Yli 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion mailla on onnistunut saamaan myös metsäammattilaiset keskustelemaan suomalaisesta metsänhoidosta. Vaikka ympäristöjärjestöjen liikkeelle laittama aloite ei johtaisikaan lakimuutokseen, jo sen aikaansaamaa keskustelua pidetään myönteisenä asiana.
– Olen kuullut lukuisia tarinoita ihmisiltä, jotka ovat olleet järkyttyneitä, kun oman mökin tai retkeilypaikan metsä on avohakattu. Se on asia, joka ihmisiä Suomen metsätaloudessa vaivaa ja johon halutaan muutosta, huomauttaa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.
– Sen näki jo ensimmäisenä päivänä, kun me laitoimme tämän aloitteen liikkeelle. Ihmiset suorastaan juoksivat allekirjoittamaan tätä aloitetta. Meille tuli hyvin paljon palautetta, että tätä on toivottu.
Ilmasto, luontoarvot ja virkistyskäyttö
Aloitteen tekemiseen Sini Harkki esittää montakin syytä. Ne liittyvät ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa metsästä hakataan vain osa puista ja metsä säilyy metsänä hakkuun jälkeenkin.
– Tuoreimman tiedon mukaan jatkuvapeitteinen kasvatus on kannattavaa ja mahdollista oikeastaan missä tahansa. Nimenomaan se sopii valtion metsiin, joista iso osa on Pohjois-Suomessa.
Harkki muistuttaa, että valtion metsissä retkeily ja virkistyskäyttö ovat isossa roolissa. Jatkuvapeitteinen metsä on myös parempi uhanalaiselle metsälajistolle, joka kaipaa varttuneita ja vanhoja metsiä. Lisäksi vesistö- ja ilmastovaikutukset ovat avohakkuissa isompia, korostaa Sini Harkki.
Avohakkuu tyypillinen uudistusmenetelmä
Yksi Metsähallituksen viime vuonna avohakkaamista metsäaloista sijaitsee Orivedellä Soimasuon lähellä. Avohakkuu on tyypillinen metsän uudistusmenetelmä, sanoo Metsähallituksen suunnittelupääällikkö Niklas Björkqvist.
– Tämä on meidän normaalia monikäyttömetsää. Tähän on tehty avohakkuu, johon on jätetty säästöpuita kymmenen kappaletta hehtaaria kohden.
Pääosa puista oli tukkipuita. Hakkuiden jälkeen maaperä on muokattu laikkumätästyksellä. Ensi vuonna avohakkuualalle istutetaan kuusentaimia.
– Menetelmä on hyvin varma, taimikko lähtee hyvin kasvamaan.
Niklas Björkqvist myöntää, että jälki avohakkuualueella ei ole missään nimessä kaunista. Hän kuitenkin huomauttaa, että jo viisivuotiaassa taimikossa avohakkuun jäljet ovat jo pitkälti hävinneet.
Metsien käsittelypaletissa 15 sivellintä
Metsähallituksella on käytössä 15 erilaista hakkuutapaa poimintahakkuista avohakkuuseen. Kaikissa hakkuutavoissa jätetään myös säästöpuita ja kuolleet puut metsään. Metsähallituksen Björkqvist toteaa, että ilmastonmuutosta ajatellen Suomen metsät on pidettävä hyvässä kasvussa.
– Hakkuut tehdään kohteen luonteen mukaan. Jos metsä on virkistys- tai retkeilyaluetta, siellä käytetään pehmeämpiä hakkuutapoja. Siellä, missä metsätalous saa isomman sijan, käytetään jaksollista metsänkasvatusta, johon kuuluu yhtenä osana metsän uudistaminen.
Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmassa on lisätty eri-ikäisten metsien käsittelytapoja. Eri menetelmät täydentävät toisiaan, vakuuttaa Björkqvist.
"Avohakkuiden kannattavuus arvioitu virheellisesti"
Helsingin yliopiston metsätieteiden professori Olli Tahvonen katsoo, että aiemmin tehdyt tutkimukset ovat virheellisesti saaneet avohakkuut näyttämään kannattavammalta vaihtoehdolta.
– Nyt on hieman yllättävää, että jatkuvapeitteinen metsienhoito pystyy taloudellisesti kilpailemaan avohakkuumallin kanssa. Tämä perustuu siihen, että avohakkuuttomassa metsänhoidossa ei tule investointeja päätehakkuun jälkeen. Nämä investoinnit pitäisi saada takaisin korkoineen tulevissa päätehakkuissa joskus 60 vuoden päästä.
