pienirakeisesta keskirakeiseen tai karkeaanvaihtelevaa, osaksi pegmatiittimaista . Siina nakyy reliktista gneissirakennetta sekagranodioriittibreksiaa . Liuskeisuuden kulku muodostaa ympyramiiisia kaaria seuratengraniitin kontaktia . Kaade kallistuu ulospain . Graniitin itareunalla kaade on 1ihespysty, mutta pohjoisreunalla loiva, kupolin keskiosissa loiva tai melkein vaaka .Kupolin keskiosissa vaaran laella on <strong>ja</strong>anteina breksiamaista amfiboliittia tai metabasalttia. Paikoin <strong>ja</strong>anteet ovat muutaman kymmenen cm :n vahvuisia vaaka-asentoisialeptiittisia sulkeumia . Graniitti on ilmeisesti massiivin katto-osan muunnos metavulkaniittisenleptiittisen liuskeen alapuolelta . - Oravaniemen graniitin paamineraalitovat plagioklaasi (An 2o ), kalimaasalpd <strong>ja</strong> kvartsi . Plagioklaasi on kuitenkinselvasti vallitseva maasalpa ; tummia aineksia - etupaassd biotiittia - on 5 %(taulukot 16 )a 19) . Graniitin W-puolella on pyrokseenipitoista granodioriittia <strong>ja</strong>dioriittia pitkulaisena vyohykkeena . - Oravaniemen graniittikupoli on svekokar<strong>ja</strong>lainenkupoli (doomi) , jossa liuskemuodostumaan tunkeutunut syvakivi on aiheuttanutantikliinibatoliittimaisen pullistuman . Intrudoitunut magma on kenties ollutalkuaan emaksisempi kuin nykyinen hapan graniittinen kivi, joka on myohemmangraniittiutumisen svnnvttama .6 1RADIOMETRISIA IANMAARITYKSIATaulukkoon 20 on koottu mineraalifraktioiden U-Pb-analyysit <strong>ja</strong> radiometrisetiat . Naytteet A336, A340 <strong>ja</strong> A883 ovat Kiteen (4231) <strong>kartta</strong>-alueelta, naytteetA387, A388, A881, A882 <strong>ja</strong> A884 <strong>Punkaharjun</strong> (4124+4142) <strong>kartta</strong>-alueelta <strong>ja</strong>nayte A453 Kerimden (4213) <strong>kartta</strong>-alueelta . Analysoidut zirkonit on koottu lahesyhtenaiselta syvakivialueelta <strong>ja</strong> kdsitellddn sen vuoksi myos yhdessa .Konkordiadiagrammilla (kuva 18) Narsdkkalan kvartsidioriitin zirkonifraktiotmuodostavat isokronin, joka leikkaa konkordiakayran pisteessa 1884 ± 19 Ma . Tatatulosta on pidettava kiven radiometrisena ikana . Alaleikkaus konkordiakayralla onalhainen eli 141 ± 212 Ma .Yhdistetty kolmen pisteen isokroni <strong>Parikkalan</strong> gabromuunnosten raskaimmillezirkonifraktioille antaa vastaavasti seuraavat tulokset (kuva 19) : ylaleikkaus <strong>ja</strong> kiventodennakoisin ika 1886 Ma ; alaleikkaus 208 ± 42 Ma . <strong>Parikkalan</strong> gabron leukofyyrisenmuunnoksen zirkonin sisaltaman hafniumin ' 76Hf/ 177Hf initiaalisuhdettaon tutkinut Patchett tyotovereineen (1981) . Vertailumateriaalina on kaytetty gab-
620,35NARSAKKALAA 3362,0 5,0207 Pb / 235 UKuva 18 . Konkordiadiagrammi <strong>ja</strong> isotooppisuhteet zirkonifraktioille Narsakkalankvartsidioriitista .Fig. 18 . Concordia diagram and U-Pb isotopic ratios for zircon fractions from theNarsdkkdlii quartz diorite .035PARIKKALAGABBRO1886A84A8812000-+/ A882pp2~015+ ZIRCON3 .0 5 .0207 Pb / 235 UKuva 19 . U-Pb konkordiadiagrammi <strong>Parikkalan</strong> gabromuunnosten zirkoneille .Fig . 19 . U-Pb concordia plot for zircons from the Parikkala gabbro .i
6 3rojen zirkoneita Tampereen, Tammisaaren <strong>ja</strong> Ahvenanmaan alueilta . Kaikki nel<strong>ja</strong>naytetta muodostavat homogeenisen ryhman lahella kondriittista evoluutiokayraa .Kenttahavaintojen perusteella Misolan granodioriitti on nuorempi kuin Narsakkalankvartsidioriitti . Analysoitujen mineraalifraktioiden perusteella sille ei saadayhta yksikasitteista ikatulosta kuin edella mainituille Narsakkalan kvartsidioriitilletai <strong>Parikkalan</strong> gabron muunnoksille . Naytteen A883 raskain fraktio A <strong>ja</strong>y isokroninulkopuolelle <strong>ja</strong> vastaa 1955 Ma diffuusiomalli ikaa . Tama pieni fraktio sisaltaa vanhempaazirkonia . Muut kuusi fraktiota muodostavat suoran, joka voidaan tulkitaisokroniksi . Se leikkaa konkordiakayran pisteessa 1904±32 Ma alaleikkauksen ollessamelko korkean eli 443 ± 248 Ma . Merkitysta saattaa olla havainnolla, etta pienirakeinenfraktio (alle 70 ;am) antaa fluorivedylla kasiteltyna <strong>ja</strong> ilman sita noin1874 Ma ian . Muut nel<strong>ja</strong> karkeampaa fraktiota muodostavat silloin isokronin, jokavastaa 1910 Ma ikaa huomattavasti pienemman hajonnan (13 Ma ; 2 sigma) puitteissa. Tiheysfraktio 4,0-4,2 g/cm 3 analysoitiin nel<strong>ja</strong> kertaa . Kumpikin seulafraktiotuli fluorivetykasittelyn <strong>ja</strong>lkeen konkordantimmaksi (GH/EF) <strong>ja</strong> puhdistui tavallisestalyijysta ( 206 Pb/f 04Pb = 3000/20000) .Jotta varmistuttaisiin vanhemman komponentin olemassaolosta, otettiin Miso-Ian biotiitti-granodioriitista toinen nayte (A340), misty analysoitiin nel<strong>ja</strong> zirkonifraktiota. Jos fraktiot B <strong>ja</strong> C, joista on seulottu karkeat kiteet pois, yhdistetaanedelliseen naytteeseen, saadaan isokroni, joka leikkaa konkordiakayran pisteessa1885 ± 14 Ma alaleikkauksen ollessa 244 ± 69 Ma . Myos tassa naytteessa antaa raskastotaalifraktio (A) vanhemman ian (1973 Ma) . Erikseen poimitut karkeat kiteetantavat isotooppisuhteen, joka vastaa 2139 Ma :n diffuusiokayraa .On siis erittain todennakoista, etta ainakin em . kaksi naytetta Misolan biotiittigranodioriitistasisaltavat vanhempaa komponenttia joko assimiloituneena tai perusmateriaalina.Morfologinen tutkimus osoitti, etta erikoisesti pienirakeinen osa zirkoneista onpitkaprismaista (pituus/poikkileikkaus 4-5) . Joukossa olevissa suuremmissa kiteissavastaava luku on useimmiten kaksi . Lisaksi zirkonikiteiden joukossa on varisavyltaanharmahtavia . Sekafraktion kyseessa ollen <strong>ja</strong>kautumisen ei tarvitse noudattaasuoraan esimerkiksi uraanipitoisuutta . Uraanista koyhempi mutta vanhempi saattaajoutua samaan tiheysfraktioon nuoremman uraanista rikkaan kanssa .Alueella tapahtunut metamorfoosi kuvastuu Misolan naytteen titaniitissa, jokaon nuorempi (1811 Ma) kuin zirkoni . Tapaus on analoginen Pihtiputaalta kuvattujentulosten kanssa (Aho 1979) . Misolan granodioriitin tulokset on koottu diagrammiinkuvassa 20 .Puruveden graniitista otetut kolme naytetta osoittivat Oman kivilajin sisaltavanrunsaasti monatsiittia <strong>ja</strong> vahan zirkonia . Nel<strong>ja</strong>n zirkonifraktion muodostaman isokroninylaleikkaus konkordiakayralla on 1797 ± 19 Ma <strong>ja</strong> alaleikkaus 229 ± 98 Ma(kuva 21) . Merkittavaa on, etta Puruveden graniitin konkordantti monatsiitti <strong>ja</strong>Misolan granodioriitin titaniitti antavat saman radiometrisen ian .
