Siikajokilaakson perinnemaisemia - ProAgria Oulu

Siikajokilaaksonperinnemaisemia-niittyjen ja hakamaiden lumoaTaimi Mahosenaho ja Maarit ÖverstiSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Kirjoittajat:Taimi Mahosenaho ja Maarit ÖverstiPro Agria Oulun MaaseutukeskusOulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusValokuvat:Taimi MahosenahoMaarit ÖverstiIrma PaananenKyllikki LumijärviKaija WennströmSari JaakolaKaisu Leena JantunenKansikuvaTaimi MahosenahoTaittoSauli Heikkilä, Pieni HuoneJulkaisija:Pro Agria Oulun MaaseutukeskusOulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskusPohjois-Pohjanmaan Te-keskusISBN951-8948-15-12PainoPainorauma 2003Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

EsipuheTämä opas kertoo Siikajokilaaksossa sijaitsevistaPohjois-Pohjanmaan perinnemaisemista.Siikajokilaakson alue käsittää 7kuntaa lähtien merenrannalta ja päätyen keskelleSuomea, lähelle Savon rajoja. Perinnemaisemallatarkoitetaan perinteisen maatalouden ja maankäyttötapojensynnyttämää maisemaa. Tarkemminkohdennettuna puhutaan perinnebiotoopeista, jotkaovat pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaamialuontotyyppejä, esimerkkeinä rantaniityt, hakamaatja metsälaitumet. Rakennettuja perinnemaisemia,eli kulttuurimaisemia perinteisine rakennuksineen eitässä raportissa käsitellä erikseen. Toki hyvin useinnäitä esiintyy samoilla alueilla rikastuttamassakohteiden arvoa.Perinnebiotoopit ovat nopeasti häviämässä maastammemaatalousmenetelmien muututtua tehokkaammiksija työtä tekevän väkimäärän pienennyttyämaatiloilta. Katoamassa olevia perinnemaisemia onyritetty viimevuosina pelastaa esimerkiksi maataloudenerityisympäristötukien avulla. Tukijärjestelmänvauhdittamana onkin saatu monia alueita uudelleenhoidon piiriin myös Siikajokilaakson alueella. Moniniitty vielä kuitenkin odottaa hoitajaansa. Tässäkirjasessa läpikäydyistä 40 kohteesta n. puolet onhoidettuja. 12 kpl em. kohteista on maataloudenympäristötuen piirissä ja 8 kpl kohteista on omaehtoisestiilman tukia hoidettuja.Esitellyistä kohteista suuri osa sisältyy myösPohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen 1997laatimaan raporttiin Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat.Siikajokilaakson kohteiden maastokäynniton suoritettu tämän kirjasen osalta vuosina2002-2003 Oulun Maaseutukeskuksen taholta.Ympäristökeskuksen maastoinventoinnit on tehtyvuosina 1992-1996. Rahoitus tähän oppaaseenon myönnetty Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksenmaaseutuosaston ympäristötuen materiaalin tuotantoontarkoitetuista koulutusrahoista.Siikajokilaakson alueella on myös laadittuEMOTR rahoitteinen Matka Kylämaisemaan matkailureitistöinternettiin. Sieltä voi löytää n. 400 luontoon,maisemaan, kulttuuriin, historiaan tai muuhunliittyvää kohdetta sijainti ja sisältötietoineen. Osatämän oppaan 40 perinnemaisemakohteen sijaintitiedoistaajo-ohjekarttoineen löytyy myös Matkakylämaisemaan reitistön internetsivuilta.Tämän oppaan toivotaan innoittavan viljelijöitä,kyläyhdistyksiä ja kesäasukkaita tekemään aloitteitalähialueidensa perinnemaisemien hoitoon. Loppuosassaon kerrottu muille kiinnostuneille ja luonnonystäville, miten he voisivat viettää ikimuistoisen kesäviikonSiikajokilaakson alueella perinnemaisemienparissa.Kiitokset kaikille maanomistajille myötämielisyydestäottaa nämä kohteet esimerkeiksi tähänraporttiin sekä yhteistyöstä kohteiden tietojen jamaastokäyntien osalta.Taimi Mahosenaho3Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

SisältöMaarit Översti4Esipuhe..................................................................3Sisältö....................................................................4Katoavat perinnemaisemat......................................5Miksi luonnon monimuotoisuutta vaalitaan?...........6Miten hoidan perinnemaisemia ...............................8Raivaus ............................................................8Niitto ...............................................................8Laidunnus ........................................................9Mitä ei saa tehdä..............................................9Tukea perinnemaisemien hoitoon..........................10Maatalouden ympäristötuet............................10Perinneympäristön avustukset .........................11Kartat kohdealueesta............................................12Kohteena Siikajokilaakson 7 kuntaa ......................14Siikajokilaakson perinnemaisemien historiaa..........14Löytöjä Siikajokilaaksosta .....................................16Siikajoki ...............................................................161 Mateenpyrstön merenrantalaidun.................162 Rantalan merenrantalaidun/ Säärenperä.......173 Harjun merenrantaniitty/ Säärenperä............184 Merikylänlahti..............................................195 Heikkilän merenrantaniitty/ Säärenperä ........196. Yli-Patokosken joenrantalaidun....................207. Hiirosen joenrantalaidun.............................218 Siikajoen sillankorvan lammaslaidun ............22Ruukki .................................................................229 Ojantakasen niityt ja haka ............................2210 Keskipellon haka ........................................2311 Hentilän lammaslaidun ..............................2412 Vuolunkosken niityt....................................2513 Finnin rantaniitty .......................................2614 Myllyahon laitumet ...................................2615 Mäkelän pihapiiri ja ranta .........................2716 Anttilan luonnonlaidunalue........................2717 Salan niitty ja haka.....................................27Rantsila ...............................................................2818. Heikkilän laitumet ja niitty .......................2819. Ali-Heikkilän joenrantaniitty ......................2820. Yli-Heikkilän joenvarsilaidun .....................2821 Saaren hakamaat .......................................3222 Poikolan haka............................................3223 Rantsilan maisemalaidun ...........................3324. Mankilan peltoaukeat lintualueena ............33Pulkkila................................................................3425 Anttosen joenrantalaidun ..........................3426 Helinnurkka (Nurkka) ................................3527 Pulkkilan lammashaka................................3628 Seppä-Mattila............................................37Kestilä..................................................................2929 Lehtolan metsälaidun.................................3830 Hyvölän laidun ..........................................38Piippola ...............................................................3931 Myllymäen haka.........................................3932 Hankosen karjamaja .................................4033 Kotilan laitumet.........................................4140. Vähä-Lamun rantalaidun ..........................41Pyhäntä ...............................................................4234 Alakurkelan rantalaidun ............................4235 Marttilan haka...........................................4236 Itämäen niityt ja kämppä ...........................43Viljelijä maiseman ja luonnon hoitajana.................44Kurosen tila....................................................44Seppälän tila ..................................................44Kalliokosken tila .............................................45Yliklaavun tila .................................................45Tutustu Siikajokilaakson perinnemaisemiin ............46Jokamiehellä on myös velvollisuuksia...............47Eläimiä laitumella – mitä huomioitava .............47Kokoa talkoot ......................................................48Siikajokilaakson yhdistyksiä...................................49Lähteet ................................................................50Lisätietoja ............................................................51Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Katoavat perinnemaisematNiittyala oli 1800-luvun puolessa välissäSuomessa laajimmillaan, tuolloin niittyä oliSuomessa 1,6 miljoonaa hehtaaria ja peltoan. 0,8 miljoonaa hehtaaria. 2000-luvun tilanne onmuuttunut niin, että niityistä on jäljellä n. 1% verrattuna1800-luvun määrään. Viljelymaata on nyt n.2,4 miljoonaa hehtaaria eli 8% maamme pinta-alasta.Niittyä siitä on alle 20 000 ha. NaapurimaassammeRuotsissa perinnemaisemia on jäljellä n. 200 000 haja Norjassakin moninkertainen määrä Suomeen verrattuna.Nyt ei tietenkään ole tarkoitus eikä mahdollistakaanpalata takaisin vanhakantaisen maataloudenmenetelmiin. Tavoitteena on käynnistää toimia niillämahdollisuuksilla mitä nykymaaseudulla on. Viljelijöitätukee tässä esim. maatalouden ympäristötukijärjestelmä.Talkoohengestä on Siikajokilaaksossakin hyviänäyttöjä.Tämä haka on hoidossa edelleen.Taimi MahosenahoIhminen luonnon rikastuttajanaTapio Häkkilä tutkii Salan niityistä kertovaa tekstiä Ympäristökeskuksenperinnemaisema kirjasta.Maarit ÖverstiTästä hoito on loppunut laiduntamisen päätyttyä.Perinteisessä maataloudessa ihmisellä oli tärkeärooli luonnon rikkautta lisäävänä tekijänä. Ihminensynnytti elantoa tuottaessaan karjan avulla myösluonnolle monipuolisia elinympäristöjä. Muokkaamattomialuonnonlaitumia laidunnettaessa tainiittyjä niitettäessä syntyivät elinpaikat monilajisillematalille niittykasvustoille. Kasvilajien rikkaus jakukinta sekä laiduneläimet taas vetivät puoleensaperhosia ja muita hyönteisiä. Ravintoketju jatkuihyönteisiä syöviin lintuihin ja eläimiin. Ketju jatkuivielä edellä mainittuja ravinnokseen käyttäviin petolintuihinja -eläimiin. Jos nyt päästämme nämävuosikymmenten aikana kehittyneet elinympäristöthäviämään, saattaa koko ravintoketjun moninaisenlajiston olemassaolo vaarantua. Koska lajit elävätvuorovaikutuksessa toistensa kanssa, yhdenkin lajinhäviäminen sukupuuttoon vaikuttaa koko ketjuntoimintaan. Sen vuoksi on hyvin tärkeää, että onselvitetty mitkä lajit ovat Suomessa uhanalaisia.Maatalousympäristössä elää jopa 20% kaikistaSuomessa uhanalaisiksi katsotuista lajeista. Näistäuhanalaisiksi luokitelluista lajeista n. 300 kpl on juuriperinteiseen karjatalouteen kuuluvien elinpaikkojenkuten niittyjen ja hakamaiden eliöitä. Uhanalaisistaputkilokasveista kolmannes kuuluu perinnekasvillisuuteen.Huomattava osa myös pistiäisistä, perhosistaja kovakuoriaisista on perinnemaisemienasukkeja.Perinnemaisemat kartoitettuYmpäristökeskus on etsinyt ja kartoittanut Suomenviimeisiä perinnemaisemia vuodesta 1992 lähtien.Myös Pohjois-Pohjanmaalta inventoitiin 270 perinnebiotooppia.Näistä valtakunnallisesti arvokkaita oli16 kpl ja maakunnallisesti 53 kpl. Paikallisesti merkittäviäoli 201 kpl. Tässä raportissa on kohdealueenaSiikajokilaakso, ja esille on tuotu nelisenkymmentäkohdetta. Inventoituja kohteita on näistä 26 kpl.Niistä 5 kpl on maakunnallisesti arvokkaita, 1 kplvaltakunnallisesti arvokas (Anttonen) ja loput paikallisestiarvokkaita. Esitellyistä kohteista hoidon piirissäoli 2003 n. puolet. Varsinaisten perinnebiotooppienlisäksi muutama kohde on muita luonnon monimuotoisuudenkannalta tärkeitä maatalousympäristöjä.Taimi Mahosenaho5Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Miksi luonnonmonimuotoisuutta vaalitaan?6Luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa eiole kysymys pelkästään siitä, että vaalisimmekaunista maisemaa ja saisimme ihailla kaunistakukkaloistoa elinympäristössämme. Kysymys ei olemyöskään siitä, että olisimme vain mieltyneet johonkintiettyyn hyönteiseen tai kukkaan, jonka emmehaluaisi katoavan. Nämäkin seikat ovat toki tärkeitä,mutta luonnon rikkaita elinpaikkoja vaaliessammevoimme samalla olla vaikuttamassa vielä suurempaankokonaisuuteen. Miksi meille ihmisille olisisitten niin tärkeää vaalia omalta osaltamme näitäluonnon lajiston rikkaimpia elinpaikkoja?Luonnon elämää havainnoimalla ja tutkimallaalkaa ihmisen tietoon vähitellen hahmottua luonnonihmeellinen ja monisyinen mekanismi. Jokaiselle pienimmällekinyksittäiselle olennolle löytyy aina omatarkoituksensa osana laajempaa luonnon kokonaisuuttaja kiertokulkua. Jos joku laji häviää sukupuuttoon,vaikuttaa se aina myös monien muiden lajienelämään. Sekin saattaa horjuttaa tasapainoa, josihminen levittää liian paljon samaa vierasperäistäkasvia laajoille alueille. Tällöin myös sen lajin tuhoeläimetlähtevät leviämään hallitsemattomasti.Monimuotoisessa luonnossa myös tuhoeläimetpysyvät kurissa, koska niille löytyy omat luontaisettuhoajansa. Pellon pientareiden hyönteistöstä onsiis hyötyä myös viljelyksille.Lajiston kato horjuttaaluonnon tasapainoaMaapallollamme on parhaillaan käynnissä sen historiankuudes sukupuuttoaalto. 1 Nykyinen lajikatoon tutkijoiden mukaan verrattavissa viimeisimpäändinosaurukset hävittäneeseen massasukupuuttoon65 miljoonaa vuotta sitten. Sen aiheutti valtavanasteroidin maahan syöksy. Tällä hetkellä maapalloltaon arvioitu häviävän yksi kasvi- tai eläinlajinoin joka viides minuutti. Tähän yksi pääsyy onihmislajin nopea lisääntyminen ja luontoa voimakkaastikuluttava toiminta: tätä nykyä ihminen käyttäänoin kolmasosan kaikista maapallon biologisestatuotannosta. Ihminen toimillaan tuhoaa ja hävittäämonien luonnon lajien elinpaikkoja kiihtyvällävauhdilla. Esimerkkeinä trooppisten metsien jamuiden elinpaikkojen tuhoaminen, vierasperäistenlajien levittäminen alkuperäislajien elinpaikkojenkustannuksella, kemikaalien leviäminen ympäristöönsekä saastuttamisen aiheuttama ilmastomuutos. Lajistonkadosta on kehittymässä niin suuri ongelma,että luonnon tasapaino uhkaa järkkyä. Seurauksetvaikuttavat lopulta myös ihmiseen.Kivikkoisen niittyluiskan lajistosta voi löytää mm. huopakeltanoa, kissankelloa,pukinjuurta, ajuruohoa, ahomansikkaa, poimulehteä, pikkulaukkua, lampaannataaja aho-orvokkia. Kuvat Rantsilan Ali-Heikkilän niityltä.Taimi MahosenahoTaimi MahosenahoTaimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi MahosenahoIhminen muokkaaluonnon elinpaikkojaUseimmissa elinympäristöissä lajiston rikkaudelleolisi parasta, jos ihminen antaisi lajien elinpaikoillerauhan omilta toimiltaan. Siksi esimerkiksi metsienhoitotoimissa on nykylakien mukaan jätettävä metsälaissamääritellyt tärkeät elinympäristöt käsittelemättä,esimerkkeinä purojen ja lähteiden ympäristöttai lehtomaiset kohteet. Perinnemaisemissa asia onpäinvastoin. Siellä ihmisen oikea toiminta on välttämätöntäympäristön säilymiselle. Ilman hoitotoimianiityt, kedot ja hakamaat peittyvät yksipuolisellarehevällä tai liian korkealla lajistolla ja valoisaaniukkaravinteista kasvupaikkaa tarvitsevat lajitkatoavat. Perinnemaisemia vaalimalla voimme siisantaa sadoille uhanalaisille lajeille elinympäristön.Tämän vuoksi perinnemaisemien hoitoa tuetaanmyös yhteiskunnan taholta.Suomi mukanakansainvälisissä sopimuksissaPerinnemaisemien vaaliminen on tärkeä osa Suomenluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.Luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta on sovittumyös kansainvälisissä sopimuksissa. Jo 1992Riossa solmitun ympäristösopimuksen yhteydessäSuomikin allekirjoitti biologisen monimuotoisuudenvaalimisen eli biodiversiteetti sopimuksen. Rionsopimuksen toteuttamiseksi on sitouduttu myöskansainväliseen toimintaohjelmaan Agenda 21:n.Biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkienkasvien, eläinten ja mikro-organismien sekä niidenelinympäristöjen moninaisuutta ja vaihtelua. Tämämonimuotoisuus ilmenee periaatteessa kolmella eritasolla: 1) perintötekijäin eli geenien vaihteluna yhdenlajin, alalajin tai kannan sisällä, 2) lajien moninaisuutenatietyllä alueella ja 3) ekosysteemienmonimuotoisuutena. Biologisen monimuotoisuudensuojelusopimus pyrkii ottamaan huomioon kaikkinämä monimuotoisuuden tasot.1Professori Ilkka Hanski, Helsingin yliopisto;artikkelit ja puheenvuoro YleTutkittu juttu, Kuudes massasukupuutto, 4.10.20037Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Miten hoidan perinnemaisemia?RaivausPerinnemaisema-alueen puuvartisen kasvillisuudenalkuraivauksessa määritetään ensin perinnemaisemantyyppi ja mihin lopputiheyteen tähdätään. Onkokyseessä avoin vai pensastoinen merenrantaniitty,puoliavoin joenvarsiniitty, puustoinen alhaalta avoinhakamaa vai sulkeutuneempi metsälaidun. Niittyjenlajeille on kuitenkin tultava tarpeeksi valoa, muttaliian kalju lopputulos voi olla maisemaan sopimaton.Myös jatkohoito vaikuttaa. Mikäli alue saadaanlaidunnuksen piiriin, alue voi olla avoimempi. Josalue joudutaan hoitamaan jatkossa niittämällä jaraivaamalla, on varovaisempi harvennus paikallaan.Raivaustyö on usein parempi tehdä usean vuodenaikana, ettei aiheuteta villiintynyttä vesakoitumista.Myös haapa- ja leppäpuiden kaulaaminen, eli kuorenpoisto tyveltä kesäaikaan vuotta tai kahta ennenpuun kaatamista vähentää jälkivesontaa. Samoinpajukon poisto lehdelliseen aikaan ei herätä niinhillitöntä jälkikasvua kuin lehdettömänä sahattuna.Raivattaessa tulee välttää liian monotonista lopputulosta.Monimuotoista luontoa kannattaa säilyttääjättämällä kauniita yksittäispuita ja pensaita sekäkolopuita ja lahoyksilöitä. Kyläyhdistyksen kannattaakysyä maaseutukeskuksen maisemanhoidonneuvojalta aiheeseen liittyvää luentoa vaikkapakyläiltaan.NiittoNiiton ajoituksella pystytään vaikuttamaan lajistoon.Hoidon alkuvaiheessa pyritään hävittämään liianreheviä lajeja. Tällöin useampi niittokerta vuodessaSeppä Tavastin pajalta Pulkkilasta löytyy sekä perinteisiä työvälineitä ettätaitoa niiden käyttöön.parantaa tehoa. Niitot suoritetaan alkukesästä jatoistetaan loppukesällä. Koiranputken, nokkosen,järviruo´on, vesakon ja vadelman tuhoamiseen voidaankäyttää myös murskaavia laitteita. Voikukka jamaitohorsma kuuluvat myös torjuttaviin lajeihin, jane tulisi niittää ennen siementämistä. Niitetty kasvillisuuson parasta kerätä ja kuljettaa aina poisalueelta, ettei se rehevöitä köyhdytettäväksi tarkoitettuaniittyä. Niiton ja raivauksen ajoituksessa tulisikuitenkin huomioida pesivä linnusto, ettei tuhottaisipoikueita tai häirittäisi pesintää. Jos kasvusto onjo kehittynyt matalaksi ja siinä on toivottuja niittylajeja,niittotyö ajoitetaan siementämisen jälkeenloppukesälle ja käytetään leikkaavateräistä niittovälinettä.Niittojäte kerätään kehittyneellä niityllävasta siementen karistua.Maarit Översti8Luohualaiset hoitavat talkoilla Luohuajokivaren maisemaa Ruukissa.Taimi MahosenahoMyllymäen hakamaan kunnostusraivausta Piippolan Leskelässä.Maarit ÖverstiSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