Jatkuvapeitteisessä hoidossa luotetaan siihen, että uusia puita tulee itsestään ja ilmaiseksi. Siinä myös hyödynnetään puita tarkemmin juuri senkokoisina, jolloin ne kannattaa kaataa.
Laiva kääntyy hitaasti
Professori Olli Tahvonen myöntää, että Suomessa laiva on hitaasti kääntymässä. Suomessa on 70 vuotta oltu sitä mieltä, että pohjoismaisissa metsäolosuhteissa avohakkuu on ainoa taloudellisesti käypä ratkaisu.
– Tutkimuksissa on tulkittu vain kuutiotuotosta per vuosi per hehtaari ja se on väärä kriteeri metsätalouden kannattavuudelle. Huomioon pitää ottaa hinnat, kustannukset ja korkokanta. Uudet tutkimukset perustuvat tähän mielekkäämpään taloudelliseen ajatteluun.
– Avohakkuissa tehdään paljon pienten alapuiden harvennusta, jolloin puiden korjuu on kallista per kuutio ja kantohinta on varsin alhainen. Vastoin pitkään vallinneita käsityksiä metsien hoito ilman avohakkuita näyttää kilpailukykyiseltä, erityisesti jos meillä on heikko tai keskinkertainen kasvupaikka.
Arvovalintoja ja riskien arviointia
Avohakkuut kieltävää aloitetta Tahvonen pitää luontojärjestöjen ympäristöpoliittisena aloitteena, jonka takana tutkijan on vaikea olla suoraan mukana.
– Kyse on arvovalinnoista. Jos me painotamme riittävästi ympäristöarvoja, silloin avohakkuuton metsätalous saa lisää painoarvoa. Kun meillä on käsillä myös ilmastonmuutos, silloin on kysyttävä myös, tuovatko avohakkuut metsillemme lisää riskejä.
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että metsien hoito usean puulajin sekametsänä on hyvä tapa varautua ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin. Näin on erityisesti, jos tätä verrataan yhden puulajin tasaikäisiin metsiin, Tahvonen sanoo.
– Nämä seikat tukevat tätä ympäristöjärjestäjen aloitetta. On aika luonnollista ajatella, että valtio ottaisi tässä pioneerin aseman ja valtion metsissä lähdettäisiin hakemaan kokemusta, miten näitä asioita voidaan kehittää.
"Kaikki on tehty päinvastoin"
Hattulan Pekolassa viimevuotisessa hakkuussa isot puut on hakattu ja pienemmät puut on jätetty kasvamaan odottamaan seuraavaa puunkorjuuta 15–25 vuoden kuluttua, esittelee Innofor Oy:n toimitusjohtaja Erno Lehto.
– Kaikki on tehty päinvastoin kuin avohakkuussa ja sillä saavutetaan merkittäviä etuja. Tässä metsässä on tehty äärimmäisen hyvä tukkivoittoinen harvennus. Metsän uudistamiskulut ovat avohakkuuta pienemmät. Samalla täällä on lehtipuusekoitusta ja lahopuut on säästetty, joten monimuotoisuus säilyy.
Lehto myöntää, että jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa kyse on pitkälti asenteesta. Siihen tarvitaan maanomistajan päätös ja se, että koneenkuljettaja noudattaa ohjeita.
Keskustelu on jo nytkähtänyt
Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki pitää tärkeänä, että aloitteella eduskuntaan saadaan laadukas keskustelu metsienhoidosta. Harkki on vakuuttunut, että voimakkaan kansalaispaineen lisäksi ilmasto, biodiversiteetti ja maisema ovat hyviä syitä saada aikaan muutoksia metsien käsittelyyn.
– Liikkeellä on laajalle levinneitä käsityksiä siitä, että avohakkuumalli olisi aina kannattavampi tai että jatkuvapeitteinen kasvatus huonontaisi puun tuottoa merkittävästi.
– On tietysti mahdollista, että eduskunta ei tätä aloitetta hyväksy. Siinäkin tapauksessa minä uskon, että tämä keskustelu on jo nytkähtänyt eteenpäin ja avohakkuuton metsätalous tulee lisääntymään tulevaisuudessa.