Entinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja, 69-vuotias eläkeläinen ja tutkija lähti monien yllätykseksi eurovaaliehdokkaaksi vihreiden listalta. Pekka Aikio sanoo, että ei ole kuitenkaan vihreän puolueen jäsen. Hän kertoo puolueen pyytäneen häntä ehdolle, mutta lisää, että hän on aina sympatiseerannut vihreiden arvomaailmaa. Aikio oli 1980-luvun alussa keskusta-puolueen jäsen. Sodankyläläinen Aikio on nyt ensimmäistä kertaa ehdolla muissa kuin saamelaiskäräjävaaleissa.
Mielenkiintoista on, että saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on myös ehdolla eurovaaleissa. Näkkäläjärvi on RKP:n ehdokas.
- Minusta on hyvä, että meillä on ihmisiä eri puolueissa. Muistaakseni 70-luvulta lähtien silloiselle saamelaisvaltuuskunnalle ja -parlamentille esitettiin, että pitäisi siirtyä Suomen valtapuolueiden tunnusten alle. Me äänestimme aina sen nurin ja päätimme pitää ovet auki kaikkiin puolueisiin. Toivottavasti se jatkuisi, että meillä on ihmisiä eri puolueissa emmekä tunnusta minkään yhden puolueen ylivaltaa. RKP:ssa on paljon tuttuja ja hyviä ystäviä ja he toimivat hyvin vähemmistöpolitiikan kannalta. On hyvä, että Klemetti on siellä, Aikio sanoo.
Mielenkiintoista on nähdä, kumpi saamelaisista ehdokkaista saa enemmän ääniä.
Pekka Aikiota ei löydy Ylen eurovaalikoneesta. Aikio sanoo, että hän lähti vaaleihin niin myöhään, ettei ehtinyt ajoissa antaa vastauksia vaalikoneeseen. Kampanjaa hän käy tapaamalla ihmisiä ja osallistumalla vaalitilaisuuksiin, kuten paneeleihin esimerkiksi Rovaniemellä, Torniossa ja Kolarin Ylläksellä. Hän aikoo myös kiertää etelän yliopistokaupungeissa ja vielä vaaliviikolla omalla kotiseudullaan Lapissa.
EU:ssa ei tiedetä tarpeeksi
Porosaamelaisten yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Aikio parantaisi saamelaisten poronhoitajien asemaa, jos pääsisi Euroopan parlamenttiin. Hänen mielestään Suomen hallintokoneisto suorastaan syrjii poroja hoitavia saamelaisia. Yksi pahimmista epäkohdista on Aikion mukaan se, että Suomessa porot eivät saa ylittää kunnan rajoja paremmille ruokamaille. Biologi ja porojen tuntija Pekka Aikio kertoo, että Norjassa ja Ruotsissa porot voivat kulkea vapaasti jopa satoja kilometrejä kesä- ja talvilaitumien välillä.
- Suomen lainsäädäntö on luultavasti ihan tietoisesti tehty semmoiseksi, ettei se salli jutaavaa poronhoitoa, vaan porojen pitäisi asettua omalle pellolle kuten lehmien.
Aikio on yrittänyt maaliskuusta asti päästä tapaamaan Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista (kok.), mutta ei ole saanut vielä ministeriltä vastausta. Sen sijaan hän kävi Brysselissä maaliskuun lopussa tapaamassa EU:n virkamiehiä ja päättäjiä. Aikion kertomat asiat saamelaisesta poronhoidosta olivat Brysselin väelle uutta tietoa.
- Ne sanoivat, että herranen aika, emme ole tällaisesta kuulleet koskaan mitään. Ne kirjoittivat kynät sauhuten. Ensimmäinen juttu on saada yhteydet ja tiedonvälitys kuntoon EU:n kanssa.
Vallankumoukset uhkaavat
Pelkästään porosaamelaisten asioihin Aikio ei keskittyisi Euroopan parlamentissa. Hän haluaisi Eurooppaan pehmeämpiä arvoja ja puhuisi vähemmän kilpailukyvyn parantamisesta.
- Meidän ei pidä kilpailla itseämme hengiltä. Talouspuolella pitää kehittää yhteistyötä, jonka pitää perustua enemmän huolehtimiseen koko ihmiskunnasta eikä niin, että vain kilpailussa vahvat pärjäävät. Se ei ole tulevaisuudessa järkevää, koska se synnyttää epävakautta ja palauttaa meille varmaan vallankumouksia, koska osa ihmisistä menettää elinmahdollisuutensa.
Esimerkiksi hän nostaa Kreikan, jolle myönnetty tuki on valunut pankeille samalla kun maan kansa kärsii puutetta. Aikio kuitenkin kannattaa kriisimaiden tukemista rahallisesti, mutta haluaa varmistaa, että tuki menee vaikeuksissa olevien maiden ihmisille eikä pankeille. Hän vastustaa euromaiden yhteisiä velkoja eli eurobondeja. Aikio ei halua EU:sta liittovaltiota. Eurosta ja Euroopan unionista on hänen mielestään enemmän hyötyä kuin haittaa. Nato-jäsenyyttä hän ei kannata.
Vihreät saivat viime eurovaaleissa 5,5 prosenttia Lapin äänistä. Vihreillä ei ollut edellisissä EU-vaaleissa lainkaan lappilaisia ehdokkaita. Eniten vihreiden ehdokkaista ääniä vuoden 2009 eurovaaleissa saivat Satu Hassi (runsaat tuhat ääntä) ja Heidi Hautala (reilut 800 ääntä).
KORJATTU 21.5.2014: Toisin kuin aiemmin jutussa virheellisesti väitettiin, Aikio ei ole ainoa lappilainen eurovaaliehdokas, joka ei ole mukana Ylen vaalikoneessa. Myös itsenäisyyspuolueen Roland Berg puuttuu vaalikoneesta.