LaidunnusPerinnemaisemia laidunnettaessa eläintiheys ja laidunnusaikaon määriteltävä kohteelle sopivaksi. Laiduneläintenpitäisi pystyä pitämään kasvusto matalahkonamutta kuitenkin kasvipeitteisenä. Reheväkasvuisillaalueilla laiduntaminen pyritään aloittamaan mahdollisimmanaikaisin, jolloin kasvusto pysyy nuorena jamaittavana pidemmälle kesään mentäessä. Jos eläimetviedään alueelle liian myöhään, kasvusto voi korsiintua,menettää ravintoarvonsa ja näin se voi jäädä syömättä.Jos alueella on perinnebiotooppisopimus, lisärehunantamista ei pääsääntöisesti sallita, jotta eläimet eivätlopettaisi maisemanhoitotyötään paremman ”ruuan”ollessa tarjolla. Vitamiineja ja kivennäisiä saa antaa.Perinnebiotooppeja ei lannoiteta eikä muokata. Niityntulisi olla erikseen aidattu peltolaitumesta. Laajoillerantaniittyalueille soveltuvat parhaimmin lihakarjarodut,jotka eivät ole niin vaateliaita ruuan suhteen kuinesimerkiksi lypsykarja. Eroosioherkille tai pajukkoisillejoenvarsi niityille voi lammas olla parempi vaihtoehto.Tavallisella maatilalla hiehot, vasikat tai hevoset ovatusein sopivia maisemalaidunnukseen. Eläintiheys määritelläänmahdollisimman tarkkaan laitumen tuottoavastaavaksi hoitosuunnitelmassa. Tuoreella niityllä yksiemolehmä vasikoineen 1-2 hehtaarille voi olla sopivamäärä, niukkatuottoisella metsälaitumella sopivamäärä voi olla 0,3 eläintä / ha:lle. Sopiva määrä täytyymääritellä niin, ettei laidun kulu, mutta tulee syötyäilman lisärehua. Pohjois-Suomessa sopiva laidunaikaon n. 100 päivää. Eläinten hoitajat tietävät, ettäluonnonlaitumillakaan ei laiduneläimiä saa unohtaaoman onnensa nojaan. Eläimet vaativat päivittäistävalvontaa vahinkojen varalta. Aitauksetkin saattavatrikkoontua esimerkiksi hirvien liikkumisen myötä.Puhdas juomavesipaikka täytyy aina järjestää, niinkuin myös kuiva ja miellyttävä makoilupaikka. Jonkinverran varjoakin olisi löydyttävä. Mikäli mahdollista,syömättömät hylkylaikut tulisi hoitaa puhdistusniittojenavulla.Kuva Kotilan laitumilta Piippolasta.Kyllikki LumijärviRantsilan vanhankirkon tienoon lammaslaidun.Mitä ei saa tehdäPerinnemaisemien hoitoon eivät kuulu maan muokkaaminen,lannoitteiden tai torjunta-aineiden käyttöeikä aluetta kuluttava tai rehevöittävä laiduntaminen.Pellot eivät ole perinnebiotooppeja. Vanhoillaniittymäisillä ”maisemanhoito” pelloilla saattaakuitenkin niiton ja heinän keruun myötä muodostuaniittykasvillisuutta. Tuolloin peltoa ei kannata muokataeikä lannoittaa vaan jatkaa niittoa tai laidunnusta.Jos pellot ovat EU-viljelytukien piirissä, täytyynoudattaa niissä määriteltyjä ehtoja.Myllymäen hakamaalla tehtyä kunnostusraivausta Piippolan LeskelässäMaarit Översti Taimi Mahosenaho9Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Tukea perinnemaisemien hoitoonTaimi MahosenahoMaatalouden ympäristötuetMaatalouden ympäristötukijärjestelmä on ollut käytössävuodesta 1995 lähtien. Parhaillaan on menossauusi tukikausi on 2000-2005. Tukien hakuaikamuuttuu huhtikuuksi vuodesta 2004 lähtien.Maatalouden ympäristötuki jakautuu kaikilleviljelijöille tarkoitettuun perus- ja lisätoimenpiteisiinsekä erityistukeen. Erityistuen tavoitteena onkohdistaa tukea tehokkaampiin ympäristönsuojelu-ja hoitotoimiin. Maiseman kannalta merkittäväterityistukimuodot ovat maisemanhoito ja luonnonmonimuotoisuus sekä perinnebiotoopin hoito.Maisemanhoitoa koskevissa erityistuissa tavoitteenaon lisätä viljelymaiseman monipuolisuuttaja säilyttää sekä historiallisesti että kulttuurisestiarvokkaita kohteita. Luonnon monimuotoisuuttakoskevissa erityistuissa tavoitteena on monipuoliseneläin- ja kasvilajiston elinympäristöjen kunnostaminen,perustaminen ja hoito. Perinnebiotoopin1Wallenius Sini. Perustuki maatiloille. Maatalouden ympäristötuki. Maaseutukeskusten liitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Puna-Musta, Joensuu,101996, s. 3.1Partanen Hannele jne.. Maisemanhoito, Luonnon monimuotoisuus, Perinnebiotoopit. Maatalouden ympäristötuen erityistuet. Maaseutukeskusten liitto,Maa- ja metsätalousministeriö, SPOY, 1996, s. 4.Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

hoidon tavoitteena on estää alueen umpeenkasvuja metsittyminen, jolloin säästetään tai palautetaanalueelle luonteenomainen kasvillisuus ja eläimistö.Myös vesistön suojavyöhykkeen perustamista ja hoitoakäsittelevillä erityistuilla voi olla suuri vaikutusmaaseutumaisemaan.Erityisympäristötuen hakijan täytyy täyttää EU:n tukipolitiikan mukainen viljelijän määritelmä.Hänellä täytyy olla hallussaan yli 3 ha tukikelpoistapeltoa jossakin tai yli 0,5 ha puutarhaviljelystä.Myös ehdot täyttävä yhteisö voi olla hakijana. Poikkeuksellisestimaisemanhoidon ja perinnebiotoopinhoidon hakija voi olla myös yli 65 vuotias. Hakijantäytyy olla sitoutunut perusympäristötuen ehtoihin.Ellei perinnemaisemakohteen maanomistaja itse oletällainen viljelijä, voi hän tehdä 5-vuotisen hoitosopimuksenjonkun viljelijän määritelmät täyttävänhenkilön kanssa. Näin voidaan saada joku arvokasniittykohde tukirahoituksen piiriin.Itse tukialueen täytyy olla joko entistä tai nykyistämaatalouskäytössä ollutta aluetta (laidun tai pelto)tai siihen välittömästi liittyvää reunavyöhykettä(vesistön varsi, metsänreuna). Perinnebiotooppisopimustaei voi tehdä entiselle pellolle, vaan sen onoltava muokkaamatonta niittyä tai luonnonlaidunta.Korvaussumma voi olla 5-vuotisissa sopimuksissamaksimissaan n. 420 eur/ha/vuodessa 1 . Korvaus voikuitenkin olla alempikin, koska tuen suuruus määräytyysuunnitelmassa olevan työkulujen perusteellalaaditun kustannusarvion mukaan.Erityisympäristötuen suunnitelma on laadittavajokaiselle hakijalle erikseen. Suunnitelmassa täytyyolla perustietojen lisäksi mm. sijainti- ja suunnitelmakartat,sopimusalueet lohkoittain ja niidenpinta-alat, selostus alueesta, tavoitteista, vaikutuksistasekä perustamis- ja hoitotoimenpiteistä.Kustannus- ja tulonmenetyslaskelman mukaanarvioidaan tukisumma. Hakemus palautetaanTE-keskuksen maaseutuosastolle vuosittaiseenmääräaikaan mennessä. Arviointi tehdään ympäristökeskuksessaja työvoima- ja elinkeinokeskustenmaaseutuosastoilla, jossa myös varsinainen päätöstehdään.Ympäristötuen perustukeen sitoutuessaan viljelijäsitoutuu ylläpitämään tilan viljelymaisemaa jasen monimuotoisuutta. Suurin osa, 80-90% alueenviljelijöistä on sitoutunut perustuen ehtoihin. Tämätarkoittaa että maatilan nykyisiä monimuotoisuuttalisääviä kohteita eli reunavyöhykkeitä, saarekkeita,yksittäispuita, kosteikkoja ei saa pelloilta hävittää.Myös asuin- ja tuotantorakennusten ympäristö tuleepitää siistinä ja tarvikkeiden sekä laitteiden varastoinninolla maisemallisesti hyväksyttävää. Tilallaolevat pellot on hoidettava avoimina ja pelto- ja tilusteidenpientareita ei saa käsitellä torjunta-aineilla.Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maiseman-,luonnon monimuotoisuuden- ja perinnebiotooppienhoidon maatalouden erityisympäristötukisopimuksetSiikajoki laaksonalueella syksy 2003ha kplMaisema 90,64 43Luonnon monimuotoisuus 22,43 10Perinnebiotooppi 330,82 30YHTEENSÄ 443,89 83Valtaojien varrella tulee olla väh. 1 m:n piennar javesistöjen varrella 3 m:n suojakaista, molempien onoltava monivuotisen kasvillisuuden peittämiä.Erityistukien hakupaperit suunnitelmineen täytyytoimittaa kahtena kappaleena TE-keskuksenmaaseutuosastolle viimeistään huhtikuun loppuunmennessä. Sopimus tehdään joko 5 tai 10 vuodeksi.Hakuopas löytyy nettiosoitteesta www.mmm.fi/tuet. Hakukaavakkeita löytyy osoitteesta http://lomake.mmm.fi sekä maaseutusihteerien kautta taiTE-keskuksen maaseutuosastolta. Erityisympäristötukiaei ole välttämättä joka vuosi haussa, vaan se voivaihdella vuosittain. Lisätietoja voi kysyä esimerkiksimaaseutukeskuksen maisemanhoidon neuvojilta taiTE-keskuksen ja ympäristökeskuksen erityistukia käsitteleviltähenkilöiltä.Perinneympäristön avustuksetVuonna 1999 tuli käyttöön uusi tukimuoto maataloudenluomiin perinteisiin rakennelmiin ja ympäristöihinliittyen. Tuki voi kattaa 20% hankkeen kokokustannuksista. Tuettaviin kustannuksiin lasketaantässä tuessa myös oman työn osuus. Näin ollentarvikekulut voidaan saada katettua suurelta osin.Rahoitushakemus on toimitettava TE-keskuksenmaaseutuosastolle ennen investointien toteuttamista.Tällä avustuksella on korvattu aikaisempikorkotukilainamuotoinen tuki. Tukea voidaan myöntäämm. aittojen, luhtien, myllyjen, kesänavettojen,latojen, riukuaitojen tai muiden perinneympäristöäsäilyttävien kohteiden kunnostukseen. Myös muutamanlampaan ostoa ja niityn aitaamista voidaantukea. Tuki ei saa mennä päällekkäin maataloudenerityisympäristötuen kanssa. Tämän tuen hakijan onsaatava tuloa ainakin osaksi maataloudesta.1Tieto 2003(Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus)11Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

14KohteenaSiikajokilaakson7 kuntaaPohjois-Pohjanmaalle on tyypillistä, ettämaanviljelys ja asutus ovat keskittyneet jokilaaksoihinkuten kohdealueena olevassaSiikajokilaaksossa. Siikajoki sivu-uomineen virtaa7 kunnan halki. Siikajokilaakson kuntia ovat Siikajoki,Ruukki, Rantsila, Pulkkila, Kestilä, Piippolaja Pyhäntä. Jäljellä olevia perinnemaisemia löytyytällä hetkellä kappalemääräisesti eniten jokivarsiltaja tilakeskusten läheisyyteen liittyviltä luonnonlaitumilta. Pinta-alaltaan ylivoimaisesti laajimmatperinnemaisemat löytyvät täällä merenrantaniityiltäja se on vaikuttanut myös ympäristötukien käyttöön.Myös suoniityt ovat olleet merkittävä ryhmä Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemia varsinkin pohjoisempana.Kuivempia haka-, niitty- ja metsälaidunalueitalöytyy niin taajamien kuin sivukylienkin perinteisistämaalaismaisemista. Kartan numerot viittaavat kohde-esittelyjennumeroihin.1. Mateenpyrstönmerenrantalaidun2. Rantalan merenrantalaidun/Säärenperä3. Harjun merenrantaniitty/Säärenperä4. Merikylänlahti5. Heikkilän merenrantaniitty/Säärenperä6. Yli-Patokoskenjoenrantalaidun7. Hiirosenjoenrantalaidun8. Siikajoen sillankorvanlammaslaidun9. Ojantakasenniityt ja haka10. Keskipellon haka11. Hentilän lammaslaidun12. Vuolunkosken niityt13. Finnin rantaniitty14. Myllyahon laitumet15. Mäkelän pihapiirija ranta16. Anttilanluonnonlaidunalue17. Salan niitty ja haka18. Heikkilän laitumetja niitty19. Ali-Heikkilänjoenvarsiniitty20. Yli-Heikkilänjoenvarsilaidun21. Saaren hakamaat22. Poikolan haka23. Rantsilanmaisemalaidun24. Mankilan peltoaukeatlintualueena25. Anttosenjoenrantalaidun26. Helinnurkka27. Pulkkilan lammashaka28. Seppä-Mattila29. Lehtolan metsälaidun30. Hyvölän laidun31. Myllymäen haka32. Hankosen karjamaja33. Kotilan laitumet34. Alakurkelanrantalaidun35. Marttilan haka36. Itämäen niitytja kämppä37. Järvikylänrantamaisemat38. Vornansuunnittelualue39. Hakamaa Laakkolassa40. Vähä-LamunrantalaidunSiikajokilaaksonperinnemaisemienhistoriaaSiikajokilaaksonpienet peltoalueet kasvoivatvain viljaa ja karjan 1800-luvullatalviruokinta perustui lähes kokonaan luonnonniityiltäkerättyyn heinään. 1880-luvulta lähtien alkoiheinänsiemenen kylvö ja rehuntuotanto pelloilla lisääntyäja niittymaita alettiin ottaa peltokäyttööntai jättää hyödyntämättä. Rehuntuotantotapojenmuuttumisen myötä maatalousalueiden käyttömuuttui. 1920-1940-lukujen aikana peltoala kasvoi71%:lla, samaan aikaan luonnonniityt ja hakamaatvähentyivät. Kun rehun tuotanto oli siirtynyt lähespelkästään pelloille ei luonnonniittyjä enää niitettyeikä laidunnettu.Niittytalouden aika muokkasi kuitenkin Siikajokivarrenmaaseutumaisemalle rikkaan perustan vuosikymmentenaikana. 1800-luvulla Siikajokilaaksonniittyala oli n. 55 000 ha. Parhaat luonnonniitytsijaitsivat Lamujoen ja Siikajoen varsilla ja merenrannikolla.Myös suoniityiltä kerättiin varsin merkittäviäheinäsatoja. Alkuvaiheessa otettiin käyttöönlähiseutujen niityt. Kun asutus tihentyi turvauduttiinmyös etäisimpiin heinämaihin. Samoilta paikoiltavoi vielä nykyisinkin löytää Siikajokilaakson edustavimmatperinnemaisemat.”Kesä keikkuen tulevi” sananlasku perustuu siihen,kun karja keikkui talven sisäruokintakauden jälkeenlaihtuneena keväällä laidunalueille. Alkukesästälehmät käyskentelivät metsissä paikoin yhteislaitumillakin,vanhoilla kaskimailla sekä loppukesästäluonnonniityillä. 1800-luvun puolivälin tienoilla Siikajokilaaksossakinoli suosiossa muun Pohjanmaantyylin mukainen karjamajalaitos, johon karja vietiinuseiden peninkulmien eli noin kymmenen km päähänHankosen Karjamaja Piippolassa toimi aikoinaan luonnonlaitumilla laiduntavankarjan hoitajien kesäasumuksena. Kuva vuodelta 2002.Taimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

kaukoniityille. Erityisen paljon karjamajoja oli Piippolassa.1800-luvulla oli lähes jokaisella Piippolantalolla oma karjamajansa. Esimerkiksi Hankosenkarjamaja Piippolassa on edelleen kertomassa tästäperinteestä nykysukupolvillekin.Aitaukset saatettiin rakentaa peltolohkojen japihapiirien ympärille, jolloin karja laidunsi vapaanaluonnonlaitumilla ja hakamailla. Laiduneläiminäkäytettiin hevosia, nautaeläimiä ja lampaita. Jokaisellaeläimellä oli omalta osaltaan tärkeä rooli perinteisessämaanviljelyssä. Hevonen oli kuitenkinarvojärjestyksessä ensimmäinen, olihan se vähentämässäihmisen raskasta työtaakkaa. Karjan yksitarkoitus oli tuottaa lantaa peltoalueille. 1800-luvunloppupuolella uudenaikaisen maatalouden ja tilusjakojenmyötä vähenivät karjamajat, osa laitumista jäivähemmälle käytölle menetettyään kasvuvoimansaja parhaat laidunalueet raivattiin viljelyksille.Siikajokilaakson alueella keskeisimmät perinnemaisemiensyntyyn vaikuttaneet maankäyttömuodotovat siis olleet niittytalouteen ja luonnonlaitumienkäyttöön perustuva karjanhoito. Kun ankarat luonnonoloteivät aina taanneet viljasadon onnistumista,kuitenkin niityltä ja laitumilta kerättiin aina heinäsatoasen verran että päästiin taas seuraavaan kesäänja uuteen satoon.PeltoaLuonnonniittyäLuonnonniittyäLuonnonlaidun,hakamaatms.PeltoaNiitty- ja peltoalan muuttuminen hehtaareinaSiikajokilaaksossa 1869-1920(Siikajokilaakson historia II. R.Vilmusenaho. s.77)372411 30918 95315 94429 2550 10000 20000 30000 40000 50000 60000186919101920Niitty-, laidun- ja peltoalan muuttuminen hehtaareinaSiikajokilaaksossa 1920-1941(Siikajokilaakson historia II. R.Vilmusenaho.s.522)9526 83115 94418 95319 30754 86327 2320 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 00019201941Kun eläintiheys on pieni ja laidunalue laaja, rantalaidunnus ei aiheuta haittaa ympäristölle. Laiduntamalla ja niittämällä hoidettua Ruukin Vuolunojan vartta1950-luvulla. Parhaat luonnonniityt sijaitsivat Siikajokilaaksossa vesistöjen varsilla ja merenrannikolla.Irma Paanasen kokoelmista15Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Löytöjä SiikajokilaaksostaSeuraavilla sivuilla on esitelty Siikajokilaaksostalöytyneitä perinnemaisemia sekä muutamiamuita maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuttaesitteleviä kohteita. Maastokäynniton tehty vuosina 2002-2003. Suurin osa kuuluu ympäristökeskuksenvuosina 1992-1996 inventoimiinkohteisiin. Myös näissä teksteissä on otteita tuostainventoinnista. Noin puolet esitellyistä kohteista onhoidon piirissä ja puolet tarvitsisivat hoitotoimia.Toivomuksena on, että kohteiden esittely kannustaahoitotyötä. Nämä kohteet eivät suinkaan ole alueenainoita perinnemaisemia, vaan kuvien toivotaanavaavan silmiä löytämään niitä myös omalta lähialueelta.Kohteen lopussa on kerrottu myös voikositä käydä lähemmin katsomassa. Tällöin asiasta onsovittava erikseen maanomistajan kanssa. Kohteenomistajatiedot voi pyytää kunnasta. Kaikki esitellyteivät ole vierailukohteita. Numerointi viittaakarttasivun numerointeihin.Lisätietoja ja tarkempia karttoja lähes kaikistaesitellyistä kohteista löydät http://www.opaste.net/siikajokilaakso/. Etsi valikosta kohta maisemakohteetja sieltä perinnemaisemat.Siikajoki1. Mateenpyrstön merenrantalaidunYmpäristökeskuksen kartoittama, paikallisesti arvokkaaksiluokiteltu Mateenpyrstön merenrantalaidunsijaitsee Varessäikän kalasataman eteläpuolella. Merenrantalaidunedustaa perinteisiä maankäyttötapojaja tuo alueen luontoon ja maisemaan rikkautta.Noin 6,8 ha:n laidunalaan kuuluu erittäin hyvinhoidettua rantaniittyä, rantadyynimuodostumanharvapuustoista laidetta sekä rantakoivikkoa jakangasmetsää.Alueella on laiduntanut lampaita vuodesta 1991.1970-luvulle saakka ranta-aluetta laidunsivat lehmätja mullit. Nykyisin lampaat ja tilan omistajahuolehtivat luhtakastikka- ja rönsyröllivaltaisen perinnebiotooppialueenhoitamisesta ja säilymisestä.Mateenpyrstö on paikoin kasvillisuudeltaan hyvineksoottisen näköistä ja monimuotoista. Lampaatvalitsevat tarkkaan kasvit joita syövät, lisäksi lampaatovat mitä parhaimpia vesakontorjujia. Laidunalueenkasvilajeista mainittakoon: upossarpio, mutayrtti janurmitatar. Mateenpyrstön merenrantaniitty näkyy16Taimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Varessäikän kalasatamaan. Tie Varessäikkään kääntyyNiitynmaantieltä.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaMateenpyrstön merenrantalaidunalueeseen tarkemmin,voit kysyä sitä omistajalta. Yhteystiedot saatSiikajoen kunnasta.2. Rantalan merenrantalaidun/SäärenperäPohjois-Pohjanmaan inventoidut merenrantaniitytovat Suomen laajimmat ja arvokkaimmat sekämaisemaltaan että luonnonpiirteiltään. Laidunnetutmerenrantaniityt ovat mieluisia elinympäristöjälinnuista erityisesti kahlaajalajistolle.Taimi MahosenahoJos merenrantalaidun on ollut pitkään laiduntamatta,on kohde tarpeen kunnostaa ennenlaidunnuksen aloittamista. Rantalan tilan aktiivisessahoidossa olevaa merenrantaniittyä laiduntavatemolehmät, hiehot ja vasikat. Laidun on edustavannäköinen perinnemaisemakohde ja merenrantalaidunnuksestaon tilalla positiivisia kokemuksia. Karjapääsee merenrantaniitylle kesäkuun puolessa välissäniityn kuivuttua ja kun niityn kasvu on päässyt kunnollavauhtiin.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaRantalan merenrantalaitumeen tarkemmin, voitkysyä sitä omistajalta. Yhteystiedot saat Siikajoenkunnasta.Taimi MahosenahoTaimi Mahosenaho17Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