Taulukko 20 . Zirkonien, monatsiittien <strong>ja</strong> yhden titaniitin analyyttiset U-Pb tulokset <strong>ja</strong> radiometriset iat .Table 20 . Analytical data and radiometric ages for zircons, monazites and one titanite .NayteFraktio/Fractionnro d = g/cm 3Sample o = raekoko/no . grain size, µm22SUppmRadiogeeninen lyijy, ppmRadiogenic lead, ppmY-PbY°aPbRadiometriset iat, MaRadiometric ages, MaIn itattu 2 -Pb 207 Pb 2 ° 7 Pb"'Pb 2 ° 7 Pb V 0 'Pb measured 229U 235U 200 PbA336A T 276,6 74,35 8,64 7,52 1549 1743±12 1811±8 1890±10B d>4,6 198,2 54,82 6,34 5,52 905 1787±10 1831±6 1880±6C 4,2
65Taul . 20T = totaalifraktio - total fraction ;HF = puhdistettu fluorivetyhapossa - pre leached in hydrofluoric acidX 2 1-1U 3 = 1,55125x10-s 0 /a11, 35U = 9,8485x10-1 0 /a_3sU/ z3sU = 137,88(atomisuhde ; atomic ratio)..A336-Narsakkalii . Kvartsidioriitti - Quartz diorite . Kitee, Narsakkala. 4231 01 D, x = 6868,33,y = 507,03 .A340-Misola . Biotiitti-granodioriitti - Biotite granodiorite Kitee, Misola . 4231 02 D,x = 6876,60, y = 507,25 .A387-Vaaranmaki . Puruveden grani.itti - Puruvesi granite . Punkaharju, Vaaranmaki . 4124+4142,x = 6859,63, y = 481,84 .A388-Vaaranmaki . Puruveden graniitin pegmatiittinen muunnos - Pegmatitic variety of Puruvesigranite . Edellinen paikka - locality as above .A453-Syr<strong>ja</strong>salmi . Puruveden graniitti Puruvesi granite . Kesalahti, Syr<strong>ja</strong>salmi . 4213 11 B,x = 6879,26, y = 494,78A881-Kesusmaa . Gabropegmatoidi - Gabbro pegmatoid . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B,x = 6835,23, y = 484,68 .A882-Kesusmaa . Leukofyyri gabrossa Leucophyre in gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B,x = 6835,74, y = 485,30 .A884-Kesusmaa . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro . Saari, Kesusmaa . 4124 07 B,x = 6835,20, y = 484,64 .A883-Misola . Biotiitti-granodioriitti - Biotite granodiorite . Kitee, Misola . 4231 02 D,x = 6876,26, y = 505,76 .Ii0M I SOLADxN,a-00153(- , '207pb/ 23500Kuva 20 . Konkordiadiagrammi <strong>ja</strong> U-Pb isotooppisuhteet titaniitille <strong>ja</strong> zirkonifraktioilleMisolan granodioriitista .Fig . 20. Concordia plot showing titanite and zircon points for Misola granodiorite .Each zircon fraction has a letter corresponding to the fractions listed in table 20 .
660 .35Dmrocv00N0 .153 .0207Pb/235U 5 .0Kuva 21 . Konkordiadiagrammi <strong>ja</strong> U-Pb suhteet mineraalifraktioille Puruvedengraniitista .Fig . 21 . Concordia plot showing isotope ratios of mineral fractions from the Puruvesigranite .TEKTONIIKKA JA STRATIGRAFIA.<strong>Punkaharjun</strong> (4124+4142) <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alue (4123+4114) edustavatmelko syvalta kulunutta nivoota svekokar<strong>ja</strong>laisessa vuorijonossa . Alueen koillisosaaluonnehtii laa<strong>ja</strong> syvakivi-intruusioiden kompleksi . Ne si<strong>ja</strong>itsevat antikliinibatoliitissa,jota svekofennidiset liuskeet kiertavat kaarimaisesti suurena poimuna syvakivialueenlounaispuolitse . Poimuakseli kaatuu SW-suuntaan kohti akselidepressiota,johon ovat sijoittuneet kinzigiitti-kiillegneissimuodostuman liuskeet . Naiden <strong>ja</strong>syvakivien valiin <strong>ja</strong>a vulkaanisperainen leptiittimuodostuma . Liuskeisuuden yleinenkulku on enimmakseen NE Liuskeisuuskaateet ovat yleensa jyrkkia NW . Simpeleen<strong>kartta</strong>lehdella granaattikinzigiitin alueella on vaihtelevasti seka jyrkkia ettaloivia kaateita .Yleisena tektonisena piirteena <strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueilla onilmakuvakartoistakin selvasti nahtava lakes luoteis-kaakkoissuuntainen maastonjuovaisuus, joka ainakin osaksi perustuu <strong>kalliopera</strong>n murros- <strong>ja</strong> lineamenttitektoniikkaan. Sen si<strong>ja</strong>an yleinen liuskeisuuden kulku seka syvakivimassiivien pituussuuntanoudattavat likipitaen Salpausselkien suuntia lakes koillis-lounaiskulkuise-
na, siis edellista vastaan kohtisuorana suuntana . Myds pohjois-etelasuuntainen lineamenttivarsinkin <strong>Parikkalan</strong> lehdella on havaittavissa .Mainittakoon, etta <strong>Parikkalan</strong> nikkelipitoinen gabroperidotiitti si<strong>ja</strong>itsee yleisestitunnetun niin sanotun nikkelivy6hykkeen (Hitura-Kotalahti-Laukunkangas-Parikkala) kaakkoispaassa <strong>ja</strong> samalla laajemman luoteis-kaakkoissuuntaisen metallogeneettisenRaahe-Laatokka-vy6hykkeen (Kahma 1973, Isokangas 1976) -my6s "mesimar<strong>ja</strong>vydhykkeeksi" nimitetyn - SE-paassa .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> <strong>kalliopera</strong> kuuluu alueeseen, jonkastratigrafia on suhteellisen heikosti tunnettu . Liuskeet ovat migmatiittiutuneita,osaksi niissa on kuitenkin <strong>ja</strong>ljella primaarisia rakenteita . Syvakivista on <strong>kalliopera</strong>osastonmassa-analyyttinen laboratorio suorittanut joitakin ianmaarityksia (taulukko20), osaksi niita on vertailtu saman ryhman kiviin alueen ulkopuolelta seka koetettuklassisella menetelmalla lavistvssuhteiden perusteella maarittaa ika<strong>ja</strong>rjestys .Sederholmin vanha Suomen syvakivien luokittelu seka Hackmanin <strong>ja</strong> Vayrysen kasityksetKaakkois-Suomen geologiasta ovat olleet poh<strong>ja</strong>na alueen <strong>kalliopera</strong>n kronologiaahahmoteltaessa . Mutta varsinkin Simosen (1980) Suomen prekambriumin<strong>ja</strong>ottelun mukaan on alueen stratigrafia koetettu saattaa nykyaikaisiin kehyksiinniissa puitteissa kuin se on ollut mahdollista .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-<strong>alueiden</strong> liuskeet kuuluvat svekofennidiseenliuskevy6hykkeeseen <strong>ja</strong> ne ovat olleet alkuaan eugeosynkliinisar<strong>ja</strong>n sedimentte<strong>ja</strong>,jotka ovat kiteytyneet pHasiassa amfiboliittifasieksessa, osittain granuliittifasieksessa. Kartoitettaessa on todettu kaksi liuskeryhmaa : ylempi eli kiillegneissi-kinzigiittimuodostuma<strong>ja</strong> alempi ell inetavulkaniittinen leptiitti-amfiboliittikompleksi .Kiillegneissi-kinzigiittimuodostumassa paremmin sailynyt peliittinen kiillegneissivuorottelee metamorfisen kordieriitti- <strong>ja</strong> sillimaniittipitoisen kinzigiitin kanssa, jokaon kiteytynyt alueen lansiosassa granuliittifasieksen korkeissa PT-olosuhteissa granaattikinzigiittina. Kiillegneissi-kinzigiitissa on valikerroksina vulkaanissyntyisialeptiitte<strong>ja</strong>, sarvivalkegneisse<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuffiitte<strong>ja</strong> seka metamorfoituneita mustaliuskeita .Granaattipitoiseen kinzigiittiin on assosioitunut sedimenttisyntyisia kvartsi-maasalpagneisse<strong>ja</strong>.Vulkaanissyntyisessa leptiitti-amfiboliittimuodostumassa ovat alimpina Narikkaatdasiittiset leptiitit <strong>ja</strong> viimeisia purkaustuotteita edustavat kalkkirikkaat metabasalttiset<strong>ja</strong> meta-andesiittiset amfiboliittiset laavat <strong>ja</strong> tuhkat . Leptiitti-amfiboliittimuodostumanylaosassa on vulkaaninen konglomeraattiliuske, jonka mukulatovat leptiitte<strong>ja</strong>, amfiboliitte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> sarvivalkegneisse<strong>ja</strong> . - <strong>Parikkalan</strong> Oravaniemessavaihettuu leptiittis-andesiittinen liuske peliittis-grauvakkamaiseksi sedimentiksistratigrafiassa yl6spain . Leptiittimuodosturnan SW-paassa <strong>Parikkalan</strong> Haikanniemessailmestyy mukaan happamia kalimaasalpapitoisia kvartsi-maasalpagneissikerroksia. Niissa on klastista sedimenttiainesta jo runsaasti vulkaanisen materiaalin joukossa.Liuskemuodostumassa alimpana lienevat diopsidiamfiboliitit, joita on pitkulaisina<strong>ja</strong>anne<strong>ja</strong>ksoina syvakivissa tai niita on yleensa syvakivien kontaktien lahella67
