Jeppe Juhani Urponpoika Lahtinen suostuu harvoin haastateluihin, mutta tekee sen, kun siihen on riittävän hyvä syy. Ja nyt on: hänen omistamansa arvokkaan taidekokoelman helmiä esitellään kesänäyttelyssä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa Kangasalla. Esillä on liki 100 työtä noin 800 teosta käsittävästä kokoelmasta.
Jeppe Lahtiselle teokset ovat tuttuakin tutumpia. Monet niistä on hankittu perheeseen jo hänen ollessaan lapsi. Näyttely tuo teoksiin kuitenkin uuden näkökulman.
– Työt ovat olleet kovin isoja Villa Urpossa, mutta täällä ne ovat pienentyneet. Taikka sitten niitä on pidetty sateessa, Lahtinen nauraa.
– Moni työ pääsee paljon paremmin esille täällä, kun on tilaa ja valkoiset seinät.
Lehtikustantajana tunnettu Urpo Lahtinen oli taiteen kerääjänä impulsiivinen eikä käyttänyt apuna asiantuntijoita. Hän osti, mikä hyvältä tuntui. Jeppe Lahtinen on perinyt rakkauden ja kiinnostuksen taiteeseen ja ostaa vain töitä, joista aidosti pitää.
– Se on onni ja ilo, jos ne osoittautuvat vielä hyviksi sijoituksiksi.
Jeppe sanoo kuitenkin olevansa isäänsä varovaisempi.
– Olen enemmän äitini linjalla. Hän osti harkitummin ja vähän naisellisella silmällä. Ne ovat ehkä parempiakin kuin isäni ostamat, jotka valittiin nopeasti ja fiiliksen mukaan. Mutta he täydensivät toinen toistaan.
Kokoelma karttunut 1950-luvulta asti
Lahtisten kokoelman synty juontaa vuoteen 1952, jolloin lehtimies Urpo Lahtinen sai eräällä juttukeikalla lahjoituksena tamperelaisen Taisto Toivosen väripuupiirroksen.
Varoja taiteen ostamiseen alkoi karttua, kun Urpo ja Hymy Lahtinen vuonna 1957 perustivat Suomen ensimmäisen mainostuloilla elävän ilmaisjakelulehden, Tamperelaisen. Parin vuoden päästä yritystoiminta, Lehtimiehet Oy, kasvoi sensaatiolehti Hymyllä. Lahtisten taidekokoelma karttui yritystoiminnan rinnalla ja taidetta hankittiin säännöllisesti.
– Töitä katseltiin ja ihasteltiin yhdessä, ja niistä keskusteltiin. Taideostoksilla oli usein mukana koko perhe – myös sitten, kun äiti ja isä eivät enää olleet yhdessä, Jeppe Lahtinen muistelee.
Lahtiset erosivat virallisesti 1990-luvun alussa.
– Mutta jos isäni esimerkiksi osti jonkin teossarjan, kyllä niistä yksi tuli äidilleni. Nyt monet niistä ovat päässeet uudestaan yhteen.
Jeppe Lahtinen haluaa korostaa äitinsä Hymyn osuutta taidekokoelman hankinnassa, ja myös bisneksen pyörittämisessä.
– Kyllä kaikki tiesivät, että isäni ei ymmärtänyt rahasta tuon taivaallista ja menivät puhumaan äidille.
Jeppe itse sai tehdä ensimmäisen taidevalinnan ollessaan noin 7-vuotias. Hän osti Timo Ruokolaiselta kaksi veistosta, joista toinen on esillä näyttelyssä.
– Siinä viehätti pärinä ja pauke. Se miellyttää edelleen, siinä on ideaa ja vähän huumoriakin.
Hymy esillä ensi kertaa
Kesänäyttelyn teoskokonaisuuden on valinnut taiteilija Matti Kulmala. Hän on poiminut näyttelyyn mm. espanjalaisten 1900-luvun mestareiden töitä. Esillä on Pablo Picasson, Antoni Tàpiesin, Salvador Dalín ja Antonio Sauran töitä. Myös suomalaisen taiteen kärkinimet, kuten Alpo Jaakola, Unto Koistinen, Erik Enroth ja Kimmo Kaivanto ovat esillä.
– Onneksi oli Matti, joka tuntee minut ja tunsi vanhempani. Hänen valintansa ovat hyvin Lahtisten näköisiä!
Jeppe Lahtinen arvioi, että näyttelyn töistä 40 % on Urpon, 30 % Hymyn ja 30 % hänen itsensä ostamia. Omista hankinnoistaan tärkeimmiksi ja omimmikseen hän nostaa Marjatta Tapiolan työt, joita näyttelyyn on poimittu useampiakin. Yksi niistä on Tapiolan maalaama Hymy Lahtisen muotokuva, joka on esillä ensimmäistä kertaa julkisesti.
Viime vuonna edesmennyt Hymy oli Jeppe Lahtiselle tärkeä ihminen. Äiti ja poika hitsautuivat tiiviiksi pariksi, kun Urpo Lahtisen omaisuudesta kiisteltiin vuosia eri oikeusasteissa Lahtisen viimeisen vaimon Maija-Liisa Lahtisen kanssa. Lahtinen sanoo, että hän itse selvisi taistelusta ilman suurempia vammoja.
– Onneksi olin sen verran nuori ja sitten tulivat lapset. Äidille se otti koville, Lahtinen sanoo.
– Olen nyt käynyt äitini jäämistöä läpi ja on ollut järkyttävää nähdä, kuinka paljon aineistoa oikeudenkäyntiin liittyen oli.
Seuraavat polvet jatkavat keräilyä
Jeppe Lahtinen on jatkanut vanhempiensa jalanjäljissä yritysrintamalla. Lehtibisnes on tosin vaihtunut kiinteistöihin ja muuhun sijoitustoimintaan. Myös seuraava sukupolvi, Jepentyttäret Klaara ja Kukka, ovat mukana Lahtiset Yhtymässä.
Kukka Lahtinen on tullut Kangasalle näyttelyn esittelytilaisuuteen. Hän aikoo jatkaa taidekokoelman kartuttamista.
– Muutaman työn olen jo isän kanssa käynyt ostamassa, Kukka sanoo.
Kysymyksen kokoelman arvosta Jeppe Lahtinen lyö leikiksi.
– No voi, voi – sehän on mittaamattoman arvokas! Ja arvohan on aina katsojan silmissä. Suurin arvo on mielihyvä, jonka niiden katsominen tuottaa.
– En ole koskaan myynyt yhtään työtä, näitä on vaan pikku hiljaa tullut lisää.
Viime aikoina uusia ostoja on tehty enää harvakseltaan. Arvokkaasta kokoelmasta huolehtiminen velvoittaa.
– Teoksia on jo nyt niin paljon, että niiden pitämisestä kunnossa on tullut yllättävänkin kovaa työtä.
– Lisäksi rakas vaimoni on laittanut minulle ostokiellon, mutta kyllä minä sen aina jollain pystyn kiertämään. Tytöt ostavat taulun, jos minä en saa ostaa, Lahtinen nauraa.
_Näyttely "Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä" on esillä Kangasalla Kimmo Pyykkö -taidemuseossa lauantaista 16. kesäkuuta sunnuntaihin 09. syyskuuta. _