3. Harjun merenrantaniitty/SäärenperäHarjun 12,5 hehtaarin suuruinen merenrantaniitty,Siikajoen Säärenperällä on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksenkartoittama, paikallisesti arvokasperinnemaisema. Merenrantamaisemaa pitävät avoimenaläheisen tilan emolehmät ja vasikat. Laidunalueon otettu aktiiviseen hoitoon 1991.Niitty on yleisilmeeltään avoin ja matalakasvuinen.Puuryhmät ja puut elävöittävät merenrantamaisemaa.Merenrantaniityille on tavanomaistakasvillisuuden vyöhykkeisyys. Harjun merenrantaniittyynrajautuvat pellot ja niittyalueet monipuolistavatSäärenperä-Karinkannanmatalan linnustoaja tarjoavat monipuoliset levähtämis- ja pesimismahdollisuudetvesilinnuille ja kahlaajille. Niityltälöytyvät mm. vilukko, rantanätkelmä, suola-, meri- javihnesara sekä suolasänkiö. Luonnonlaitumilta onhyvä harventaa tai raivata pensaikkoa ja taimikkoasäännöllisesti.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaHarjun merenrantalaitumeen tarkemmin, voit kysyäsitä omistajalta. Yhteystiedot saat Siikajoenkunnasta.Säärenperän peltoaukeat houkuttelevat muuttoaikoina suuria lintuparvialevähtämään ja ruokailemaanSari JaakolaMaarit Översti18Pietolan tilan karja laiduntaa läheisellä merenrantaniityllä Siikajoen Säärenperällä.Sari JaakolaSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi MahosenahoTaimi Mahosenaho4. MerikylänlahtiMerenlahden niityt ovat toimineet perinteisestiluonnonlaidunalueina Pohjois-Pohjanmaalla.Avoimet matalakasvuiset alueet ovat tärkeitä linnustoalueitaja samalla myös linturetkeilijöiden”mekka”. Kosteusvaihtelun ja maankohoamisenmyötä rantakasvillisuus ja sen myötä muu lajistovaihtelee vyöhykkeittäin.Kohteeseen tutustuminen: Kohde on yleinen.Merikylänlahden lintutornille on kulku Tauvoonmenevän tien kautta. Luonnossa liikkuessa muistaJokamiehen oikeudet.5. Heikkilän merenrantaniitty/SäärenperäMerenrannan niityt ovat suotuisia alueita laiduntaakarjaa ja samalla ylläpitää perinteisen maataloudenmaankäyttötapoja. Laidunnuksen ohella veden korkeusvaihtelutja jäiden liikkeet pitävät kasvillisuudenavoimena. Heikkilän 32 hehtaarin laajuinen ympäristökeskuksenkartoittama, maakunnallisesti arvokasmerenrantalaidun on ollut laidunalueena vuodesta1991. Tämä hyvin hoidettu, maisemallisesti ja linnustollisestitärkeä kohde on osa valtakunnallisenlintujenvesisuojeluohjelman kohdetta. Niityn lajeistamainittakoon: ruijanesikkoryhmään kuuluvat vihnesara,merisara ja suolasänkiö sekä rantanätkelmäja vilukko.Laiduneläiminä niityllä on lihakarjaa. Nautaeläimetsoveltuvat miltei kaikkien perinnemaisemienhoitoon, ne kun ovat melkein kaikkiruokaisialaidunalueella kasvavien kasvien suhteen. Heikkilänmerenrantaniitty on lähellä Säärenperän pienvenesatamaaja luppokotaa. Laidunalue näkyy pienvenesatamaan.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaHeikkilän merenrantaniittyyn tarkemmin, voit kysyäsitä omistajalta. Yhteystiedot saat Siikajoenkunnasta.Taimi MahosenahoTaimi Mahosenaho19Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi Mahosenaho206. Yli-Patokosken joenrantalaidunYli-Patokosken joenrantalaidun on maakunnallisestiarvokkaaksi luokiteltu perinnebiotooppi. Tilallaon aktiiviviljelystä ja karjataloutta. Rantalaidunsijaitsee Siikajoen pohjoisrannalla Siikajoen suunmaisema-alueella. Maisema on vaihteleva: matalanrantatasanteen jälkeen kohoaa jyrkkä puustoinen japensaikkoinen rantatörmä. Törmässä on komeaamännikköä. Koillispäässä tasanteella on avointaniittyä ja kaakkoispuolella viehättävä katajainenketo. Rantaa reunustaa harmaaleppäpensaikko.Vesirannassa on kapealti tulvaniittyä. Kuivemmillapaikoilla on havaittu mm. ketoneilikkaa, ahomansikkaa,kissankäpälää, ahopukinjuurta, jäkkiäja isolaukkua. Kohteen luoteispuolella avautuukaunis jokimaisema, jossa puiden ja pensaidenlomasta pilkottavat maatilat. Laitumen koillispuolellanäkyvät tilan nurmilaitumet ja pihapiiri.Pihapiirissä on vanhaa kulttuurihistoriallisesti arvokastarakennuskantaa. Alueella voi nähdä vanhojenmaankäyttötapojen jatkuvuuden ja perinteisenjoenrantamaiseman. Alue on ollut laitumena hyvinkauan, ainakin 1730-luvulta lähtien. Yli-Patokoskenjoenrantalaidun sijoittuu Revonlahdentien nro 8110varrelle, ajettaessa pohjoispuolta jokea.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaYli-Patokosken joenrantalaitumiin tarkemmin, täytyyajankohdasta sopia omistajan kanssa erikseen.Yhteystiedot saat Siikajoen kunnasta.Taimi MahosenahoTaimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi Mahosenaho7. Hiirosen joenrantalaidunHiirosen joenrantalaitumella ja pelloilla laiduntaahyvin hoidettu lihakarja. Jokivarren maisema onmuotoutunut idylliseksi eläinten pidettyä kasvustomatalana rantaviivaan saakka. Rannassa ei olekulumia, vaan se on tasaisesti kasvittunut. Tällälaitumella voi kuvitella kuinka kauniita olivat Siikajoenkinrannat ennen muinoin, kun lähes kaikillatiloilla jokivarret olivat hoidettuja laiduntamisenansioista. Eläimiä totutetaan alkukesästä vähitellenrantalaidunnukseen ja ollaan eläinten kanssapaljon yhteydessä laidunkautena. Näinkin suuri laumaon pysynyt alueella myös vähän veden aikana.Perinnemaisemilla pienempikin eläinmäärä riittäähoitamaan rantaniittyä, jopa pari nautaa hehtaarillevoi riittää. Nauta on kuitenkin laumaeläin ja ryhmänerottelu käytännössä voi olla hankalaa. Siikajoenetelärantaa myötäilevä pitkä ja kapea Hiirosenjoenrantalaidun sijaitsee Siikajoen Välikylällä jakuuluu Siikajoen suun maisema-alueeseen. Laidunon ympäristökeskuksen paikallisesti arvokkaaksiluokittelema perinnebiotooppi. Siikajoen kirkonkylänsuunnasta tultaessa Hiirosen joenrantalaiduntulee noin kahden kilometrin päähän Raahentienja Siikasavontien risteyksestä, vasemmalle puolentietä. Kylvönurmien reunustama laidun jokivarressakoostuu matalasta rantatasanteesta ja jyrkästikohoavasta rantatörmästä. Laitumella risteileekarjapolkuja. Tilan asuinrakennukset ja navettaovat laitumen vieressä. Pihapiiriä ja eläimiä ei saaluvatta häiritä.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaHiirosen joenrantalaitumiin tarkemmin, täytyyajankohdasta sopia omistajan kanssa erikseen.Yhteystiedot saat Siikajoen kunnasta.Taimi MahosenahoTaimi Mahosenaho21Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi MahosenahoOjantakasen niityt onkuvattu myös kansikuvassa.Avoin niittämällä hoidettavaketomainen niitty kukkii kauniistiloppukesästä; sinisiäkissankelloja, vaalean keltaistakannusruohoa ja hentoanurmirölliä.Kohteeseen tutustuminen:Jos haluat tutustua Ojantakasenniittyihin ja hakaantarkemmin, voit kysyä sitäomistajalta. Yhteystiedot saatRuukin kunnasta.8. Siikajoen sillankorvanlammaslaidunVuonna 1997 laidunalaksi otetulla 1,5 hehtaarinsuuruisella luonnonlaitumella on laiduntanut 10-18lammasta. Lampaat pitävät huolen maanomistajankanssa siitä etteivät esim. pajut pääse valloittamaanSiikajoen jokivartta. Suunnitteilla on viedä lampaitamyös läheiseen saareen maisemanhoitotehtäviin. Laidunnetutluonnonlaitumet soveltuvat hyvin erityistukikohteiksi.Näkyvällä paikalla oleva lammaslaiduninnostaa muitakin miettimään laidunalueiden mahdollisuuksia,kuinka luonteva hoitotapa se onkaantällaisilla alueilla. Vähempikin eläinmäärä saattaariittää, riippuen kasvuvoimasta ja laidunnusajasta.30-40% satotuottoisen niityn hoitoon voi riittääesim. 3-4 uuhta+ 2,5 karitsaa hehtaarille.Kohteeseen tutustuminen: Hahon lammaslaidunei ole varsinainen vierailukohde. Siikajoen sillantienoolta voi nähdä lampaiden työskentelyä ja senkaunista tulosta.Ojantakasen haka.Taimi MahosenahoRuukki9. Ojantakasen niityt ja haka22Ojantakasen niityt ja haka Ruukin Heinolanperälläpidetään nykyisin kunnossa niittämällä jaraivaamalla. Ympäristökeskuksen inventoimaan,paikallisesti arvokaaseen alueeseen kuuluu entisiäluonnonlaitumina toimineita hakamaita ja avoimianiittyjä. Päiväperhoset, kuoriaiset ja pistiäisetviihtyvät niittykasvustoissa. Suuri osa uhanalaisistaeläin- ja kasvilajeista hyötyy kun perinnemaisemiahoidetaan laiduntamalla ja niittämällä. Hakamaa jakulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri ovat näkyvälläpaikalla kantatie 86 varrella. Kohteet sijaitsevatasuinpihapiirissä.Ojantakasen niityt.Taimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi Mahosenaho10. Keskipellon hakaKeskipellon haka sijaitsee Ruukin Lököperällä.Hieskoivuvaltainen valoisa haka sijoittuu metsäisenmäenkumpareen loivaan lounaisrinteeseen.Ympäristökeskuksen inventoima ja paikallisestiarvokkaaksi luokittelema 1,6 hehtaarin suuruinenKeskipellon haka on nuorkarjan laiduntama perinteinenlaidunalue. Laidunnus onkin hyvä ja helppotapa hoitaa puustoisia perinnemaisemia. Hoidontavoitteena on ylläpitää hakamaille tyypillistä rakennetta:niittylaikkujen ja puuryhmien vaihtelevuutta.Laidunnuksen vaikutus näkyykin Keskipellolla valoisanahakamaarakenteena.Laidunnuksen lisäksi hakamaan puustoa hoidetaanpienimuotoisin poimintahakkuin. Hakamaillasuositaan koivua ja katajaa. Alueelle jätetään la-Paimenkoira vartioi laumaansaKeskipellon hakamaanreunamilla.hopuuta luonnon monimuotoisuutta lisäämään.Keskipellon hakamaan aluskasvillisuus on tuorettanurmilauhavaltaista heinäniittyä. Muista kasvilajeistamainittakoon nurmitatar, kangasmaitikka janiittyleinikki. Lököperälle kääntyvä tie on Ruukin jaPaavolan välillä.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaKeskipellon hakaan tarkemmin, voit kysyä sitä omistajalta.Yhteystiedot saat Ruukin kunnastaTaimi MahosenahoKeskipellon haka.Taimi MahosenahoKeskipellon haka.Taimi Mahosenaho23Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Kyllikki Lumijärvi2411. Hentilän lammaslaidunRuukissa sijaitsevan Hentilän lammaslaitumen historiaulottuu noin 150 vuoden taakse, jolloin senkäyttö luonnonniittynä aloitettiin. Näihin päiviinsaakka alueen käyttö on säilynyt perinteisenä laidunalana.Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus oninventoinut Hentilän lammaslaitumen paikallisestiarvokkaaksi perinnemaisemaksi ja sitä se totisestionkin. Laajaa kuusivaltaista laidunaluetta on hoidettuhyvin lampaiden ja tilan isännän toimesta.Hentilän lammaslaitumelle on rakennettulampaille suojakoppeja ja laidunalue on pääosinaidattu siistillä riukuaidalla. Lampaille onkin tärkeääsaada suojaa ja varjoa. Relletintiellä kulkevalleavautuu molemmin puolin tietä mukava laidunnettumaalaismaisema.Aktiivinen maatalouden harjoittaminen on loppunuttilalla jo ennen ympäristötukijärjestelmäntulemista, Hentilän lammaslaidun on kuitenkinsäilynyt hoidettuna näihin päiviin saakka. Jokakevät lampaat viedään traktorin kuljetusvaunullalaitumelle kesän ajaksi. Laitumella laiduntaa kuusilammasta ja ravinto alueella on riittänyt hyvin.Alueen pienet aukeat tien vierellä ja sähkölinjanalla ovat pääosin tuoreita-kosteita heinävaltaisianiittyjä. Sähkölinjan alta on kartoituksen yhteydessälöytynyt silmälläpidettäväksi luokiteltua suikeanoidanlukkoa.Laiduneläimet saavat juomavedenalueen läpi virtaavasta Varpuojasta.Kohteeseen tutustuminen: Hentilän lammaslaidunon aivan Relletintien varressa. Tie Rellettiinlähtee Revonlahdelta, Siikajoen eteläpuolelta. Laidunalueon noin 3 km päässä risteyksestä. Hentilänlammaslaidun ei ole vierailukohde vaan tielle näkyväkohde.Maarit ÖverstiMaarit ÖverstiSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Maarit ÖverstiMaarit ÖverstiMaarit ÖverstiHentilän lammaslaidun12. Vuolunkosken niitytPerinteiset maankäyttötavat jatkuvat Ruukin Vuolunkoskellakissankellojen ja kuminain keskellä.Kesäisin ympäristökeskuksen inventoimalla, paikallisestiarvokkaalla niityllä on laiduntanut hevonenja varsa. Hevonen soveltuu parhaiten kuiville taiHentilän lammaslaiduntuoreille, kovapohjaisille ja laajoille laidunalueille.Vuolunkosken käyttöhistoriasta vuosilta 1808-1809mainittakoon, että se on toiminut Suomen SodanRevonlahden taistelujen näyttämönä.Kohteeseen tutustuminen: Vuolunkosken niittyalueei ole vierailukohde.Vuolunkosken niitytTaimi MahosenahoLampaita niityn hoidossaTaimi Mahosenaho25Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Harjulan niittyjen viehättävintäantia ovatkiviaita, suuret kivetja ketomainen niittyalakatajapensaineen. Osaatästä inventoidusta,paikallisesti arvokkaastaperinnemaisemastahoidetaan nykyisinniittäen. Omistajiensuunnitelmissa on lähivuosinajatkaa hoitoamm. kunnostamallavanhaa kiviaitaa. Kohteeseentutustuminen:Ei vierailukohde.13. Finnin rantaniittyFinnin 0,9 laajuiselle rantaniitylle on muotoutunutvuosikymmenten laidunnuksen tuloksena niittykasvusto.Laiduneläiminä on aiemmin käytetty nautojaja hevosia. Nyttemmin on alkanut tapahtua pientärehevöitymistä, koska niitto ja laidunnus ovat luonnollisistasyistä keskeytyneet.Maisemaltaan tämä paikallisesti arvokas, avoin,ympäristökeskuksen inventoima laidun sijoittuuaivan joenrannan loivalle rantatasanteelle ja senyläpuoliselle törmälle. Tulvaniittyjen hoitoa ovatparhaimmillaan niitto, laidunnus ja luonnollisestitulvat.Finnin alueella on havaittavissa paikoin tulvaniitynlajistoa. Tulvaniittyjä tavataan pohjoistenluonnontilaisten jokien varsilla tai jokien säännöstelemättömilläosuuksilla.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaFinnin rantaniittyyn tarkemmin, voit kysyä sitä omistajalta.Yhteystiedot saat Ruukin kunnasta. Finninrantalaidun sijaitsee Ruukki-Siikajokitien varrella,Siikajoen pohjoisrannalla.14. Myllyahon laitumetAktiivinen hoito ympäristökeskuksen kartoittamaltapaikallisesti arvokkaalta hakamaalta on loppunut,mutta jälkiä perinteisestä maankäytöstä ja sukupolvientyöstä on vielä havaittavissa: vanha kiviaita sekähaka- ja niittymäinen kasvillisuus.Kohteeseen tutustuminen: Perinteikästä suomalaistamaalaismaisemaa sekä joenrantaniityn voilöytää Saarenkyläntien varresta Luohuanjoen Harsunkoskenkohdalta. Maatila ei ole vierailukohde.Taimi MahosenahoTaimi MahosenahoTaimi MahosenahoTaimi Mahosenaho26Finnin rantaniittyMyllyahon ympäristöäMyllyahon rantaniittyäSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