6 8olevissa liuskeissa . Diopsidiamfiboliitteihin on paikoin assosioitunut kalkkikivea <strong>ja</strong>kvartsiittia .<strong>Punkaharjun</strong> <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueen svvakivet kuuluvat Sederholmin klassisen<strong>ja</strong>ottelun perusteella niin sanottuihin keskusgraniitteihin . Ne luetaan kronostratigrafisestisvekokar<strong>ja</strong>laisiin syvakiviin <strong>ja</strong> ne muodostavat alenevan differentiaatiosar<strong>ja</strong>n. Naista peridotiitit, - gabrot - dioriitit - kvartsidioriitit - granodioriitit- oligoklaasigraniitit - kuuluvat synorogeeniseen ikaryhmaan (1860-1900Ma) <strong>ja</strong> kaligraniitit myohaisorogeeniseen ikaryhmaan (1800-1830 Ma) . Geologisentutkimuslaitoksen <strong>kalliopera</strong>osaston massa-analyyttisen laboratorion alueen kivistasuorittamista ianmaarityksista esitetaan taulukko (20) . Siihen on otettu mukaanKerimaen lehdelta ianmaaritys Puruveden graniitista (Syr<strong>ja</strong>salmi) seka Kiteenlehdelta Misolan biotiittigranodioriitista <strong>ja</strong> Narsakkalan kvartsidioriitista .Edella kerrotun perusteella on <strong>Punkaharjun</strong> (4124+4142) <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong>(4123+4114) stratigrafia <strong>ja</strong>oteltu seuraavanlaiseksiNuorinIka MavPegmatiittigraniittiGraniitti (Puruvesi )1800-1830 MaLi • dxby0vDo0ApliittigranodioriittiGranodioriitti-oligoklaasigraniittiKvartsidioriittiDioriittiGabro-peridotiitti1880-1900 MaYlempiosastoKiillegneissi-kinzigiittimuodostuma,jossa mustaliusketta,kvartsi-maasalpagneissia <strong>ja</strong>metavulkaniittia valikerroksinacc -kC y a ~I xAlempiosastoVulkaaninen konglomeraattiAmfiboliitti (andesiittigneissimetabasaltti)Leptiitti (metadasiitti )Diopsidiamfiboliitti ( kalkkikivia l kvartsiitti )Poh<strong>ja</strong> tuntematonV) WVanhin
6 9TALOUDELLISIA AIHEITA<strong>Punkaharjun</strong> <strong>kartta</strong>-alueella (4124+4142) <strong>ja</strong> <strong>Parikkalan</strong> <strong>kartta</strong>-alueella(4123+4114) on paikoin suoritettu kivenlouhintaa ."Mustaa graniattia" on louhittu <strong>Parikkalan</strong> gabron pohjoisosissa Saaren Kesusmaalla<strong>ja</strong> Salokylassa (4124 07) . Louhoksia on useita ; osa niista on jo hylatty .Pienia hylatty<strong>ja</strong> rakennuskivilouhoksia on Kesalahden Ra<strong>ja</strong>vaarassa (4124 08 B) .Louhittu kivi on ollut harmaata keskirakeista granodioriittia seka eraassa louhoksessatummanharmaata dioriittia .Punertavaa oligoklaasigraniittia on louhittu <strong>Parikkalan</strong> Kinnarniemessa(4124 04 D) .Sepelilouhos on Poiksillan aseman lahella Kesalahdella heti Onkamon radanE-puolella (4124 09 C) . Kivi on breksiarakenteista apliittigraniittia .Epapuhdasta kalkkikivea on <strong>Punkaharjun</strong> Susiniemen Hiukkajoella (4124 06C) . Sita on kiytetty maatalouskalkiksi etupaassa viime vuosisadalla . Louhokset ovatsuureksi osaksi maatuneita . Kalkkikivi on valkeaa, paikoin harmaata . Siina on vihertavia,ruskehtavia <strong>ja</strong> punertavia liiikkia . Osaksi se on kvartsijuovaista, pegmatiitin<strong>ja</strong> kvartsin migmatisoimaa, osaksi karsimaista .Liuskeisuuden suunnassa laatoiksi lohkeavaa kiillegneissia on louhittu pienissamaarin Saaren Saarenkylan Niemcnmaessa (4124 07 D) seka <strong>Parikkalan</strong> NiemennurkanPitkamaessa (4124 07 A) Simpele<strong>ja</strong>rven E-rannalla .Kuuluisia ovat <strong>Parikkalan</strong> Rasvaniemen gabroa lavistavat graniittipegmatiitit,joita on louhittu maasalvan <strong>ja</strong> kvartsin saantia varten .Geologisen tutkimuslaitoksen malmiosasto on tutkinut <strong>ja</strong> kairannut 1960-luvunalkupuolella Kesalahden Raudansuolla scheeliittipitoisia diopsidi- <strong>ja</strong> sarvivalkeraitaisiaheikosti Cuk-pirotteisia karsiamfiboliittivy6hykkeita mv . Yrj6 Tiaisen lahettamanscheeliittinaytteen johdosta . Scheeliittipitoisuudet todettiin kairauksissa kuitenkinliian vaatimattomiksi, jotta olisi voitu ryhtya <strong>ja</strong>tkotoimiin (Lyytikainen1959-1964) .Pienirakeista granaattikivea (noin kolmasosa granaattia) on HaikanvuorellaSaaren Kir<strong>ja</strong>valassa (4124 08 A) voimakkaasti tektonisoituneessa vvdhykkeessa .Valimassa on runs as kiiltels 6 .Saaren Saarenkylassa Hiisvaaran Heikinsuolla Iahella valtakunnan ra<strong>ja</strong>a on pieniamagnetiittipesiikkeita ultraemaksisessa kivessa . Malmi on paikoin Cuk-pitoista .Magnetiitista on maininta Suomen mineraalien hakemistossa s . 583 (Laitakari1967) .<strong>Parikkalan</strong> gabro (4124 07 A) kiinnosti aikoinaan nikkeliaiheena . Vuonna1937 (samana vuonna, jolloin Nivalan nikkelimalmin tutkimukset aloitettiin Keski-Poh<strong>ja</strong>nmaalla) lahetti Geologinen toimikunta paikalle malmintutkimusryhman .Tohtori Martti Sakselan johdolla 16vdettiin Mustamaesta, sorakuopasta nikkelipitoinenniiyte . Asia heratti huomiota <strong>ja</strong> sanomalehdissa jopa kerrottiin <strong>Parikkalan</strong> nik-
70keloidyista maanteista (Enkovaara 1945) . Paikalla suoritettiin kairauksia, muttapitoisuudet olivat heikohko<strong>ja</strong> tuon a<strong>ja</strong>n vaatimuksia mittapuuna kayttaen . Ni vaihtelivalilla 0,25-0,52, missy sita tavattiin (Enkovaara 1945) . - Viime vuosinaon tally niin sanotuksi "ra<strong>ja</strong>malmiksi" arvioidulla Ni-aiheella Paraisten Kalkki Oysuorittanut tutkimuksia .<strong>Parikkalan</strong> gabron S-paassa on niin ikaan Paraisten Kalkki Oy suorittanut louhintaavuorivillan raaka-aineeksi .Kivilajien tiheyksid - Density of rocksMaarittanyt - Determined by - Ari Ahlfors<strong>Punkaharjun</strong> lehti - 4124+4142 - Punkaharju map-sheetKivilaji - Rock LehtiSheetKoordinaatitCo-ordinatesTiheysDensityg/cm'1 . Ultraemaksinen sddekivi (pikriitti) - 4124 05 C x = 6843,74 y = 478,41 3,10Ultrabasic rock (picrite with fibrous texture)2 . Amfiboliitti (metabasaltti) -4124 05 C x = 6843,06 y = 475,74 3,00Amphibolite (metabasalt)3 . Meta-andesiitti (sarvivalke-plagioklaasigneissi)4124 05 A x = 6840,94 y = 472,73 2,82- Meta-andesite (hornblende-plagioclase gneiss)4 . Leptiitti-dasiitti (biotiitti-plagioklaasigneissi)- Leptite-dacite (biotite-plagioclase4124 05 A x = 6840,23 y = 473,84 2,71gneiss)5 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) 4124 04 A x = 6833,30 y = 472,70 2,706 . Lapilli-fragmenttinen leptiitti (dasiitti) - 4124 05 D x = 6845,09 y = 477,30 2,75Lapilli-fragmental leptite (dacite)7 . Leptiitti (ryodasiitti) - Leptite (rhyodacite)8 . Latiitti (kalimaasalpa-plagioklaasi-4124 05 C4124 04 Cx = 6844,82 y = 477,87x = 6830,96 y = 475,602,652,82- Latite (potash feldspar-sarvivalkegneissi)plagioklase-hornblende gneiss)9 . Leptiitti (kvartsilatiitti) -Leptite (quartz latite)4124 04 A x = 6830,31 y = 474,33 2,6810 . Leptiitti-keratofyyri (sarvivdlkeplagioklaasi- 4124 05 Cleptiitti) - Leptite-keratophyre (hornblendeplagioclasex = 6843,14 y = 475,93 2,65leptite)11 . Mantelikivileptiitti (ryodasiitti) -4124 05 C x = 6844,30 y = 477,73 2,68Amygdaloid leptite (rhyodacite)12 . Kvartsi-maasalpagneissi -4124 01 A x = 6831,60 y = 461,10 2,67Quartz-feldspar gneiss13 . Diopsidiamfiboliitti - Diopside amphibolite 4124 08 B x = 6849,22 y = 484,87 3,0914 . Pyrokseenigneissi (biotiitti-sarvivalke- 4124 06 C x = 6853,60 y = 478,88 2,78diopsidigneissi) - Pyroxene gneiss(biotite-hornblende-dopside gneiss)15 . Diopsidipitoinen kalkkikivi (kalsiitti) 4124 06 C x = 6852,86 y = 476,58 3,14Diopside-bearing limestone (calcite)16 . Kvartsiitti (kalkkikiven sivukivi) - 4124 06 C x = 6853,70 y = 477,70 2,61Quartzite (contact of limestone)17 . Kiillegneissi (biotiitti-plagioklaasigneissi) - 4124 07 D x = 6839,60 y = 485,08 2,72Mica gneiss (biotite-plagioclase gneiss)18 . Kordieriittigneissi (kinzigiitti)Cordierite gneiss (kinzigite)-4124 01 C x = 6834,96 y = 465,14 2,74
7119 . Granaattigneissi (kinzigiitti) -4124 01 BGarnet gneiss (kinzigite)20 . Sillimaniitti kordieriittigneissi (kinzigiitti) 4124 05 C- Sillimanite-cordierite gneiss (kinzigite)21 . Blastomyloniitti (silmagneissi) -4124 07 BBlastomylonite (augen-gneiss)22 . Sillimaniitti-kordieriitti-grafiittigneissi - 4124 05 CSillimanite-cordierite-graphite gneiss23 . Oliviiniperidotiitti - Olivine peridotite 4124 07 A24 . Noriitti - Norite 4124 07 A25 . Uraliittiutunut pyrokseenigabro -4124 07 AUralizated pyroxene gabbro26 . Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro 4124 07 D27 . Dioriitti - Diorite 4124 07 D28 . Gabron leukofyyri - Leukophyre of gabbro 4124 07 Dx = 6837,30x = 6840,42x = 6837,29x = 6840,57x = 6830,92x = 6833,09x = 6834,62x = 6835,72x = 6835,34x = 6835,75x = 6834,2629 . Gabrofyyri (juoni gabrossa) - 4124 07 AGabbrophyre (dike in gabbro)30 . Montsoniittinen dioriitti - Monzonitic diorite 4124 12 B x = 6858,0131 . Kvartsidioriitti - Quartz diorite 4142 03 A x = 6854,6632 . Granodioriitti - Granodiorite 4124 07 B x = 6835,2133 . Oligoklaasigraniitti - Oligoclase granite 4124 08 D x = 6847,4834 . Apliittigranodioriitti - Aplitic granodiorite 4124 08 D x = 6849,9435 . Porfyyrinen granodioriitti 4124 01 B x = 6835,76Porphyritic granodiorite36 . Graniitti _ - Granite 4124 09 B37 . Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite 4124 04 A38 . Apliittigraniitti - Aplite granite 4124 02 Dx = 6859,64x = 6832,39x = 6845,24= 462,24 2,84• 475,94 2,72• 480,07 2,64= 476,82 2,67• = 483,10 2,92= 483,91 3,00= 484,70 3,09• 485,07 3,03• 486,60 2,82• 485,30 2,72• 484,62 2,96• = 490,73 2,74• = 501,24 2,72• 480,05 2,63= 487,96 2,65• 486,85 2,57• 460,90 2,71= 481,84 2,60= 472,64 2,59• • 467,02 2,60<strong>Parikkalan</strong> lehti - 4123+4114 - Parikkala map-sheet raea39. Sarvivalkegneissi (meta-andesiitti) -Hornblende gneiss (meta-andesite)4123 06 A x = 6824,04 y = 473,76 2,8840 . Leptiitti (dasiitti) - Leptite (dacite) 4123 06 A x = 6820,72 y = 470,16 2,6641 . Leptiitti (kvartsilatiitti) -4123 06 D x = 6829,72 y = 475,88 2,68Leptite (quartz latite)42 . Kvartsi-maasalpagneissi4123 03 A x = 6820,70 y = 462,84 2,72Quartz-feldspar gneiss43 . Kiillegneissi (biotiitti-plagioklaasigneissi 4123 06 B x = 6827,98 y = 474,59 2,71Mica gneiss (biotite-plagioclase gneiss)44 . Grauvakkamainen kiillegneissi -4123 06 C x = 6824,10 y = 475,10 2,70Graywackelike mica gneiss45. Granaatti-kordieriittigneissi (kinzigiitti) - 4123 02 B x = 6817,55 y = 460,90 2,81Garnet-kordierite gneiss (kinzigite)46 . Granaattipitoinen grafiitti-biotiittigneissi 4123 03 A x = 6824,32 y = 463,40 2,75Garnet-bearing graphite-biotite gneiss47 . Peridotiitti - Peridotite 4123 09 $ x = 6829,66 y = 482,33 3,1248 . Gabro - Gabbro 4123 09 B x = 6828,86 y = 482,87 2,9849 . Diopsidi-sarvivalkegabro - 4123 03 A x = 6822,17 y = 464,83 2,89Diopside-hornblende gabbro50 . Dioriitti - Diorite 4123 09 D x = 6829,53 y = 485,50 2,8651 . Granodioriitti - Granodiorite 4123 09 B x = 6828,32 y = 480,78 2,6752 . Pyrokseenigranodioriitti - 4123 03 B x = 6828,86 y = 463,28 2,66Pyroxene granodiorite53 . Pienirakeinen graniitti -Small-grained granite 4123 06 A x = 6824,02 y = 473,30 2,6354 . Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite 4123 09 B x = 6829,20 y = 482,70 2,58
72SummaryPRE-QUATERNARY ROCKS OF THE PUNKAHARJU ANDPARIKKALA MAP-SHEET AREASIntroductionThe Punkaharju map sheet (4124±4114) and the Parikkala map sheet(4123+4114) are connected with the petrological mapping operations of theGeological Survey of Finland on a scale of 1 : 100 000, and belong to thesheet division of the basic atlas of the Finnish surveyor-general's office . Thearea mapped falls into the Precambrian bedrock zone of southeasternFinland, the bedrock of which is located in the Svecofennidic schist belt of thedeeply eroded Svecokarelian mountain range . The schists consist mainly of intenselymetamorphosed Al2O3 -porphyroblastic kinzigites (garnet- sillimanite-cordieri te gneisses). The coarse kinzigitic gneiss alternates with small-grained pelitic gneiss . Itcontains black schist, tuffite and quartz-feldspar gneiss as intercalations . In thelowermost layers of the schist formation there occur diopside amphibolites, withwhich limestone and quartzites are associated in places . Between the kinzigite andthe plutonic rocks located in the northeastern part of the region, there is an elongatedzone of metavolcanitic leptites and amphibolites .The plutonic rocks form a broad group of various plutonic rocks . Of these,gabbros, diorites, quartz diorites and granodiorites as well as oligoclase granitesbelong to the Svecokarelian synorogenic granitoids (age class 1860-1900 Ma) andthe potash feldspar-bearing granites to the late-orogenic granitoids (age group1800-1830 Ma) . Associated with the garnet -kinzigitic gneisses are pyroxenebearingcharnockitic granodiorites and quartz diorites .Supracrustal rocksMica gneisses and kinzigites . The main part of the schists of the areas of thePunkaharju and Parikkala map sheets consists of porphyroblastic kinzigite, whichalternate with pelitic mica gneiss .
The mica schists of the Punkaharju and Parikkala areas are gray or dark grayand fine-grained rocks . In places, they exhibit a primary graded-bedding structure .Their main minerals are plagioclase (An,, :, n ), quartz and biotite (Table 1) . Commonaccessory constituents are muscovite, chlorite, titanite, apatite, graphite, tourmaline,zircon and Fe-pyrites . Potash feldspar occurs in varying amounts .The kinzigitic gneisses contain porphyroblasts of cordierite, sillimanite andgarnet crystallized under conditions of high amphibolite or granulite facies . Thekinzigitic gneisses are generally veined in structure, exhibiting a crushed schistosityand migmatization by penetrating granites . In the intensely ground-down- zone inthe eastern part of the schist area, associated with them, compressed by pegmatitegranite, are blastomylonitic augen-gneiss portions with "eyes" of quartz .In genetic origin, the kinzigites and mica gneisses are probably normallysedimentary clays and sands, partly sapropels (black schists) and marls . Mixedwith these, in addition, is volcanic matter . The schists belong to the Svecofennidicschists of southern Finland, which, according to recent research (Simonen 1980),were present in the Svecokarelidic orogeny . The original deposition took placeunder conditions of eugeosynclinal facies .Diopside amphiholites, pyroxene gneisses and limnestones . Layers of diopsideamphibolite have been preserved as elongated schist sequences or schist relictsinside massifs of plutonic rock or in surrounding kinzigitic-pelitic schists . Thediopside-amphibolite exhibits division into darker amphibole-rich bands andstreaks or lighter diopside-bearing bands . The diopside amphibolites are describedas generally having been Ca-rich marls sediments by origin . Volcanic activityprobably took place in connection with their deposition . They are associated withblack schists and limestones .The principal minerals composing the diopside amphibolites are diopside, hornblendeand plagioclase (An,,_,;o) . Common accessories are calcite, biotite, titanite,apatite, epidote, zircon and iron pyrites . The diopside hands contain in placesscheelite, too, as at Raudansuo, in the parish of Kesalahti .At the edge of the schist area, close to the granite contact, at Hiukkajoki, Susiniemi,in the northern part of the Punkaharju map-sheet area, there occurs impurelimestone mixed with pegmatite and quartz . X-ray examination reveals the limestoneto be a calcite rock . It contains diopside, serpentine and light mica in portionsmade up of skarn . In places, quartzite occurs as country rock .There occurs in association with the limestone pyroxene-bearing hiotite-plagioclasegneisses, the main constituents of which are diopside, plagioclase (Ans)_40),biotite, hornblende and quartz . The pyroxene-bearing biotite-plagioclase gneisseswere evidently derived from many sands .Quartzites . The quartzitic country rock of the skarnlike diopside amphiboliteof Kesalahti, Raudansuo, as it is met with in the area of the Punkaharju map sheethas a dark pigment and contains pyrrhotite . It has bands of diopside skarn . The7 3
74quartzitic country rock of the limestone at Hiukkajoki, in the Susiniemi area ofPunkaharju, is glassy and in places streaky . Close to the contact with limestone, ithas a clastic texture . The quartzite has conspicious cross jointing .Leptites, amphibolites and quartz-feldspar gneisses . The volcanogeneous leptitesand amphibolites of the Punkaharju and Parikkala areas are located betweenthe metamorphic kinzigitic gneiss and the complex of plutonic rocks . For the mostpart, the leptites are acid, gray plagioclase-dominated dacites and rhyodacitic metavolcanites. Predominant in some places are meta-andesitic hornblende gneiss orreddish potash fledspar-bearing quartz-latitic leptite . Mainly located in the upperpart of the formation, there occur as intercalations amphibolitic metabasalt or ultrabasicmetapicrite . Reddish, potash-rich "rhyolitic" layers have been met with at thesouth end of the leptite formation . Evidently clastic sedimentary material is presentin these layers .The primary magma was probably granodioritic in composition, with basicmaterial perhaps becoming mixed in with it . Oligoclaserich dacitic lavas and asheswere discharged first and basic basaltic-andesitic effusives last . The ultrabasicmetapicritic portions probably originated gravitatively in the basal parts of themetabasaltic layers . The potash feldspar-bearing quartz-latitic leptites probablyrepresent a deeper zone than the foregoing dacitic and andesitic-basaltic metavolcanites. The effusives of the leptite-amphibolite formation are evidently comagmaticwith the synorogenic granitoids of the region .The main constituents of the dacitic leptites of the Punkaharju and Parikkalaareas are oligoclasic plagioclase (An2o- : o) , quartz and biotite . The microstructureis pyroclastic . Common accessories are hornblende, titanite, apatite, chlorite, muscovite,carbonate and ore minerals . Potash feldspar is present in the rhyodacitic,rhyolitic and quartz-latitic leptites (Tables 2, 3, 4, 5, 6, 7) .The principal minerals of the amphibolitic metabasalts are plagioclase (An4o-(io) and hornblende . Biotite is present in varying amounts . The plagioclase containedin the meta-andesitic variants is in composition An3o-4o .In the rocks of the leptite-amphibolite formation, there are in many places fragmentalvolcanic structures : breccia, agglomerate, lapilli, spherulite and porphyroidstructural features, concretions, amygdaloids and stratification . Stratigraphically, inthe upper part of the leptite formation there occurs polymictic conglomerate schist,some 70 % of the cobbles of which consists of leptite and 30 % of amphibolite .Plutonic rocksGabbros, peridotites and diorites . In the Parikkala gabbro, at the nationalboundary, there are three zones . In the northern part of the massif, there is a narrowzone composed of hornblende gabbro, in the central portions a broad zoneconsisting of pyroxene gabbro-norite-uralite gabbro, and on the southern side
..iddingsitized olivine peridotite . Slightly varied or occurring as dikes, the gabbrocontains anorthosite, diorite, gabbrophyre, leucophyre, granophyre, plagiaplite andgabbro-pegmatoid .The principal constituents of the hornblende gabbro are hornblende and plagioclase(An,o) . Accessories are biotite, apatite, titanite and ore minerals . The plagioclaseof the dioritic varieties present in the marginal portions of the massif isandesine (An30-4o) . The pyroxene gabbro of the midportion of the massif is augite(diallage) gabbro, which exhibits variation extending to hypersthene-bearingnorites . To some extent, it contains uralite . In the uralite gabbro, within the largepoikiloblastic uralite grains, altered relicts of pyroxene are to be found . The plagioclaseis fairly rich in Ca (Anso) . Accessories include biotite, titanite, apatite, magnetiteand pyrites as well as, in spots, even olivine . As contact minerals, there haveappeared garnet and cordierite in connection with the schist inclusions (Tables 8,9, 10)In the southern part of the massif, there prevails an ultrabasic olivine peridotite .The principal minerals are olivine and augite, which have undergone iddingsitizationalong the fissures . Plagioclase (Anso) occurs in amounts varying between 5 and20 % or not at all . Around the olivine grains, in places, there occurs a kelyphiterim, which is by Enkovaara (1945) composed of actinolitic amphibole . Augite(diallage) occurs in different varieties, ranging from ordinary augite to basalticaugite . Similarly, the hornblende varies . The olivine peridotite contains Ni-bearingpentlandite, which is present in the rock "chipping in flakes into the fissures"(Enkovaara 1945)At Kesalahti, in the northeastern part of the Punkaharju map-sheet area, thereoccurs a diorite that is locally porphyritic . Late-kinematic granite divides the dioriteinto two separate massifs . In the western massif, the rock varies from gabbro dioriteto diorite . Present are small gabbro and anorthosite portions . The main componentsof the diorite are andesinic plagioclase (An30-40), hornblende and biotite .Accessories are quartz, titanite, apatite and ore minerals . In the southern part ofthe diorite at Kivikummunmaki, the rock is penetrated by coarse granite dikes . Thepredominant component in this locality is a hybrid "monzonitic" variety ; there theplagioclase (-quartz-hornblende-) porphyritic rock contains large potash feldsparphenocrysts . The diorite is accompanied by a moderately substantial apatite content .In the eastern diorite massif, there has occurred a marked differentiation . Theoccurrence has a gabbroid eastern margin . Otherwise, the variation takes place fromgabbro diorite to diorite - to some extent all the way to quartz diorite . In places,the diorite forms a mixed rock with metavolcanitic amphibolite (Tables 10, 11) .Quartz diorites, granodiorites and oligoclase granites . Gneissose quartz dioriteoccurs in the northeastern and western parts of the Punkaharju area . Present aregabbro and diorite alterations as well as a profusion of schist inclusions . The mainconstituents of the quartz diorites are plagioclase (An20-40), quartz and biotite .Hornblende and potash feldspar are present in varying amounts . Common7 5
7 6accessories are sphene, apatite and chlorite (Tables 12, 17) .In the central part of the Punkaharju area is an extensive oligoclase-granitemassif surrounded by pelitic mica gneisses . It is penetrated at many points by latekinematicpegmatite granite . The oligoclase granite contains plagioclase (An, o -_ :,)to the amount of 50-60 %, quartz 30 %, potash feldspar only 1-5 % and darkminerals (biotite, muscovite, chlorite, apatite and titanite) 10-15 % . The oligoclasegranite has a potash feldspar-bearing granodioritic gneissose marginal zoneagainst the schist (Tables 13, 15, 17) .On the north side of the oligoclase-granite massif there occurs a small tomedium-grained aplitic granodiorite with a "sugary" texture . It brecciates andpenetrates the coarse oligoclase granite and granodiorite . The variation in compositionranges from potash feldspar-bearing varieties to a very potash-poor feldspargranodiorite . The plagioclase (An2„__ 5,) content is 40-60 %, the potash feldsparvaries from 1 to 20 %, the quartz amounts to 30 % and the dark minerals register10-15 % . There is a fair abundance of muscovite, but biotite is present moredominantly (Tables 14, 17) .In the southern part of the Punkaharju area, at Parikkala, there occurs a potashfeldspar-rich granodiorite with plagioclase accounting for 40 %, potash feldspar20 %, quartz 30 % and accessories - biotite, hornblende, titanite and apatite -about 10 % (Tables 15, 17) .In the southwestern part of the map of the Punkaharju map-sheet area, thereoccurs a coarse porphyritic granodiorite intruded into a garnet-kinzigitic schist . Themain components of this rock are plagioclase (An2o-so) 50-55 %, potash feldspar5-10 %, quartz 20-25 % and biotite 15 % (Tables 15, 17) . Hornblende occursin varying amounts, as does pyroxene, too, in places . The potash feldspar and plagioclaseform porphyroblasts 1-5 cm long .In the western part of the map containing the Parikkala district, in the lutogeniticgarnet-kinzigite area, there is curved sequence, running nearly N-S,composed of pyroxene-bearing charnockitic granodiorites and quartz diorites occurringas small synkinematic intrusions . They have roundish or elongated basic earlysegregations, as well as in places mica gneiss inclusions . Associated with thesecharnockitic granodiorites and quartz diorites are small gabbro and diorite intrusions .The main minerals of the pyroxene granodiorites are plagioclase (An2o-so) 50-70 %, potash feldspar 5-10 %, quartz 10-20 % . The pyroxene - brownhypersthene and green diopside - together amount of 5-10 %, the hornblende5-15 % and the biotite 10-15 % . Accessories are titanite, apatite and oreminerals as well as, sometimes, cordierite and garnet (Tables 16, 17) .Granites . In the Puruvesi islands, in the northern part of the Punkaharju mapsheetarea, there occurs red or red-gray granite . This belongs to the broader, uniformgranite massif that extends to the northern side of the area contained in themap . In the southwestern part of the granite pluton in the vicinity of Punkaharju,there prevails in many places a very coarse rock of the pegmatite-granite type,
which in part changes gradually into a fine- or medium-grained light aplite granite .In spots, it consists of ordinary coarse even-grained granite . The main constituentsof the Punkaharju granite are plagioclase (An1o-20) 30-35 %, potash feldspar30-35 %, quartz 30-35 % ; the dark material (biotite, muscovite, chlorite)amounts to 2-3 % . In some places, garnet is also present (Tables 18, 19) .Very coarse pegmatite granite occurs as rather large massifs at Saari and Parikkala,in the central and southern parts of the Punkaharju map-sheet area . The rockis characterized by a conspicuous variation and irregularity in grain size . The mainconstituents of the pegmatite granites of Saari and Parikkala are potash feldspar,quartz and plagioclase (Anio-ta) . Accessories are biotite, muscovite and chlorite,with tourmaline, cordierite, gigantolite, garnet and beryl contained in pegmatiteportions .In the charnockite zone of the Parikkala area, there are small occurrences ofgranite - mainly aplitic granite . They contain an abundance of schist relicts as wellas commonly garnet and cordierite . In structure, they are often gneissose or banded,being a kind of "light granulites ." No sharp line can always be drawn between thegranite and the garnet-sillimanite-cordierite gneiss . The aplitic granite occurringin the vicinity of the industrial center of Simpele contains c . 35 % of plagioclase(An15-20) and it preponderates in relation to the potash feldspar (25 %) . Quartzaccounts for 35 % of the total and the dark constituents for about 5 % (Tables16, 19) .Granite of the foregoing aplitic type occurs at Oravaniemi, Parikkala . It has adomical structure : in the middle is the granite, which is surrounded by leptiticschist . The granite has a relict schist structure, with granodiorite breccia andamphibolite occurring as inclusions . The schistosity dips outward . The domical formobserved at Oravaniemi, Parikkala, is a Svecokarelian cupola, in which the plutonicmagma that penetrated the schist formation has produced an anticlinal batholiticbulge . The original magma was perhaps more basic than the present acid graniticrock, which is the result of later granitization .77Radiometric age determinationsTable 20 presents the U-Pb analyses and radiometric ages for zircons, 2 monazitesand one titanite . Samples A336 and A883 are from the area contained in themap of Kitee (4231), samples A387, A388, A881, A882 and A884 from the Punkaharjuarea (4213) . The zircons analyzed were collected from a nearly uniformarea of plutonic rocks and are therefore also dealt with together .On the concordia diagram (Fig . 18), the zircon fractions of the Narsakkalaquartz diorite compose an isochron, which intersects the concordia curve at point1884 ± 19 Ma . This result is to be regarded as the radiometric age of the rock . Thelower intersection on the concordia curve is low, or 141 ± 212 Ma .
