Ankarasta asukaskadosta kärsineen Kouvolan muuttotappio näyttää loiventuneen.
Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotilastojen mukaan Kouvolasta on tänä vuonna muuttanut pois vähemmän ihmisiä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Tänä vuonna kaupungin väkiluku on vähentynyt muuttoliikkeen vuoksi ainoastaan yhdellä asukkaalla.
Luvut kuitenkin täsmentyvät vielä. Suurin osa muuttotappiosta näkyy tilastoissa vasta vuoden lopussa.
Viime vuosina Kouvolan muuttotappio on ollut noin 500 asukkaan luokkaa vuodessa. Pari vuotta sitten Kouvolan väestötappio oli maan synkimpien joukossa.
Eroon muuttotappiosta
Kuntatalouden johtaja Ilari Soosalu Kuntaliitosta sanoo, että tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, onko alkuvuodesta saakka jylläänneellä koronaviruksella ollut vaikutusta lukuihin.
– Kuinka kaupungistumisen megatrendi on saanut kolausta epidemiasta, vai onko saanut? Epidemian vaikutuksista on vielä paljon asioita sumussa. Miten epidemia etenee, ja miten vaikutukset näkyvät kuntataloudessa lähivuosina? Soosalu sanoo.
Kouvolan hyvinvointijohtaja Arja Kumpu on tuoreista luvuista mielissään, sillä Kouvola on pyrkinyt kääntämään muuttotappiota.
– Vasta syksy ja loppuvuoden luvut kertovat totuuden, mutta tuoreet luvut ovat myönteinen signaali. Ne kertovat siitä, että olemme päässeet tavoitteeseemme väestömuutoksen kääntämisessä positiiviseen suuntaan.
Tällä hetkellä Kouvola on väkiluvultaan Suomen 11:nneksi suurin kaupunki. Kaupungin verkkosivujen mukaan viime vuoden lopussa Kouvolassa oli 82 113 asukasta. Edellä on Pori parin tuhannen asukkaan etumatkallaan. Kouvolan tavoitteena on kiriä ero kiinni ja kohota listan kymmenenneksi.
– Kymmenen suurimman kaupungin joukkoon kuuluminen olisi tietysti ihan julkisuuskuvankin kannalta tärkeä asia. Mukanaolo tuo myös vaikutusmahdollisuuksia kansallisella tasolla.
Muuttoliikkeen lisäksi väkilukuun vaikuttavat syntyvyys ja kuolleisuus. Kouvolassa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy, mikä osaltaan on painanut asukasmäärää alaspäin.
Arja Kumpu pitää kaupungissa toimivaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulua tärkeänä vetovoimatekijänä.
– Sinne haetaan kautta Suomen, ja sitä kautta meille tulee myös nuorta väkeä tänne opiskelemaan. Olisi tärkeää, että osaisimme myydä heille tämän kaupungin niin, että osa heistä jäisi tänne ja perustaisi elämänsä Kouvolaan. Sitä kautta saisimme väestökasvun positiiviseen suuntaan.
Positiivisia mielikuvia
Kouvolaa on ajan saatossa tituleerattu esimerkiksi betonihelvetiksi, ja kyseenalainen lempinimi on istunut tiukassa. Kaupunki käytti aiemmin betonihelvetti-sanaa itsekin markkinoinnissaan. Nyt ilmaus on Arja Kummun mukaan kuitenkin jäänyt pois Kouvolaan liittyvästä keskustelusta.
– Omasta mielestäni Kouvolasta on saatu viimeisten parin vuoden luotua myönteistä julkisuuskuvaa. Sitä on tullut esimerkiksi asuntomessujen, turvallisuusfoorumin ja muiden tapahtumien kautta. Tykkimäki tuo meille tiettyä kävijäkuntaa. Meillä on tarjolla vierailijoille myös Museokortteli ja Verla, ja Kimolan kanava on valmistumassa.
– Olemme panostaneet markkinointiin, kaupungin julkisuuskuvaan ja viestintään sekä pyrkineet ottamaan viestinnän eri kanavat haltuumme. Tapahtumayhteistyöllä, laaja-alaisella osaamisella ja kontakteilla saamme mielikuvia hiljalleen muutettua.
Arja Kumpu pitää merkittävänä myös turistien levittämää positiivista sanaa kaupungista.
– Pienten kanavien kautta tulee tulevaisuudessa se iso puro. Se vaatii sitkeää, määrätietoista ja tavoitteellista työtä meiltä kaupunkina ja yhteistyökumppaneiltamme.
Lue lisää: Kotimaan matkailu kukoistaa Kymenlaaksossa – kävijäennätyksiä rikotaan nyt monessa kohteessa
Kouvola pyrkii myös parantamaan kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin strategiaan on kirjattu tavoitteeksi esimerkiksi panostaminen lapsiin ja nuoriin, opiskelumahdollisuuksiin ja yritysten kasvuun.
– Tavoitteena on, että Kouvola on kaupunkina hyvä paikka elää, opiskella ja asua.
Mitkä seikat vaikuttavat muuttohaluihin? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23 asti.