15. Mäkelän pihapiiri ja rantaMäkelän idyllinen pihapiiri löytyy Hoikanrannantienvarresta, perinteisestä maalaismaisemasta. Pihan yhteydessäon myös hirsiaittoja ja vanha kivinavetta.Tien lähellä olevalla laitumella laiduntaa hevosia.Ohikulkija voi nähdä laidunnusta niityllä sekä löytääketokasveja viljelytien varrelta.Kohteeseen tutustuminen: Mäkelän pihapiiriei ole varsinainen vierailukohde, mutta omistajanmukaan pihalla voi piipahtaa mikäli talossa ollaanpaikalla (tieto 2002). Hoikanrannantien varrennähtävyyksiin kuuluvat perinnemaiseman lisäksimyös Pesuankankaan ja Linnakankaan jätinkirkotsekä murhapetäjä.ympäristökeskuksen kartoittamassa paikallisestiarvokkaassa perinnemaisemassa on aiemmin käytettylaiduneläiminä lehmiä, lampaita ja hevosia.Nyttemmin laidunnus on ollut pysähdyksissä.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaAnttilan luonnonlaidunalueeseen tarkemmin, voitkysyä sitä omistajalta. Yhteystiedot saat Ruukinkunnasta.Maarit ÖverstiTaimi Mahosenaho17. Salan niitty ja haka16. Anttilan luonnonlaidunalueAnttilan 0,3 ha:n suuruista hakamaata elävöittävätmaakivet, nurmilaitumen ja haan rajalla kivirauniot,vanha aitta ja riukuaita. Pohjois-PohjanmaanTaimi MahosenahoSalan niitty ja hakamaa sijaitsevat Ruukissa, Luohuankylällä. Karjanpito tilalla on loppunut vuonna 1996.Merkkejä perinteisestä maankäyttötavasta, laidunnuksestakuitenkin löytyy tältä Pohjois-Pohjanmaanympäristökeskuksen kartoittamalta, paikallisestiarvokkaalta perinnebiotooppialueelta.Kohteeseen tutustuminen: Salan niitty ja hakamaaeivät ole vierailukohteita.27Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Rantsila18. Heikkilän laitumet ja niitty19. Ali-Heikkilän joenrantaniitty20. Yli-Heikkilän joenvarsilaidunHeikkilän laitumet ja niitty.Kerälän kylällä Siikajokivarressa sijaitsevat lähekkäinHeikkilän, Yli-Heikkilän ja Ali-Heikkilän niityt ja laitumet.Alue kuuluu osana Mankila-Sipola maakunnallisestiarvokkaaseen maisema-alueeseen. Heikkilänrantalaidun on maakunnallisesti arvokkaaksiluokiteltu perinnebiotooppi.. Vaikka joenrantaniittyon pienialainen, tämä Natura-verkostoon kuuluvaperinnebiotooppi on kasvillisuudeltaan yksi Poh-Taimi Mahosenaho28Heikkilän laitumet ja niitty.Taimi MahosenahoHeikkilän tilan pihapiiriä.Taimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Ali-Heikkilän niittyluiskaa.Taimi Mahosenahojois-Pohjanmaan arvokkaimmista niittykohteista.Rantaniittyä elävöittävät vanhat pihlajat, harmaalepät,raidat ja haavat. Pääosin laidun on tuorettamatalaa nurmirölliniittyä. Alueelta on löytynytnurmitatarta, ahopukinjuurta, päivänkakkaraa jaojasorsimoa. Joen ja vanhan jokitörmän väliin sijoittuvallalaitumella on pitkät perinteet. Laidunnus onjatkunut alueella ainakin 30 vuotta, mahdollisesti ylisata vuotta. Heikkilän, Ali-Heikkilän ja Yli-Heikkilänperinnebiotoopit mukaan lukien rantaniityn pintaalaon noin 1,5 hehtaaria. Joenvarren pienmaisemaon erityisen arvokas. Heikkilän kohdalla Siikajokivirtaa matalana koskena, joka korostuu avoimenahoidetussa maisemassa.Heikkilän tila on aktiiviviljelyksessä oleva lypsykarjatila.Laitumesta osa on vasikkalaitumena.Osalla aluetta laiduntaa reilut parikymmentälehmää kuitenkin niin, että ne ovat välillä peltolaitumella.Yleensä peltolaiduntamista ei suositellayhdistettäväksi perinnebiotooppeihin. Tässä tapauk-Taimi MahosenahoNämä monilajiset matalat niittykasvit vaativat niittoa tai laidunnusta, ettei heinikko tukahduta niitä. Niittylajisto ei kestä lannoitusta, lisärehua eikä muokkausta.Taimi Mahosenaho29Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Ali-Heikkilän pihapiiriä.Taimi Mahosenahosessa arvokas kasvillisuus onedelleen säilynyt. Viereisenpellon ravinnetila pidetäänmahdollisimman alhaisenaja sen reunaa hoidetaan suojakaistana.Rantakasvillisuuson säilynyt peittävänä. Ilmanlaiduntavan karjan vaikutustamaisema umpeutuisi nopeasti.Laiduntamisen ansiostamyös vaikeampi maasto pysyyhoidettuna.Ali-Heikkilän joenrantaniittyon maakunnallisestiarvokkaaksi luokiteltu alue.Loivasti joelle päin viettävääaluetta on hoidettu niittämälläkerran kesässä ainakin1920-luvulta lähtien. Mahdollisestityö on jatkunut pidempäänkin,koska tila on peräisin1700-luvulta. Niittyä niitetäänedelleenkin. Lajistostamainittakoon tuoksusimake,pikkulaukku, ahopukinjuuri,aho-orvokki ja nurmirölli.Lajistoltaan alue on mosaiikkimainen.Osalla aluettaon pensaikkoinen vyöhyke.Törmän päällä on kylätiellekinnäkyvää viehättävääAli-Heikkilän niittämällä hoidettu niitty.30Heikkilän jokivarsilaidun jatkuu hoidettuna Yli-Heikkilän alueelle asti.Taimi MahosenahoAli-Heikkilän tilan ympäristöä.Taimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi MahosenahoHeikkilän tilan nuorkarja laiduntaa tätä rantamaisemaa.perinteistä maaseutuasutusta punamullan värisinerakennuksineen ja aittoineen.Yli-Heikkilän paikallisesti arvokkaaksi luokiteltuajoenvartta laiduntavat Heikkilän tilan vasikat. Tämälaidun liittyy saumattomasti Heikkilän laitumeen jaon maisemallisesti tärkeä. Pihapiirissä on myös perinteistärakennuskantaa. Rantaniityltä on löytynythyviä niittylajeja mm. silmäruohoa, nurmitatarta,päivänkakkaraa ja ahopukinjuurta. Osittain alueellaon myös rehevyydestä kertovia lajeja, kuten nokkostaja rehevämpiä heiniä joita voisi niittämällä hillitä.Kerälän kylän risteys löytyy nelostietä pitkinajettaessa noin 11 km päästä Rantsilan keskustastaetelään. Oikealle kääntyy Keräläntie, risteyksessäon kyltit Hyttikoski ja Kerälä 6. Keräläntietä ajetaannoin 3,1 km, jolloin Heikkilän laitumet ja niitty jäävättien vasemmalle puolelle Siikajoen rantaan.Kohteisiin tutustuminen: Yli-Heikkilä ja Ali-Heikkiläeivät ole vierailukohteita. Jos haluat tutustuaHeikkilän laitumiin ja niittyyn tarkemmin, täytyyajankohdasta sopia omistajan kanssa erikseen.Yhteystiedot saat Rantsilan kunnasta.Taimi Mahosenaho31Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi MahosenahoTaimi MahosenahoSaaren hakamaat.Saaren hakamaat.21. Saaren hakamaat22. Poikolan hakaSaaren tilan Ympäristökeskuksen kartoittamat paikallisestiarvokkaat perinnebiotoopit ovat harvapuustoisiakoivuhakoja, jotka ovat muodostuneet peltojenkeskellä sijaitseville pienille kumpareille. Hakamaatovat olleet laidunnuksessa 1920–1930 –luvuilta saakka.Vuonna 2002 hakamaat olivat yhteydessä peltolaitumiin,joilla laidunsi 28 lehmää. Hakamaa-alueita eiole muokattu eikä lannoitettu, vaan niitä on hoidettulaiduntamalla, jolloin hakamaiden aukkopaikkoihinon jäänyt elintilaa perinteiselle niittykasvillisuudelle.Hakamailla sopiva laidunnuspaine on 0,5-1 nautaahehtaaria kohden. Saaren hakamaan kasvilajeistamainittakoon kaunis rantatädyke.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustua Saarenhakamaihin tarkemmin, voit kysyä sitä omistajalta.Yhteystiedot saat Rantsilan kunnasta. Saaren tila onyksityisomistuksessa oleva maatila. Saaren hakamaatsijaitsevat Mankilan Jokikylällä.Poikola on yksi Mankilan Jokikylän kantatiloista.Mankila kuuluu maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuunmaisema-alueeseen. Poikolan tilan maillasijaitsee paikallisesti arvokkaaksi luokiteltu perinnebiotooppi,Poikolan haka.Hakamaat ovat harvapuustoisia laitumia, jotkayleensä sijaitsevat tilakeskusten läheisyydessä. Poikolantilan hakamaa on aiemmin toiminut karjan laitumena.Puustoinen katajaa kasvava hakamaa sijaitsee pienellämäenkumpareella aukeiden peltoalueiden keskellä.Vuonna 2002 aluetta ei laidunnettu, mutta se onmahdollista jatkossa. Laidunnuksen lisäksi hakamaitahoidetaan puuston sopivalla harventamisella ja lahopuunjättämisellä hakamaa-alueelle.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaPoikolan hakaan tarkemmin, voit kysyä sitä omistajalta.Yhteystiedot saat Rantsilan kunnasta. Poikolanpihapiiri ja hakamaa näkyvät hyvin myös Mankilankylätielle.Poikolan haka.Taimi Mahosenaho32Poikolan haka.Taimi MahosenahoPoikolan tila.Taimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Maarit ÖverstiTaimi Mahosenaho23. Rantsilan maisemalaidunRantsilan maisemalaidunsijaitsee Rantsilan taajamanvälittömässä läheisyydessä,Rantsilan vanhankirkon muis tomerkinja vanhan hautausmaanvieressä. Kohde ei ole varsinainenperinnebiotooppi,koska laidunalue on pääosinpeltolaidunta. Siikajokeenulottuva ranta onluonnonlaidunta. Maisemallisesti alue on tärkeä.Aluetta ovat viimeksi kesällä 2002 laiduntaneetlähellä asuvan viljelijän omistamat lampaat. Lampaatovatkin hyviä vesakontorjujia luonnonlaitumella.Maisemallisesti ja kulttuurillisesti arvokkaalla alueellanäkisi mielellään jatkossakin joukon uteliaitalampaita tai hiehoja hoitamassa tielle näkyvää jokivarsimaisemaamäntyvanhusten katveessa. Hoidonsuunnitteluun vaikuttaa kuitenkin aina laiduneläintensaatavuus ja niiden tarpeet.Kohteeseen tutustuminen: Rantsilan maisemalaidunnäkyy Sandelsintielle joka muuttuu Mankilaanpäin mentäessä Kiljontieksi.24. Mankilan peltoaukeatlintualueenaMaatalousympäristöstä löytyy myös muita luonnonmonimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueitakuin perinnemaisemat. Laajat viljellyt peltoalueet,joihin liittyy matalia vesistöjä voivat olla linnustonkannalta merkittäviä elinympäristöjä. Pensaikot jatiheiköt alueen reunamilla voivat myös olla joillekinlajeille tärkeitä. Lintuasiantuntijat ovat nimenneet411 Suomen tärkeää lintualuetta eli FINIBA-aluetta.Mankilan kylä peltoalueineen on niistä yksi esimerkki.Nämä lintualueet ovat luonnonsuojelun kannaltamerkittäviä uhanalaisten, silmällä pidettävien jakansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimistaikerääntymisalueita. Tämän alueen pinta-ala onMaarit Översti1569 ha. Suuria kurkiparvia ja joutsenia on helppohavaita vaikkapa kylätieltä käsin muuttoaikoina.Aluetta ei ole suojeltu ja se löytyy Rantsilan kirkonkylänluoteispuolelta.Maarit ÖverstiMaarit ÖverstiTaimi Mahosenaho33Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

PulkkilaPohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen inventoima,valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppikohdesijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävänKoskenrannan joenvarren viljelysmaisemassa,Pulkkilan ja Launolan välillä.Anttosen 0,8 hehtaarin suuruisen joenrantalaitumenlaidunhistorian on arvioitu juontavan jopa1700-luvulle asti. Laidunalue sijoittuu jyrkkään jokitörmäänja kapealle rantatasanteelle. Kohdettarajaavat Lamujoki, rantapensaikot sekä pellot janurmilaitumet. Komeat vanhat puut, suuret kivetja monilajinen kasvillisuus elävöittävät kaunistajokimaisemaa.Laitumen kasvillisuus on monipuolista ja lajistoltaanvaihtelevaa: esim. päivänkakkara, nurmitatar,ahomansikka. Edustavinta osaa on niittyosa, jossaon harvassa känkkyräisiä, vanhoja mäntyjä. Nykyisinaluetta on hoidettu mm. kulottamalla laidunaluettaja hoitamalla puustoa. Kulottaminen vapauttaaravinteita alueella ja näin ollen jatkohoidonsuunnittelu, kuten niitto tai laidunnus on tarpeen.Perinnebiotoopin kohdalla oleva Anttosenkoski onhyvä kalapaikka. Parhaiten joen rantaan pääsee Koskenrannantieltälähtevältä viljelystieltä, läheisen tilanlähistöltä. Kesällä 2003 Anttosen joenrantalaitumenlintulajistosta kaarteli niityn yllä ruskosuohaukka.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaAnttosen joenrantalaitumeen tarkemmin, voit kysyäsitä omistajalta. Yhteystiedot saat Pulkkilankunnasta.Maarit Översti3425. Anttosen joenrantalaidunMaarit ÖverstiMaarit ÖverstiSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

26. Helinnurkka (Nurkka)Nurkan 0,3 hehtaarin perinnemaisemakohde löytyyPulkkilan Lehtorannasta, Uljuan tekoaltaan rannalta.Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kartoittamapaikallisesti arvokas kohde on nykyisin kesänviettopaikkanaja nimi on vaihtunut Helinnurkaksi.Aikaisemmin Nurkkana tunnettu paikka on vanhalukkarin torppa ja pihapiiri vanhoine rakennuksineenkertookin alueen historiasta ja maankäyttötavoista.Helinnurkan vanhat rakennukset ovat esimerkillisenhyvässä kunnossa. Helinnurkan ympäristöstä löytyyosin luonnonniittyjä tai niityiksi muuttuneita vanhojapeltoja. Myös pihamaan tuoretta niittyä on aikaisemminhoidettu niittämällä. Ympäristöstä löytyyketolaikkuja, mäntymetsää ja eteläpuolelta avautuunäkymä suurelle Uljuan altaalle. Niittoajankohta hoidetuillaalueilla sijoittuu tavallisimmin heinä-elokuunvaihteeseen niittykasvien siementen kypsyttyä. Josalue on pahoin umpeutunut, alue voidaan niittääennen kukinta-aikaa ja toinen niitto suorittaa myöhemminkesällä.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaHelinnurkkaan tarkemmin, voit kysyä sitä omistajalta.Yhteystiedot saat Pulkkilan kunnasta.Maarit Översti Maarit Översti Maarit Översti35Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

27. Pulkkilan lammashakaTällainen oli laidunalue ennen hoitoon ottamista...Taimi MahosenahoPulkkilan ohi kulkevalle vilkasliikenteiselle valtatie4:lle näkyy kappale perinteistä maalaismaisemaa.Kotiseutumuseon lähellä olevaa vanhaa peltoaluettahoidetaan nykyisin laidunnuksella. Kohde ei olevarsinainen perinnebiotooppi, mutta maisemallisestinäkyvä ja tarkeä. Alue harvennettiin ensin hakamaiseksi,raivausjäte hävitettiin ja sen jälkeen lampaatovat tehneet hoitotyötä. Ennen hoidon aloittamistaalue oli pahoin pusikoitunut vanha peltoalue. Kotiseutumuseoaluettarajaa perinteinen riukuaita. Riukuaidantekemistä on toteutettu Pulkkilassa yhdessä.Talkoovoimin saatiinkin komea aita museoaluettareunustamaan.Kohteeseen tutustuminen: Pulkkilan Kotiseutumuseonlähellä olevaan lammashakaan ja kotiseutumuseonmiljööseen voi käydä tutustumassakotiseutumuseon pihasta käsin. Nelostieltä käännytäänensin Piippolaan menevälle tielle nro 88 jasen jälkeen käännytään oikealle Vesilaitoksentielle,Raikko ky:n myymälän kohdalta. Tämä tie päättyymuseon pihaan.Hoidon seurauksena pajukko on saatu poistettua. Jatkohoidon tavoitteena on saada nurmilauhan tilalle matalampaa kasvillisuutta.Taimi Mahosenaho36Museoalueen pihapiiriä ja perinneaitausta.Maarit ÖverstiMaarit ÖverstiSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Riukuaitatalkoot Pulkkilan museon ympäristössä.28. Seppä-MattilaTaimi MahosenahoMaarit ÖverstiPerinteisen maatalousalueen tunnistaa usein maisemastaluonnon monimuotoisuudesta. TässäkinPulkkilan Laakkolassa olevassa Seppä-Mattilanpihapiirissä vanhoja rakennuksia ympäröi monilajinen,kukkiva keto. Silmäniloa riittää niin omistajallekuin ohikulkevallekin. Ennen alueella on laiduntanuttalon Mansikki.Kohteeseen tutustuminen: Seppä-Mattilan pihapiiriei ole vierailukohde.Maarit Översti37Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi MahosenahoKestilä29. Lehtolan metsälaidunYmpäristökeskuksen kartoittama, paikallisesti arvokasLehtolan metsälaidun on kulttuurivaikutteista,varpujen ja heinien luonnehtimaa kuivaa kangasta.Metsälaitumella on nuorehkoa männikköä ja pieniniitty. Tielle laidun näkyy männikköisenä kumpareena.Alue on ollut viimeiset 20-30 vuotta laidunkäytössä.Alueen pohjoisosassa on kiviröykkiöitä,joiden ympärillä kasvaa mm. huopakeltanoa, siankärsämöä,valkoapilaa, jänönsaraa, päivänkakkaraaja kissankäpälää. Laitumen pohjoisosassa on parikomeaa pihlajaa, itäreunan pelto-ojan reunamiltalöytyy harmaaleppiä.Metsälaitumet ovat laidunnettuja metsäaloja,joissa voi olla niittymäisiä laikkuja. Karjan vaikutusnäkyy kasvillisuuden rakenteessa ja lajistossa. Laiduntamisenlisäksi hoitotoimena on metsän harventaminen.Alueelle jätetään pystyyn eri-ikäisiä jaerilajisia puita sekä lahopuita.Kohteeseen tutustuminen: Lehtolan metsälaidunsijaitsee Kestilän Hyvölänrannassa. Kohde eiole vierailukohde.Taimi MahosenahoKestilän Hyvölänrannan maakunnallisesti arvokkaaksiluokiteltu perinnebiotooppikohde, 0,5 hehtaarinHyvölän laidun edustaa osittain tulvaniittyä. Niittylajistostakuivimmilla paikoilla kasvaa nurmirölliäja laikkuina on havaittu kuminaa, kissankelloa, päivänkakkaraa,niittyhumalaa ja nurmitatarta. Hyvölänrantaniittyalue kuuluu tällä hetkellä yksityisenkesämökin pihapiiriin.Laidunalana Hyvölän laidun on ollut viimeksi1999. Vuosittainen niitto ja niittojätteen poistoalueelta hoitaisi niittyä ja säilyttäisi monipuolisenlajiston tulevaisuudessakin. Niitto suoritetaan tavallisestiloppukesällä niittylajien siementen kypsyttyä.Yleisin tapa niittää on edelleenkin käsin viikatteella.Sopivissa kohteissa voidaan käyttää myös niittokonetta.Taimi MahosenahoTaimi Mahosenaho3830. Hyvölän laidunTaimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Taimi MahosenahoTaimi Mahosenaho Taimi MahosenahoHyvölän laidun sijaitsee Pohjois-Pohjanmaanliiton arvokkaaksi luokittelemassa kulttuurimaisemassa.Tämän perinnemaiseman erityisarvonavoidaan pitää tilan vanhaa pihapiiriä, joka onkauniisti hoidettu ja siinä on säilytetty perinteistärakennuskantaa. Myös rannan niittymaisemassa onjäljellä vanhaa riukuaitaa ja latoja.Kohteeseen tutustuminen: Hyvölän laidunaluesijaitsee Hyvölänrannalla. Jokiranta näkyy pellontakana kaukomaisemassa Pyhännälle johtavalletielle. Kohde ei ole vierailukohde.Piippola31. Myllymäen hakaKoivuvaltaisella Myllymäen 0,2 hehtaarin suuruisellapaikallisesti arvokkaalla hakamaalla on laiduntanut1990-luvun alkupuolella lampaita. Ympäristökeskuksenkartoittamaa, paikoin kivikkoista hakamaata onharvennettu ja kunnostettu viime vuosina. Myllymäenläheisyydessä on Myllykosken perinneyhdistyksenrakenteilla oleva perinnekylä. Vieressä virtaa Lamujokija perinnebiotooppia lähellä olevassa saaressaon pieni tanssilava, jossa vielä nykyisinkin laitetaanjalalla koreasti kun sille päälle satutaan. Perinnekylänviereen sopisi maisemaa hoitamaan Myllymäelläkinmuutama lammas. Piippolan Leskelän kyläläiset ovatvaalineet paljon kulttuurihistoriaa ja tehneet talkoillatöitä kylän viihtyvyyden eteen. Nykypäivänäkin kylälläon tapahtumia Kairanmaan ja Piippolan vaarintaloilla sekä myös Hätämaan tietäjän merkeissä.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaMyllymäen hakaan tarkemmin, voit kysyä sitä omistajalta.Yhteystiedot saat Piippolan kunnasta.Maarit Översti39Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

32. Hankosen karjamaja1800-luvulta peräisin oleva Hankosen päätilaankuulunut Hankosen karjamaja on säilynyt PiippolanMuseotien varressa. Karjamajan luonnonniityille onennen tultu laiduntamaan koko kesäksi lehmiä jalampaita. Tuolloin pihapiirit ja pellot olivat aidattuinaja laiduneläimet olivat aidan ulkopuolella.Nykyinen omistaja on pitänyt huolta niittyjenhoidonhistoriaan liittyvistä rakennuksista: asuinrakennuksesta,tallista ja saunasta. Varsinaista perinnebiotooppiaalueelta ei ole inventoitu, metsälaidunHankosen ympäristössä on vuosikymmenten myötämuuttunut hyväksi marjamaastoksi.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustuaHankosen karjamajaan tarkemmin, voit kysyä sitäomistajalta. Yhteystiedot saat Piippolan kunnasta.Kotilan laidunaluetta.Taimi MahosenahoTaimi MahosenahoHankosen karjamajan kunnostusta japihapiiriä.Vanha metsälaidunalue Leskelän Telinaholla.Puuston lomassa esiintyy pienehköjäniittymäisiä kasvillisuuslaikkuja kertomassaperinteisistä maankäyttötavoista.40Maarit Översti (molemmat kuvat)Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

