Ensi vuoden alusta Mikkeli-nimisessä kaupungissa on noin 54 500 asukasta. Syksyn kunnallisvaaleissa uuteen kaupunginvaltuustoon valitaan 59 valtuutettua, joka on myös nykyisen Mikkelin kaupunginvaltuutettujen määrä.
Yhdistymissopimus takaa aluekiintiöt tulevaan kaupunginhallitukseen. Siinä on enintään 15 jäsentä.
Nykyisen Mikkelin alueelta hallituksessa on vähintään 9, Ristiinasta ainakin 4 ja Suomenniemeltä vähintään 2 jäsentä. Lautakuntiin Suomenniemi saa yhden tai kaksi jäsentä.
Suomenniemen kunnanjohtaja Matti Muukkonen uskoo alueen asukkaiden pystyvän ajamaan seudun asioita parhaiten sopivan poliitikon kautta.
- Jos äänet keskitettäisiin tiukasti suomenniemeläisille, voitaisiin saada korkeintaan paikka tai kaksi Mikkelin valtuustoon, laskee Muukkonen.
Johtokunnille valtaa paikallisissa hankkeissa
Aluedemokratiaa edistämään perustetaan nykyisen Mikkelin mallin mukaiset aluejohtokunnat. Suomenniemen aluejohtokunnassa on 9 jäsentä.
Jäsenistä vähintään toisen puolen tulee olla poliittisten puolueiden valitsemia henkilöitä kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Jäsenet tulee valita pääasiallisesti alueella vakinaisesti asuvista.
Aluejohtokuntien toiminta kytketään kiinteäksi osaksi kaupungin organisaatiota.
Yhdistymissopimuksen mukaan Ristiinan aluejohtokunnalle osoitetaan vuosittain 150 000 euroa ja Suomenniemen aluejohtokunnalle vuosittain 44 000 euroa vuosina 2013 -2015.
Aluejohtokunnat päättävät toimintamäärärahan käyttösuunnitelmasta ja avustusten jaosta.
Rahaa ohjataan paikallisiin kehittämishankkeisiin sekä asukkaita aktivoivaan, palvelevaan ja kulttuuria vaalivaan toimintaan, laadittavan erillisen säännön mukaisesti.
Uusi Mikkelin kaupunki saa valtiolta yhdistymisavustusta 4 300 000 euroa