Niittyjen hoitoa opetetaan kaikille halukkaille Joensuun Noljakassa. Torstaina puoliltapäivin alkavalla niittykävelyllä tutustutaan niityn kasvilajeihin ja sieltä löytyviin vieraslajeihin. Kävely on tarkoitettu niin aikuisille kuin lapsillekin.
Niittäminen on avointen luonnontilaisten niittyjen elinehto.
Hanna Keski-Karhu
Iltapäivällä Noljakan kedolla opetetaan niittämistä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen biologi Hanna Keski-Karhu kertoo, että yksi tarkoitus on opettaa perinteisiä hoitotapoja eteenpäin. Tärkeintä on kuitenkin jakaa tietoa niittämisestä.
- Niittäminen on avointen luonnontilaisten niittyjen elinehto. Laiduntaminen on toinen, mutta eläinten määrä on hyvin pieni. Jos vuosittaista niittoa ei tehdä, niiden vääjäämätön kohtalo on se, että ne kasvavat umpeen ja rehevöityvät lehtipuupusikoiksi. Jos ne halutaan säilyttää, niin aktiivinen hoito on sen edellytys, Keski-Karhu kertoo.
Luonnonniittyjen ja -laitumien määrä oli korkeimmillaan 1800 -luvun loppupuolella.
- Ne ovat maataloudessa tapahtuneiden muutosten myötä vähentyneet rajusti, noin yhteen prosenttiin sadan vuoden takaisesta tilanteesta, Keski-Karhu kertoo.
Noljakan 0,7 hehtaarin kokoinen niitty on hoidettu perinteisesti talkoilla.
- Alue niitetään perinteisesti viikatteilla joka kesä elokuun alkupuolella ja niittojäte kootaan ensin heinäseipäille kuivumaan ja viedään sen jälkeen Sinkkolan kotieläinpihan eläimille.
Tapahtumassa voi myös seurata tuohitöiden tekemistä ja ihastella 1930-50 -lukujen tyylistä pukeutumista.
Ohjelmassa on myös hauskanpitoa ja lettujen syöntiä. Paikalla musisoi Mehtätivolin Navettajengi ja ilta päättyy ketotansseihin.
Tapahtuman järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto, Noljakan asukasyhdistys, partiolaiset, Maaseudun sivistysliitto, Pieni Sammakko ja Sinkkolan kotieläinpiha.
Lauantaina niittotapahtuma järjestetään Liperin Viinijärvellä.