7 8The combined three-point isochron for the heaviest zircon fractions of the Parikkalagabbro varieties correspondingly gives the following results (Fig . 19) : upperintersection and actual age of the rock, 1886 Ma . The lower intersection is 208±42 Ma . Patchett and associates (1981) have investigated the initial 17 Hf/ 177Hfratio of the hafnium contained in the zircon of the leucophyric variety of Parikkalagabbro . Zircons present in gabbro from the areas of Tampere, Tammisaari and Ahvenanmaa(Aland Islands) have been used as comparative material . All foursamples form a homogeneous group close to the chondritic evolution curve .Judged on the basis of field observations, the granodiorite of Misola is youngerthan the quartz diorite of Narsakkala . On the basis of the mineral fractionsanalyzed, which were taken from one sample, the age determined for it is not sounambiguous as in the case of the foregoing quartz diorite of Narsakkala or thegabbro varieties of Parikkala . The heaviest fraction, A, is left outside the isochronand corresponds to the 1955 Ma diffusion model age . This small fraction representsan older zircon generation . The isochron calculated for the other six fractions intersectsthe concordia curve at point 1904 ± 32 Ma, the lower intersection being443 ± 248 Ma . There may be significance in the observation that the fine grainedfraction (less than 70 µm) , whether treated with hydrofluoric acid or not, gives anage of c . 1874 Ma . The other four, coarser fractions then compose an isochron,which corresponds to an age of 1910 ± 13 Ma (2 sigma) . To be sure about theexistance of the older material, zircon fractions from another sample (A340) wereanalyzed . The results obtained strengthened the first observations . The coarse zirconcrystals of this sample even correspond to the 2139 Ma diffusion model age .The metamorphism that took place in the region is reflected in the titanite ofthe sample from Misola, which is younger (1811 Ma) than zircon . The case isanalogous to the results described from Pihtipudas (Aho 1979) . The results of theMisola granodiorite are compiled in the diagram reproduced in Fig . 20 .The three samples taken from the granite of Puruvesi showed this rock tocontain an abundance of monazite and a small amount of zircon . The upper intersectionof the isochron formed on the concordia curve by four zircon fractions is1797 ± 19 Ma and the lower intersection 229 ± 98 Ma (Fig . 21) . Apart from theage difference between zircon and titanite in the Misola granodiorite, it should benoted that the concordant monazite of the Puruvesi granite and titanite from theMisola granodiorite give the same age .Structure and stratigraphyThe Punkaharju (4124+4142) and Parikkala (4123+4114) map-sheet areasrepresent a fairly deeply worn niveau in the Svecokarelian mountain range . Thenorthwestern part of the region is characterized by an extensive complex of plutonicintrusions . They are located in an anticlinal batholite, which Svecofennidic schists
ound in a large curved fold on the southwestern side of the plutonic rock area .The fold axis dips SW in the direction of the axis depression, in which are locatedthe schists of the kinzigite-mica gneiss formation . Between these and the plutonicrocks falls the volcanogenic leptite formation .The bedrock of the Punkaharju and Parikkala areas lies in a region whosestratigraphy is rather poorly known . The schists are migmatitized, although primarystructures are to some extent preserved in them . Sederholm's (1897) old classificationof plutonic rocks and the conceptions of Hackman (1933) and Vayrynen(1954) regarding the geology of southeastern Finland have provided the basis forworking out the chronology of the local bedrock . It has been endeavored, however,to fit into an up-to-date framework the stratigraphy of the region to the extentpossible, particularly in accordance with Simonen's (1980) division of the Precambrianin Finland . Some age determinations have been done on the plutonic rocksof the region by the massanalytic laboratory of the Petrological Department of theGeological Survey of Finland .The schists of the Punkaharju and Parikkala areas belong to the Svecofennidicschist belt, and they were originally sediments of the eugeosynclinal series, whichhad crystallized mainly in the amphibolite facies and partly in the granulite facies .Two groups of schists have been identified during the mapping : the upper, or micagneiss-kinzigite formation and the lower, or metavolcanitic leptite-amphibolitecomplex . In the mica gneiss-kinzigite formation, pelitic mica gneiss alternates withmetamorphic cordierite-sillimanite kinzigite, which in the western part of the regionhas crystallized under high PT conditions of the granulite facies into garnet kinzigite. The mica gneiss-kinzigite formation contains as intercalations volcanogenicleptites, hornblende gneisses and tuffites as well as metamorphosed black schists .Associated with the garnet-bearing kinzigite are sedimentogeneous quartz-feldspargneisses .Lowermost in the volcanogenic leptite-amphibolite formation are Na-rich daciticleptites, and the last extrusive products are represented by Ca-rich metabasalticand meta-andesitic amphibolitic lavas and ashes . In the upper portion of theleptite-amphibolite formation is a volcanic conglomerate schist, the cobbles ofwhich are leptites, amphibolites and hornblende gneisses . At Parikkala, the leptiticandesiticschist undergoes a transition to a pelitic-graywackelike sediment upwardin the stratigraphic sequence . At the southwestern end of the leptite formation,there appear acid potash feldspar-bearing quartz-feldspar layers, in which clasticsedimentary material is abundantly present in addition to the volcanic material .Lowermost in the schist formation are the diopside amphiboles, which occur aselongated relict sequences in the plutonic rocks - or, then, commonly in the schistslocated close to the contacts of the plutonic rocks . Associated with the diopsideamphibolites are in places limestone and quartzite .The plutonic rocks of the region belong, on the basis of Sederholm's classicalclassification, to the so-called central granites . They are classed chronostratigraphic-7 9
