Auto- ja kuljetusalan järjestöt esittävät mittavia toimia liikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Torstaina julkaistu selvitys on tieliikennealan näkemys siitä, miten Suomi saavuttaa tiukat päästövähennystavoitteet.
Suomen on määrä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasolta. Tavoite juontuu EU:ssa yhteisesti sovituista ilmastotavoitteista.
Päästöt on jo saatu loivaan laskuun esimerkiksi lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä. Nyt päästökäppyrä pitäisi kuitenkin saada selvästi aiempaa jyrkempään alamäkeen.
Järjestöt ehdottavat esimerkiksi nuorennusleikkausta Suomen autokantaan vanhojen autojen romutuspalkkioilla, sähköautojen hankintatuilla sekä autoilun verotuksen uudistamisella.
Selvityksen mukaan uuden auton ostamisen yhteydessä maksettava autovero tulisi poistaa viiden vuoden kuluessa. Tämä on autokauppiaiden pitkäaikainen toive.
Vastaavasti auton käytöstä maksettavaa vuotuista ajoneuvoveroa kiristettäisiin portaittain hiilidioksidipäästöjen perusteella.
Autoalan mukaan autojen kierron nopeutuminen vaikuttaisi lähivuosina merkittävästi päästöihin, sillä kiristyvien EU-säädösten vuoksi autotehtaat tuovat markkinoille yhä vähäpäästöisempiä autoja.
– Kehitys on ilman verouudistuksia hidasta, sillä autokannan kiertoaika on nykyisin yli 20 vuotta, perustelevat järjestöt tiedotteessaan.
Kilometriverolle vihreää valoa
Järjestöt esittävät myös kilometriveron käyttöönottoa 2030-luvulle tultaessa.
Selvityksen mukaan kilometrivero auttaisi päästövähennysten ohella myös paikkaamaan liikenteen veropotin hupenemista ihmisten siirtyessä sähköautojen ja biopolttoaineiden käyttöön.
Kilometriveron taso voisi vaihdella ajan ja paikan mukaan, järjestöt ehdottavat. Esimerkiksi kasvukeskuksissa huristelu voisi olla kallimpaa kilometriä kohden kuin syrjäkylillä köröttely.
Auto- ja kuljetusalan järjestöt pitävät kilometriveroa parempana ratkaisuna kuin alueellisia ruuhkamaksuja. Järjestöjen mukaan ruuhkamaksujen vaikutus kokonaispäästöihin on suht vähäinen.
Selvitys esittää, että kilometriveron käyttöönotto pitäisi tehdä niin, ettei liikenteen kokonaisverotus kiristyisi. Kilometriveron vastineeksi esimerkiksi ajoneuvovero voitaisiin asteittain poistaa ja polttoaineveroa laskea.
Tiet ja latausinfra kuntoon
Järjestöt esittävät selvityksessä myös investointeja tieverkkoon. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi nykyistä pidemmät rekat, mikä tehostaisi logistiikkaa.
Tieverkon hyvä kunto vähentäisi myös vierintävastusta, mikä laskisi puolestaan rekkojen polttoaineen kulutusta.
Järjestöt uudistaisivat myös ammattiliikenteen kalustoa esimerkiksi sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuella.
Lisäksi selvitys ehdottaa autokannan sähköistymisen edistämiseksi latausinfratukea, joka suunnattaisiin taloyhtiöiden lisäksi työpaikkojen ja kotitalouksien latauspaikkojen rakentamiseen.
Järjestöjen mukaan myös joukkoliikenteen suosio pitää saada nousuun suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Tämä vaatisi lisärahaa esimerkiksi ratahankkeisiin ja toisaalta panostuksia lippujen hintojen alentamiseen.
Järjestöt näkevät isoja mahdollisuuksia myös vähäpäästöisen sähkön avulla valmistettavissa synteettisissä polttoaineissa. Niiden merkitys on selvityksen mukaan ratkaisevan tärkeä, jos liikenteen päästöt halutaan painaa nollaan vuoden 2045 tienoilla.
Selvitys ehdottaakin synteettisille polttoaineille ensi vuosikymmenellä jakeluvelvoitetta, mikä takaisi niiden kysynnän markkinoilla.
Selvityksen laatimiseen osallistuivat Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL sekä Suomen Taksiliitto.
Lue myös: