Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Laihia on Pohjanmaan hyvinvointialueen ainoa täysin suomenkielinen kunta – Yle kysyi, huolestuttaako oman kunnan asema aluevaaleissa

Vahvasti ruotsinkielisen Pohjanmaan ainoa poikkeus on Laihia. Asema herättää keskustelua sekä kuntalaisissa että kuntapäättäjissä.

Talvisella tienvarrella Laihian kunnan tienvarsikyltti, jossa oravamaskotti ja Laihian kunnan logo
Laihian kunta on Pohjanmaan maakunnan sekä tulevan hyvinvointialueen kunnista ainoa täysin suomenkielinen kunta Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
Arttu Kuivanen

Laihialla on poikkeuksellinen asema sunnuntaina koittavissa historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Pieni, hieman alle 8 000 asukkaan Laihian kunta on Pohjanmaan maakunnan sekä tulevan hyvinvointialueen kunnista ainoa täysin suomenkielinen kunta.

Laihian virastotalon ennakkoäänestyspaikalla käy tasainen virta äänestäjiä. Jonoja tai ruuhkaa äänestyspaikalle ei kuitenkaan synny.

Äänestämään ovat lähteneet myös laihialaiset Jouko ja Kaija Ranta. Heitä Laihian tilanne aluevaaleissa ei huoleta.

– Kyllä me luotetaan siihen, että pärjätään tässä kisassa. Nämä on kuitenkin kaikkia koskevia asioita nämä hyvinvointiasiat. Kyllä siinä järki pitää voittaa, että tasapuolisesti näitä hoidetaan, Jouko Ranta kertoo.

– Täytyy luottaa, että meillä täällä palvelut säilyisi vaikka ollaankin ainut suomenkielinen kunta, Kaija Ranta jatkaa.

Katso videolta lisää, minkälaisissa tunnelmissa Laihialla ollaan ennen aluevaaleja:

Kysyimme laihialaisilta, huolestuttaako oman kunnan asema aluevaaleissa?

Laihian poikkeuksellinen asema on herättänyt keskustelua päättäjätasolla

Laihian kunnanjohtaja Juha Rikala kuvailee tunnelmia vaalien alla arveluttaviksi. Viime vuoden kuntavaaleissa kolme suurinta puoluetta Laihialla olivat keskusta (32,8%), kokoomus (25,7%) ja perussuomalaiset (23,1%).

– On hyvin selkeää, että alueella tulee valtapuolueena olemaan RKP ja me täällä yksikielisenä, suomenkielisenä, tulemme olemaan siitä päätöksenteosta sivussa.

Asia on Rikalan mukaan herättänyt keskustelua päättäjä- ja viranhaltijatasolla.

– Aika paljon on mietitty sitä, millä tavalla me tähän tilanteeseen pystytään vastaamaan. Se on vaan realismia, ettei yksikielisellä, pienellä suomenkielisellä kunnalla päätöksenteossa kovin suurta valtaa ole, Rikala kertoo.

Aluevaaleissa on ehdolla 22 laihialaisehdokasta.

Kunnanjohtaja Rikala pitää tärkeänä, että tulevasta Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustosta löytyisi oman kunnan edustaja luomaan suhteita ja pitämään omalta osaltaan kunnan puolta.

– Toki se iso kysymys kaikille aluevaltuustoon pääseville on se, miten he tulevat mieltämään sen, että he ovat alueen asialla eivätkä yksittäisen kunnan asialla, Rikala huomauttaa.

Laihian kunnanjohtaja Juha Rikala taustalla Laihian virastotalon seinää.
Laihian kunnanjohtaja Juha Rikala pitää tärkeänä, että tulevasta aluevaltuustosta löytyisi myös laihialainen edustaja. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Palvelut saatavilla omalla kielellä myös tulevaisuudessa

Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän johtaja Marina Kinnusen mukaan laihialaisilla ei ole syytä olla huolissaan palveluista omalla äidinkielellä.

– Tietenkin meillä on velvollisuus hoitaa palvelut kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi, Kinnunen sanoo.

– Se on selvää, että meidän alue on kaksikielinen ja se poikkeaa muista Suomen alueista. Ruotsi on meillä enemmistökieli, mutta jokaisella kansalaisella on oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi, Kinnunen jatkaa.

Myöskään kunnanjohtaja Rikala ei näe syytä siihen, etteikö palveluita jatkossa omalla äidinkielellään saisi. Kieliasia kuitenkin herättää kysymyksiä tulevassa hyvinvointialueessa.

– Meitä arveluttaa se, että millä tavalla saadaan päteviä työntekijöitä tulevaisuudessa, riippuen ja johtuen näistä kielitaito- ja pätevyysvaatimuksista, joita sitten alueella asetetaan, Rikala sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 18.1. kello 23:een saakka.

Suosittelemme