8 0ally among Svecokarelian plutonic rocks and they form a descending differentiationseries . Of these, the peridotites, gabbros, diorites, quartz diorites, granodiorites andoligoclase granites belong to the synorogenic granitoids (age class close to 1860-1900 Ma) and the potassium granites to the late-orogenic granitoids (age class1800-1830 Ma) .In the light of the foregoing and of the geochronological data base, thestratigraphy of the areas contained in the maps of Punkaharju (4124+4142) andParikkala (4123+4114) has been worked out as follows :x VoV)v00YoungestAge Mao Pegmatite granite 1800-1830..a 0 Granitevxcn oUpperpartV 5)vCC t Lowera v >, part0 oWAplite granodioriteGranodiorite-oligoclase graniteQuartz dioriteDioriteGabbro-peridotiteMica gneiss-kinzigite formationBlack schist, quartz-feldspar gneissand metavolcanite as intercalationsVolcanic conglomerateAmphibolite (andesite gneiss-metabasalt )Leptite (metadacite )Diopside amphibolite (and limestone, quartzite)Unknown basement1880-1900 MaOldest
8 1KIRJALLISUUTTA - LITERATUREAho, L ., 1979 . Petrogenetic and geochronological studies of metavolcanic rocks and associatedgranitoids in the Pihtipudas area, Central F inland . Geol . Surv . Finland . Bull . 300 . 21 8 s .Enkovaara, A ., 1945 . <strong>Parikkalan</strong>-Joensuun alueen geologiaa . Pro gradu -tutkielma . Geologian<strong>ja</strong> mineralogian laitos, Helsingin Yliopisto . 64 s .Eskola, P . ; Hackman, V . ; Laitakari, A . & Wilkman, W . W ., 1919 . Suomen kalkkikivi . Suomengeologinen toimisto . Geoteknillisia tiedonanto<strong>ja</strong> N :o 21 . 265 s .Hackman, V ., 1933 . Kivilajin selitys, Lehti D2, Savonlinna, Suomen geologinen yleis<strong>kartta</strong>,1 : 400 000 (<strong>kartta</strong> ilmestynyt 1931 ; the map published in 1931) . 175 s .Hackman, V . & Berghell, H ., 1931 . Kivilaji<strong>kartta</strong> D2, Savonlinna . Suomen geologinen yleis<strong>kartta</strong>1 : 400 000 .Huhma, H ., 1978 . <strong>Parikkalan</strong> <strong>ja</strong> Mantsalan gabrointruusioiden kemismin vertailu . Pro gradu-tutkielma . Geologian <strong>ja</strong> mineralogian laitos, Helsingin Yliopisto . 86 s .Hakli, T . A., 1970 . Factor analysis of the sulphide phase in mafic-ultramafic rocks in Finland .Bull . Geol . Soc . Finland 42 . 109-118 .- 1971 . Silicate nickel and its application to the exploration of nickel ores . Bull . Geol . Soc .Finland 43 . 247-263 .Laitakari, A ., 1967 . Suomen mineraalien hakemisto . Index of Finnish minerals with bibliography .Bull . Comm . geol . Finlande 230. 583 s .Lyytikainen, E ., 1967 . Raportti malmitutkimuksista Uukuniemen-Kesalahden pitajissa vuosina1959-1964 . Geologisen tutkimuslaitoksen arkisto, raportti M17/UM-Ksl-67/1 . 5 s .Parras, K ., 1954 . Charnockiitit - itsenainen ongelma vaiko osa kokonaisuudesta? Geologi 6/1954 . 65/68 .- 1958 . On the charnockites in the light of a highly metamorphic rock complex in southwesternFinland . Bull . Comm . geol. Finlande 181 . 137 s .Patchett, P . J ., Kouvo, 0., Hedge, C . E . & Tatsumoto, M ., 1981 . Evolution of continental crustand mantle heterogeneity : evidence from Hf isotopes . Contribs Mineral . Petrol . 78 . 279-297 .Sederhoim, J . J ., 1897 . U n indelning of the prekambriska formationerna i Sverige och Finlandoch nomenklaturen for dessa aldsta bildningar . Geol . Foren . Stockholm Forh . 19 . 20-53 .Simonen, A ., 1980 . The Precambrian in Finland . Geol . Surv . Finland . Bull . 304 . 58 s .Vayrynen, H., 1954 . Suomen <strong>kalliopera</strong> . Tiedekir<strong>ja</strong>sto n :o 27, Otava . 260 s .
Julkaistut <strong>kalliopera</strong>kartat (1 : 100 000) <strong>ja</strong> selitykset (*)Published maps of pre-Quaternary rocks (1 :100000) and explanations1 .4. 1983(*).*0034+0043 Signilskar . 1978 .1011 Lagskar . 1978 .*1012 Maarianhamina. 1979 .1013 K6kar 1981 .1014 F6gl6 . 1980 .*1021 Geta . 1978.*1023 Kumlinge . 1978 .*1033 N6t6 . 1954.1034 Nagu . 1973.*1242 Korsnas. 1960 .1343 Vexala 1981 .2011 Hanko. 1970 .2012 Perni6 . 1955 .2013 Jussaro . 1973 .*2021 Salo. 1955.*2022 Marttila . 1957 .*2023 Suomus<strong>ja</strong>rvi . 1955 .*2024 Somero . 1955 .*2032 Siuntio. 1960 .2034 Helsinki. 1967 .*2042 Karkkila . 1953 .*2043 Kerava. 1969 .*2044 Riihimaki . 1956 .*2111 Loimaa. 1953 .*2112 Huittinen . 1976 .*2113 Forssa . 1954 .*2114 Toi<strong>ja</strong>la . 1973 .*2121 Vammala . 1967 .*2122 Ikaalinen . 1952.*2123 Tampere . 1961 .*2124 Vil<strong>ja</strong>kkala-Teisko. 1953 .*2131 Hameenlinna . 1949 .*2132 Valkeakoski . 1970 .*2133 Kark6la . 1961 .*2134 Lammi . 1964*2141 Kangasala . 1964.2143 Padasjoki . 1971 .2144 Kaipola . 1973 .*2213 Kuru . 1960 .*2214 Virrat . 1965 .2222 Seinajoki . 1961 .2223 Alavus. 1970.2224 Kuortane . 1971 .2231 Mantta. 1976.*2232 Keuruu . 1963 .2241 Ahtari . 1970 .2313 Ala<strong>ja</strong>rvi . 1979.2321 Pietarsaari 1981 .2322 Kokkola. 1980 .2323 Kaustinen. 1971 .*2324 Kannus . 1961 .2332 Perho . 1976.*2334 Kinnula. 1962 .*2341 Lesti<strong>ja</strong>rvi . 1964 .*2342 Sievi . 1962 .*2343 Reis<strong>ja</strong>rvi . 1963 .*2344 Nivala . 1962 .*2413 Kalajoki . 1955 .*2431 Ylivieska . 1955.*2432 Pyhajoki . 1957 .*2433 Haapavesi . 1958 .*2434 Vihanti. 1958 .*2441 Raahe. 1959 ..*2443 Paavola . 1959 .2541 Kemi . 1972 .2542+2524 Karunki . 1972.2543 Simo . 1975.2544 Runkaus . 1971 .2714 Kihlanki 1981 .2723 Muonio. 1980 .3012 Pellinki . 1965 .3021 Porvoo. 1964 .*3022 Lapin<strong>ja</strong>rvi . 1962 .3023+3014 Kotka . 1970.3024 Karhula . 19653041 Haapasaari . 1972 .3042 Hamina . 1973 .3044 Vaalimaa . 1979 .*3111 Lahti . 1964 .*3112 Heinola . 1970 .3113 Kouvola . 1963 .3114 Vuohi<strong>ja</strong>rvi . 1969 .*3121 Sysma . 1977.3122 Joutsa . 1982 .*3123 Mantyharju . 1978 .3131 Luumaki . 1975 .*3132 Savitaipale . 1965 .3133 Ylamaa . 1979 .*3134 Lappeenranta . 1964.*3142 Mikkeli . 1980.*3144 Sulkava . 1966 .3232 Pieksamaki . 1971 .3233 Rantasalmi . 1973 .3234 Varkaus . 1980 .*3311 Viitasaari. 1966 .*3312 Pihtipudas . 1969 .*3314 Pielavesi . 1977 .*3323 Kiuruvesi . 1977 .3334 Nilsia 1981 .3433 Sotkamo 1981 .3531 Jonku . 1977.3541 Rytinki . 1979 .3543 Loukusa . 1980.3642 Pelkosenniemi . 1979 .3643 Kursu . 1967 .3713 Sodankyla . 1979 .3714 Sattanen . 1980 .4112+4111 Imatra . 1966 .*4123+4114 Parikkala. 1982.*4124+4142 Punkaharju . 1980.*4213 Kerimaki . 1975.*4222 Outokumpu . 1971 .*4224 Kontiolahti. 1971 .*4231 Kitee . 1973 .*4232+4234 Tohma<strong>ja</strong>rvi . 1967.*4241 Kiihtelysvaara . 1971 .4243 Oska<strong>ja</strong>rvi . 1975.4244 Ilomantsi . 1973 .*4311 Sivakkavaara . 1971 .4411 Ontojoki . 1976 .4412 Hiisi<strong>ja</strong>rvi . 1973.4413 Kuhmo . 1978 .4524+4542 Kuusamo . 1973 .4613 Rukatunturi . 1982 .4621+4623 Salla . 1967 .Julkaisu<strong>ja</strong> myy /Publications may bepurchased at :Maanmittaushallituksen kartanmyynti,Etelaesplanadi 4, SF-00130 Helsinki 13
111111110 2543352 25322531®® 3423 LL I®~~2414®®~ 3432 ®®®~ 26/ 64'~~®®®3321®®®®®~n°396139 6 3932 39 4912 491439111842 3822 3832 38 2 38 -48221823 84 1843 2843-3821 3823 841 3843-482 11832 834 28 3832 3834 681230 °3831 3833 0113742 37GL-C722 472468 62743-3721 3723 3741 3743-472 4723734-3712 3714 3732 373
Change language