Ovi-ikkunasta näkyy valtava täytetty hauki akvaariomaisessa lasivitriinissä. Haukivuoren entisen kunnantalon aulaan sijoitettu paikkakunnan symboli on ottanut vieraat vastaan joskus kravattiaikoina.
Nyt ovet ovat päiväsaikaan suljettuna. Oveen on kiinnitetty pientä toimipistettä vuokraavan hierojan mainostarra. ja “savuton tila” -kyltti. Ovikello ei toimi.
– Haukivuoritalossa on kolme kaupungin sisäistä ja neljä ulkoista vuokralaista, vastaa Mikkelin kaupungin puolesta palvelujohtaja Linda Asikainen.
Kansalaisopisto järjestää talossa kursseja ja kangaspuilla kudotaan mattoja.
Kesäisin lyhytaikaista etätyöpistettä kaipaava voi saada avaimet viereisestä kirjastosta, jossa on myös Mikkelin kaupungin asiointipiste.
Tänä vuonna kokoustiloja oli kesäkuun alkuun mennessä vuokrattu yhteensä 19 kertaa. Yläkerran entinen valtuustosali on Haukivuoren suurin kokoustila. Se ja pieni kokoushuone ovat yhtä suosittuja.
Paikkakuntalaiset eivät luopuisi
Viisitoista vuotta sitten Haukivuori poistui kuntakartalta osaksi Mikkelin kaupunkia. Viisi vuotta sitten Mikkelin kiinteistötoimi lisäsi entisen kunnantalon poistolistalle.
– Käytännössä se on merkinnyt, ettei kiinteistöä enää kunnolla ylläpidetä, sanoo Eveliina Naumanen, aluejohtokunnan puheenjohtaja.
Haukivuoren asioita kuntatasolla edustavalta aluejohtokunnalta pyydettiin tällä viikolla taas lausuntoa talon tulevaisuudesta.
– Toistimme vanhan kantamme. Haluaisimme, että tehtäisiin perusteellinen kuntokartoitus, jotta tiedettäisiin kiinteistön todellinen tilanne. Toiveissa on myös suojelupäätös ELY-keskukselta, Naumanen kertaa.
Talo toiminnan keskellä
Vuonna 1958 rakennetun Haukivuoritalon paras ominaisuus lienee nykyisin sen sijainti.
Vieressä sijaitsee modernin puurakentamisen taidonnäyte, kanttilautaelementeistä rakennettu monitoimitalo, Hauki-Halli.
Entisen kunnantalon takana on Haukivuoren uusi yhtenäiskoulu. Etupihan ja tien toisella puolella on myös uudisrakennus, Nuppulan päiväkoti.
Mutta keskeinen sijainti saattaa olla myös suurin este Haukivuoritalon säilymiselle.
Mitä tahansa toimintaa ei uuden koulun, päiväkodin ja monarin muodostaman kolmion keskelle voida suunnitella, mikä rajoittaa jo entisestään olematonta osto- tai vuokrakiinnostusta taloa kohtaan.
– Meiltäkin on kysytty haluasimmeko ottaa vetovastuun, mutta eihän millään yhdistyksellä tai paikkakunnan yrityksellä ole resursseja vastata näin isosta kiinteistöstä, sanoo Haukivuorelaiset ry:n puheenjohtaja Tiina Janhunen.
Ideointia on tehty niin asukkaiden omissa ryhmissä kuin myös yhdessä kaupungin edustajien kanssa, mutta mitään viisasten kiveä ei ole löytynyt.
– Toivomme hartaasti, että Mikkelin kaupunki jatkaisi entiseen malliin kiinteistön kulujen kattamista, Janhunen huokaa.
Mikkelin kaupungille purkukohde
Heikon taloudellisen tilanteen kanssa painiva Mikkelin kaupunki etsii vimmatusti käyttötalouden säästökohteita ja turhista rakennuksista haluttaisiin pikaisesti eroon. Ensisijaisesti myymällä tai sitten purkamalla.
Vuositasolla Haukivuoritalon ylläpitokustannukset Mikkelin kaupungille ovat 35 000 euroa. Vuokrista saadaan takaisin yli puolet, noin 20 000 euroa.
– Mitään korjaustoimenpiteitä ei ole tehty vuosiin, joten mahdollisella uudella omistajalla on edessään myös rahanreikiä. Mutta en usko, että ainakaan hinnasta kauppa jäisi kiinni meidän päässä, toteaa Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.
Hyttisen mukaan Haukivuorelta on myös löydettävissä korvaavat tilat Haukivuoritalon nykyiselle toiminnalle. Talon purkaminen maksaisi arviolta 100 000 - 200 000 euroa, riippuen muun muassa rakenteiden sisältämän asbestin määrästä.
Mutta miten käy haukivuorelaisen Olli Kauppisen omasta rannasta vuosituhannen vaihteessa virvelöimälle yli kymmenkiloiselle vitriinihauelle?
–Sitä oltiin jo siirtämässä näytille kirjastoon, mutta tilat ovat ahtaat täälläkin. Näkyville se halutaan, päättää haukivuorelaisten edusnainen Tiina Janhunen.
Jotain siis varmasti säilyy.