Tuomittu tuhottavaksi

Puutarhan komein kukka, keltamajavankaali, levisi luonnossa niin tiheäksi matoksi, että sen kitkemiseen on tarvittu monet talkoot.

Kari Junnola on kerännyt yksityiseen arboretumiinsa Lappeenrannassa tuhansia kasvilajeja. Monet niistä ovat todellisia harvinaisuuksia.

Junnolan ylpeys on kosteikoissa viihtyvä komealehtinen keltamajavankaali.

Puutarhan vieraita tämä kasvi on kiinnostanut enemmän kuin mikään muu.

Kari Junnola, Vierulan arboretum

Nyt arboretumin isäntää on kehotettu hävittämään jokainen keltamajavankaalin taimi. Kasvi on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.

Aluksi ajatus puutarhan komistuksen tuhoamisesta tuntui lähinnä huonolta pilalta.

Vähän liian hieno kasvi hävitettäväksi. Vaikka kyllä minä ne perustelut nyt jo jollain lailla ymmärrän.

Kari Junnola, Vierulan arboretum

Talvella Junnolalle soitettiin Suomen luonnonsuojeluliitosta ja kerrottiin, että talkooporukat voisivat tulla auttamaan keltamajavankaalin tuhoamisessa.

Liiton mukaan keltamajavankaali voi tukahduttaa alleen kosteikkoluonnon alkuperäisen kasvilajiston.

Vierulan arboretumissa keltamajavankaali on levinnyt noin hehtaarin kokoiselle alueelle. Taimia on sadoittain.

Junnolan tiluksilla Suomen luonnonsuojeluliitto ja isäntä ovat nyt sopineet kolmivuotisesta projektista, jonka tavoitteena on keltamajavankaalin hävittäminen niin tarkkaan kuin mahdollista.

Juurakoiden kaivaminen maasta kesäkuumalla on raskasta ja hikistä työtä.

Ihmettelen, että naisväkeä tuppautuu tällaisiin talkoisiin niin paljon. Mutta naisissahan on enemmän virtaa kuin miehissä, ja kaivuuvoimaakin jopa.

Kari Junnola

Ensimmäisen keltamajavankaalin taimensa Junnola toi mailleen Mustilan arboretumista. Siitä on aikaa vajaat 30 vuotta.

Ajatuksena oli, että se leviäisi koristamaan kosteikkoja, alueen halki virtaavien purojen reunuksia ja lukuisten pikkulampien rantoja.

Toive toteutui. Mutta kasvilla oli keinonsa matkata vielä paljon kauemmaskin.

Keltamajavankaalin siemenet leviävät tehokkaasti virtaavan veden mukana. Junnola on huomannut kasvin kulkeutuneen hänen istutuksistaan etäämmällä sijaitsevan järven rantaan.

Tälle kesälle suunnitellut kaivuutalkoot on pidetty. Homma jatkuu taas ensi vuonna.

Siihen asti puhdistettuja maa-alueita peittää katekangas.

Ensi keväänä selviää, kuinka vahvana kasvustot vielä yrittävät puskea maasta uutta kukkaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan lajin hävittäminen koko maasta on vielä mahdollista, toisin kuin paljon laajemmin levinneiden komealupiinin ja kurtturuusun.

Tekijät

TekstiAntje Tolpo
KuvatMikko Savolainen ja Kari Junnola
VideotMikko Savolainen

Julkaistu 17.8.2021 10:21