33. Kotilan laitumetPiippolassa, Museotieltä johtaa vanha koivukujaKotilan tilalle, jossa laidunnetaan Pohjois-Suomenkarjaa. Kivinen ja katajainen alue on ollut joutomaana50-luvulta saakka. Reilut viisi vuotta sittenvanha laidunalue päätettiin ottaa uudelleen hiehoillelaidunalueeksi.Lehtipuuvaltaisen, pienen hakamaan lisäksitilalla suunnitellaan laidunnettavaksi perinteistenmaankäyttötapojen mukaisesti myös Lamujoenvarrella olevaa suojavyöhykealuetta. Suojavyöhykkeenlaiduntamiselle ei ole esteitä, jos laiduneläintentiheys suunnitellaan niin, ettei se aiheuta eroosiotaeikä rehevöitä aluetta. Museotien läheisyyteen hyvinsopivatkin laiduntamalla hoidetut maisemat.Kohteeseen tutustuminen: Kohde ei ole vierailukohde.40. Vähä-Lamun rantalaidunVähä-Lamun rantalaitumella on maisemanhoidollistamerkitystä museotien kulkijoille. Tämä verrattainuusi kohde hoidetaan raivaamalla ja hiehoja sekähevosia laiduntamalla. (kts. Viljelijä maiseman jaluonnon hoitajana luku)Kotilan laidunaluetta.Kotilan laitumet.Kylllikki LumijärviKylllikki LumijärviVähä-Lamun rantalaidun.Kylllikki Lumijärvi41Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Pyhäntä34. Alakurkelan rantalaidunAlakurkelan rantalaidun kuuluu Pohjois-Pohjanmaanpaikallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin perinnemaisemin.Alakurkelan rantalaitumen laidunnusperinne on nähtävissämatalana niittykasvillisuutena, jota elävöittävätkatajaiset kivisaarekkeet.Alakurkelan rantalaidun on myös maisemallisestitärkeä, koska se on näkyvä, valoisa maisema keskelläTavastkengän kylää. Niittyä jatkuu pitkälle Kurkelanjärvenrantamille. Niityn pinta-ala on yli 4 ha. Alue onpääosin tuoretta niittyä, joka jää osittain myös tulvanalle. Tulva auttaa myös kosteiden niittyjen lajiston säilymistä.Rannoilla kasvaa eri saralajeja ja huomionarvoisistaniittylajeista alueella on tavattu ketosilmäruohoaja nurmitatarta.Alakurkelan laidunalue näkyy maisemassa Tavastkengällä,kylätien ylittäessä Pyhännänjoen.Kohteeseen tutustuminen: Kohde ei ole vierailukohde,mutta luonnossa liikkuminen on mahdollistajokamiehen oikeudet ja velvollisuudet muistettaessa.35. Marttilan hakaMarttilan tilaan kuuluu ympäristökeskuksen inventoimaperinnebiotooppi Marttilan haka. Kohde on 90-luvunalussa luokiteltu niittykasvillisuudeltaan paikallisestiarvokkaaksi. Toiminnan muutoksesta ja laiduneläintenpuuttumisesta johtuen laiduntamista ei enää harjoiteta.Osa alueesta on sittemmin raivattu pelloksi ja osa alkaapian umpeutua. Merkkejä aiemmasta laidunkäytöstä voikuitenkin vielä löytää metsän reuna-alueelta katajien jamaakivien myötä. Tilan kulttuurihistoriaa tuo esiin myösvanha päärakennus.Kohteeseen tutustuminen: Jos haluat tutustua Marttilanhakaan tarkemmin, voit kysyä sitä omistajalta.Yhteystiedot saat Pyhännän kunnasta.Taimi MahosenahoTaimi MahosenahoTaimi Mahosenaho42Taimi MahosenahoSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

36. Itämäen niityt ja kämppäItämäen alueelta löytyy metsähallituksen kämppä,joka on entinen metsänvartijan tila. Sen ympäristöstälöytyy niittymäisiä alueita, jotka myös ympäristökeskuson luokitellut paikallisesti arvokkaiksi.Säilyäkseen niittyalueet vaatisivat hoitoa eli niittoaja niittojätteen keruuta tai laiduntamista. Muutenon uhkana, että korkeampi kasvillisuus tukahduttaamatalat niittykasvit. Niittyjen pinta-ala on n. 3 ha jane olivat 2002 osittain jo umpeutumassa. Hoidonaloittamista kuitenkin suunnitellaan. Niityt sijaitsevatkämpän eri puolilla osittain metsän siimeksessä.Niittykasvilajistosta pihan itäpuolelta löytyy nurmirölliä,tuoksusimaketta, päivänkakkaraa ja metsäkurjenpolvea.Paikoitellen myös rohtotädykettä janiittyhumalaa. Näitä ovat valtaamassa horsmat jakuusen taimet. Päärakennuksen eteläpuolelta löytyyrehevää suurruohoniittyä lehtipuuston alta. Lajeinamm. metsäkurjenpolvi, lillukka, kielo, niittyhumala,huopaohdake ja nurmirölli. Läheiseltä kärrypolultalöytyy jäkkiä.Alue on myös lehtojensuojelualuetta. Kämpänympärillä kasvaa järeää kuusikkoa lehtomaisessakangasmaastossa.Kohteeseen tutustuminen: Pyhännältä Kajaaniinmenevä valtatie 28 kulkee Itämäen ohitse. LisätiedotPyhännän kunnasta tai metsähallitukselta. Alueellaliikuttaessa muistettava jokamiehen oikeudet javelvollisuudet.Taimi MahosenahoTaimi MahosenahoTaimi MahosenahoTaimi Mahosenaho43Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Viljelijä maiseman ja luonnon hoitajanaKurosen tilan rantalaidun hoitaaVähä Lamujärven maisemaaPiippolassa (kartalla nro 40)Lamun kyläläiset ovat viime vuosina pitäneet huoltaVähä-Lamujärven rantamaisemista mm. pajukkoaraivaamalla ja laiduntamalla osaa rannasta. Ennenmaisemanhoitotoimia vesistömaisema uhkasi jo umpeutua.Lamun rantalaidun on hyvä esimerkkikohdemaisemaa hoitavasta laidunnuksesta. Pekka Kurosenhiehot ja hevonen laiduntavat kesäisin rantamaisemaa(2002-2003). Pensaikon alkuharvennuksenjälkeen karja on päässyt syömään kasvavaa pajunvesakkoa.Tämä hoitokohde on verraten uusi. Tällätavoin myös ns. perinnemaisemat ovat syntyneet.Vuosikymmenien ajan jatketaan luonnonkasvustonlaiduntamista niin, ettei maata muokata eikä lannoiteta.Laidunnus tehdään pienehköllä eläinmäärällätai niitetään ja korjataan heinä pois. Näin kasvillisuuspikkuhiljaa muotoutuu niittymäiseksi. Lamunkohdalla myös pelloilla laiduntava lypsykarja ja viljellytvainiot tuottavat meille ruokaa sekä hoidettuamaisemaa. Lamun rantalaidun näkyy Museotielläkulkevalle.Seppälän tila heräsi uuteen eloonKestilän Järvikylällä (kartalla nro 37)Järvikylä on yksi Pohjois-Pohjanmaan liiton kulttuurihistoriallisestiarvokkaaksi luokiteltuja kyläalueita.Lähialueelta löytyvät kalaisa Mulkuanjoki ja linnustoltaanrikas Mulkuanjärvi. Seppälän tila on ollutasuttuna n. 1800-luvulta lähtien, ja rantalohkot sekäniemen kärki ovat olleet muinoin laitumena. Tila oliviljelemättömänä lähes parikymmentä vuotta 1984-2001. Viime vuosina nykyiset omistajat ovat tehneetsuuren työn sekä kylä- että tilamaisemalle. Pajukkoaon raivattu, rantamaisemaa alettu laiduntaa, peltojapalautettu viljelyyn ja vanhaa asuinrakennustakunnostettu. Navetta on kunnostettu hevosille jalampaille. Perinnemaisemien hoitotyötä järvenrantamilla aiotaan jatkaa. Alkuharvennuksen jälkeen10 lammasta ja pässi, myöhemmin ehkäuseampikin jatkavat hoitotyötä hevosten kanssa.Seppälän tilalle suunniteltujen rantalaidunnus- jahoitotoimien tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuuttaniittykasvien elinpaikkojen lisäämiselläja puoliavoimen rantavyöhykkeen muodostamisellalintujen elinympäristöksi luonnonlaidunalueen myötä.Tavoitteena on paikoin hakamaa, paikoin avoinrantaniitty. Tämä suunnitelma myös tukee Järvikylänautioitumisen ehkäisemistä ja tukee paluumuuttoasekä kylän kehittämistä. Suomessa on avointaviljelymaisemaa vain 8% koko pinta-alasta, jotenjokainen avoimena hoidettu viljelymaisema lisääkulttuuriympäristössä elävien lajien elinpaikkoja.Peltojen viljeltynä pitäminen on meille tärkeää.Nykyään puhutaankin jo monivaikutteisesta maataloudesta,jossa viljelijän tuottamia hyödykkeitäruoan lisäksi ovat hoidettu maisema ja avoimienelinympäristötyyppien luominen.4037403744Taimi Mahosenaho (kaikki)Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Kalliokosken tilan luonnon hoitoasuunniteltiin Pulkkilan Vornassa(kartalla nro 38)Kalliokosken tilalla on jo vuosia viljelty peltojaluomuviljelyn periaattein. Isäntä Pasi Kylmäselläon ollut myös viehtymys perinteisen maataloudentyömenetelmiin; hän on saavuttanut jopa viikateniitonMM-kisojen voittosijoja. 2002 tilalle laaditunluonnonhoitosuunnitelman tavoitteena on hoitaaaiemmin luonnonlaidunnuksessa ollutta aluettaharvennuksen, niiton ja lammaslaidunnuksenavulla niin, että se edesauttaa vähenevien niitty- jaluonnonlaidun alueiden kasvilajiston lisääntymistä.Jokirantaa ja lintulammen ympäristöä on tarkoitushoitaa puoliavoimena niin, että se tukee jokivarrenlinnuston elinympäristön hoitoa. Siikajoessa onkyseisellä kohdin padoista aiheutuvia suvantojaja lähellä laajoja avoimia peltoalueita, joilla linnutviihtyvät. Maanomistaja on rauhoittanut alueenmetsästykseltä. Alueella viihtyvät monet sorsalinnut,joutsenet ja kurjet. Harvinaisuuksista mainittakoonlähialueella nähdyt arosuohaukka ristisorsa ja harmaahaikara.Luontopolku alueen halki edistäämaaseudun perinnemaisemien hoidon myönteistätiedotusta. Suunniteltua luontopolkua voisivat käyttääkeväisin ja syksyisin linturetkeilijät ja kesäisinkalastelijat ja lomailijat. Suunnitelma tukee myöslähistön maatilamatkailuyrityksiä.38Yliklaavun tilalla PulkkilanLaakkolassa palautettiin hakamaalaidunkäyttöön (kartalla nro 39)Perinnemaisemien hoito on tullut tilalla tutuksi jotilakeskuksen metsäsaarekkeita laidunnettaessa. Sittemminheräsi ajatus entisen metsittyneen hakamaanpalauttamisesta uudelleen laidunkäyttöön. Vaikkaalue oli ollut jo suhteellisen kauan laiduntamatta, olipohjakasvillisuus pääosin säilynyt niittymäisenä. Aluevaati melko voimakkaan puuston poistamisen, muttase suoritettiin, koska laiduneläimiä on jatkossa mahdollistakäyttää vesoittumisen ehkäisemiseksi. Suunnitelmantavoitteena on lisätä peltoalueen luonnonmonimuotoisuutta hoitamalla lohkoa hakamaiseentapaan laiduntamalla. Ympäröivässä maisemassaon sekä avointa peltoa että metsää, mutta ei puoliavoimiahakamaita. Maanpintaa ei muokata eikälannoiteta, vaan hoidetaan laiduntamalla niin, ettämatalammat niittylajit saavat elinpaikkoja. Sitä kauttaluodaan elin- ja suojapaikkoja myös linnustolle janiittykasveja suosiville hyönteisille. Alue liittyy Leskelänmaaseutumatkailualueen pyöräreitteihin. Seuraavanaon suunnitelmissa Lamujokivarren umpeutuneidenrantaniittyjen hoito lampaita laiduntamalla. Tämäei ole vierailutila.Mikäli haluat tutustua Seppälän tai Kalliokoskentilaan lähemmin, se täytyy sopia erikseen. Omistajanyhteystietoja voi tiedustella kunnasta. Lisätietojamyös http://www.opaste.net/siikajokilaakso. Luettelotoiminnon avulla voit hakea kohteitaVähä-Lamujärvi, Seppälän tila, Kalliokosken tila jaLaakkolan aluetta koskevat kohteet.3938Taimi Mahosenaho (kaikki)45Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

TutustuSiikajokilaaksonperinnemaisemiinSiikajokilaakson alueella on hyvät mahdollisuudetretkeillä ja tutustua alueen maaseutuun, luontoonja kulttuuriin. Autolla, polkupyörällä tai patikoimalla– mitä hitaammin kuljet sen enemmän näet.Tässä oppaassa on kohde-esittelyjen yhteydessämainittuna, mikäli perinnemaisemakohteeseenvoi käydä tarkemmin tutustumassa maastossa.Maanomistajalle sopiva ajankohta täytyy kuitenkinselvittää. Yhteystiedot saat kunnasta. Karttoja,ajo-ohjeita ja tietoja näistä sekä muista mielenkiintoisistaretkikohteista voit löytää internetistä http://www.opaste.net/siikajokilaakso.Siikajokilaaksossa voit myös majoittua mukavastija edullisesti esimerkiksi seuraavissa maatilamajoituskohteissa:Pökkylän Punaselta Tuvalta löytyy maalaisromantiikkaa, järjestettyjä hevostyötalkoitaja perinnemaisemia. Kesäkahvilan ja myymälän hoidetun pihapuutarhanyhteydessä voit tutustua myös kotieläimiin.Taimi MahosenahoBed and breakfast RosenbergSipolantie 25, 92500 Rantsila, 08-253705Maaseutumajatalo Oregon`sPulkkilantie 635, 92700 Kestilä0400-904116, 08-8125000Matkailutila WilppolaWilppolantie 2, 92500 Rantsila08-253988Pökkylän karjaa laitumella.Taimi MahosenahoPökkylän Punanen TupaHautakankaantie 29 92450 LUOHUA08-272993Törmälän MatkailumaatilaToppilantie 20 A, 92320 Siikajoki050-5992058, 08-241311.Wareksen maatilamajoitusPasontie 82, 92500 Rantsila08-250212Törmälän tilalla voit majoittua joko yksin, perheen tai ryhmän kanssa. Jokirantaniittyäon laidunnettu hevosilla. Siikajoelta lähimaastosta löydät myös maankuulut merenrantaniityt ja lintuparatiisit. Kysy myös polkupyörävuokrausta.Kaija Wennström46Ohenojan tilaKiveläntie 89, 92620 Piippola08-8120679, 0400-197523Tilausliikennettä ryhmille:Karhun Liikenne OyPaavolantie 1192430 Paavola08-276 133Kaija WennströmSiikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Jokamiehellä on myös velvollisuuksiaMuistathan aina liikkuessasi, että maaseudullakinkotien pihapiirit ympäristöineen ovat yksityistäaluetta. Jokamiehen oikeuksissa kielletään retkeilijäärikkomasta kotirauhaa. Jos kuitenkin liikutihmisten lähettyvillä, käy esittäytymässä millä asiallaliikut. Jokamiehen oikeuksien mukaan Suomessa onlupa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossamuualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisillapelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat kulkemisestavahingoittua. Myös mökkiläisten rauhaa täytyykunnioittaa. Muistathan, että moottoriajoneuvollaei saa ajaa maastossa ilman maanomistajan lupaa.Monet pikkutiet saattavat myös olla yksityisten ylläpitämiä,joihin pätevät jokamiehen velvollisuudet.Jos pysäköit autosi pikkutien päähän, se ei saa estäämuuta liikennettä. Esimerkiksi pellolla työskentelevientraktoreiden täytyy päästä kulkemaan.Eläimiä laitumella – mitähuomioitavaJos laitumella on parhaillaan karjaa, on viisaintavälttää menemistä eläinten luo. Nykyisen eläintautivaarantakia eläimiä ei saa mennä koskettelemaaneikä ruokkimaan. Laajoilla kymmenien hehtaarienluonnonlaitumilla, esimerkiksi merenrantaniityilläsaattaa vastaasi tulla satapäinen lihakarjalaumasonneineen. Vieraan liikkujan kannattaa itsensäkinvuoksi pysytellä mieluummin niin etäällä laumasta,että pääsee tarvittaessa poistumaan turvallisesti.Wilppolan tilalla on tarjolla kaunista kulttuuriympäristöä ja majoitusta retkeilijälle.Sieltä pääset helposti myös Kurunnevan patikkapoluille.Kaisu-Leena JantunenOhenojan tilaltavoit vuokrata vaikkakoko porukalle30-luvun tuvan japaikanpäältä voitostaa tilan tuotteita.Linturetkelle voitsuunnistaa vaikkaKortteiselle tai Kivijärvelle,jossa voittutustua suoniittymaisemaan.Maarit ÖverstiWareksen tilan huolella entisöity miljöö on palkittu Pohjois-PohjanmaanYmpäristökeskuksen ja kulttuuriympäristö toimikunnan toimesta. Ketomaisenahoidettu pihapiiri ja ympärillä lainehtivat viljapellot ovat oiva ympäristöperinteiselle maatilamajoittumiselle.Taimi MahosenahoBed and breakfast Rosenbergiltälöytyy myösaittamajoitusta ja kodikastatunnelmaa. Tämänpaikan löydät helpostinelostien varrelta. Rantsilan,Kestilän, Pulkkilanja Piippolan kohteet ovatkaikki lähiseudulla.Pohjois-Pohjanmaan liittoMaaseutumajatalo Ore gon`starjoaa tasokasta majoitustaryhmille, vaik kapa linja-autoretkeläisille.Lähellä ovat niinKestilän kuin Pyhännänkinkohteet.Oregon`sn retkeilykatossijaitsee hakamaiseksi harvennetussakoivikossa.Taimi MahosenahoTaimi Mahosenaho47Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Kokoa talkootTalkooperinne on ollut tunnetusti vahvaa Siikajokilaaksonalueella. Viime vuosien aikanakinkyläläiset ja yhdistykset ovat järjestäneettalkoita oman alueensa kunnostamiseksi mukavanyhdessäolon merkeissä. Talkootunnit voivat soveltuamyös jonkin kyläprojektin omavastuuosuudeksi,jolloin työstä saadaan kylälle kaksinkertainen hyöty.Tämän kirjasen kohdetiedoista voi siis olla hyötyämyös projektien suunnittelijoille. Mukavaa olisisaada muualtakin vierailijoita talkootapahtumiin.Tämän oppaan yhtenä tavoitteena onkin kannustaaeri tahoja yhteistyöhön ja innostaa talkootapahtumienkäynnistämiseen. Olisi oivallinen tilanne, josvaikkapa luonnonsuojeluyhdistys kiinnostuisi tekemäänyhteistyötä paikallisten yhdistyksien kanssa.Näin käytännön järjestelyistä, kuten välineistä,luvista ja sopimisista voisi vastata kyläyhdistys.Luontoihmisillä olisi varmasti kerrottavaa kyläläisillevaikkapa alueen lajistosta talkootouhun ohessa. Onihailtavaa siirtää perinnetaitoa vaikkapa riukuaidanteosta vanhemmalta sukupolvelta nuoremmalle. Yhdessämaanomistajan kanssa täytyy tietenkin ensinsuunnitella, miten hoitotyö tehdään ja miten aluettahoidetaan jatkossa. Laiduneläinten omistajakinlöydettäisiin ehkä yhteistyöhön mukaan, kun aidattalkoiltaisiin porukalla pystyyn.48Kuvasarja kertoo Pulkkilan museolla rakennusprojektin järjestämistä talkoista. Paikallisella tavalla tehty riukuaita sopii mainiosti vaikkapa lampailla laidunnettavalleniitylle. Aidan sidokset tehtiin tuoreista ja halkaistuista kuusen vitsaksista.Taimi Mahosenaho (kaikki)Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Pulkkilassa kuusitolpat kuorittiin ja maanalainen osa hiillettiin nuotiolla lahon kestäväksi.Samalla porisi punamultapata. Oppaana Ilpo Väisänen.Kortteisella ja VähäLamulla on järjestetty pajukon raivaustalkoita. Pajukko olisi parastaraivata lehdelliseen aikaan ja lyhyeen kantoon vesomisen vähentämiseksi. Yksittäisiäpyöreämuotoisia pajuja on syytä myös jättää, jotta lopputulos olisi luonnollinen.Taimi MahosenahoMaarit ÖverstiMaarit ÖverstiSiikajokilaakson yhdistyksiäSiikajokiSiikajoen maa- ja kotitalousseuraKarinkannan kyläyhdistysKarinkannan kyläseuraMerikylän kyläyhdistysLions Club SiikajokiRuukkiRevonlahden Ylipään maa- ja kotitalousnaisetRevonlahden Ylipään maamiesseuraRevonlahden maamiesseuraRevonlahden kylätoimikuntaPaavolan maamiesseuran naisosastoPaavolan maamiesseuraPaavolan kyläyhdistysLuohuan kylätoimikuntaLuohuan maaseutuyhdistysTuomiojan kylätoimikuntaRelletin kylätoimikuntaSaarikosken kylätoimikuntaTuomiojan kylätoimikuntaLions Club RuukkiRuukin luonnonsuojeluyhdistysRantsilaRantsilan maamiesseuran naisjaostoMankilan maa- ja kotitalousnaisetMankilan maamiesseuraMankilan kyläyhdistysSipolankylän maa- ja kotitalousnaisetSipolan kyläyhdistysAlikylän maamiesseuran naisjaostoPelkolan maamiesseuraSavalojan kyläyhdistysLions Club Rantsila/TemmesPulkkilaPulkkilan kirkonkylän maa- ja kotitalousseuraJunnonojan maamiesseuran naisjaostoLaakkola-Junnonoja kyläyhdistys ryVornan kylätoimikuntaVornan maamiesseuraLions Club Pulkkila-PiippolaKestiläVäyrylän maamiesseuran naisosastoPihkalanrannan maamiesseuraPitkäkankaan maamiesseuraLeiviskänrannan maamiesseuraHyvölänrannan maamiesseuraHyvölänrannan kyläyhdistys ryHyvölänrannan Nuorisoseura ryLions Club KestiläPiippolaPiippolan maa- ja kotitalousseuraPiippolan nuorisoseuraPiippolan kotiseutuyhdistysLamun maamiesseuraLamun kylätoimikuntaLeskelän kyläyhdistys ryLeskelän nuorisoseuraLions Club Pulkkila-PiippolaPyhäntäTavastkengän Maa- ja kotitalousseuraLamujoen maamiesseuraMaaralan kyläyhdistys ryAhokylän kylätoimikuntaLamujoen-Ojakylän kyläyhdistys ryLions Club Pyhäntä49Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

LÄHTEETHanski, I. 2003, Helsingin yliopiston professorin Ilkka Hanskin puheenvuoro YLE Tutkittu juttu; Kuudesmassasukupuutto, 4.10.2003Matka Kylämaisemaan -projektin internetsivut http://www.opaste.net/siikajokilaakso.MMM. 2003. Maatalouden ympäristötuen erityistuet v. 2000-2006. Maisemanhoito, luonnon monimuotoisuus,perinnebiotoopit.MMM & Maa- ja kotitalousnaistenkeskus. 2002. Eläimet luonnon- ja maiseman hoitajina.MMM & Maa- ja kotitalousnaistenkeskus. 2002. Perinnemaisemat – maaseudun rikkaus.MMM & Maa- ja kotitalousnaistenkeskus. 2002. Viljelyalueiden luonto.Vainio, M., Kekäläinen, H., 1997. Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.Perinnebiotooppien hoito Suomessa. 2000. Ympäristöministeriö. Perinnemaisemien hoitotyöryhmänmietintö. Suomen ympäristö julkaisu nro 443.Pykälä, J., 2001. Perinteinen karjatalous luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Suomen ympäristökeskus.Suomen ympäristöjulkaisu nro 495.Hiltunen, M., Forss, A., Vilkuna, J., 1996. Siikajokilaakson historia, Osa I . Siikajokilaakson esihistorianvuosituhannet, S. keskiajalta vuoteen 1860 ja S. vanhasta kansankulttuurista.Vainio, M., Kekäläinen H., Alanen A., ja Pykälä, J., 2001. Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektinvaltakunnallinen loppuraportti. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristöjulkaisu nro 527.Vilmusenaho, R., 1984. Siikajokilaakson historia, osa II 1860-1960Ympäristöhallinnon internetsivut. 2000. Kansainvälinen kestävä kehitys, ympäristöpolitiikan tavoitteethttp://www.vyh.fi/poltavo/keke/kekeunced.htmYmpäristökeskus. 2000. Siikajokea koskevat internetsivut.http://www.vyh.fi/luosuo/projekti/lifeppo/suojvesi/siikaves.htm.50Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

LisätietojaPohjois-Pohjanmaan Te-keskuksen maaseutuosastoViestikatu 1, PL 86, 90101 OuluPuh. 08-536 8000, 08-5368134www.te-keskus.fiMaa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fiPohjois-Pohjanmaan YmpäristökeskusIsokatu 9, PL 124, 90101 OuluPuh. 08-3158 300http://www.ymparisto.fi/ppo/ppo.htmYmpäristöministeriö, www.ymparisto.fiKuntien maaseutuelinkeinoviranomaisetPro Agria Maaseutukeskusten liitto /Maa- ja kotitalousnaisten keskushttp://www.maajakotitalousnaiset.fi/Pro Agria Oulun MaaseutukeskusMaa- ja kotitalousnaisten piirikeskusKauppurienkatu 23, PL 106, 90101 OuluPuh. 08-3168611, 08-3168610http://www.maaseutukeskus-oulu.fi/http://www.opaste.net/siikajokilaaksoKysy neuvojamme perinnemaisemien ja maatilan luonnonhoidosta Oulun Maa- ja kotitalousnaistenmaisemanhoidonneuvojatOulun Maaseutukeskus51Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Pohjois-PohjanmaanTe-keskuksenmaaseutuosastoViestikatu 1, PL 86,90101 OuluPuh. (08) 536 8000,(08) 536 8134www.te-keskus.fiMaarit ÖverstiPro AgriaOulun MaaseutukeskusMaa- ja kotitalousnaistenpiirikeskusKauppurienkatu 23,PL 106, 90101 OuluPuh. (08) 3168611,(08) 3168610ISBN 951-8948-15-1Siikajokilaakson perinnemaisemia – niittyjen ja hakamaiden lumoa

Siikajokilaakson perinnemaisemia - ProAgria Oulu

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?